FI58231C - Linjeskydd - Google Patents

Description

R5F^1 M (11)KUU,LUTUSJUL,CA,SU

jJSTa lj vv utlAccnincsskrift o ö ^ ο Ί C Pntcn tti r.y.>nr.-: iiy 10 12 1?j0

Patent moddelat ^ (51) KY.ik?/int.a.3 H 01 H 85/44, 83/10 SUOMI —FINLAND (21) N*·**»"*·"»» —IW«iMMwln* 3110/7*+ (22) H*k#ml*ptlvt—AnriWailnpd** 2*+. 10.7*+ (23) Alkupllvt—GIM|h«t«dag 2k. 10.7^ (41) Tullut )ulkMal — Blhrit olTuntllg 20.05.75

Patentti· )A rekisterihallitus (44) Nlhttvikjlpancm ja kuuLjulkalaim pvm. —

Patent- och registerstyrelsen AmtUcsii utltgd och utl.*krifwn pubiicend 29.08.80 - (32)(33)(31) Pyr»«tty «uoikuut—priori** 19.11.73 USA(US) I+I706 If _ (71) Reliable Electric Company, 11333 Addison Street, Franklin Park,Illinois 60131, USA(US) (72) Milton Arthur Klayum, Itasca, Illinois, Richard E. Nelson, Arlington Heights, Illinois, USA(US) (74) Leitzinger Oy (51+) Linjasuojain - Linjeskydd

Keksinnön kohteena on Iinjasuojäin, johon liittyy kolmella elektrodilla varustettu kaasuputki, jotka elektrodit ovat sähköisesti eristettyjä toisistaan ja jolloin putken sisään kummankin ensimmäisen ja toisen elektrodin sekä kolmannen elektrodin väliin muodostuu kaari-väli, jolloin yksikköön kuuluu kolme sähköisesti toisistaan eristettyä päätettä ja yksikkö on sovellettu kannattamaan irroitettavasti mainittua kolmella elektrodilla varustettua kaasuputkea sähköisesti kosketuksessa jokaisen mainitun päätteen kanssa, jolloin suojaimeen kuuluu kontaktorielin, joustava elin, joka työntää mainittua kontak-torielintä normaalista asennostaan, jossa kontaktori ei ole sähköisessä kosketuksessa mainittujen ensimmäisen ja toisen elektrodin kanssa yhteydessä oleviin päätteisiin, asentoon, jossa kontaktori on sähköisessä kosketuksessa mainittujen kolmen päätteen kanssa ja mekanismi, joka estää kontaktorieleimen mainitun sähköisen kosketuksen mainittujen ensimmäisen ja toisen elektrodin kanssa yhteydessä oleviin päätteisiin paitsi silloin kun mainittu kaasuputki ylikuumenee, jolloin mekanismiin kuuluu sulamiskykyinen elin kaasuputkelta tulevan lämmön vastaanottamiseksi, sekä yhteistoiminnassa olevat osat, joita pitää tiukasti keskinäisissä asennoissaan mainittu sulamiskykyinen elin paitsi silloin, kun esiintyy mainittua ylikuumenemista.

58231

On tavallista, että puhelin- ja vastaavia kommunikaatiolinjoja suojataan ylijännitteeltä, joka saattaisi vahingoittaa näiden linjojen kanssa yhteydessä olevaa henkilökuntaa tai laitteita. Eräs yleisesti tunnettu suojaintyyppi on yksikkö, jossa käytetään kolmella elektrodilla varustettua kaasulla täytettyä putkea, joka asennetaan siten, että kaksi elektrodia on liitetty vastaavasti linjapariin kun taas kolmas eiektordi on liitetty maahan. Parin jommalta kummalta linjalta tulevat lyhytaikaiset ylijännitteet aiheuttavat putken sisällä kaaren kolmanteen elektrodiin, jolloin nämä ylijännitteet maadottuvat ja yksikkö on automaattisesti valmis jatkamaan toimintaansa. Kuitenkin ylijännitehäiriö on toisinaan niin voimakas tai niin pitkäaikainen, ^ että esiintyy ylivirtaa, joka saa aikaan kaasuputken ylikuumenemisen ja vaningoittumisen käyttökelvottomaksi. Tässä tapauksessa kaasuputki ei enää pysty toimimaan riittävän hyvänä Iinjasuojaimena ja tästä — saattaa seurata vahinkoa laitteille tai henkilökunnalle.

Tämän johdosta kolmella elektrodilla varustettuihin, tunnetun tyyppisiin suojainyksiköihin kuuluu järjestely linjojen maadottamiseksi siinä tapauksessa, että kaasuputki ylikuumenee. Tällaisissa järjestelyissä käytetään maadotustankoa tai kontaktoria, jota jousi painaa maado-tusasentoa kohti, mutta jonka normaalisti pitää poissa tästä asennosta yksi tai useampia juotoselementtejä, jotka ovat lämpökosketuksessa kaasuputken maadotus- eli kolmannen elektrodin kanssa. Putken ylikuumetessa sulaa juotoselementti tai elementit, jolloin jousi työntää maadotustangon maadotusasentoonsa, jolloin parin molemmat linjat maadottuvat suoraan ja ohittavat putken. Yksikkö palautetaan normaaliin toimintakuntoonsa esim. asentamalla paikalleen itse laitteesta riippuen uusi juotoselementti tai elementit.

Edellä kuvatun tyyppisissä mekanismeissa ei juotoselementtien käyttö ole täysin tyydyttävää. Sulamisen jälkeen juotosaine pyrkii juuttumaan mekanismiin pieninä kappaleina, jotka saattavat tehdä yksikön toimintakuntoon saattamisen mahdottomaksi ilman huomattavia korjauksia. Lisäksi sulava juotosaine saattaa ylikuormitustilassa juuttua mekanismiin siten, että maadotustanko ei maadota linjan molempia joh-dinpareja. Lisäksi juotosaine saattaa sulaessaan hajaantua yksikössä siinä määrin, että juotosaine lopulta jähmettyessään saattaa aiheuttaa ei toivotun oikosulun. Mikäli näin tapahtuu pitää juotosaine puhdistaa laitteesta huolellisesti ja mahdollisesti laitteen johtojen uusiminen käy välttämättömäksi.

Juotoselementteihin liittyy lisäksi se ongelma» että niiden pitää olla 3 58231 massaltaan melko suuria, jotta niitä olisi helppo käsitellä ja kor-jaushenkilökunnan pitää tarkistaa ja sentaa ne paikalleen tai ainakin niitä pitää olla korjaushenkilöstön saatavissa. Koska nämä juotosele-mentit ovat muodoltaan ja koostumukseltaan määrätynlaisia käytettäväksi määrätynlaisen yksikön yhteydessä, pidetään epäkäytännöllisenä sitä, että korjaushenkilökunta hoitaisi tällaisen juotoselementin valmistuksen.

Lisäksi juotoselementeillä on se haittapuoli, että sulamiseen tarvitaan varsin pitkä aika, koska sulamisajan määrää elementin massan lisäksi myös kaasuputken yhteydessä oleva elementin ala. Tätä aluetta rajoittaa se suhteellisen rajoitettu kosketusalue, joka voidaan saavuttaa tavallisen tyyppisessä, kolmella elektrodilla varustetussa kaasuputkessa.

Lisäksi juotoselementeissä on ongelmana se, että ne ovat alttiita kylmä juoksevuudelle . Juotoselementti on yleensä jousen voimasta tulevan puristuksen alaisena, joka jousen voima kohdistuu maadotustankoon, ja tämä paine saattaa aiheuttaa juotoselementin kylmäjuoksevuuden ja mahdollisesti liian aikaisen linjojen maadottumisen kun mitään häiriötä ei tapahdukaan.

Yleisesti ottaen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan edellä mainittua yleistä tyyppiä oleva linjasuojäin, jonka avulla vältetään tämän suojaintyypin yllämainitut vaikeudet ja erityisesti voidaan palauttaa suojaimen maadoituskontaktori uudelleen toiminta-asentoon ilman sulavan elimen korvaamista uudella.

Nämä ja muut jäljempänä mainitut keksinnön tarkoitukset ja edut saa-" vutetaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitettyjen keksinnön tun nusmerkkien perusteella ja erityisesti vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisesti siten, että mainitut yhteistoiminnassa olevat osat on järjestetty, mainitun sulatettavissa olevan elimen sulaessa ylikuumenemisen johdosta, siirtymään toisiinsa nähden sellaiseen uuteen asemaan, että nämä osat voidaan uudelleensijoittaa mainitun sulatettavissa olevan elimen jähmetyttyä ja ilman sen vaihtamista saattaa mainittu kontaktorielin takaisin normaaliin asemaansa.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa juotosaine on kalvon muodossa, joka kalvo pitää mekanismin teleskooppimaiset osat yhdessä ja jossa nämä teleskooppimaiset osat ovat sijoitettavissa takaisin yksikön pa- 4 58231 lauttamiseksi normaaliin toimintakuntoon linjahäiriön jälkeen, jonka linjahäiriön yhteydessä linjat ovat maadottuneet maadotustangon tai kontaktorin välityksellä. Koska juotosainekalvo on massaltaan suhteellisen pieni, lyhenee juotosaineen sulamisaika, jolloin yksikkö reagoi herkemmin linjahäiriöön, muyta kylmäjuoksevuuden aiheuttama virhemaadoitus vältetään.

Keksinnön erityinen lisäetu on siinä, että suojaimen käyttäjien ei tarvitse tarkistaa juotoselementtejä.

Seuraavassa keksintöä selvitetään lähemmin viittaamalla oheisiin pii- ~ rustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on sivulta nähty pystykuva keksinnön mukaisesti rakennetus- - ta ja keksinnön tunnusmerkit käsittävästä suojainyksiköstä;

Kuvio 2 on pystykuva samasta suojaimesta nähtynä kuvion 1 vasemmanpuoleisesta päädystä;

Kuvio 3 on pitkin kuvion 1 linjaa 3-3 otettu leikkaus, jossa tietyt ovat on esitetty pystykuvana;

Kuvio 4 on suurennos kuvion 3 mukaisen järjestelyn eräästä osasta, jossa kuviossa 3 pystykuvana esitetyt mekanismin osat on esitetty leikkauksessa;

Kuvio 5 on osiin jaettu perspektiivikuva keskimmäisen kiinnikkeen eräästä osasta ja kontaktorista;

Kuvio 6 on suurennettu, osiin jaettu kuvion 1 kaltainen kuva, joka on osittain leikkauskuvio ja esittää mekanismin tilaa sen jälkeen kun sulava juotosainekalvo on sulanut yhdellä tai useammalla linjalla esiintyneen ylivirran tuloksena;

Kuvio 7 on osiin jaettu kuvion 3 kaltainen leikkauskuva, joka kuitenkin esittää suojaimen muunnosmuotoa; 5 58231

Kuvio 8 on osiin jaettu perspektiivikuva kuvion 7 keskikiinnikkeestä;

Kuvio 9 on kuvion 7 linjaa 9-9 pitkin otettu leikkauskuva.

Seuraavassa tarkastellaan piirustuksia yksityiskohtaisemmin. Suojaimeen 2 kuuluu sopivasta eristävästä materiaalista valmistettu pohja 4. Pohjaan 4 kuuluu kolme toisistaan välimatkan päässä sijatisevaa elintä, jotka ulottuvat pohjan läpi ja jotka muodostavat päätteet 6, 8, 10, jotka on eristetty toisistaan. Päätteet 6, 8,10 voivat olla ruu-vikierteillä varustettuja elimiä, jotka toimivat kiinniketappeina johtojen liittämiseksi niihin. Eräässä tyypillisessä suoritusmuodossa päätteet 6, 10 on vastaavasti liitetty puhelinlinjaparin johtimiin kun taas keskipääte 8 on liitetty maahan.

Päätteiden 6 ja 10 avulla pohjaan 4 on kiinnitetty joustavat L- muotoiset, metalliset päätekiinnikkeet 12, 12. Päätekiinnikkeet 12, 12 ovat keskenään samassa linjassa pohjalla 4 ja kummankin yläpäähän kuuluu V- muotoinen uloke 14. Välimatkan päässä ulokkeen 14 alapuolella kumpaankin kiinnikkeeseen 12 kuuluu myös sisäänpäin työntyvä sormeke 16. Kiinnikkeiden 12 pohjaosat pidetään pohjaa 4 vasten tunnetulla tavalla kuten esim. päätteiden 6 ja 10 kantojen avulla, jolloin mutterit 18 pitävät itse päätteet jäykästi kiinnitettyinä pohjaan 4. Kiinnikkeiden 12, 12 välissä on U- muotoinen, joustava, metallinen maado-tus eli keskikiinnike 20, jonka pohjan pitää pohjaa 4 vasten maado-tuspäätteen 8 kanta. Keskikiinnikkeeseen 20 kuuluu vastakkaiset sivut 22, 22, jotka on varustettu sisäänpäin työntyvillä laipoilla 24, 24, joiden vapaat päät on sijoitettu sivujen 22, 22 sisäpuolelle syistä, jotka käyvät seuraavassa lähemmin selville. Sivujen 22, 22 vapaissa päissä on olennaisesti kaarevat osat 26, 26.

Päätekiinnikkeeseen 12, 12 ja keskikiinnikkeeseen 20 on irroitetta-vasti kiinnitetty lieriömäinen, kolmella elektrodilla varustettu kaasulla täytetty putki 28, jonka rakenne on sinänsä tunnettu. Voidaan kuitenkin mainita, että kaasuputkeen 28 kuuluu vastakkaiset elektrodit 30, 32 (kuvio 6), jotka kumpikin ovat sama-akselisia kaasuputken suhteen ja kumpikin on mekaanisesti ja sähköisesti liitetty vastaaviin päätykupuihin 38, 38. Päätykuvut 38, 38 pysyvät lujassa kosketuksessa päätekiinnikkeisiin 12, 12 vastaavien ulokkeiden 14 ja sormekkeiden 16 välissä. Kuviosta 2 havaitaan, että kummankin päätekiinnikkeen 12, 12 vapaa pää on jaettu kahteen haaraan raon 40 aikaansaamiseksi, jo- 6 58231 hon tavanomainen tiivistysuloke sijoittuu, joka uloke voi olla putkeen kuuluvana ja ulottuu aksiaalisesti toisesta päätykuvusta 38.

Keskimmäinen elektrodi 42 on ontto lieriömäinen elin, joka ympäröi sama-aksiaalisesti elektrodeja 30, 32. Elektrodit 30, 32, 42 on erotettu toisistaan eristävin välikkeiden 44, 45 avulla siten, että putken 28 sisään muodostuu kaarivälit vastakkaisten elektrodien 30, 32 ja keskimmäisen elektrodin 42 välille. Keskikiinnikkeillä 20 olevat kaarevat osat 26, 26 tarttuvat keskielektrodiin 42 putken pitämiseksi paikallaan ja myös metallisen kulkureitin aikaansaamiseksi maahan keskikiinnikkeen 20 ja päätteen 8 kautta. Tällöin lyhytaikaisen ylijännitteen esiintyessä toisella tai molemmilla suojatuilla linjoilla syntyy toisen tai molempien elektrodien 30, 32 ja keskielektrodin 42 väliin kaari, joka saa aikaan tasaisen virran virtaamisen maahan. ~"

Keskikiinnikkeiden sivujen 22, 22 väliin on sijoitettu olennaisesti U-muotoinen maadotustanko eli kontaktori 46. Kontaktori 46 on pitkänomainen metallisuikale, joka ulottuu päätekiinnikkeiden 12, 12 välittömään läheisyyteen, mutta jää kuitenkin välimatkan päähän näistä. Puristava kierrejousi 50 puristuu vasten keskikiinnikkeen 20 pohjaosaa ja saunoin vastan kontaktoria 46 suunnilleen tämän vastakkaisten päiden puolivälissä kontaktorin 46 painamiseksi kohti päätekiinnikkeiden 12, 12 sormekkeita 16, 16. Kontaktoriin 46 voi kuulua laippojen 24, 24 vastakkaisilla puolilla sijatisevat pienet korvakkeet 47 (kuviot 4 ja 5) kontaktorin sijoittamiseksi puoleen väliin kiinnikkeiden 12, 12 välille.

Suojaimen normaalissa käytössä kontaktorin päät 52, 52 pysyvät välimatkan päässä sormekkeista 16, 16 kuvion 1 mukaisesti keskielektrodin 42 ja kontaktorin 46 väliin sijoitetun mekanismin avulla. Tähän mekanismiin, joka on parhaiten esitetty kuvioissa 4 ja 6, kuuluu metallinen ulkovaippa 54, joka vastakkaisissa päissään on varustettu kaarevilla laippaosilla 56, 56. Kaarevan läippaosan 56 koko on sellainen, että sen avulla saadaan aikaan pinta-alaltaan tarpeellisen suuri suora pinta pintaa vasten tapahtuva metallinen kosketus keskielektrodiin 42, jolloin varmistetaan hyvä lämmön siirtyminen keskielektrodista 42 ulkovaippaan 54. Ulkovaipan 54 sisään on teleskooppimaisesti sijoitettu ulkovaipan kanssa yhteistoiminnassa oleva metallinen sisävaippa 58. Sulamiskykyisen materiaalin, esim. juotosaineen 60 muodostama kalvo pitää uiko- ja sisävaipat 54, 58 tiukasti yhdessä, joka kalvo kat- 58231 taa ulkovaipan 54 aukon sen koko pituudelta ja samoin koko sen sisä-kehän. Tästä syystä juotosainekalvo kiinnittyy myös sisävaipan 58 ulkopintaan. Juotosaine voi olla mitä tahansa sopivaa tyyppiä esim. eutektista juotosainetta, joka sulaa lämpötilassa 145°C. Kontaktoriin 46 liittyy tappi 62, jonka pienellä halkaisijalla varustettu pääosa 64 työntyy kontaktorin 46 läpi ja kiinnittyy siihen joko läpimeneväs-ti tai muulla tavoin pysyvästi. Tapin 62 toinen pää työntyy aksiaali-sesti ulkovaipan 54 aukkoon ja siihen kuuluu olake 65, joka on kosketuksessa sisävaipan 58 pään kanssa. Tapin pienemmällä halkaisijalla varustettu pää 67 liukuu sisävaippaan 58. Tappi 62 on edullisesti valmistettu ruostumattomasta teräksestä tai jostakin muusta materiaalista, johon juotosaine ei tartu.

Kun jommalla kummalla suojattavalla linjalla esiintyy sellaista yli-jännitettä, joka saa aikaan kaasuputken kuumiamisen, tämä lämpö siirtyy keskielektrodilta 42 ulkovaippaan 54 ja tämän seurauksena juotos-ainekalvoon 60. Juotosaineen 60 sulaessa siihen kohdistuva, jousen 50 tapin 62 ja sisävaipan 58 välityksellä aikaansaama leikkausvoima saa aikaan sisävaipan 58 aksiaalisen liikkumisen ulkovaipan 54 sisällä kuvion 4 esittämästä asennosta kuvion 6 esittämään asentoon. Tämän seurauksena kontaktori 46 työntyy normaalista asennostaan (kuviot 1 ja 4) kuviossa 6 esitettyyn linjan maadoittavaan asentoonsa, jossa kontaktorin päät 52 ovat kosketuksessa päätekiinnikkeiden 12, 12 sormekkeiden 16, 16 kanssa. Tämä maadottaa välittömästi molemmat päätteet 6 ja 10, minkä seurauksena niihin liittyvät linjat maadottuvat. Koska ylisuuri virta nyt ohittaa kaasuputken 28, jälkimmäinen viilenee aiheuttaen siten juotosainekalvon 60 jähmettymisen. Tällöin sisä- ja ulkovaipat 58, 54 kiinnittyvät tiukasti yhteen kuvion 6 esittämiin asentoihin.

On niinikään huomattava että kontaktorin 46 ollessa siirtyneenä koskettamaan sormekkeita 16, 16 kontaktori on lujasti kosketuksessa laippojen 24, 24 kanssa. Tämä takaa sen, että kontaktorin 46 läpi kulkeva maadotusliitäntä kulkee keskikiinnikkeen 20 läpi, jolloin ei tarvitse luottaa siihen, että jousi 50 kuljettaa virran. Tämän vuoksi laippojen 24, 24 välinen etäisyys tehdään hieman pienemmäksi kuin kontaktorin 46 leveys on tässä kohdassa. Laipat 24, 24 voivat joustaa jonkin verran ulospäin, jolloin ne eivät mitenkään merkittävässä määrin estä kontaktorin 46 liikettä.

Kontaktori voidaan saattaa uudelleen normaaliin toimintaansa sijoit- 58231 tamalla laitteeseen uudelleen sisä- ja ulkovaipoista 58, 54 koostuva yksikkö. Tätä tarkoitusta varten kaasuputki 28 voidaan ensin vetää pois ylösalaisin käännetystä tapista 62 yhtenä yksikkönä ja sijoittaa takaisin tappiin 62. Tällöin kontaktori 46 on edelleen kosketuksessa sormekkeiden 16, 16 kanssa kuitenkin kun kaasuputki 28 on sijoitettu uudelleen kiinnikkeisiin 12, 12, 20 järjestetään keskielektrodin 42 kautta painetta, joka kohdistuu ulkovaippaan 54, sisävaippaan 58 ja tappiin 62 jousen 50 painamiseksi alaspäin, jolloin kontaktori 46 irtoaa kosketuksestaan sormekkeisiin 16, 16, jolloin suojain on saatettu täydellisesti takaisin toimintakuntoon. Kiinnittimien 12, 12, 20 kaasu- _ putkeen kohdistama pidättävä voima on suurempi kuin jousen 50 voima.

Sen seikan varmistamiseksi, että sisä- ja ulkovaipoista 58, 54 koostuva yksikkö toimii kunnollisesti ylösalaisin käännettynä sisä- ja ulkovaippojen pituutta sekä kontaktorin 46 liikkumaa välimatkaa pitäisi valvoa tarkasti. Tällöin välimatkan sisävaipan 58 aksiaalisesta ala-päästä (eli olakkeesta 65) ulkovaipan 54 aksiaaliseen alapäähän pitäisi olla suojaimen normaalissa tilassa sama kuin sisävaipan 58 aksiaalisen yläpään ja ulkovaipan 54 aksiaalisen yläpään välinen etäisyys sen jälkeen kun suojain on yllä kuvatulla tavalla maadottanut linjat.

Tällöin päiden 52, 52 etäisyys sormekkeista 16, 16 säilyy samana joka kerta kun vaippayksikkö 58, 54 käännetään ylösalaisin suojaimen saattamiseksi uudelleen toimintakuntoon.

On myös mahdollista saada aikaan kolmen elektrodin kaasuputken muodistaman yksikön muunnosmuoto kuten kuvioissa 7 - 9 on esitetty, joissa kuvioissa vastaavat viitenumerot tarkoittavat ylläkuvatun kaltaisia vastaavia osia. Kuvioiden 7-9 mukaisessa järjestelyssä kaasuputken 28a pituus on pienerrpi kuin kaasuputken 28 ja tällöin pääte-kiinnikkeet 12a, 12a ovat vastaavasti lähempänä toisiaan ja kontaktori 46a on pituudeltaan lyhempi. Kaasuputkeen 28a voi kuulua elektrodi-päädyt 38a, 38a ja vanteen muodossa oleva keskielektrodi 42a. Molemmat keskikiinnikkeen 20a kaarevat osat 26a on muodostettu kaarevan syvennyksen 67a yhteyteen hyvän kosketuksen aikaansaamiseksi keskielek-trodiin 42a. Samoin ulkovaipan 54a kaareviin laippaosiin 56a kuuluu kaarevat urat 69 keskielektrodin 42a vastaanottamiseksi ja siihen liittymiseksi. Muissa suhteissa kuvioiden 7-9 mukainen suojain toimii samalla tavoin kuin kuvioiden 1-6 mukainen suojain.

Claims (5)

9 58231

1. Linjasuojäin, johon liittyy kolmella elektrodilla (30, 32, 42) varustettu kaasuputki (28), jotka elektrodit ovat sähköisesti eristettyjä toisistaan ja jolloin putken sisään kummankin ensimmäisen ja toisen elektrodin sekä kolmannen elektrodin (42) väliin muodostuu kaariväli, jolloin yksikköön kuuluu kolme sähköisesti toisistaan eristettyä päätettä (6, 8, 10) ja yksikkö on sovellettu kannattamaan irroitettavasti mainittua kolmella elektrodilla varustettua kaasuputkea sähköisesti kosketuksessa jokaisen mainitun päätteen kanssa, jolloin suojaimeen kuuluu kontaktorielin (46) , joustava elin (50), joka työntää mainittua kontaktorielintä normaalista asennostaan, jossa kontaktori ei ole sähköisessä kosketuksessa mainittujen ensimmäisen ja toisen elektrodin kanssa yhteydessä oleviin päätteisiin, asentoon, jossa kontaktori on sähköisessä kosketuksessa mainittujen kolmen päätteen kanssa ja mekanismi, joka estää kontaktorieli-men mainitun sähköisen kosketuksen mainittujen ensimmäisen ja toisen elektrodin kanssa yhteydessä oleviin päätteisiin paitsi silloin kun mainittu kaasuputki ylikuumenee, jolloin mekanismiin kuuluu sulamis-kykyinen elin (60) kaasuputkelta tulevan lämmön vastaanottamiseksi, sekä yhteistoiminnassa olevat osat (54, 58, 62), joita pitää tiukasti keskinäisissä asennoissaan mainittu sulamiskykyinen elin (60) paitsi silloin kun esiintyy mainittua ylikuumenemista, tunnettu siitä, että mainitut yhteistoiminnassa olevat osat (54, 58, 62) on järjestetty, mainitun sulatettavissa olevan elimen sulaessa ylikuumenemisen johdosta, siirtymään toisiinsa nähden sellaiseen uuteen asemaan, että nämä osat (54, 58, 62) voidaan uudelleensijoittaa mainitun sulatettavissa olevan elimen jähmetyttyä ja ilman sen vaihtamista saattaa mainittu kontaktorielin (46) takaisin normaaliin ase-maansa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen linjasuojäin, tunnettu siitä, että toinen mainituista yhteistoiminnassa olevista osista (53) on sijoitettu toisen yhteistoiminnassa olevan osan (54) sisään teleskooppimaisesti, jolloin mainittu sulatettavissa oleva elin (60) on säteettäisesti sijoitettu näiden viimeksi mainittujen osien väliin ja mainittu joustava elin (50) kohdistaa mainitulle sulatettavissa olevalle elimelle leikkausvoiman.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen Iinjasuojäin, tunnettu 10 58231 siitä, että toinen osa (58) on aksiaalisesti liikutettavissa toisen osan (54) sisällä mainitun sulamisen tapahtuessa, jolloin edellä mainittua liikkumista tapahtuu niin paljon, että mainitut osat ovat sijoitettavissa mainitun jähmettymisen tapahduttua takaisin irroitta-malla mainitut osat laitteesta yksikkönä ja sijoittamalla yksikkö takaisin asentoon, joka on käänteinen verrattuna sen aikaisempaan asentoon.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen linjasuojäin, tunnettu siitä, että siihen kuuluu tappi (62) , joka on kiinnitetty mainitul- _ le kontaktorielimelle (46) ja joka on kosketuksessa sisemmän teles-kooppimaisen osan (58) kanssa tämän työntämiseksi toiseen teleskoop-pimaiseen osaan (54) nähden mainitun sulamisen tapahtuessa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen linjasuojäin, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kaarevalla syvennyksellä (67a) varustettu kiinnitin (26a) kolmannen elektrodin (42a) vastaanottamiseksi . 11 58231