FI58222C - Anordning foer automatisk styrning av elektriskt upphettade fordonsrutor - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU c β 0 0 jegr· lbj <11> UTLÄGGNINGSSItRIFT 5 82 2 2 c<45> :·-o- " ^ " 3 ^ ~ ^ (51) Kv.ik.3/i«.a.3 g 05 D 23/00 SUOMI —FINLAND ¢21) P«*n«lh»lwmu· —P*t«n«n»6ki»ln| ^12/7^ (22) Haktmltpllvl — Anaeknlngadtf 13 · 02.7 ^ ^ ^ (23) AlkupUvt—Glttljh«*di| 13.02.7¼ (41) Tullut JulklMluI — Bllvlt offmtllf 17.08.7^

Patentti· ja rekisterihallitut (44) Nlhtivikilptnon ja kuuL|ulk»i»un pvm.—

Patent· och reglsterst/relsan Amttktn uti«*d och uti.»krift«n pubikarad 29.08.80 " (32)(33)(31) Pyjrtutty etuolkeu* —Bojird prior it« 16.02.73

Ranska-Frankrike(FR) 7305^68 " (71) Saint-Gobain Industries, 62, Bd. Victor Hugo, F-92209 Neuilly-sur-

Seine, Ranska-Frankrike(PR) (72) Sergio Roselli, Pisa, Italia-Italien(lT),

Gerd Sauer, Aachen-Laurensberg, Saksan Liittotasavalta—Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Berggren Oy Ab (5I+) Laite sähköisesti lämmitettävien ajoneuvon ikkunoiden automaattiseksi ohjaamiseksi - Anordning for automatisk styrning av elektriskt upp-hettade fordonsrutor

Keksinnön kohteena on laite sähköisesti kuumennettujen ajoneuvon ikkunoiden automaattiseksi ohjaamiseksi, joka laite käsittää kaksi ilmakehän olosuhteista riippuvaista tuntoelintä ikkunassa olevan lämmitysjohdinverkon lämmitysvirran ohjaamiseksi.

Tiedetään, että lämmitettävien takaikkunalasien käyttäminen ajoneuvoissa on kovasti lisääntynyt viime vuosina hinnaltaan kohtuullisten sähköverkostojen ansiosta, jotka muodostuvat johtavista ' kerroksista, jotka on kerrostettu lasin pintaan painamalla ja sit ten mahdollisesti vahvistettu kerrostamalla niihin peräkkäin kuparia ja nikkeliä, mikä suoritetaan joko kemiallisesti tai sähkökemiallisesta.

Niiden lämmittäminen aiheuttaa kuitenkin huomattavan sähkönkulutuksen ja tästä syystä on edullista saada niiden toiminta automaattiseksi; havaitaan nimittäin, että kun säätö tapahtuu käsin ja kun tyydytään siihen, että merkkinä käynnistymisestä on vain merkkivalo, sattuu usein, että ajoneuvon ohjaaminen häiritsee kuljettajan tarkkaavaisuutta, jolloin lämmityksen pysäyttäminen tarpeettomasti viivästyy.

2 58222

Ajoitetun releen käyttäminen pienentää tätä haittaa, mutta se on kuitenkin vielä epätäydellinen ratkaisu, sillä rele on pakostakin säädettävä suurimmalle mahdolliselle toiminta-ajalle. Tällöin on havaittu edulliseksi säätää lämmitystä kosteuden-huurteenilmaisin-ten avulla, ja suomalaisessa patentissa n:o 56 080 onkin ehdotettu tässä tarkoituksessa sellaisen höyrynilmaisimen käyttämistä, jonka elektrodijärjestelmä on sovitettu lasin sisäpinnalle samanaikaisesti kuin lämmitysverkosto. Tällainen laite aikaansaa hyvin suuren kulutuksen säästön; sen avulla saadaan myös lisätyksi lämmityksen tehoa ja parannetuksi sen jakautumista.

Se säilyttää automaattisesti hyvän näkyvyyden koko lasin alueella tai ainakin valitulla osalla lasia, silloin kun sen sisäpinnan lämpötila laskee alemmaksi kuin sisätilan kastepiste, toisin sanoen ei ainoastaan kostealla ja raikkaalla säällä, vaan myös lumisateessa tai kun huurretta muodostuu lasin ulkopintaan. On kuitenkin osoittautunut, että määrätyissä erityisissä sääolosuhteissa sen käynnistyminen saattaa vaatia liikaa aikaa. Tällainen tilanne saattaa esiintyä esimerkiksi pitkäaikaisen pysäköimisen jälkeen ulkona talvella, kun lasin ulkopinta on lumen, huurteen tai jään peittämä, mutta sen sisäpinta pysyy kuivana; tällöin on tarpeen että autossa olevien läsnäolo vähitellen nostaa kastepistettä aiheuttaen hien muodostumisen ilmaisimeen, niin että se käynnistää lämmityksen. Samoin, jos sisäpuolelle muodostuva kerros on huurretta, ilmaisimen herkkyys ei riitä lämmityksen käynnistämiseen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut ongelmat ja tämän saavuttamiseksi on keksintö tunnettu seuraavasta sinänsä tunnettujen osien yhdistelmästä: a) että toinen tuntoelin muodostuu välittömästi ikkunan sisäpintaan järjestetystä, kosteuskerrokseen reagoivasta ilmaisimesta, ja b) toinen tuntoelin on ajoneuvon sisään järjestetty lämpötilan-ilmaisin.

US-patenttijulkaisuissa 3 200 705 ja 3 19^ 960 käytetään tosin kosteuden ilmaisinta, joka on liitetty lämpötilanilmaisimeen huur-teenpoistolaitteiden ohjaamiseksi, mutta näissä julkaisuissa on kyseessä niiden olosuhteiden toteaminen, joissa huurretta tai jää-riitettä muodostuu ja joissa näin ollen esiintyy samanaikaisesti alhainen lämpötila ja suuri ilman kosteus. Ratkaisu on siten yk- 3 58222 sinkertainen, koske se liittyy suoraan ilmasto-olosuhteiden mittaamiseen tietyssä paikassa. Sen vuoksi riittää kahden sarjaan asetetun ilmaisimen käyttäminen.

On selvää, että esillä olevan keksinnön taustana oleva ongelma on hyvin erilainen; nimittäin poistaa toimintavajavuuksia tunto-elimissä, jotka on tarkoitettu auton ikkunan automaattisen lämmityksen käynnistykseen. Tämä vaatii lämmityksen käynnistämisen väliaikaisesti kylmällä ilmalla, silloin kun on vaara, että huurretta on muodostunut ulkopuolelle, ilman että sisäpuolelle sijoitettu kosteuden tuntoelin ilmaisisi havaittavaa määrää.

Keinoksi ei siis ole valittu huurteen muodostumislämpötilan, toi-_ sin sanoen ikkunan lämpötilan, mittaamista, mikä olisi vaikeaa ja aiheuttaisi väärällä hetkellä sattuvaa toimintaa, eikä ilman kosteuden mittaamista, millä ei tässä olisi merkitystä, vaan suureen, joka liittyy samalla kertaa ulkolämpötilaan ja sisällä vallitseviin olosuhteisiin, edullisesti sellaisen seinän lämpötilan, joka on lämmennyt moottorin käynnistämisen ja ilmastoinnin johdosta, erityisesti seinän, jolla kojelauta sijaitsee.

Keksinnön mukaan lämpötilan ilmaisin siis tuntee vain sen lämpötilan, joka vallitsee ajoneuvon sopivasti valitussa vyöhykkeessä takaikkunan läheisyydessä tai, mieluimmin kojelaudan takana.

Niissä kohdin on riittävän suojaisia alueita, joita ulkoilma kuitenkin melkoisesti jäähdyttää, etenkin ajoneuvon liikkuessa, niin että niiden lämpötila sijoittuu ulkona vallitsevan lämpötilan ja ajoneuvon korin sisällä vähitellen vakiintuvan lämpötilan välille. Lämpötilan ilmaisin on tällöin edullista sisällyttää säätörasiaan - korin ulkoseinämille. Sen toiminta-alueeseen sisältyy 0°C:n lämpötila; siihen asetettava tarkka lämpötila ja ohjauspöydän sijainti riippuvat tietysti ajoneuvon rakenteesta ja on kokeellisesti määrättävä.

Tällainen ilmaisin vaikuttaa lasiruudun lämmitykseen olipa vallitsevan kosteuden aste millainen tahansa. Se ei kuitenkaan koskaan ala 4 58222 toimia sopimattomaan aikaan: kokemus on osoittanut, että kun ulkoilman lämpötila laskee hieman 0°C:n alapuolelle, kuljettajan läsnäolo ajoneuvossa aiheuttaa välttämättömästi hien, vieläpä huurteen muodostumista; lisäksi sen toiminta on varsin lyhytaikaista, koska se katkeaa sisätilan lämpötilan kohotessa vähitellen. Lämmityksen säätö on tietysti tehty riippuvaksi yleiskatkaisimesta.

Tämän järjestelyn toteuttamiseksi käytännössä voidaan käyttää eri tyyppisiä lämpötilan ilmaisimia. Erään yksinkertaisuutensa vuoksi edulliseksi katsottavan ratkaisun mukaan lämpötilan ilmaisimena voi olla yksinkertainen termostaattikosketin, jota säätelee esimerkiksi lämpöpari, ja joka sulkeutuu, kun lämpötila on alle 0°C ja on kytketty rinnan pääsäätölaitteen kanssa. Molemmat ilmaisimet on tällöin mieluimmin kytketty maan ja vahvistimen sisääntulonavan väliin, johon vahvistimeen kuuluu kaksikynnyksinen keinu, jonka ulostulo ohjaa relettä, joka on sovitettu lämmitysverkoston syöttöjohtoon. Erään toisen ratkaisun mukaan voidaan käyttää termistoreja, joiden mittasignaali yhdistyy kosteusilmaisimen antamaan signaaliin tullen lasketuksi sen kanssa yhteen tai mieluummin kertoimena moninkertaistaen sen voimakkuuden.

Keksinnön eri tunnusmerkit ovat helpommin käsitettävissä seuraavasta kahden sen edullisen sovellutusesimerkin selityksestä, joissa lisä-ilmaisimena on lämpötilan ilmaisin, joka on sovitettu ajoneuvon sisätilaan mutta ulkoilman olosuhteille alttiina olevan seinämän läheisyyteen. Nämä sovellutusesimerkit selitetään liitteenä olevien kuvioiden avulla.

Kuvio 1 havainnollistaa kosteusilmaisimen ominaisuuksien vaihtelua lämpötilan mukaan.

Kuvio 2 esittää sellaisen säätölaitteen asennuskaaviota, joka on varustettu lämpöparikoskettimella, joka on kytketty rinnan pääilmaitrimon kanssa.

Kuvio 3 esittää sellaisen säätölaitteen asennuskaaviota, jossa lisä-ilmaisimena on kahden termistorin yhdistelmä, joka syöttää vastareaktiosi lmukkaa, joka korjaa pääanturin antaman signaalin.

Kuvio k esittää sellaisen lämpötilan ilmaisimen ominaisuuksia, jossa käytetään kahta markkinoilta saatavaa termistoria.

5 58222

Tiedetään, että syy siihen, että ilmaisimen H herkkyys vaihtelee lämpötilan mukaan, on se, että määrätyn hikikerroksen johtavuus laskee lämpötilan mukana, laskien lähes nollaan kun hiki muuttuu huurteeksi.

Kuvio 1 esittää käyrän H avulla määrätyn paksuisen hikikerroksen kokonaan peittämän ilmaisimen vastuksen kasvua lasiruudun lämpötilan laskiessa.

Laitteen käynnistyminen sietää huomattavan erotuksen kerroksen vahvuudessa siitä syystä, että ilmaisu saattaa tapahtua jo ennen kuin mitään ^ häiritsevää optista hankaluutta havaitaan ja kun vain olosuhteista riippuen eneirmän tai vähemmän tärkeä osa ilmaisimesta oi kosteuden peittämä.

Käsitetään kuitenkin, että käyrän H osoittama erotus on liian suuri, jotta voitaisiin saada oikea toiminta sekä tavallisissa lämpötiloissa että suuressa kylmyydessä.

Kuvio 2 esittää lasiruutua 1, joka on varustettu tunnetuntyyppisellä lämmitysverkostolla, joka koostuu hopeapohjaisesta johtavasta tahnasta, joka on painettu seripainomenetelmällä lasin pintaan ja kovettunut lasi karkaisemiseksi ja kuperoittamiseksi suoritetun kuumennuksen aikana, sitten vahvistetti kuparikerroksella ja lopuksi suojattu nikkelikerrok-sella. Tämä verkosto on muodostettu vastusnauhoista 2, jotka on sovitettu keskenään yhdensuuntaisiksi lasin reunoissa sijaitsevan kahden kokoojan 3 ja 4 väliin; kun lasi on asennettu ajoneuvon koriin, kokoojat ovat osittain liitostiivisteen peittäminä.

Kosteuden ilmaisin H, joka on pääilmaisimena, on sovitettu esimerkiksi lasin 1 alaosaan, sen oikealle puolelle. Se on edullisesti kamman „ muotoinen, tehty samanaikaisesti lämmitys verkoston kanssa ja koostuu 0,3-0,4 mm päässä toisistaan olevista hampaista, jotka ulottuvat 150 mm:n pituiselle alueelle. On nimittäin todettu, että seripainoteknii-kalla voidaan suoraan lasille kerrostaa tällainen ilmaisin, joka toi- li n e # mu vastusalueilla 10-10' Ω muutaman ^uA:n virroilla, mikä tekee sen varsin vähän alttiiksi elektrolyysi-ilmiöil-le.

Toinen kosteusilmaisimen H elektrodeista on kytketty suoraan lämmitys verkostoon, periaatteessa kokoojaan 3, toinen taas on kytketty erilliseen napaan 5.

6 58222

Kokoojan 3 syöttönäpä 6 on maatettu ja siis yhdistetty ajoneuvon sähkövirtupiirin negatiiviseen napaan; tämä piiri on tässä esitetty kaaviomaisesti paristolla 7. Kokoojan 4 napa 8 on kytketty säätöra-sian 10 (esitetty pisteviivoin) syöttönapaan 9, navan 8' ja automaattisen säätöreleen S katkaisimen s välityksellä. Lämmitysverkostoa syötetään näin ollen jatkuvalla 12 V jännitteellä yleiskoskettimen 9 kautta.

Säätörasia 10, joka on sijoitettu ajoneuvon korin ulkopelteihin mittari taulun taakse, on kytketty navastaan 5’ ilmaisimen H napaan 5- Se käsittää olennaisesti ensimmäisen transistorin 11, joka on kytketty kohdasta 12 napaan 5', toisin sanoen ilmaisimeen H, joka muodostaa sen sisääntuloimpedanssin.

Transistori 11 on asennettu seuraajalähettimeksi impedanssin siirron aikaansaamiseksi: vahvistinvaiheen muodostaa transistori 13, joka säätelee kaksitasoista keinua, joka käsittää kaksi transistoria 14 ja 15· Tehovaiheen muodostaa transistori 16, joka on asennettu releen S syöt-töpiiriin ja suojattu diodilla 17·

Keksinnön mukaisesti lisäksi käytettävän lisäilmaisimen T muodostaa lämpöparikatkaisin, joka toimii 0°C:n vaiheilla. Säätörasian sisällä sijaitseva ilmaisin T on suoraan kytketty rinnan anturin H kanssa navan 5' kautta transistorin 11 sisääntuloon.

Rele S sulkee siis katkaisimen s joka kerran kun toinen rinnan kytketyistä kahdesta ilmaisimesta H ja T tulee johtavaksi, toisin sanoen joko silloin kun lasin sisäpintaan muodostuu hikikerros olipa tämän kerroksen muodostumisen syy mikä tahansa, tai silloin kun lämpötila on ajoneuvon sisäosan kaikkein kylmimmissä väyhykkeissä riittävän alhainen, toisin sanoen kylmällä säällä käynnistettäessä.

Kuvio 3 vastaa keksinnön erästä toista sovellutusmuotoa. Se esittää edellisen kanssa samanlaista lasiruutua 21, joka on varustettu lämmitys verkostolla ja anturilla, joka on muodostettu hopeatahnasta, joka on kerrostettu lasin pintaan ja sitten yksinkertaisesti kovettunut kuperoittamisen yhteydessä. Tämä verkosto, jota on merkitty viitenumerolla 22, koostuu vastusnauhoista, joita syötetään kahdesta kokoojasta ja jotka on varustettu kytkentänavoilla 23 ja 24. Kosteuden ilmaisin H, joka on sijoitettu lasin yläosaan, sen keskivyöhyk-keelle, on varustettu kahdella kytkentänavalla 25 ja 26. Lämmitysver- 7 58222 koston 22 napa on kytketty rungon kautta paristoon 27. Napa 2*1 on kytketty suulakkeeseen 28, joka on sijoitettu yleiskatkaisimen 29 ulostuloon navan 24' ja automaattisäätöreleen S katkaisimen s valituksella .

Säätörasia 30 on sovitettu moottoritilaan.

Ilmaisimen H molemmat navat 25 ja 26 on kytketty sen kahteen sisään-tulonapaan 25' ja vast. 26', joiden väliin on sovitettu sinivirta-vastus R, jonka vastus on saman suuruusluokan ilmaisimen H maksimi - vastus, esimerkiksi 1 M Ω.

Napa 25' syötetään kondensaattorin 31 kautta sinimuotoisesta gene- - raattorista, jonka muodostaa transistori 32, joka on sovitettu tavanomaista tyyppiä olevaan värähtelypiiriin. Tämä piiri, joka on esitetty kuviossa ilman että sitä tarvitsisi selittää yksityiskohtaisemmin, antaa 1 V vaihtosignaalin 1000 Hz:n taajuudella.

Napa 26' on kytketty vastuksen 35 kautta kahden vastuksen 35 ja 36 muodostaman jännitteenjakajan keskikohtaan 3*1; sen jännite on siis näin ollen keskimääräinen jännite eli noin 6 V. Tämä sovitus mahdollistaa ilmaisimen H syöttämisen heikolla vaihtojännitteellä ja eliminoi vahingoittumisen vaaran silloinkin kun ilmasto-olosuhteet ovat hyvin ankarat.

Rasia 30 sisältää myös vahvistimen, tasasuuntaajavaiheen, kaksikyn-nyksisen keinun ja tehovaiheen.

Vahvistimen muodostaa markkinoilta saatavana oleva integroitu piiri " 37 (tyyppiä 74l); sen tasavirtanapa (+) on kytketty napaan 26’ ja se saa näin ollen vaihtosignaalin, jonka amplituudi riippuu käänteisesti pääilmaisimen vastuksesta.

Tasasuuntaajavaihe ort muodostettu diodin 38 ympärille, jota syötetään kondensaattorin 39 ja vastuksen 40 muodostamalla piirillä RC.

Keinu käyttää samanlaista integroitua piiriä 4l kuin vahvistin 37·

Sen (-)-napa vastaanottaa samanlaisen tasavirtasignaalin ja sen (+)-napa jännitteen, joka on mitattu vastuksen 42 ja vastareaktiovastuk-sen 43 väliltä. Näin ollen keinu kytkeytyy päälle, kun (-)-napaan 8 58222 tuleva jännite saavuttaa 2 V ja kytkeytyy pois vain silloin kun se putoaa 1 V:n alapuolelle. Vastareaktiosilmukkaa syöttävien vastusten 44 ja 45 arvoja vaihtelemalla voidaan säätää keinun kahden kynnyksen eroa.

Piiri *11 syöttää joko kokonaan tai ei ollenkaan tehovaihetta, jonka muodostaa releen S syöttövirtaan sovitettu transistori 46. Transistori 46 on suojattu diodilla 47.

Keksinnön mukaan säätöpiiri käsittää toisen ilmaisimen T, joka tämän sovellutusesimerkin mukaan muodostuu kahden sarjaan kytketyn ter-mistorin Tl ja T2 yhdistelmästä, jotka termistorit on sovitettu vahvistimen 57 ulostuloon ja joiden välinen napa 48 syöttää vastavaikut-teisesti tämän (-)-napaa korjaten sen vahvistussuhteen.

Termistori Tl on vastus, jonka lämpötilakerroin on negatiivinen, kun taas termistori T2 on vastus, jonka lämpötilakerroin on positiivinen.

Jos Θ on rasian sisällä havaittu lämpötila ja tl ja t2 termistorien Tl ja T2 vastusarvot tässä lämpötilassa, vastareaktiojännite navassa 48 on verrannollinen suhteeseen t2/tl ja vahvistimen kokonaisvahvis-tussuhde G pienenee suhteessa tl/t2.

Kuvio 4 esittää kahta toiminimeltä Siemens saatavissa olevaa termis-toria käyttävän lisäilmaisimen ominaisuuksien vaihtelua.

Käyrä Tl esittää K 11-100 K-tyyppisen termistorin vastuksen vaihtelua ja käyrä T2 P 270.Cll-tyyppisen termistorin vastuksen vaihtelua. Käyrästä G ilmenee vahvistimen vahvistussuhteen pieneneminen sikäli kuin lämpötila nousee. Yhtä ainoaa termistoria käyttämällä ei voitaisi saada näin huomattavaa korjausta.

Niin kauan kuin ajoneuvon sisälämpötila pysyy alhaisena, valitsemalla vahvistin, jonka vahvis tus s uh de on korkea ja joka on kompensoitu apuilmaisimella, voidaan siis vahvistaa ilmaisimen H lähettämä signaali korkeassa suhteessa, joka käytännöllisesti katsoen kompensoi sen herkkyyden menetyksen, joka sille tapahtuu lasiruudun sisäpinnan lämpötilan laskiessa, varsinkin silloin kun kerrostuma on huurretta.

Lisäksi laite sivuvirtausvastuksen R ansiosta pystyy toimimaan jopa 9 58222 kokonaan ilman kosteuskerrosta heti siitä alkaen kun lisäilmaisimen T ilmaisema lämpötila on jonkin verran alle 0°C. Kuvion 1 käytä r esittää samaa kerrospaksuutta vastaavaa napojen 25' ja 26’ välisen koko-naisvastuksen vaihtelua.

Laite toimii seuraavasti: 1. Tavallisissa lämpötiloissa:

Ajoneuvo seisoo, katkaisin 29 auki: EI TOIMINTAA.

Kuljettaja ajoneuvossa, katkaisin kiinni: „ .Muodostuu hikihuntu (r-^ 10^ Ω):

Vahvistin 39 saa riittävää jännitettä ja vapauttaa transistorit 46; S saa virtaa, sulkee s:n ja kytkee lämmityksen päälle.

^ .Hiki häviää (r ΨΨ 10^ Ω):

Keinu 4l lukitsee transistorin 46 ja katkaisee lämmityksen.

2. Muodostuu huurretta:

Lisäilmaisimen T lämpötilan alaneminen siirtää vähitellen pääilmaisi-men H herkkyysaluetta; r voi tulla suuremmaksi kuin 5·10 Ω, mutta G

on suurempi kuin 500.

3. Erittäin alhainen lämpötila pitkän seisonnan jälkeen:

Kohta kun katkaisin on suljettu, sivuvirtavastuksen R läsnäolo riittää saamaan aikaan takaikkunan lämmityksen kytkeytymisen, mutta lämpötilan vähittäinen nousu, jonka moottorin käynnistys aiheuttaa ajoneuvon sisässä alentaa vähitellen lisäilmaisimen T lähettämän signaalin - amplituudia. Kun matkustamon kylmien vyöhykkeiden lämpötila on riittävästi ohittanut 0°C, joudutaan normaaleihin toimintaolosuhteisiin. Lämmitys lakkaa kuitenkin ainakin kun pääilmaisimella H ei enää ole _ hikeä eikä huurretta.

Toiminta on siis lopulta samanlainen kuin edellisen esimerkin yhteydessä on selitetty.

Muitakin samaan ajatukseen pohjautuvia asennuksia voidaan tietenkin myös käyttää, niin kuin muuten ilmenee vertaamalla kahta edellä selitettyä ratkaisua; lämpötilakatkaisin voidaan esimerkiksi sovittaa rinnan pääsäädön kanssa, suoraan lämmitysverkoston tehonsyöttöpiiriin; tämä ratkaisu on kuitenkin vähemmän edullinen, koska se vaatii tämän elimen ylimitoitusta. Lisäksi tietenkin keksinnön aikaansaama parannus ei riipu varsinaisen lämmitetyn lasiruudun toteutustavasta;

Claims (8)

10 58222 ennestään tunnetaan erilaisia ruututyyppejä, ja niiden summaari-nen selitys onkin tässä esitetty pelkästään havainnollistavassa mielessä.

1. Laite sähköisesti kuumennettujen ajoneuvon ikkunoiden automaattiseksi ohjaamiseksi, joka laite käsittää kaksi ilmakehän olosuhteista riippuvaista tuntoelintä ikkunassa olevan lämmitys-johdinverkon lämmitysvirran ohjaamiseksi, tunnettu seu-raavasta sinänsä tunnettujen osien yhdistelmästä: a) että toinen tuntoelin (H) muodostuu välittömästi ikkunan (1) sisäpintaan järjestetystä, kosteuskerrokseen reagoivasta ilmaisimesta, ja b) toinen tuntoelin (T) on ajoneuvon sisään järjestetty läm-pötilanilmaisin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilanilmaisin (T) on bimetalliliuskan säätämä ter-mostaattinen katkaisin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilanilmaisin (T) on kytketty rinnan kosteudenil-maisimen (H) kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että molemmat ilmaisimet (H, T) on kytketty massan (eli maan) ja säätörasian (10, 30) sisääntulonavan (9') väliin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilanilmaisimeen (T) kuuluu ainakin yksi termisto-ri (Tl, T2) .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilanilmaisimen (T) lähettämä signaali on sovitettu kompensoimaan kosteudenilmaisimesta (H) tulevaa signaalia.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilanilmaisin (T) muodostuu vastuksesta (Tl), jonka lämpötilakerroin on negatiivinen, ja vastuksesta (T2), jonka lämpötilakerroin on positiivinen, ja että näiden yhdyspiste on 58222 liitetty vahvistimen (37) takaisinkytkentähaaraan.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilanilmaisin (T) on sijoitettu säätörasiaan (10, 30) korin jollekin ulkoseinälle.