FI58033B - Horisontalavlaenkningskoppling foer televisionsmottagare - Google Patents

Description

.... KUULUTUSJULKAISU _ Λ Λ _ _ ^ÄFa (11) utläggningsskrift 5 8 O 3 3 C ,AC\ Patentti ayönne Ity 10 11 1980 • ·ύ\· (45)

Patent meddelat v (51) K».ik?/Int.a.3 H 04- N 3/16 SUOMI—Fl N LAN D (21) *Mi*«ii»iwmu*—ptt#o«f»eiu«im 878/73 (22) H«k*ml*pllvl—>An*eknln|«d«f 21.03-73 (23) AlkupiM—Gikl|h«tsd»f 21.03.73 (41) Tullut luikituksi — BIMt offtmllg 22.09.73

Patentti· Ja rekisteri hallitus (44) Nihtiviki.p™ f. kuuLjulkmun pvm.- „

Patent· och registerstyrelsen ' Antokin utitgd oeh uti.tkrHUn publictnd oi. υ (. öu (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeu» —Buglrd priorlttt 21.03*72

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2213597.3 (71) International Standard Electric Corporation, 320 Park Avenue, New York,

New York 10022, USA(US) (72) Klaus Reh, Albershausen, Peter Schulz, Esslingen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Vaakapoikkeutuskytkentä televisiovastaanottimia varten - Horisontalav-länkningskoppling för televisionsmottagare

Keksinnön kohteena on vaakapoikkeutuskytkentä televisiovastaanottimia varten, johon kytkentään olennaisesti kuuluu juovakulkua ohjaava osa, komnutointiosa ja poikkeutusosa ja johon viety energia on säädettävissä ja jossa syöttökytkentä sisältää sarjakytkennän, joka muodostuu tasajännitelähteestä ja varausindektans-sista.

Sellaiseen vaakapoikkeutuskytkentään viedyn energian tulee olla säädettävä ja tarkoituksenmukainen syöttökytkentä koostuu esim. tasajännitelähteestä ja va-raajainduktiviteetistä (Speicherinduktivität).

DE-kuulutusjulkaisusta 1 537 308 tunnetaan juova- eli vaakapoikkeutuskytkentä, jossa poikkeutuskela jaksottaisen sahahammasvirran synnyttämiseksi kuvaputken vastaavaan poikkeutusosaan on kytketty ensimmäiseen virtahaaraan sellaisen ensimmäisen ohjattavaan vaihtokytkimen välityksellä, joka johtaa virtaa molempiin suuntiin, riittävän suureen, virtalähteenä toimivaan kondensaattoriin, jolloin ohjattava vaihtokytkin on muodostettu ohjattavasta tasasuuntaajasta ja sen rinnalle kytketystä vastakkaissuuntaisesta diodista.

Ohjattavan tasasuuntaajan katkaisukytkentä tapahtuu kommutointi-ilmiöllä, so. virran käännöllä ohjattavassa tasasuuntaajassa,jonka virran käännön aloittaa toinen ohjattava kytkin.

2 5 8033

Ensinmäinen ohjattava kytkin on lisäksi osana toista virtahaaraa, joka sarjakytkennässä ohjattavan kytkimen kanssa sisältää toisen virtalähteen ja värähte-lemään pystyvän reaktanssin. Olennaisesti kelasta ja kondensaattorista muodostuva reaktanssi ottaa määrättynä aikavälinä ensimmäisen kytkimen ollessa suljettuna energiaa toisesta virtalähteestä, lämä energia, joka otetaan toisesta virtalähteestä, vastaa tapahtuneena poikkeutusperiodina syntyneitä kytkentä-häviöitä.

Edellä kuvatussa tunnetussa peruskytkennässä ei vielä kuitenkaan ole otettu huomioon, että on tavallista kytkeä juovapääteasteeseen myös kuvaputken käytölle tarpeellinen suurjännitemuuntaja.

Tässä suhteessa täydennetty kytkentä on seikkaperäisesti kuvattu ja sen toimintatapa selitetty toiminimijulkaisussa "RCA-Halbleitertechnik" Nr. AN 3780-8.68/1271 d - 11.68.

Tässä tunnetussa kytkennässä, joka pitkälti on identtinen ensin kuvatun kytkennän kanssa, tuotetaan kuvaputken käytössä tarpeellinen suurjännite sillä tavoin, että vaakapalautusimpulssi jännitettä nostavassa muuntajassa muunnetaan tarpeelliseen jännitteeseen ja jännite viedään kuvaputkelle tasasuuntauslaitteen kautta. Suurjännitemuuntaja on rinnan poikkeutusjärjestelmän kanssa. Koska suurjännitemuuntajasta otettu energia johtuen sädevirran muutoksista ei ole vakio, täytyy suurjännitettä vastaavasti säätää suurjännitelähteen vastuksen vuoksi.

Tämä merkitsee, että juovapääteasteeseen viedyn energian täytyy olla sama kuin jo mainitut itse poikkeutuskytkennän häviöt plus putken käyttöön tarpeellinen energia.

Edellä tuli jo mainituksi, että juovapääteasteeseen viety energia otetaan reaktanssiin. Viedyn energian säätö tapahtuu siten, että kondensaattori, tässä juovapääteasteen palautuskondensaattori, liitetään tasajännitelähteeseen, tasa-jännitelähteen ja kondensaattorin väliin sijoitetun induktiviteetin kautta, jolloin kondensaattori on lähes resonanssissa tämän induktanssin kanssa. Viedyn energian muutos saadaan aikaan maittamalla induktanssia. Tätä tarkoitusta palvelee toinen muutettava induktanssi, jota edustaa transduktori.

Sellaisen syöttökytkennän säätöalueen tarpeelliseen suuruuteen vaikuttavat ratkaisevasti tasajännitelähteen jännitteen odotettavissa olevat heilahtelut. Tämä jännite johdetaan verkkojännitteestä.

Tunnetulla syöttökytkennällä on epäkohtana se, että induktanssit, so. sekä varausinduktanssi että myös rinnankytketty transduktori täytyy valita hyvin suuriksi. Tämä on helposti nähtävissä tarkasteltaessa lyhyesti ääritapauksia syöttö-jännite vaihteluiden suhteen.

Kun syöttöjännitteen arvo on alimmalla sallitulla rajalla, niin täytyy transduktorin induktiivisen vastuksen olla niin suuri, että rinnankytkennän koko-naisinduktanssin arvon määrää käytännöllisesti katsoen vain varausinduktanssi.

Jos kuitenkin syöttöjännitearvo on ylärajalla, niin täytyy transduktorilla olla mahdollisimman vähäinen induktiivinen vastus, niin että rinnankytkennän kokonais-induktanssin arvon määrää käytännöllisesti katsoen vain transduktori.

3 58033

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on luoda mainittua laatua oleva vaakapoikkeutuskytkentä, jolla on mahdollisirrman yksinkertainen ja vähäkustannuk-sinen syöttökytkentä, minkä ohella ainakin säilytetään tunnetun kytkennän säätöalue.

Keksinnön mukaiselle vaakapoikkeutuskytkennälle on tunnusomaista, että tasajännitelähteen ja varausinduktanssin sarjakytkentään on kytketty tasasuuntaaja, jonka päästösuunta vastaa syöttövirran suuntaa, ja että rinnan tasasuuntaajan kanssa on kytketty muuteltava induktanssi.

Tällä ratkaisulla on yksityisten elementtien pienentämisen vuoksi myös se etu, dttä varausinduktanssi ja kommutointikela voidaan yhdistää konstruktiivisessa suhteessa yksinkertaiseksi rakenne-elementiksi.

Keksinnön muita etuja sekä kytkentälaitelman toiminta selviää seuraavasta selityksestä ja oheisesta piirustuksesta.

Piirustuksessa on kuvattu vaakapoikkeutuskytkennän ykeinkertaistettu kytkentäkaavio, jossa on esitetty keksinnön ymmärtämiselle vain välittömästi välttämättömät elementit, erityisesti syöttökytkennän elementit.

Sisäänmenopisteessä 1 on verkkojänniteestä johdettu syöttötasajännite Ug, joka verkon jännitevaihtelulta vastaten voi vaihdella likimain _+ 15 %.

Pisteeseen 1 on liitetty syöttökytkennän sisäänmenoinduktanssi, joka olennaisesti muodostuu kiinteästä varausinduktanssista 2 ja muutettavasta induktanssista 3, jolla on esimerkiksi transduktorin työkäämityksen muoto. Työkäämityksen induktanssin ohjaus tapahtuu ohjausvirralla 1st transduktorin ohjauskäämissä. Ohjausvirta 1st tuotetaan tässä esittämättä jätetyssä säätökytkennässä. Sellaiset säätö-kytkennät mukaanluettuna säätösuureen synnyttäminen ovat tunnettuja esim. jo mainituista julkaisuista.

Varausinduktanssin 2 ulosmenoon on liitetty sarjakytkentä, joka muodostuu konmutointikäämistä 9, kommutointikondensaattorista 6 ja varsinaisesta poikkeutus-osasta 7, jolloin tämän sarjakytkennän kanssa rinnan on kytketty kommutointikyt-kin 5·

Liitännällä 10 osoitetaan kaaviollisesti, että iqyös suurjännitteen synnyt-tämisjännite on liitetty vaakapoikkeutuspääteasteeseen.

Kun kommutointikytkin 5 on suljettu, niin virtaa sahahammasmaisesti nouseva virta pisteestä 1 päästösuuntaan kytketyn tasasuuntaajan 4 lävitse, varaus-induktanssin 2 ja kommutointikytkimen 5 kautta maahan (runkoon).

Tällöin tulee energiaa varatuksi varausinduktanssiin 2 määrä, joka tunnetusti on (l/2)Li^.

Kun kytkin 5 avataan, niin kulkee virta varausinduktanssista 2 kommutoin-tikondensaattoriin 6, jolloin varausinduktanssiin varattu energia osaksi siirtyy tähän kondensaattoriin.

Varausinduktiviteetti 2 ja kommutointikondensaattori 6 ovat värähtelemään pystyvä rakenne: tämän johdosta tapahtuu määrätyn ajan kuluttua energianvaihto vastakkaiseen suuntaan, so. kommutointikondensaattori B antaa energiaa varausinduk- 58033 tanssille 2 j.a, kuten jäljempänä selitetään, myös takaisin verkkoon.

Induktanssi 9 voidaan tässä yhteydessä jättää tarkastelun ulkopuolelle.

Energianantoa verkkoon voidaan nyt ohjata kytkennän sisäänmenossa olevan koko induktanssin induktanssiltaan muutettavalla osalla 3, koska virran tällä suunnalla diodi 4 on estosuuntainen.

Tällä ohjauksella voidaan komrnutointikondensaattoriin 6 jäävä jäännös-energia aina pitää vakiona kommutointikytkimen 5 uudelleensulkeutumisajankohtana.

Tämä merkitsee kuitenkin, että poikkeutusvirran amplitudi tulee tehdyksi riippumattomaksi verkkojännite.vaihteluista, koska poikkeutusvirran amplitudi riippuu yksinomaan edellä mainittuna ajankohtana komrnutointikondensaattorissa 6 olevasta energiasta.

Siitä tosiseikasta, että tässä varausinduktanssi 2 ja muutettava induktanssi 3 on kvtkettv sarjaan, johtuu, että rakenneosan, tässä kelan 3 induktanssin, vastuksen muutoksen vaikutus on olennaisesti voimakkaampi kokonaiskäyttäytymiseen kuin tunnetussa rinnankytkennässä voi olla. Tämä merkitsee, että sama tarpeellinen säätöala on saavutettavissa vähemmin välinein. Kondensaattorin 8 tehtävänä on määrätä diodin 4 toimintapiste ja se toimii sitäpaitsi lisäenergiavaraajana.

Käytännössä saadaan vielä yksi etu. Jos käytännön esimerkissä suoritetaan johdannossa esitetty energiatarkastelu, niin osoittautuu, että sisäänmenoinduktanssiin syötetty energia sarjakytkentätapauksessa on vähenmän kuin kolmasosa rinnankytkennässä olevasta energiasta. Koska energiavaraajät omaavat myös huomioon otettavan ohmisen vastuksen, on luonnollisesti myös häviö-teho sarjakytkennässä huomattavasti pienempi ja poisjohdettava lämpömäärä on täten pienempi. Tällä on tärkeä merkitys erityisesti laitteiden pakkaustiheyden ollessa suuri.