FI57913C - Flexibel saeck och ett foerfarande foer framstaellning av en flexibel saeck - Google Patents

Description

ΓΓ=Τ| ΓΒΐ nivKWULUTUSJULKAISU - _ lBJ ^ UTLÄGCNINGSSICMFT 5 79 1 3 (51) K».ik.Wa3 B 65 D 33/02, 88/16 SUOMI—FINLAND φ) 780043 (22) Hdwmtopilvt — AMttkninptfag 06.01.78 ' ' (23) AlkuplM—GlMgh«adaf 06.01.78 (41) Tul Kit JulkMnl — ftllvit ofTmtHf ^ Q7 J8 fetantti. J« r«ki«terlh*llltut NihtMWp™ |. ku.Mulk.tam pum.-

Patent· och raglatarftyralMn Amokaiiuthfdoch«Ukrnt«*pubiicurad 31.07.80 (32)(33)(31) tauottwu.—a^W prtorftat 1Q. 01.77

Englanti~England( GB) 795/77 (71) Miller Weblift Limited, St. Alphage House, Fore Street, London EC2Y 5DH, Englanti-England(GB) (72) Charles Futerman, London, Englanti-England(GB) (74) Oy Roister Ab (54) Taipuisan säkin valmistusmenetelmä ja taipuisa säkki - Förfarande för framställning av en flexibel sack och en flexibel sack Tämä keksintö koskee säiliöitä materiaalien kuljettamista varten ja erikoisemmin taipuisia säkkejä määrättyjen massatavaroiden, kuten jauheiden, pellettien, granulaattien, hiutaleiden jne. kuljettamista varten.

Viime vuosina on ollut lisääntyvää käyttöä massatavarasäi-liöille, jotka on tehty kangasmateriaalista, joka on ommeltu sopivaan muotoon ja varustettu nostolenkeillä, jotka voidaan asettaa nosturin koukkuun tai haarukkatrukin tai vastaavien ajoneuvojen haarukoihin. Säiliöt on tarkoitettu sisältämään suurempia määriä materiaalia, esimerkiksi alueella puolesta tonnista kahteen tonniin. Ongelma, joka nousee näiden säiliöiden, jotka alalla tunnetaan keskisuurina massatavarasäiliöinä (Intermediate Bulk Containers - UBC), rakenteess, on riittävän lujuuden aikaansaaminen, sillä säiliöitä saatetaan käsitellä ja/tai väärinkäsitellä voimak- 5791 3 2 kaasti ja kohdistaa niihin sysayksittäisiä voimia nosturilla tai haarukkatrukilla nostamisen ja kuljettamisen aikana. Eräs yleinen epäonnistumisen syy on nosto-lenkkien ja säiliön kankaan pääalueen kiinnityskohdassa.

Tämän keksinnön kohteena on siten voittaa tai oleellisesti vähentää näitä haittoja.

Keksinnön mukainen menetelmä on pääasiallisesti tunnettu siitä, että ainakin yhtä materiaalikaistalettä vahvistetaan kiinnittämällä siihen erillistä vahvistus-materiaalia, ja säkin nosto-osat kiinnitetään em. vahvistettuun alueeseen.

Keksinnön mukaista menetelmää käyttäen aikaansaadaan säkki, joka on pääasiallisesti tunnettu siitä, että putkimaisen rungon joillakin tai kaikilla sivu-seinämillä on ainakin yksi alue, jossa on erillisiä vahvikelankoja kudottuina runkomateriaalin lankojen kanssa kunkin vahvikealueen aikaansaamiseksi, nosto-osien ollessa kiinnitetyt em. vahvikealueisiin.

Säkki muodostetaan sopivasti yhdistämällä yhden materiaalikaistaleen vapaat päät sivusaumalla, mutta voidaan käyttää saumatonta suuosaa tai eripituisia materiani ikäistaleitä riippuen säkin vaadittavasta muodosta. Säkki voidaan muodostaa esimerkiksi taittamalla materiaalin ensimmäinen kaistale kahden sivun ja pohjan aikaansaamiseksi, kahden erillisen lisäsivun ollessa kiinnitetyt ensimmäiseen kaistaleeseen esimerkiksi tikkaamalla kahden jäljellä olevan seinämän liittämiseksi nelisivuiseksi säkiksi.

Vahvikealueet ovat edullisesti kudottuja säkkimateriaaliin vahvikeraitoina, jotka ulottuvat keskeytymättä säkin yläosan ja pohjan välillä. Ne voidaan kuitenkin muodostaa yksittäisinä alueina säkin sivuseinään tai -seiniin, joihin nosto-osat, kuten laikit tai reunavahvisteet voidaan kiinnittää.

Säkit valmistetaan sopivasti materiaalikaistaleista, jotka on leikattu jatkuvalta rullalta, jossa on useita välimatkan päässä toisistaan kulkevia samansuuntaisia vahvikealueita, katkaistun materiaalikaistaleen ollessa taitettu suunnassa, joka on yleensä samansuuntainen vahvikealueiden kanssa, säkin muodostamiseksi. Erääs- 3 57913 sä edullisessa menetelmässä vahvikeraidat ulottuvat pitkin koko jatkuvaa materiaalikaistaletta, mutta ovat välimatkan päässä toisistaan sen poikkisuunnassa. Toisessa menetelmässä vahvikeraidat ulottuvat kuitenkin materiaalin koko leveyden poikki ja ovat välimatkan päässä toisistaan sen pituussuunnassa.

Vahvikealueet on edullisesti muodostettu kutomalla ylimääräisiä vahvikelankoja tekstiilikankaan kaistaleen lankojen väliin, mutta tämän sijasta ne voidaan muodostaa kiinnittämällä, esimerkiksi liimaamalla tai tikkaamalla, tekstiili- tai muun kankaan kaistaleita sanottuun kangaskaistaleeseen.

Tiettyjä käyttötarkoituksia varten säkki voidaan valmistaa paperista, muovista tai muusta taipuisasta materiaalista, johon vahvikealueet on kiinnitetty tarttuvasti tai muulla tavoin. Esimerkiksi, jos runko tehdään laminoidusta paperista, kudottua tai muuta vahvistavaa materiaalia olevat osat voidaan tarttuvasti kerrostaa ja kiinnittää paperikerrosten väliin muodostamaan vahvike-alueita, joihin nosto-osat voidaan kiinnittää.

Useimmilla kankailla on jo vahvikealueita (tunnetaan hulpi-ona), jotka ulottuvat pitkin niiden reunoja estämässä purkautumista, ja siksi on tämän keksinnön piirissä aikaansaada säkki, jossa nosto-osat tai lenkit on kiinnitetty suoraan tähän hulpioon.

Nelisivuisessa säkissä on sopivasti kukin sen sivuseinä varustettu kahdella vahvikeraidalla, jotka ulottuvat ylä- ja alareunan välille ja on sijoitettu säkin kulmien viereen, nostolenkin vapaiden päiden ollessa säkin kussakin kulmassa kiinnitetyt vahvi-keraitoihin säkin kulman kummallakin puolella. Voidaan kuitenkin varustaa useampia kuin kaksi vahvikeraitaa kullekin sivuseinälle haluttaessa, vaikkei nostolenkkejä saateta välttämättä kiinnittää näihin kaikkiin. Lisäksi kunkin nostolenkin molemmat vapaat päät voidaan kiinnittää yksittäiseen vahvikeraitaan haluttaessa. Vaihtoehtoisesti vain muutamat, esimerkiksi kaksi vastakkaista sivua nelisivuisessa säkissä voidaan varustaa vahvikeraidoilla, joihin nostolenkit kiinnitetään.

Keksinnön luonteenomaiset piirteet ja edut käyvät ilmi seu-raavasta sen suoritusesimerkkien kuvauksesta, joka muodostaa vain esimerkin, viittaamalla oheisiin kaaviopiirroksiin, joissa: * 5791 3

Kuva 1 on perspektiivikuva keskisuuresta massatavarasäili- östä;

Kuva 2 on perspektiiviräjähdyskuva vaihtoehtoisesta säiliöstä;

Kuva 3 esittää muita erilaisia vaihtoehtoisia säiliöitä;

Kuva 4 on kaavakuva, joka esittää edullista jatkuvaa mate-riaalikaistaletta, josta voidaan valmistaa kuvien 1 ja 3 säiliöt;

Kuva 5 on kaavakuva esittäen vaihtoehtoista jatkuvaa mate-riaalikaistaletta, josta kuvien 1 ja 3 säiliöt voidaan valmistaa;

Kuva 6 on osakuva kangaskudoksen materiaalista;

Kuva 7 on osakuva vaihtoehtoisesta kangaskudoksesta; ja

Kuvat 8-10 ovat pespektiivikuvia massatavarasäiliön yläosan eräästä muodosta.

Piirroksiin viitaten, kussa 1 esitetään keskikokoinen mas-satavarasäiliö, jossa on neljä sivua 10, 11, 12 ja 13 ja pohja (ei esitetty). Kukin sivu on varustettu vahvikkeiden 21-28 suorien alueiden, nauhojen tai raitojen parille (jonka tarkoitus kuvataan yksityiskohtaisemmin edempänä). Säiliön yläreuna on käännetty yli, kaksinkertaisen paksuuden antamiseksi materiaalille 51, ylimääräisen lujuuden vuoksi, mutta tämä ei ole olennaista, sillä materiaalin yksinkertainen paksuus riittäisi. Nosto-osat, lenkkien 15-18 muodossa, kiinnitetään edullisesti tikkauksella 60 vah-vikeraitoihin muodostamaan lenkit, jotka ulkonevat säiliön avoimista yläreunoista, lenkkien ollessa tikatut vahvikenauhojen ja ylikäännetyn osan 51 tai materiaalin yksinkertaisen kerroksen läpi. Mitä tahansa sopivaa kiinnitysommeltekniikkaa voidaan käyttää, kuten ruutu- ja ristipisto, joka on kuvattu piirroksissa.

Säiliö voidaan valmistaa eri tavoin joko yksinkertaisesta, neulottua tai kudottua kangasta olevasta saumattomasta putkesta, johon erillinen pohja ja/tai yläosa voidaan kiinnittää, tai se voidaan valmistaa yhdestä materiaalikaistaleesta, joka on muodostettu sylinteriksi, materiaalikaistaleen vapaiden päiden ollessa kiinnitetyt yhteen, edullisesti tikkaamalla, yksinkertaisen sivusauman muodostamiseksi. Kuten edellä, pohja ja/tai yläosa voidaan sitten kiinnittää putkimaiseen runko-osaan. Säiliö voidaan valmistaa vaihtoehtoisesti, kuten esitetään kuvassa 2, ensimmäisellä kankaan 71 5 5791 3 yksittäisellä kaistaleella, joka muodostaa kaksi sivuseinää ja pohjan nelisivuisesta säiliöstä, jäljellä olevien kahden sivuseinän 72, 73 ollessa erillisiä materiaalikaistaleita, jotka kiinnitetään ensimmäisen kangaskaistaleen pisimpiin sivureunoihin (kuten on merkitty katkoviivoilla 76) säiliön saattamiseksi valmiiksi. Yläosa voidaan lisätä, jos vaaditaan. Kuvatussa suoritusmuodossa kaikissa kangaskaistaleissa 71, 72 ja 73 on vahvikeraidat 79, mutta nämä voidaan jättää pois sivupaneleista 72, 73, jos on tarpeen.

Sellaisessa järjestelyssä kuin tämä, havaitaan, että mahdollista valmistaa säiliö ilman kankaaseen kudottuja lisävahvike-raitoja ensimmäisessä kangaskaistaleessa tai kahdessa erillisessä sivuseinässä, koska niissä jo on vahvikealue, nimittäin hulpio, joka ulottuu pitkin niiden reunoja. Tämän johdosta on mahdollista kiinnittää nostolenkit tähän hulpioon, ja valmistaa säiliö, joka muodostaa parannuksen aikaisempaan käytäntöön nähden.

Kukin sivuseinä, pohja ja yläosa voidaan myös muodostaa yksittäisesti, eri yksittäisosien ollessa kiinnitetyt yhteen säiliön muodostamiseksi.

Vaikka on edullista varustaa kukin säiliön sivuseinä kahdella välimatkan päässä toisistaan olevalla vahvikeraidalla 21-28, kukin sivuseinä voitaisiin varustaa vain yhdellä, tai useammalla kuin kahdella vahvikeraidalla. Katso esimerkiksi vaihtoehtoisia suoritusmuotoja kuvassa 3.

Kuten esitetty, vahvikeraidat ulottuvat keskeytymättä säiliön yläosan ja pohjan välille. Tämä on edullinen järjestely, sillä se siirtää kuorman tehokkaammin nostamisen aikana kunkin sivu-seinän koko pituudelle. Kuitenkin, lyhyempiä raitoja voitaisiin käyttää, jotka eivät ulotu poikki seinämän koko pituuden.

Nostolenkit 15-18 ovat edullisesti päistään avoimia lenkkejä, kuten on esitetty, kunkin lenkin vapaan pään ollessa kiinnitetty eri vahvikeraitaan 40. Kuitenkin molemmat vapaat päät voitaisiin kiinnittää haluttaessa samaan vahvikeraitaan, kuten esitetään kuvassa 3.

Säiliön pohja voi olla joko erillinen kangaspituus (vahvi-keraidoilla tai ilman), joka on kiinnitetty säiliön sivuseinämiin, tai sivuseinämien pohjaosat säiliön kulmissa voidaan leikata aksiaalisesta erillisten läppien aikaansaamiseksi, jotka voidaan kään- 6 5791 3 tää sisäänpäin ja kiinnittää yhteen. Haluttaessa voidaan muodostaa poistokouru (ei esitetty) säiliön pohjaan, joka voidaan sulkea millä tahansa sopivilla välineillä, kuten sidenauhoilla.

Säiliön pohja voidaan vaihtoehtoisesti muodostaa kartion muotoon muodostamalla suippeneva läppä kunkin sivuseinämän pohjaan ja tikkaamalla yhteen vierekkäiset läpät kartiomaisen pohjan muodostamiseksi, varustettuna poistoaukolla, joka voidaan sulkea sidenauhoilla. Haluttaessa voidaan tikata lisäpeittoläppä kahteen tai useampaan sivuseinämän pohjareunaan lisälujuuden antamiseksi säiliön pohjalle, tämän läpän ollessa leikattu auki silloin, kun säiliö on tyhjennettävä, asettamalla siihen taitettu kartiomainen pohja, jonka annetaan kääntyä auki ulos säiliön rungon pohjasta siinä olevan materiaalin painon alla. Sidenauhat kartiomaisen pohjan poistoaukon ympärillä voidaan sitten päästää irti poistoaukon avaamiseksi säiliön sisällön tyhjentämisen mahdollistamiseksi sen kautta .

Säiliön yläosa voidaan jättää avoimeksi, tai se voidaan sulkea erillisellä kaistaleella, joka on varustettu täyttöaukolla tai kourulla. Edullinen yläosan suljenta esitetään kuvissa 8-10. Kuvissa 8 ja 9 esitetyt säiliöt muodostuvat kukin yleensä putkimaisesta runko-osasta 80, joka on varustettu vahvikeraidoilla 82. Säiliö on suljettu alapäästään sopivalla sulkimella 81, ja sillä on sivusauma 86. Säiliöllä voi olla yleensä sylinterinmuotoinen tai soikea poikkileikkauksen muoto, kuten kuvissa 8 tai 10, tai se voi olla suorakulmainen tai neliönmuotoinen, kuten esitetään kuvassa 9.

Runko-osan yläosa 80a käännetään sisäänpäin ja sitten ommellaan rivat tai käsittelylenkit 90, kuten kohdassa 83, sisään-käännetyn runko-osan kaksinkertaiseen reunaan, mutta järjestetään niin, että rivan tikkaus ei ulotu sen tason alapuolelle, jota merkitään katkoviivalla 84. Kun rivat on kiinnitetty tällä tavoin, on mahdollista vetää ylös runko-osan sisäänkäännetyn osan 80a alareuna, ja haluttaessa säiliö voidaan täyttää kuljetettavalla materiaalilla suunnilleen tasolle, jota merkitään viivalla 84. Runko-osan sisäänkäännetyn osan reuna 80b voidaan silloin kiinnittää yhteen suunnilleen tavalla, joka esitetään kuvassa 10. Täytetyn säiliön tämän reunan sulkemiseksi säiliön sisäänkäännetty osa lähellä reunaa 80b voidaan varustaa päärmeellä tai lenkeillä vetonauhan 85 7 5791 3 vastaanottamiseksi. Tällä tavoin säiliö valmistetaan yhdistetyllä sulkimella yksinkertaistaen valmistusta.

Tavanomaisessa massatavarasäiliössä suurimmin rasitetut kohdat, ja sen johdosta kohdat, joissa vaurio todennäköisimmin esiintyy, ovat nostolenkkien ja säiliön rungon kiinnityskohdissa, johtuen ongelmasta siirtää kuorma yhdestä osasta toiseen tikatussa rakenteessa.

Kuvattujen säiliöiden lujuuden lisäämiseksi ja tämän ongelman vähentämiseksi oleellisesti, säiliön runko on varustettu vah-vikenauhoilla tai raidoilla 21-28, 40 ja 82, joihin nostolenkit kiinnitetään.

Vaikka on mahdollista saada aikaan vahvikealueet yhdistämällä, esimerkiksi liimaa käyttäen, lisänauhoja tai materiaalikappa-leita säiliön rungon materiaaliin, vahvikealueet tehdään edullisesti vahvistamalla säiliön runkoaineen paikallisia alueita kutomalla vahvikelankoja niihin.

Viitaten nyt kuviin 4 ja 5, kuva 4 esittää kudotun kankaan jatkuvaa kaistaletta, jonka pituutta pitkin on kudottu vahvikerai-toja 21-28, kankaan leveyden poikki ollessa kahdeksan sellaista raitaa. Esimerkiksi kuvassa 1 esitetyn säiliön valmistamiseksi kankaan leveys X olisi kudottu vastaten olennaisesti säiliön ympärys-kokoa, ts. neljän sivun leveyksien kokonaissummaa. Kankaan kaistaleet Y olisivat leikatut jatkuvasta kankaasta pituuden Y ollessa sama tai suurempi kuin säiliön korkeus, riippuen siitä, tuleeko säiliön rungon pohjaosan olla käännetty sisäänpäin muodostamaan sen pohja, tai yläreunan olla käännetty yli.

Leikattu kangaskaistale ommellaan sitten putkimaiseksi säiliöksi muotoilemalla se vahvikeraitojen kanssa yhdensuuntaisen akselin ympärille, ts. nuolen A suunnassa.

Huomataan, että kun vahvikeraidat kulkevat pitkin kankaan koko pituutta, ne on kudottu sen loimilankojen keskelle. Kuvassa 5 kuitenkin vahvikelangat on kudottu kankaan kudelankojen keskelle muodostamaan sarjan välimatkan päässä toisistaan olevia vahvikerai-toja, jotka ulottuvat kankaan leveyden poikki, mutta asetettuina välimatkan päähän toisistaan sen pituussuunnassa. Kuvan 5 kangas on kudottu siten, että sen leveys Y vastaa olennaisesti säiliön korkeutta riippuen siitä, onko pohjaosan oltava käännetty sisään- 8 5791 3 päin muodostamaan säiliön pohja, tai tuleeko yläreuna kääntää yli. Materiaalin pituudet X leikataan sitten jatkuvasta kangaskaista-leesta, pituuden X vastatessa olennaisesti valmiin säiliön ympärys-kokoa. Leikattu pituus ommellaan sitten säiliöön muotoilemalla se vahvikeraitojen suuntaisen akselin ympäri nuolen B suunnassa.

Kuten jo on selitetty, vahvikeraidat on edullisesti kudottu kankaaseen, josta säiliö valmistetaan, lisäloimi- tai lisäkudelan-kojen ollessa lisätty riippuen suunnasta, jossa säiliötä tullaan nostamaan.

Yleensä vahvikealueet voidaan laittaa mihin tahansa kankaan osan hulpiota myöten, se mukaan luettuna, missä vain tikkaus tullaan suorittamaan siinä määrin, kuin on välttämätöntä, kuroman jakamiseksi säiliön yli taikka tikatuille alueille. Kuitenkin suurimman rasituksen alueet muodostuvat lenkkien ja säiliön rungon liitoskohdissa, ja juuri näillä alueilla saavutetaan suurin hyöty materiaalin vahvistamisen käytöstä.

Lisälangat 37 voidaan kutoa kankaan loimilankojen 36 tai kudelankojen 35 keskelle millä tahansa mallilla. Kangas itse kudotaan tavallisesti palttinasidoksella, mutta myös muut sidokset, kuten toimikas-, panama- tai joustinsidos ovat mahdollisia. Kuva 6 osoittaa, kuinka vahvikelangat 37 voidaan kutoa palttinasidoksella, runkokankaan myös ollessa palttinasidosta. Kuva 7 toisaalta osoittaa sen, kuinka vahvikelangat 37 on kudottu joustinsidoksel-la runkokankaaseen, jossa on palttinasidos. Tämän on huomattu olevan sopiva järjestely, sillä se sallii vahvikelankojen nostettaessa levittävän kuormaa tasaisemmin pitkin vahvikeraitojen pituutta säiliössä, johtuen sanottujen lankojen kyvystä liikkua nostosuun-nassa helpommin kuin on mahdollista palttinasidoksella.

On edullista kutoa vahvikelangat 37 säännöllisesti kankaan lankojen 35, 36 keskelle, niin että ne leviävät tasaisesti vahvikeraitojen leveyden poikki. Kuitenkin vahvikelangat voidaan kutoa niin, että ne ovat lähinnä toisiaan raidan keskellä ja harvenevat sen reunoja kohti.

Säiliön runkokankaan loimi- ja kudelangat ja vahvikelangat voivat olla mitä tahansa sopivaa luonnonkuitua tai lankaa, joka on puolisynteettistä tai synteettistä polymeeriä, kuten polyesteriä, polyamidia, polyolefiinia tai polyakryyliä. Kangas voi olla pääl- 9 57913 lystetty tai kyllästetty kutomisen jälkeen parannetun eristyksen, esim. vesitiiviyden, aikaansaamiseksi.

Nostolenkit voivat olla mitä tahansa sopivaa materiaalia, mutta mieluummin käytetään kudottua nauhaa.

Valmiiseen säiliöön voi haluttaessa liittyä putkimainen vuoraus tai vuoraus, joka on erikoisesti muotoiltu sopimaan säiliön ääriviivoihin.

Claims (21)

10 5791 3

1. Menetelmä valmistaa keskisuurena massatavaran kulj etussäiliönä (IBC ) toimiva taipuisa säkki yhdestä tai useammasta tekstiilimateriaalikaistaleesta, tunn ettu siitä, että ainakin yhtä mat eriaalikaistal että vahvistetaan kiinnittämällä siihen erillistä vahvistussnateriaalia, ja säkin nosto-osat kiinnitetään en. vahvistettuun alueeseen.

2. Pat entt ivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunn ettu siitä, että materiaalia vahvistetaan yhteenkutomalla ko. alueeseen erillistä vahvikelankaa.

3- Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksi vahvikealue tai kukin niistä ulottuu materiaalikaistaleen tai kunkin niistä vastakkaista! reunojen välille, jotka kaistaleet on muodostettu säkiksi siten, että vahvikealueet ulottuvat niiden yläosan ja pohjan välille. 1». Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunn ettu siitä, että vahvikealue ulottuu pitkin materiaalin koko jatkuvaa kaistaletta, vahvikealueiden ollessa matkan päässä toisistaan sen leveyden suunnassa.

5· Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunn ettu siitä, että kukin vahvike ulottuu materiaalin leveyden poikki, vahvikealueidan ollessa matkan päässä toisistaan sen pituussuunnassa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa taipuisa sakki yhdestä tai useammasta taipuisasta materiaalikaistaleesta, tunnettu siitä, että ainakin yksi alue yhdessä, muutamassa tai kaikissa materiaalikaistaleissa vahvistetaan kiinnittämällä siihen lisämateriaali kappale ja kiinnittämällä nosto-osat säkkiin määrättyihin edellä mainittuihin vahvikealueisiin tai niidan pareihin.

7· Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen lisämateriaalikappale on kiinnitetty liimalla.

8. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukaista menetelmää käyttäen valmistettu taipuisa säkki käsittäen tekstiilimateriaalia olevan putkimaisen rungon, jossa on nosto-osat siihen kiinnitettyinä, tunn ettu siitä, että putkimaisen rungon joillakin tai kaikilla sivuseinänillä (10, 11, 12, 13) on ainakin yksi alue (21-28, kO, 79, 82), jossa on erillisiä vahvikelankoja (37) kudottuina runkomateriaalin lankojen (35, 36) kanssa kunkin vahvikealueen aikaansaamiseksi, nosto-osien (15-18, 90) ollessa kiinnitetyt em. vahvikealueisiin.

9· Patenttivaatimuksen 8 mukainen taipuisa säkki, tunn ettu siitä, että yksi tai kukin vahvikealue (21-28, hOt 79, 82) ulottuu keskeytymättä säkin yläosan ja pohjan välille.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen taipuisa säkki, tunnettu siitä, että yksi tai kukin vahvikealue ulottuu keskeytymättä säkin pohjan poikki.

11. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-10 mukainen taipuisa säkki, tunnettu siitä, että säkki on nelisivuinen. 11 5791 3

12. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-10 mukainen taipuisa säkki, tunnettu siitä, että säkki on sylinta-imäinen.

13. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-12 mukainen taipuisa säkki, tunn ettu siitä, että säkin putkimainen runko on muodostettu yhdestä rnate-riaalikappaleesta, jonka vastakkaiset vapaat päät on liitetty yhteen sivusauman muodostamiseksi. ik. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-11 mukainen taipuisa säkki, tunn ettu siitä, että säkin putkimainen runko käsittää ensimmäisen materi-aalikaistaleen (Tl), joka on taitettu muodostamaan säkin kaksi sivuseinää ja pohjan. ja kaksi erillistä lisäsivuseinää (72, 73), jotka on kiinnitetty sanotun ensimmäisen materiaalikaistaleen (71) sivureuroihin.

15- Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-lU mukainen taipuisa säkki, tunn ettu siitä, että säkin rungon materiaali on kudottu palttinasidoksella, vahvikelankojen (37) ollessa kudottu siihen mukaan joustinsidoksella, joka juoksee säkin yläosasta säkin pohjaan.

16. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-lU mukainen taipuisa säkki, tunn ettu siitä, että säkin rungon materiaali on kudottu palttinasidoksella, vahvikelankojen (37) ollessa kudottu siihen mukaan myös palttinasidoksella.

17. Pät enttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen taipuisa säkki, tunn ettu siitä, että vahvikealueen keskivyöhykkeellä on enemmän vahvikelankoj a (37) kuin sen ulkoalueilla.

18. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-17 mukainen taipuisa säkki, tunn ettu siitä, että säkin runko on valmistettu synteettistä polymeeriä olevasta tekstiilimateriaalista.

19. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-l8 mukainen taipuisa säkki, tunnettu siitä, että vahvikelangat (37) on valmistettu synteettistä polymeeriä olevasta tekstiilimateriaalista.

20. Patenttivaatimuksen 6 mukaista menetelmää käyttäen valmistettu taipuisa säkki käsittäen taipuisaa materiaalia olevan putkimaisen rungon, johon nosto-osat ovat kiinnitettyinä, tunn ettu siitä, että putkimaisen rungon yhdellä, muutamalla tai jokaisella sivuseinällä (10-13) on ainakin yksi alue (21-28, )+0, 79, 82), joka on vahvistettu kiinnittämällä siihen vahvistavaa materiaalia oleva lisäkappale, nosto-osien ollessa kiinnitetyt sanottuihin vahvikealueisiin (21-28, 1+0, 79, 82).

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen taipuisa säkki, tunn ettu siitä, että jokainen vahvistavaa materiaalia oleva lisäkappale on tarttuvasti kiinnitetty putkimaiseen runkoon.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen taipuisa säkki, tunnettu siitä, että vahvikealueet (21-28, ItO, 79, 82) materiaalin ensimmäisessä kaistal eessa ja lisäsivuseinissä käsittävät kankaan hulpion. 12 5791 3