FI57373B - Anordning foer alstring och oeverfoering av informationstelegram till spaorbundna fordon speciellt till jaernvaegsfordon - Google Patents

Description

R35r^1 [b] (11)kuulutusjulkaisu 57377

Ma 1 j '' UTLÄGGNI NGSSKRIFT 0 ' 0'0

C (45) Fa tontti ,-y Ϊ--- - f t y II OB

^ ^ (51) Kv.lk.3/lm.CI.3 B 61 L 27/00 SUOM I — FI N LAN D (21) Fw*nttll«»lMinu· — PttanamMiiins 2013/73 21-06.13 vr,/ (23) AlkupUvt—GHtl|h«tad>| 21.06.73

(41) Tullut JulklMk*) — Bllvtt off«ntll| OU.Ol.7U

ja rekisterihallitus (44) NihtMkiip™ f. kuuljulk^un pvm.-

P*t*nt- och rcgitt*ratyr«lMn An*&k*n utlajd och utl.ikrlften publiearad 30.04. oO

(32)(33)(31) Pyydetty «tuolkuui—Bejirt prlorltut 03*07.72

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2232530.0-21 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/Munchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, 8OOO Miinchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Gerhard Lutge, Braunschweig, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (lk) Berggren Oy Ab (5^+) Laite informaatiosähkeiden kehittämiseksi ja siirtämiseksi kiskoihin sidottuihin ajoneuvoihin, erikoisesti rautatiekulkuneuvoihin - Anord-ning för alstring och överföring av informationstelegram tili spär-bundna fbrdon, speciellt tili järnvägsfordon

Keksintö kohdistuu laitteeseen informaatiosähkeiden kehittämiseksi ja siirtämiseksi kiskoilla kulkeviin ajoneuvoihin, erikoisesti rautatiekulkuneuvoihin, joissa on rataa pitkin asennetut johtosilmukat, jotka ovat ajoneuvoon sovitettujen antennien kanssa sähkömagneettisesti kytketyt ja edeltäpäin määrätyssä sykliajassa ja järjestyksessä yhdistetyt keskeiseen linjakojeeseen, joka jokaista johtosilmukkaa varten tätä varten tarpeellisessa laskuajas-sa toimittaa informaatiolohkon, joka n-kertaisen laskuajan käsittävässä siirtoväliajassa siirtää sen kyseessä olevaan johtosilmuk-kaan.

Kiskoihin sidottujen ajoneuvojen esim. rautatieliikenteen ohjausta ja suojausta varten käytetään erikoisia signaalinsiirto-menetelmiä ja -laitteita. Tällaisten tehtävien ratkaisemiseksi toimitetaan junille säännöllisin välein informaatiosähkeet, joissa varsinkin on tietoja, joiden avulla riittävä etäisyysvarmennus junien välillä varmennetaan.

Niiden monien menetelmien joukosta siirtää informaatioita juniin, mm. myös radioyhteyksillä, lähtee tämä keksintö siitä 57373 tunnetusta järjestelmästä,joka on lähemmin selitetty DE-hakemus-julkaisussa 1 530 335· Tässä järjestelmässä ovat kiskoihin sidotut ajoneuvot, varsinkin rautatiekulkuneuvot varustetut lähetys- ja vastaanottolaitteilla sähkösignaaleja varten, jotka vaihdetaan ajoneuvojen ja linjalla sijaitsevan kiinteän laitteen, lin-jakeskuksen välillä. Tätä tarkoitusta varten on ajoneuvoihin sovitettu antennit, jotka ovat sähkömagneettisesta kytketyt kiskoa pitkin asennettuihin lyhyihin johtosilmukoihin. Erilliset johtosilmukat voivat kulloinkin olla erikoisten kaapelien kautta yhdistetyt linjakeskukseen. On kuitenkin myös mahdollista sovittaa pitkin linjaa kauko-ohjattuja kytkimiä, jotka yhdistävät erilliset johtosilmukat ohjelmanmukaisesti ohjattuina erikoiseen kaapeliin, joka johtaa linjakeskukseen. Tämäntapaisen laitteen avulla on linjakeskuksesta mahdollista tarkkaan havaita 3}oneuvon asema koska kaikkien johtosilmukoiden syklisellä kytkennällä vain ne antavat signaalin, joiden yläpuolella lähettävä ajoneuvo juuri sijaitsee, ja sitä tarkemmin, jota lyhyemmiksi johtosilmukat pitkin raidetta tehdään. Saadut asentoilmoitukset voidaan antaa tätä varten linjakeskukseen varattuun muistiin ja laskijan avulla, käyttäen hyväksi muita datoja työstää ohjauskäskyiksi, jotka puolestaan taas siirretään lyhytsilmukkajärjestelmän avulla ajoneuvoihin etäisyyden varmentamiseksi.

Ajoneuvojen turvallisuuden varmistus ja ohjaus on tosin vain silloin riittävä, kun huomioonottaen ajonopeus aikayksikköä kohden riittävän usein tapahtuu informaation vaihto, vähintään kuitenkin yksi informaationsiirto linjakeskuksesta ajoneuvoon. Tarkkailua varten on ajoneuvolaitteet tällaisissa järjestelmissä siten rakennetut, että sallimattoman pitkän väliajan sattuessa informaation siirrossa itsetoimisesti voidaan laukaista pakkojar-rutus.

Erikoisesti rautatielaitosten ratapiha-alueilla, joilla on monta haarautuvaa kiskoa, tarvitaan ajoneuvoliikenteen riittävää ohjausta varten useita johtosilmukoita, jotka yhden ainoan linja-keskuksen kautta tekee mahdolliseksi datasiirron ainakin toiseen suuntaan keskuksesta ajoneuvoihin. Informaationsiirto toiseen suuntaan voi esim. tapahtua radiolla. Tällaisissa laitoksissa voi sykliaika, siis se aika joka kuluu, kunnes jokainen ratapiha-alueella varattu johtosilmukka uudelleen on yhdistetty linjakeskukseen ja saattaa siirtää informaatiolohkon kyseessä olevan johtosilmukan alueella sijaitsevaan junaan, tulla sallimattoman 3 57373 suureksi, ellei ryhdytä erikoisiin toimenpiteisiin. Toinen epäkohta tässä tunnetussa järjestelmässä rata-ajoneuvojen turvaamiseksi ja ohjaamiseksi voidaan nähdä siinä, että erillisten joh-tosilmukoiden varustamiseksi informaatiolohkoilla välttämättömän laskijan siihen kuuluvine kaikkine lisälaitteineen kyky informaa-tiolohkojen kehittämiseksi ei ole riittävästi hyväksikäytetty, koska informaatiolohkojen siirtämisellä johtosilmukoihin välttämättömät siirtokanavat ovat hitaita laskuaikaan verrattuna.

Riippumatta siitä, ovatko suuremman alueen eri johtosilmu-kat erillisten johtojen tai kanavien kautta yhdistetyt linjakes-kukseen tai onko ainakin osittain moninkertaisesti käytetyttyjä siirtokanavia yhdessä ohjattujen kytkimien kanssa käytettävissä, on keksinnön tarkoituksena aikaansaada laite informaatiosähkeiden kehittämiseksi ja siirtämiseksi kiskoajoneuvoihin, joissa yllämainitut epäkohdat on vältetty, niin että siis välttämättömät laskijat tulevat paremmin käytetyiksi ja lisäksi huomioonottaen suuren määrän johtosilmukoita, edeltäpäin määrätty jokaisen johto-silmukan sykliaika ei ylitä edeltäpäin määrättyä arvoa. Sitä paitsi on toivottavaa, että laite on helposti sovitettavissa mitä erilaisimpiin raidekaavoihin niihin kuuluvine johtosilmukoineen.

Tähän sisältyy myös, että vieläpä mahdollisten muutostöiden jälkeen lisäksi asennetuin tai toisin asennetuin johtosilmukoin, mitään erikoisia muutosrakennuksia ei tarvita linjakojeeseen.

Keksinnön mukaisesti ratkaistaan tehtävä siten, että jokainen linjakojeen laskijasta saatu informaatiolohko on jaettu n-kappaleeseen osalohkoja, kukin m:ään bittiin jaettuna, että osalohkot joutuvat laskijan n menojohtojen kautta peräkkäin näihin liitettyihin rinnakkaissarjamuuttajiin, jotka menopuolellaan ovat yhdistetyt n samanarvoiseen sisäänmenoon n:ään kooderiin (Multiplexer) joista jokainen on yhdistetty siihen kuuluvan dekooderin (Demultiplexer) sisääntuloon ja että jokaista dekooderia varten korkeintaan on varattu k ulosmenoa siirtokanavia varten johtosilmukoista siten, että sykliaika jokaista siirtokanavaa varten on pienempi kuin suureiden n, k ja laskuajän TR tulo.

Tämäntapaisen laitteen avulla informaatiosähkeiden kehittämistä ja siirtämistä varten kiskoajoneuvoihin on edullisemmalla tavalla mahdollistä käyttää laskijan kykyä informaatiosähkeitä varten kuin tähänastisissa laitoksissa, samanaikaisesti pienentäen * 57373 sykliaikaa huomattavasti,koska - ja tämä on olennaista - uudella laitteella saavutetulla erikoisella tavalla informaatiolohkojen samanaikainen käsittely ja siirto aikaansaa, ettei laskijalla esiinny juuri nimeksikään odotusaikoja.

Tässä yhteydessä on edullista, että jokaisen dekooderin k-ulosmenoa siirtokanavia varten on varattu paikallisesti välittömästi toistensa takana sijaitsevia johtosilmukoita varten. Koska informaatiosähkeet peräkkäin olevia johtosilmukoita varten yleensä saadaan selville ajosuuntaa vastaan, on välttämätöntä informaation muodostamista varten turvautua määrättyihin informaatioihin, jotka lähinnä olivat peräisin vain yhtä silmukkaa varten, joka ajosuunnassa oli sen johtosilmukan edessä, jota varten informaatio-sähke käsittelyhetkessä on tarkoitettu. Tätä varten tarvitaan laskijassa informaatiosähkettä varten määrätty muistimäärä, joka yllämainitun toimenpiteen johdosta tulee edullisella tavalla pieneksi.

Laskuajan kuluttua loppuun informaatiolohkoa varten, laskijan antamasta, n osalohkolle toimitetusta informaatiolohkosta täytyy ilman erheellistä vaihtumista aikaisemmin tai myöhemmin laskettujen informaatiolohkojen osalohkojen kesken tulla oikeassa järjestyksessä käsitellyksi. Tätä tarkoitusta varten edulliselle laitteelle on tunnusomaista, että jokaisen informaatiolohkon ensimmäisen osa-lohkon menojohto on yhdistetty välittömästi ja toisen osalohkon menojohto väliinkytketyn m:n bitin muistin kautta vastaavaan rinnak-kaissarjamuuttajaan, että kolmannen osalohkon menojohto on viety ensimmäiseen kahdesta sarjaan kytketystä muistista, joista toinen muisti on kytketty ko. rinnakkaissarjamuuttajaan ja että lopuksi n osalohkon menojohto on yhdistetty ensimmäiseen n-1 peräkkäin kytkettyyn muistiin, joista viimeinen muisti syöttää sille kuuluvan rinnakkaissarjamuuttajan ja että rinnakkaissarjamuuttajalle on varattu ensimmäinen ohjausrekisteri, joka kulloinkin laukais-tuaan m:n bitin rinnakkaissarjamuuttajassa olevista osalohkoista kaikista muisteista antaa tunnusmerkin, jolla kulloinenkin muisti-sisältö annetaan seuraavalle muistille, vast, jälkeenkytkettyyn rinnakkaissarjamuuttajaan.

Seuraava suoritusmuoto on sikäli erikoisen käytännöllinen, että rinnakkaissarjamuuttajaa varten joka tapauksessa on varattava ohjausrekisteri, joka huolehtii sarjamaisesta m-bitin jakamisesta osalohkoa kohden. Tämän lisäksi on kylläkin myös laite erillisten osalohkojen antamista varten rinnakkaissarjamuuttajaan 5 57373 mahdollinen, joka muistin sijaan mm. toimii kulkuaikaelimillä.

Käytön synkronoimiseksi on lisäksi edullista, että ensimmäisen ohjausrekisterin tunnusmerkit toimivat kaikkien kooderien edelleen-kytkentää varten ja johdetaan toiseen ohjausrekisteriin, jossa syklisesti toisiaan seuraavia ohjaustunnusmerkkejä varten on n ulosmenoa, joihin kuhunkin on kytketty dekooderi edelleenkytken-täsisäänmenoineen. Toinen ohjausrekisteri voi olla rakennettu n-1 hidastuselimestä. On kuitenkin myös edullista käyttää toisena ohjausrekisterinä renkaaseen kytkettyjä siirtorekistereitä.

Informaatiosähkeiden määräämiseksi laskijassa on välttämätöntä antaa tähän saapua useita käsiteltäviä informaatioita, joiden joukossa informaatio siitä, mille johtosilmukalle ko. informaatio-sähke on laskettava. Tämä voi esimerkiksi tapahtua siten, että varataan paikallisten johtosilmukkalaitteiden todellisuuksia vastaavasti ohjelmoitu vakiomuisti, jolta ennen jokaisen informaatio-sähkeen muotoilua kysytään. Koska huomioonottaen laitteen monipuolinen käyttö informaatiosähkeiden kehittämiseksi ja siirtämiseksi riippumatta kiinteästi edeltäpäin annetusta johtosilmukkalait-teesta pyritään suureen vapauteen muutosten suhteen, on edullista että jokaiselle dekooderille kuuluu samanlainen toinen dekooderi, jonka edelleenkytkemistulojohto on siten yhdistetty toisen ohjausrekisterin jonkun n:n ulosmenon kanssa, että toinen dekooderi kulloinkin on edelleenkytkettävissä ennen sille kuuluvaa ensimmäistä dekooderia ja että toisen dekooderin ulosmenot ovat data- ja ainesynkronointia varten yhdistetyt laskijaan.

Mikäli on toivottavaa kulloinkin laskuaikoina antaa erillisille informaatiolohkoille kiinteästi varastoidut datat, joita ei ensin ole työstömenetelmillä kehitettävä laskijassa, on edullista kulloinkin kytkeä edelleen kaksi yhteenkuuluvaa dekooderia saman-asentoisina synkronisti toisen ohjausrekisterin kautta.

Yleensä liikennöidään määrätyt linjaosat vain yhteen kulkusuuntaan. On kuitenkin mahdollista, että ohitus- tai järjestely-liikkeiden johdosta linjoja ajetaan epänormaaliin suuntaan. Koska joka tapauksessa on toivottavaa, että johtosilmukat myös vastakkaiseen liikennesuuntaan varustetaan informaatiosähkeillä, on edullista, että dekoodereille varataan laitteet, jotka sallivat kiertosuunnan sopeutumisen kulloiseenkin ajoneuvon ajosuuntaan. Kiertosuunnan muutos koskee tämäntapaisessa laitteessa myös niitä de-koodereita, jotka ovat yhdistetyt laskijaan data- ja ainesynkronointia varten.

57373

Paikallisten todellisuuksien mukaisesti vd. vallan hyvin olla mahdollista ettei kaikki dekooderin k ulosmenoa ole yhdistetyt johtosilmukoiden siirtokanavien kanssa, niin että jää muutamia ulosmenoja varalta. Näitä varakanavia voidaan käyttää siihen, että sykliaika muita siirtokanavia varten lyhenee. Tämä on edullisella tavalla mahdollista siten, että dekooderit varustetaan lisä-ohjauslaitteilla, jotka jokaisella dekooderin poiskytkennän aikaansaavalla ohjaustunnusmerkiliä laukaisee edeltäpäin määrätyn moni-vaihetoistokytkennän, niin että varakanavat ylitetään. On kuitenkin edullisella tavalla myös mahdollista, että kulloisenkin dekooderin useille ulosmenoille sekä siihen kuuluvan toisen ulosmenon, annetaan sinänsä yhdistettyinä siirtokanavalle, joka kuuluu johto-silmukalle. Täten on tätä johtosilmukkaa varten tai yleisesti siirtokanavaa varten varattuna normaalia moninkertainen ja infor-maatiolohkon siirtoaikaväliksi merkitty aika käytettävissä.

Keksinnön eräs suoritusesimerkki selitetään seuraavassa lähemmin viitaten piirustukseen. Kuviot esittävät:

Kuvio 1 kaaviollisesti ratalaitteen haaraantuvan linjaosan, lyhyine johtosilmukoineen.

Kuvio 2 lohkokytkentäkuvana laitteen informaatioiden kehittämiseksi ja siirtämiseksi johtosilmukoihin.

Kuvio 3 diagramman informaatiolohkoineen ja niiden kuulu-vaisuuden toisilleen, vast, johtosilmukoille.

Kuviossa 1 kaaviollisesti esitettyä ratalaitteen linjaosaa ajetaan ajosuunnassa P vasemmalta oikealle. Haaraantuvaan raiteeseen GS on asennettu lyhyitä johtosilmukoita, jotka ovat eri johtojen kautta (ei tarkemmin esitetty) yhdistetyt kiinteään laitteeseen, linjakeskukseen. Lyhyiden johtosilmukoiden sovitus pitkin linjaa on mielivaltainen. Erottamista varten voi jokaisen johto-silmukan varustaa vähintään yhdellä risteilykohdalla. Peräkkäin sovitetut johtosilmukat SI.5, S1.4-S1.1, S4.1; S2.5j S2.A-S2.1 sekä linjasilmukat S3.5, S3.4-S3.1 syötetään säännöllisesti peräkkäin informaatioilla, jotka siirtyvät ko. linjasilmukan yläpuolella sijaitsevaan kiskoajoneuvoon (ei esitetty). Tätä tarkoitusta varten on kiskoajoneuvoihin asennettu vastaanottoantennit, jotka ovat sähkömagneettisesti kytketyt linjasilmukoihin. Lohkokaavio kuvion 2 mukaan on linjakeskuksen suoritusesimerkki, jossa on esitetty laitteet informaatioiden kehittämistä ja siirtämistä varten, jotka on tarkoitettu johtosilmukoita varten. Suoritusesimerkkiä varten on oletettu, että jokainen johtosilmukkaa varten määrätty informaa- 7 57373 tiosähke, joka on tarkoitettu siirrettäväksi tämän johtosilmukan yläpuolella olevaan junaan, koostuu informaatiolohkosta, jossa on 40 bittiä. Nämä informaatiolohkot kehitetään erikoisesti jokaista johtosilmukkaa varten laskijassa RR. Tätä tarkoitusta varten saa laskija RR kokoojajohdon LI kautta vihjeen siitä, mitä johtosilmukkaa varten informaatiolohko on saatava. Lisäksi tulee muut informaatiot, johtojen L2 ja L3 kautta, jotka esim. voidaan kysyä muisteilta (ei esitetty). Koska keksinnön selittämistä varten on merkityksetöntä mistä informaatioista informaatiolohkot koostuvat ja miten nämä informaatiot yksityiskohtaisesti käsitellään laskijassa RR, ei näihin yksityisseikkoihin sen enempää kajota.

Tätä suoritusesimerkkiä varten oletettiin lisäksi, että jokaisen informaatiolohkon 40 bittiä siirretään suhteellisen pitkän siirtoajan TU kuluessa (kuvio 3) kyseessä olevalle linjasilmukalle. Siirtoväliaika olkoon esim. neljä kertaa laskuaika TR kuviossa 3 laskijassa RR (n = 4). Tästä seuraa, että jokainen informaatio-lohko jakaantuu n = 4 osalohkoon, jotka laskija RR menojohtojen L5, L6, L7 ja L8 kautta jakaa samanaikaisesti edelleen. Näistä meno-johdoista johtaa vain menojohto L5 suoraan rinnakkaissarjamuutta-jaan PS1, joka siis jokaisesta informaatiolohkosta käsittelee vain ensimmäiset 10 bittiä, siis ensimmäisen osalohkon. Muut rinnakkaissarjamuuttajat PS2, PS3 ja PS4 ovat varatut jokaisen informaatiolohkon jäljellä olevien kolmen osalohkon sarjamaista käsittelyä varten. Laskijan RR menojohdon L6 ja toisen osalohkon rinnakkaissarjamuuttajan PS2 menojohdon L6 välillä on jokaiseen informaatiolohkoon kytketty muisti SRI, jonka varastointikyky on m = 10 bittiä. Tähän muistiin SRI tulee siis informaatiolohkoa annettaessa laskijan RR kautta, yksinomaan varastoiduksi toinen osalohko, niin ettei tämä heti joudu rinnakkaissarjamuuttajaan PS2. Laskijan RR menojohdon L7 ja rinnakkaissarjamuuttajan PS3 väliin on sovitettu sarjaan kytketyt muistit SR20 ja SR21, jotka kulloinkin vain voivat välivarastoida osalohkon,jossa on 10 bittiä. Muisti SR20 vastaanottaa jokaisen, johdon L7 kautta annetun kolmannen osalohkon ja antaa sen erikoisella käskyllä muistiin SR21. Sitä ennen on tähän jo varastoitu toinen osalohko annettu rinnakkais-sarjamuuttajalle PS3. Lisäksi on informaatiolohkojen jokaisen neljännen osalohkon menojohdon L8 ja rinnakkaissarjamuuttajan PS4 tulojohdon väliin kytketty kolme sarjaan kytkettyä muistia SR30, SR31 ja SR32 jokaista 10 bittiä varten. Tämän muistin avulla tulee siis johdon L8 kautta annettu informaatiolohkon neljäs osaloh- 8 57373 ko niin hidastettuna annetuksi rinnakkaissarjamuuttajaan PS4, että saman informaatiolohkon siihen kuuluvat kolme muuta osalohkoa jo ovat tulleet rinnakkaissarjamuuttajien PS1, PS2 ja PS3 käsittele-miksi kun jäljelläolevat 10 bittiä ko. informaatiolohkon neljännestä osalohkosta olisi sarjamaisesti annettava.

Neljälle rinnakkaissar jamuuttaj ai le PS1, PS2, PS3 ja PS ii kuuluu yhteinen ensimmäinen ohjausrekisteri ST1. Tämä saa edelleen-kytkentäimpulssin tahdistajasta TG, joka menopuolella myös on yhdistetty laskijaan RR. Ensimmäisen ohjausrekisterin ST1 kymmenen ohjausjohtoa ovat samanaikaisesti viedyt neljään rinnakkaissarjamuuttajaan PS1-PS4 ja toimivat jokaiseen rinnakkaissarjamuuttajaan annetun osalohkon ohjausimpulssien siirtämiseksi sarjamaista käsittelyä varten. Kulloinkin kymmenen askeleen jälkeen, siis kulloinkin 10 bitillä varustetun täydellisen osalohkon antamisen jälkeen rinnakkaissarjamuuttajalle PS1-PS4, antaa ensimmäinen ohjausrekisteri ST1 tunnusmerkin, joka ensinnäkin toimii sen valmistamiseksi, joka toiseksi tulee johdon L4 kautta laskijaan RR ja joka lisäksi toimii muistien SRI, SR20 ja SR21 sekä muistien SR30, SR31 ja SR32 ohjaamiseksi.

Neljälle rinnakkais-sarjamuuttajalle PS1-PS4 kuuluu n = 4 kooderia MR1, MR2, MR3 ja MR*J. Jokaisessa neljässä kooderissa on n = 4 sisääntuloa, joista pääasiassa vain kulloinkin ensimmäinen ja viimeinen on varustettu viitemerkeillä.

Kooderien MR1-MR4 samanarvoiset sisäänmenot on merkitty 1MR1, 1MR2, 1MR3 ja 1MR4 ja toisiinsa yhdistettyinä liitetyt sen rinnakkaissarjamuuttajan PS1 menojohtoon, joka siirtää jokaisesta informaatiolohkosta ensimmäisen osalohkon. Vastaava pitää paikkansa kooderien samanarvoisia toisia sisääntuloja varten, jotka ovat yhdistetyt rinnakkaissarjamuuttajaan PS2. Neljän kooderin MR1-MR4 samanarvoiset kolmannet sisäänmenot ovat yhdistetyt kolmannen rinnakkaissarjamuuttajan PS3 ulosmenoon, jonka kautta jokaisen informaatiolohkon kolmas osalohko siirretään. Lopuksi ovat neljän kooderin MR1-MR4 samanarvoiset neljännet sisäänmenot 4MR1, 4MR2, 4MR3 ja 4MR4 yhdistetyt rinnakkaissarjamuuttajan PS4 ulosmenoon. Ohjauksesta nähtynä ovat kooderit yhdistetyt ensimmäisen ohjaus-rekisterin ST1 ulosmenoon ST1A ja tulevat siis kulloinkin edelleen-kytketyiksi yhdellä asennolla, kun ensimmäinen ohjausrekisteri ST1 rinnakkaissarjamuuttajassa on aikaansaanut täydellisen osalohkon antamisen, joka mm. ohjaa muisteja SRI, SR20, SR21, SR30, SR31 ja SR32. Kooderien MR1-MR4 tehtävänä on--kuten myöhemmin vielä selos- 9 57373 tetaan - jälleen koota yhteen jokaisen neljään osalohkoon jaetun informaat iolohkon.

Jokainen koodereista MR1-MR4 on yhdistetty sille kuuluvan dekooderin DM1, DM2, DM3, vast. DM4 sisääntuloon. Jokaisella de-kooderilla DM1-DM4 on lukumäärältään korkeintaan k ulosmenoa siir-tojohtoja varten, varsinkin johtosilmukoihin. Laitteet siirtoa varten toiseen tai molempiin suuntiin ovat vain hyvin kaaviollises-ti esitetyt välittömästi dekooderin varsinaisen ulosmenon kohdalla, mutta jätetty sen enempää merkitsemättä. Ulosmenot, joihin kaapelin kautta erilliset linjasilmukat (kuvio 1) liitetään, ovat dekoo-derissa DM1 merkityt A1.1-A1.5 ja dekooderissaEM2-DM4 A2.1-A2.5» A3.1-A3.5 ja A4.1-A4.5, koska oletettiin, että jokaista dekooderia DM1-DM4 varten on varattu sama lukumäärä, k = 5 ulosmenoa. Jos oletettaisiin lukumäärän olevan n = 4, ja jos bittien lukumäärä osa-lohkoa kohden merkitään m, on luku k siten todettavissa, että syk-liaika , jossa neljän dekooderin kaikki ulosmenot on kerran laskijaan RR yhdistetyt yhden siirtointervallin ajaksi, pysyy pienempänä kuin suureiden n, k ja laskuajan TR tulo.

Suoritusesimerkissä on lähdetty siitä, että kaikissa neljässä dekooderissa DM1-DM4 on sama lukumäärä k = 5 ulosmenoa. On kuitenkin varsin mahdollista käyttää dekoodereja, joissa on eroava lukumäärä ulosmenoja. Tällaisessakaan suoritusmuodossa ei edeltäpäin määrätty sykliaika tule ylitetyksi, mikäli yllämainittu edellytys tarkoin huomioidaan.

Kuten jo yllä lähemmin selostettiin tulee laskijalle RR, ennen informaatiolohkon asettelua määrätylle johtosilmukalle, tehtävä ilmoitus siitä, mitä johtosilmukkaa, vast, mitä siirtokanavaa varten välitetty informaatiolohko tulee kuulumaan. Tätä tarkoitusta varten kuuluu jokaiselle dekooderille DM1-DM4 samanlainen toinen dekooderi DM10, DM20, DM30, vast. DM40. Jokaisessa näissä dekoodereissa on sama lukumäärä k = 5 ulosmenoa kuin infor-maationsiirtämiseen kuuluvalla dekooderilla. Dekooderin DM10 meno johdot ovat kootut kokoomajohdoksi ja merkitty MSG1. Vastaava pitää paikkansa myös dekooderien DM20, DM30 ja DM40 menojohdoille jotka ovat merkityt MSG2, MS03 ja MSG4. Nämä neljä kokoomajohtoa muodostavat lopuksi kokoomajohdon LI, joka on yhdistetty laskijaan RR. Suoritusesimerkissä muodostuu kokoomajohto LI siis 20:sta eri johdoista.

10 57373

Dekooderien DM1-DM4 ja vastaavien dekooderien DM10-DM40 ohjausta ja edelleenkytkentää varten on varattu toinen ohjausrekis-teri ST2, joka on muotoiltu renkaaksi kytketyksi siirtorekisteriksi ja jossa on n = 4 porrasta. Dekooderien DM1 ja DM20 edelleen-kytkemissisääntulot ovat yhdistetyt toisen ohjausrekisterin ST2 neljännen portaan D ulosmenon kanssa. Ohjausrekisterin ST2 ulos-menon A ensimmäinen porras, joka syklisessä edelleenkytkennässä antaa menosignaalin viimeisen ulosmenon D jälkeen, on yhdistetty molempien dekooderien DM2 ja DM30 edelleenkytkentäsisäänmenojen kanssa. Vastaava pitää myös paikkansa toisen portaan B ulosmenon ja molempien dekooderien DM3 ja DM40 edelleenkytkentäsisääntulojen suhteen. Toisen ohjausrekisterin ST2 kolmanteen portaaseen C ovat molempien dekooderien DM4 ja DM10 edelleenkytkentäsisäänmenot yhdistetyt. Täten saavutetaan, että jokainen toisista dekoodereista DM10-DM40 ennen vastaavaa dekooderia DM1-DM4 kytketään edelleen.

Toisen ohjausrekisterin ST2 edelleenkytkentää varten toimivat ensimmäisen ohjausrekisterin ST1 antamat tunnusmerkit. Muut yksi-tyisseikat kuvion 2 mukaisen laitteen toimitustavan suhteen infor-maatiolohkojen kehittämiseksi ja siirtämiseksi selitetään kuvion 3 mukaista diagrammaa käyttäen lähemmin seuraavassa.

Kuvio 3 esittää diagramman informaatiolohkoista ajallisessa laajuudessa ja toistensa suhteen. Aikayksikkö on merkitty T:llä. Kuten diagrammasta selviää voivat annetuilla edellytyksillä, nimittäin että siirtointervallin TU ajanjakso on neljä kertaa niin pitkä kuin laskuaika TR sekä huomioonottaen sykliaika TZ korkeintaan olla valmistettu 20 informaatiolohkolle yhteensä 20 siirtokanavaa, vast, johtosilmukkaa varten. Tässä yhteydessä on oletettu, että dekooderin DM1-DM4 kaikkiin ulosmenoihin on kuhunkin liitetty johto-silmukka ja täten kaikki 20 informaatiolohkoa on saatava laskijan FR kautta. Kuvion 3 diagramman mukaan havaitaan lisäksi että informaatiosähkeet 1.1, 1.2, 1.3-1.5 siirretään peräkkäin. Ainakin osittainen samanaikaisuus siirrossa on kulloinkin voimassa päällekkäin olevissa informaatiolohkoissa, kuten esim. 1.1, 2.1, 3.1 ja 4.1. Informaatiolohkot ovat kulloinkin laskuajan TR verran ja täten yhden laskuajan TR verran siirtyneitä. Samanaikainen siirto pitää siis tarkkaan paikkansa vain suoraan päällekkäin olevien osalohkojen suhteen, esim. ajankohdassa Tl neljäs ja täten ajallisesti viimeinen informaatiolohkon 1.1 osalohko, informaatio-lohkon 2.1 kolmas osalohko, informaatiolohkon 3.1 toinen osalohko ja informaatiolohkon 4.1 ensimmäinen osalohko. Nämä neljä mai- 11 57373 nittua osalohkoa sisältyvät ajankohtana Tl samanaikaisesti neljään rinnakkaissarjamuuttajaan PS1-PS4.

Kuvion 3 mukaisen diagrammin parempaa käsittämistä varten ovat muutamat osalohkot informaatiolohkossa varustetut vinoviivoi-tuksella. Näiden tarkoituksena on osoittaa kulloinkin tarvittava laskuajan määrä seuraavassa siirtoajanjaksossa siirrettäviä infor-maatiolohkoja varten.

Ensin selitettäköön lyhyesti kuvion 3 mukaisen diagrammin perusteella missä järjestyksessä eri informaatiolohkot laskijalla RR (kuvio 2) saadaan aikaan ja missä järjestyksessä siirto tapahtuu. Laskuajan TRI kuluessa laskija RR toteaa sille siirrettyjen ja sen käytettävissä olevien datojen perusteella (dekooderin DM10 ensimmäisen asennon ilmoitus) informaatiolohkolle 1.1, jonka siirtämiseen käytettävissä oleva siirtointervalli on TU1. Laskuajan TRI kuluttua on laskija RR jälleen vapaa ja voi laskea seuraavan informaatioloh-kon 2.1 ajan TR2 kuluessa. Tämän jälkeen sulkeutuu laskuaika TR3 informaatiolohkolle 3.1. Laskuajan TR 4 kuluttua informaatio-lohkon 4.1 havaitsemiseksi seuraa laskuaika TR5, joka myöskin vielä sijaitsee informaatiolohkon 1.1 siirtointervallin TU1 sisällä. Informaatiolohkoon 1.2 liittyen antaa laskija RR seuraavat informaatiolohkot: 2.2; 3.2; 4,2; 1.3; 2.3; 3-3; 4.3; 1.4; 2.4; 3.4; 4.4;· 1.5; 2.5; 3.5; 4.5.

Erillisten kuviossa 1 esitettyjen johtosilmukoiden viite-merkkien valinnasta toiselta puolen ja dekooderien DM1-DM4 ulosme-nojen viitemerkkien ja kuvion 3 mukaisen diagrammin informaatio-lohkojen viitemerkkien valinnasta toiselta puolen on kulloinkin yhteenkuuluvuus havaittavissa. Niinpä on esim. johtosilmukka

Sl.l liitetty ulosmenoon Al.l, niin että tämä johtosilmukka kuuluu informaatiolohkoon 1.1. Vastaava pitää paikkansa johtosilmukan SI.2, ulosmenon AI.2 ja informaatiolohkon 1.2 suhteen. Johto-silmukka S2.1 on liitetty ulosmenoon A2.1, jonka kautta informaa-tiolohko 2.1 siirretään, jne.

Seuraavassa tekstissä selitetyissä työesimerkeissä lähdetään siitä, että laskija RR juuri on määrännyt informaatiolohkon 1.1 ja että tarkkailuhetki on juuri ennen laskuaikaa TR2. Edelleen oletettakoon, että muistit SRI, SR20, SR21 sekä muistit SR30, SR31 ja SR32 eivät vielä ole varattuja. Sama pitäköön paikkansa rinnakkaissarjamuuttajalle PS1-PS4. Toinen ohjausrekisteri ST2 on jo viimeisen portaan D ulosmenon kautta antanut ohjaustunnus-merkin molemmille dekoodereille DM1 ja DM20, jotka tämän jälkeen 12 57373 ovat asettuneet esitettyyn asentoon. Asettuessaan dekooderin DM20 esitettyyn asentoon, ilmoitetaan tämä tosiasia johtojen MSG2 ja LI laskijan RR dynaamisen sisääntulon kautta. Tästä ilmoituksesta voi laskija RR todeta, että nyt informaatiolohkon 2.1 lasku-aikana TR2 on todettava mille johtosilmukka S2.1 kuuluu.

Laskuajan TRI (kuvio 3) kuluessa todettiin johtosilmukalle

Sl.l varatulle informaatiolohkolle 1.1, joka laskuajan TRI kuluttua, tällöin johdolla L4 olevalla, ensimmäisen ohjausrekisterin ST1 tunnusmerkillä johtojen L5, L6, L7 ja L8 kautta on annettu n =4 osalohkona, kulloinkin m = 10 bittinä.. Ulosantoajankohta täsmää kooderien MR1-MR4 sekä dekooderien DM1-DM20 asettelun kanssa. Informaatiolohkon 1.1 ensimmäinen osalohko saapuu johdon L5 kautta suoraan rinnakkaissarjamuuttajaan PS1, kun taas jäljellä olevat iiformaatio lohkon 1.1 kolme osalohkoa (kuvio 3) joutuvat tätä varten varattuihin muisteihin SRI, SR20 vast. SR30 ja jäävät aluksi myös niihin. Täten ei siis rinnakkaissarjamuuttajiin PS2, PS3 ja PS4 sekä muisteihin SR21, SR31 ja SR32 ole vielä annettu mitään. Ensimmäisen osalohkon kymmenen ensimmäistä bittiä rinnakkaissarja-muuttajassa PS1 tulevat ensimmäisen ohjausrekisterin ST1 edelleen-kytkemisen aikana tahtianturin TG kautta sarjassa ulosannetuiksi kooderin MR1 sisääntulon 1MR1 kautta ja joutuvat kooderin MR1 sisääntulon 1MR1 kautta dekooderiin DM1 ja edelleen ulosmenon Al.l kautta vastaavalle johtosilmukalle Sl.l. Koska tarkkailuajan-kohtana eivät kooderit MR2, MR3 ja MR4 ole asetettuja siirrolle niiden ensimmäisten sisääntulojen 1MR2, 1MR3, vast. 1MR4 kautta, ei informaatiolohkon 1.1 ensimmäisestä osalohkosta (kuvio 3) voi saapua mitään dekooderien DM2, DM3, vast. DM4 kautta.

Informaatiolohkon 1.1 ensimmäisen osalohkon lukemisen jälkeen rinnakkaissarjamuuttajasta PS1, antaa ensimmäinen ohjausrekis-teri ST1 jälleen tunnusmerkin, joka joutuu johdon L4 kautta laskijalle RR, muisteihin SRI, SR20, SR21, SR30, SR31 ja SR32, kooderiin MR1-MR4 sekä toiseen ohjausrekisteriin ST2. Täten tulee tämä ja kooderit MR1-MR4 edelleen kytketyiksi. Ensimmäisen portaan A ulosmenon kautta antaa ohjausrekisteri ST2 ohjaustunnusmerkin molempien dekooderien DM2 ja DM30 edelleenkytkemiseksi. Täten ovat kaikki kooderit sekä molemmat dekooderit edelleenkytketyt yhdellä. Dekooderista DM30 saa laskija RR tehtäväkseen lasku-ajan TR3 aikana hankkia informaatiolohkon 3.1.

X3 57373

Dekooderin DM20 aikaisempi ilmoitus laskijalle RR aikaansai, että tämä laskuajan TR2 aikana määräsi informaatiolohkon 2.1 suhteen joka nyt, heti nähtyään ensimmäisen ohjausrekisterin ST1 tunnusmerkin annetaan johtojen L5, L6, L7 ja L8 kautta. Tästä informaa-tiolohkosta 2.1 annetaan ensimmäinen osalohko taas välittömästi rinnakkaissarjamuuttajaan PS1, kun taas jäljellä olevat kolmet osa-lohkot joutuvat muisteihin SRI, SR20 vast. SR30, joiden sisältö, nimittäin informaatiolohkon 1.1 toinen, kolmas, vast, neljäs osa-lohko ensimmäisen ohjausrekisterin ST1 tunnusmerkin kautta edeltäpäin luetaan ja annetaan edelleen. Lukumenetelmän aikana joutuu informaatiolohkon 1.1 toinen osalohko rinnakkaissarjamuuttajaan PS2, kun taas kolmas osalohko tulee muistiin SR21 ja neljäs osa-lohko muistiin SR31. Seuraavan sarjamaisen annon aikana rinnakkais-" sarjamuuttajan PS1 ja PS2 kautta, vaikuttaa dekooderi DM30 sitä ase teltaessa ensimmäiselle portaalle antama ilmoitus laskijassa RR laskuaikana TR3,ja informaatiolohko 3·1 tulee lasketuksi.

Rinnakkais-sarjamuuttaja PS1 antaa laskuaikana TR3 (kuvio 3) informaatiolohkon 2.1 ensimmäisen osalohkon sisääntulon kooderin MR2 sekä dekooderin DM2 ja tämän ulosmenon A2.1 kautta sille kuuluvaan johtosilmukkaan S2.1. Samanaikaisesti käsittelee toinen rinnakkaissarjamuuttaja PS2 informaatiolohkon 1.1 toista osaloh-koa, ja antaa tämän toisen osalohkon kymmenen bittiä nyt toisella portaalla sijaitsevalle kooderille MR1 sekä vielä ensimmäisellä portaalla olevalle dekooderille DM1 ja sen ulosmenoon Al.l.

Osalohkojen tapahtuneen ulosannon jälkeen rinnakkaissarjamuuttajaan PS1 ja PS2:een antaa muistin SRI ensimmäinen ohjaus-rekisteri ST1 uudelleen tunnusmerkin, jolloin muistin SRI sisältö siirtyy rinnakkaissarjamuuttajaan PS2. Sama pitää paikkansa muistin SR21 ja rinnakkaissarjamuuttajan PS3 suhteen. Muistin SR20 sisältö joutuu tällöin muistiin SR21. Edelleen annetaan muistin SR31 sisältö muistiin SR32 ja muistin SR30 sisältö muistiin SR31. Lisäksi toinen ohjausrekisteri ST2 tulee kytketyksi askeleella edelleen, niin että ohjaustunnusmerkki portaan B ulosmenosta joutuu dekooderiin DM3 ja DM40, jotka tämän johdosta kytketään askeleen eteenpäin nuolen suuntaan. Kokoomajohtojen MSG4 ja LI annetaan tällöin laskijalle RR ilmoitus informaatiolohkon 4.1 rakentamisesta johtosilmukalle S4.1 laskuajan TR4 aikana. Edelleen kytketään ensimmäisen ohjausrekisterin ST1 tunnusmerkillä kooderit MR1-MR4 edelleen, jotka silloin joutuvat asentoihin kolme, kaksi, yksi ja neljä.

1ϋ 57373

Informaatiolohkosta 3·1, joka viimeksimiainitulla ensimmäisen ohjausrekisterin ST1 tunnusmerkillä annetaan laskijasta RR johtojen L5-L8 kautta jälkeensovitetuille laitteille, saapuu ensimmäinen osalohko jälleen rinnakkaissarjamuuttajalle PS1 ja informaatioloh-kon 3.1 seuraaville kolmelle osalohkolle muistissa SRI, SR20, vast. SR30.

Informaatiolohkon 4.1 laskuaikana TR4 siirretään rinnakkais-sarjamuuttajasta PS1 informaatiolohkon 3·1 ensimmäisestä osaloh-kodsta kooderin MR3 ja dekooderin DM3 sekä tämän ulosmenon A3.1 kautta. Rinnakkaissarjamuuttaja PS2 käsittelee tämän aikavälin kuluessa, jota vastaa osasiirtoväliaika, informaatiolohkon 2.1 toisen osalohkon ja antaa sarja-informaatioita kooderista MR2, joka on asetettu toiseen portaaseensa ja dekooderista DM2 sekä tämän ulosmenosta A2.1. Lopuksi käsittelee rinnakkaissarjamuuttaja PS3 informaatiolohkon 1.1 kolmannen osalohkon MR1 joka sitten annetaan sille kuuluvan dekooderin DM1 ja tämän ulosmenon Al.l kautta.

Kolmen eri osalohkon antamisen jälkeen rinnakkaissarjamuutta-jasta PS1-PS3» siis laskuajan TR4 päättyessä, annetaan ensimmäisestä ohjausrekisteristä ST1 jälleen se tunnusmerkki, joka kytkee edelleen ohjausrekisterin ST2 ja neljät kooderit MR1-MR4. Lisäksi tulee mainitulla tunnusmerkillä kyseltäessä muisteilta SRI, SR20, SR21, SR30, SR31 ja SR32 rinnakkaissarjamuuttajassa PS2 informaatio-lohkon 3.1 toinen osalohko, rinnakkaissarjamuuttajassa PS3 informaatiolohkon 2.1 kolmas osalohko sekä rinnakkaissarjamuuttajassa PS4 informaatiolohkon 1.1 neljäs osalohko siirretyksi. Laskija-kyselyn kautta saapuu johdon L5 kautta rinnakkaissarjamuuttajassa PS1 informaatiolohkon 4.1 ensimmäinen osalohko, jonka jäljellä olevat osalohkot joutuvat muisteihin SRI, SR20, vast. SR30.

Kytkemällä edelleen toinen ohjausrekisteri ST2 tulee tämä asetelluksi viimeiseen portaaseen D ja antaa tällöin viimeistä edellisen portaan C ulosmenosta ohjaustunnusmerkin, jolla dekooderi DM10 tulee asetelluksi toiselle askeleelle ja dekooderi DM4 ensimmäiselle askeleelle. Aseteltaessa toinen askel dekooderissa DM10 tulee kokoomajohtojen MSG1 ja LI kautta ilmoitetuksi laskijalle RR, että informaatiolohkon 1.2 laskuaikana TR5 on määrättävä mikä johtosilmukkaa SI.2 varten on määrätty.

Sarjamainen informaation anto neljän rinnakkais-sarjamuut-tajan PS1-PS4 kautta tapahtuu nyt neljän kooderin MR1-MR4 kautta, joista seuraavat sisäänmenot on kytketty tehollisiksi: 4MR1, 3MR2, 15 S7373 2MR3 ja 1MR4. Samanaikaisesti on dekooderien DM1, DM2, DM3 ja DM4 sisäänmenot vielä yhdistetty vastaaviin ensimmäisiin ulosmenoi-hin: Al.l, A2.1, A3.1, vast. A4.1.

Laskuaikana TR5 tulee informaatiolohkosta 4.1 ensimmäinen osalohko sarjamaisesti siirretyksi rinnakkaissarjamuuttajan PS1 ja kooderin MR4 sekä dekooderin DM4 kautta johtosilmukkaan S4.1. In-formaatiolohkon 3.1 toinen osalohko joutuu rinnakkaissarjamuutta-jasta PS2 kooderin MR3 ja dekooderin DM3 sekä tämän ulosmenon A3.1 kautta johtosilmukkaan S3.1. Rinnakkaissarjamuuttaja PS3 antaa informaatiolohkon 2.1 kolmannen osalohkon ajankohtana kooderin MR2 ja dekooderin DM2 kautta merkin. Ulosmenon A2.1 kautta saavuttaa mainittu osalohko liitetyn johtosilmukan S2.1. Informaatiolohkosta 1.1 johdetaan viimeinen osalohko rinnakkaissarja-muuttajasta PS4 kooderin MR1 sekä jälkeenkytketyn dekooderin DM1 ja tämän ulosmenon Al.l kautta edelleen johtosilmukkaan Sl.l. Siirtoaikavälin TU1 (kuvio 3) päässä, siis myöskin laskuajan TR 5 päättyessä, on johtosilmukkaan Sl.l siirretty täydellinen infor-maatiolohko ja täten täydellinen informaatiosähke. Sama pitää paikkansa toisen laskuajan TR6 jälkeen informaatiolohkolle 2.1 ja johtosilmukalle S2.1. Informaatiolohkoon 4.5 liittyen toimittaa laskija RR jälleen informaatiolohkon 1.1.

Näistä työesimerkeistä havaitaan, että laskijalla RR on käytettävissään siirtoväliajan kuluessa, esim. TU1, neljä peräkkäin seuraavaa laskuaikaa TR2, TR3> TR4 ja TR5, jolloin neljä eri in-formaatiolohkoa voidaan toimittaa. Havaitaan myöskin, että keksinnön mukaisella laitteella informaatiosähkeiden kehittämiseksi ja siirtämiseksi on mahdollisuus käsitellä suurennettua informaa- f tiolohkojen lukumäärää, ilman että sykliaikä - kuten oikeastaan olisi odotettavissa, tarvitsee tulla suurennetuksi n-4-kertaiseksi.

Selitetyn laitteen toisena muotoiluna on esim. mahdollista yhdistää dekooderien DM1, DM2, DM3 ja DM4 sisääntulot johtojen L9 kautta laskijaan RR. Tällä tavoin ovat esim. paikkatiedoituk-set ajoradalta laskijalle mahdolliset, koska tämä dekooderin DM10-DM40 ilmoitusten perusteella on informoitu, mikä johtosilmukoista kulloinkin on yhdistetty vastaavaan dekooderiin DM1, DM2, vast.

DM3 tai DM4.

Claims (11)

16 57373

1. Laite informaatiosähkeiden kehittämiseksi ja siirtämiseksi kiskoilla kulkeviin ajoneuvoihin, erikoisesti rautatiekulku-neuvoihin, joissa on rataa pitkin asennetut johtosilmukat, jotka ovat ajoneuvoon sovitettujen antennien kanssa sähkömagneettisesta kytketyt ja edeltäpäin määrätyssä sykliajassa ja järjestyksessä yhdistetyt keskeiseen linjakojeeseen, joka jokaista johtosilmukkaa varten tätä varten tarpeellisessa laskuajassa (TR) toimittaa informaatio-lohkon, joka n kertaisen laskuajan käsittävässä siirtoväliajassa siirtää sen kyseessä olevaan johtosilmukkaan, tunnet tu siitä, että jokainen linjakojeen laskijasta (RR) saatu infor-maatiolohko (1.1) on jaettu kappaleeseen osalohkoja, kukin m:ään bittiin jaettuna, että osalohkot joutuvat laskijan (RR) n :n meno johtojen (L5, L6, L7, L8) kautta peräkkäin näihin liitettyihin rinnak-kaissarjamuuttajiin (PS1, PS2, PS3, PS4), jotka menopuolellaan ovat yhdistetyt n samanarvoiseen sisäänmenoon n:ään dcooderiin (Multiplexer) (MR1, MR2, MR3, MR4), joista jokainen on yhdistetty siihen kuuluvan dekooderin (Demultiplexer) (DM1, DM2, DM3, DM4) sisääntuloon ja että jokaista dekooderia (DM1, DM2, DM3, DM4) varten korkeintaan on varattu k ulosmenoa (Al.l, AI.2, A1.3-A1.5) siirtokanavia varten johtosilmukoista (Sl.l, SI.2, SI.3, SI,4, SI.5) siten, että sykliaika (TZ, kuvio 3) on pienempi kuin suureiden n, k ja laskuajan TR tulo.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen dekooderin (DM1) k ulosmenoa (A1.1-A1.5) siirtokanavia varten on varattu välittömästi toistensa takana sijaitsevia johtosilmukoita (S1.1-S1.5) varten. 3« Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t un ne ttu siitä, että jokaisen informaatiolohkon (1.1) ensimmäisen osa-lohkon menojohto (L5) on yhdistetty välittömästi ja toisen osa-lohkon menojohto (L6) väliinkytketyn m:n bitin muistin (SRI) kautta vastaavaan rinnakkaissarjamuuttajaan (PS1, PS2), että kolmannen osalohkon menojohto (L7) on viety ensimmäiseen kahdesta sarjaan kytketystä muistista (SR20, SR21)Joista toinen muisti (SR21) on kytketty ko. rinnakkaissarjamuuttajaan (PS3) ja että lopuksi n osa-lohkon menojohto (L8) on yhdistetty ensimmäiseen n-1 peräkkäin kytkettyyn muistiin (SR30, SR31, SR32), joista viimeinen muisti (SR32) syöttää sille kuuluvan rinnakkaissarjamuuttajan (PS4) ja että rinnakkaissarjamuuttajalle (PS1-PS4) on varattu ensimmäinen ohjaus-rekisteri (ST1), joka kulloinkin laukaistuaan m:n bitin rinnakkais- u 57373 sarjamuuttajassa olevista osalohkoista kaikista muisteista (SRI, SR20, SR21, SR30, SR31, SR32) antaa tunnusmerkin, jolla kulloinenkin muistisisältö annetaan seuraavalle muistille, vast, jälkeen-kytkettyyn rinnakkaissarj amuuttaj aan.

4. Patenttivaatimuksen 1 ja 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ohjausrekisterin (ST1) tunnusmerkit toimivat kaikkien kooderien (MR1-MR4) edelleenkytkentää varten ja johdetaan toiseen ohjausrekisteriin (ST2), jossa syklisesti toisiaan seuraavia ohjaustunnusmerkkejä varten on n ulosmenoa, joihin kuhunkin on kytketty dekooderi (DM1-DM4) edelleenkytkentä-sisäänmenoineen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisena ohjausrekisterinä (ST2) toimii renkaaseen kytketyt siirtorekisterit.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen ohjausrekisteri (ST2) on rakennettu n-1 hidastuselimestä.

7. Patenttivaatimuksen 1 ja 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaiselle dekooderille (DM1-DM4) kuuluu samanlainen toinen dekooderi (DM10-DM40), jonka edelleenkytkemistulo-johto on siten yhdistetty toisen ohjausrekisterin (ST2) jonkun n:n ulosmenon kanssa, että toinen dekooderi (DM10-DM40) kulloinkin on edelleenkytkettävissä ennen sille kuuluvaa ensimmäistä dekooderia (DM1-DM4) ja että toisen dekooderin (DM10-DM40) ulosmenot ovat data- ja ainesynkronointia varten yhdistetyt laskijaan (RR).

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaksi yhteenkuuluvaa dekooderia (DM1, DM10) ovat samanasentoisina synkronisti edelleenkytkettävissä toisen ohjausrekisterin (ST2) kautta.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että dekoodereja (DM1-DM4 ja DM10-DM40) varten on varattu laitteet, jotka sallivat kiertosuunnan sovittamisen ajosuunnan suhteen.

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että dekoodereita (DM1-DM4 ja DM10-DM40) varten on varattu lisäohjauslaitteita, jotka jokaisella dekooderin edelleen-kytkemiseksi laukaistulla ohjaustunnusmerkillä, laukaisevat edeltäpäin määrätyn monikertaedelleenkytkennän. 18 57373

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulloinkin dekooderin (DM1) usealle ulosmenolle, kuten myös siihen kuuluvalle toiselle dekooderille (DM10), kummallekin yhteisesti kuuluu yhteinen siirtokanava johto-silmukkaa varten.