FI67197B - Anordning foer saekerstaellande av taogtrafik vid jaernvaegsanlaeggningar med linjeartad signaloeverfoering mellan raelsfordon och en ortfast station - Google Patents

Description

£3^*1 r&l KUULUTUSJULKAISU zman mj W (11)UTLÄGCNINCSSItAIFT 6 719 7 ^ ’ pi) KvJk/bK.CL3 B 61 L 25/02 SUOMI—FINLAND (2i) ι·ΐΜΐΐΜΜ-Ν«ηΜβι^ 791905 (22) HUr.ihHiivi-AiwataawgrfH 14.06.79 * * (23) ANnv«iv«—GMglwt*da« 14.06.79 (41) TmNm ImIMmIuI —- Blhrit offmtBg 16.1 2.79

Patawttl- j> rekbterihallltu· _________ ___ (44) HmO09Utpman ft hnrt firtfnlwn pvhl —

Patent- och regfetervtyralMn ' AmMo» «d*d od. utLsfcrtft·* ptibMcerad 31.10.84 (32)(33)(31) Pyyfr«r e»«w pnorfct 15.06.78

Saksan L i i ttotasavalta-Förbundsrepubli ken Tyskland(DE) P 2826289.7 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Ber1in/Miinchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, D-8000 Munchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Jörg Fiedler, Cremlingen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Berggren Oy Ab (54) Rautateiden junaliikenteen varmistamiseksi tarkoitettu, kiskoajoneuvojen ja kiinteän aseman välillä tapahtuvalla 1injamuotoisei 1 a signaalisiirrol-la toimiva laite - Anordning för säkerställande av tägtrafik vid järn-vägsanläggningar med 1 injeartad signalöverföring mellan rälsfordon och en ortfast station

Keksintö koskee rautateiden junaliikenteen varmistamiseksi tarkoitettua, kiskoajoneuvojen ja kiinteän aseman välillä tapahtuvalla Iinjamuotoisella signaalisiirrolla toimivaa laitetta, jolle järjestetty rataosa-alue on jaettu jaksoihin, jotka toimivat ajettaessa kiskoa joneuvoilla niiden läpi ajopaikan määritystä varten, jolloin kiinteä asema lähettää sen ja kiskoajoneuvojen välillä olevan tietokanavan kautta syklisessä sarjassa sanomia rataosajaksoille järjestetyillä kyselysignaaleilla, joista jokainen kyselysignaali, joka on järjestetty kiskoajoneuvon varaamalle rataosajaksolle, saapuessaan kyseessä olevaan ajoneuvoon laukaisee vastaussanomaa varten ainutkertaisen kuittausmerkin, joka toimii kiinteällä asemalla varatuiksi ilmoitettujen rataosajaksojen taltioon merkitsemistä varten.

Tämänlaatuinen laite tunnetaan julkaisusta DE-PS 1 176 698 ja se ratkaisee samoin tehtävän ohjata ja valvoa kiinteältä asemalta käsin tälle järjestettyä rataosa-aluetta keskeisesti. Tällöin valituilla linjamuotoisella kiskoajoneuvojen ja kiinteän aseman välillä tapahtuvalla signaalisiirrolla on se etu, että kiskoajoneuvojen ei tarvitse - kuten kiinteillä signaaleilla varustetuissa sulkusysteemeis-sä - ajaa määrätyllä välimatkalla, vaan voidaan päästä junien jakso-väliin, joka on sovitettu kyseessä olevan kiskoajoneuvon kulloiseen- 67197 kin jarrutusmatkaan eri ajonopeuksissa. Tietokanavana voi toimia esimerkiksi radiolaite tai kiskoihin asennettu kaksoisjohto, joka on kytketty kiskoajoneuvojen antenneihin. Viimeksimainittu koskee tunnettua rautatielukituslaitetta (DE-PS 1 106 794), johon kisko-ajoneuvon ajopaikan määrittämiseksi ja tiedon siirtämiseksi kisko-ajoneuvojen ja kiinteän aseman välillä on asennettu johdinsilmukoita, jotka on useita taajuuksia varten varustetuilla lähetys- ja vastaan-ottolaitteilla säteilykytketty kiskoajoneuvoihin. Johdinsilmukat (kaksoisjohto) on varustettu järjestetyn rataosa-alueen jakamiseksi jaksoihin rajoille merkitsemiskohdilla, jotka saadaan aikaan esimerkiksi molempien radalla olevien johtojen asennon jaksottaisella muutoksella.

Ohitettaessa tällaisia merkitsemiskohtia vapautetaan impulsseja, nimittäin kyseessä olevassa ajoneuvossa syöttämällä kaksoisjohtoa kiinteältä asemalta käsin tai kiinteällä asemalla ja/tai muissa samalla rataosa-alueella kulkevissa junissa syöttämällä kaksoisjohtoa kyseessä olevasta kiskoajoneuvosta käsin. Arvioimalla kiskoajoneu-von saapumisesta kyseessä olevalle rataosa-alueelle vastaanotetut impulssit voidaan kiskoajoneuvossa tai kiinteällä asemalla selvittää kulloinkin kyseessä oleva ajopaikka, siis kiskoajoneuvon varaama jakso. Lisäksi on mahdollista ilmoittaa muita yksittäisille kisko-ajoneuvoille kuuluvia yksilöllisiä tietoja, esim. kulloinkin kyseessä oleva tosi-nopeus, ajoneuvon pituus, jarrutuskyky jne., kiinte-älle asemalle. Siten saatujen tietojen perusteella voidaan esimerkiksi selvittää kiskoajoneuvoa varten oleva kulloinkin sallittu nimellisnopeus ja ilmoittaa se tälle.

Junanpituuden tietäminen on erittäin tärkeää kaupunkiratojen ohjaamisessa, koska näissä on erittäin taaja junien kulkutiheys ja yksittäisillä asemilla tulee suorittaa tarkka tavoitejarrutus. Tätä tarkoitusta varten tähän asti kulloinkin kyseessä oleva junanpituus säädettiin käsin veturinkuljettajan toimesta ajoneuvossa olevalla juna-arvojen säätimillä. Näin ajoneuvossa annettu arvo voitiin tiedonsiirron puitteissa välittää kiinteälle asemalle.

Kulloisenkin junanpituuden selvityksessä edellä kuvatulla tavalla on kuitenkin se haitta, että on olemassa mahdollisuus, että säädetään väärä junanpituus tai että junanpituuden muuttuessa ei jo säädettyä arvoa enää voidakaan korjata. Tällöin saatettaisiin asemapy-sähdyspaikkojen laskelmointi sekä ajaminen "sähköiseltä kannalta" katsoen kyseenalaiseksi.

3 671 97

Keksinnön tehtävänä on kehittää alussa mainittua laitetta edelleen siten, että toivottu junanpituuden selvitys tapahtuu automaattisesti, niin että voidaan luopua kiskoajoneuvossa tapahtuvasta käsin-säädöstä.

Keksinnönmukaisesti tehtävä ratkaistaan siten, että kiinteällä asemalla on varattu kuittausmerkillä edelleenkytkettävä lisälaskija ja radalla kahden rataosajakson rajalla päättyvän raidevirtapiirin yhteydessä toimiva raiteen vapaanaolon kontrolloimislaite, jonka raiteen vapaanaolon tai raiteen varattunaolon tunnusmerkki kytkee lisälaskijan toimintaan siten, että vain ne kuittausmerkit lasketaan, jotka ovat raiteen vapaanaolon kontrolloimislaitteen raiteen varattunaolon ja tätä seuraavan raiteen vapaanaolon tunnusmerkin välillä, ja vastaavat kuljettuja rataosajaksoja. Kun risteyskohtien väli kaupunkiradoilla on esimerkiksi 25 m ja lisälaskin on ajateltavissa olevassa käyttötapauksessa laskenut yhteensä kaksi kuittaus-merkkiä, niin tämä tarkoittaa, että pituuteen nähden arvioitu kisko-ajoneuvo on vähintään 50 m pitkä. Koska useissa tapauksissa radalla on jo raiteen vapaanaolon kontrolloimislaitteita raidevirtapiirien avulla valo-opastinlaitteiden ohjausta varten, on keksinnön toteuttamiseksi tarvittava panos ilahduttavalla tavalla pieni.

Keksinnön edullinen rakennemalli on tunnettu siitä, että lisälaskin on liitetty perusasentosisäänmenolla taltion ulostuloon, joka on tarkoitettu sen taltiokohdan varatuiksi ilmoitetuille rataosa-jaksoille, joka merkitään ajosuunnassa ratavirtapiirin takana olevalle rataosajaksolle järjestetyllä kuittausmerkillä, että lisälas-kimen edelleenkytkennän sisäänmeno on liitetty TAI-kytkennän kautta taltion niiden ulostulojen määrättyyn määrään, joka aktivoidaan lisä-kuittausmerkkien esiintyessä, ja että lisälaskimen sulkusisäänmeno on yhdistetty raiteen vapaanaolon kontrolloimislaitteen raiteen vapaanaolon tunnusmerkkinä H-tasoa ohjaavaan ulostuloon siten, että lisälaskin on suljettu raiteen vapaanaolon tunnusmerkillä.

Tässä laitteessa on eduksi, että kiinteällä asemalla jo olemassa olevaa taltiota, joka on tarkoitettu varatuiksi ilmoitettuja rataosajaksoja varten, käytetään lisälaskimen ohjaamiseksi huomioiden tässä rakenneosien minimointi.

Rautatielaitteistoille, joissa kiskoajoneuvojen vastaussanomiin sisältyy tieto kulloinkin kyseessä olevalla rataosajaksolla kuljetusta matkasta kiinteällä asemalla olevaa välitaltiota varten, on edul- F —— 4 67197 lisessa edelleenkehitysmuodossa varattu, että lisälaskin on yhdistetty muuntajan kautta välitaltioon liitettyyn yhteenlaskimeen.

Tällä toimenpiteellä saadaan edullisella tavalla aikaan se, että riippumatta rataosajaksojen kulloisestakin pituudesta voidaan suorittaa vielä tarkempi junanpituuden mittaus, joka on sitä tarkempi mitä hienoasteisemmin rataosajaksoissa kuljettu matka kiskoajo-neuvoissa selvitetään.

Keksinnön malliesimerkkiä esitetään piirustuksessa ja selvitetään seuraavassa lähemmin. Piirustus näyttää symbolisesti rataosa-alueen ajosuunnassa F ajettavan osan varustettuna yhden tai useamman tällä rataosa-alueella olevien kiskoajoneuvojen ja kiinteän aseman välillä tapahtuvalla Iinjamuotoisella signaalisiirrolla rataan GS asennetun kaksoisjohdon DG kautta, joka on määrätyin välimatkoin, esim.

25 m, risteytetty. Täten syntyvät risteyskohdat KEl, KE2 - KE4 toimivat tunnetulla tavalla mm. suuntimistarkoituksiin. Koska kuvauksessa voidaan olettaa tunnetuksi jo useita vuosia käytössä oleva junaliikenteen linjamuotoinen suojastus, on kiinteästä asemasta esitetty vain muutamia olennaisia osia piirustuksen oikeassa alaosassa niin pitkälle, kuin ne ovat keksinnön selvityksessä tarpeellisia. Kaksoisjohtoon DG liitetyllä kiinteän aseman vastaanottimella ER on tehtävänä tulkita kaksoisjohdon DG avulla tietojenvaihdossa olevien kiskoajoneuvojen lähettämiä vastaussanomia. Näin on vastaanottimeen ER liitetty taltio SR varatuiksi merkittyjä rataosajak-soja STO, ST1 - ST3 varten. Tämän taltion SR yksittäiset taltiopai-kat (ei esitetty lähemmin) merkitään peräkkäin vastaanotettaessa kiskoajoneuvojen kuittausmerkkejä, kun kiskoajoneuvo saapuu nokallaan rataosajaksolle STl tai ST2, ST3 jne. SRI, SR2 - SRn merkitsevät taltion SR ulostuloja, jotka sitten ohjaavat aktiivista ohjaussignaalia, kun taltion SR kyseessä olevalle ulostulolle järjestetty taltiopaikka on merkitty. Edellyttäen, että rautateillä liikennöivät kiskoajoneuvot eivät ole pitempiä kuin esimerkiksi viisinkertaisia rataosajaksojen pituudesta, on taltion SR ulostuloihin SR2 - SR6 liitetty TAI-kytkennän OD kautta lisälaskin ZR sen edel-leenkytkennän sisäänmenon ZR1 kautta. ZR2:lla merkitty lisälaskimen perusasentosisäänmeno on yhdistetty taltion SR ulostuloon SRI. Tällä toimenpiteellä varmistetaan, että ennen ajoneuvon pituuden määrityksen laskentatapahtumaa lisäslaskin ZR on myöhemmin tarkemmin selvitettävässä määrätyssä alkuasennossa. ZR3 merkitsee lisälaskimen ZR sulkusisäänmenoa, jonka perusteella lisälaskin ZR esiintyvällä H-tasolla on suljettu jokaiselta laskentataphtumalta. Lisälaskimeen 5 671 97 ZR on liitetty selattavissa oleva muuntaja UR, jolla on tehtävänä muuntaa huomioimalla määrätyt rataosajaksojen pituudet lisälaski-men ZR välittämä laskutulos dimensioon metri liittyväksi arvoksi, joka johdetaan ulostulojohdon UR1 kautta yhteenlaskujaan AR.

Piirustuksen vasemmassa yläosassa on esitetty eristysliitoksin Il - 14 varustettu kiskovirtapiiri, johon kuuluu raiteen vapaana-olon kontrolloimislaite GG. Ajosuunnassa F katsottuna päättyy mainittu raidevirtapiiri kaksoisjohdon DG risteyskohdalla KE1 merkityn rataosajakson STl alussa. Raiteen vapaanaolon kontrolloimislaitteen GG ulostulojohto Li on yhdistetty lisälaskimen ZR sulkusisäänmenoon ZR3 sekä muuntajan UR tai välitaltion ZWR dynaamisiin kyselysisään-menoihin UR2 tai ZWR1. Kun kiskoajoneuvoa ei ole rataosajakson STl edessä, luovuttaa raiteen vapaanaolon kontrolloimislaite GG raiteen vapaanaolon tunnusmerkin GN ulostulojohdon Li kautta H-tason muodossa. Johtuen tästä raiteen vapaanaolon tunnusmerkistä GN sulkeutuu lisälaskin ZR sekä muuntajaa UR ja välitaltiota ZWR selataan alku-luiskalla.

Jo mainittu välitaltio ZWR on samoin liitetty vastaanottimeen ER. Välitaltion ZWR tehtävänä on valmistaa kiskoajoneuvojen jonkin rataosajakson STO, STl, ST2 tai ST3 jne. läpiajossa kuljettu ja vastaan-ottimelle ER vastaussanomien puitteissa välitetty matka lisätieto-jenkäsittelyä varten seuraavan arvon siirtämiseen asti. Tämä välitaltio ZWR on samoin yhdistetty yhteenlaskimeen AR.

Keksinnönmukaisen laitteen lisäselvitystä varten toimikoon nyt seu-raavassa kuvattu toimintaesimerkki. Lähinnä lähdetään siitä, että raide GS on vapaa. Silloin antaa raiteen vapaanaolon kontrolloimislaite GG ulostulojohdon Li avulla raiteen vapaanaolon tunnusmerkin GN H-tason muodossa, joka sulkee lisälaskimen ZR. Kun nyt kiskoajo-neuvo etenee ajosuunnassa F ja varaa eristysliltoksilla II - 14 rajoitetun raidevirtapiirin, antaa raiteen vapaanaolon kontrolloimislaite GG raiteen vapaanaolon tunnusmerkin GN sijasta raiteen varattunaolon tunnusmerkin. Tämä vaikuttaa lisälaskimeen ZR nähden siten, että se ei ole enää suljettu. Kun kiskoajoneuvon nokka ohittaa risteyskohdan KE1 ja siten varaa myös rataosajakson STl, antaa taltio SR varatuille rataosajaksoille tätä koskevan merkinnän jälkeen ulostulon SRI kautta aktiivin ohjaussignaalin, joka säätää lisälaskimen ZR alkuasentoon laskimen osoittaman ollessa tällöin nolla. Risteyskohdan KE2 ohittamisen ja vastaavan taltiolle SR välitetyn tiedon jälkeen antaa taltion ulostulo SR2 aktiivin ohjaussignaalin 6 67197 TAI-kytkennän OD kautta lisälaskimelle ZR, joka tällöin kytkeytyy edelleen yhtä kohtaa edemmäksi. Vastaava pätee tämän ajatuksen mukaisesti myös risteyskohdan KE3 ohituksessa, jonka jälkeen lisä-laskin ZR on säädettynä toiseen laskenta-asteeseensa. Nyt saattaa kiskoajoneuvo olla niin pitkä, että saavuttaessa raiteen viitemer-killä M merkittyyn kohtaan raiteen vapaanaolon kontrolloimislaite GG antaa jälleen raiteen vapaanaolon tunnusmerkin GN. Tästä seuraa, että lisälaskin ZR on jälleen suljettu, niin että tätä ei voida enää jatkettaessa ajamista edelleenkytkeä taltion SR käyttöön asettamilla toisilla aktiivisilla ohjaussignaaleilla muiden TAI-kytken-tään OD liitettyjen ulostulojen kautta. Koska raiteen GS kohdan M ohittamisen ajankohtana välitaltio ZWR sisältää jo tiedon siitä, miten pitkälle kiskoajoneuvo on risteyskohdan KE3 ohittamisen jälkeen ajanut ajosuunnassa F kohtaan M asti, raiteen vapaanaolon tunnusmerkin GN ilmaantuessa ei selata vain muuntajan tarjoamaa arvoa ja anneta sitä yhteenlaskimeen AR, vaan myös välitaltiossa ZWR oleva pituustieto. Yhteenlaskimesta AR saatu yhteenlaskutulos annetaan tämän jälkeen kytkettyyn junanpituuden taltioon ZLR ja se on käytettävissä lisämuokkausta varten esimerkiksi ulostulojohdos-sa ZLRl.

Il

Claims (3)

7 67197

1. Rautateiden junaliikenteen varmistamiseksi tarkoitettu, kisko-ajoneuvojen ja kiinteän aseman välillä tapahtuvalla linjamuotoisella signaalisiirrolla toimiva laite, jolle järjestetty rataosa-alue on jaettu jaksoihin, jotka toimivat ajettaessa kiskoajoneuvolla niiden läpi ajopaikan määritystä varten, jolloin kiinteä asema lähettää sen ja kiskoajoneuvojen välillä olevan tietokanavan kautta syklisessä sarjassa sanomia rataosajaksoille järjestetyillä kyselysignaaleilla, joista jokainen kyselysignaali, joka on järjestetty kiskoajoneuvon varaamalle rataosajaksolle, saapuessaan kyseessä olevaan ajoneuvoon laukaisee vastaussanomaa varten ainutkertaisen kuittausmerkin, joka toimii kiinteällä asemalla varatuiksi ilmoitettujen rataosajaksojen taltioon merkitsemistä varten, tunnettu siitä, että kiinteällä asemalla on varattu kuittausmerkillä edelleenkytkettävä lisälas-kin (ZR) ja radalla kahden rataosajakson (STO, STl) rajalla päättyvän raidevirtapiirin yhteydessä toimiva raiteen vapaanaolon kont-rolloimislaite (GG), jonka raiteen vapaanaolon (GN) tai raiteen va-rattunaolon tunnusmerkki kytkee lisälaskijan (ZR) toimintaan, siten, että vain ne kuittausmerkit lasketaan, jotka ovat raiteen vapaanaolon kontrolloimislaitteen (GG) raiteen varattunaolon ja tätä seuraa-van raiteen vapaanaolon tunnusmerkin välillä, ja vastaavat kuljettuja rataosajaksoja (STl, ST2).

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lisä-laskin (ZR) on liitetty perusasentosisäänmenolla (ZR2) taltion (SR) ulostuloon (SRI), joka on tarkoitettu sen taltiokohdan varatuiksi ilmoitetuille rataosajaksoille (STl, ST2), joka merkitään ajosuunnassa (F) ratavirtapiirin takana olevalle rataosajaksolle (STl) järjestetyllä kuittausmerkillä, että lisälaskimen (ZR) edelleenkytken-nän sisäänmeno (ZR1) on liitetty TAI-kytkennän (OD) kautta taltion (SR) niiden ulostulojen (SR2 - SR6) määrättyyn määrään, jotka aktivoidaan lisäkuittausmerkkien esiintyessä, ja että lisälaskimen (ZR) sulkusisäänmeno (ZR3) on yhdistetty raiteen vapaanaolon kontrolloimislaitteen (GG) raiteen vapaanaolon tunnusmerkkinä (GN) H-tasoa ohjaavaan ulostuloon, siten, että lisälaskin (ZR) on suljettu raiteen vapaanaolon tunnusmerkin (GN) esiintyessä. 8 67197

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite rautatielaitteistoille, joissa kiskoajoneuvojen vastaussanomiin sisältyy tieto kulloinkin kyseessä olevalla rataosajaksolla kuljetusta matkasta välitaltiota varten, tunnettu siitä, että lisälaskin (ZR) on yhdistetty muuntajan (UR) kautta välitaltioon (ZWR) liitettyyn yhteenlaski-meen (AR) . Il 9 67197