FI57332B - Magnetisk anordning foer justering av straolpositionen i ett faergtelevisionsroer - Google Patents

Description

Λ Γ1 .... KUULUTUSJULKAISU _ , , ä

Wa W (11) utlAqgninqsskrift 573 32 ζδτΐ? ^ Patent ,'ri.lelut ^ τ ^ (51) Kv.ik.'/int.a.· H 04· H 9/28 SUOMI —FINLAND (21) 13/13 (22) Hak«ml«ptlvft — Aittöknlnpdtf 0U.01.T3 ^ ^ (23) Alkupiivi—CUtlghcttd·! 0U. 01.73 (41) Tulkit julklMlui- Blivlt offantHc 13.07-73

Patentti-)· rekisterihallitus Ν»ανΛ.ΐρ«ο« kuuLjulkteu. pvm.- n,

Patent- och ragisterstyralsan Anekin utUgd ochutUkrUtw pubUurad iL.uj.ou (32)(33)(31) *y «tuotkui»—β·|1τ<1 priortm lU.01.72 USA(US) 217757 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Robert Lloyd Barbin, Lancaster, Pennsylvania, USA(US) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Magneettinen sovitelma säteiden sijainnin säätämiseksi väritelevisio-putkessa - Magnetisk anordning för justering av strälpositionen i ett färgtelevi sionsrör Tämä keksintö koskee magneettista sovitelmaa säteiden sijainnin säätämiseksi kolmisäteisessä väritelevisioputkessa, jossa on lieriömäinen kaula, joka ympäröi kolmea in-line sädetietä, joista keskimmäinen osuu oleellisesti yhteen kaulan pituusakselin kanssa ja molemmat ulommat sädetiet sijaitsevat oleellisesti symmetrisesti mainitun akselin vastakkaisilla puolilla, joka sovitelma käsittää magneettikentän synnyttävän järjestelmän, joka sijaitsee pitkin kuvaputken kaulaa samankeskisestä kuvaputken akselin kanssa.

Kolmisäteisessä värikuvaputkessa, jossa käytetään in-line-järjestelyä (suoralla olevat elektronisädetykit), elektronisädelähteet on suunnattu aikaansaamaan säteiden tiet, joiden akselit sijaitsevat olennaisesti yhteisessä tasossa, keskimmäisen säteen tien ollessa suunnattu kohdakkain putken kaulan akselin kanssa ja ulompien säteiden teiden ollessa symmetrisesti sijoitettuja keskimmäisen säteen vastakkaisille puolille.

Asianmukaista kuvan toistoa varten on toivottavaa, että kolme sädettä osuvat yhdenmukaisiin alueisiin kuvaputken fosforipinnalla. Vaikka kuvaputken elektroni-tykkirakenteet on ideaalisesti suunniteltu aikaansaamaan säteiden tällainen konver- 2 57332 gointi kuvapinnan keskelle säteiden poikkeutuksen poissaollessa, kuvaputken ja siihen liittyvien komponenttien käytännölliset valmistustoleranssit vaativat kuvaputken varustamista sopivilla välineillä niiden kuvapinnan keskellä esiintyvien konvergenssivirheiden korjaamiseksi, joita esiintyy käytännössä.

Aseteltavia magneettikenttiä käytetään tavallisesti aikaansaamaan tarpeellinen staattinen konvergenssiasettelu ja tyypilliseen kaupallisesti käytettyyn järjestelyyn, sekä rivi- että kolmiotykkimuodossa, on kuulunut aseteltavien magneettien käyttäminen liittyneenä kenttää suuntaaviin napakappalerakenteisiin kuvaputken kaulan ulkopuolella ja sisällä. Magneettisten napakappalerakenteiden läsnäolo konvergenssitarkoituksessa aivan lähellä kaula-aluetta, jota ympäröi poikkeutuske-layksikkö, tuo mukanaan pulman, joka merkitsee ei-haluttua keskinäistä vaikutusta asianomaisiin rakenteisiin liittyvien kenttien välillä. s

Esillä oleva keksintö koskee siten aseteltavaa magneettisovitelmaa, jolla edistetään rivissä olevien säteiden staattisen konvergenssin saavuttamista käyttämättä sisäpuolisia kenttää suuntaavia napakappalerakenteitä. Esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti on varustauduttu aikaansaamaan aseteltavat magneettiset kentät, joilla on kaksi erilaista luonnetta, putken kaulan aksiaalisesta välimatkan päässä toisistaan oleville alueille, toisen kentän luonteen ollessa sellainen, että se vastakkaisesti leikkaa asianomaiset ulommat sädetiet samalla kun sillä on merkityksetön suuruus keskimmäisen säteen läheisyydessä ja toisen kentän luonne on sellainen, että se leikkaa samansuuntaisena asianomaiset ulommat sädetiet samalla kun sillä myös on merkityksetön suuruus keskimmäisen säteen läheisyydessä. Asianmukaisesti asettelemalla asianomaisten kenttien suuntausta, polariteettia ja suuruutta, jolloin vastakkaissuuntaus siirtää ulompien säteiden asemia ja/tai samansuuntaisuus siirtää ulompien säteiden asemia, voidaan haluttaessa saattaa ulommat säteet kohdakkain keskimmäisen säteen kanssa kuvapinnan keskellä.

Esillä olevalle keksinnölle on siten tunnusomaista, että mainitussa järjestelmässä on ensimmäinen moninapaisen magneettikentän synnyttävä osa, joka on sovitettu aikaansaamaan nelinapainen kenttäkuvio mainittujen ulompien sädeteiden keskinäisesti vastakkaisten siirtymien aiheuttamiseksi kahteen vastakkaiseen suuntaan keskimmäistä sädetietä oleellisesti häiritsemättä, ja ainakin toinen moninapaisen magneettikentän synnyttävä osa, joka on sovitettu aikaansaamaan kuusinapainen kenttäkuvio ulompien sädeteiden samansuuntaisten siirtymien aiheuttamiseksi mainitulla alueella keskimmäistä sädetietä oleellisesti häiritsemättä. Aseteltavasti sijoitetut kestomagneetti (PM) rakenteet ja aseteltavasti energiaa saavat sähkömagneetti-rakenteet (EM) ovat molemmat mahdollisia nelinapaisten ja kuusinapaisten magneet-tisysteemien toteuttamiseen.

Tyypillisessä kestomagneettijärjestelyssä on pari rinnakkain sijoitettua nelinapaista magneettirengasta ja pari rinnakkain asetettua kuusinapaista magneettirengasta pyöritettävästi asennettu aksiaalisesti välimatkan päässä J 57332 toisistaan olevilla alueille putken kaulalla (joka on vapaa sisäpuolisista magnetoituvista rakenteista)· Kummassakin nelinapa!sessa renkaassa on neljä napaa, jotka on symmetrisesticsijoitettu renkaan kehälle ja vuorottelevat polariteetiltaan; so. verrattuna annettuun pohjoisnavan sijaintiin renkaalla muut navat sijaitsevat S-90°; N-I8O0; S-2700. Kammassakin kuusinapaisessa renkaassa on kuusi symmetrisesti sijoitettua napaa renkaan kehällä vuorottelevin polariteetein; soi suhteessa annettuun pohjoisnapa-asemaan renkaalla muut napa-asemat ovat t S-60°; N-120°; S-180°; N-240°; ja S-3000· Rengasparin yhdistetty kiertäminen muuttaa sädesiirtojen suuntaa samalla kun parin renkaiden erilainen kiertäminen muuttaa säteen siirron suuruutta.

Käytettäessä edellä kuvattua FM-järjestelyä, voidaan lisäpari kierrettäviä magneettirenkaita, kaksinapaista muotoa, mukavasti tukea yhteiselle asennusosalle muiden rengasparien kanssa, jolloin lisärengasparilla saadaan aikaan ominaisuus, että voidaan yhteisesti siirtää kaikkia kolmea sädettä tavanomaisessa puhtautta korjaavassa tarkoituksessa. Taikka asianomaisten rengasparien tarkat sijainnit putken kaulan akselilla poikkeutuskelayksikön takana eivät näytä olevan kriitillisiä, sijaintijärjestys, jossa kuusinapaiset renkaat ovat keskellä, nelinapaiset renkaat edessä ja kaksinapaiset renkaat takana, näyttää olevan edullinen, jotta helposti saavutettaisiin riittävä asetteluherk-kyys kaikille halutuille kentille, kuitenkin on myös muut sijaintljärjestykset todettu mahdollisiksi.

On toivottavaa, että edellä selitetyssä FM-magneettijärjestelyssä haluttujen nelinapaieten ja kuusinapaisten magneettijärjestelmien toteuttaminen suoritetaan käyttämällä alhaisen permeabiliteetin omaavaa magneettista ainetta (kuten esim. bariumferriittiä) tarkoituksella minimoida poikkeutuskelaykslkköön aiheutetut häiriöt tai muu keskinäinen vaikutus. Tämä voi olla erityisen tärkeätä esillä olevan keksinnön eräässä suunnitellussa sovellutuksessa, jossa värikuvaputken ja siihen liittyvän poikkeutuskelayksikön suunnittelu ovat sellaiset, että olennaisesti ylläpidetään (so. keskimääräisen katsojan sietämissä toleransseissa) kuvapinnan keskustan konvergenssiolosuhteet kautta rasterin koko pyyhkäisyn. Esillä olevan keksinnön selitetyt järjestelyt ovat erityisen sopivia sellaisiin sovellutuksiin antamalla välineet, joilla helposti saavutetaan tarkka kuvapinnan keskikohdan konvergenssi rakenteilla, joihin jJoikkeutuskenttä ei lainkaan tai vain vähän vaikuttaa ja jotka vuorostaan aiheuttavat vähän tai ei lainkaan häiriöitä tarkkojen poikkeutuskenttien muodostamiseen, jotka ovat sopivia konvergenssin ylläpitämiseen.

Esillä olevan keksinnön edellä mainitussa sovellutuksessa kaksinapaisten, kuusinapaisten ja nelinapaieten magneettirengasparien järjestely muodos- 4 57332 taa ainoat putken kaulan komponentit (lukuunottamatta poikkeutuskelayksikköä), jotka tarvitaan värikuvaputken rakentamiseen ja toimintaan*

Keillä olevan keksinnön kohteena on saada aikaan uusi magneettijärjeste ly säteiden asemien asettelemiseksi monisäteisissä katodisädeputkissa*

Esillä olevan keksinnön muita kohteita ja etuja on alan ammattimiehen helppo havaita seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä ja oheisista piirustuksista*

Kuvio 1 esittää sivukuvaa värikuvapatkikoostumuksesta, johon sisältyy kestomagneettityyppinen säteen aseman asettelulaitteisto, joka on muodostettu esillä olevan keksinnön yhden suoritusmuodon mukaisesti*

Kuvio 2 esittää leikkausta pitkin viivaa 2-2 kuviossa lt siten yksinkertaistettuna, että esittämättä on jätetty kuvaputken kaulan sisällä oleva rakenne.

Kuvio 3 on osiin hajoitettu perspektiivikuva useista magneettirengasele-menteistä kuvion 1 mukaisessa säteen asettelulaitteistossa*

Kuviot 4a, 4h ja 4o ovat kaaviokuvia, jotka kuvaavat säteen aseman siirtojen mahdollisia eri suuntia nelinapaisten magneettirengaeelementtien eri kieft-toasennoilla kuvion 1 mukaisessa laitteistossa.

Kuviot 5*» 5b ja 45c ovat kaaviokuvia, jotka kuvaavat säteen aseman siirrossa saavutettavia eri suuntia kuvion 1 mukaisen laitteiston kuusinapaisten magneettirengaeelementtien eri kiertoasennoilla.

Kuviot 6a, 6b ja 6c ovat kaaviokuvia, jotka kuvaavat säteen aseman siirroissa saavutettavia eri suuntia kuvion 1 mukaisen laitteiston kaksinapaisten magneettirengaeelementtien eri kiertoasennoilla*

Kuviot 7a ja 7b ovat kaaviokuvia, jotka kuvaavat, miten nelinapaisten magneettirengaeelementtien differentiaalikierto niiden kuvion 4a esittämistä asennoista vaikuttaa säteen siirron suuruuteen.

Kuviot 8a ja 8b ovat kaaviokuvia, jotka kuvaavat nelinapaisia sähkömag-neettirakenteita, joita voidaan käyttää esilläolevan keksinnön kuvion 1 suoritusmuodon 8ähkömagneettimuunnokee88a.

Kuvion 1 sivukuvassa on kuvattu rivissä olevilla kolmella säteellä ja reikälevyllä varustettu värikuvaputki 20, jonka kannan puoleisessa päässä on sylinterinäinen kaulaosa 21 ja katselupäässä suppilo-osa 23, siihen koottuine ulkopuolisine kaulakomponentteineen. Viimeksimainittuihin sisältyy poikkeutus-kelalaitteisto 27 (ei-yksityiskohtaisesti esitetty), joka ympäröi kuvaputken kaulan 21 etupäätä ja tähän liittyvää suppilo-osan 23 levenevää osaa.

Poikkeutuskelayksikön 27 takana ovat muut kaulan komponentit, kuusi pyöritettävää magneettirengasta 30A, 30B, 40A, 40B, 50A ja 50B asennettuina yhteiselle (ei-magneettiselle) tukielimelle 70, joka ympäröi kaulaa 21. Kuten paremmin nähdään kuvion 2 poikkileikkauskuvasta, joka kuvaa etummaisen renkaan 50B

5 57332 etupinnan, jokaiseen renkaaseen on muodostettu kaksi ulkonevaa liuskaa (esim. 51B, 52B) helpottamaan renkaan manuaalista kiertoasottelua tukielimellä 70. Kuvaputken kaulan sisäpuolisen rakenteen yksityiskohtia ei ole esitetty kuvion 2 poikkileikkauskuvassa piirustuksen yksinkertaistamiseksi, mutta nimelliset säteiden akselien sijainnit I, Il ja III on osoitettu putken kaulan sisällä säteiden teiden rivissä (in-line) olevan muodon osoittamiseksi) keskimmäisen säteen akseli II on kuvattu olennaisesti yhtyvän putken kaulan akseliin. Putken kaulan 21 magneettirenkaiden ympäröimä sisätila on vapaa magneettisista napakappaleista tai muista magnetoitavista rakenteista.

Tukielimen 70 sisähalkaisija on riittävän suuri mahdollistaakseen tukiei elimen liukumisen putken kaulan 21 päällä. Kiristysliuska 80 muodostaa keinon tukielimen 70 kiinnittämiseksi haluttuun kiinteään asentoon kaulalla 21. Aksi-aaliseeti välimatkan päässä toisistaan olevat (ei-magneettiset) asemarenkaat 60, jotka on sopivasti kiinnitetty tukielimeen 70, muodostavat kolme sopivavä-leistä väliä pitkin tukielimen 70 pituutta asianomaisten pyöritettävien rengasparien (30A 30B) 40A 40B; ja 50A 50B) sijoittamista varten. Ohuet välilevyt (ei-kuvattu) sopivaa ainetta (esim. paperia) voivat olla sijoitetut kunkin parin renkaiden väliin niiden toisistaan riippumattoman kiertämisen helpottamiseksi.

Kuvion 3 esittämässä yksinkertaistetussa osiin hajoitetussa kuvassa on esitetty vain magneettirenkaat (miinus niiden liuskat) kuhunkin renkaaseen liittyvän magnetointitavan esittämiseksi. Taaimman parin 30A, 30B kummassakin renkaassa on kaksinapainen magnetointimuoto, jossa pohjoisnavan sijainti on diametraalisesti vastapäätä etelänavan sijaintia. Keskimmäisen rengasparin 40A, 40B kummassakin renkaassa on kuusinapainen magnetointimuoto, jossa navat sijaitsevat tasavälein (60° välein) renkaan kehällä polariteetin vuorotellessa. Etummaisen parin kummassakin renkaassa 50A ja 50B on nelinapainen magnetointimuoto, jossa polariteetiltaan vuorottelevat navat sijaitsevat tasavälein (90° välein) renkaan kehällä.

Kuvion 4 kaaviokuva kuvaa niiden säteen aseman siirtojen luonnetta, jotka aiheutuvat nelinapaisen rengasparin (50A, 50B) kentistä näiden tietyllä suuntauksella. Kuvion 4a suuntauksessa rengas 50A on sijoitettu siten, että sen pohjoisnavat sijaitsevat suoraan aksiaalisen sädeaseman II ylä- ja alapuolella) rengas 50B en samalla tavoin sijoitettu (jolloin näiden kahden renkaan kentät ovat samansuuntaiset ja täysin toisiaan lisäävät). Kuvatulla suuntauksella kenttä sädeasemassa I on vaakasuoraan suunnattu sellaisin polariteetein, että se aiheuttaa sädeaseman I elektronisäteen siirron alaspäin (elektronien liikkeen ollessa paperin tasoon kuvioissa 4a jne·). Kenttä sädease-massa III on myös vaakasuoraan suunnattu mutta polariteetiltaan vastakkainen, 6 57332 aiheuttaen aseman III elektronisäteen siirtymisen ylöspäin.

Kuvion 4b suuntauksessa renkaita 50A ja 50B on molempia kierretty 45° vastapäivään niiden kuviossa 4a kuvatuista asennoista. Kuvion 4b asennoissa kentän suunta sädeasemassa I on pystysuoraan alaspäin samalla kun kenttä säde-asemassa III on pystysuoraan ylöspäin; tuloksena oievat säteen aseman siirrot ovat vaakasuoraan oikealle asemassa I ja vaakasuoraan vasemmalle asemassa III. Kuvio 4c kuvaa sitä, että molempien renkaiden kiertämisestä lisää vastapäivään (likimain 22,5°) on seurauksena vastakkaisesti vinoon suunnatut sädeasemien siirrot (ylöspäin ja oikealle asemassa I ja alaspäin ja vasemmalle asemassa lii). On huomattava, että mitään sädeaseman siirtoa ei ole missään kuviossa 4a, 4b tai 4c kuvattu aksiaalisessa asemassa II olevalle elektronisäteelle. Tämä johtuu siitä, että nelinapaisten renkaiden aukon keskikohta on olennaisesti kentä-tön, minkä johdosta aksiaalisessa asemassa II olevaan säteeseen nelinapaiset renkaat eivät olennaisesti vaikuta niiden suuntauksesta riippumatta. Renkaiden 50A ja 50B muodostama nelinapainen kenttä täten tekee mahdolliseksi mihin suuntaan tahansa yhtä suuret mutta vastakkaissuuntaiset ulompien säteiden siirrot kolmesta rivissä olevasta säteestä häiritsemättä keskimmäistä aksiaalista sädettä (joka täten voi toimia vertailusäteenä halutulle pistekohdakkaisuudelle kuvaputken kuvapinnalla).

Kuvion 5 esittämät kaaviot kuvaavat sitä sädeasemien siirtojen luonnetta, joka on seurauksena kuusinapaisen rengasparin (40A, 40B) kentistä näiden tietyllä suuntauksella. Kuviossa 5a esitetyllä suuntauksella rengas 40A sijaitsee siten, että kaksi vastakkaista napaa sijaitsee vaakasuoralla halkaisijalla ja samalla suoralla kuin rivissä olevat eädeasemat I, II ja III, parin pohjoisnavan sijaitessa aseman I vieressä; rengas 40B on samalla tavoin sijoitettu. Kuvatussa suuntauksessa kentän suunta asemassa I on vaakasuora ja polariteetiltaan sellainen, että se aiheuttaa aseman I elektronieöteen siirron ylöspäin; kentän suunta asemassa III on myös vaakasuora ja polariteetiltaan sama, aiheuttaen tässä tapauksessa aseman III elektronisäteen siirron ylöspäin. Kuvio 5b kuvaa tapausta, josea renkaita 40A ja 40B on kierretty 50° vastapäivään kuvion 5a asemasta, mistä on seurauksena vaakasuora siirto vasemmalle sekä sädeasemis-sa I että III. Kuvio 5c kuvaa sitä, että pienempi vastapäivään kierto (15°) aiheuttaa samanlaisen vinon siirron asemissa I ja III.

Kuten edellä selitetyn nelinapaisen renkaan ollessa kysymyksessä, ei tässäkään tapauksessa ole osoitettu mitään siirtoa säteelle aksiaalisessa asemassa II ja jälleen on syynä se, että kuusinapaisten renkaiden aukkojen keskialue on olennaisesti kentätön. Renkaiden 40A ja 40B muodostama kuusinapainen kenttä täten tekee mahdolliseksi aikaansaada mihin tahansa haluttuiin suuntaan 7 57332 samanlainen ja yhtäaikainen siirto kolmen rivissä olevan säteen ulommille säteille häiritsemättä keskimmäistä, referenssisädettä.

Toisin kuin mitä edellä selitettiin nelinapaisista ja kuusinapaisista renkaista on kaksinapaisilla renkailla 30A ja 30B vaikutus kaikkiin kolmeen säteeseen. Tätä on kuvattu kuviossa 6a, jossa kaikkien kolmen säteen yhteinen vaakasuora siirto on seurauksena kaksinapaisten renkaiden napojen pystysuorasta suuntauksesta, kuviossa 6bf jossa kaikkien kolmen säteen yhteinen pystysuora siirto on seurauksena kaksinapaisten renkaiden napojen vaakasuorasta suuntauksesta ja kuviossa 6c, jossa kaikkien kolmen säteen yhteinen vino siirto on seurauksena kaksinapaisten renkaiden vinosta suuntauksesta.

Osoitetulla yhteisellä siirrolla kaikkien kolmen säteen kohdalla kaksinapaisten renkaiden 30A ja 30B aikaansaama kaksinapainen kenttä tekee mahdolliseksi asetella kolmen säteen tulokulmaa kuvaputken reikälevylle sen varmistamiseksi, että jokainen säde osuu asianomaiseen fosforialueeseen (so. optimipuh-tauden aikaansaamiseksi).

Kaikissa kuvioissa 4, 5 ja 6 on oletettu parin renkaiden sama sijainti. Tällainen sijainti aikaansaa maksimisuuruuden asianomaisiin säteiden siirtoihin. Kuviot 7a ja 7b kuvaavat sitä, miten parin renkaiden suhteellinen kierto toisiinsa nähden pois suorasta kohdakkaisuudesta aiheuttaa vähenemisen pariin liittyviin säteen siirtovaikutuksiin. Tätä valaisemaan on valittu nelinapaiset renkaat 50A ja 50B. Kuviossa 7& nelinapaista rengasta 50A on kierretty 15° myötäpäivään kuvion 4a asennosta samalla kun nelinapaista rengasta 50B on kierretty 15° vastapäivään kuvion 4a asennosta. Kuten kuviossa 7* on osoitettu nuolien suunnilla ja pituuksilla, ovat säteiden siirtojen suunnat asemissa I ja III samat kuin kuviossa 4a, mutta molempien säteiden siirtojen suuruudet ovat pienentyneet. Tämä suuruuden vähenemisvaikutus, jokfc-liittyy parin magneetti-renkaiden "hajoittamiseen", on tuttu niille, jotka ovat tutustuneet ennestään tunnettujen puhtausrengasparien tai keskeitysrengasparien käyttämiseen, eivät* kä tässä tarvinne enempää selittämistä.

Taikka edellä on selitetty kestomagneettirakenteita haluttujen kenttä-muotojen muodostamiseksi, on huomattava, että tällaisia kenttämuotoja voidaan tuottaa myös sähkömagneettirakenteilla. Kuviot 8a ja 8b kuvaavat paria nelina-parengae-sähkömagneettirakennettä 50A' ja 50B1, joiden kummankin kehällä on symmetrisesti sijoitettu neljä kelaa siten, että viereiset kelat (käämit) on vastakkaissuuntaisesti käämitty. Kuviossa 8a kuvattu rengas 50A' on kiinteästi asennettu siten, että sen navoilla on kuvion 4a suuntaus vastakkaissuuntaisten pystysuorien siirtojen aikaansaamiseksi sädeaiemiin I ja III. Kuviossa 8b kue vattu rengas 50B* on kiinteästi sijoitettu siten, että soi navoilla on kuvios- β 57332 ea 4b kuvattu suuntaus vastakkaissuuntaisten vaakasuorien siirtojen aikaansaa· miseksi sädeasemiin I ja III* Asettelemalla asianomaisten renkaiden käämeissä sarjassa kulkevan virran polariteettia ja suuruutta (asianomaisten potentiometrien 90 ja 100 väliottoa asettelemalla), voidaan toistaa mikä tahansa niistä vaikutuksista, jotka saatiin kiertämällä kestomagneettirenkaita 50A ja 50B. Havaitaan, että tähän verrattavaa tekniikkaa voidaan käyttää kuusinapaisissa sähkömagneettirenkaissa kestomagneettirenkaiden 40A ja 40B kiertämisen jäljittelemiseksi*

Kuten edellä aikaisemmin selitettiin, kysymyksessä olevien kaksinapaisten, kuusinapaisten ja nelinapaisten kenttien järjestys on edullinen, koska se sijoittaa kuusinapaisen kentän keskelle sen tehokkuuden maksimoimiseksi. Voidaan myös havaita, että on olemassa yhtenäinen edullinen kentän asettelujär-jestyä korjausvaatimueten minimoimiseksi* On edullista, että kaksinapainen kenttä asetellaan ensin puhtauden optimoimiseksi, jolloin aikaansaadaan refe-renssisäteen asema. Sen jälkeen asetellaan kuusinapainen kenttä, jotta aikaansaataisiin ulompien säteiden tarpeelliset yhteiset siirrot suhteessa aksiaaliseen säteeseen* Lopuksi asetellaan nelinapainen kenttä ulompien säteiden vastakkaissuuntaisten siirtojen aikaansaamiseksi, jotka ovat tarpeen lopullisen koh-dakkaisuuden saavuttamiseksi. Tällä asettelujärjestyksellä (järjestyksessä pitkin säteen tietä) on se etu, että tietty kentän asettelu tei muuta säteiden sijaintia aikaisemmin asetellun kentän alueella.

Alhaisen permeahiliteetin omaavaa ainetta, kuten esimerkiksi barium-ferriittiä, voidaan käyttää kuvion 1 kuvaamien eri magneettirenkaiden muodostamiseen ei-toivotun keskinäisen vaikutuksen minimoimiseksi poikkeutuskentän ja konvergointi- ja puhtauskenttien välillä. Kuitenkin kuvatulla rengasparien järjestyksellä, joka sijoittaa puhtausrenkaat JOA ja JOB etäälle poikkeutus-kelasta 27, tämä varovaisuustoimenpide voidaan jättää suorittamatta kysymyksen ollessa puhtausrenkaistaj so* huokeampaa ainetta, kuten esimerkiksi sopivaa terästä, voidaan käyttää puhtausrenkaisiin JOA ja JOB vain vähäisin haitallisin seurauksin.

On huomattava, että käytännössä voi esiintyä olosuhteita, joissa ei tarvita mitään nelinapaista ja/tai kuusinapaista kentän korjausta. Minkä tahansa rengasparin siirtovaikutusta voidaan vähentää tai siirtovaikutus voidaan eliminoida sijoittamalla parin renkaat toinen toisensa vaikutuksen kumoavaan asentoon, kuten on esimerkkinä kuvattu kuviossa 7b.

Claims (5)

1. 57332
2. 1. Magneettinen sovitelma säteiden sijainnin säätämiseksi kolmisäteisessä väritelevisioputkessa (20), jossa on lieriömäinen kaula (21), joka ympäröi kolmea in-line sädetietä (I, XI, III), joista keskimmäinen osuu oleellisesti yhteen kaulan pituusakselin kanssa ja molemmat ulommat sädetiet sijaitsevat oleellisesti symmetrisesti mainitun akselin vastakkaisilla puolilla, joka sovitelma käsittää magneettikentän synnyttävän järjestelmän (30, 40, 50), joka sijaitsee pitkin kuvaputken kaulaa samankeskisesti kuvaputken akselin kanssa, tunnettu siitä, että mainitussa järjestelmässä on ensimmäinen moninapaisen magneettikentän synnyttävä osa (50A, 50B), joka on sovitettu aikaansaamaan nelinapainen kenttäkuvio mainittujen ulompien sädeteiden (I, III) keskinäisesti vastakkaisten siirtymien aiheuttamiseksi kahteen vastakkaiseen suuntaani keskimmäistä sädetietä oleellisesti häiritsemättä, ja ainakin toinen moninapaisen magneettikentän synnyttävä osa (^0A, UOB), joka on sovitettu aikaansaamaan kuusinapainen kenttäkuvio ulompien sädeteiden samansuuntaisten siirtymien aiheuttamiseksi mainitulla alueella keskimmäistä säde-tietä oleellisesti häiritsemättä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että mainittuun nelinapaisen kenttäkuvion kehittävään osaan kuuluu pari nelinapaisia magneettirenkaita (50A, 50B), jotka ympäröivät osaa mainitusta alueesta; ja mainittuun kuusinapaisen kenttämuodon kehittävään osaan kuuluu pari kuusinapaisia magneettirenkaita (UOA, 40B), jotka ympäröivät toista osaa mainitusta alueesta ja ovat akselin suunnassa välimatkan päässä ensinmainitusta alueesta.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että magneettirenkaat ovat yksilöllisesti kierrettäviä permanenttimagneettirenkaita. U. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen sovitelma, tunnettu sylinte-rimäisestä tukielimestä (60), joka ympäröi kuvaputken kaulaa (21) ja parista kaksinapaisia magneettirenkaita (30A, 30B), jotka kumpikin on magnetoitu renkaan halkaisijan poikki, että jatketaan samaa riviä mainitussa nelinapaisten magneettiren-kaiden parissa kussakin renkaassa vuorottaisen polariteetin omaavat navat sijaitsevat 90° välein renkaan kehällä, että mainitussa kuusinapaisten magneettirenkai-den (UOA, 4θΒ) parissa kussakin renkaassa vuorottaisen polariteetin omaavat navat sijaitsevat 60° välein renkaan kehällä, ja että mainitut rengasparit on pyöritettävästä asennettu samankeskisesti tukielimen ympärille pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan oleviin kohtiin.
5. 5. Patenttivaatimuksen k mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että poik-keutuskelayksikkö (27) on asennettu kaulalle, että nelinapaiset magneettirenkaat (50A, 50B) on asennettu tukielimelle poikkeutuskelayksikön viereen, että kaksinapaiset magneettirenkaat (30A, 30B) on asennettu tukielimelle etäämpänä mainitusta poik-keutuskelayksiköstä olevaan kohtaan ja että kuusinapaiset magneettirenkaat (UOA, UOB) on asennettu tukielimelle kaksinapaisten magneettirenkaiden ja nelinapaisten mag-neettirenkaiden välissä olevaan kohtaan.