FI57331B - Faergtelevisionsroer med rektangulaer faergvaeljarelektrod och bildskaerm av glas foer ett dylikt roer - Google Patents

Description

RSr^l [ft] (11) U LUTUS] ULKAISU ----,

fClA lJ ' ' UTLÄGCNI NGSSKRIFT 5 I

c (45) ra^^ '-“J' U - I -930 ' v ^ (51) Kv.lk.'/Int-CI.* H 04 K 9/16 { ’ HOI J 29/02 SUOM I — FI N LAN D (21) PM<W!ttlh»k«nu« — RttmtaiwBluilng 2193/69 (22) Hak«ml«ptlvi—AM6knlA|*dag 23.07.69 (23) AHcuplivft—Gittlghatsdig 23.07.69 (41) Tullut JulkiMksI — Bllvit offwftllg 27.01.70

Patentti· ja reki.terih.Hitu, N«htt*k,lp«oe |. kuuLJulluhun pvm.-

Patant· och ragistaratyraltan ' ' Arattkan uthgd och utUkrHtm puWkarmd 31.03.00 (32)(33)(31) Pietty atuoikeui—Begird prioritet 26.07.68 27.02.69 Hollanti-Holland(NL) 6810709, 6903030 (Tl) N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (72) Johannes Driedijk, Eindhoven, Johannes Aloysius van Leeuwen, Eindhoven,

Johannes Hinderikus Stover, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (7h) 0y Kolster Ah (5^) Väritelevisioputki, jossa on suorakulmionmuotoinen värinvalintaelektrodi, ja sellaisen putken lasinen kuvaruutu - Färgtelevisionsrör med rektangu-lär färgväljarelektrod och bildskärm av glas för ett dylikt rör

Keksintö koskee väritelevion kuvaputkea, jossa on suorakulmainen värinvalintaelektrodi, joka on kiinnitetty välittömästi luminenssikuvapinnan eteen liuskamaisilla joustavilla ripustuskiinnittimillä, jotka ovat kiinnitetyt toisesta päästään maskin reunaan ja toista päätä kannattaa kuoren maljamaisen ruudun pystysuora reuna. Liuskamaisten ripustuskiinnittimien on edullista olla suora-kulmaisesti elektrodisuihkujen suuntaan nähden, jotka ovat suunnatut maskin kulmiin. Edelleen keksintö koskee sellaisen putken maljamaista lasista kuvaruutua.

Keksinnön mukaisesti on kunkin ripustuskiinnittimen vapaa pää kiinnitetty il.-muotoisen joustavan liuskan keskiosaan, minkä leveyssuunta on putken akselin suuntainen, ja puristaa ripustuskiinnittimen liitoskohdan molerrmilla puolin loke-romaisen kolon pystyseiniä vastaan, joka on ruudun pystyreunan lasissa kahden paksunnoksen välissä, vähintään kolmessa kosketuspisteessä, jotka sijaitsevat lähellä taivutetun liuskan ylä- ja alareunaa, osan liuskasta koskettaessa pintaa, joka toimii sovitusreunana. Kolon on edullista ulottua reunan ylitse, jos se on maskin reunaan sijoitettua ripustuskiinnitintä varten. f\--muotoisen liuskan päät, jotka 2 57331 jotka ovat taivutetut taaksepäin, antavat mahdollisuuden taivuttaa liuskaa joustavasti, niin että se voidaan panna koloon tai ottaa ulos sieltä. Näillä päillä, jotka ovat taivutetut taaksepäin, voi olla pienenpi leveys kuin mainittujen päiden välisellä taivutetulla keskiosalla.

Koska taivutettu liuska koskettaa kolon pystysuoria seiniä muutamissa pisteissä lähellä yläreunaa ja alareunaa, saadaan vakaa puristusliitos ruudun reunan ja taivutetun liuskan välille. Sen välttämiseksi, että pienet poikkeamat kolon ja taivutetun liuskan muodossa estäisi haluttujen kosketuspisteiden muodostamisen lähelle liuskan ylä- ja alasivua, voidaan liuska varustaa lyhyillä sahausraoilla päistään, jotka ulottuvat taivutetun liuskan pituussuunnassa, niin että liuskojen alareuna voi joustaa jossain määrin riippumatta yläreunasta ja voi aina koskettaa lasiseiniä. Ylenmällä ja alemmalla reunalla ymmärretään reunoja jotka sijaitsevat vastaavasti kauinpana ja lähimpänä luminenssikuvapintaa ruudun ollessa avoin sivu ylöspäin.

Sovitusreunan voi myös muodostaa pohja, joka ulottuu lokeromaisen kolon koko mitan, tai pohjan osat lukuunottamatta lähellä sivuseiniä. Paksunnosten ylempi sovite voi myöskin toimia sovitereunana.

Lokeromaisen kolon sivuseinät muodostavat 2-7° kulman tason kanssa, joka on suorassa kulmassa kuvaruudun pystyreunaan nähden ja yhdensuuntainen putken akselin kanssa, jotta toisaalta olisi riittävän mahdollista poistaa kappale ja toisaalta välttää se, että xt-muotoisten liuskojen joustavat päät eivät tarttuisi kiinni. On siksi edullista, että lokeromaisen kolon sivuseinät ja sen yläseinät sulautuvat toisiinsa muutaman millimetrin kaarevuussäteellä.

Erikoisen edullinen toteutus on sellainen, jossa ripustusliuska on kiinnitetty ji_-muotoiseen liuskaan sen leveänmällä osalla, joka on il_-muotoista liuskaa kohden.

Keksinnön täydellistä toteuttamista varten selostetaan nyt muutamia keksinnön mukaisia ripustuskannattimen toteutuksia yksityiskohtaisesti esimerkein viittein oheisiin piirustuksiin, joissa kuv, 1 on perspektiivikuva kuvaruudun kulmasta, kuv. 2 on perspektiivikuva maskiin kiinnitetystä ripustuskannattimesta, kuv. 3 on kaaviomainen tasokuva ruudun kulmaan asennetusta maskista, kuv. 4 ja 5 esittävät kahta ripustusliuskan kiinnitystapaa ilrmuotoiseen taivutettuun liuskaan, kuv. 6 on kuvion 3 kuvapinnasta suorakulmainen poikkileikkauskuva, kuv. 7 esittää erästä toista ripustinosan toteutusta, kuv. B ja 9 esittävät kahta muuta ruudun kulman toteutusta, kuv, 10 erästä toista ripustusliuskan kiinnitystapaa /irmuotoiseen taivutettuun liuskaan,'ja kuv. 11 on poikkileikkauskuva ruudun kulman puolittajaa pitkin, [ ’Il 3 57331 kuv. 12 esittää maskin kulmaa kannatinkehyksineen käytettäväksi yhdessä kuvion 2,4,5,7 tai 10 mukaisen ripustusliuskan ja -ft-muotoisen taivutetun liuskan kanssa.

Viitaten nyt kuvioon 1 viitenumero 1 merkitsee väritelevisionputken kuoren lasiruudun kuvapintaa. Ruudulla 1 on pystysuora reuna 2, jossa on paksumpi osa 4, johon on muodostettu lokeromainen kolo 3, joka ulottuu kulmapisteen ylitse. Värinvalintaelektrodissa, tässä tapauksessa kuviossa 2 esitetty reikämaski 15, on pystyreuna 16, joka edelleen vaihtuu laipaksi 17. Mainitun pystyreunan 16 sisäpuolella on hitsattu kannatinliuska Θ, joka toimii lisäksi maskin 15 jäykisteenä. Liuskassa 8 on taivutettu reuna 10, johon on hitsattu kiinni liuskanmuotoisen ripustus-kannattimen 7 osa 9. Ripustuskannatin 7 työntyy ulos likimain suorakulmaisena kulmapisteen kautta kulkeviin elektronisuihkuihin nähden ja muodostaa siksi maskin 15 tason kanssa kulman, joka on likimain puolet poikkeutuskulmasta, tässä tapauksessa likimain 45°. Tästä seurauksena on aikaansaatu se, että maskin 15 lämpölaajenemisesta johtuu liikekomponentti kuvapinnan 1 suuntaan. Koska liuskan muotoinen ripus-tuskiinnitin 7 pistää ulos likimain suorakulmaisesta elektronien kulkutietä kohti, voi tämä liikekomponentti olla riittävän suuri ilman bimetallikomponettien käyttöäkin. Osa 7 voidaan muodostaa yhtenäiseksi .fL-muotoisen liuskan 11 kanssa, jonka osan 7 molemmin puolin olevat taivutetut osat puristuvat pystyseiniä 5 vastaan pisteissä 13 ja lokerbmaisen kolon 3 reunan 2 sisäseinää 2’ vastaan pisteissä 13’ ja 13". Tarkalleen määrätyn paikan varmistamiseksi liuskalle 11 joka kerta, kun se sijoitetaan koloon 3, on välttämätöntä, että jokainen näistä liuskan 11 osista puristuvat lasipintoja 5 ja 2’ vastaan (kts. kuv. 3) vähintään kolmessa viitteillä 13, 13' ja 13” merkityssä pisteessä. Liuska 11 päättyy kahteen vapaaseen korvakkeeseen 12, joiden leveys on pienempi ja joista voidaan joustavasti taivuttaa liuskan 11 taivutettua keskiosaa. Kun korvikkeita 12 painetaan vastakkain, liuskan 11 keskiosa taipuu lisää, ja pisteet 13, 13’ ja 13" irtoavat lasipinnasta 5 ja 2', niin että liuskaa 11 voidaan helposti liikuttaa ylös kolosta 3 ja reikämaskielektrodi voidaan poistaa kuvaruudun 1 edestä.

Kun reikämaskielektrodi 15 on sijoitettu ruutuun 1, 2, tarttuu liuskan 11 alempi puoli kolon 3 pohjaan. Tässä tapauksessa mainittu pohja toimii sovituspinta-na. Jotta liuskan 11 alapuolen tarttuminen tarkasti ja liikkumattomasti pohjaan varmistuisi, on mainittu reuna osittain poistettu, niin että muodostuu yksi tai useampia, tässä tapauksessa kaksi, olakkeita 14 (kts. kuvioita 4 ja 5), joiden tarkoitus on tarttua kolon 3 sovituspintana 6 toimivaan pohjaan.

Pohjan 6 asemesta voidaan sovituspintana käyttää paksunnetun osan 4 yläpuolta, jolloin liuska 11 on varustettava sopivilla ulokkeilla.

Liuskan 11 ylä- ja alareunan lähellä olevien pisteiden 13, 13’ ja 13" kosketuksen tekemiseksi jossain määrin riippumattomaksi toisistaan liuskaan voidaan tehdä sahausuria 19 kuten kuviossa 4 on esitetty.

57331

Jos on toivottavaa valmistaa liuska 11 ja ripustuskannatin eri aineista, esimerkiksi jäykkyyden lisäämiseksi ja/tai maskin 15 kuumenemisesta johtuvan liikkeen lisäämiseksi kuvapintaa 1 kohti tai liuskan ja lasin välisen kitkan suurentamiseksi, esimerkiksi valmistamalla liuska aineesta, joka hapettuu hitsattaessa kuvaruutua kartio-osaan, on erillinen ripustusosa 1Θ kiinnitettävä liuskaan 11 esimerkiksi hitsaamalla tai niittaamalla kuten on esitetty kuviossa 5.

Osan 18 voi kiinnittää liuskaan 10 päästään 20 kuten myös on esitetty kuvioiden 2 ja 3 toteutuksissa. Tarvittaessa voi ripustusosa 18 olla kokonaan tai osittain bimetallia, niin että osan 10 muodostama kulma ripustusosan 18 kanssa vaihte-lee, minkä seurauksena maskin 15 liike kuvapintaa 1 kohti kasvaa.

Kuten kuviossa 6 on esitetty, valitaan taivutetun liuskan 11 ylemmät kosketuskohdat 13’ seinän 2' kanssa mielellään siten, että mainitut pisteet sijaitsevat kokonaan liuskan 11 yläreunalla, kun taas liuskan 13 kosketuskohdat 13 kolon 3 sivun 5 kanssa sijaitsevat alenpana. Tällöin syntyy vääntömömentti, joka pyrkii pakottamaan liuskan 11 ylempää reunaa maskin keskiosan suuntaan ja sen seurauksena liuskan 11 alareuna painuu seinää 2' ja 13' vastaan. Liuska 11 koskettaa siksi kolon 3 seinämiä ainakin kolmessa pisteessä 13, 13' ja 13" liuskan osissa, jotka sijaitsevat kummallakin puolella liuskan 11 kiinnityskohtaa, johon tulee ripustus-osa 7, 18 tai 21. Liuskan 11 alemmassa osassa ei tarvitse olla mitään kosketuskohtia sivujen 5 kanssa. Seurauksena tästä liuska 11 voi kaventua hiukan alempaa sivua kohden, mikä helpottaa maskin 15 pois ottamista ruudusta 1, 2 korvakkeiden 12 taivutuksen jälkeen.

Ripustusosan ei tarvitse olla tasaleveä liuska, vaan leveys voi kasvaa taivutetun liuskan 11 suuntaan tai se voi olla V-muotoinen, kuten on esitetty kuviossa 7 viitteellä 21. Tämän seurauksena vähenee taivutetun liuskan 11 joustavuus, niin että maskin 15 kiinnitys ruutuun 1,2 tulee vielä kestävämmäksi tärinälle.

Kuviossa 8 ei kolon pohja seinäin pystyreunojen välissä ulotu koko leveydeltä, vaan on supistunut kahdeksi olakkeen muotoiseksi osaksi 26, jotka toimivat so-vituspintoina rL-muotoisen liuskan 11 olakkeille 14. Paksunnoksen 4 yläsivu 27 voi myöskin toimia sovituspintana, kuten kuvioihin 10 ja 11 viitaten selitetään. Kolon pystyseinissä on 4 rrm pystyosa, joka sulautuu yläpintaan 27 kaareutuen 3 mm kaare-vuussäteellä. Koko kolo mitattuna aksiaalisesti sovituspintoihin 26 on täten 7 rrm. Kolon takaseinän alempi osa on merkitty viitteellä 28.

Kuvioiden 8 ja 9 välinen ero on se, että olakkeen muotoiset sovituspinnat 26 on jätetty pois ja siksi kolon sivupinnat 5 jatkuvat edelleen akselin suuntaan. Tässä tapauksessa on välttämätöntä käyttää paksunnoksen 4 ylempiä pintoja 27 liuskan sovituspintoina akselin suunnassa.

Kuviossa 10 ero kuvioiden 4 ja 5 iL-muotoiseen liuskaan on se, että liuskan taivutettujen päiden osat 33 ovat taivutetut ulospäin ja lepäävät kuvioiden 8 ja 9 paksunnosten yläpintojen varassa, jotka ovat muotoillut sovituspinnoiksi. Ylinmän 5 57331 taivutuksen jälkeen ripustuskannatin 7 muuttuu laajaksi osaksi 29, joka on kiinnitetty liuskaan 11 joukolla pistehitsauksia 30. Alimmat kulmat ovat vähäisessä määrin taivutetut seinän naarmuuntumisen estämiseksi, haluttaessa taivutetaan osaa 29 hieman sisäänpäin läheltä viivaa 30 sovituksen aikaansaamiseksi lasin muotoon. Kulmat 31 tarttuvat seinään 28.

Kuvio 11 on poikkileikkauskuvio kuvioiden Θ ja 9 ruudun kulmasta, sisältäen kannatinosan, kuten kuviossa 10 on esitetty, sijoitettuna puolittajan tasoon. On ilmeistä, että heilumisen vaara on osan 29 johdosta huomattavasti pienentynyt.

Kuviossa 12 maskissa on raskas kannatinkehys 34, joka voidaan kiinnittää kuvioissa 4, 5, 7 tai 10 esitettyyn laitteeseen hitsatulla liuskalla 8,10.

Claims (16)

1. Väritelevision kuvaputki, jossa on olennaisen suorakulmainen värinvalintaelektrodi (15), joka on kiinnitetty kuvaputkeen välittömästi olennaisen suorakulmaisen luminenssipinnan eteen useilla liuskamaisilla, joustavilla kannatusosilla, jotka ovat kiinnitetyt toisesta päästään värinvalintaelektrodiin ja toista päätä kannattaa kuvaruudun (1) pystyreuna (2), tunnettu siitä, että kunkin kannatinosan (7, 1Θ, 21) mainittu toinen pää on kiinnitetty Λ -muotoisen joustavan liuskan (11) keskiosaan, jonka leveyssuunta on samansuuntainen putken akselin kanssa ja joka liuska (11) kannatinosan (7, 18, 21. kiinnityspaikan molemmilta puolilta puristaa vähintään kolmea kosketuspistettä (13, 13’, 13”), jotka sijaitsevat eri etäisyyksillä liuskan leveyssuunnassa lokeromaisen kolon (3) pystyseiniä (2* , 5) vasten, mikä kolo on tehty kuvaruudun (11) pystyFeunan (2) lasiin kahden paksunnoksen (14) väliin osan liuskasta (11) levätessä aksiaalisuuntaisena sovitepintana toimivan pinnan (6/ 27) varassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että akselin suuntaisen sovitusreunan muodostaa lokeromaisen kolon (3) pohja, mikä ulottuu sen koko pituuden yli,

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että akselin suuntaisen sovitusreunan muodostavat paksunnosten (4) yläpinnat (27), joiden väliin lokeromainen kolo (3) on muodostettu,

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että värinvalintaelektrodin kunkin kulman lähelle on sijoitettu kannatinosa (7,18, 21), ja olennaisen Λ -muotoinen liuska (11) on puristettu lokeromaiseen koloon (3), joka on muodostettu kuvaruudun (2) pystyreunan paksunnetusta osasta ja ulottuu kuvaruudun kulman ylitse,

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että Λ -muotoisen liuskan (11) päitä yhdistävän liuskan (11) keskiosan osiin on tehty liuskan pituussuuntaan ulottuvat sahausurat,

6. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4 tai 5 mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että taivutetun liuskan (11) alareuna on osittain poistettu, niin että muodostuu yksi tai useampia olakkeita (14), jotka kantavat kolon (3) sovitusreunana toimivaa pintaa (6) vasten.

6 57331

7. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-6 mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että värinvalinta- 7 57331 elektrodissa on pystyreuna (16), jossa on laippa (17), ja että kannatinosa (6, 18, 21) ulottuu laipan ylitse ja on kiinnitetty poikittaisliuskaan (Θ), joka on kiinnitetty värinvalintaelektro-din kulman kummallekin puolelle pystyreunaan (16) ja muodostaa sillan mainitun kulman poikki.

8. Yhden tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että kannatinosa (7, 18, 21) on yhtenäinen kokonaisuus Λ -muotoisen liuskan (11) kanssa.

9. Yhden tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että kannatinosa (7, 18, 21) levenee taivutetun liuskan (11) suuntaan,

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että kannatinosa (21) on V-muotoinen,

11. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1 - 10 mukainen väritelevision kuvaputki, tunnettu siitä, että taivutettu liuska (11) kapenee alareunaa kohden.

12. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1 - 11 mukaisen väritelevision kuvaputken maljamainen suorakulmainen, lasinen kuvaruutu, tunnettu siitä, että pystyreunassa (2) on kuvaruudun (1) kussakin kulmassa paksunnettu osa, johon on tehty lokeromainen kolo (3) .

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen maljamainen kuvaruutu, tunnettu siitä, että ruudun (1) sisäpuolella pystyreunan (2) seinämän paksuus vähitellen kasvaa kulmia kohden.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen maljamainen kuvaruutu, tunnettu siitä, että lokeromainen kolo (3) käsittää pohjapinnan (6), joka toimii olennaisen Λ -muotoisen liuskan (11) sovitepintana aksiaalisessa suunnassa.

15. Patenttivaatimuksen 12, 13 tai 14 mukainen maitomainen kuvaruutu, tunnettu siitä, että paksunnosten (4) yläsivut (27) muutaman millimetrin kaarevuussäteellä muuttuvat lokeromaisen kolon sivuseiniksi (5).

16. Patenttivaatimuksen (12, 13, 14 tai 15 mukainen maljamainen kuvaruutu, tunnettu siitä, että lokeromaisen kolon (3) sivuseinät (5) muodostavat 2-7° kulman sellaisen tason kanssa, joka on suorassa kulmassa ruudun (1) pystyreunaa (2) vastaan ja yhdensuuntainen putken akselin kanssa. 8 57331 Ratentkrav: