FI56985B - Raffineringsfoerfarande foer fibrigt raomaterial - Google Patents

Description

IrBl /11) KU ULUTUSJULKAISU rcOÄC

lBJ (11) utlAggningsskrift t)bao5 C (45) Patentti syennetty 12 05 1930 Patent ceddelat ^ * (51) K».ik.*/int.ci.* D 21 D 1/20 SUOMI—'FINLAND (2.1) P*t«nttlh»k*mus — P*t«ntan«5knln| 2810/70 (22) Hikamlipilvl — An$eknlnpdt| 19.10.70 (23) Alkupilv* — GHtlghatsdag 19.10.70 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offantlig 01.10.71

Patentti· ia rekisterihallitua .... ...... ... .......

_ ,, , (44) Nlhtlvlkslpsnon ja kuuUulkalsun pvm. —

Patent· oeh reglstentyrelsen AnsOkan utl«(d och utl.skrift«i publietrtd 31.01.80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Bajird priority 30.03.70 USA(US) 23592 (71) The Bauer Bros. Co., Springfield, Ohio, USA(US) (72) Raymond A. Leask, Springfield, Ohio, USA(US) (7*0 Berggren Oy Ab (5**) Kuituisen raaka-aineen jauhatusmenetelmä - Raffineringsförfarande för fibrigt rämaterial

Keksintö koskee oheisen patenttivaatimuksen 1 mukaista kuituisen raaka-aineen jauhatusmenetelmää. Keksinnön mukaan valmistetun kuitutuotteen tilavuus on pienempi ja se on muutenkin laadultaan entistä parempaa, niin että se sopii paremmin laatupaperituot-teiden valmistukseen.

Viime aikoina on todettu odottamattomia etuja saavutettavan raffinoimalla hioketyyppistä massaa paineenalaisessa kaksikiekkoi-sessa jauhimessa. Eräs havainnoista on se, että paineenalainen kak-sikiekkoinen jauhaminen pienentää aineita suuremmassa määrin yhden läpäisyn aikana, ja edullisempaan yksityisten kuitujen muotoon kuin aikaisemmin on ollut mahdollista käytettäessä yksikiekkoisia jauhi-mia paineen alaisissa ympäristöissä tai mitä tahansa jauhimia ilmakehän paineisessa ympäristössä. Aikaisemmissa yrityksissä käyttää paineenalaista kaksikiekkojauhatuksen etuja on kuitenkin myös todettu, että saanto hiukan pienenee. Lisäksi, vaikka paineenalaisel-la kaksikiekkojauhatuksella on saatu eräitä ainutlaatuisen edullisia tuloksia, jotka ovat erityisen hyödyllisiä sellaisten lopputuotteiden kuin kovalevyn tai puristustyyppisten levyjen valmistuksessa, ei ole ollut olemassa mitään tyydyttävää menetelmää sellaisten kuitujen valmistamiseksi, jotka ovat sopivia edelleen käsiteltäviksi ja jau- 2 56985 hatettaviksi ensimmäisen painejauhatuksen jälkeen, mikä olisi tarpeen, jotta kuituja voitaisiin käyttää laatupaperituotteita varten. Näin ollen, vaikka paineenalaisen kaksikiekkojauhatuksen mahdollisuudet viime vuosina on jossain määrin tunnustettu, kukaan ei aikaisemmin ole kyennyt täysin käyttämään hyväkseen tämän verraten uuden ajatuksen mahdollisuuksia.

Tämän keksinnön ansiosta paineenalaisen kaksikiekkojauhatuksen käytöstä saatavat edut saadaan huomattavasti lisääntymään. Keksintö tarjoaa ainutlaatuisen järjestelmän ja prosessin, joilla saadaan aikaan monia odottamattomia tulo.ksia. Se tekee mahdolliseksi onnistuneesti säilyttää paineenalaisen kaksikiekkojauhamisen edut, samalla välttäen sen ennestään tunnetut varjopuolet. Keksinnön ansiosta paineenalaista kaksikiekkojauhamista voidaan nyt käyttää monivaiheisessa jauhamisprosessissa, jolla saadaan saanto, joka vetää vertoja suorassa ilmakehänpaineisessa jauhamisessa saatavalle saannolle, ja kuitutuote, jonka tilavuus on entistä pienempi ja jossa kuidut ovat pitenmpiä ja lujempia, ja tarpeeksi vaaleita, jotta niitä voidaan käyttää ei ainoastaan entistä parempaan sanomalehtipaperiin vaan myös korkeampilaatuisiin paperituotteisiin.

Keksinnön mukaiselle jauhatusmenetelmälle on tunnusomaista se, mikä ilmenee oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Näin ollen keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on saada aikaan parannettu järjestelmä ja prosessi erittäin moniin tarkoituksiin soveltuvan hioketuotteen valmistamiseksi suuresta valikoimasta kuituraaka-aineita, hylky- ja jäteaineet mukaanluettuina.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi saada aikaan laite, jolla hiokkeen markkinoita voidaan laajentaa.

Keksinnön tarkoituksena on vielä paineenalaisen kaksikiekkojauhatuksen ja sen etujen käyttäminen massan jauhatusjärjestelmässä » 3 S 6 98 5 sillä tavoin, että saanto on yhtä hyvä kuin ilmakehän paineisessa jauhettaessa, ja kuitutuotteen laatu parempi kuin suoralla ilnakehän-paineisella jauhatuksella voidaan saada.

Eräänä tärkeänä keksinnön tarkoituksena on valmistaa hioketta, jonka tilavuus on entistä pienempi ja jossa kuidut ovat pääasiassa erillisinä ja niiden fysikaaliset ominaisuudet ovat paremmat, niin että ne sopivat käytettäviksi monenlaisissa laatupaperituotteis-sa.

Vielä on keksinnön tarkoituksena saada aikaan järjestelmä ja prosessi hiokkeen valmistamiseksi, jossa käytetään paineen.alais- " ta kaksikiekkoraffinoimista saatavan kuitutuotteen tekemiseksi sopivammaksi edelleen käsiteltäväksi ja jauhettavaksi korkealaatuisia paperituotteita varten.

- Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan järjestelmä ja prosessi entistä parempien kuitujen valmistamiseksi, joilla on ne edulliset piirteet, ne luontaiset edulliset ominaisuudet ja ne käyttökei-not ja -tavat, jotka tässä selitetään.

Edellä, mainitut ja muut esiintyvät tarkoitukset mielessä pitäen, jotka selviävät lähemmin tästä selityksestä,patentoitava keksintö käsittää ne rakenteelliset ominaisuudet, ne osat ja niiden yhdistelmät, ja sen toimintatavan, joka seuraavassa selitetään tai oheisissa piirustuksissa esitetään, tai näiden ekvivalentit.

Oheisessa piirustuksessa on esitetty eräitä mutta tietenkään ei välttämättä ainoita tämän keksinnön sovellutusmuotoja. Piirustuksessa kuvio 1 on yleisesti kaaviollinen kuvanto, joka esittää keksinnön mukaisen järjestelmän erästä ensisijaista sovellutusmuotoa, kuvio 2 on leikkauskuvanto kaksikiekkojauhimesta, jota käytetään kuvion 1 mukaisen järjestelmän ensimmäisessä jauhamisvaiheessa, kuvio 3 on virtauskaavio keksinnön mukaisesta järjestelmästä sellaisena kuin se on esitetty kuviossa 1, ja kuviot 4 ja 5 esittävät kuvioissa 1-3 esitetyn järjestelmän modifikaatioita.

Samanlaisia osia järjestelmässä on merkitty samoilla viitemer-kinnöillä kaikissa kuvannoissa.

Kuvion 1 mukaan keksinnön mukaiseen jatkuvaan virtausjärjestelmään kuuluu lastusiilo 10, jonka pohjalla on ristikierukkasyötin 11,

Syöttimen 11 poistoaukko 12 avautuu suoraan alaspäin, suppenevan suppilon 13 yläpäähän. Suppilo avautuu suoraan pyörivän venttiilin ifj tuloaukkoon 14, jonka poistoaukko 16 on avoimessa yhteydessä vaakasuoran konditionoimisputken 17 tuloaukon kanssa. Putken 17 sisässä sen koko pituudelle ulottuen on syöttökierukka 18, jonka akselia 19 kannattavat putken molempien päiden sulkulaatat. Akselin 19 toinen 4 56985 pää pistää esiin putkesta ja kannattaa hihnapyörää 20, jonka välityksellä kierukkaa 18 käytetään tehonlähteestä, jona on nopeudeltaan vaihdeltavissa oleva moottori 21. Kuvion 1 kaaviollisesta esityksestä on huomattava, että putken 17 tuloaukko on sen toisessa päässä ja ylhäällä. Toisaalta putken 17 poistoaukko on putken vastakkaisessa päässä ja alhaalla. Viimeksimainittu on yhdistetty putkimaisella rännillä 22 ristisyöttökierukkaa 23 ympäröivän putken tuloaukkoon. Kierukka 23 purkautuu suoraan kaksikiekkojauhimen 25 tuloaukkoon 24.

Kuten piirustuksen kuviosta 2 näkyy, tuloaukon 24 läpi kulkeva aine ohjataan tavanmukaisesti tuloaukkoa 24 lähinnä olevan jauhin-kiekon 27 divergoiviin kanaviin 26 ja niiden läpi. Kanavat 26 ovat jakautuneina kiekon napaa ympäröivälle ympyrälle, joka kiekko on asennettu käyttöakselin 27’ toiseen päähän. Akselin 27’ kanssa ojennuksessa olevan akselin 28’ lähinnä olevaan päähän on asennettu vastakkainen kiekko 28, jonka keskiössä on heittäjä, joka pyöriessään ohjaa syötetyn aineen ulospäin, jauhettavaksi toisiinsa nähden pyörivien, vastakkaisten jauhinkiekkojen 27 ja 28 työpintojen välissä.

Kiekkojen 27 ja 28 kotelossa 29 on poistoaukko, jota rajoittaa poistojohdon 30 toinen pää. Johdossa 30 on tässä esitetyssä esimerkissä ’’V"-tyyppinen venttiili 31. Tämä on venttiili, jota voidaan automaattisesti säätää tavanomaiseen tapaan painesuljennän ylläpitämiseksi tarpeen mukaan kotelon 29 poistoaukossa. Venttiili 15 on myös tyyppiä, joka pystyy muodostamaan painesuljennan, tässä tapauksessa konditio-noimisputken 17 tuloaukkoon. Näin ollen venttiileiden 15 ja 31 välissä on keksinnön mukaisen järjestelmän osa, jonka komponentit ovat suorassa ja avoimessa yhteydessä keskenään ja tämä osa on tarpeen mukaisen paineen alainen. Avoimen yhteyden vaikutus mainitussa osassa on se, että lämpötila ja paine ovat kauttaaltaan olennaisesti samat tässä osassa. Keksinnön mukaan käytettyjä olosuhteita selitetään jälempänä.

Edelleen kuviossa 1 pysyen, johdon 30 poistopää on yhteydessä pyörre-erottimen 33 tangentinsuuntaisen tuloaukon 32 kanssa ja avautuu siihen. Pyörre-erotin on muodoltaan yleisesti kartiomainen ja sen yläpäässä eli kannassa on ylijuoksuputki 34, joka muodostaa höyrynpois-tojohdon, ja alijuoksuaukko, joka on sen alhaalla olevassa kärjessä. Tämän alijuoksuaukon kautta poistuvat kaksikiekkojauhimessa 25 suoritetun paineenalaisen jauhatuamenetelmän kuitutuotteet. Huomattakoon, että erottimeen 33 siihen kohtaan, jossa tangentinsuuntai-nen tuloputki liittyy erottimen 33 runkoon, on yhdistetty suutinlaite 37* Viimeksimainittu on yhdistetty sopivaan lähteeseen, josta voidaan ohjata paineenalainen suihku vettä tai muuta sopivaa nestettä tangen-tinsuuntaisen poistoaukon poikki suorassa kulmassa sen tulovirtaan 5 56985 nähden. Suihkun tehtävänä on kastaa ja jäähdyttää kuitutuotteet ja suuntautuksensa ansiosta se saa aikaan niissä lisää erottumista.

Erottimen kärkiaukosta poistuvat kuidut johdetaan ristikieruk-kasyöttölaitteeseen 38, joka on tavanomaista rakennetta ja ohjaa erot-timesta poistuvat kuitutuotteet toiseen kaksikiekkojäuhimeen 39· Viimeksimainittu voi olla samanlainen kuin jauhin 25, paitsi että se on avoin ilmakehään, niin että siinä syntyy ilmakehänpaineisen jauhatuksen olosuhteet.

Huomattakoon, että järjestelmän rakenteesta on piirustuksessa esitetty ja tässä selitetty vain niin paljon kuin on tarpeen, jotta alan ammattimiehet pystyisivät ymmärtämään tämän keksinnön.

Kiinnitettäköön huomio jälleen kuvioon 1 ja erityisesti venttiiliin 15· Kaaviollisesti on esitetty, että venttiili 15 on tavanomainen pyörivä venttiili, johon kuuluu siivekkeillä varustettu roottori 4l, jossa on kehänmyötäiset, kehälle jakautuneet lokerot 42. Pyörin-nän aikana jokainen lokero 42 asettuu vuorollaan vastaanottamaan suppilosta 13 erän raaka-ainetta, jonka erän se sitten kuljettaa putken 17 tuloaukkoon toimitettavaksi siinä syöttökierukan 18 toiseen päähän. Tyhjentynyt lokero palaa sitten vastaanottamaan uuden panoksen suppilosta 13· Esitetyssä esimerkissä siivekeroottori pyörii vastapäivään, ja havaittaneen, että sen venttiilikotelon kehään on yhdistetty johto, jota myöten kustakin lokerosta, sen lähestyessä venttiilin tuloaukkoa vastaanottamaan uutta raaka-ainepanosta, pääsee ulos höyry, joka lokerossa on sen yhteyden johdosta putkeen 17. Tämä poistojohto, jota on merkitty viitenumerolla 43, on yhteydessä poistohövryn pyörre-erotti-men 44 tangentinsuuntaisen tuloaukon kanssa. Viimeksimainitussa on ylijuoksuputki *»5 kaiken erottimeen toimitetun kaasun tai höyryn poistumista varten, kun taas pyörre-erottimen 44 avoimen kärjen kautta erottimesta poistuvat kaikki kuidut, jotka ovat sinne siirtyneet pyörivästä venttiilistä, ja ohjautuvat siiloon 10, palatakseen takaisin järjestelmään uuden raaka-aineen mukana.

Huomattakoon edelleen, että keksinnön mukaista järjestelmää varten on höyryn jakoputki 46, josta jakoputkesta lähtee kaksi johtoa 47 ja 48. Toinen johto 47 on tavanomainen huuhtelujohto, joka on yhteydessä pyörivän venttiilin 15 päätykupujen kanssa. Johto 48 toisaalta kuljettaa järjestelmän paineista höyryä, ja siinä on haara, joka on kosketuksessa pyörivän venttiilin kanssa kussakin venttiililokerossa olevan panoksen paineistamiseksi välittömästi ennen sen purkamista putkeen 17, ja toinen haara 49, joka on yhteydessä putkeen 17 halutun korotetun paineen ja konditionoimisympäristön kehittämistä varten β 56985 siihen. Höyryn syötön säätöä varten putkeen 17 on tietenkin tavanomaiset venttiilit. Lisäksi piirustuksessa näkyy tasapainotusjohto 51, jonka päät yhdistävät toisiinsa pääputken 17 ja ristisyötinputken 23 poistopäät. Helppoa on käsittää, että tämän viimeksimainitun johdon tarkoituksena on varmistaa olennaisesti yhdenmukaisen paineen säilyminen keksinnön mukaisen järjestelmän paineenalaisessa osassa venttii-leiden 15 ja 31 välillä.

Paras tapa havainnollistaa keksinnön mukaisen järjestelmän etuja on selittää sen mukainen prosessi varsinaisen käyttöesimerkin avulla.

Xäsiteltäköön edellä selitettyä keksinnön mukaista järjestelmää silloin,kun siinä käytetään Pinus radiata'sta peräisin olevia hakkeita, lastuja ja sahajauhoja, joista vieraat aineet on tavanomaiseen tapaan poistettu itse raaka-ainetta millään tavoin modifioimatta. Luon-nolllisessa tilassaan tämän aineen kuiva-ainepitoisuus on 40-43 % mikä merkitsee 58-(50 % kosteuspitoisuutta. Erityisesti huomattakoon, että prosessin ensisijaisessa muodossa kuituraaka-aineeseen ei lisätä lainkaan nestettä ennen sen toimittamista raffinoituna pyörre-erottimeen 33.

Keksinnön mukaista prosessia käytettäessä järjestelmän paineen- alaisissa osissa venttiileiden 15 ja 31 välillä ylläpidetään tässä tapauksessa, johtamalla siihen höyryä tavanomaiseen ilmeiseen tapaan, 2 . .

likimäärin 2,1 kg/cm :n painetta. Täten pameenalaisen osan lämpötila asettuu likimäärin 135°C:een, joka suoraan vastaa tätä kohtuullisesti korotettua painetta. Jauhatuslaatat 27 ja 28 asetetaan mieluummin niin, että niiden välykseksi tulee 0,13-1,0 mm, mikä asetus riippuu tarkoitetusta tuotantokyvystä.

Kun edellä mainittu järjestelmä ja olosuhteet on saatu kohdalleen, prosessi suoritetaan toimittamalla jatkuvasti Pinus radiataa hakkeiden, lastujen ja sahajauhojen muodossa siiloon 10. Aine syötetään siilon 10 pohjalta syötinkierukalla 11, joka sen mukaan miten sen nopeus on säädetty, annostelee raaka-aineen putoamaan suppiloon 13. Viimeksimainitun tehtävänä on täyttää perättäin venttiilin 15 siiveke-roottorin lokerot 42, jotka perättäin asettuvat venttiilin tuloaukon 14 kohdalle. Kun siivekeroottori on kääntynyt l80°, lokeroissa oleva raaka-aine poistuu luonnollisessa raa’assa tilassaan lokeroista järjestelmän paineenalaisen osan syöttökierukkaan 18. Huomattakoon, että kaikissa tapauksissa kierukan 18 ja ristisyöttökierukan 23 syöttöno-peus on yhdenmukainen raaka-aineen siirtämiseksi nopeasti venttiilistä 15 paineenalaisen jauhimen silmään. Syöttövauhtia säädetään siten, että matkaan venttiilistä 15 jauhimen silmään kuluu likimäärin yksi minuutti. Tämän aikavälin kuluessa raaka-aine konditionoituu järjestelmän paineenalaisessa osassa olevalla höyryllä likimäärin 7 56965 2,1 kg/cm :n paineessa ja vastaavassa korotetussa lämpötilassa.

Lämpötila ja paine asetetaan niin, että saadaan aikaan kohtuullinen lämpötilan ja paineen nousu, joka on riittämätön muuttamaan raaka-aineessa olevien sideaineiden luonnetta palautumattomasta. Puun ollessa kysymyksessä se rajoitetaan niin, että se saa aikaan vain hiukan puun ligniinisisällön pehmenemistä. Tämä on tärkeätä keksintöä käytettäessä. Lisäksi, yhdessä lämpötilan ja paineen säädön kanssa raaka-aineen äärimmäisen nopea liike keksinnön mukaisen järjestelmän paineenalaisen osan sisään ja siitä ulos varmistaa sen, että konditio-noimisaika tulee säädetyksi niin, että raaka-aineet joutuvat näille olosuhteille alttiiksi vain niin lyhyeksi aikaa, että mitään raaka-aineen kuitujen laadun tai niiden vaaleuden huononemista ei pääse tapahtumaan paineympäristön ja korotetun lämpötilan johdosta. Lisäksi edellä mainitut lämpötila- ja painearvot ovat sellaiset, että raaka-aineen kosteuspitoisuudessa ei tapahdu olennaista muutosta.

Niinpä kun raaka-aine tulee paineenalaisen kaksikiekkojauhi-men 25 kotelon 29 sisään, sille on ominaista se, että sen mukana ei ole mitään nestettä eikä kosteutta,paitsi se/minkä raaka-aine itse sisältää. Aineen siirtyessä jauhimen silmään se luonnostaan nopeasti heittyy ulospäin . jauhinkiekkojen 27 ja 28 työpintojen väliin ja melkein heti sen jälkeen kotelon 29 rajoittamaan painekammioon, ja joutuu poistumaan poistojohtoon 30, jolloin sen kulkua tämän läpi säädetään automaattisesti toimivalla venttiilillä 31s joka asetetaan toimimaan niin kuin tarve vaatii.

Tuloksena kuituraaka-aineen tilasta sitä jauhettaessa tässä ensivaiheen jauhinyksikössä, ja järjestelmän paineenalaisen osan olosuhteista, kotelosta 29 purkautuu johtoon 30 ja sitä myöten kuitu-tuotetta, joka pääasiassa koostuu kuiduista, jotka ovat pitkiä, lujia, verraten vaaleita ja luonteeltaan äärimmäisen kuohkeita ja ei-sidottu-ja, ja loppuosaltaan kuitukimpuista. Kaiken tämän lisäksi paineenalai-sesta jauhinyksiköstä poistuva tuote, joka pääasiassa koostuu erillisistä kuiduista, on todettu ainutlaatuisesti konditionoiduksi sopi-akseen optimaalisti jatkokäsittelyyn ja -raffinointiin.

Raaka-aineesta tähän vaiheeseen mennessä tuotettujen kuitujen pintarakennetta tarkasteltaessa elektronomikroskopialla voidaan todeta, että kuitujen tila on erikoislaatuinen. Niissä osoittautuu esiintyvän jossain määrin pintalamelloitunista ja -halventumista, sahamaista murtumaa, kuoppareunaista murtumaa ja epäsäännöllisyyksiä, mikä tarjoaa arvaamattomia etuja. Päin vastoin kuin ennestään tunnetuissa jauhatusmenetelmissä ja ehdotetuissa menetelmissä, tässä esiintyy 3 56985 joko olennaisesti täysin kemiallinen raaka-aineen ligniinisidoksen irtoaminen tai ligniinin huomattavan liukoistumisen ja mekaanisen erottumisen yhdistelmä. Kuiduissa tai kuitukimpuissa ei esiinny sitä valunutta päällystettä,joka kuitutuotteessa normaalisti esiintyy jauhatuksen jälkeen, eikä palautumatonta ligniinipäällysteisen kuidun muutosta, joka estäisi kuitujen helpon lisäkäsittelyn, joka on tarpeen korkealaatuisia paperituotteita varten.

Jotta se mitä kuiduille on tapahtunut, varmasti ymmärrettäisiin, mainittakoon, että kun kuidun pinnasta kuoriutuu irti osasia eri kokoisina tai muotoisina lamelleina, tätä sanotaan lamelloitumiseksi. Kun mikrofibrillejä, joista kuitu koostuu, irtoaa kuidun pinnasta, tämä on pintahaiventumista. Sikäli kuin on ollut mahdollista analysoida, näyttää siltä, että tämänlaatuista pinnan modifioitumista tapahtuu erityisesti tämän keksinnön mukaisissa olosuhteissa, mikä tekee mahdolliseksi helpommin edelleen työstää, käsitellä ja raffinoida kuituja. Edellä mainituissa rajoissa olevat olosuhteet varmistavat, että mitään materiaalista luonnetta olevaa kuitujen pilaantumista ei prosessissa tapahdu. Joka tapauksessa keksinnön mukaisen järjestelmän paineenalaisessa osassa kehittyy yhteisvaikutuksena ainutlaatuisen edullinen lopputuotteen pintakarkeus.

Kuitujen pintaosissa mahdollisten epäsäännöllisyyksien ymmärtämisen täydentämiseksi mainittakoon, että kun esiintyy paljas kuitusei-nän ulkokerros ja portaattainen, sahanterämäinen muutos siinä, kuitu-rakennetta sanotaan sahamaiseksi. Kuoppareunavirheet ja epäsäännöllisyydet säderisteyksissä johtuvat ensisijaisesti kuidun onton seinärakenteen särkymisestä ja toissijaisesti kuitukimppujen särkymisestä, jotka normaalisti ovat kääriytyneinä säteihin, jotka muodostavat siteen niiden rungon ympärille.

Kiinnostavaa on, että keksinnön mukaisessa prosessissa käytetyissä kohtuullisesti korotetuissa paineissa ja vastaavissa lämpötiloissa kuiduissa kehittyneiden pintaepäsäännöllisyyksien tyypissä paljastuu mikrofibrillaaripintaa, joka on runsasselluloosaista ja sisältää pienempiä määriä hemiselluloosaa ja ligniiniä. Tämä on vastakohtana sille ligniini- ja hemisellul-oosapäällysteelle, joka normaalisti kehittyy tunnetuissa menetelmissä, ja todennäköistä on ,että tämä myötävaikuttaa siihen, että keksinnön mukaisen järjestelmän paineenalaisessa osassa vallitsevat jauhatusolosuhteet kehittävät parempia kuituja ja kuitukimppuja, jotka ovat paljon paremmin sopivia lisäkäsittelyyn ja optimaalissa tilassa käyttöä ja konditionoimista varten laatupaperi-tuotteiden valmistamiseksi, kuin normaalisti voisi odottaa. Juuri 9 56985 r.Siden kehittyneiden epäsäännöllisyyksien luonteen vuoksi kuitupinnat ilmakehänpaineisen jauhatuksen jälkeen sitten sitoutuvat ja käyttäytyvät suotuisasti jauhatuksessa, niin että kehittyy lisää halventumista ja lamelloitumista, jotka ovat toivottavia sidontalujuuden kehittämiseksi laatupapereita varten. Juuri tämä kuidun ominaisuus, että se pystyy halventumaan ja lamelloitumaan lisää, on äärimmäisen tärkeä.

Palaten jälleen piirustukseen kuvioon 1, siitä näkyy, että kun poistovirta paineenalaisesta kaksikiekkojauhimesta 25 johdetaan venttiiliin 31, hajoitettu raaka-aine yhdessä siihen sisältyvän kosteuden kanssa on olennaisesti järjestelmän paineenalaisen osan korotetussa lämpötilassa. Tämä aineen poistovirta, joka on kuitujen ja kuitu-kimppujen muodossa niin kuin edellä on selitetty, viedään venttiilin 31 läpi pyörre-erottimen 33 tangentinsuuntaiseen tuloputkeen. Heti venttiilin jälkeen tapahtuu pieni lämpötilan aleneminen. Sisääntule-vaan aineeseen iskee sisääntulokohdassa poikittain lauhdutusvesisuih-ku, jonka suunta on kohtisuora aineen sisääntulosuuntaan nähden. Tämä kastelee kuitutuotteen,joka pääasiassa koostuu kuiduista ja kuitukim-puista, ja alentaa sen konsistenssia. Tavanomaisen pyörre-erotustoi-mituksen tuloksena on, että kaikki järjestelmän höyry ohjautuu poistumaan erottimen ylijuoksusuuttimesta, ja jäähtynyt kuitutuote ohjautuu erottimen kärjen läpi, liikkuen pyörreliikkessä tangentinsuuntai-sesta tuloaukosta kärkeen. Huomattakoon, että tällä menettelyllä kuitutuote estetään joutumasta ennen jäähtymistään alttiiksi ilmakehän vaikutukselle, mikä huonontaisi sen vaaleutta. Tällä tavoin vältetään näin ollen järjestelmän paineenalaisen osan kuitutuotteen ennen aikainen kosketus hapen kanssa, joka voisi tummentaa ja huonontaa kuituja.

Erottimesta 33 kasteltu kuitutuote johdetaan kierukkasyöttimen 38 kautta ilmakehänpaineiseen kaksikiekkoiseen jauhimeen 39· Viimeksi mainittu jauhaa edelleen paineenalaisen osan kuitutuotetta lisäten sen erilliskuitupitoisuutta. Kaiken lisäksi, käyttämällä tässä vaiheessa paineenalaisen kaksikiekkojauhatuksen jälkeen, ilmakehän paineista kaksikiekkojauhatuSfca, kuidut saadaan tilaan, jossa niiden tilavuus (bulk) merkitsevästi pienenee. Kuten edellä on mainittu, jauhin . 39 on mieluimmin sitä tyyppiä oleva kaksikiekkoinen jauhin, joka edellä on selitetty paineenalaisen jauhimen 25 puheena ollessa.

Kuitutuotteen lopullisesta käytöstä riippuen sarjaan voidaan lisätä vielä lisää ilmakehänpaineisia jauhimia. Lisättyjen jauha- fcuselinten lukumäärä ei ole kriittinen, paitsi lopullisen käyttötarkoituksen vaatimusten kannalta. Kuvion 3 virtauskaaviosta näkyy, että keksinnön mukaan ajatellaan kahta jauhinta 39 sarjassa, 10 56985 äärimmäisen korkealaatuisen sanomalehtipaperin valmistukseen.

On todettu, että sen lisäksi, että edellä selitetyllä järjestelmällä saadaan merkitsevästi entistä parempi lopputuote, sillä saavutetaan myös varsin merkitsevä tehon säästö. Lisäksi saadaan aikaan sellainen kuitutuotteen jauhatusaste, joka vaaditaan laatupaperituot-teita varten. Kuidut ovat lujempia ilman, että repeytymiskerroin merkitsevästi alenee. Niiden katkeamispituus paranee ja niiden vaaleus säilyy, huolimatta järjestelmän paineenalaisesta ensi vaiheen konditio-noimis- ja jauhatusosasta. Merkittävintä on kuitenkin se, että lopullisen kuitutuotteen tilavuus (bulk) pienenee odottamattomasta.

Tämän asian merkitys on esimerkiksi siinä, että kuitujen todetaan kietoutuvan ja sitoutuvan toisiinsa helpommin, niin että paperirainaa muodostettaessa se voidaan muodostaa ohuemmaksi kuin ennen on ollut mahdollista, huolimatta siitä, että käytetään paineenalaisen jauhatuksen etuja ja saavutetaan ne. Esimerkiksi sanomalehtipaperin ollessa kysymyksessä tämä merkitsee sitä, että tietyn läpimittaisesta rullasta saadaan paljon suurempi kilometrimäärä paperia. Näin saavutetaan tavoite, jolla on jatkuvaa kysyntää sanomalehtipaperiteollisuudessa.

Eräs toinen keksinnön piirre on se, että keksinnön mukaisen järjestelmän paineenalaisesta osasta poistuvan kuitutuotteen kosteuspitoisuus on olennaisesti sama kuin sen raaka-aineen, joka järjestelmään syötetään kuitutuotteen valmistamiseksi.

Edellä on selitetty keksinnön mukaisen järjestelmän paineenalai-sessa osassa suositeltavammin vallitsevat olosuhteet. Niihin voidaan kuitenkin tehdä muutoksia, jotka eivät huomattavasti vaikuta järjestelmän ja prosessin etuihin. Painetta voidaan esim. vaihdella jopa 6,9 N/cm:iin' asti saavuttaen samat edut, ja konditionoimisaikaa jauhimen silmään mentäessä voidaan vaihdella minuutin verran suuntaan tai toiseen poikkeamatta keksinnön perusaatteesta ja säilyttäen sen edut. Riippuen jauhinlaattojen välyksestä mainitulla vaihtelu-alueella, joka suoraan riippuu raaka-aineesta ja halutusta lopputuotteesta, energian kulutus tonnia kohti voi vaihdella, mutta ensisijaisissa ympäristöolosuhteissa se ei nouse suuremmaksi kuin noin 265-360 kWh tonnia kohti.

Tiettyihin raaka-aineisiin sovellettuna ja tietyissä, halutun lopputuotteen luonteen määräämissä olosuhteissa, kuvion 1 mukaista järjestelmää voidaan edullisesti modifioida niin, että konditionoimis-putki 17 jätetään pois. Tässä tapauksessa pyörivän venttiilin 15 poistoaukko 16 kytketään suoraan ristisyöttökierukan 23 putkikotelon tuloaukkoon. Täten järjestelmän paineenalainen osa venttiilien 15 ja 31 välillä rajoittuu nyt niin, että se sisältää vain syöttöruuvin 23 11 56985 kotelon ja pyörivän kaksikiekkojauhimeen 25· Järjestelmän käyttö ja lopputulos on olennaisesti sama kuin edellä on selitetty, sillä venttiilistä 15 jauhin 25 silmään kuluvaa konditionoimisaikaa voidaan yleensä lyhentää pienemmäksi kuin minuutti. Lopputuotteen vaaleutta voidaan jossain määrin parantaa tämän muutoksen avulla. Lisäetuna on se, että raaka-aineiden niin salliessa, pääomakustannuksia voidaan näin säästää ja saada lisää tehon säästöä.

Muita keksinnön mukaisen järjestelmän ja prosessin modifikaatioita on esitetty kaaviollisesti ja virtausjärjestyksessä piirustuksen kuvioissa 3, ^ ja 5. Kuten kuviosta 3 voidaan todeta, siinä esiin-' tyy toinen kaksikiekkoinen jauhatustoimitus ilmakehän paineessa ensimmäisen ilmakehänpaineisen kaksikiekkojauhimen . tuotteen edelleen jauhamiseksj., kuten edellä on selitetty kuvion 1 mukaisen järjestelmän yhteydessä. Tämä ilmakehänpaineinen lisäjauhaminen korottaa edellä selitetyn kuitutuotteen jauhatusastetta,mutta saa aikaan sen odottamattoman tuloksen, että yksityiset poistuvat kuidut pystyvät kietoutumaan ja sitoutumaan toisiinsa, sisällytettäviksi korkealaatuisten kuitutuotteiden valmistukseen.

Toisenlainen modifikaatio on esitetty piirustuksen kuviossa ä. Tässä tapauksessa keksinnön mukaiseen järjestelmään kuuluu ennen hake-siiloa 10 ja paineenalaista osaa raaka-aineen primäärilähteen ja hake-siilon 10 väliin sijoitettu puristin 60, joka mieluimmin on sitä tyyppiä, joka tällä alalla kulkee nimellä "Pressafiner" . Tässä kierukka-puristimessa eli pressafinerissä on jatkuva syöttö raaka-aineen lähteestä hakesiiloon 10, jonka syötön aikana tapahtuu ohjattu raaka-aineen puristaminen ja pusertaminen. Lopputuloksena on se, että raaka-aineen kuidut rajoitetussa määrin irtoavat ja että sanalla jonkin verran raaka-aineen hartsisisällöstä ja väriaineista saadaan poistetuksi. Tämä lisää raaka-aineen konsistenssia jonkin verran ennen sen syöttöä ' hakesiiloon 10 ja tuloa venttiilin 15 sisään ja kulkemista järjestelmän paineenalaisen osan läpi, kuten edellä on selitetty. Tuloksena on järjestelmän tehontarpeen edelleen väheneminen paineenalaisessa raaka-aineen kaksikiekkojauhatuksessa. Näin ollen pääasiallisena etuna "Pressafiner"in lisäämisestä järjestelmään on tehon säästö sekä kiekkojen työpintojen kulumisen väheneminen näin alentuneen kuormituksen johdosta.

Kuvion 5 mukaisessa järjestelmässä kuvion 4 mukainen "Pressafine1’ on korvattu laitteella 6l, joka teollisuudessa kulkee nimellä "Impressa-finer". Viimeksi mainittu toimii paitsi pusertaen ja puristaen, myös välineenä, joka lisää itse raakakuitujen runkoihin jotakin nestettä, joka voi olla joko vettä tai jotakin kemiallista liuosta. Huomattakoon, 12 56985 että tässä järjestelmässä venttiilien 15 ja 31 välinen paineenalainen vyöhyke on taas samanlainen kuin edellä on selitetty.

Kun luonnollinen raaka-aine toimitetaan, niin kuin kaaviollises-ti on esitetty, kierukkatyyppiseen puristimeen, jona on "Impressafiner", ja sen läpi aineeseen kohdistuu puristamia- ja pusertamisvaikutus, joka aiheuttaa mekaanisesti jonkin verran kuitujen erottumista ja raaka-aineen avautumista. Rajoitettu määrä nestettä, joka siis voi olla vettä tai kemiallista liuosta niin kuin edellä on mainittu, annostellaan " Impressaf iner "in koteloon, niin että se joutuu raaka-aineen osasten massaan lisäten jossain määrin niiden kosteuspitoisuutta. Voidaan käyttää kemiallista sovellutusta, jonka mukaan raaka-aineeseen lisätään esimerkiksi noin 1-2 % natriumsulfiittia -kuivan puun painosta laskettuna. Tällä tavoin kyllästämällä raaka-aine tällä tai muulla konditionoimiskemikaalilla raaka-aineelle saadaan ominaisuuksia, joiden tuloksena esitetystä järjestelmästä poistuvan lopputuotteen lujuus ja vaaleus paranevat. Tämä on todistettu kokeilla. Tässä tähdennettäköön, että "Impressafiner"iin syötetyn nesteen määrää säädetään niin, että haitallisen vapaan nesteen esiintyminen estetään.

On pidettävä mielessä, että vaikka luonnollisen raaka-aineen konsistenssi voi vaihdella noin 40-42 $:sta tässä tapauksessa 34 5?:iin, tilanne on vieläkin se, että kun raaka-aine siirtyy venttiilin 15 läpi putkeen 17 ja syöttimeen 23, toimitettavaksi jauhimeen 25 jauhettavaksi , raaka-aineen mukana ei kulje lainkaan vapaata nestettä tai kemikaalia.

Näin ollen keksinnön pepusaatteessa ei ole mitään merkittävää muutosta sellaisena kuin se on esitetty kuvion 5 lohkodiagrammassa. Lisänä on vain se, että raaka-aineen osasiin sinänsä on sisällytetty jotakin kemikaalia, joka kehittää edullista parannusta tuloksena olevien kuitujen pituudessa, lujuudessa ja vaaleudessa. Muussa suhteessa järjestelmä toimii kuten edellä on selitetty piirustuksen kuvion 1 yhteydessä.

Kaiken kaikkiaan tämä keksinnöllinen periaate on saanut aikaan odottamattomia ja arvaamattomia tuloksia. Sen ansiosta saadaan keino kaksikiekkoisessa pyörivässä jauhimessa raffinoimisen vasta löydettyjen etujen hyväksi käyttämiseen korkealaatuisen hioketuot^ ___ teen valmistamiseksi, jonka tilavuus (bulk) on minimaalinen. Ainutlaatuista on myös se, että on keksitty menetelmä jolla raaka-aine voidaan konditionoida sen luonnollisessa tilassa merkitsevästi muuttamatta sen kosteuspitoisuutta, ja paineenalainen kaksikiekko-jauhatus-menetelmä, joka on osoittautunut hajottavan kuidut niin, että ne tulevat vastaanottavammiksi ja helpommin soveltuviksi monenlaisiin käsit- 13‘ 56985 % telyihin ja monenlaisiin tarkoituksiin. Keksinnön aikaansaama hiokkeen markkinoiden laajeneminen on mittaamaton. Se avaa uusia mahdollisuuksia korkealaatuisten paperituotteiden, niihin luettuna parannettu sanomalehtipaperi, kustannusten alentamiseen. Lisäksi se antaa keinon, jolla massan raffinoimisjärjestelmän tehontarvetta voidaan pienentää niin, että samalla saadaan mahdollisimman hyvät edut.

On pidettävä mielessä, että keksinnön mukaiset paine- ja lämpötilaolosuhteet, yhdessä sen seikan kanssa, että suurten nestemäärien käsittely ja niistä eroon pääseminen jää pois, ei ainoastaan poista kalliiden nesteen käsittelyjärjestelmien ja säätölaitteiden tarvetta, vaan myös niistä johtuvat poisto-ongelmat ja ilman ja vesistöjen saas-tumisprobleemat vältetään tämän keksinnön avulla. Joskaan esillä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän ja prosessin avulla saavutettavien odottamattomien tulosten ja etujen pohjana oleva teoria ei ole täysin selvitetty, on kuitenkin todistettu, että keksinnön aatteen puitteissa saavutetaan aikaisemmin saavuttamattomia ja arvaamattomia etuja.

Edellä olevasta selityksestä käy ilmi, että on saatu aikaan selitettyä luonnetta oleva laite, jolla on ne erityispiirteet ja edut, jotka edellä on lueteltu toivottavina, mutta jota luonnollisesti voidaan modifioida muotonsa, suhteittensa, rakenneyksityiskohtiensa ja osiensa sovituksen puolesta poikkeamatta kysymyksessä olevasta periaatteesta ja uhraamatta mitään sen etuja.

Joskin keksintö edellä on selitetty eräänä rakenteellisena eri-tyisesimerkkinään, on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu esitettyihin yksityiskohtiin, vaan että edellä selitetty laite ja rakenne edustavat vain yhtä keksinnön monista sovellutusmuodoista, niin että keksintöä rajoittavana ei ole pidettävä mitään muuta kuin oheisia pa* tenttivaatimuksia.

i i

Claims (17)

1. Kuituisen raaka-aineen jauhatusmenetelmä, joka käsittää raaka-aineen syöttämisvaiheen pyörivän kaksikiekkojauhinlaitteen läpi, ja jolloin jauhinlaitteeseen muodostetaan paineenalainen 1,4-2,8 kg/cm paineen käsittävä tila ja raaka-aine syötetään jauhinlaitteeseen kammion läpi, jossa ylläpidetään kaasuväliainetta, tunnettu siitä, että kammiossa on sellaiset olosuhteet, että ei synny vapaata nestettä, jonka jälkeen aine syötetään mainittuun jauhinlaitteeseen vapaasti virtaavana ilman vapaata nestettä, aineen kosteuspitoisuutta lukuunottamatta, ja ainetta käsitellään jauhinlaitteen kahden pyörivän kiekon välissä kuitujen erottamiseksi ja niiden pintaosien karkeuttamiseksi ja fibrilloimiseksi.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasuväliaine on höyryä ja että raaka-aine saatetaan korotetun paineen ja lämpötilan alaiseksi, mikä estää raaka-aineen kuitujen sideaineen luonteen palautumattoman muutoksen kuitujen sidonta-lujuutta heikennettäessä.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuituista ainetta jäähdytetään, kun se on poistettu jauhin-laitteesta rajoittamalla aineen kulkuaika mainitun kammion ja jauhinlaitteen läpi jäähdytysvaiheeseen ja sen läpi ajanjaksoksi, joka ei huomattavasti ylitä kahta minuuttia, joten estetään aineen kuitujen ja niiden valkoisuusasteen huononeminen.

4. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että mainitussa jauhinlaitteessa käsitelty kuituaine johdetaan jatkuvana virtana toiseen jauhinlaitteeseen, jossa kuituja, joiden pinta on karkeutettu ja fibrilloitu, käsitellään edelleen ilmakehän paineessa ja valmistetaan pitkiä, pehmeitä ja vahvoja kuituja, joilla on taipumus vahvasti kietoutua ja sitoutua yhteen, sekä että kuituja johdettaessa ensimmäisestä jauhinlaitteesta toiseen, kuituja jäähdytetään ja lauhdutetaan.

5. Vaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa toisessa jauhinlaitteessa kuituja käsitellään kahden pyörivän, vastakkain asetetun kiekon pintojen välissä.

6. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raaka-aineen kuitujen välinen sidos irrotetaan mekaanisesti ennen aineen syöttämistä mainittuun kammioon.

7. Vaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tu n n e t t u siitä, että raaka-aineen kuitujen sidoksen aluksi tapahtuvan irrottamisen jälkeen raaka-aineen osasiin johdetaan konditioimisnestettä välittömästi en- 15 56985 nen sen saattamista mainittuun kammioon siinä määrin kuin raaka-aineen osaset voivat ottaa vastaan nestettä, ja että vapaata nestettä estetään seuraamasta raaka-ainetta ja kulkemasta mainitun ensimmäisen jauhinlaitteen vastakkaisten jauhinpintojen väliin ja niiden välissä.

8. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että mainitussa ensimmäisessä jauhinlaitteessa tapahtuvan käsittelyn jälkeen kuituaine jäähdytetään sen poistuttua tästä jauhin-laitteesta, josta kuituaine johdetaan keskipakoerottimen läpi sen tulematta kosketuksiin ulkoilman kanssa,ja että kuituainetta käsitellään keksipakoerottimessa nesteellä aineen jäähdyttämiseksi.

9· Vaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuituaine saatetaan kulkemaan keskipakoerottimen läpi ulkoilman paineessa tapahtuvaan lisäjauhantaan kuitutuotteiden valmistamiseksi, jotka ovat pitkiä, vaaleita ja vahvoja ja kietoutuvat ja sitoutvat yhteen siten, että ne voidaan yhdistää ohuiksi kalvomaisiksi tuotteiksi.

10. Laitteisto vaatimusten 1-9 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, jossa kuituinen aine on palasina, lastuina tai jauheena, ja puun kyseessä ollen jauhatusvaiheeseen kuuluu ligniinin osittaiseksi pehmentämiseksi käsittely kohotetussa lämpötilassa ja paineessa, joka on 1,4-2,8 kg/cm , tunnettu siitä, että laitteisto käsittää ilmatiiviin jauhinlaitteen, jossa on käsittelykammio (17) ja sen jälkeinen kiekkojauhin (25), jossa on toisiinsa nähden vastakkain pyörivät kiekot (27, 28), laitteet (15, 18) kuituaineen kuljettamiseksi kammion (17) läpi ja kiekkojen (27, 28) välitse, elimet (48, 49. höyryn johtamiseksi tähän jauhinlaitteenosaan sellaisen paineen ja lämpötilan ylläpitämiseksi siinä, joka on riittämätön raaka-aineen kuitujen sideaineiden luonteen palautumattoman muutoksen aikaansaamiseksi, sekä että jauhimen kiekot (27, 28) ovat sovitetut käsittelemään kammiosta (17) niiden välitse kulkevaa raaka-ainetta kuitujen jauhamiseksi ja niiden pintaosien murtamiseksi ja fibrilloimi-seksi kuitujen jatkuvasti virratessa.

11. Vaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu mainitun ilmatiiviin jauhinlaitteenosan yhteydessä olevasta laitteesta (33) kiekkojauhimessa (25) valmistettujen kuitutuotteiden vastaanottamiseksi ja niiden jäähdyttämiseksi ennen niiden saattamista ulkoilman paineeseen, ja toisesta jauhimesta (39), joka on toiminnallisessa yhteydessä jäähdytyslaitteeseen (33) ensimmäisestä jauhinlaitteesta tulevien jäähdytettyjen kuitutuotteiden vastaanottamiseksi ilmakehän paineessa, näiden kuitutuotteiden muuttamiseksi pitkiksi, vaaleiksi ja vahvoiksi kuiduiksi, jotka voivat vahvasti kietoutua ja 16 56985 sitoutua ohueksi kaivomaiseksi aineeksi.

12. Vaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu keski-pakoerottimessa (33) olevista jäähdytyselimistä (37).

13· Vaatimusten 10-12 mukainen laitteisto, tunnettu raaka-aineen kuitujen sidoksen irrottamislaitteesta (60) ennen raaka-aineen syöttämistä ilmatiiviin jauhinlaitteenosan kammioon (17).

14. Vaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu irrotta-mislaitteen yhteydessä olevasta laitteesta (6l) konditioimisnesteen syöttämiseksi raaka-aineen irrotettuihin kuituihin ennen niiden johtamista kammioon (17), ja laitteesta (15) raaka-aineen ja sen kondi-tioimisnesteellä irrotettujen ja kyllästettyjen kuitujen syöttämiseksi kammioon (17) ilman vapaana olevaa nestettä.

15- Vaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu sykloni-erot timesta (33), joka on yhteydessä ja kytketty sarjaan kiekkojauhi-men (25) kanssa siitä tulevien kuitutuotteiden vastaanottamiseksi, jossa syklonierottimessa (33) on lauhdutus- ja jäähdytyselimet (37) sen tulopäässä, jotka elimet on sovitettu suuntaamaan nestettä kiek-kojauhimesta (25) tulevan kuituaineen sisääntulovirtaan (32).

16. Vaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu ainakin yhdestä keskipakoerottimeen (33) yhdistetystä, ilmanpaineen alaisesta pyörivästä kaksikiekkojauhimesta (39), johon kuituaine tulee mainitusta erottimesta (33), ensimmäisestä kiekkojauhimesta (25) tulevien kuitujen ja niiden siinä karkeutettujen ja fibrilloitujen pintojen lisäkäsittelemiseksi.

17. Vaatimusten 10-16 mukainen laitteisto, tunnettu ensimmäisestä, ilmatiiviin jauhinlaitteenosan syöttöpäässä olevasta venttiilistä (15) ja toisesta, sen poistopäässä olevasta venttiilistä (31), ensimmäisen venttiilin (15) edessä olevasta kuivan kuitumaisen raaka-aineen varastosiilosta (10), joka ensimmäinen venttiili (15) on pyörivä venttiili, jossa on lokeroita (42), jotka vastaanottavat kuivaa raaka-ainetta siilosta (10) ja kuljettavat sitä kammioon (17), ja jossa lisäksi on lokeroiden (42) yhteydessä olevia huuhteluelimiä (47, 43) lokeroiden huuhtelemiseksi niiden oltua yhteydessä ilmatiiviin jauhinlaitteenosan kanssa ja huuhdellun aineen palauttamiseksi siiloon (10), jossa on laite (44) paineenalaisen nesteen erottamiseksi huuhdellusta aineesta sitä takaisin siiloon (10) syötettäessä. 17 56985