FI56695C - Foerfarande foer framstaellning av gas fraon kol - Google Patents

Description

5fcSF*l m ni\ KUULUTUSJULKAISU _ _ „ tB] (11) UTLAGGNI NGSSKRI FT 56695 •S/S C (45) Patentti myönnetty 10 03 1930

Patent oeddelat (51) Kv.llc .*/lnt.CI.’ C 10 J 3/06 SUOMI—FINLAND (21) Patenttllwl»imM—Patentantdknlng 750251 (22) Hakemlspilvi—Ansdkningtdag · 30.01.75 (23) Alkuptlvi—Giltlghetsdag 30.01.75 (41) Tullut |ulkiMksl—Bllvlt offentllj 01.08.75

Patentti- ja rekisterihallitus »...at- «h regiit.nt)rr«l(«n <«> 30.11.79 (32) (33) (31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 31·· 01.7^ 20.01.75 USA(US) U38273, 5U2U07 (71) Kamyr, Inc., Glens Falls, New York, USA(US) (72) Erwin Duane Funk, Glens Falls, New York, Michael Ignacy Sherman,

Glens Falls, New York, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ah (5¾) Menetelmä kaasun valmistan» seksi hiilestä - Förfarande för framställ-ning av gas fr&n koi

Keksintö koskee kaasun tuottamista kaasua kehittävästä aineesta, kuten hiilestä, öljyliuskeesta, ligniitistä yms., ja lähemmin kaasutusprosessia ja laitetta, jossa kaasua kehittäviä ainepaloja syötetään jatkuvasti suurpaineiseen kaasutusvyöhykkeeseen tai -astiaan.

^ U.S. Interior Department Office of Coal Research'ille joulukuussa 1972 laadittu raportti, otsikoitu "Evaluation of Coal-Casification Technology", päätyi siihen, että luonnonkaasutilanne oli tuolloin riittävän kriittinen oikeuttamaan ryhtymisen suurimpiin ponnistuksiin parhaiden ja taloudellisimpien menetelmien kehittämiseksi mahdollisimman pikaisesti putkijohtolaatuisen kaasun tuottamiseksi hiilestä. Komitea "ad hoc industrial panel", joka laati raportin, huomautti että raportin ajankohtana Lurgin kiintokerroshiilikaasutin oli ainoa teolliseen käyttöön valmis hiilikaasutusyksikkö. Lurgin kiintokerroksisen hiilikaasuttimen virtauskaavio esitetään Industrial Press. Inc.:n julkaiseman Gas Engineer's handbookin vuoden C 10 J 3/1*6 2 56695 1969 osassa, sivulla 3/106 olevissa kuvissa 3-69· Taustan selventämiseksi esillä olevaan selitykseen otetaan kirjallisuusviitteenä luku 9 Gas Engineer's Handbook'is-ta, sivut 3/IOO-3/III yhdessä edellä mainitun hiilikaasutuksen arvioinnin kanssa.

Yllä mainitun komitean tekemä analyysi Lurgin kiintokerrosprosessista esitetään raportissa sivulla 37 seuraavin sanoin: "Seisotuskerroskaasuttimella (Lurgi) suoritettava prosessi perustuu menetelmään, jossa jaksottaisesti syötetään hiiltä ja poistetaan tuhkaa sulkusuppi-loiden kautta kaasuuntumisen tapahtuessa liikkuvassa hiilenpalakerroksessa. Ongelmat, jotka johtuvat hiilen syötöstä ja tarpeesta sekoittaa kerrosta vesijäähdytteisellä kiertovarrella tai muulla samantapaisella sekoituslaitteella, rajoittavat yksittäiset kaasutinyksiköt verrattain pienikokoisiksi ja -tehoisiksi. Yhdysvalloissa luovuttiin näistä polttoprosesseissa käytettävistä menetelmistä 30-50 vuotta sitten ryhdyttäessä käyttämään hiilijauhetta suurilla palamisnopeuksilla isoissa laitteissa. Suuret säästöt olisivat mahdollisia pääoman investoinnissa ja käyttökustannuksissa, jos näitä samoja menetelmiä voitaisiin soveltaa suuripai-neiseen hiilikaasutukseen. Juuri tästä syystä komitea suosittaa laajaa tutkimusta useiden prosessien kokeilemiseksi, jotta mahdollisimman nopeasti selvitettäisiin, mikä tai mitkä kaksi prosessia ovat teknologisesti ja taloudellisesti edullisimpia kaasutuslaitoksiin".

Niinpä kaikkiin muihin arviointikomitean arvioimiin kaasutusprosesseihin sisältyy hiilipölyn syöttäminen ja hiilipölyn käyttäminen kaasutuksessa. Ainakin yhdessä näistä prosesseista hiilipöly tai -jauhe syötetään lietteenä. Tätä prosessia arvioitaessa pidetään kuitenkin haittana, että lietteen syötön etujen vastapainona ovat jossain määrin lietteen valmistaminen, lietteessä käytetyn nesteen, erikoisesti öljyn, talteenotto sekä talteenottovaiheessa tarvittava lämpö.

Keksinnön mukaisen menetelmän tunnusmerkit ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1. Esillä olevalla keksinnöllä tulee mahdolliseksi käyttää hyväksi tähän saakka kiintokerroskaasutuksen käytössä hankittuja kokemuksia ja eliminoida siihen luontaisesti liittyvät, yllä mainitun komitean mainitsemat haitat kaasutuksen teknologiaan kuuluvan ongelman ratkaisemiseksi tarvitsematta kehittää hiili-pölyprosesseja kaupalliseen hyötyasteeseen. Esillä olevan keksinnön periaatteitten mukaan tämä tavoite saavutetaan sekoittamalla ensiksi palahiilisyötökseen nestettä lietteen muodostamiseksi ja syötöksen käsittelyn ja kuljettamisen lietemuodossa. Vaikkakin hiilipölyn syöttö lietteenä on tunnettu, niin 56695 esillä olevassa menetelmässä eliminoidaan keksinnön periaatteitten mukaisesti juuri ne epäkohdat, jotka komitea totesi olevan hiilipölyn liettämisessä. Hakijat ovat todenneet, että energian tarve hiilipölyn erottamiseksi nes-tenäisestä väliaineesta liittyy ennen kaikkea pikemminkin palojen pintaan tarttuvan kuin niiden välitiloissa olevan nesteen erottamiseen. Hakijat ovat todenneet, että tätä energiantarvetta vähennetään huomattavasti, kun hiili on pöly- tai jauhemuodon sijasta palamuodossa, koska kiintoaineen pinta/tilavuus-suhde on oleellisesti pienempi. Esillä olevassa järjestelmässä palat erotetaan niiden välitilat täyttävästä nestemäärästä yksinkertaisesti kuljettamalla palat ylöspäin nesteen vapaan pinnan läpi, joka on yhteydessä kaasutusvyöhykkeen tai -astian tulojohdossa vallitsevaan paineeseen ja muodostaa tehokkaan sulun. Ylöspäinliike voidaan sopivasti saada aikaan pyörittämällä yksinkertaista ruuvikuljetinta. Vesi tai muu palojen pintaan tarttuva neste poistetaan käyttämällä kaasutusvyöhykkeessä tai -astiassa olevaa lämpöä, mutta koska hiilipaloja käytettäessä kiintoaineen pinnan suhde sen tilavuuteen on suhteellisen pieni verrattuna vastaavaan hyvin suureen suhteeseen hiilipölyn kohdalla, lämmöntarve pintaveden poistamiseksi ei aiheuta merkittävää energian häviötä kuten tapahtuu hiilipölyn liettämisessä. Esillä olevalla systeemillä säästetään myös jauheistamiseen tarvittava energia.

Esillä olevan keksinnön mukaista ei ole se seikka, että käytetään lietettä, eikä sekään seikka, että hiilenpalat syötetään lopulta paineympäris-töön kuljettamalla ne ylöspäin nesteen vapaan pinnan läpi, joka on yhteydessä tähän paineympäristöön. Palahiilen paineympäristöön tapahtuvan jatkuvan syötön onnistunut käyttäminen keksinnön periaatteitten mukaisesti vaatii lisäksi lietteen pumppaamista sillä tavalla, että pumppu vaikuttaa vain nestekomponenttiin. Tämä suoritetaan keksinnössä muodostamalla suljettu nesteen pienpainepiiri, jossa myös on nestekeräymä, jonka vapaa pinta on yhteydessä paineolosuhteisiin, jotka ovat kaasuttimen (kaasugeneraattorin) tulojohdossa vallitsevia paineolosuhteita alemmat. Tämä paine vastaa edullisesti ilmakehän painetta sallien siten hiilien palojen yksinkertaisen syötön pienpainenesteeseen hiilen liikkuessa omalla painollaan alas vapaan pinnan läpi. Palojen kulkiessa nesteen mukana pienpainepiirissä peräkkäisiä hiilipala- ja kuljetusnestemääriä poistetaan ensimmäisen piirin yhteydestä ja yhdistetään toiseen piiriin pumppausaseman ja kaasuttimen syöttöaseman välissä olevassa paikassa.

Esillä olevan järjestelmän toisessa, suuripaineisessa kiertopiirissä olevan pumpun ensisijaisena tehtävänä on kierrättäminen eikä se suorita nesteen ja palojen paineistamista ilmakehän paineesta kaasuttimen tulojoh- 66695 dossa vallitsevaan paineeseen kuten aiemmin tunnettuun jauhelietteen syöttöön käytettävät pumput tekevät. Nesteen paine esillä olevan keksinnön toisessa piirissä ylläpidetään, kuten edellä sanottiin, yhdistämällä kaasuttimen tuloputken paine piirissä olevaan vapaaseen pintaan. Pumppu on järjestetty ensi sijassa kierrättämistä ja siten hiilipalojen kuljettamista varten.

Esillä olevan keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan yllä esitettyjen toimenpiteiden suorittamista varten laitekomponenttien yhdistelmä, jossa olevat yksilölliset laitekomponentit ovat sinänsä tunnettuja.

Nämä ja muut esillä olevan keksinnön tavoitteet ilmenevät seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta ja oheisista vaatimuksista.

Keksinnön tekemiseksi paremmin ymmärrettäväksi siitä esitetään havainnollistava suoritusmuoto oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 on virtauskaavio, joka esittää esillä olevan menetelmän toimintavaiheita ja keksinnön mukaista laitetta menetelmän toimintavaiheiden suorittamiseksi; kuvio 2 on suurennettu osapystyleikkauskuva kuviossa 1 esitetystä siirtolaitteesta siihen liittyvine varusteineen; kuvio 3 on perspektiivikuva siirtolaitteesta; kuvio 4 on perspektiivinen räjähdyskuva, joka esittää kuviossa 3 näytetyn siirtolaitteen eräitä osia; ja kuvio 3 on virtauskaavio, joka esittää menetelmän toimintavaiheiden yksinkertaistetun version ja esillä olevan keksinnön periaatteitten mukaisen laitteen menetelmän toimintavaiheiden suorittamiseksi.

Piirustusten kuviossa 1 esitetään virtauskaavio, joka havainnollistaa keksinnön menetelmän periaatteet hiilen jatkuvaksi syöttämiseksi jatkuvatoimiseen, paineen alaiseen kiintokerrostyyppiseen hiilikaasuttimeen, ns. kaa-sugeneraattoriin. Piirustuksissa on hiilen kaasutusastia merkitty 10:llä, ja kaasutin on, kuten edellä sanottiin, konventionaalista jatkuvatoimista kiinteäkerroksista tyyppiä, jonka 21 kp/cm ja suurempikin tulopaine astian yläpäässä olevaan tuloputkeen 12, johon hiiltä syötetään esillä olevan keksinnön periaatteitten mukaisesti. Kuumennettua kaasua, joka suorittaa hiilen muuttamisen kaasuksi, syötetään kaasutinastiaan 10 tämän pohjan läheisyydessä olevasta tuloputkesta 14· Kaasutinastiassa 10 muodostunut tuhka ja kiinteä hiiliainejäännös poistetaan pohja-aukosta 16. Kaasutinastiassa 10 tuotettua kaasua poistetaan jatkuvasti astian yläpään vieressä olevasta kaasunpoistoaukosta 18. On selvää, että kaasutin 10 voi olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan mitä tahansa sellaista konventionaalista tyyppiä, jossa kaasutusprosessi suoritetaan jatkuvasti paineen alaisena sillä tavalla, että kaasutinastiassa 10 olevat hienot hiilenpalaset (nimellis-halkaisija esim. n. 3 mm ja pienempi) vaikuttavat haitallisesti prosessiin.

5

So6ii5

Esillä olevaan menetelmään hiilen, öljyliuskeen tai muun kaasua kehittävän aineen syöttämiseksi kaasutinastiaan 10 sisältyy jatkuvan nestevirran aikaansaaminen ensimmäiseen virtauspiiriin, osoitettu yleisesti numerolla 20 kuviossa 1. Neste voi olla mitä tahansa käyttöön sopivaa nestettä, kuten vettä tms. Edullinen neste on öljy ja eräät tervat, kuten tuonnempana lähemmin selitetään. Ensimmäinen virtauspiiri 20 on tehty kiertäväksi asettamalla sen yhteyteen pumppu 22, jonka tehtävänä on saada aikaan ja ylläpitää virtaus piirissä. Pumpun 22 muodostaman pumppausaseman jälkeen virtaus-suunnassa sijaitsee hiilensyöttöasema, jossa syötetään nesteeseen kokoalu-eeltaan määrättyjä (nimellishalkaisija esim. n. 6 mm:stä n. 50 mm:iin) hiilenpalaeia. Juuri esimerkkinä mainitut edullisen kokoalueen ala- ja ylärajat ovat likiarvoja ja voivat vaihdella etenkin likimääräisen ylärajan osalta, joka saattaa ulottua huomattavasti esimerkkinä esitetyn likimääräisen 50 mm:n arvon yläpuolelle. Vaihtelu alarajasta alaspäin on kriittisempi sikäli, että se el saisi ulottua arvoon, johon sisältyy kooltaan sellaisia lujia paloja, jotka vaikuttavat vahingollisesti kaasutusproseesiin, kuten jo edellä mainittiin.

Kokoalue määräytyy ensi sijassa itse kaasutusprosessin tarpeista, sillä keksinnön mukainen syöttöjärjestelmä pystyy käsittelemään kaikenkokoisia paloja. Yksistään syöttöjärjestelmän ominaisuuksia tarkastellen on edullista nostaa alarajaa palasten pinta/tilavuus-suhteen suurentamiseksi ja siten pintaan tarttuneen nesteen poistamiseen tarvittavan lämpöenergian vähentämiseksi ja laskea ylärajaa laitteeseen kohdistuvan kulumisvaikutuksen vähentämiseksi.

Laite, jonka tehtävänä on syöttää hiiltä piiriin syöttöasemassa, on esitetty kokonaisuudessaan numerolla 24. Syöttöasemassa nesteeseen syötetty hiili menee nesteeseen ja virtaa sen mukana on ensimmäistä virtauspiiriä 20 myöten siirtoasemaan, jossa nesteen mukana kulkeutuneita peräkkäisiä hii-lenpalamääriä poistetaan ensimmäisestä virtauspiiristä, samalla kun nesteen ja siinä olevien edellä mainittua määrättyä kokoaluetta pienempien hiilenpalasten annetaan jatkaa virtasonistaan ensimmäisessä virtauspiirissä.

Esillä olevaan menetelmään sisältyy myös nesteen jatkuvan virtauksen aikaansaaminen toisessa virtauspiirissä energiatasolla, joka on ensimmäisen virtauspiirin energiatasoa suurempi. Suuren energiatason virtauspiiri on merkitty yleisesti numerolla 26 kuviossa 1. Kuten esitetty, toinen virtaus-piiri on tehty kiertäväksi sijoittamalla piirin pumppausasemaan pumppu 28, jonka tehtävänä on saada aikaan ja ylläpitää virtaus tässä kiertopiirissä.

Toisen virtauspiirin siirtoasemassa, joka sijaitsee virtaussuunnassa tämän piirin pumppausaseman jälkeen, poistetaan peräkkäisiä hiilenpala-ja kuljetusnestemääriä ensimmäisen virtauspiirin nesteestä ja yhdistetään

6 &G69S

toiseen virtauspiiriin. Toiminnot, joilla peräkkäisiä nesteessä olevia hiilenpalamääriä poistetaan ensimmäisen virtauspiirin nesteen yhteydestä ja yhdistetään toisen, energiatasoltaan korkeamman virtauspiirin nesteeseen, suorittaa yksi ainoa hiilen siirtolaite, osoitettu yleisesti numerolla 30* Laite 30 on edullisesti konstruoitu ruotsalaisten patenttien 174 094 ja 324 949 opetusten mukaisesti, joiden patenttien paljastukset liitetään täten kirjallisuusviitteenä esillä olevaan selitykseen.

Furkausasemassa, joka sijaitsee toisessa virtauspiirissä siirtoaseman jälkeen, rajoitetaan neste ja sen mukana kulkevat hiilenpalat tilaan sellaisella tavalla, että muodostuu nesteen vapaa pinta etäisyydelle kaasuttimen tuloaukosta 12, joka on yhteydessä kaasutinastiassa 10 vallitsevaan kaasun tulopaineeseen, samalla kun nesteen ja ennalta määrättyä kokoaluetta pienempien hiilenpalasten annetaan jatkaa kulkuaan purkausasemästä vir-taussuuntaan. Rajoitetussa tilassa eli nestekeräymässä olevia hiilenpalasia kuljetetaan pääasiassa jatkuvasti ylöspäin nesteen vapaan pinnan läpi kaa-sutinastian 10 tuloaukkoon. Nestekeräymän muodostaminen ja hiilen kuljettaminen suoritetaan mekaanisella erotinlaitteella, osoitettu yleisesti numerolla 32 kuviossa 1. Laite 32 konstruoidaan edullisesti US-patentin 3 429 773 opetusten mukaisesti. ITS-patentti 3 843 468 paljastaa toisen laitteen, jota myös voidaan käyttää, ja tämän patentin samoin kuin US-patentin 3 429 773 paljastukset liitetään kirjallisuusviitteenä esillä olevaan selitykseen.

Esillä olevan keksinnön kohteena on myös pääasiassa jatkuvasti puhdistaa ensimmäisessä ja toisessa piirissä virtaavaa nestettä, jossa on sen mukana kulkevia ennalta määrättyä kokoaluetta pienempiä hiilenpalasia, erottamalla siitä olennaisen jatkuvasti nämä hienot hiilenpalat. Kuviossa 1 kaavamaisesti kuvatussa laitteessa suoritetaan erottaminen molemmissa piireissä, vaikka on ymmärrettävissä, että se voidaan suorittaa vain toisessa piirissä. Kuviossa 1 esitetyssä kaaviossa suoritetaan erottaminen molemmissa piireissä keskipakoerottimilla 34 ja 36, jotka on yhdistetty vastaavasti ensimmäiseen ja toiseen piiriin hienojakoisen hiilen erotus-asemiin siirtoaseman ja pumppausasamaan väliin ensimmäisessä piirissä ja purkausaseman ja pumppausasemän väliin toisessa piirissä.

Hiilen annostus- ja syöttölaite 24 voi olla rakenteeltaan minkälainen hyvänsä. Kuviossa 1 kaaviollisesti näytettyyn laitteeseen kuuluu kuljetin 40, jonka tehtävänä on kuljettaa kokoalueeltaan määrättyjä hiilenpaloja ei-esitetystä varastosta suppilomaisen vastaanottosäiliön 42 avoimeen yläpäähän, jonka säiliön alapää on yhteydessä kotelon 44 avoimeen yläpäähän. Kotelo 44 on pääasiassa sylinterimäinen sen akselin ollessa vaakasuora ja 7 ,- . r - .

b b 6 J s siinä on siipiroottori tai tähtipyörä 46, joka on järjestetty pyörimään akselin ympäri, joka on samankeskeinen kotelon 44 akselin kanssa. Tähtipyö-rää 46 käytetään koneellisesti tasaisella nopeudella hiilenpalojen jatkuvan tasaisen syötön takaamiseksi ensimmäisen virtauspiirin nesteeseen. Suppiloa eli säiliötä 42 voidaan haluttaessa täryttää esim. täryttimellä 48 hiilenpalojen jatkuvan virtauksen varmistamiseksi suppilosta 42 tähtipyörän koteloon 44.

Tähtipyörän kotelon 44 avoin alapää on yhteydessä ensimmäisen virtaus-piirin 20 hiilensyöttöaseman muodostavan hiilensyöttökammion 50 avoimeen yläpuoliseen tulopäähän. Hiilensyöttökammion 50 avoin alapää on suoraan yhteydessä siirtolaitteen 30 vaipan 54 ylempään tulopäähän 52. Hiilensyöttci-kammio 50 ottaa vastaan ensimmäisen virtauspiirin 20 pumpun 22 pumppaamaa nestettä putkijohdosta 56, joka päätyy kammion avoimen yläpään läheisyyteen, kuten parhaiten nähdään kuviosta 2. Neste ja hienojakoinen hiili, jotka virtaavat yhdessä siirtolaitteen 30 avonaisesta alapäästä 58 ensimmäistä virtauspiiriä 20 myöten, menevät johdon 60 kautta keskipakoerottimeen 34. Erottimesta 34 lähtevä puhdistettu neste täydentää kiertovirtauksen ensimmäisessä piirissä 20 tullessaan johdetuksi putkijohdolla 62 pumpun 22 imu-puolelle.

Siirtolaitteen 30 pesässä 54 on myös tuloaukko 64, josta menee sisään toisessa virtauspiirissä 26 virtaava, esim. johdon 66 läpi pumpusta 28 tuleva suuren energiatason neste, sekä poistoaukko 68, joka on yhteydessä mekaaniseen erottimeen 32 menevään johtoon 70* Siirtolaite 30 esitetään kuviossa 2 olevan pystysuorasti yhteydessä ensimmäiseen virtauspiiriin 20 ja vaakasuorasti toiseen virtauspiiriin 26. Siirtolaite 30 käsittää, kuten parhaiten nähdään kuvioista 3 ja 4. taskurummun 72, jossa on kaksi riviä diametraalisesti läpimeneviä taskuja 74» jolloin kummassakin rivissä on kaksi läpimenotaekua kohtisuorasti toisiaan vastaan, joten ne muodostavat neljä aukkoa tasavälein rummun kehälle kummassakin rivissä. Nämä kaksi taskuriviä ovat yhdensuuntaiset toisen rivin ollessa siirretty kehäsuunnassa 45°:n kulmaetäisyydelle toisesta rivistä, kuten kuvio 4 esittää. Taskurumpu 72 on ympäröity ulkovaipalla eli pesällä 54 ja järjestetty pyörimään sisä-vaipan 76 sisäpuolella. Kuviosta 3 voidaan hyvin nähdä, että sisävaipassa 76 on tasavälein neljä aukkoa 70, 80, 82 ja 84» jotka ovat vastaavasti kohdakkain tuloaukon 52, tuloaukon 64» poistoaukon 58 ja poistoaukon 68 kanssa. Sisävaipan 76 kukin aukko on yli kaksi kertaa niin suuri kuin taskurummun kahden taskun 74 summa ja väliosa 86 on sijoitettu sisävaipan kunkin aukon puoliväliin jakamaan se kahteen rinnakkaiseen aukkoon, kuten selvästi nähdään kuvioista 3 ja· 4.

8 5Ö695

Taskurumpu 72 voi olla joko lieriömäinen tai kartiomainen; tämä on esitetty kuvioissa 3 ja 4 kartiomaisen rummun halkaisijan suuretessa välyksen säätöön käytettävän käsipyörän 88 suuntaan (kuvio 3)· Rummun 72 kartio-maisuus mahdollistaa säätää rummun 72 ja sisävaipan 76 välystä; lisäksi voidaan tasauttaa kulumisesta aiheutuva välyksen kasvu pyörittämällä käsipyö-rää 88, joka työntää rumpua 72 kuviossa 3 esitettyä akselin käyttöpäätä 90 kohti. Rivissä olevat rummun 72 läpi menevät taskut 74 kulkevat toistensa ohitse muodostaen rummun läpi menevät kanavat, jotka päätyvät samaan dia-metraaliseen linjaan rummun kehälle. Toistensa sivuitse kulkiessaan taskut ohenevät ja samalla levenevät, mikä leveneminen nähdään kuviossa 2. Ohentaminen on välttämätöntä kanavien keskinäisen ohittamisen mahdollistamiseksi ja leventämisellä on saatu ylläpidetyksi taskun lähes vakio poikkipinta nesteen ja hiilenpalasten virtaukselle.

Siirtolaitteeseen 30 tuloaukon 52 kautta nesteen mukana tulevat hii-lenpalat kuljetetaan painovoimalla ja pumpun 22 nesteelle antamalle liikkeelle aukkojen 78 ja 82 läpi. Kumpaankin aukkoon 82 on asetettu siivilä tai sihti 92. Kummassakin sihdissä on kooltaan sellaisia reikiä tai rakoja, että ne päästävät lävitseen veden ja sellaista kokoa (nimellishalkaisija esim. n. 3*2 mm) olevat hienot hiilenpalaset, jotka vaikuttavat haitallisesti kaasutusprosessiin, kuten edellä sanottiin, mutta pidättävät suuremmat palat mukaan lukien ennalta määrättyä kokoaluetta olevat hiilenpalat, jotka siis jäävät rummun ko. taskuun 74. Täytetyn taskun kiertyessä ja alkaessa lähestyessä asentoa, joka on lähee kohtisuorassa taskun täyttöasentoon nähden, virtaa pumpusta 28 tuleva toisen virtauspiirin 26 neste voimalla johdosta 66 aukon 80 läpi taskuun saaden aikaan hiilenpalojen purkautumisen taskusta aukon 84 läpi johtoon 70· Ennen kuin tasku uudelleen kiertyy täyttöasentoon on kaikki hiilenpalat poistettu siitä johtoon 70, jolloin taskuun jää vain nestettä.

Taskuun jäänyt neste, joka on toisessa virtauspiirissä virtaavaanes-tettä, (l) poistetaan toisesta virtauspiiristä ennen kuin tasku uudelleen kiertyy täyttöasentoon ja (2) yhdistetään ensimmäisessä virtauspiirissä virtaavaan nesteeseen, kun tasku jälleen kiertyy täyttöasentoon. Näin ollen jokaisessa peräkkäisessä ensimmäisestä virtauspiiristä poistetussa ja toiseen virtauspiiriin yhdistetyssä neste- ja siinä olevassa hiilenpalamäärässä on vastaava määrä toisesta virtauspiiristä poistettua ja ensimmäiseen virtauspiiriin yhdistettyä nestettä. Täten suoritetaan luontaisesti jatkuvaa yhtä suurta tilavuusmääräsiirtoa tai -vaihtoa näiden kahden virtauspiirin välillä, mistä samantilavuuksisesta vaihdosta on samoin luonnostaan seurauksena hiilenpalojen nettovirtaus ensimmäisestä virtauspiiristä toiseen ja 9 L 66 9 b yhtäläinen nesteen nettovirtaus toisesta virtauspiiristä ensimmäiseen vir-tauspiiriin.

Taskurumpu 72 pyörii jatkuvasti, mutta yhden taskurivin taskujen täyttö ja tyhjennys tapahtuvat jaksottaisesti. Koska rinnakkainen taskurivi, joka on kehäsuunnassa 45° kulmaetäisyydellä edellä mainitusta, täyttyy ja tyhjentyy myös jaksottaisesti, on näiden kahden jaksottaisesti täyttyvän ja tyhjentyvän taskurivin summa "jatkuva". Jatkuva toiminta aiheutuu siis näiden kahden yhdensuuntaisen taskurivin keskinäisestä kehäsuuntaisesta siirtymästä eli vuorottaisuudesta, joka esitetään kuviossa 4» sillä yhden taskun poistuessa ulkovaipan eli pesän tuloaukon yhteydestä toinen tasku saapuu saman tuloaukon yhteyteen, joten näin ylläpidetään aina vakio avopoikkileik-kaus ensimmäisen virtauspiirin täyttöaukkojen 78 ja 82 sekä toisen virtaus-piirin tyhjennysaukkojen 80 ja 84 läpi, mikä tekee täyttävät ja tyhjentävät kiertojärjestelmät jatkuvatoimisiksi.

Siirtolaitteelle 30 ovat tunnusomaisia monet tärkeät ominaisuudet. Ensimmäinen näistä on sen kyky siirtää hiilenpalat ensimmäisestä virtaus-piiristä toiseen, suuremman energiatason virtauspiiriin ilman pakkotoimisia tiivistys- tai sulkupintoja. Esillä olevan keksinnön mukaan ei pyörivän taskurummun 72 tarvitse joutua tiiviiseen kosketukseen sisävaipan 76 kanssa, vaan se voi olla välimatkan päässä siitä. Koska aukoissa 78 ja 82 vallitsee alempi paine kuin aukoissa 80 ja 84, nestevirtavuotoa tapahtuu aukoista 80 ja 84 aukkoihin 78 ja 82 mainitun välyksen läpi. Nestevirtaus välyksen läpi pidetään pienenä pitämällä välys kapeana. Pieni nestevirta suorittaa voitelua ja puhdistusta estäen siten pyörivän rummun 72 kiinnileikkautumisen sieävaippaan 76. Siirtolaitteen 30 toinen ainutlaatuinen ominaisuus eli tunnusmerkki on hienon aineksen poissiivilöiminen sihdin läpi. Pyörivän rummun 72 taskua 74 täytettäessä hienot hiilenpalaset vedetään sihdin 92 kehäsuuntaisten rakojen läpi. Raot on mitoitettu poistamaan määrättyä koko-aluetta pienemmät palaset, kuten edellä sanottiin. Siirtolaitteen 30 konstruk-tiomuoto on sellainen, että on saatu aikaan sihdin 92 itsepuhdistus, jolloin puhdistamisen suorittaa pyörivän rummun taskun reuna kulkiessaan rakojen yli. Kolmanneksi sisävaippaan 76 voidaan tehdä yksi tai useampia uria 94 aukkojen 80 ja 84 reunaan, kuten kuviossa 4 havainnollistetaan. Urille 94 annetaan säteensuuntaista mittaa suurempi kehänsuuntainen mitta, niin että pumpusta 28 suurella paineella taskujen aukkoihin 80 ja 84 virtaava neste joutuu alttiiksi voimakkaalle kuristusvaikutukselle. Tämän johdosta taskun ja aukon yhtymäkohdassa syntyvät iskut ja värähtelyt ovat lievempiä, mikä vähentää hiilenpalojen murtumistaipumista. Ja lopuksi kuljetusväliai-neena käytetty neste pyrkii kahdella tavalla estämään hiilenpalojen rikki-leikkautumisen, kun pyörivän rummun taskun reuna sulkee pesän täyttöaukon 78 10 56695 rummun taskun yhteydestä rummun pyöriessä pienellä kierrosnopeudella, edullisesti 5-10 r/min. Neste antaa jonkinasteisen kelluvuuden hiilenpaloille, koska näiden tiheys on edullisesti vain 1,2 - 1,4 kertaa nesteen tiheyttä suurempi. Koska hiilenpalojen tiheys on vain hieman nesteen tiheyttä suurempi, taskun reuna pyrkii työntämään hiilenpalat mieluummin pois kuin puristamaan tai leikkaamaan ne rikki itsensä ja pesän täyttöaukon reunan välissä. Kun täyttyvä tasku siirtyy pois täyttöaukon yhteydessä ja samalla sulkeutuu, viereisen taskurivin tasku lähestyy täysin avoimena täyttöaukkoa, niin että pääosa nestevirrasta menee tämän taskun läpi kuljettaen siihen kaikki hiilenpalat jättämättä yhtään tai lähes yhtään hiilenpalaa sulkeutuvan taskun rikkipurlstamaksi.

Keskipakopumpun 28 liikkeellepanema neste kuljettaa peräkkäisiä hii-lenpala- ja nestemääriä laitteesta 50 johdon 70 kautta mekaaniseen erotti-meen 52. Tämä erotin, joka voi olla mitä hyvänsä tunnettua tyyppiä, on esitetty kaltevaksi ruuvikuljettimeksi 96, jonka alapää on ympäröity sihdillä 98. Ruuvi ja sihti on asetettu kotelon 100 sisään. Mekaaninen erotin 52 voi myös olla pystyrakenteinen esitetyn kaltevan asemesta. Mekaanisen erottimen 50 - 60° kaltevuus on todettu optimiksi. Johtoa 70 myöten kuljetetut hiilenpalat ja neste menevät kotelon 100 alapäähän ja alkavat liikkua kaasuttimen 10 tuloaukkoa 12 kohti. Hiilenpalat koteloon 100 kuljettaneen nesteen annetaan jatkaa liikettään toisessa virtauspiirissä sihdin 98 ja johdon 102 läpi. Sihti 98 mitoitetaan päästämään nesteen mukana lävitseen hienojakoisen hiilen (nimellishalkaisija esim. n. 5 mm ja pienempi). Huomautetaan, että nestetaso pidetään kotelossa 100 vakio korkeudella. Ruu-vikuljettimen 96 tehtävänä on jatkuvasti kuljettaa kotelossa olevia hii-lenpaloja vinosti ylöspäin nesteen pinnan läpi ja sitten painovoiman avulla kaasuttimen tuloaukon (tuloputken) 12 läpi itse kaasuttimeen 10. Hiilenpalojen kulkiessa nesteen vapaan pinnan läpi neste valuu enimmältään pois hiilenpaloilta ja nesteen pinta eli nestetaeo muodostaa sulun, joka estää kaasun vuotamisen kaasuttimesta 10 mekaanisen erottimen 52 läpi. Neste ja kaikki hienot hiilenpalaset kuljetetaan putkijohtoa 102 myöten keskipako-erottimeen 56, jossa hienojakoinen hiili poistetaan nesteestä keskipakovoimalla ja saadaan puhdistettua nestettä, joka virtaa johdon 104 läpi keskipakopumppuun 28. Tästä neste kuljetetaan johtoa 66 myöten siirtolaitteen 50 tuloliittimeen tai -aukkoon 64, mikä täydentää nesteen kiertokulun.

Syöttökammion 50 ja mekaanisen erottimen 52 nestetasot ylläpidetään vastaavilla nestetason säätöventtiileillä 106 ja 108. Syöttökammion 50 nestetaso edustaa vapaata pintaa, joka on pienen (esim. ilmakehän) paineen alaisena, ja vapaan pinnan muodostava neste on osa ensimmäisen virtauspiirin 20 nesteestä. Erottimen 52 nestetaeo edustaa vapaata pintaa, joka on kaa- 11 56695 2 suttimen tuloaukossa vallitsevan suuren (esim. 21 kp/cm ) paineen alainen, ;)a vapaan pinnan muodostava neste on osa toisessa virtauspiirissä 26 olevasta nesteestä. Tarkasteltaessa nesteen liikkumista kumpaankin virtauspii-riin ja niistä pois ilman nestetason säätöventtiilien 106 ja 108 vaikutusta on ilmeistä, että syöttökammion 50 neetetaso pyrkii nousemaan erottimen 32 nestetason pyrkiessä laskemaan. Nestettä menee ensimmäiseen virtauspiiriin 20 ja poistuu toisesta virtauspiiristä 26 edellä mainitun, siirtolaitteen 30 luonnostaan suorittamasta tilavuusvaihdosta aiheutuvan nesteen netto-virtauksen johdosta sekä edellä mainitun, siirtolaitteessa 30 tapahtuvan nesteen vuotamisen johdosta suuren paineen vyöhykkeestä pienen paineen vyöhykkeeseen. Yllä mainitun piirien välisen nesteen nettovirtauksen lisäksi nestettä häviää kummastakin piiristä sen tarttuessa hienoihin hiilenpalasiin, jotka poistetaan erottamista 34 ja 36, sekä vielä toisesta piiristä sen tarttuessa kaasuttimeen syötettäviin hiilenpalasiin. Nestetason säätövent-tiili 106 avautuu tasoanturin havaitessa nestetason nousevan kammiossa 50 päästäen ensimmäisessä virtauspiirissäolevan nesteen virtaamaan kammiosta tässä olevan rengassihdin 110 ja sen 106 kanssa sarjaan kytkettyjen sopivien johtojen 112 ja 114 läpi tason säätösäiliöön 116. Keskipakopumppu 118 ottaa nestettä johdon 120 kautta tasonsäätösäiliöstä 116 ja painaa sen johdon 122 nestetason säätöventtiiliin 108. Nestetason säätöventtiili 108 avautuu sen anturin tuntiessa nestetason putoamisen kotelossa 100 syöttäen nestettä johdon 124 kautta toiseen virtauspiiriin 26. Koska nestettä hukkautuu keskipakoerottimissa 34 ja 36 ja sitä menetetään jossain määrin kaasuttimeen 10 nesteen hiileen tarttumisen johdosta, lisäysnestettä on syötettävä nestetason säätösäiliöön 116.

Merkittävä kokonaisetu prosessissa saavutetaan käytetyn nesteen ollessa öljyä ja kevyitä tervajakeita, koska ne alistetaan prosessiin kaasuttimessa ja otetaan siitä talteen käytettäväksi ainakin osaksi lisäysnesteenä.

^ Talteenotto havainnollistetaan kaaviollisesti kuviossa 1, jossa kuumat kaasut (jotka sisältävät Öljy- ja tervahöyryjä) virtaavat kaasuttimen pois-toaukon 18 läpi, alistetaan sen jälkeen tavanomaiseen pesukasittelyyn, osoitettu 126:11a, kaasujen puhdistamiseksi ja öljyn ja kevyen tervajakeen 128 saamiseksi. Tämä öljy ja kevyt tervajae 128 syötetään sitten säiliöön 116 nestetason mittausventtiilin 130 kautta. Esitetty järjestely ei ole edullinen ainoastaan aineen, vaan myös lämmön tehokkaan hyväksikäytön kannalta.

Tarkasteltaessa erityisesti kuviota 5* tässä esitetään virtauskaavio esillä olevan menetelmän ja laitteiston muunnoksesta. Kuvion 5 järjestelmässä syötetään edellä mainittuun kokoalueeseen kuuluvia hiilenpaloja varastosiilosta 150 suoraan kuilun 152 avonaiseen yläpäähän sopivalla syöttölaitteella 154, joka on tärykuljetin. Muitakin tunnettuja syöttölaitteita, 12 06695 kuten edestakaisin liikkuvaa levykuljetinta, voidaan käyttää. Tärykuljetinta pidetään edellä kuvattua tähtipyörällä 46 varustettua laitetta parempana, koska jälkimmäiselle on ominaista hiilijauheen muodostuminen pyörän hankautuessa hiilenpaloja vasten.

Pidetään edullisempana käyttää yksinkertaista sylinterimäistä kuilua 152 kuin kammiota 50, jossa on edellä kuvattu lieriömäinen sihti 110.

Sihtiä 110 käytettiin nestetason säätösäiliön 116 ja keskipakoerottimen 34 takia. Koska tasonsäätösäiliö 116 ja erotin 34 on eliminoitu kuvion 5 järjestelmästä, kuten jäljempänä selvemmin ilmenee, sihdin 110 kustannukset ja sen tukkeutumisesta mahdollisesti aiheutuvat käyttöpulmat jäävät nyt pois.

Kuilu 132 muodostaa ensimmäisen, pienpaineisen virtauspiirin osan, jossa tietty tilavuusmäärä nestettä, tässä tapauksessa edullisesti vettä, pidetään vapaapintaisena. Kuten ennenkin, kuilu 152 ulottuu siirtolaitteeseen 156, joka vastaa rakenteeltaan edellä kuvattua laitetta 30. Siirtolaitteesta 156 lähtien ensimmäisen virtauspiirin muodostavat kiertopumppuun l60 menevä ensimmäinen johto 158 ja pumpusta 160 takaisin kuiluun 152 menevä toinen johto 162.

Siirtolaite 152 on, kuten edelläkin, asetettu myös toiseen suuripai-neiseen kiertopiiriin, joka osaksi muodostuu johdosta 164, joka menee siirtolaitteesta erotuelaittesseen 166, jonka rakenne vastaa edellä kuvattua laitetta 32 ja joka on vastaavasti liitetty kaasuttimeen 168. Toisen suur-painekiertopiirin täydentävät johto 170, joka yhdistää erotuslaitteen 166 kiertopumppuun 172, sekä johto 174, joka yhdistää pumpun 172 siirtolaitteeseen 156.

Likipitäen määräkokoista hiiltä syötetään suoraan ilmakehän paineessa olevaan kuiluun 152 siilosta 150 tärykuljettimella 154 hiilen pudotessa omalla painollaan kuilussa olevaan veteen tämän vapaan pinnan läpi. Hiilen syöttönopeuden määrää se nopeus, jolla hiiltä kulutetaan kaasuttimessa 168, Pumppu 172 panee suurienergiaisen nesteen virtaamaan toisessa piirissä siirtolaitteesta 156 erottimeen 166, Erotin 166 nostaa hiiltä suurienergiaisesta nesteestä tämän vapaan pinnan läpi. Pumppu 160 panee liikkeelle pienienergi-aisen nesteen ensimmäisessä piirissä. Hiili tuodaan tähän piiriin kuilussa 152 olevan nesteen vapaan pinnan läpi, kuten edellä sanottiin. Siirtolaite 156 siirtää hiiltä pienenergiapiiristä suurenergiapiiriin.

Koska siirtolaitteen 156 taskuihin tuleva hiili syrjäyttää nestettä suuren energian piiristä, pienenergiapiiri saa nestettä ja suurenergiapiiri menettää eitä. Tämän lisäksi laitteessa 156 esiintyvä vuoto lisää tätä saantoa ja hukkaa. Nesteen tällaisestä siirtymisestä pienenergiapiiriin on seurauksena nestetason nousu kuilussa 152. Tämän nestetason nousun estää 13 56695 johdosta I58 erkanevassa johdossa 178 olevan tasonsäätöventtiilin 176 avautuminen, mikä saa aikaan liikanesteen siirtämisen erilliseen hienon hiili-jauheen erotuslaitteeseen johdon 180 kautta. Johtoon 180 voidaan yhdistää pumppu, jos erotuslaite on liian kaukana tai ylempänä, mikä estää omapainoisen virtauksen. Itsenäinen hiilijauheen poistojärjestelmä voi olla rakenteeltaan minkälainen tahansa ja sijaita esim. syötettävän hiilen puhdistuslaitteen vieressä tai hiilijauheen käyttöpaikassa. Kuvaavana esimerkkinä esitetään hiilijauheen poistojärjestelmä tässä saostimeksi 182, joka huolehtii veden syötöstä suurpainepiiriin tästä hävinneen veden korvaamiseksi. On selvää, että lisäysvesi suurpainepiiriin voidaan syöttää jostain muusta sopivasta lähteestä.

Lisäysveden määrästä huolehtii tasonsäätöventtiili 184, joka pitää nesteen vapaan pinnan erottimessa 166 vakio korkeudella. Lisäysnestettä syö-" tetään johtoon 170 venttiilin 184 sisältävällä johdolla 186 ja sille annetaan suurienergiaisen nesteen paine pumpulla 188, jonka imujohto 190 lähtee saos-timesta 182. Koska aina tapahtuu nesteen siirtymistä pois suurenergiapii-ristä ja sen jälkeinen nesteen poistuminen pienenergiapiiristä on korvattava suurenergiapiiriin syötettävällä uudelle nesteellä, niin tästä nesteen siirtymisestä on seurauksena hiilijauheen virtaus. Kaikki hiilijauhe poistetaan nesteen kulkiessa siirtolaitteen 156 sihdin läpi. Osa tästä hiilijauheesta poistetaan laitteen 156 taskujen täyttämisen aikana. Jäljelle jäävä jauhe vedetään erottimen 166 sihdin läpi ja johdetaan takaisin laitteeseen 156. Juuri ennen hiilellä täyttämistä laitteen 156 taskuissa on nestettä, joka hetkeä aiemmin oli suurenergianesteen virtauspiirissä. Tämä neste sisältäisi erottimen 166 sihdin läpäissyttä hiilijauhetta. Neste mukanaan kul-jettamine hiilijauheineen vedetään siirtolaitteen sihdin läpi taskujen täytön aikana. Hiilijauhetta sisältävän nesteen nettopoistuma ja myöhempi täydennys puhtaalla nesteellä pitää järjestelmän nesteen hiilijauhepitoi-suuden alhaisena ja estää jauheen syötön kaasuttimeen.

On selvää, että vaikka esillä oleva keksintö on paljastettu täydellisenä kaasutusprosessina, jossa kaasutusastiasta poistuva kiintoaines on tuhkaa, niin esillä olevaan keksintöön sisältyvät myös prosessit, joissa tuotettua kaasua voidaan pitää sivutuotteena, kuten esim. kaikenlaiset tunnetut hiilenpoistoprosessit mukaan lukien erityisesti koksausprosessit.

Täten on ilmeistä, että tämän keksinnön asettamat tavoitteet on täydellisesti saavutettu. On kuitenkin todettava, että edellä oleva etusijalla pidetty erityinen suoritusmuoto on esitetty ja kuvattu keksinnön toiminnallisten ja rakenteellisten periaatteitten havainnollistamiseksi ja että sitä voidaan muuttaa näistä periaatteista poikkeamatta. Sen vuoksi keksintö käsittää kaikki modifikaatiot, jotka sisältävät seuraavien patenttivaatimusten ajatukseen ja suoja-alaan.

Claims (11)

1. Menetelmä kaasun tuottamiseksi kaasua kehittävästä aineesta, kuten hiilestä, jolla on ennalta määrätty osaskokoalue, jonka alaraja on noin 6 mm nimel-lishalkaisijana, jatkuvasti syöttämällä näitä osasia ennalta määrätyn kohotetun tulopaineen alaisina kaasutinlaitteen tuloelimeen, jossa kaasutinlaitteessa osasia jatkuvasti kuumennetaan paineen alaisina kaasun tuottamiseksi menettelyin, joihin haitallisesti vaikuttaisi melkoisten, edellä mainittua ennalta määrättyä kokoaluetta pienempien osasten määrien läsnäolo, tunnettu siitä, että jatkuva syöttäminen käsittää vaiheet: - nesteen sulkeminen ensimmäiseen piiriin, jossa on ensimmäinen nestekeräy-mä, joka muodostaa ensimmäisen vapaan pinnan, jolla vallitsee kaasutinsäiliön tu-loelimen kohotettuun paineeseen verrattuna matalat paineolosuhteet, - mainittua kokoaluetta olevien osasten vieminen alas mainitun ensimmäisen suljetun piirin nesteeseen tämän vapaan pinnan läpi, - nesteen sulkeminen toiseen piiriin, joka on kiertävä ja jossa on toinen nestekeräymä, joka muodostaa toisen vapaan pinnan, joka on yhteydessä kaasutinlaitteen tuloelimen kohotettuun paineeseen, - nesteen jatkuva kierrättäminen mainitussa toisessa kiertävässä piirissä pumppaamalla sitä pumppuasemassa, joka on sijoitettu välimatkan päähän toisesta nestekeräymästä, - peräkkäisten pienten neste-erien ja mukana seuraavien osasten poistaminen mainitusta ensimmäisestä piiristä ja näiden peräkkäisten poistettujen neste-erien ja mukana seuraavien osasten vieminen edelleen mainitussa toisessa piirissä virtaavaan nesteeseen pumppuaseman ja mainitun toisen nestekeräymän välisessä paikassa, - mainittua kokoaluetta olevien osasten kokoaminen mainittuun toiseen nes-tekeräymään, ja - koottujen osasten kuljettaminen ylöspäin mainitun toisen vapaan nestepinnan läpi ja kaasutinlaitteen tuloelimeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaista peräkkäistä, mainitusta ensimmäisestä piiristä poistettua ja mainittuun toiseen piiriin yhdistettyä pientä neste-erää ja sen mukana seuraavia osasia kohti poistetaan vastaava pieni neste-erä mainitusta toisesta piiristä pumppausaseman ja mainitun toisen nestekeräymän välisessä paikassa ja yhdistetään mainitun ensimmäisen piirin nesteeseen, niin että piirien välillä tapahtuu yhtä suuri tilavuus-vaihdos, mistä seuraa mainittua kokoaluetta olevien osasten nettovirtaus ensimmäisestä piiristä toiseen piiriin ja nesteen yhtäläinen nettovirtaus toisesta piiristä ensimmäiseen piiriin. 5 66 ~ 5 15

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu toinen vapaa nestepinta pidetään pääasiassa vakiolla korkeustasolla pumppaamalla riittävästi nestettä nestevarastosta mainittuun toiseen piiriin edellä mainitun, toisesta piiristä ensimmäiseen piiriin tapahtuvan nesteen nettohäviön ja muiden toisen piirin nestehäviöiden korvaamiseksi. k. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen vapaa pinta pidetään pääasiassa vakiolla tasolla ottamalla riittävästi nestettä ensimmäisestä piiristä tämän tason ylläpitämiseksi.

5· Patenttivaatimuksen U mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neste, joka otetaan ensimmäisestä piiristä ensimmäisen vapaan nestepinnan korkeustason ylläpitämiseksi, käsitellään hienoista osasista vapaan nestemäärän saamiseksi ja tätä nestemäärää käytetään nestevarastona toisen piirin nestehäviöiden korvaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun nestemäärän antava käsittely käsittää ensimmäisestä piiristä vapaan nestepinnan tason ylläpitämiseksi otetun nesteen keräämisen saostimeen, jossa saosti-messa hienot osaset konsetroituvat osaan kuljetettavaa nestettä, kun taas jäljelle jäävä nestemäärä jää vapaaksi hienoista osasista.

7. Patenttivaatimuksen U mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuja peräkkäisiä pieniä eriä poistetaan ensimmäisestä piiristä ylläpitämällä nesteen ja siinä olevien osasten jatkuva virtaus mainitusta ensimmäisestä nes-tekeräymästä ensimmäisessä piirissä olevaan eränsiirtokohtaan, estämällä ennalta määrätyllä kokoalueella olevien osasten virtaus eränsiirtokohdassa, samalla kun annetaan nesteen ja ennalta määrättyä kokoaluetta pienempien osasten virrata erän-siirtokohdan ohi, ja peräkkäisesti poistamalla estettyjen osasten ja niitä poisto-hetkellä kuljettavan nesteen määrä, joka vastaa mainittuja eriä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nesteen ja siinä olevien osasten jatkuva virtaus mainitusta ensimmäisestä neste-keräymästä ylläpidetään pumppaamalla osa eränsiirtokohdan ulkopuolelle virtaavasta nesteestä takaisin mainittuun ensimmäiseen nestekeräymään.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestevarastosta toiseen piiriin pumpattu neste pidetään pääasiassa vapaana ennalta määrättyä kokoaluetta pienemmistä hienoista osasista erottamalla hienot osaset käytetyn nesteen osasta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetyn nesteen osa, josta hienot osaset on erotettu, virtaa ensimmäisessä piirissä eränsiirtokohdan ja mainitun ensimmäisen nestekeräymän välissä. 56695 16

11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peräkkäisiä pieniä eriä poistetaan ensimmäisestä piiristä ylläpitämällä nesteen ja siinä olevien osasten jatkuva virtaus mainitusta ensimmäisestä nestekeräymästä ensimmäisen piirin erän siirtokohtaan, estämällä ennalta määrätyllä kokoalueella olevien osasten virtaus eränsiirtokohdasta, samalla kun nesteen ja ennalta määrättyä kokoaluetta pienempien osasten annetaan virrata eränsiirtokohdan ulkopuolelle, ja peräkkäisesti poistamalla estettyjen osasten ja niitä poistohetkellä kuljettavan nesteen määrä, joka on yhtä suuri kuin mainitut erät.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nesteen ja siinä olevien osasten jatkuva virtaus mainitusta ensimmäisestä nestekeräymästä ylläpidetään pumppaamalla osa mainitun eränsiirtokohdan ohi virtaavasta nesteestä takaisin mainittuun ensimmäiseen nestekeräymään. £6696 17