FI20226031A1 - Säätösapluuna ja menetelmä kiinnityspulttien kiinnittämiseksi betonivaluun - Google Patents

Abstract

Säätösapluuna kiinnityspulttien kiinnittämiseksi betonivaluun käsittää levyn (10), jossa on ensimmäinen alue (20), jossa on joukko ensimmäisiä reikiä (12), jotka ensimmäiset reiät ovat kuvitteellisen ensimmäisen akselin A1 suuntaisissa ja kuvitteellisen toisen akselin A2 suuntaisissa riveissä, jotka ensimmäiset ja toiset akselit ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden, ja ensimmäisen alueen rinnakkaiset rivit ovat ensimmäisen etäisyyden päässä toisistaan D1. Levyssä on lisäksi toinen alue (22), jossa on joukko toisia reikiä (14), jotka toiset reiät ovat ensimmäisen akselin suuntaisissa ja toisen akselin suuntaisissa riveissä ja toisen alueen rinnakkaiset rivit ovat toisen etäisyyden D2 päässä toisistaan, joka toinen etäisyys on erisuuri kuin ensimmäinen etäisyys. Menetelmässä kiinnityspulttien kiinnittämiseksi betonivaluun käytetään edellä kuvattua säätösapluunaan.

Description

Säätösapluuna ja menetelmä kiinnityspulttien kiinnittämiseksi betonivaluun

Keksinnön ala —Keksinnön kohteena on säätösapluuna kiinnityspulttien kiinnittämiseksi betoniva- luun, joka säätösapluuna käsittää levyn, jossa on ensimmäinen alue, jossa on joukko ensimmäisiä reikiä, jotka ensimmäiset reiät ovat kuvitteellisen ensimmäisen akselin suuntaisissa ja kuvitteellisen toisen akselin suuntaisissa riveissä, jotka en- simmäiset ja toiset akselit ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden ja ensimmäisen alu- een rinnakkaiset rivit ovat ensimmäisen etäisyyden päässä toisistaan. Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä kiinnityspulttien kiinnittämiseksi betonivaluun.

Tekniikan taso

Rakennusten perustuksiin ja kantaviin rakenteisiin kiinnitetään usein pilareita pultti- kiinnityksellä. Kiinnityspultit valetaan kiinni perustusten tai kantavien rakenteiden — betonivaluun siten, että niiden kärjet osoittavat ylöspäin. Pilarin alapäässä on me- tallinen kiinnitysosa, joissa on reikiä kiinnityspulttien läpimenoa varten. Kun kiinni- tyspulttien päät on sovitettu reikiin, niiden päihin kierretään paikoilleen kiinnitysmut- terit. Kiinnityspultteja on yleensä vähintään neljä kappaletta yhtä pilaria kohti.

Jotta kiinnityspultit saataisiin asennettua betonivaluun tarkasti oikeille paikoilleen, — käytetään asennustyössä yleensä apuna sapluunaa, jossa olevien reikien sijainti vastaa tarkasti pilarin alapään kiinnitysosassa olevien reikien sijaintia. Usein raken- nustyömaalla on kuitenkin useita erikokoisia pilareita, joissa käytettävien kiinnitys- pulttien lukumäärä, koko ja keskinäinen sijainti vaihtelee. Tämän vuoksi kiinnitys- pulttien asentajan täytyy käyttää useita erilaisia sapluunoita, mikä hidastaa kiinni-

N 25 — tyspulttien asentamista ja lisää asennusvirheiden mahdollisuutta.

O

N

— Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin säätösapluuna ja menetelmä kiinnityspulttien

K kiinnittämiseksi betonivaluun, joilla voidaan vähentää tunnettuun tekniikkaan liittyviä > ongelmia. Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan säätösapluunalla ja menetel- i mällä, joille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa. 5 30 —Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaati-

O . © muksissa.

QA

O

N

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön kohteena oleva säätösapluuna kiinnityspulttien kiinnittämiseksi betoniva- luun käsittää levyn, jossa on ensimmäinen alue, jossa on joukko ensimmäisiä reikiä, jotka ensimmäiset reiät ovat kuvitteellisen ensimmäisen akselin suuntaisissa ja ku- — vitteellisen toisen akselin suuntaisissa riveissä, jotka ensimmäiset ja toiset akselit ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden, ja ensimmäisen alueen rinnakkaiset rivit ovat ensimmäisen etäisyyden päässä toisistaan. Mainitussa levyssä on lisäksi toinen alue, jossa on joukko toisia reikiä, jotka toiset reiät ovat mainitun ensimmäisen ak- selin suuntaisissa ja mainitun toisen akselin suuntaisissa riveissä ja mainitun toisen — alueen rinnakkaiset rivit ovat toisen etäisyyden päässä toisistaan, joka toinen etäi- syys on erisuuri kuin ensimmäinen etäisyys. Rinnakkaisten rivien välisellä etäisyy- dellä tarkoitetaan tässä esityksessä rinnakkaisilla riveillä olevien rinnakkaisten rei- kien keskipisteiden välistä etäisyyttä.

Keksinnön mukaisen säätösapluunan eräässä edullisessa suoritusmuodossa mai- — nitussa levyssä on lisäksi kolmas alue, jossa on joukko kolmansia reikiä, jotka kol- mannet reiät ovat mainitun ensimmäisen akselin suuntaisissa ja mainitun toisen akselin suuntaisissa riveissä siten, että kolmannen alueen ensimmäisen akselin suuntaiset rivit ovat kohdakkain toisen alueen ensimmäisen akselin suuntaisten ri- vien kanssa ja kolmannen alueen toisen akselin suuntaiset rivit ovat kohdakkain — ensimmäisen alueen toisen akselin suuntaisten rivien kanssa.

Keksinnön mukaisen säätösapluunan eräässä toisessa edullisessa suoritusmuo- dossa mainitussa levyssä on lisäksi neljäs alue, jossa on joukko neljänsiä reikiä, jotka neljännet reiät ovat mainitun ensimmäisen akselin suuntaisissa ja mainitun toisen akselin suuntaisissa riveissä siten, että neljännen alueen ensimmäisen akse-

N 25 — lin suuntaisetrivit ovat kohdakkain ensimmäisen alueen ensimmäisen akselin suun-

N taisten rivien kanssa ja neljännen alueen toisen akselin suuntaiset rivit ovat kohdak- = kain toisen alueen toisen akselin suuntaisten rivien kanssa. ~ _ Keksinnön mukaisen säätösapluunan eräässä kolmannessa edullisessa suoritus- = muodossa mainittu levy on muodoltaan suorakaide ja ensimmainen alue ja toinen 5 30 — alue ovat levyn ensimmäisissä vastakkaisissa nurkissa ja kolmas alue ja neljäs alue 3 ovat levyn toisissa vastakkaisissa nurkissa.

O

N Keksinnön mukaisen säätösapluunan vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa mainittuja ensimmäisiä reikiä on ainakin kuudessa ensimmäisen akselin suuntai- sessa rivissä ja ainakin kuudessa toisen akselin suuntaisessa rivissä.

Keksinnön mukaisen säätösapluunan vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa mainittuja toisia reikiä on ainakin kahdeksassa ensimmäisen akselin suuntaisessa rivissä ja ainakin kahdeksassa toisen akselin suuntaisessa rivissä.

Keksinnön mukaisen säätösapluunan vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa ensimmäisen alueen ja toisen alueen toisiaan lähimpänä olevat ensimmäisen akse- lin suuntaiset rivit ovat kolmannen etäisyyden päässä toisistaan, joka kolmas etäi- syys on erisuuri kuin ensimmäinen ja toinen etäisyys. Rivien etäisyydellä tarkoite- taan tässä riveillä olevien reikien keskipisteiden kautta kulkevien kuvitteellisten suo- rien välistä etäisyyttä. —Keksinnön mukaisen säätösapluunan vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa ensimmäisen alueen ja toisen alueen toisiaan lähimpänä olevat toisen akselin suun- taiset rivit ovat neljännen etäisyyden päässä toisistaan, joka neljäs etäisyys on eri- suuri kuin ensimmäinen ja toinen etäisyys.

Keksinnön mukaisen säätösapluunan vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa — ensimmäinen etäisyys on 50 mm ja toinen etäisyys on 40 mm. Edullisesti kolmas ja neljäs etäisyys on 60, 80 tai 100 mm.

Keksinnön mukaisen säätösapluunan vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa ensimmäisten reikien, toisten reikien, kolmansien reikien ja neljänsien reikien hal- kaisijat H1 ovat olennaisesti yhtä suuria ja on mitoitettu halkaisijaltaan 16, 20, 24, 30,36 tai 39 mm kiinnityspulttien läpimenoa varten.

Keksinnön mukaisen säätösapluunan vielä eräs edullinen suoritusmuoto käsittää lisäksi ensimmäisen alueen sisällä, ensimmäisen akselin ja toisen akselin suuntai- sissa riveissä olevia viidensiä reikiä , toisen alueen sisällä, ensimmäisen akselin ja

N toisen akselin suuntaisissa riveissä olevia kuudensia reikiä, kolmannen alueen si-

N 25 — sällä, ensimmäisen akselin ja toisen akselin suuntaisissa riveissä olevia seitsemän-

T siä reikiä ja neljännen alueen sisällä, ensimmäisen akselin ja toisen akselin suun- = taisissa riveissä olevia kahdeksansia reikiä, joiden viidensien reikien, kuudensien

E reikien, seitsemänsien reikien ja kahdeksansien reikien halkaisijat ovat keskenään - olennaisesti yhtäsuuria, mutta erisuuria kuin ensimmäisten reikien, toisten reikien, 3 30 — kolmansien reikien ja neljänsien reikien halkaisijat.

N

S Keksinnön mukaisen säätösapluunan vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa viidensien reikien muodostamat reikärivit ovat ensimmäisen etäisyyden päässä toi- sistaan ensimmäisten reikien muodostamien reikärivien välissä, kuudensien reikien muodostamat reikärivit ovat toisen etäisyyden päässä toisistaan toisten reikien muodostamien reikärivien välissä, seitsemänsien reikien muodostamat reikärivit ovat ensimmäisen etäisyyden tai toisen etäisyyden päässä toisistaan kolmansien reikien muodostamien reikärivien välissä ja kahdeksansien reikien muodostamat reikärivit ovat ensimmäisen etäisyyden tai toisen etäisyyden päässä toisistaan nel- —jänsien reikien muodostamien reikärivien välissä.

Keksinnön kohteena olevassa menetelmässä kiinnityspulttien kiinnittämiseksi beto- nivaluun kiinnitetään kiinnityspultteja sapluunaan, asetetaan sapluuna tuoreen be- tonivalun päälle siten, että kiinnipulttien kantaosat ulottuvat betonivaluun ja irrote- taan sapluuna kiinnityspulteista betonivalun kovetuttua riittävästi. Menetelmässä — sapluunana käytetään jotain keksinnön mukaista säätösapluunaa.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä edullisessa suoritusmuodossa kiinnite- tään ainakin yksi kiinnityspultti ensimmäisen alueen ensimmäiseen kiinnitysreikään, ainakin yksi kiinnityspultti toisen alueen toiseen kiinnitysreikään, ainakin yksi kiinni- tyspultti kolmannen alueen kolmanteen kiinnitysreikään ja ainakin yksi kiinnityspultti — neljännen alueen neljänteen kiinnitysreikään.

Keksinnön etuna on, että se nopeuttaa kiinnityspulttien asentamista betonivaluun, koska useiden erilaisten kiinnityspulttiasetelmien asentamisessa voidaan käyttää yhtä ja samaa säätösapluunaa.

Lisäksi keksinnön etuna on, että se pienentää asennustyökalujen hankkimiseen tar- — vittavia kustannuksia.

Piirustusten lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan

N oheisiin piirustuksiin, joissa

N

— kuvala esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista säätösapluunaa

K 25 — päältä kuvattuna,

E kuva 1b — esittää kuvan 1a esittämää säätösapluunaa sivulta kuvattuna, 2 kuva 1c — esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaisen säätösapluunan

A edullista suoritusmuotoa päältä kuvattuna ja

O

N kuvat 2a, 2b ja 2c esittävät esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen menetelmän — eri vaiheita kuvasarjana.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvassa 1a on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen säätösap- luuna päältä kuvattuna ja kuvassa 1b sama säätösapluuna sivulta kuvattuna. Seu- raavassa molempia kuvia selostetaan samanaikaisesti. 5 —Säätösapluuna käsittää suorakaiteen muotoisen jäykän levyn 10, jossa on lukuisia levyn läpi ulottuvia reikiä kahden toisiinsa nähden kohtisuorassa olevan kuvitteelli- sen akselin, ensimmäisen akselin A1 ja toisen akselin A2 suuntaisissa riveissä. Rei- kien keskinäisen etäisyyden perusteella kuvassa 1a esitetystä levystä voidaan erot- taa neljä erilaista aluetta. Ensimmäinen alue 20 on levyn oikeassa yläkulmassa, toi- nen alue 22 on levyn vasemmassa alakulmassa, kolmas alue 24 on levyn vasem- massa yläkulmassa ja neljäs alue 26 on levyn oikeassa alakulmassa. Levy voi olla materiaalilta kovaa muovia tai metallia, edullisesti terästä tai alumiinia. Levyn pak- suus voi olla 2-8 mm.

Ensimmäisen alueen 20 sisällä on joukko ensimmäisiä reikiä 12 ensimmäisen ak- — selin ja toisen akselin suuntaisissa riveissä siten, että rinnakkaiset rivit ovat ensim- mäisen etäisyyden D1 päässä toisistaan. Toisen alueen 22 sisällä on joukko toisia reikiä 14 ensimmäisen akselin ja toisen akselin suuntaisissa riveissä siten, että toi- sen alueen rinnakkaiset rivit ovat toisen etäisyyden D2 päässä toisistaan. Toinen etäisyys on erisuuri kuin ensimmäinen etäisyys. Ensimmäisen alueen sisällä olevien ensimmäisen ja toisen akselin suuntaisten reikärivien välinen etäsyys on siten sama. Samoin toisen alueen sisällä olevien ensimmäisen ja toisen akselin suuntais- ten reikärivien välinen etäisyys on sama, mutta erisuuri kuin ensimmäisessä alu- eessa. Rinnakkaisten rivien välisellä etäisyydellä tarkoitetaan rinnakkaisilla riveillä olevien reikien keskipisteiden kautta kulkevien kuvitteellisten suorien välistä etäi-

N 25 — syyttä. Keksinnössä ensimmäinen ja toinen etäisyys voidaan valita halutun suurui-

N siksi. Edullisesti ensimmäinen etäisyys on 50 mm ja toinen etäisyys on 40 mm.

N Kolmannen alueen 24 sisällä on joukko kolmansia reikiä 16, jotka ovat ensimmäisen > akselin A1 ja toisen akselin A2 suuntaisissa riveissä siten, että kolmannen alueen = 24 ensimmäisen akselin suuntaiset rivit ovat kohdakkain toisen alueen 22 ensim- 5 30 —mäisen akselin suuntaisten rivien kanssa ja kolmannen alueen toisen akselin suun- 3 taiset rivit ovat kohdakkain ensimmaisen alueen 20 toisen akselin suuntaisten rivien

N kanssa. Kolmannessa alueessa ensimmäisen akselin suuntaisten reikärivien väli-

N nen keskinäinen etäisyys on siten erisuuri kuin toisen akselin suuntaisten reikärivien välinen keskinäinen etäisyys.

Neljännen alueen 26 sisällä on joukko neljänsiä reikiä 18, jotka ovat ensimmäisen ja toisen akselin suuntaisissa riveissä siten, että ensimmäisen akselin suuntaiset rivit ovat kohdakkain ensimmäisen alueen ensimmäisen akselin suuntaisten rivien kanssa ja toisen akselin suuntaiset rivit ovat kohdakkain toisen alueen toisen akselin —suuntaisten rivien kanssa. Siten myös neljännessä alueessa ensimmäisen akselin suuntaisten reikärivien välinen keskinäinen etäisyys on erisuuri kuin toisen akselin suuntaisten reikärivien välinen keskinäinen etäisyys.

Kuvassa 1a esitetyssä säätösapluunassa ensimmäisiä reikiä 12 on kuudessa en- simmäisen akselin suuntaisessa rivissä ja kuudessa toisen akselin suuntaisessa ri- — vissä ja toisia reikiä 14 on kahdeksassa ensimmäisen akselin suuntaisessa rivissä ja kahdeksassa toisen akselin suuntaisessa rivissä. Keksinnössä reikärivien luku- määrää ei ole rajattu kuvassa 1a esitetty määrään, vaan reikärivien lukumäärä kus- sakin alueessa voidaan valita halutulla tavalla.

Säätösapluunan ensimmäisen alueen 20 ja toisen alueen 22 toisiaan lähimpänä — olevat ensimmäisen akselin A1 suuntaiset reikärivit ovat kolmannen etäisyyden D3 päässä toisistaan. Vastaavasti säätösapluunan ensimmäisen alueen ja toisen alu- een toisiaan lähimpänä olevat toisen akselin A2 suuntaiset reikärivit ovat neljännen etäisyyden päässä toisistaan. Reikärivien etäisyydellä tarkoitetaan tässä riveillä ole- vien reikien keskipisteiden kautta kulkevien kuvitteellisten suorien välistä etäisyyttä. — Kolmas ja neljäs etäisyys voivat olla erisuuria kuin ensimmäinen ja toinen etäisyys.

Edullisesti kolmas ja neljäs etäisyys on 60, 80 tai 100 mm.

Kuvissa 1a ja 1b esitetyn säätösapluunan kaikkien ensimmäisten reikien, toisten reikien, kolmansien reikien ja neljänsien reikien ensimmäinen halkaisija H1 on yhtä suuri. Reikien halkaisija on mitoitettu halkaisijaltaan 16, 20, 24, 30, 36 tai 39 mm

N 25 — kiinnityspulttien 30 (kuva 2a) läpimenoa varten, joten ensimmäinen halkaisija on

N hieman em. kiinnityspulttien halkaisijaa suurempi.

N Kuvissa 1 aja 1b esitetyn säätösapluunan levyn toisessa tai molemmissa pinnoissa > voi olla suorakaiteen muotoisia kuvioita, joiden sivut kulkevat ensimmäisten, toisten, = kolmansien ja neljänsien reikien keskipisteiden kautta. Kuvassa 1a on esitetty esi- 5 30 —merkinomaisesti kaksi tällaista kuviota; ensimmäinen kuvio 38 ja toinen kuvio 39. 3 Kuvioiden tarkoituksena on helpottaa kuvion nurkkapisteissä olevien reikien keski-

N pisteiden keskinäisen etäisyyden laskemista. Esimerkiksi ensimmäisen kuvion 39

N nurkkapisteiden välinen etäisyys ensimmäisen akselin A1 suunnassa on 2*D1+D4+2*D2 ja toisen akselin A2 suunnassa 3*D2+D3+D1. Levyyn voidaan jär- —jestää kuvioita, joiden koko vastaa yleisimmin käytettävien kiinnipulttiasetelmien sijaintia, jolloin kiinnityspulttien oikeat paikat ovat helposti ja nopeasti löydettävissä säätösapluunasta.

Kuvassa 1c on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukaisen säätösapluu- nan edullinen suoritusmuoto päältä kuvattuna. Tässä suoritusmuodossa on kaikki samat alueet ja reiät kuin kuvassa 1a esitetyssä säätösapluunassa, ts. ensimmäi- nen alue 20, toinen alue 22, kolmas alue 24 ja neljäs alue 26 sekä ensimmäiset, toiset, kolmannet ja neljännet reiät 12, 14, 16, 18 sillä erotuksella, että näiden reikien ensimmäinen halkaisija H1 on pienempi kuin kuvassa 1a. Kuvan 1c suoristusmuo- dossa on lisäksi viidennet reiät 34, kuudennet reiät 35, seitsemännet reiät 36 ja — kahdeksannet reiät 37, joilla on toinen halkaisija H2, joka on suurempi kuin ensim- mäinen halkaisija. Viidennet, kuudennet, seitsemännet ja kahdeksannet reiät on esi- tetty kuvassa 1c katkoviivalla reikien erottamisen helpottamiseksi.

Viidennet reiät 34 ovat ensimmäisen alueen 20 sisällä ensimmäisen akselin A1 ja toisen akselin A2 suuntaisissa riveissä siten, että rinnakkaiset rivit ovat ensimmäi- — sen etäisyyden D1 päässä toisistaan. Viidensien reikien rivit ovat ensimmäisen rei- kien 12 rivien välissä. Vastaavalla tavalla kuudennet reiät 35 ovat riveissä toisen alueen 22 sisällä toisten reikien 14 rivien välissä toisen etäisyyden D2 päässä toi- sistaan. Seitsemännet reiät 36 ovat kolmannen alueen 24 sisällä ensimmäisen ak- selin A1 ja toisen akselin A2 suuntaisissa riveissä kolmansien reikien 16 rivien vä- — lissä ja kahdensannet reiät 37 ovat neljännen alueen 26 sisällä neljänsien reikien 18 rivien välissä. Edullisesti toisen halkaisijan H2 suuruisten reikien muodostamat reikärivit ovat ensimmäisten halkaisijan H1 suuruisten reikien muodostamien reikä- rivien puolivälissä kussakin alueessa.

Tässä suoritusmuodossa on siis ikäänkuin kaksi erikokoisilla rei'illä varustettua sää-

N 25 —tösapluunaa samassa levyssä 10 siten, että ensimmäiset, toiset, kolmannet ja nel-

N jännet reiät muodostavat ensimmäisen säätösapluunan ja viidennet, kuudennet, = seitsemännet ja kahdeksannet reiät muodostavat toisen säätösapluunan. Tämän ~ suoritusmuodon erityisenä etuna on, että samaa säätösapluunaa voidaan käyttää

I kahden, halkaisijaltaan erikokoisen kiinnityspulttiasetelman kiinnittämisessä beto- = 30 nivaluun.

O

3 Kuvissa 2a, 2b ja 2c on esitetty esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen menetel-

O män vaiheita kuvasarjana.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kiinnitetään ensin haluttu määrä kiinnitys- pultteja 30 keksinnön mukaisen säätösapluunan levyssä 10 oleviin reikiin 12, 14,

16, 18, 34, 35, 36, 37 (kuva 1c) siten, että kiinnityspulttien keskinäinen etäisyys vas- taa kiinnityspultteihin myöhemmin kiinnitettävän rakennusosan kiinnitysreikien vä- listä etäisyyttä (kuva 2a). Edullisesti menetelmässä kiinnitetään ainakin yksi kiinni- tyspultti ensimmäisen alueen ensimmäiseen reikään 12, ainakin yksi kiinnityspultti toisen alueen toiseen reikään 14, ainakin yksi kiinnityspultti kolmannen alueen kol- manteen reikään 16 ja ainakin yksi kiinnityspultti neljännen alueen neljänteen rei- kään 18. Kiinnityspulttien kiinnittäminen tapahtuu kiertämällä kiinnityspultteihin kaksi mutteria 32 siten, että säätösapluuna jää puristuksiin muttereiden väliin. Tä- män jälkeen asetetaan säätösapluuna tuoreen betonivalun 40 päälle siten, että kiin- — nityspulttien kantaosat ulottuvat betonivaluun (kuva 2b). Kiinnityspultit pysyvät toi- siinsa näiden liikkumattomina paikoillaan säätösapluunan asentamisen ja betoniva- lun kovettumisen aikana. Betonivalun kovetuttua riittävästi säätösapluuna irrotetaan kiinnityspulteista irrottamalla ylimmät mutterit. Kovettuneeseen betonivaluun jää täl- löin paikoilleen haluttu määrä kiinnityspultteja 30, joiden keskinäinen etäisyys vas- taa tarkasti kiinnityspultteihin myöhemmin kiinnitettävän rakennusosan kiinnitys- reikien välistä etäisyyttä (kuva 2c).

Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen säätösapluunan ja menetelmän edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin patenttivaatimusten asettamissa — rajoissa.

N

N

O

N

K

I a a

O

O

O

N

N

O

N

Viitenumeroluettelo: levy 12 ensimmäinen reikä 14 toinenreikä 16 kolmasreikä 18 neljäsreikä ensimmäinen alue 22 toinen alue 24 kolmas alue 26 neljäs alue — kiinnityspultti 32 — mutteri 34 — viides reikä kuudes reika 36 seitsemas reikä 37 kahdeksas reika 38 ensimmäinen kuvio 39 — toinen kuvio

N 40 betonivalu

N A1 ensimmäinen akseli

N A2 toinen akseli = D1 ensimmäinen etäisyys - D2 toinen etäisyys = D3 kolmas etäisyys

N D4 neljäs etäisyys

Claims (15)

Patenttivaatimukset

1. — Säätösapluuna kiinnityspulttien (30) kiinnittämiseksi betonivaluun (40), joka säätösapluuna käsittää levyn (10), jossa on ensimmäinen alue (20), jossa on joukko ensimmäisiä reikiä (12), jotka ensimmäiset reiät ovat kuvitteellisen ensimmäisen akselin (A1) suuntaisissa ja kuvitteellisen toisen akselin (A2) suuntaisissa riveissä, jotka ensimmäiset ja toiset akselit (A1, A2) ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden, ja ensimmäisen alueen (20) rinnakkaiset rivit ovat ensimmäisen etäisyyden (D1) päässä toisistaan, tunnettu siitä, että mainitussa levyssä (10) on lisäksi toinen alue (22), jossa on joukko toisia reikiä (14), jotka toiset reiät (14) ovat mainitun ensim- —mäisen akselin (A1) suuntaisissa ja mainitun toisen akselin (A2) suuntaisissa ri- veissä ja mainitun toisen alueen (22) rinnakkaiset rivit ovat toisen etäisyyden (D2) päässä toisistaan, joka toinen etäisyys (D2) on erisuuri kuin ensimmäinen etäisyys (D1).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että maini- — tussa levyssä (10) on lisäksi kolmas alue (24), jossa on joukko kolmansia reikiä (16), jotka kolmannet reiät (16) ovat mainitun ensimmäisen akselin (A1) suuntaisissa ja mainitun toisen akselin (A2) suuntaisissa riveissä siten, että kolmannen alueen (24) ensimmäisen akselin (A1) suuntaiset rivit ovat kohdakkain toisen alueen (22) en- simmäisen akselin (A1) suuntaisten rivien kanssa ja kolmannen alueen (24) toisen — akselin (A2) suuntaiset rivit ovat kohdakkain ensimmäisen alueen (20) toisen akse- lin (A2) suuntaisten rivien kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että mai- nitussa levyssä (10) on lisäksi neljäs alue (26), jossa on joukko neljänsiä reikiä (18), jotka neljännet reiät (18) ovat mainitun ensimmäisen akselin (A1) suuntaisissa ja N 25 — mainitun toisen akselin (A2) suuntaisissa riveissä siten, että neljännen alueen (26) N ensimmäisen akselin (A1) suuntaiset rivit ovat kohdakkain ensimmäisen alueen (20) = ensimmäisen akselin (A1) suuntaisten rivien kanssa ja neljännen alueen (26) toisen ~ akselin (A2) suuntaiset rivit ovat kohdakkain toisen alueen (22) toisen akselin (A2) I suuntaisten rivien kanssa. a 5 30

4 Patenttivaatimuksen 3 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että mainittu 3 levy (10) on muodoltaan suorakaide ja ensimmainen alue (20) ja toinen alue (22) N ovat levyn ensimmäisissä vastakkaisissa nurkissa ja kolmas alue (24) ja neljäs alue N (26) ovat levyn (10) toisissa vastakkaisissa nurkissa.

5. — Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että mainittuja ensimmäisiä reikiä (12) on ainakin kuudessa ensimmäisen akselin (A1) suuntaisessa rivissä ja ainakin kuudessa toisen akselin (A2) suuntaisessa rivissä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että — mainittuja toisia reikiä (14) on ainakin kahdeksassa ensimmäisen akselin (A1) suun- taisessa rivissä ja ainakin kahdeksassa toisen akselin (A2) suuntaisessa rivissä.

7. — Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että ensimmäisen alueen (20) ja toisen alueen (22) toisiaan lähimpänä olevat ensimmäi- sen akselin (A1) suuntaiset rivit ovat kolmannen etäisyyden (D3) päässä toisistaan, joka kolmas etäisyys (D3) on erisuuri kuin ensimmäinen ja toinen etäisyys (D1, D2).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että ensimmäisen alueen (20) ja toisen alueen (22) toisiaan lähimpänä olevat toisen ak- selin (A2) suuntaiset rivit ovat neljännen etäisyyden (D4) päässä toisistaan, joka neljäs etäisyys (D4) on erisuuri kuin ensimmäinen ja toinen etäisyys (D1, D2).

9 Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että ensimmäinen etäisyys (D1) on 50 mm ja toinen etäisyys (D2) on 40 mm.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 8-9 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että kolmas ja etäisyys (D3, D4) on 60, 80 tai 100 mm.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 3-8 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että — ensimmäisten reikien (12), toisten reikien (14), kolmansien reikien (16) ja neljänsien reikien (18) halkaisijat H1 ovat olennaisesti yhtä suuria ja ne on mitoitettu halkai- sijaltaan16, 20, 24, 30, 36 tai 39 mm kiinnityspulttien (30) läpimenoa varten. N O

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, — että se käsittää lisäksi ensimmäisen alueen (20) sisällä, ensimmäisen akselin A1 ja K 25 — toisen akselin A2 suuntaisissa riveissä olevia viidensiä reikiä (34), toisen alueen > (22) sisällä, ensimmäisen akselin A1 ja toisen akselin A2 suuntaisissa riveissä ole- = via kuudensia reikiä (35), kolmannen alueen (24) sisällä, ensimmäisen akselin A1 5 ja toisen akselin A2 suuntaisissa riveissä olevia seitsemänsiä reikiä (36) ja neljän- 3 nen alueen (26) sisällä, ensimmäisen akselin A1 ja toisen akselin A2 suuntaisissa N 30 — riveissä olevia kahdeksansia reikiä (37), joiden viidensien reikien (34), kuudensien N reikien (35), seitsemänsien reikien (36) ja kahdeksansien reikien (37) halkaisijat H2 ovat keskenään olennaisesti yhtäsuuria mutta erisuuria kuin ensimmäisten reikien

(12), toisten reikien (14), kolmansien reikien (16) ja neljänsien reikien (18) halkaisijat

H1.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen säätösapluuna, tunnettu siitä, että viiden- sien reikien (34) muodostamat reikärivit ovat ensimmäisen etäisyyden D1 päässä — toisistaan ensimmäisten reikien (12) muodostamien reikärivien välissä, kuudensien reikien (35) muodostamat reikärivit ovat toisen etäisyyden D2 päässä toisistaan tois- ten reikien (14) muodostamien reikärivien välissä, seitsemänsien reikien (36) muo- dostamat reikärivit ovat ensimmäisen etäisyyden D1 tai toisen etäisyyden D2 päässä toisistaan kolmansien reikien (16) muodostamien reikärivien välissä ja kah- — deksansien reikien (37) muodostamat reikärivit ovat ensimmäisen etäisyyden D1 tai toisen etäisyyden D2 päässä toisistaan neljänsien reikien (18) muodostamien reikä- rivien välissä.

14. Menetelmä kiinnityspulttien (30) kiinnittämiseksi betonivaluun (40), jossa me- netelmässä kiinnitetään kiinnityspultteja (30) sapluunaan, asetetaan sapluuna tuo- — reen betonivalun (40) päälle siten, että kiinnipulttien (30) kantaosat ulottuvat beto- nivaluun (30) ja irrotetaan sapluuna kiinnityspulteista (30) betonivalun (40) kovetut- tua riittävästi, tunnettu siitä, että sapluunana käytetään jonkin patenttivaatimuksen 1—12 mukaista säätösapluunaa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel- massa kiinnitetään ainakin yksi kiinnityspultti (30) ensimmäisen alueen (20) ensim- mäiseen kiinnitysreikään (12), ainakin yksi kiinnityspultti (30) toisen alueen (22) toi- seen kiinnitysreikään (14), ainakin yksi kiinnityspultti (30) kolmannen alueen (24) kolmanteen kiinnitysreikään (16) ja ainakin yksi kiinnityspultti (30) neljännen alueen (26) neljänteen kiinnitysreikään (18). N N O N K I a a O O O N N O N