FI20195213A1

FI20195213A1 - Antimikrobinen huonekalun pinnoite

Info

Publication number: FI20195213A1
Application number: FI20195213A
Authority: FI
Inventors: Kari Soljamo
Original assignee: Isku Interior Oy
Priority date: 2019-03-22
Filing date: 2019-03-22
Publication date: 2020-09-23
Also published as: EP3941984B1; FI129987B; EP3941984C0; EP4365246A1; EP3941984A4; EP3941984A1; WO2020193854A1

Abstract

Huonekalun antimikrobinen pinnoite, jossa on antimikrobinen maalipinta, jonka antimikrobinen teho standardien ISO 22196 tai JIS Z 2801 mukaisesti testattuna eliminoi vähintään 95 % testissä käytetyistä bakteereista, joka maalipinta käsittää yhden tai useamman maali- tai lakkakerroksen, maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10–150 μm kuivana, edullisesti 30–100 μm, ainakin ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001–0,6 p-%, edullisesti 0,003–0,3 p-%, laskettuna pinnoitteen kuivapainosta, ja maalipinnassa hopea on oleellisesti homogeenisesti levittäytynyttä, ja pinnoite on saatu aikaan levittämällä huonekalun pintaan maalipinta (310a, 61).

Description

Antimikrobinen huonekalun pinnoite Keksintö koskee huonekalun antimikrobista pinnoitetta. Pinnoitteeseen on järjes- tetty antimikrobista tehoa ainakin S.aureusta ja E.colia vastaan.

Huonekalujen/kalusteiden käsittely muun muassa homeenestoaineella on sinänsä tunnettua kuten myös muovikalusteissa käytetyn hartsin järjestäminen antimikro- biseksi esimerkiksi lisäämällä hartsiin valmistusvaiheessa hopeayhdisteitä. Tällai- sissa käsittelyissä on kuitenkin ongelmana sekä niiden vaatiman antimikrobisen kä- sittelyn vaatimat kustannukset että tietyn antimikrobisen kasittelytehon varmentami- nen. Jälkimmäinen ongelma on erityisen suuri johtuen nykyisistä kiristyneistä hygie- — niavaatimuksista mm. sairaaloissa, useissa julkisissa tiloissa mm. kouluissa sekä terveyskeskusten vastaanottotiloissa.

On saatavilla myös maaleja, jotka käsittävät hopeaa tai hopeayhdisteitä, mutta näi- den käyttöön liittyviä ongelmia ovat mm. niissä käytettävät korkeat hopeayhdistei- den pitoisuudet ja maalipinnoitteen epäyhtenäinen hopeapitoisuus, ts. maalipinnoit- — teeseen jäävät epähomogeeniset alueet hopeayhdisteiden osalta, jolloin pinnoittee- seen jää kohtia, jossa hopeaa ei ole tai sen pitoisuus on liian pientä antimikrobisen vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Käsillä olevalla keksinnöllä on tarkoitus poistaa tai ainakin lievittää edellä olevassa tekniikan tasossa esiintyviä ongelmia.

Niinpä keksinnön päätavoitteena on tuottaa kustannuksiltaan alhaisempi tapa saada aikaan huonekalun antimikrobinen pinnoite ja tapa huonekalunkäsittele- miseksi hopeayhdisteillä antimikrobiseksi ja näin käsitelty huonekalu.

> Lisäksi keksinnössä on tavoitteena saada aikaan tapa huonekalun käsittelemiseksi N siten, että sillä saadaan aina vähintään tietty bakteerien kasvua ja lisääntymistä vä- S 25 hentava vaikutus tilassa, johon se on asennettu, verrattuna vastaavaan käsittele- N mättömään huonekaluun.

I = Keksinnön mukaisella antimikrobisella huonekalun pinnoitteella saavutetaan edellä O esitetyt tavoitteet. > 2 Niinpä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 mukaista huonekalun antimikrobista

O N 30 — pinnoitetta. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee huonekalun antimikrobista pinnoitetta, jossa on antimikrobinen maalipinta, jonka antimikrobinen teho standardien ISO 22196 tai

JIS Z 2801 mukaisesti testattuna eliminoi vähintään 95 % testissä käytetyistä bak- teereista, joka maalipinta käsittää yhden tai useamman maali- tai lakkakerroksen, maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10-150 um kuivana, edullisesti 30-100 um, ainakin ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001— 0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna pinnoitteen kuivapainosta, ja maali- pinnassa hopea on oleellisesti homogeenisesti levittäytynyttä. Pinnoite on saatu ai- kaan levittämällä huonekalun pintaan maalipinta. Keksintö koskee myös menetelmää huonekalun antimikrobisen pinnoitteen aikaan saamiseksi, jossa pinnoitteessa on antimikrobinen maalipinta, joka käsittää yhden — tai useamman maali- tai lakkakerroksen. Menetelmässä — sekoitetaan hopeaa (Ag) maaliin tai lakkaan, ja levitetään yksi tai useampi kerros maalia tai lakkaa huo- nekalun pintaan. Lisäksi menetelmässä hopeaa sekoitetaan maaliin tai lakkaan in situ, eli oleellisesti hetkeä ennen levittämistä siten, että sekoittamisen ja levittämisen jälkeen maalipinnan ainakin ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa, ja hopeaa on 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,003-0,3 p-%, laskettuna pinnoitteen kuiva- painosta. Eräässä suoritusmuodossa keksinnön mukaisen pinnoitteen ollessa järjestetty huo- nekalun pintaan, on antimikrobinen pinnoite järjestetty huonekalun ainakin yhteen valittuun kontaktipintaan. — Kontaktipinnalla tarkoitetaan tässä hakemuksessa huonekalun pinnan osaa, jota käyttäjä suurella todennäköisyydellä koskettelee käyttäessään huonekalua. Huonekalu voi olla esimerkiksi pöytä, tuoli, tiski, sohva tai muu istuin tai pöytälevyn käsittävä huonekalu. Huonekalu voi myös olla esimerkiksi kaappi tai hylly. = Keksinnön mukaista huonekalun pinnoitetta voidaan myös hyödyntää saamaan ai- N 25 — kaan huonekalun osa, jolloin huonekalun osa, kuten sohvan jalka, on antimikrobinen <Q huonekalun osa, joka yhdistettäessä toiseen tai useampaan huonekalun osaan, saa N aikaan antimikrobisen huonekalun.

I , Keksinnön avulla saatavaa kahta tai useampaa antimikrobista huonekalua voi myös = käyttää yhdessä, jolloin ne muodostavat antimikrobisen kalustekokonaisuuden/huo- S 30 nekalukokonaisuuden. Huonekalukokonaisuudella tarkoitetaan tässä hakemuk- > sessa huonekaluryhmää, joka käsittää kaksi tai useampia huonekalua, jotka on tar- koitettu tai sovitettu yhdessä käytettäviksi.

Käsitteellä ”*huonekalut on tarkoitettu tai sovitettu yhdessä käytettäväksi” tarkoite- taan huonekaluryhmää, jossa käyttäjä pystyy käyttää samanaikaisesti vähintään kahta huonekalua tai on ainakin toisen huonekalun vieressä, käyttäessään ensim- mäistä huonekalua. Esimerkiksi käyttäjä istuu työtuolilla, joka sijaitsee työpöydän — vieressä.

Antimikrobisella kalustekokonaisuudella voidaan saada aikaan tapa huonekalujen käsittelemiseksi siten, että niillä saadaan aina vähintään tietty bakteerien kasvua ja lisääntymistä vähentävä vaikutus tilassa, johon ne on asennettu, verrattuna vastaa- viin käsittelemättömiin huonekaluihin.

— Käsitteellä antimikrobinen pinnoite tarkoitetaan tässä muovi-, maali-, tai komposiit- tipinnoitetta, joka on testattu ISO 22196 tai JIS Z 2801 mukaisesti ja joka eliminoi vähintään 95 % testissä käytetyistä bakteereista, jotka tulevat kontaktiin tällaisen pinnoitteen kanssa.

Antimikrobisella kalustekokonaisuudella voidaan eräässä tapauksessa tarkoittaa — kalustekokonaisuutta, joka on järjestetty yhteen tilaan ja joka käsittää vähintään mo- lemmat seuraavat huonekalut, jotka on sovitettu yhdessä käytettäväksi: - pöytä, jossa on puinen pöytälevy, joka pöytälevy käsittää ylöspäin kääntyneen pöytälevyn yläpuolen ja alaspäin suuntautuvan pöytälevyn alapuolen, jolloin puisen pöytälevyn yläpuoli on varustettu pinnoitteella, joka on valittu joukosta, — johon kuuluvat maalipinta ja o puuviilupinnoite; > N ja puisen pöytälevyn alapuoli on varustettu pinnoitteella, joka on valittu joukosta, <Q johon kuuluvat

N

N I 25 — maalipinta ja = O puuviilupinnoite; > > ja puisen pöytälevyn vähintään yksi pystysuuntainen reuna on varustettu maalipin-

O N noitteella ja puisen pöytälevyn alapuoleen liittyy joko puinen tolppajalka, tai metallinen tolppajalka, jossa on maalipinnoite tai useampia puisia reunajalkoja tai useampia metallisia reunajalkoja, joissa on maali- pinta; sekä tuoli, jossa on puurunkoinen istuintaso, jonka yläpuoli on varustettu pinnoitteella, joka on valittu joukosta, johon kuuluvat: — puuviilupinnoite ja maalipinta; ja jolloin mainittuun puurunkoiseen istuintasoon liittyy puupintainen, istuintasolta ylöspäin suuntautuva selkänoja, joka on varustettu pinnoitteella, joka on valittu jou- kosta, johon kuuluvat: — puuviilupinnoite ja maalipinta; ja lisäksi mainittuun puurunkoiseen istuintasoon liittyy yksi tai useampia istuintason alapuolelle kytkeytyviä, alaspäin suuntautuvia tuolinjalkoja, joka/jotka ovat joko pui- sia tuolinjalkoja, joka/jotka on varustettu puumaalipinnoitteella tai metallisia tuolin- — jalkoja, joka/jotka on varustettu jauhemaalipinnoitteella; jolloin molempien edellä mainittujen huonekalujen valittujen kontaktipintojen pinnoit- teisiin on järjestetty antimikrobista tehoa ainakin S.aureusta ja E.colia vastaan. Tässä suoritusmuodossa valittujen kontaktipintojen pinnoitteisiin, joihin on järjes- tetty antimikrobista tehoa ainakin S.aureusta ja E.colia vastaan kuuluvat: A) pöydän kontaktipinnat, jotka käsittävät pöytälevyn yläpuolen sekä pöytälevyn > pystysuuntaiset reunat, jolloin

O

N & 21) puisen pöytälevyn yläpuolen pinnoite on maalipinta, joka käsittää yhden tai use- N amman lakka- tai maalikerroksen, joka maalipinta on kuivana paksuudeltaan 10— - 120 um edullisesti 30-100 um ja sen ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa on ho- = 25 peaa (Ag) 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,003—-0,3 p-%, laskettuna ylimmän lakka- tai O maalikerroksen kuivapainosta tai

N

LO 2 puuviilupinnoite, jonka päällä on maalipinta, jossa on yksi tai useampi maali- tai lak-

O N kakerros, joka maalipinta on kuivana paksuudeltaan 10—120 um edullisesti 30-100 um ja siinä on hopeaa (Ag) 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna — pinnoitteen kuivapainosta tai

A22) mainitun pöytälevyn vähintään yhden pystysuuntaisen reunan pinnoite on maalipinta, joka käsittää yhden tai useamman lakka- tai maalikerroksen, joka maa- lipinta on paksuudeltaan kuivana 10—120 um, jolloin sen ylimmässä lakka- tai maa- likerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p- 5 %, laskettuna maalipinnan kuivapainosta; ja (B) tuolin kontaktipinnat käsittävät ainakin istuintason yläpuolen ja selkänojan, jol- loin (B1) istuintason yläpuolen pinnoite on puuviilupinnoite, jonka päällä on maalipinta, jossa on yksi tai useampi maalikerros tai lakkakerros, joka maalipinta on paksuudeltaan kuivana 10—120 um edullisesti 30-100 um ja sen ylimmässä maali- tai lakkakerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,001—0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapainosta tai maalipinta; jossa on yksi tai useampi maalikerros tai lakkakerros, joka maalipinta on — paksuudeltaan kuivana 10—120 um edullisesti 30-100 um ja sen ylimmässä maali- tai lakkakerroksessa hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,001— 0,3 p-%, laskettuna pinnoitteen kuivapainosta ja (B2) tuolin selkätuen selkänojassa oleva pinnoite on käsitelty antimikrobisesti seu- raavasti: — puuviilupinnoitteen päällä on maalipinta, jossa on yksi tai useampi maali- tai lakka- kerros, joka maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10-120 um edullisesti 30—100 o um ja ainakin sen yhdessä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa > on 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapainosta, 0 tai <Q N 25 — maalipinta; joka käsittää yhden tai useamman lakka- tai maalikerroksen, joka maa- E lipinta on paksuudeltaan kuivana 10—120 um ja sen ylimmässä lakka- tai maaliker- n roksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,003-0,3 p-%, N laskettuna maalipinnan kuivapainosta. o > Lisäksi keksinnön avulla voidaan myös saada aikaan yhdessä tilassa oleva antimik- —robinen kalustekokonaisuus, joka käsittää vähintään molemmat seuraavat huone- kalut ((1 ja 2) eli (1) tiski ja (2) tuoli)), jotka on sovitettu yhdessä käytettäväksi:

1) Tiski, kuten vastaanottotiski, jossa on pääosin puumateriaalista, valmistettu levymäinen käyttötaso, joka käsittää käyttöta- son ylöspäin kääntyneen kannen ja käyttötason alapuolen, johon alapuoleen liittyy suoraan tiskin käyttötasosta alaspäin suuntautuva puumateriaalista valmistettu ja- — lusta, jonka käyttötason kannen puoleinen pinta on varustettu pinnoitteella, joka on valittu joukosta, johon kuuluvat: maalipinta tai puuviilupinnoite, — ja jonka käyttötason vähintään yksi pystysuuntainen reuna on varustettu maalipin- noitteella jolloin mainitun käyttötason alapuoleen liittyy edullisesti puumateriaalista valmistettu jalusta, joka käsittää puupinnan, joka on päällystetty muovilaminaatilla tai muovikal- volla, — 2) tuoli, jossa on puurunkoinen istuintaso, jonka yläpuoli on varustettu pinnoitteella, joka on valittu joukosta, johon kuuluvat: puuviilupinnoite ja maalipinta; ja jolloin mainittuun puurunkoiseen istuintasoon liittyy puupintainen, istuintasolta o 20 — ylöspäin suuntautuva selkänoja, joka on varustettu pinnoitteella, joka on valittu jou- > kosta, johon kuuluvat: & I <Q puuviilupinnoite ja

N

N I maalipinta; Ao a O ja lisäksi mainittuun puurunkoiseen istuintasoon liittyy yksi tai useampia istuintason io 25 alapuolelle kytkeytyviä, alaspäin suuntautuvia tuolinjalkoja, joka/jotka ovat joko pui- 5 sia tuolinjalkoja, joka/jotka on varustettu puumaalipinnoitteella tai metallisia tuolin- N . K jalkoja, joka/jotka on varustettu jauhemaalipinnoitteella;

jolloin molempien edellä mainittujen huonekalujen valittujen kontaktipintojen pinnoit- teisiin on järjestetty antimikrobista tehoa ainakin S.aureusta ja E.colia vastaan. Käsillä olevan keksinnön eräissä suoritusmuodoissa on huonekalujen valittuihin kontaktipintoihin järjestetty antimikrobinen pinnoite, jolloin valittujen kontaktipintojen — pinnoitteisiin, joihin on järjestetty antimikrobista tehoa ainakin S.aureusta ja E.colia vastaan kuuluvat: 1) — tiskin kontaktipinnat, jotka käsittävät tiskin käyttötason kannen sekä käyttöta- son pystyreunat, jolloin käyttötason kannen yläpuolen pinnoite on maalipinta, joka käsittää yhden tai useamman lakka- tai maalikerroksen, joka maa- — lipinta on paksuudeltaan kuivana 10—120 um ja sen ylimmässä lakka- tai maaliker- roksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,003-0,3 p-%, laskettuna maalipinnoitteen kuivapainosta; tai puuviilupinnoite, jonka päällä on maalipinta, erityisesti lakkapinnoite, jossa on yksi tai useampi maali- tai lakkakerros, joka maalipinta on paksuudeltaan kuivana 10— 120 um edullisesti 30-100 um ja siinä on hopeaa (Ag) 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapainosta; ja mainitun tiskin pystyreunoissa vähintään yhden pystysuuntaisen reunan pinnoite on maalipinta, joka käsittää yhden tai useamman lakka- tai maalikerroksen, joka maa- — lipinta on paksuudeltaan kuivana 10—120 um ja sen ylimmässä lakka- tai maaliker- roksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,003-0,3 p-%, o laskettuna maalipinnoitteen kuivapainosta; ja

O N 2) — tuolin kontaktipinnat käsittävät ainakin istuintason yläpuolen ja selkänojan, jol- <Q loin

N

N I 25 —(B1) istuintason yläpuolen pinnoite on a O puuviilupinnoite, jonka päällä on maalipinta, erityisesti lakkapinnoite, jossa on yksi io tai useampi maali- tai lakkakerros, joka maalipinta on paksuudeltaan kuivana 10— S 120 um edullisesti 30-100 um ja siinä on hopeaa (Ag) 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapainosta tai maalipinta; joka käsittää yhden tai useamman lakka- tai maalikerroksen, joka maa- lipinta on paksuudeltaan kuivana 10-120 um edullisesti 30-100 um ja sen ylim- mässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna mainitun hopealla käsitellyn maalipinnoitteen — ylimmän lakka- tai maalikerroksen kuivapainosta ja (B2) tuolin selkätuen selkänojassa oleva pinnoite on puuviilupinnoite, jonka päällä on maalipinta kuten maali- tai lakkakerros, joka on paksuudeltaan kuivana 10—120 um edullisesti 30-100 um, ja sen ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,003—-0,3 p-%, laskettuna maalipinnoitteen kuivapainosta tai maalipinta, joka käsittää yhden tai useamman lakka- tai maalikerroksen, joka maa- lipinta on paksuudeltaan kuivana 10-120 um edullisesti 30-100 um ja sen ylim- mässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapainosta.

— Eräässä suoritusmuodossa keksinnön mukainen maalipinta käsittää vähintään kaksi maali- tai lakkakerrosta, ja vain ylimpään lakka- tai maalikerrokseen on järjes- tetty hopeaa levittämällä ensin vähintään yksi lakka- tai maalikerros ja sen jälkeen levittämällä kyseisen vähintään yhden lakka- tai maalikerroksen päälle hopeaa kä- sittävä ylin maali- tai lakkakerros.

—Keksinnön mukainen pinnoite voidaan saada aikaan siten, että ensin levitetään pin- nalle ensimmäinen kerros maalia tai lakkaa, jonka annetaan kuivua. Maali tai lakka voi olla huonekalumaalia tai -lakkaa ja olla samaa maali tai lakkaa, jota käytetään perusmaalina tai -lakkana, johon myös hopea sekoitetaan, tai ensimmäinen kerros = voi käsittää eri maalia tai lakkaa, johon hopea sekoitetaan. Kun ensimmäinen kerros N 25 — on kuivunut, levitetään tämän päälle vähintään toinen kerros maalia tai lakkaa. Pin- <Q noite voi käsittää vähintään kaksi maali- tai lakkakerrosta siten, että vai osa maali- N tai lakkakerroksista, edullisesti vain ylin kerros, käsittää hopeaa. Pinnoite voi käsit- E tää myös vähintään kaksi maali- tai lakkakerrosta, jotka molemmat kerrokset käsit- n tävät hopeaa. Tällöin ylin kerros maalia tai lakkaa ja mahdolliset muut hopeaa kä- N 30 — sittävät maali- tai lakkakerrokset käsittävät hopeaa kuten on kuvattu muualla tässä 2 tekstissä ja on edullisesti sekoitettu in situ.

N Kun vain ylin lakka- tai maalikerros käsittää hopeaa, on mahdollista saada aikaan huonekalun antimikrobinen pinnoite käyttämällä vähemmän hopeaa kuin tekniikan tason ratkaisuissa.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa maali tai lakka sekoitetaan in situ, jolloin ho- peaa käsittävää maalia tai lakkaa sekoitetaan ennen pinnoitteen aikaan saamista. Sekoitus voi tapahtua sillä tavoin, että hopea ei juurikaan ehdi laskeutua maalissa tai lakassa, jolloin hopeapitoisuus on oleellisesti homogeeninen. In situ sekoitus voi tapahtua lähellä ajankohtaa, jolloin pinnoite esimerkiksi maalataan. ”Lähellä ajan- kohtaa” voi olla esimerkiksi oleellisesti hetkeä ennen maalaamista (esimerkiksi en- nen ruiskuttamista) tai esimerkiksi enintään 30 minuuttia ennen maalaamista, edul- lisesti enintään noin 10 minuuttia ennen maalaamista, erityisen edullisesti noin 4-5 minuuttia ennen maalaamista.

Se, että maali tai lakka sekoitetaan in situ, tarkoittaa myös sitä, että maalin sekoi- tuksessa hopeaa tai hopeayhdisteitä lisätään maaliin in situ, eli oleellisesti hetkeä ennen maalaamista. Näin voidaan välttää hopean laskeutuminen maalin pohjalle sillä tavoin, että sitä olisi vaikea saada sekoittumaan maaliin homogeenisen ho- peapitoisuuden aikaansaamiseksi.

— Edullisesti in situ sekoituksella saadaan hopea levittäytymään maaliin tai lakkaan homogeenisesti, jolloin kun maali tai lakka on sekoitettu ja se on valmista levitettä- väksi, maalissa tai lakassa voi olla hopeaa 0,0005 - 0,05 p-%, edullisesti 0,002 — 0,03 p-%, laskettuna maalin tai lakan märkäpainosta, ja maalissa tai lakassa on hopeaa jokaisessa litrassa 10-200 ug/l, edullisesti 20-150 ug/l.

— Eräässä suoritusmuodossa maalipinta käsittää vähintään yhden maalikerroksen, joka käsittää hopeaa siten, että hopea on oleellisesti homogeenisesti levittäytynyttä kyseisellä pinnoitteella. Homogeenisesti levittäytynyt tarkoittaa tässä sitä, että pin- noitteessa ei ole sellaisia kohtia, joissa on oleellisesti enemmän hopeaa kuin toi- sissa kohdissa. Hopea voi olla oleellisesti homogeenisesti levittäytynyttä siten, että > 25 — pinnoite käsittää hopeaa millä tahansa valitulla cm? alueella 0,001 — 30 ug/cm?, N edullisesti 0,01 — 20 ug/cm?.

2 N Tuottamalla keksinnön mukainen pinnoite siten, että maali sekoitetaan in situ, voi- - daan saada hopea levittäytymään homogeenisesti pinnoitteeseen. Homogeeninen = hopeapitoisuus pinnoitteessa voi tarkoittaa sitä, että hopeaa tarvitaan vähemmän O 30 kuin tekniikan tason ratkaisuissa antimikrobisen tehon aikaan saamiseksi. Jos ho- io peaa käsittävää maalia on levitetty pinnoitteen aikaansaamiseksi siten, että hopeaa S on pinnoitteessa epähomogeenisesti levittäytyneenä, käytettävän maalin tai lakan hopeapitoisuuden tulee mahdollisesti olla suurempi kuin keksinnössä käytettävän maalin tai lakan hopeapitoisuus.

Eräässä suoritusmuodossa keksinnön mukainen maalipinta saadaan aikaan käyt- tämällä maalia, jonka kuiva-ainepitoisuus on 20-60%, ja joka käsittää sideainetta, joka valitaan ryhmästä alkydi, PVA, kopolymeeri, styreeniakrylaatti tai akrylaatti. Edullisesti käytettävä maali on dispersiomaalia. Maali voi käsittää täyteainetta (esi- — merkiksi titaanidioksidia, kalsiumkarbonaattia, tai talkkia), pigmenttiä (esimerkiksi ti- taanidioksidia), apuaineita (esimerkiksi dispergointiainettta, emulgaattoria, vaah- donestoainetta, ponneainetta, säilöntäainetta, UV-suoja-ainetta), ja/tai liuotinta (ku- ten liuotetta, ohennetta, ja/tai apuliuotinta). Hopea, edullisesti yhdisteenä kantajaan sidottuna, lisätään ja sekoitetaan maaliin in situ, eli oleellisesti hetki ennen levittä- — mistä, kuten on muualla kuvattu tässä tekstissä. Eräässä esimerkissä voidaan käyttää noin 40-50% kuiva-aineita käsittävän A pe- rusmaalin ja veden seosta, joka seos käsittää noin 90-99% maalia ja noin 1-10 % vettä (p-%, laskettuna maalin märkäpainosta). In situ sekoituksessa voidaan seok- seen lisätä noin 0,1-1%, edullisesti 0,5-0,7%, esimerkiksi noin 0,65%, vesidisper- — siota (prosenttiluvut ilmoitettu painoprosentteina laskettuna maalin märkäpainosta), joka käsittää noin 1-3 % hopeakloridin ja titaanidioksidin reaktiomassaa. Hopeaa käsittävä maali voidaan levittää huonekalun pintaan edullisesti noin 4-5 minuuttia sekoittamisen jälkeen. Pintaan on voitu joissakin suoritusmuodoissa levittää ensin vähintään yksi kerros maalia tai lakkaa, jossa ei ole hopeaa. Kun tämä/nämä ker- —rokset ovat kuivuneet, voidaan hopeaa käsittävää maalia levittää pintaan vähintään yksi kerros. Toisessa esimerkissä levitetään huonekalun pintaan ainoastaan kaksi kerrosta hopeaa käsittävää maalia. Maalia voidaan edullisesti levittää pintaan jo- kaista kerrosta kohden noin 100g/m?. Esimerkin mukainen maali voidaan edullisesti levittää pintaan ruiskuttamalla.

— Eräässä suoritusmuodossa keksinnön mukainen maalipinta saadaan aikaan käyt- = tämällä lakkaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on 20-40%, ja joka käsittää sideainetta, N joka valitaan ryhmästä akrylaatti ja alkydi.

O N Eräässä suoritusmuodossa keksinnön mukainen maalipinta saadaan aikaan käyt- I tämällä lakkaa joka käsittää esimerkiksi noin 20-40% kuiva-aineita käsittävää vesi- = 30 — pohjaista läpinäkyvää lakkaa ja hopeaa käsittävää vesidispersiota. Eräässä esimer- = kissä lakkaan voidaan sekoittaa in situ noin 0,1-1%, edullisesti 0,5-0,7%, esimerkiksi S noin 0,65%, vesidispersiota (prosenttiluvut ilmoitettu painoprosentteina laskettuna > lakan märkäpainosta), joka käsittää noin 1-3 % hopeakloridin ja titaanidioksidin re- aktiomassaa. Lakkaa voidaan levittää huonekalun pintaan esimerkiksi ruiskutta- — malla siten, että yksi kerros käsittää noin 80 g/m? lakkaa.

Keksinnön mukainen pinnoite on mahdollista saada aikaan myös käyttämällä öljy- pohjaista maalia tai lakkaa, kuten katalyyttimaalia.

Metallipinnoitteissa testiprotokollana käytettiin EPA:n (US Environmental Protection Agency) kuparipinnoitteille määrittelemää kolmivaiheista nk. ”residual self-sanizing” testiprotokollaa, joka suoritetaan hyvää laboratoriokäytäntöä (GLP) noudattaen.

Testiprotokollassa tarkastellaan kuparipinnoitteen tehoa seuraavia taudinaiheuttajia vastaan: E.coli O157, S.aureus, vankomysiini resistantti E. faecalis (VRE), E. aero- genes ja P. aeruginosa. Tässä hakemuksessa metallipinnoite (kupariseos tai mes- sinki) katsottiin antimikrobiseksi mikäli se täytti em. EPA:n testiprotokollan — vaatimukset (kts: EPA test and registration/ Antimicrobial Copper site).

Käsillä oleva keksintö perustuu yleisesti ottaen ensinnäkin siihen, että huonekalun pinnoitteeseen saadaan antimikrobinen teho käsittelemällä hopeayhdisteillä siten, että saadaan aikaan pinnoite, joka täyttää edellä mainitun ISO 22196 tai JIS 2 2801 antimikrobisuustestin vaatimukset. Toisekseen, pinnoitteeseen lisätty hopeamäärä — voidaan pitää alhaisena lisäämällä vain pinnoitteen pintakerroksiin hopeayhdisteitä (vain noin 0,001 - 0,6 p-% aivan pintaan rajoittuvan kontaktipinnan osasta). Kolman- neksi, huolimatta hopeayhdisteiden erittäin alhaisesta määrästä on lisättyjen ho- peayhdisteiden antimikrobinen tehoavuus varmistettu, käyttämällä edullisesti kan- tajaan sidottuja hopeayhdisteitä. Näillä toimenpiteillä saavutetaan se etu, että huo- — nekalun kontaktipinnoille lisätään vain juuri sellainen määrä hopeayhdisteitä, joilla pystytään varmistamaan mm. sairaaloiden ja terveyskeskusten korkeiden hygie- niavaatimusten edellyttämä antimikrobinen teho, mutta joilla hopeakäsittelyn kus- tannukset pysyvät alhaisina.

Edullisesti huonekalun pinnoitteeseen on lisätty hopeayhdisteitä niin paljon ja sel- > 25 — laisessa muodossa, että hopeayhdisteiden antimikrobinen teho tiettyjä taudinaiheut- N tajabakteereita vastaan täyttää ISO 22196 tai JIS 2 2801 määrittämän antimikrobi- se sen tehon valittuja taudinaiheuttajia vastaan. Valittuihin taudinaiheuttajiin kuuluvat N ainakin S.aureus ja E.coli. Em. testiprotokollan mukaisesti vaikuttavan aineen anti- I mikrobisen tehon tulee olla niin suuri, että se tappaa 95 % valitusta taudinaiheutta- = 30 — jista tietyltä antimikrobisesti käsitellyltä pinnalta verrattuna käsittelemättömään pin- 2 taan.

5 S Mahdolliset kontaktipinnat ovat pöydässä ja tiskissa (mm. vastaanottotiski) pöytä- taso ja käyttötason yläpinta sekä pöydän pöytätasoon ja tiskin käyttötasoon rajoit- tuvat pystyreunat. Riippuen pöydän käyttötavasta ovat/on usein myös pöydän jalat

/ pöydän jalka käsitelty antimikrobiseksi. Pöytätason alapuoli tai osa siitä muodos- tetaan vain joissain sovellutuskohteissa (esim. sairaalaympäristö) antimikrobiseksi. Tiskin käyttötason yläpinnan ja pystyreunojen lisäksi myös tiskin jalustan pinnoite saatetaan järjestää kokonaisuudessaan tai osittain antimikrobiseksi.

Tuoleissa puolestaan on ainakin istuintaso ja selkänoja sekä näiden pystyreunat muodostettu antimikrobisiksi. Riippuen käyttötarkoituksesta ja tuolinjalkojen sijain- nista istuintasoon nähden voidaan myös tuolin jalat käsitellä antimikrobisiksi. Erässä toisessa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa tiskin, pöydän tai tuolin valittu kontaktipinta on päällystetty puumaalipinnoitteella, joka käsittää yhden tai useamman lakka- tai maalikerroksen, joka maalipinta on paksuudeltaan 10 -120 um edullisesti 30 -100 um ja vain ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 - 0,3 p-%, laskettuna maalipin- nan kuivapainosta. Tällä tavalla pystytään puupinnat käsittelemään kustannuste- hokkaasti hopeaa sisältävällä maalilla. — Kantajaan sidottu hopeayhdiste on eräässä suoritusmuodossa hopeafostaattilasia, jossa hopean pitoisuus on 0,1 -10 mol-% edullisesti 0,5 -5 mol-% vielä edullisemmin 0,5-2 mol.-%. Eräässä toisessa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa pöydän tai tiskin poly- meerireunus on muodostettu antimikrobiseksi, lisäämällä polymeerivalun valuvai- heessa polyuretaanihartsiin sellainen määrä kantajaan sidottua hopeayhdistettä. Polyuretaanivalusta valmistetun polymeerireunuksen paksuus on 1 - 5 mm ja sisäl- tää hopeaa 0,001 - 0,6 p- %, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna mainitun poly- meerireunuksen valamiseen käytetyn polyuretaanihartsin painosta. = Vielä eräässä toisessa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa pöydän tai tiskin N 25 — polymeerireunus on reunanauha, joka on muodostettu antimikrobisidiseksi lisää- <Q mällä reunanauhan muodostavaan polyesterihartsiin tai akryylinitriilibutadieenisty- N reenihartsiin reunanauhan valmistusvaiheessa hopeayhdistettä niin paljon, että reu- E nanauha, jonka paksuus on 0,5- 4 mm sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 % p-% edullisesti n 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna reunanauhan valmistukseen käytetyn hartsin painosta. LO 30 — Eräässä toisessa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa antimikrobinen kaluste- > kokonaisuus käsittää pöydän jonka pöytälevy on muodostettu messingistä tai kupa- ria sisältävästä lejeeringistä, jossa on vähintään 60 % kuparia. Käytettävän metalli- pinnoitteen on täytettävä edellä mainittu EPA:n testiprotokollan vaatimukset siinä mainittuja taudinaiheuttajia vastaan.

Niin ikään eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa kontaktipinta on puu- pinta kuten viilupinta, jonka päällä on maalipinta. Maalipinta käsittää yhden tai use- amman lakka- tai maalikerroksen, joka maalipinta on paksuudeltaan 10 -120 um edullisesti 30 -100 um ja vain sen ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p- %, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna maali- pinnan kuivapainosta. Hopean määrä on karkeasti ottaen 0,001 - 0,6 p- % myös ylimmän lakka- tai maalikerroksen valmistukseen käytetyn maalin tai lakan kuiva- ainepitoisuudesta.

Eräässä keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa huonekalun maalipinnoittee- seen tai puuviilupinnoitteen päällä olevaan maalipinnoitteeseen tai on hopea lisätty suoraan tai epäsuorasti kantajayhdisteeseen kuten fosfaattilasiin, titaanidioksidiin tai zeoliittiin sidottuna hopeana.

Eräässä toisessa keksinnön suoritusmuodossa huonekalu on pöytä, ja pöydän kon- taktipinnat käsittävät antimikrobisen pinnoitteen, jolloin kontaktipinnat käsittävät ai- — nakin pöytätason alapuolelle tai sen ulkoreunoihin liittyvät metalliset pöydänjalat, joiden metallisten pöydänjalkojen päällä on jauhemaalipinta joka käsittää jauhemaa- likerroksen, joka on märkäpaksuudeltaan 10 -150 um edullisesti 30 -100 um ja jossa kerroksessa on hopeaa (Ag) 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna jauhemaalipinnoitteen kuivapainosta.

— Vielä eräässä suoritusmuodossa huonekalu on pöytä, joka käsittää pääosin puuma- teriaalista valmistetun pöytätason, jonka pöytätason ylä- ja alapinta on varustettu limattavalla muovikalvolla tai vastapaperilla, jonka päällimmäinen kerros käsittää paperin, joka on impregnoitu polyesteri-, melamiini-, urea- tai fenolihartsilla, johon on lisätty kantajaan sidottua hopeaa 0,001 -0,6 p-% laskettuna dekoratiivipaperiin > 25 — lisätyn polyesteri-, melamiini-, urea- tai fenolihartsin painosta.

O > Eräässä suoritusmuodossa huonekalu on tuoli, ja tuolin puinen istuintaso on ver- = hoiltu kankaalla ja kankaaseen on lisätty kantajaan sidottuja, organofunktionaalisia - silaaneja, elementaarista hopeaa tai isotiatsolidiinia.

a N Eräässä sellaisessa suoritusmuodossa, jossa keksinnön mukainen huonekalu on N 30 — tuoli ja kontaktipinnat käsittävät antimikrobisen pinnoitteen, tuolin kontaktipintoihin 2 kuuluvat työtuolin istuintason alapuolelle liittyvä metallinen tuolinjalka, joka on pääl- S lystetty jauhemaalikerroksen muodostamalla jauhemaalipinnoitteella, joka on kuiva- paksuudeltaan 30 -60 um ja jossa on hopeaa (Ag) 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003

— 0,3 p-%, laskettuna jauhemaalikerroksen kuivapainosta. Toisessa keksinnön suo- ritusmuodossa, jossa huonekalu on tuoli, tuolin kontaktipintoihin kuuluvat tuolin is- tuintason alapuolelle tai istuintason reunoihin liittyvät metalliset tuolinjalat, joiden kunkin päällä on jauhemaalikerroksen muodostama jauhemaalipinta, joka on kuiva- — paksuudeltaan 30 -60 um ja jossa on hopeaa (Ag) 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna jauhemaalikerroksen kuivapainosta.

Eräässä suoritusmuodossa keksinnön mukainen huonekalu on tuoli tai työtuoli, ja tuolin tai työtuolin kontaktipintoihin kuuluvat tuolin jalkoihin, ja/tai selkätukeen kyt- keytyvien käsinojien pinnat, joiden käsinojien yläpuoli ja/tai sivupinnat on varustettu — pinnoitteella, joka on valittu joukosta, johon kuuluvat: puuviilupinnoite, jonka päällä on maalipinta, joka muodostuu vähintään yhdestä maali- tai lakkakerroksesta, joka on paksuudeltaan 10 -120 um edullisesti 30 -100 um, jonka ylimmässä kerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapainosta, tai — maalipinta, joka muodostuu vähintään yhdestä maali- tai lakkakerroksesta, joka on paksuudeltaan 10 -120 um edullisesti 30 -100 um ja jossa on hopeaa (Ag) 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, maalipinnoitteen kuivapainosta, joka hopea on pääosin maalipinnoitteen ylimmässä maali- tai lakkakerroksessa.

Eräässä suoritusmuodossa huonekalu on tuoli, jonka kontaktipinnat käsittävät anti- — mikrobisen pinnoitteen, jolloin ainakin tuolin käsinojat käsittävät kontaktipinnat, ja käsinojien yläpuoli ja/tai sivupinnat on varustettu pinnoitteella, joka on muovilami- naattikerros, joka käsittää pääosin polyesteri- tai melamiinihartsia.

Eräs keksinnön mukainen huonekalu on tuoli, jonka kontaktipinnat käsittävät anti- = mikrobisen pinnoitteen, jolloin ainakin tuolin käsinojat käsittävät kontaktipinnat, ja N 25 — käsinojien pystypäädyissä on maalipinta, joka muodostuu vähintään yhdestä maali- <Q tai lakkakerroksesta, joka on paksuudeltaan 10 - 120 um edullisesti 30 - 100 um, N jossa on hopeaa (Ag) 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna ylim- E män maalipinnan kuivapainosta ja joka hopea sijaitsee pääosin ylimmässä maali- n tai lakkakerroksessa.

LO 30 — Erilaisissa suoritusmuodoissa on mahdollista, että keksinnön mukainen huonekalu > käsittää kuparisen metallipinnoitteen, jolloin metallipinnoitteen kupari on puolikovaa kuparia esimerkiksi C12200 tai me-tallipinnoitteen messinki on esimerkiksi laatua C23000.

Tässä hakemuksessa kuvatuissa esimerkeissä maalipinta käsittää hopeaa pääosin vain ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa, mutta keksinnön mukaisen pinnoitteen avulla voidaan saada aikaan myös antimikrobinen huonekalun pinnoite, jossa on esimerkiksi kaksi kerrosta maalia tai lakkaa, joista molemmat käsittävät hopeaa. — Keksinnön mukainen antimikrobinen huonekalun pinnoite voi käsittää myös esimer- kiksi kolme kerrosta, joista pääosin vain yksi tai kaksi ylintä maali- tai lakkakerrosta käsittävät hopeaa. Kuvatuissa esimerkeissä pinnoite käsittää hopeaa 0,001 — 0,6 p%, ja esimerkiksi edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, pinnoitteen kuivapainosta. Jos pinnoite käsittää esimer- — kiksi kaksi kerrosta maalia tai lakkaa, ja pääosin vain ylimmässä maali- tai lakkaker- roksessa on hopeaa, voi pinnoite tällöin käsittää esimerkiksi 0,001 — 0,3 p-%, edul- lisesti 0,001 — 0015 p-% hopeaa laskettuna pinnoitteen kuivapainosta. Seuraavassa keksintöä vielä havainnollistetaan viittaamalla oheisiin kuvioihin. Kuvioissa 1A ja 1B näkyy kussakin perspektiivikuviona useampijalkainen pöytä ja — kaksi tämän pöydän pöytälevyn vastakkaisilla puolilla olevaa, hieman erilaista asia- kastuoliryhmää. Kuviossa 2A näkyy perspektiivikuviona säätöjaloilla varustettu sähköpöytä ja sen ympärillä oleva asiakastuoliryhmä sekä työtuoli. Kuviolla 2B havainnollistetaan vielä erikseen yläviistosta katsottuna kuviossa 2A nä- — kyvää sähköpöytää. Kuviossa 2C esitetään puolestaan yläviistosta katsottuna kuviossa 2A näkyvää työ- tuolia. oO S Kuviossa 3 näkyy yläviistosta katsottuna huonekaluryhmä, johon kuuluu tolppaja- & lalla varustettu pöytä ja neljä sen ympärillä olevaa asiakastuolia. N 25 — Kuviossa 4A näkyy asiakastuolipari, jota voidaan käyttää kuviossa 1A, 1B tai 2A E esitetyissä huonekaluryhmissä korvaamaan niissä näkyvät asiakastuoliryhmät. = Kuvioissa 4B ja 4C näkyy erilaisia asiakastuoleja, joita voidaan käyttää kuvioissa S 1A, 1B ja 2A näkyvissä asiakastuoliryhmissä.

O N Kuvioissa 5A ja 5B esitetään kussakin toimistotiloja, johon on sijoitettu useita kek- —sinnön mukaisia huonekaluja.

Kuviossa 6 näkyy vastaanottotiski ja sen yhteydessä käytettyjä työtuoleja. Kuvioissa 7A- 7G näkyy kaavamaisesti erilaisia kontaktipintoja, jotka on varustettu antimikrobisilla käsittelyillä. Kuviossa 8 esitetään keksinnön mukaisen menetelmän vaiheita.

Seuraavassa käydään läpi kuvioissa 1-8 näkyvät rakenteet ja se mitä keksinnön aspektia kullakin kuviolla on tarkoitus havainnollistaa. Kuviossa 1A näkyy perspektiivikuviona antimikrobinen kalustekokonaisuus, joka on järjestetty yhteen ja samaan toimistotilaan. Kuviossa 1A näkyy pöytä 3 ja neljä sen ympärillä olevaa asiakastuolia 1; 17-14, joka asiakastuolijoukko 11-14 on sovitettu — yhdessä käytettäviksi mainitun pöydän 3 kanssa. Asiakastuolijoukossa on kaksi pöydän vastakkaisilla puolella olevaa asiakastuoliryhmää. Ensimmäinen asiakas- tuoliryhmä muodostuu asiakastuoleista 1; 1! ja 1; 12 ja toinen asiakastuoliryhmä muodostuu asiakastuoleista 1; 13 ja 1; 14, jotka asiakastuoliryhmät sijaitsevat pöy- dän 3 pöytälevyn 31 vastakkaisilla puolilla.

— Pöytään 3 kuuluu puumateriaalista, kuten esimerkiksi massiivipuusta tai kalustele- vystä valmistettu pöytälevy 31. Pöytälevyn 31 yläpuoli 31a on pinnoitettu melamii- nipohjaisella ensimmäisellä muovilaminaatilla 310c ja alapuoli on pinnoitettu niin ikään melamiinipohjaisella toisella muovilaminaatilla tai pelkällä vastapaperilla. Kun- kin muovilaminaattipinnoitteen 310c kokonaispaksuus on noin 0,8 mm. Vain pöytä- — levyn 31 yläpuolen muovilaminaattipinnoitteeseen 310c on lisätty antimikrobista ho- peayhdistettä vastaavalla tavalla kuin kuviossa 7C ja sen selostuksessa on havain- nollistettu antimikrobisen muovilaminaattipinnoitteen 310c, 64 muodostamiseksi.

> Tässä tapauksessa päällimmäinen pintakalvo 641, 64a jätettiin kokonaan pois muo- N vilaminaatista ja se korvattiin impregnoimalla päällimmäinen dekoratiivipaperi 64?, A 25 64b (vrt. kuvio 7C) yksi tai kaksi kertaa melamiinihartsilla. Hopeaa sisältävä ho- N peafosfaattilasi sisälsi hopeaa 0,1- 10 mol- %. Käytetyn hopeafostaattilasin yleis- I kaava oli CasoNa2o-xPs0Agx, jossa x=0,1 -10 edullisesti x=0,5-5. Hopeafosfaattilasia = sisällytettiin edullisesti vain jälkimmäiseen dekoratiivipaperin impregnointiin käytet- = tyyn hartsierään. Näin saatiin muodostettua dekoratiivipaperin päälle ohut pinta- S 30 — kalvo, jossa oli hopeayhdistettä. Näin pöytälevyn 31 muovilaminaattipinnoitteen > 310c päällimmäisen dekoratiivipaperin 64b (vrt. kuvio 7C) ohut pintakerros sisälsi käsittelyn jälkeen hopeaa noin 0,001 — 0,6 p -% laskettuna dekoratiivipaperin pinta- kerrokseen lisätyn, hopealla käsitellyn hartsierän painosta.

Pöydän 3 pöytälevyn 31 ylä- ja alapuolen muovilaminaattipinnoitteiden väliin jää pöydän 3 puisen pöytälevyn 31 päädyn (reunan) alue, jonka kautta kulkeva pysty- taso on poikkisuunnassa pöytälevyn 31 yläpuolen 31a tasoon nähden.

Kuviossa 1A esitetyn pöytälevyn 31 päädyn pystysuuntaiseen reunaan 33 on muodostettu pit- —känomainen, pöytälevyn yläreunan suuntainen polymeerireunus 33d, joka on anti- mikrobinen polymeerireunus 33d, 63. Reunan 33 polymeerireunus 33d voi olla joko polyuretaanista muodostettu reunavalu 33f tai polyesteristä tai akryylinitriilibutadiee- nistyreenistä valmistettu reunanauha 33e (vrt. kuvio 7G). Antimikrobinen hopeayh- diste, kuten edellä mainittu hopeafosfaattilasi, jonka yleiskaava on CasoNazo- xPsoAgx, jossa x=0,1 -10 erityisesti 0,5 -5, lisätään polymeerireunuksen 33d muo- dostavaan polyuretaanihartsiin (reunavalu) tai polyesterihartsiin (reunanauha) mai- nitun polymeerireunuksen 33d valmistusvaiheessa vastaavalla tavalla kuin kuvion 7G selostuksen yhteydessä on havainnollistettu.

Kuviossa 1A esitetyn suorakaiteen muotoisen puisen pöytälevyn 31 alapuoleen liit- — tyy pöytälevyn 31 nurkissa neljän metallisen pöydänjalan (reunajalan) 35; 35b ryhmä.

Kussakin reunajalassa 35b on antimikrobinen jauhemaalimaalipinta 61a.

Jauhemaalipinta 61a muodostetaan ruiskuttamalla tai muuten levittämällä kuhunkin pöydänjalkaan 35; 35b jauhemaalia noin 100 um:n tasainen maalikerros, joka sisäl- tää hopeaa sisältävää antimikrobista kantajaan suoraan tai epäsuorasti sidottua yh- — distettä kuten hopeakloridia, joka on sidottuna titaanidioksidiin, hopeazeoliittia tai hopeafosfaattilasia.

Hopeafosfaattilasia, titaanidioksidia tai hopeazeoliittia seoste- taan jauhemaaliin niin paljon, että kuiva maalikalvo sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 p-% eli jauhemaalin tulisi sisältää hopeaa vain 0,001 - 0,6 p-% sideaineen kuivapainosta.

Pöydän 3 ympärillä olevat tuolit 1 ovat kaikki asiakastuoleja, joissa kussakin on eri- — laisia antimikrobisidisia pinnoitteita.

Pääsääntöisesti kaikki asiakastuolien ulospäin = näkyvät pinnat ovat potentiaalisia kontaktipintoja, jolloin ne käsitelty antimikrobista N hopeaa käsittäviksi pinnoitteiksi.

Kukin tuoli 1; 17, 1; 12, 1; 19, 1; 14 käsittää puurun- <Q koisen istuintason 10, jonka yläpuoli on varustettu antimikrobisella tekstiiliverhoilulla N 10a, 66. Edullisesti antimikrobinen tekstiiliverhoilu 10a, 66 on kangasverhoilu, joka E 30 on käsitelty mikrobisidisellä hopea- tai isotiatsolidiiniyhdisteellä tai organofunktio- n naalisella silaanilla.

Istuintason antimikrobisen kangasverhoilun 10, 66 valmistuksen N suhteen viitataan kuvioon 7B sekä mainitun kuvion selostukseen. o > Istuintason 10 alapuoli on yleensä maalattu puupinta tai vastaava, jota ei ole käsi- telty antimikrobisella hopeayhdisteellä, koska istuintason alapuolta ei yleensä kat- — sota kontaktipinnaksi.

Eräissä sovelluksissa, mm. sairaalaympäristössä, katsotaan tuolin istuintason alapinta kuitenkin potentiaaliseksi kontaktipinnaksi, jolloin myös se käsitellään vastaavalla tavalla antimikrobiseksi kuin istuintason yläpuolikin.

Kunkin tuolin 1 istuintasolta 10 kohoaa jatkuva selkätuki 11, joka on samalla selkä- noja 113. Ylöspäin suuntautuva selkätuki 11 on puurunkoinen ja se on päällystetty —muovilaminaatilla 11c kummaltakin puoleltaan. Selkänojan/selkätuen muovilami- naattipinnoite 11c on käsitelty antimikrobiseksi muovilaminaattipinnoitteeksi 11c, 64 hopeayhdisteellä kuten hopeafosfaattilasilla. Muovilaminaattipinnoitteen 11c val- mistus ja sen käsittely antimikrobiseksi on kuvattu jäljempänä yksityiskohtaisemmin kuvion 7C yhteydessä. Kuviossa 1A esitettyjen tuolien 1; 17, 1; 12, 1; 13, 1; 1* muo- — vilaminaattipinnoitteiden 11 kalvot 641... 64° (vrt. kuvio 7C) ovat kaikki polyesteri- hartsiin pohjautuvia.

Vaihtoehtoisesti selkätuen/selkänojan 11,113 muovilaminaattipinnoitteen kalvot

641... 645 voidaan muodostaa impregnoimalla selkänojan/selkätuen 11,113 muovi- laminaatin paperit melamiinihartsilla. — Näissä antimikrobisissa muovilaminaattipinnoitteissa joko päällimmäinen dekoratii- vipaperi 642, 64b, päällimmäinen dekoratiivipaperi 642, 64b sekä päällimmäinen pin- takalvo 64!, 64a tai kaikki kalvot 64"... 64$oli impregnoitu polyesterihartsilla (tai me- lamiinihartsilla) vähintään kertaalleen (vrt. kuvio 7C). Polyesterihartsiin oli lisätty kantajaan sidottuja hopeayhdisteitä (hopeafosfaattilasi, hopeakloridi sidottuna titaa- — nidioksidiin tai zeoliittiin sidottu hopea) antimikrobisen käsittelyn aikaansaamiseksi. Antimikrobisidisen hopean määrä oli kaikissa käsittelyissä 0,001 - 0,6 p-% lasket- tuna hopeayhdisteillä käsiteltyjen kalvojen sisältämän hartsin kokonaispainosta. Yleensä hopealla käsiteltiin vain ylin, dekoratiivipaperiin imeytetty hartsikerros. o Sekä istuintason 10 reunat (kantit) 105 että selkätuen 11 (tai selkänojan 113) reunat > 25 115 on käsitelty antimikrobisiksi, koska ne katsotaan työtuoleissa kontaktipinnoiksi. 0 Yleisimmin puisen selkätuen 11 tai tässä myös selkänojan 113 kantti varustetaan = puumaalipinnoitteella 115d. Myös istuintason 10 reunat 105 varustetaan puumaali- - pinnoitteella 105d. Istuintason 10 reunan 105 puumaalipinta 105d sekä selkätuen = 11 kantin 115 puumaalipinta 115d on edullisesti lakkapinnoite, joka on muodostettu O 30 — antimikrobiseksi lisäämällä siihen kantajaan sidottua hopeaa 0,001- 0,1 p-% lasket- io tuna puumaalipinnoitteen sisältämän sideaineen kuiva-ainepitoisuudesta. Antimik- 5 robinen maalipinta tuotetaan kuten on yksityiskohtaisemmin selostettu kuvioissa N 7D-7E. Tavallisesti istuintason ja/tai selkätuen/selkänojan kantit 105, 115 käsitel- lään 2 -3 kertaa antimikrobisella puumaalilla 105d, 115d, kuten lakalla. Kunkin maa-

likerroksen paksuus on märkänä noin 100 um, jolloin kuivan maalikalvon paksuu- deksi tulee 10 -40 um, riippuen sideaineen määrästä. Yleensä vain ylimpään maa- likalvoon lisätään kantajaan sidottua hopeayhdistettä, jolloin hopeaa on 0,001 -0,6 p-% maalipinnan painosta.

— Kunkin tuolin 1; 11, 1; 12, 1; 13, 1; 14 kaikki neljä jalkaa ovat metallijalkoja 13, jotka on päällystetty jauhemaalipinnoitteella 13d; 13d3. Kunkin metallijalan 13 jauhemaa- lipinta 13d3 on muodostettu antimikrobiseksi jauhemaalimaalipinnoitteeksi 61a ku- ten on yksityiskohtaisemmin selostettu myöhemmin kuvion 7F selostuksen yhtey- dessä. Jauhemaalipinta 61a muodostetaan ruiskuttamalla tai muuten levittämällä — kuhunkin tuolinjalkaan 35; 35b jauhemaalia noin 100 um:n tasainen maalikerros, joka sisältää hopeaa sisältävää antimikrobista kantajaan sidottua yhdistettä kuten zeoliittiin sidottua hopeaa, titaanidioksidiin sidottua hopeakloridia tai hopeafosfaat- tilasia. Hopeafosfaattilasia, hopeakloridia käsittävää titaanidioksidia tai hopeapi- toista zeoliittia seostetaan jauhemaaliin niin paljon, että kuiva maalikalvo sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 p-% maalikalvon kuivapainosta eli käytännössä jauhemaalin tu- lisi sisältää hopeaa 0,001 - 0,1 p-% sideaineen kuivapainosta.

Tuolien 1; 1' ja 1; 1* kontaktipintoihin kuuluvat lisäksi näiden tuolien jalkoihin 13, ja/tai selkätukeen 11 kytkeytyvien käsinojien 14 pinnat. Käsinojien 14 vaakasuun- taiset käsinojaosat 14c on valmistettu muottipuristetusta kertamuovista. Muottipu- — risteeseen käytetyn hartsin joukkoon on lisätty valmistusvaiheessa mikrobisidista, kantajaan sidottua hopeayhdistettä, erityisesti hopeafosfaattilasia niin paljon että käsiojaosien 14c muottipuriste sisältää hopeaa (Ag) 0,001 - 0,6 p-% laskettuna muottipuristeeseen käytetyn hartsin painosta.

Tuolin käsinojien 14 käsinojaosien 14c ylä- ja/tai sivupinnoilla voi olla myös metalli- > 25 — pinnoite, joka on valmistettu antimikrobisesta messingistä tai kupariseoksesta, jossa N on yli 60% kuparia. Tällaisella metallipinnoitteella on antimikrobista tehoa ainakin A S.aureusta ja E.colia vastaan ja sen tulee täyttää aiemmin mainitun EPA:n; kolmi- N vaiheisen testiprotokollan vaatimukset.

E Kuviossa 1B näkyy niin ikään perspektiivikuviona eräs toinen antimikrobinen kalus- O 30 —tekokonaisuus, joka on järjestetty yhteen ja samaan toimistotilaan. Myös kuviossa io 1B näkyy pöytä 3 ja neljän sen ympärillä olevaa asiakastuolia 1; 11-14, joka asiakas- 5 tuolijoukko 17-14 on sovitettu yhdessä käytettäviksi mainitun pöydän kanssa. Asia- N kastuolijoukossa on kaksi pöydän vastakkaisella puolella olevaa asiakastuoliryh- mää, jotka sijaitsevat pöydän 3 pöytälevyn 31 vastakkaisilla puolilla.

Pöytään 3 kuuluu myös tässä puumateriaalista, kuten esimerkiksi massiivipuusta tai kalustelevystä valmistettu suorakaiteen muotoinen pöytälevy 31. Kalustelevyllä tarkoitetaan tässä hakemuksessa, pöytälevyn tai tiskin käyttölevyn runkomateriaalia, joka voi olla lastulevyä, vaneria tai kuitulevyä, erityisesti mdf-le- —vyä. Pöytälevyn 31 yläpuoli 31a sekä myös alapuoli on varustettu puuviilupinnoitteella 310b, jonka paksuus on 0,5 - 4 mm edullisesti 0,6 -1,5 mm. Pöytälevyn yläpuolen 31a puuviilupinnoite 310b on varustettu antimikrobisella maali- tai lakkapinnoitteella 61, jonka kokonaiskalvon paksuus on 40 -120 um riippuen maali- tai lakkapinnoit- teen sideaineen määrästä sekä maali/lakkakerrosten lukumäärästä (kukin maali- tai lakkakerros muodostaa kuivuessaan kalvon, jonka kalvopaksuus on 20 -40 um). Maali- tai lakkapinnoitteeseen on lisätty kantajaan sidottua hopeaa siten, että ho- peaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna maali- tai lakkapin- noitteen kuivapainosta. Yleensä vain pöytälevyn 31 yläpuolen 31a puuviilupinnoit- teen 310b maali- tai lakkakerroksiin lisätään antimikrobista hopeayhdistettä vastaa- valla tavalla kuin kuvioissa 7D-7E on havainnollistettu. On kuitenkin käyttökohteita, joissa myös pöytälevyn alapuolen puuviilupinnoite on varustettu antimikrobisella maali- tai lakkapinnoitteella 61. Pöydän 3 pöytälevyn 31 ylä- ja alapuolen laminaattipinnoitteiden väliin jää pöytäle- —vyn 31 pystyreuna 33, joka on kohtisuorassa pöytälevyn 31 yläpuolen 31a tasoon nähden. Pöytälevyn 31 päätyyn 33 voidaan muodostaa samanlainen pitkänomai- nen, pöytälevyn yläreunan 31b suuntainen antimikrobinen polymeerireunus 33d, 63 kuin on kuvattu jo aiemmin kuvion 1A yhteydessä. o Polymeerireunuksen 33d sijaan voidaan pöytälevyn 31 pystyreuna 33 varustaa > 25 — myös erillisellä puulistalla reunalistan aikaansaamiseksi (ei esitetty kuvioissa). Reu- 0 nalista voidaan tämän jälkeen varustaa antimikrobisella puumaalipinnoitteella kuten = lakkapinnoitteella. Puumaalipinnoitteen käsittely antimikrobisidiseksi voidaan suo- - rittaa vastaavalla tavalla kuin on kuvattu kuvioiden 7D-7E ja niiden selostuksen yh- = teydessä.

O N 30 — Kuviossa 1B esitetyn pöydän 3 suorakaiteen muotoisen puisen pöytälevyn 31 ala- 2 puoleen liittyy pöytälevyn 31 nurkissa neljä puusta valmistetun pöydänjalan (reuna- N jalan) 34; 34b ryhmä. Kussakin reunajalassa 34b, on antimikrobinen puumaalimaa- lipinta 61b. Puumaalipinnoitteen käsittely antimikrobisidiseksi voidaan suorittaa vas- taavalla tavalla kuin on kuvattu kuvioiden 7D-7E ja niiden selostuksen yhteydessä.

Antimikrobinen puumaalipinta 61b muodostetaan pöydän jalkaan 3; 34b siten ruis- kuttamalla tai muuten levittämällä kuhunkin pöydänjalkaan 34; 34b maalia tai lakkaa yksi tai useampi märkäpaksuudeltaan noin 100 um:n tasainen maalikerros (kuiva- paksuus noin 10 -40 um). Valitut maalikerrokset sisältävät hopeaa sisältävää anti- — mikrobista kantajaan sidottua yhdistettä kuten zeoliittia, hopeakloridin ja titaanidiok- sidin reaktiomassaa tai hopeafosfaattilasia.

Hopeafosfaattilasia, hopeakloridi/titaa- nidioksidia tai zeoliittia seostetaan puumaaliin niin paljon, että maalipinta sisältää kuivana hopeaa 0,001 - 0,6 p- %, edullisesti 0,003 — 0,3 p-% kuivapainosta.

Pöydän 3 pöytälevyn 31 ympärillä olevat tuolit 1; 11, 1; 12, 1; 13, 1; 14 ovat kaikki — asiakastuoleja, joissa kussakin on erilaisia antimikrobisia pinnoitteita.

Pääsääntöi- sesti kaikki asiakastuolien ulospäin näkyvät pinnat ovat myös tässä potentiaalisia kontaktipintoja, jolloin ne käsitelty antimikrobista hopeaa käsittäviksi pinnoitteiksi.

Kukin tuoli 1; 17, 1; 12, 1; 13, 1; 14 käsittää puurunkoisen istuintason 10, jonka ylä- puoli on varustettu antimikrobisella tekstiiliverhoilulla 10a, 66. Edullisesti antimikro- — binen tekstiiliverhoilu 10a,66 on kangasverhoilu, ja kankaaseen on lisätty kantajaan sidottuja, organofunktionaalisia silaaneja, elementaarista hopeaa tai isotiatsolidiinia.

Istuintason antimikrobisen kangasverhoilun 10a, 66 valmistuksen suhteen viitataan tarkemmin kuvioon 7B sekä kuvion selostukseen.

Istuintason 10 alapuoli on yleensä maalattu puupinta tai vastaava, jota ei ole käsi- — telty antimikrobisella hopeayhdisteellä, koska istuintason alapuolta ei yleensä kat- sota kontaktipinnaksi.

Kuten on aiemmin mainittu, eräissä sovelluksissa, mm. sai- raalaympäristössä, saatetaan myös tuolin 1 istuintason 10 alapinta katsoa kuitenkin potentiaaliseksi kontaktipinnaksi, jolloin myös se käsitellään antimikrobiseksi esim. pintakäsittelemällä se antimikrobisella puumaalipinnoitteella 61b kuten on edellä ku- — vattu. 2 N Kunkin tuolin 1 istuintasolta 10 kohoaa ylöspäin selkätuki 11, joka on samalla sel- A känoja 113. Selkätuki 11 on puurunkoinen ja se on päällystetty liimattavalla puuvii- N lupinnoitteella 11b kummaltakin puoleltaan (tuolit 1;1! ja 1; 12) tai antimikrobisella I muovilaminaattipinnoitteella 64 kummaltakin puoleltaan (tuolit 1;13ja 1; 14). Puuvii- = 30 —lupinnoite 11b on vielä päällystetty antimikrobisella puumaalipinnoitteella 61b, eri- = tyisesti antimikrobisella lakkapinnoitteella 62. Puumaalipinta on käsitelty antimikro- S biseksi hopeayhdisteellä kuten hopeafosfaattilasilla, kuten on yksityiskohtaisemmin > esitetty kuviossa 7D-7E ja niihin liittyvässä selostuksessa.

Mikrobisidisen hopean määrä oli kaikissa puumaalipinnoitteissa 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p- %, laskettuna maalipinnan kuivapainosta.

Tuolien 1;13ja 1; 1* selkänojien muovila- minaattipinnoite 64 on valmistettu ja tuotettu antimikrobisidiseksi vastaavalla tavalla kuin kuviossa 1A on esitetty tuolien 1; 17, 1; 12, 1; 13, 1; 14 muovilaminaattipinnoit- teille. Myös tässä muovilaminaattipinnoitteen 64 kalvot 641... 648 voivat olla kaikki joko polyesterihartsiin tai melamiinihartsiin pohjautuvia kuten kuviossa 7C ja sen selostuksessa on jäljempänä kuvattu.

Seka kaikki istuintason 10 reunat (kantit) 105 että kaikki selkätuen 11 reunat 115 on käsitelty antimikrobisella huonekalulakalla 62 samalla tavoin kuin kuviossa 1A esi- tetyssä suoritusesimerkissä. Nämä reunat katsotaan asiakastuoleissa 1 kontaktipin- noiksi.

Kunkin tuolin 1; 11, 1; 12, 1; 13, 1; 14 kaikki 4 jalkaa on puisia jalkoja 15, jotka on — päällystetty puumaalipinnoitteella 15d. Kunkin pöydänjalan puumaalipinta 15d on muodostettu antimikrobiseksi puumaalipinnoitteeksi 61b kuten on yksityiskohtai- semmin selostettu myöhemmin kuviolla 7F. Puumaalipinta 61b muodostetaan ruis- kuttamalla tai muuten levittämällä kuhunkin pöydänjalkaan 34; 34b maalia tai lakkaa yksi tai useampia märkäpaksuudeltaan noin 100 um:n tasaisia maalikerroksia. Ku- — kin maalikerros muodostaa kuivuessaan noin 20-40 um:n maalikalvon riippuen lä- hinnä sen sisältämän kuiva-aineen määrästä. Ainakin ylin maalikalvo sisältää ho- peaa sisältävää antimikrobista, kantajaan sidottua hopeayhdistettä kuten zeoliittiin sidottua hopeaa, titaanidioksidiin sidottua hopeakloridia tai hopeafosfaattilasia. Ho- peafosfaattilasia, hopeakloridin ja titaanidioksidin reaktiomassaa tai hopeapitoista — zeoliittia seostetaan puumaaliin niin paljon, että maalipinta sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, maalipinnan kuivapainosta eli käytännössä maalin tulisi sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 p-% sideaineen kuivapainosta. Kuviossa 2A näkyy perspektiivikuviona kaksijalkainen nk. sähköpöytä 3 ja kuviossa 2A näkyy kaksi sähköpöydän 3 ympärillä olevaa asiakastuolia 1 sekä yksi työtuoli > 25 2. Kuvion 2A sähköpöytä 3 on selvyyden vuoksi esitetty vielä erikseen kuviossa 2B N ja kuvion 2A työtuoli 2 on esitetty erikseen kuviossa 2C. Seuraavassa selostetaan g näissä kuvioissa 2A, 2B ja 2C näkyviä keksinnön yksityiskohtia.

N - Sähköpöydän 3 pöytälevy 31 on kalustelevyä, joka on päällystetty ylä- ja alapuolel- = taan muovilaminaattipinnoitteella 310c (alapuoli voi olla päällystetty myös vain vas- O 30 — tapaperilla). Sähköpöydän 3 yläpuoleen 31a on muovilaminaattipinnoitteen 31; 310c io valmistusvaiheessa lisätty hopeayhdisteitä niin paljon, että muovilaminaattipinnoite 5 31; 310c on saatu antimikrobiseksi. Sähköpöydän 3 alapuolen 31b muovilaminaat- N tipinnoitetta 320c (tai vastapaperia) ei katsota kontaktipinnaksi, joten se jätetään yleensä käsittelemättä antimikrobisilla hopeayhdisteillä tai vastaavilla. On kuitenkin — sovelluksia, joissa myös pöytälevyn alapuoli voidaan käsitellä antimikrobiseksi.

Sähköpöydän 3 pöytälevyn 31 yläpuolen muovilaminaattipinnoitteen 310c valmistus ja mainitun laminaattipinnoitteen muodostus antimikrobisidiseksi tehtiin vastaavalla tavalla kuin on selostettu kuvioiden 1A ja 7C selostuksen yhteydessä. Sähköpöydän 3 pöytälevyn 31 kaikkiin pystysuuntaisiin reunoihin 33 lisättiin polymeerireunus 33d, — johon lisättiin mikrobisidisia hopeayhdisteitä niin paljon, että polymeerireunuksen 33d havaittiin täyttävän standardeissa ISO 22196 tai JIS 2 2801 määritetyn antimik- robisen tehon valittuja taudinaiheuttajiabakteereita vastaan. Hopeayhdisteitä sisäl- tävä antimikrobinen polymeerireunus 33d, 63 valmistettiin vastaavalla tavalla kuin on selostettu kuvioissa 1A näkyvän pöydän yhteydessä. Itse polymeerireunuksen 33d valmistusta ja hopeayhdisteiden lisäämistä polymeerireunukseen on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuviossa 7G sekä sen selostuksessa. Pöydän 3 pöytälevyn 31 muovilaminaattipinnoitteen 64 valmistusvaihtoehtojen sekä antimikrobisen poly- meerireunuksen 63 valmistuksen suhteen viitataankin kuvioihin 1A, 1B ja 7C, 7G ja niiden selostukseen.

— Sähköpöydän 3 alapuoleen liittyy kaksi metallista, korkeudeltaan säädettävää pöy- dänjalkaa 35; 35c, jotka on käsitelty jauhemaalaamalla. Sähköpöydän 3 säätöme- kanismilla varustettuja jalkoja 35c ei yleensä katsota kontaktipinnoiksi, jolloin niissä olevaan jauhemaalipinnoitteeseen ei ole lisätty mikrobisidisiä yhdisteitä. Sähköpöydän 3 ensimmäisellä puolella olevat kaksi tuolia 1; 11, 1; 12 ovat molem- mat asiakastuoleja ja niissä molemmissa on erilaisia antimikrobisidisiä pinnoitteita. Periaatteessa näiden asiakastuolien 1; 11, 1; 12 kaikki ulospäin näkyvät pinnat ovat jälleen potentiaalisia kontaktipintoja, jolloin ne varustettu mikrobisista tehoa omaa- vaa hopeaa käsittävillä pinnoitteilla. Kukin asiakastuoli 1; 11, 1; 12 käsittää metalli- runkoisen istuintason 10, jonka yläpuoli ja sivureunat on varustettu antimikrobisella — tekstiiliverhoilulla 10a, 66. Edullisesti antimikrobinen tekstiiliverhoilu 10a,66 on kan- 5 gasverhoilu, joka on käsitelty mikrobisidisellä hopea- tai isotiatsolidiiniyhdisteellä tai N organofunktionaalisella silaanilla. Istuintason 10 antimikrobisidisen kangasverhoilun <Q 10a, 66 valmistuksen suhteen viitataan tarkemmin kuvioon 7B sekä tämän kuvion N selostukseen. Istuintason 10 alapuoli on yleensä jauhemaalattu ja eikä jauhemaali- E 30 — pintaa ole käsitelty antimikrobisella hopeayhdisteellä, koska istuintason 10 alapuolta n ei yleensä katsota kontaktipinnaksi. Lo Kunkin asiakastuolin 1; 11, 1; 12 istuintasolta 10 kohoaa ylöspäin selkätuki 11 jossa > on metallinen tukirunko 112, johon tukirunkoon 112 on sijoitettu ylöspäin suuntau- tuva puinen selkänoja 113. Levymäinen selkänoja 113 on valmistettu puumateriaa- lista, kuten muotopuristeesta, lämpömuovattavasta vanerista tai massiivipuusta.

Ensimmäisen asiakastuolin 1; 1! selkänojan 113 kumpikin puoli on päällystetty puumaalipinnoitteella 11d kuten antimikrobisella huonekalulakalla 11d1, 62. Toisen asiakastuolin 1; 1? selkänoja 113 on päällystetty liimattavalla puuviilupinnoitteella 11b kummaltakin puoleltaan.

Puuviilupinnoite 11b on vielä päällystetty puumaalipin- noitteella 11d erityisesti antimikrobisella huonekalulakkapinnoitteella 11d1,62, jossa on1-2lakkakkalvoa, jolloin kunkin lakkakalvon kuivapaksuus on 20-40 um.

Puumaalipinnoitteen 11d ylin lakkakerros on kummassakin tapauksessa käsitelty antimikrobisella hopeayhdisteellä, kuten hopeafostaattilasilla, kuten on yksityiskoh- taisemmin kuvattu kuviossa 7D-7E ja niihin liittyvässä selostuksessa.

Mikrobisidisen hopean määrä oli kaikissa puumaalipinnoitteissa 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 —0,3p-%, laskettuna maalipinnan sideaineen kuivapainosta.

Selkätuen 11 selkänojan 113 reunat 115 (kantit) on varustettu puumaalipinnoitteella 115d, erityisesti antimikrobisella huonekalulakkapinnoitteella 115d,62. Tälläisessa tuolin selkänojan 11 reunan 115 huonekalulakkapinnoitteessa 115, 62 on 2 -3 lak- kakerrosta ja vain ylin lakkakerros on käsitelty antimikrobisiksi samalla tavoin kuin — on kuvattu edellä kuviossa 1A esitetyssä suoritusesimerkissä ja kuviossa 7D-7E sekä ko. kuvioiden selostuksessa.

Nämä selkänojan/selkätuen reunat 115 katso- taan työtuoleissa kontaktipinnoiksi.

Selkänojan reunat/kantit 115 käsitellään siten 1 -2 kertaa antimikrobisella puumaalilla kuten lakalla ja kunkin maalikerroksen märkä- paksuus on noin 100 um, jolloin kuivan maalikalvon paksuudeksi tulee 20 -40 um ja — ylimpään maalikalvoon on lisätty kantajaan sidottua hopeayhdistettä siten, että puumaalipinnoitteessa on hopeaa 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, kui- vapainosta.

Selkätuen 11 ylöspäin suuntautuva metallirunko 112 on päällystetty antimikrobisidi- sellä jauhemaalipinnoitteella vastaavalla tavalla kuin on havainnollistettu kuviossa > 25 — 7F tuolin 1 alumiinista valmistetulle jalalle 13, joka on päällystetty mikrobisidisella N jauhemaalipinnoitteella 61; 61a.

Mikrobisidisen hopean määrä on 0,001 - 0,6 p-% se laskettuna jauhemaalipinnoitteen 61a kuivapainosta.

Antimikrobisidisen hopeayh- N disteen määrä lasketaan yleensä käytännössä siten, että sitä on noin 0,001 - 0,6 p- I % jauhemaalikalvon muodostavan sideaineen kuivapainosta. a O 30 Molempien tuolien 1; 11, 1; 12 kaikki 4 jalkaa ovat metallijalkoja 13, jotka on päällys- io tetty jauhemaalipinnoitteella 13d3. Kunkin pöydänjalan jauhemaalipinta 13d3 on 5 muodostettu antimikrobisidiseksi jauhemaalipinnoitteeksi 61a, kuten on yksityiskoh- N taisemmin selostettu jäljempänä kuvion 7F selostuksen yhteydessä.

Jauhemaali- pinta 61a muodostetaan ruiskuttamalla tai muuten levittämällä kuhunkin tuolinjal-

kaan 13 jauhemaalipinta 13; 13d3, joka käsittää noin 100 um:n tasaisen jauhemaa- likerroksen. Jauhemaali muodostaa kuivuessaan noin 40 — 60 um:n antimikrobisen jauhemaalipinnoitteen 13d3; 61a (jauhemaalikalvon), joka sisältää hopeaa sisältä- vää antimikrobista kantajaan sidottua yhdistettä kuten zeoliittiin sidottua hopeaa, ti- —taanidioksidiin sidottua hopeakloridia tai hopeafostaattilasia. Hopeafosfaattilasia, ti- taanidioksidin ja hopeakloridin reaktiomassaa tai hopeapitoista zeoliittia seostetaan jauhemaaliin niin paljon, että kuiva jauhemaalikalvo 13d3; 61a sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, jauhemaalipinnanpainosta.

Kuviossa 2A näkyvän asiakaspöydän 3 toisella puolella (vastapäätä asiakastuoleja 1) sijaitsee työtuoli 2, joka näkyy vielä erikseen myös kuviossa 2C. Työtuolin puu- runkoisen istuintason 20 alapuoleen liittyy muovista tai metallista valmistettu säätö- jalka 22. Tässä esimerkissä runko on puuta, mutta runko voi olla myös muuta ma- teriaalia, kuten polyuretaania. Istuintason 20 yläpuoli ja sivureunat on verhoiltu teks- tiilillä, jossa tekstiiliverhoilussa 20a on antimikrobinen käsittely. Puurunkoiseen is- — tuintasoon 20 liittyy istuintasolta 20 ylöspäin suuntautuva selkätuki 21, joka muo- dostuu selkänojasta 21. Selkänoja 21 on varustettu tekstiiliverhoilulla 21a, 66, jossa on antimikrobinen käsittely. Tekstiiliverhoilu 21a, 66 on kangasverhoilu, joka on kä- sitelty mikrobisidisellä hopea- tai isotiatsolidiiniyhdisteellä tai organofunktionaali- sella silaanilla. Antimikrobista tekstiiliverhoilua 66 on kuvattu yksityiskohtaisemmin — kuvion 7B selostuksen yhteydessä, johon tässä myös viitataan. Puurunkoiseen is- tuintasoon liittyvän selkänojan 21 yläosaan liittyy niskatuki 22, joka on myös ver- hoiltu ympäriinsä samanlaisella antimikrobisella tekstiiliverhoilulla 22a, 66 kuin sel- känojakin. Työtuolin 2 säätöjalka 23 ei ole kontaktipinnaksi luokiteltu, jolloin sitä ei myöskään ole käsitelty antimikrobisidiseksi.

— Työtuolin 2 kontaktipintoihin kuuluu lisäksi tuolin jalkoihin 23, ja/tai selkätukeen tu- = kivarren 27b välityksellä kytkeytyvien käsinojien 27 tukitason 27a yläpuoli. Käsi- N nojien 27 tukitasot 27a on muodostettu muottivaletusta käsinojalapusta, edullisesti <Q polyuretaanilapusta, jossa on hopeaa 0,001 - 0,6 p-% tasaisesti sekoittuneena ka- N sinojalapun muottivaluun käytetyn hartsin kokonaistilavuuteen.

I , 30 — Kuvioissa 4A sekä 4B ja 4C esitetään erilaisia tuoleja 1, erityisesti asiakastuoleja = joita voidaan käyttää kuvioissa 1A, 1B ja 2A näkyvissä huonekaluryhmissä niissä S esitettyjen asiakastuolien sijaan. Niissä on käytetty erilaisia antimikrobisia pinnoit- > teita, jotka pystyvät eliminoimaan aiemmin mainituissa ISO 22196 tai JIS Z 2801 testeissä vähintään 95 % valitusta patogeenisistä bakteereista.

Niinpä kuviossa 4A näkyy tuolipari 1; 1 ja 1; 1”, jota voidaan käyttää esimerkiksi kuviossa 2A esitetyssä kalustekokonaisuudessa, siinä näkyvien asiakastuolien si- jaan. Kuviossa 4A näkyvän tuolijoukon 9; 92 tuolit 1; 11, 1; 12 ovat molemmat metallirun- — koisia asiakastuoleja. Näiden asiakastuolien 1; 11, 1; 1? ulospäin näkyvät pinnat ovat jälleen potentiaalisia kontaktipintoja, jotka on varustettu antimikrobista hopeaa kä- sittävillä pinnoitteilla. Kukin asiakastuoli 1; 1! ja 1; 1? käsittää puurunkoisen istuin- tason 10, jonka yläpuoli ja sivureunat on varustettu joko antimikrobisella muovilami- naattipinnoitteella 10c; 64 tai puuviilupinnoituksella 10b, jossa viilutuksen päällä on — vielä antimikrobinen maalipinta 10d, erityisesti antimikrobinen lakkapinnoite 10d1;

62. Edullisesti lakkapinnoite 10d1 on käsitelty mikrobisidiseksi lisäämällä vain sen ylimpään lakkakerrokseen hopeayhdisteitä. Istuintason 10 antimikrobisen laminaat- tipinnoitteen 10c; 64 (melamiinilaminaatti tai polyesterilaminaatti) valmistus ja sisal- tämän hopean määrä oli samanlainen kuin on kuvattu kuviossa 7C. Laminaattipin- — noitteen ylimmässä hartsikerroksessa on tällöin hopeaa siten, että hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laminaattipinnoitteen painosta. Puuviilupinnoitteen 10b päällä olevan antimikrobisen lakkapinnoitteen 10d1; 62 val- mistuksen ja maalin hopeapitoisuuksien suhteen viitataan tarkemmin kuvioihin 7D ja 7E. Ylimmässä lakkakerroksessa on hopeaa, ja hopeaa on jälleen 0,001 - 0,6 p- %, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna lakkapinnoitteen kuivapainosta. Istuintason 10 alapuoli on yleensä maalattu eikä maalipintaa ole käsitelty antimikro- bisella hopeayhdisteellä, koska istuintason 10 alapuolta ei yleensä katsota kontak- tipinnaksi jota tarvitsisi käsitellä hopeayhdisteillä. o Molempien asiakastuolien 1; 17, 1; 12 istuintasolta 10 kohoaa ylöspäin selkätuki 11 > 25 — jossa on metallinen tukirunko 112, johon tukirunkoon 112 on sijoitettu ylöspäin suun- 0 tautuva puinen selkänoja 113. Selkätuen 11 ylöspäin suuntautuva metallirunko on = päällystetty antimikrobisella jauhemaalipinnoitteella 61a vastaavalla tavalla kuin on - havainnollistettu kuviossa 7F tuolin 1 alumiinista valmistetulle jalalle 13, joka on = päällystetty antimikrobisella jauhemaalipinnoitteella 61; 61a. Mikrobisidisen hopean O 30 — määrä oli 0,001 - 0,6 p-% laskettuna jauhemaalikerroksen 61a kuivapainosta.

N o Selkätuen 11 metalliseen tukirunkoon 112 sijoitettu levymäinen puinen selkänoja N 113, joka voidaan valmistaa muotopuristeesta, vanerista tai massiivipuusta.

Ensimmäisen asiakastuolin 1; 1' selkänojan 113 kumpikin puoli on päällystetty muo- vilaminaattipinnoitteella 11c, jossa on antimikrobinen käsittely. Selkänojan 113 kum- pikin puoli on pinnoitettu melamiinihartsiin perustuvalla muovilaminaattipinnoitteella 11c. Selkänojan 113 kummankin puolen muovilaminaattipinnoitteen kokonaispak- suusonnoin 0,4 - 0,8 mm ja kumpaankin puolen muovilaminaattipinnoitteeseen on lisätty antimikrobista hopeayhdistettä vastaavalla tavalla kuin kuviossa 7C on ha- vainnollistettu. Muovilaminaattipinnoitteen 11c, 64 (melamiinilaminaatti) valmistus ja sen sisältämän hopean määrä oli samanlainen kuin on kuvattu kuviossa 7C: tässä- kin tapauksessa muovilaminaatin päällimmäinen pintakalvo 64", 64a jätettiin koko- — naan pois ja se korvattiin impregnoimalla päällimmäinen dekoratiivipaperi 642, 64b kaksi kertaa melamiinihartsilla. Hopeaa sisältävä hopeafosfaattilasi, jossa hopeafosfaattilasin yleiskaava on CasoNa20-xPs0Agx ja x on 0,1—10, edullisesti 0,5—5, sisällytettiin vain jälkimmäisen dekoratiivipaperin impregnointiin käytettyyn hartsiin. Näin saatiin muodostettua suo- — raan dekoratiivipaperin päälle ohut hartsia sisältävä pintakalvo, jossa oli hopeayh- distettä. Päällimmäisen dekoratiivipaperin 64b ohut pintakalvo sisälsi käsittelyn jäl- keen hopeaa jälleen noin 0,001 -0,6 -% laskettuna päällimmäiseen pintakalvon si- sällytetyn hartsin määrästä. Toisen asiakastuolin 1; 1? selkänoja 113 on päällystetty liimattavalla puuviilupinnoit- — teella 11b kummaltakin puoleltaan. Puuviilupinnoite 11b on vielä päällystetty puumaalipinnoitteella 11d erityisesti huonekalulakkapinnoitteella 11d1, jossa on 2 - 3 lakkakerrosta, jolloin kunkin maalikalvon kuivapaksuus on 20 -40 um. Puumaali- pinnoitteen 11d ylin lakkakerros on kummassakin tapauksessa käsitelty antimikro- bisella hopeayhdisteellä, kuten hopeafosfaattilasilla, kuten on yksityiskohtaisemmin — kuvattu kuviossa 7D-7E ja niihin liittyvässä selostuksessa. Mikrobisidisen hopean = määrä oli kaikissa puumaalipinnoitteissa 0,001 - 0,6 p-% laskettuna puumaalipin- N noitteen kuivapainosta.

O N Molempien tuolien 1; 17, 1; 12 kaikki 4 jalkaa ovat metallijalkoja 13 (nk. putkijalka), I jotka on päällystetty jauhemaalipinnoitteella 13d3. Kunkin tuolinjalan jauhemaali- = 30 pinta 13d3 on muodostettu antimikrobisidiseksi jauhemaalipinnoitteeksi 61; 61a, ku- = ten on yksityiskohtaisemmin selostettu jäljempänä kuvion 7F selostuksen yhtey- S dessä. Jauhemaalipinta 61; 61a muodostetaan ruiskuttamalla tai muuten levittä- > mällä kuhunkin tuolinjalkaan 13 jauhemaalia noin 100 um:n tasainen jauhemaali- kerros, joka muodostavat kuivuessaan noin 50 — 60 um:n jauhemaalipinnoitteen 61a (jauhemaalikalvon), joka sisältää hopeaa sisältävää antimikrobista kantajaan sidot-

tua yhdistettä kuten zeoliittiin sidottua hopeaa, titaanidioksidiin sidottua hopeaklori- dia tai hopeafosfaattilasia.

Hopeafosfaattilasia, hopeakloridin ja titaanidioksidin re- aktiomassaa tai hopeapitoista zeoliittia seostetaan jauhemaaliin niin paljon, että kuiva maalikalvo 61a sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 p-% jauhemaalikalvon painosta tai jauhemaalin kuiva-ainepitoisuudesta.

Kuvion 4A molempien asiakastuolien selkänojien 113 yläreunat (kantit) 115 ovat myös kontaktipintoja, jolloin niissä oleva maalipinta 115d on muodostettu antimikro- biseksi lakkapinnoitteeksi 115d, 62 vastaavalla tavalla kuin kuten on lähemmin ku- vattu kuvioiden 7D ja 7E yhteydessä.

Yläreunat on sivelty 2-3 kertaa huonekalula- — kalla ja ylimpään lakkakerrokseen on sisällytetty hopeaa, siten että hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p% lakkapinnan kuivapainosta.

Tämä maalipinta eliminoi testissä ISO 22196 tai JIS 2 2801 vähintään 95 % testissä käytetyistä bak- teereista.

Kuviossa 4B näkyy joukko asiakastuoleja 9; 91 jossa on neljä metallirunkoista asia- — kastuolia 1; 11-1; 14. Näistä kutakin tuolia 1; 11-1; 1? voidaan kutakin käyttää kuvi- oissa 1A ja 1B ja 2 näkyvien asiakastuolien sijaan.

Kaikissa näissä tuoleissa 1; 1'- 1; 14 on metallisen putkirungon omaavat tuolinjalat 13, jotka on käsitelty samalla tavoin kuin kuvioissa 4A näkyvien tuolinjalkojenkin eli päällystämällä metallijalat 13 mikrobisidisellä jauhemaalipinnoitteella 13d3,61a.

Kunkin tuolinjalan 13 jauhemaa- — lipinta 13d3 on muodostettu antimikrobisidiseksi jauhemaalipinnoitteeksi 61; 61a, kuten on yksityiskohtaisemmin selostettu muun muassa sekä kuvion 4A että jäljem- pänä kuvion 7F selostuksen yhteydessä.

Jauhemaalatut putkijalat 13 sisältävät ho- peaa 0,001 - 0,6 p- % jauhemaalikalvon kuivapainosta tai jauhemaalin kuiva-ainepi- toisuudesta.

Tämä jauhemaalipinta eliminoi testissä ISO 22196 tai JIS Z 2801 vä- > 25 — hintään 95 % valituista bakteereista.

N Näissä kaikissa asiakastuoleissa 1; 11-1; 14 on kunkin tuolin 1 istuintasolta 10 ylös- A pain kohoava puurunkoinen selkätuki 11 joka on samalla selkänoja 113. Kunkin N asiakastuolin selkätuki 11 on päällystetty liimattavalla puuviilupinnoitteella 11b kum- I maltakin puoleltaan.

Puuviilupinnoite 11b on jälleen päällystetty puumaalipinnoit- = 30 — teella 11d, erityisesti huonekalulakkapinnoitteella 11d1, jossa on 2 -3 lakkakerrosta, = jolloin kunkin maalikalvon kuivapaksuus on 20 -40 um.

Puumaalipinnoitteen 11d S ylin lakkakerros on käsitelty antimikrobisella hopeayhdisteellä, kuten hopeafosfaat- > tilasilla, kuten on yksityiskohtaisemmin kuvattu kuviossa 7D-7E ja niihin liittyvässä selostuksessa.

Mikrobisidisen hopean määrä oli kaikkien asiakastuolien 1; 11-1; 14 — lakkapinnoitteissa 0,001 — 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna huone-

kalulakkapinnoitteen kuivapainosta. Tällainen mikrobisidinen lakkapinnoite 62 eli- minoi aiemmin mainitussa testissä ISO 22196 tai JIS 2 2801 vähintään 95 % tes- tissä käytetyistä bakteereista. Kukin kuvion 4B asiakastuoli 1; 1", 1; 12, 1; 18, 1; 14 käsittää edelleen puurunkoisen — istuintason 10, jonka yläpuoli on varustettu tekstiiliverhoilulla 10; 10a1, 10a2, 10a3, 10a4, joka on muodostettu antimikrobiseksi tekstiiliverhoiluksi 10a, 66. Edullisesti antimikrobinen tekstiiliverhoilu 10a,66 on kangasverhoilu, joka on muodostettu mik- robisidiseksi sisällyttämällä siihen hopeaa sisältäviä polyamidikuituja (kangas 66a) tai isotiatsolidiiniyhdisteitä (kangas 66b) tai organofunktionaalisia silaaneja (kangas — 66c). Istuintason 10 antimikrobisen kangasverhoilujen 10, 66 valmistuksen suhteen viitataan lähemmin kuvioon 7B sekä mainitun kuvion selostukseen. Kussakin kuvion 4B asiakastuolissa 1; 11, 1; 12, 1; 18, 1; 1*on edelleen asiakastuolin 1 jalkoihin 13 ja istuintason 10 alapuolella kulkevaan metalliseen istuintason kan- nattimiin kytkeytyvä käsinoja 14. Käsinojassa 14 on vaakasuuntainen, muovinen — käsinojaosa 14c, jonka sisällä voi olla tukiosa. Varsinainen vaakasuuntainen käsi- nojaosa 14c muodostuu muottipuristetusta, lasikuitulujitetusta kopolymeerimuovista (polyamidi), jossa kantajaan sidottu hopeayhdistettä (Ag) on tasaisesti sekoittu- neena kopolymeerihartsin kokonaistilavuuteen käsinojaosan 14c valmistusvai- heessa 0,001 - 0,6 p-%, laskettuna käsinojaosan muodostavan kopolymeerihartsin —kokonaispainosta. Myös muita muovilaatuja voidaan käyttää. Edullisesti hopea lisätään kantajaan sidottuna (suoraan tai epäsuorasti) eli joko ho- peafosfaattilasina, titaanidioksidiin sidottuna hopeakloridina tai hopeazeoliittina ruis- kupuristettavan hartsin kokonaistilavuuteen I. nk. masterbatsiin. Käsinojan tarkem- man kuvauksen suhteen viitataan tässä kuvioon 7A ja sen selostukseen. oO > 25 — Edelleen kuviossa 4B esitetyissä asiakastuoleissa 1; 1-1; 14 myös kunkin tuolin 0 selkänojan 113 tasolle poikkisuuntaiset päädyt eli selkänojan reunat 115d ovat kon- = taktipintoja. Tällöin selkänojan reunoihin on muodostettu maalipinta 115d, joka on - muutettu antimikrobiseksi lakkapinnoitteeksi 62 vastaavalla tavalla kuin on lähem- = min kuvattu kuvioiden 7D ja 7E yhteydessä. Selkänojan reunat 115 on sivelty 1-2 O 30 — kertaa huonekalulakalla ja ylimpään lakkakerrokseen on sisällytetty hopeaa, ja ho- io peaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, lakkapinnoitteen kuivapai- 5 nosta.

N Kuviossa 4C näkyy puolestaan joukko 9;92 puurunkoisia asiakastuoleja 1; 11-1; 14.

Näissä kaikissa asiakastuoleissa 1; 1'-1; 14 on kunkin tuolin 1 istuintasolta ylöspäin kohoava selkätuki 11, jossa on puinen tukirunko 110 johon on kiinnitetty selkänoja

113. Kunkin asiakastuolin selkänoja 13 on myös puurunkoinen ja se on päällystetty limattavalla puuviilupinnoitteella 11b kummaltakin puoleltaan. Puuviilupinnoite 11b on päällystetty puumaalipinnoitteella 11d, erityisesti huonekalulakkapinnoitteella 11d1, jossa on 1 -2 lakkakerrosta, jolloin kunkin maalikalvon kuivapaksuus on 50 - 60 um. Puumaalipinta 11d (lakka) on muodostettu antimikrobisidiseksi lakkapinnoit- teeksi 62 käsittelemällä ylin lakkakerros antimikrobisella hopeayhdisteellä, kuten hopeafosfaattilasilla. Tätä on yksityiskohtaisemmin kuvattu kuviossa 7D-7E ja niihin — liittyvässä selostuksessa, johon tässä viitataan. Mikrobisidisen hopean määrä oli kaikkien asiakastuolien 1; 11-1; 14 selkänojien 13 lakkapinnoitteissa 0,001 - 0,6 p- %, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna lakkapinnoitteen kuivapainosta. Kuvion 4C asiakastuolien 1; 11-1; 14 selkänojien 113 reunat 115 ovat kontaktipintoja, jolloin niissä oleva maalipinta 115d on muodostettu antimikrobiseksi lakkapinnoit- — teeksi 115d, 62 vastaavalla tavalla kuin on lähemmin kuvattu kuvioiden 7D ja 7E yhteydessä. Selkänojan 113 reunalla tarkoitetaan tässä jälleen pintaa, joka on sel- känojan 113 otsapinnan (etu- tai takapinta) tasoon nähden kohtisuora. Reunat 115t on käsitelty 1-3 kertaa huonekalulakalla ja ylimpään lakkakerrokseen on sisällytetty hopeaa, ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, lakkapinnoitteen — kuivapainosta. Kuvioissa 4C näkyvien asiakastuolien tuolinjalat 15 ja tuolinjalkoihin 15 sekä istuin- tasoon tukeutuviat käsinojat 17 ovat puuta. Tuolinjalat 15 ja käsinojat 17 on pinta- käsitelty huonekalulakalla. Tuolinjalkojen 15 huonekalulakkapinnoite 15d ja käsi- nojien 17 vastaava huonekalulakkapinnoite 17d on muodostettu antimikrobiseksi — samalla tavalla kuin selkänojien 113 reunatkin ja tässä viitataan antimikrobisen lak- = kapinnoitteen valmistuksen osalta myös kuvioiden 7D ja 7E selostukseen. Kanta- N jaan sidotun hopean (Ag) määrä on jälleen 0,001 - 0,6 p-% laskettuna mikro- <Q bisidiseksi käsitellylle ylimmälle lakkakerrokselle, lakkakerroksen kuivapainosta.

N 2 Kukin kuvion 4C asiakastuoli 1; 11, 1; 12, 1; 13, 1; 14 käsittää puurunkoisen istuinta- = 30 son 10 (vrt. myös kuvio 4B). Kunkin tuolin istuintason 10 yläpuoli on varustettu teks- = tiiliverhoilulla 10a; 10a1, 10a2, 10a3, 10a4, joka on muodostettu antimikrobiseksi S tekstiiliverhoiluksi 10a, 66. Edullisesti antimikrobinen tekstiiliverhoilu 10a,66 on kan- > gasverhoilu, joka on muodostettu mikrobisidiseksi sisällyttämällä siihen hopeaa si- sältäviä polyamidikuituja (kangas 66a) tai isotiatsolidiiniyhdisteitä (kangas 660) tai organofunktionaalisia silaaneja (kangas 66c). Istuintason 10 antimikrobisen kangas- verhoilujen 10a, 66 valmistuksen suhteen viitataan lähemmin kuvioon 7B sekä mai- nitun kuvion selostukseen.

Kuviolla 3 havainnollistetaan puolestaan samassa tilassa, kuten toimistohuoneessa, olevaa huonekaluryhmää, jonka huonekalut on sovitettu käytettäväksi samanaikai- sesti.

Tähän huonekaluryhmään kuuluu pöytä 3, jossa on metallipinnoitteinen pyö- reä pöytälevy 30. Pöytälevy tukeutuu metallisen tolppajalan 35; 35a ja siinä olevan jalustan välityksellä lattiaan.

Tolppajalka 35; 35a voidaan valmistaa myös koko- puusta, ja päällystää sinänsä tavanomaiseen tapaan huonekalumaalilla- tai lakalla.

Tolppajalan 35 maalipinnoitteeseen ei ole yleensä järjestetty antimikrobista tehoa, koska tolppajalka ei ole normaalitilanteessa kosketusetäisyydellä käyttäjästä, joka tukeutuu pöytälevyyn.

Pöydän 3 pöytälevyn 30 metallipinnoite 301 käsittää tässä ainakin pöytälevyn ylä- pinnan 30a ja se on valmistettu antimikrobisesta messingistä 68 tai kupariseok- — sesta, jossa on vähintään 60 % kuparia (ei esitetty kuviossa). Pöydän 3 pöytälevyn yläpinnalla 30a on antimikrobinen messinkipinnoite 68, joka täyttää aiemmin maini- tun EPA:n testiprotokollan vaatimukset siinä mainittuja taudinaiheuttajia vastaan.

Pöytälevyn alapinnalla voi olla metallipinnoite, vastapaperi tai muovilaminaatti, jossa ei välttämättä ole antimikrobiaalista tehoa.

Sairaalasovelluksissa myös pöy- dan alapinta voidaan muodostaa antimikrobiseksi aiemmin esitetyillä tavoilla.

Kuviossa 3 esitetyssä keksinnön suoritusmuodossa pöytälevyn 3 ylä- ja alapuolella on metallipinnoitteinen pöytälevy 30. Pöytälevyn 30 pystyreuna 30b on varustettu polymeerireunuksella 30d, joka tässä on polyesteripohjainen reunanauha 30e.

Po- o lymeerireunus voi käsittää myös esimerkiksi akryylinitriilibutadieenistyreeniä.

Metal- > 25 — lipinnoitteisen pöytälevyn 30 polymeerireunus 30b on muodostettu antimikrobiseksi 0 siten, että reunanauhan 30e muodostavaan polyesterihartsiin on lisätty reunanau- = han valmistusvaiheessa kantajaan sidottua hopeaa niin paljon, että reunanauha, N jonka paksuus on 0,5- 4 mm sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 p-% laskettuna reunanau- E han valmistukseen käytetyn polyesterihartsin painosta. — Metallipinnoitteisen pöytälevyn 30 polymeerireunus 30d voisi olla myös polyuretaa- 2 nista valmistettu reunavalu 30f, johon on sekoitettu muottivalun yhteydessä kanta- N jaan sidottua hopeaa 0,001 - 0,1 p-% laskettuna reunavalun valmistukseen käytetyn polyuretaanihartsin painosta.

Pöydän 3 ympärillä on kuviossa 3 esitetyssä suoritusesimerkissä neljä asiakastuolia 1; 11-1; 14, joista kaksi etualalla olevaa asiakastuolia 1; 13ja 1;1* sekä yksi taaem- pana oikealla näkyvä asiakastuoli 1; 1? käsittävät metallijalat 13. Nämä putkirunkoi- set metallijalat 13 on päällystetty jauhemaalipinnoitteella 13d3, joka jauhemaalipinta on muodostettu antimikrobiseksi kuviossa 7F tarkemmin esitetyllä tavalla: kunkin asiakastuolin 1 alumiinista valmistettua jalka 13 on päällystetty antimikrobisella jau- hemaalipinnoitteella 61; 61a, johon jauhemaalipinnoitteeseen on lisätty kantajaan sidottuja hopeayhdisteitä niin paljon, että jauhemaalipinta 61a sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 p-% laskettuna jauhemaalipinnoitteen 61a kuivapainosta. Mikrobisidisen — hopeayhdisteen määrä lasketaan yleensä käytännössä siten, että sitä on noin 0,001 - 0,1 p-% jauhemaalikalvon muodostavan sideaineen kuivapainosta. Kaikkien kuvassa 3 näkyvien asiakastuolien 1; 11-1; 14 istuintaso 10 sekä selkä- tuki/selkänoja 11,113 on valmistettu puusta. Istuintason 10 ja selkänojan/selkätuen 11,113 kaikki näkyvät pinnat on käsitelty antimikrobista vaikutusta omaaviksi eli ne — eliminoivat testissä ISO 22196 tai JIS Z 2801 vähintään 95 % testissä käytetyistä bakteereista. Tuolien 1; 12, 1; 13, ja 1; 14 selkätuki 11 muodostuu jatkuvasta puu- runkoisesta selkänojasta 113. Sekä istuintasot 10 että selkätuet 11 on pinnoitettu etu- ja takapuoleltaan polyesterihartsi- tai melamiinihartsipohjaisella muovilaminaa- tilla 11; 11c, ja tähän muovilaminaattiin on valmistuksen aikana lisätty hopeafosfaat- — tilasia, jonka yleiskaava on Ca3soNa20-xPsoAgx jossa X=0,1 -10 edullisesti 0,5 -5 ku- ten on lähemmin selostettu kuviossa 7C. Näin saadun muovilaminaattipinnoitteen paksuus on 0,4 -1,4 mm ja siinä on päällimmäisessä dekoratiivipaperissa hopeaa 0,001 - 0,6 p-%, laskettuna hopealla käsitellyn, dekoratiivipaperiin lisätyn polyeste- rihartsin tai melamiinihartsin painosta.

— Kunkin asiakastuolin 1; 11-1; 14 istuintason pystyreuna (kantti) 105 sekä selkätuen = 11c pystyreunaan (kanttiin) 115 on lisäksi tuotettu maalipinta 105d, 115d, jossa on N 1-2 maalikerrosta ja päällimmäiseen maalikerrokseen on lisätty kantajaan sidottua <Q hopeaa esimerkiksi hopeafosfaattilasin muodossa. Hopeafosfaattilasia yleiskaava N on CasoNa20-x<PsoAgx jossa X=0,1 -10 edullisesti 0,5 -5, jolloin ylimpään maalikal- E 30 —voon saadaan hopeaa, ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, n laskettuna maalipinnoitteen 105d, 115d kuivapainosta. Ylimmän maalikerroksen N paksuus kuivana on 20 -40 um, jos maalin tai lakan kuivapaino on vastaavasti 20 - > 40 p-%.

N Takavasemmalla kuvassa näkyvän ensimmäisen asiakastuolin 1; 11 selkätuen 11 — kumpikin puoli sekä istuintaso 10 on sen sijaan varustettu vastaavalla puuviilupin-

noitteella 11; 11b ja 10; 10b.

Puuviilupinnoite 11b tai 10b on päällystetty maalipin- noitteella 11d; 11d1 tai 10d; 10d1, jossa on 1 -3 maalikerrosta ja päällimmäiseen maalikerrokseen on lisätty kantajaan sidottua hopeaa esimerkiksi hopeafosfaattila- sin muodossa.

Hopeafosfaattilasin yleiskaava on CasoNa20-xP5oAgx jossa X=0,1 - edullisesti 0,5 -5. Ylimpään maalikalvoon saadaan hopeaa jälleen siten, että ho- peaa on 0,001 - 0,1 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna maalipinnoitteen 11d1 tai 10d1 kuivapainosta.

Ylimmän maalikerroksen paksuus kuivana on 20 -40 um.

Ensimmäisen asiakastuolin 1; 1! tuolinjalat 15 on valmistettu kokopuusta ja niissä 10 on antimikrobinen lakkapinnoite 6; 62, jossa on 1 -3 lakkakerrosta.

Päällimmäiseen maalikerrokseen on lisätty kantajaan sidottua hopeaa hopeafosfaattilasin muo- dossa, jonka hopeafosfaattilasin yleiskaava on CasoNa20-x<P5oAgx jossa X=0,1 -10 edullisesti 0,5 -5. Ylimpään maalikalvoon saadaan hopeaa, jolloin hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna lakkapinnoitteen uivapainosta. — Ylimmän maalikerroksen paksuus kuivana on 20 -40 um.

Kuviossa 7A havainnollistetaan sivukuvannolla tuolin 1, kuten asiakastuolin, tai työ- tuolin 2 jalkoihin ja/tai selkätukeen kytkeytyvää käsinojaa 14. Käsinoja 14 käsittää pystysuoraan alaspäin suuntautuvan, tuolin jalkaan liittyvän jalkaosan 14a sekä vi- nosti alaspäin suuntautuvan, tuolin istuintason 10 kannattimiin niinikään kytkeytyvän — metallisen istuinosan 14b.

Jalkaosan 14a sekä istuinosan 14b yläpäähän, istuinta- solta katsottuna, liittyy varsinainen vaakasuuntainen, ruiskupuristettu muovinen kä- sinojaosa 14c, jonka sisällä voi olla lisäksi tukiosa.

Varsinainen vaakasuuntainen käsinojaosa 14c muodostuu muottipuristetusta, lasikuitulujitetusta kopolymee- rimuovista (polyamidi), jossa kantajaan sidottu hopeayhdistettä (Ag) on tasaisesti — sekoittuneena kopolymeerihartsin kokonaistilavuuteen käsinojaosan 14c valmistus- = vaiheessa 0,001 - 0,6 p-%, laskettuna käsinojaosan muodostavan kopolymeerihart- N sin kokonaispainosta.

Myös muita muovilaatuja voidaan käyttää: Edullisesti hopea <Q lisätään kantajaan sidottuna eli joko hopeafosfaattilasina, titaanidioksidiin sidottuna N hopeakloridina tai zeoliittina ruiskupuristettavan hartsin kokonaistilavuuteen I. nk.

E 30 — masterbatsiin. = Kuviossa 7B näkyy huonekalun, kuten asiakastuolin 1 tai työtuolin 2 puumateriaalia S olevan istuintason 10,20 päälle asennettu antimikrobinen kangasverhoilu 66 tai sel- > känojan 11, 21 päälle asennettu antimikrobinen kangasverhoilu 66. Kangasverhoi- luun 66 voidaan saada aikaan valitut testivaatimukset täyttävä antimikrobinen vai-

kutus mm. K. pneumoniaeta tai S.aureusta vastaan eri tavoin. Antimikrobinen vai- kutus voidaan saada aikaan muun muassa polyamidikuituihin sidotulla hopealla 66a, silaanijohdannaisilla 66b tai isotiatsolidiinilla 66c.

Kuviossa 7C näkyy tyypillinen antimikrobinen muovilaminaatti 64, joka kuviossa on —melamiinilaminaatti 641, joka voi olla mm. puisen pöytälevyn 31 laminaattipinnoite 310c, puumateriaalista valmistetun tiskin 5 laminaattipinnoite tuolin 1 puumateriaa- lista valmistetun selkänojan 11 laminaattipinnoite 11c tai tuolin 1 puumateriaalista valmistetun istuintason 10 laminaattipinnoite 10c. Kuviossa näkyvässä muovilami- naatissa 64 on kuusi kalvoa 64!... 64°, jotka on toisiinsa puristettu toisiinsa kiinni — lämmön vaikutuksesta. Kalvoja voi olla vähemmänkin. Näitä kalvoja 641... 646 on merkitty kuviossa viitenumeroilla 64a, 64b, 64c, 64c, 64b. Näistä viitenumerolla 64a on merkitty pintakalvoa, joka on esimerkiksi selluloosapaperi, joka on imeytetty me- lamiinihartsia 60 — 80 g/m?. Viitenumerolla 64b on merkitty dekoratiivipaperia, johon on imeytetty melamiinihartsia 120-150 —g/m?. Viitenumerolla 64c on puolestaan — merkitty pohjapaperia, joka on imeytetty fenolihartsia 120-150 g/m?. Melamiinihart- sin sijaan/lisäksi sijaan voidaan muovilaminaatin 64 valmistukseen käyttää mm. fe- nolihartseja sekä polyesterihartseja. Muovilaminaatin 64 yleisen valmistustekniikan osalta tässä viitataan sinänsä tunnettuun tekniikan tasoon kuten Koponen, H 1991, puutuotteiden jalostus ja kehitys 538, Otatieto Oy, Espoo.

— Muovilaminaatti 64 voidaan käsitellä eri tavoin antimikrobisidiseksi: vain joko sen päällimmäinen dekoratiivipaperi 64?, 64b, päällimmäinen dekoratiivipaperi 64?, 64b sekä päällimmäinen pintakalvo 641, 64a tai kaikki kalvot 641... 648 voidaan käsitellä antimikrobisesti. Lisäksi voidaan jättää pois myös päällimmäinen pintakalvo 641, 64a ja sen sijaan impregnoida päällimmäinen dekoratiivipaperi 64?, 64b kaksi kertaa — hartsilla ja sisällyttää antimikrobinen hopeakäsittely jälkimmäiseen dekoratiivipape- = rin impregnointiin. Antimikrobisen hopean määrä on kaikissa käsittelyissä 0,001 - N 0,6 p-%, laskettuna kuitenkin vain käsitellyille kalvoille. Edullisesti hopea lisätään <Q kantajaan sidottuna eli joko hopeafosfaattilasina, titaanidioksidiin sidottuna ho- N peakloridina tai zeoliittina kalvon muodostavaan hartsiin kuten melamiinihartsiin kun E 30 — paperi impregnoidaan hartsilla. Valitsemalla antimikrobisidiseksi käsiteltäväksi vain n tietty/tietyt muovilaminaatin 64 kalvo/kalvot 64... 649, saadaan aikaan erittäin kus- N tannustehokas käsittelytapa, joka soveltuu suuriin tuotantomääriin.

o 2 Eräässä edullisessa suoritusmuodossa hopeaa lisättiin muovilaminaattiin 64 ho- peafosfaattilasina. Hopeafosfaattilasin yleiskaava oli Ca3oNa20-xP5oAgx jossa X=0,1 -10 edullisesti 0,5 -5. Näin valmistettua, hopeafosfaattilasilla käsiteltyä muovilami-

naattia 64, voidaan käyttää laminaattipinnoitteena muun muassa puurunkoisen pöy- tälevyn 31 yläpuolen laminaattipinnoitteessa 310c, vastaanottotiskin 5 yläpuolen la- minaattipinnoitteena, tuolin 1 selkänojan 11 laminaattipinnoitteena 11c tai tuolin 1 istuintason 10 laminaattipinnoitteena. Pöytälevy 31 pinta ja vastaanottotiski 5 käsi- — tellään tavallisesti vain yläpuoleltaan eli käyttöpuoleltaan hopeafostaattilasilla, toi- nen puoli eli alapuoli jätetään tavallisesti käsittelemättä.

Kuviossa 7/D-7E näkyy puolestaan puumateriaalista valmistettu huonekalun pinta, kuten puupinta, puuviilupinnoitus tai pöytälevyn reunalista, joka on käsitelty neste- mäisellä pintakäsittelyaineella eli maalilla, tässä huonekalulakalla lakkapinnoitteen 62 aikaansaamiseksi. Lakkapinnoite 62 käsittää 1 -3 lakkakerrosta, joiden kunkin kerroksen märkäpaksuus on noin 100 um -120 um ja kuivapaksuus noin 20 -40 um. Kuviossa 7D näkyvässä lakkapinnoitteessa 62 on kaksi päällekkäistä lakkakerrosta 621, 622, kummankin lakkakerroksen paksuus on märkänä noin 100 um ja kuivana niiden muodostamien lakkakalvojen (lakkapinnoitteen) kokonaispaksuus d1 on noin 20-40 um. Kuviossa 7E näkyvässä lakkapinnoitteessa 62 on puolestaan vain yksi lakkakalvo, jonka paksuus on d2 kuivana. Antimikrobinen vaikutus on saatu aikaan kummassakin kuviossa 7D, 7E esitetyssä lakkapinnoitteessa, lisäämällä ylimpään lakkakerrokseen hopeafosfaattilasia, jonka yleiskaava oli CasoNazo-xPs0Agx), jossa x=0,1 -10 edullisesti x=0,5-5. CasoNa15--PsoAgx ja x on esim. välillä 0,1-10. Mikro- — bisidisen hopean määrä on tällöin 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, lak- kakerroksen kuivapainosta. Käytännössä mikrobisidisen hopeayhdisteen määrä lasketaan siten, että sitä lisätään lakkakerrokseen noin 0,001 - 0,1 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna lakkakerroksen muodostaman kuivan maalikalvon kuiva-ainepitoisuudesta.

— Maalipinnoitteen 61 kuten lakkapinnoitteen 62 lakkakalvojen lukumäärä voi olla = myös suurempi joissain käsittelyissä, mikäli halutaan erityisen kestävä /kiiltävä N pinta. Tällainen voi olla esimerkiksi istuimen 1 selkänojan 113 reunan lakkaus tai <Q istuimen 1 istuintason 10 reunan lakkaus, joissa reuna lakataan 1 -3 kertaa.

N 2 Kuviossa 7F esitetään puolestaan metallipintaa kuten tuolin 1 alumiinista valmistet- = 30 tua jalkaa 13, joka on päällystetty antimikrobisella jauhemaalipinnoitteella 61; 61a.

= Mikrobisidisen hopean määrä on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, las- S kettuna jauhemaalipinnoitteen 61a kuivapainosta. Mikrobisidisen hopeayhdisteen > määrä lasketaan yleensä käytännössä siten, että sitä on noin 0,001- 0,6 p-% jauhe- maalikalvon muodostavan sideaineen kuivapainosta.

Kuviossa 7G näkyy kaavamaisesti pöydän 3 puisen pöytälevyn 31 päädyn aluetta, jossa reunan 33 kautta kulkeva pystytaso on poikkisuunnassa kuviossa 7G näky- vään pöytälevyn yläpuolen vaakatasoon nähden. Pöytälevyn 31 päätyyn on muo- dostettu pitkänomainen, pöytälevyn yläreunan 31b suuntainen antimikrobinen poly- —meerireunus 33d, 63. Polymeerireunus 33d voi olla joko polyuretaanista muodos- tettu reunavalu 33f tai polyesteristä tai akryylinitriilibutadieenistyreenistä valmistettu reunanauha 33e. Antimikrobinen hopeayhdiste, kuten edellä mainittu hopeafosfaat- tilasi, jonka yleiskaava on CasoNazoxPs0Agx), jossa x=0,1 -10 edullisesti x=0,5-5 lisätään polymeerireunuksen 33d muodostavaan polyuretaanihartsiin (reunavalu) — tai polyesterihartsiin (reunanauha) polymeerireunuksen valmistusvaiheessa. Kuviossa 5A ja 5B näkyy kummassakin joukko tilanjakajilla (sermeillä) erotettuja an- timikrobisia kalustekokonaisuuksia 8.

Kuviossa 5A näkyy yläviistosta katsottuna avotoimisto, jossa tilanjakajilla (sermeillä) on rajattu erilaisia kalustekokonaisuuksia 8; 87, 8; 82, 8; 8% 8; 84... 8". Kuhunkin — kalustekokonaisuuteen 8; 81, 8; 82, 8; 8% 8; 84 jne. kuuluvat huonekalut on tarkoitettu käytettäväksi samanaikaisesti.

Seuraavassa selostetaan lähemmin kolmea etualalla näkyvää kalustekokonaisuutta 8; 81, 8; 82, ja 8; 85. Niinpä etuoikealla näkyvään kalustekokonaisuuteen 8; 8! kuuluu pöytä 3, jossa on metallipinnoitteinen pöytälevy 30.

— Pöytälevyn alapuolelta ulottuu alaspäin metallinen tolppajalka 35; 35a, joka päättyy metalliseen jalustaan. Tolppajalassa 35; 35a sekä sen jalustassa on antimikrobinen jauhemaalipinta 60;61a. Pöydän 3 pöytälevyn 30 metallipinnoite 301 kattaa joko koko pöytälevyn tai vain osan siitä ja se on valmistettu antimikrobisesta messingistä o tai kupariseoksesta, jossa on vähintään 60 % kuparia. Tässä koko pöytälevy on > 25 — materiaaliltaan antimikrobista messinkiä tai kupariseosta, jossa on vähintään 60 % 0 kuparia. Antimikrobinen messinki tai kupariseos täyttävät aiemmin mainitun EPA:n = testiprotokollan vaatimukset:

N E Pöytälevyn ylä- ja alapuoleen rajoittuva metallisen pöytälevyn pystyreuna 30b voi n olla varustettu polymeerireunuksella 30d kuten reunanauhalla 30e tai reunavalulla N 30 30f. Mikäli pöytälevy on valmistettu kauttaaltaan antimikrobisesta messingistä tai 2 kupariseoksesta, jossa on vähintään 60 % kuparia, voidaan pystyreuna 30b jättää N käsittelemättä.

Mikäli metallipinnoitteisen pöydän 3 pystyreunassa 30b on polymeerireunus 30d se muodostetaan kuitenkin antimikrobiseksi, lisäämällä valuvaiheessa polyuretaa- nihartsiin sellainen määrä kantajaan sidottua hopeayhdistettä, että polyuretaaniva- lusta valmistettu polymeerireunus, jonka paksuus on 1 - 5 mm ja sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 p- %, laskettuna mainitun polymeerireunuksen valamiseen käytetyn po- lyuretaanihartsin painosta.

Metallipinnoitteisen pöydän 3 polymeerireunus 30d voidaan muodostaa antimikro- biseksi, myös siten, että polymeerireunus on reunanauha 30e, joka on muodostettu antimikrobisidiseksi lisäämällä reunanauhan muodostavaan polyesterihartsiin reu- —nanauhan valmistusvaiheessa hopeayhdistettä niin paljon, että reunanauha, jonka paksuus on 0,5- 4 mm sisältää hopeaa 0,001 - 0,6 % p-% laskettuna reunanauhan valmistukseen käytetyn polyesterihartsin painosta.

Tämä kalustekokonaisuuteen 8; 8! kuuluva metallipinnoitteinen pöytä 3 on siten pöytälevyn ja jalustan rakenteen ja pöytälevyn antimikrobisen käsittelyn osalta hyvin — samankaltainen kuin on jo aiemmin havainnollistettu kuviossa 3. Tämän pöydän 3 jalan 35; 35a antimikrobisen jauhemaalipinnoitteen valmistuksen, pinnoitteen pak- suuden ja pinnoitteessa olevan hopean määrän suhteen sen sijaan viitataan kuvi- oon 7F ja sen selostukseen.

Lisäksi ensimmäiseen etuoikealla näkyvään kalustekokonaisuuteen 8; 8! kuuluu — myös kolme asiakastuolia 1; 17, 1; 12, 1; 13. Kaikki tuolit 1 on varustettu metallija- loilla, joissa on antimikrobinen jauhemaalipinta.

Tuolinjalkojen antimikrobisen jau- hemaalipinnoitteen valmistuksen, pinnoitteen paksuuden ja pinnoitteessa olevan hopean määrän suhteen viitataan jälleen kuvioon 7F ja sen selostukseen.

Tuolien istuintasojen 10 yläpuoli ja sivut sekä selkätuen 11 selkänoja 13 on verhoiltu kaut- > 25 — taaltaan antimikrobisella kankaalla.

Tuolien istuintasojen ja selkänojan 13 antimik- N robisen kangasverhoilun 66 valmistuksen ja ominaisuuksien suhteen viitataan kuvi- A oon 7B ja sen selostukseen.

Antimikrobinen vaikutus voidaan tässäkin tuoda kan- N kaaseen muun muassa polyamidikuituihin sidotulla hopealla, silaanijohdannaisilla I tai isotiatsolidiinilla. a O 30 — Kuvassa 5A etualalla keskellä ja vasemmalla näkyy myös kaksi samanlaista kalus- io tekokonaisuutta 8; 8? sekä 8; 83, jotka muodostuvat sähköpöydästä 3, joka on va- 5 rustettu säätöjaloilla sekä työtuolista 2. Sekä työtuolin 2 että sähköpöydän yleisra- N kenne sekä antimikrobiset pinnoitteet ovat samanlaisia kuin on aiemmin selostettu kuvioiden 2A ja 2B selostuksen yhteydessä.

Myös kuviossa 5B on esitetty erilaisia avokonttorissa käytettyjä kalustekokonaisuuk- sia 8; 8!, 8; 82... 8; 87. Kalustekokokonaisuudet 8; 82..8;87 käsittävät samanlaisia kalustekokonaisuuksia, jotka muodostuvat sähköpöydästä 3, joka on varustettu säätöjaloilla sekä työtuolista 2. Sekä työtuolin 2 että sähköpöydän yleisrakenne — sekä niiden antimikrobiset pinnoitteet ovat samanlaisia kuin on aiemmin selostettu kuvioiden 2A ja 2B selostuksen yhteydessä.

Niinpä mm. sähköpöydän 2 metallisen säätöjalkaparin 35; 35c jauhemaalipinta on jätetty ilman antimikrobista lisäkäsittelyä. koska sitä ei yleensä katsota kontaktipin- naksi. Sähköpöydän 3 kalustelevystä valmistettu pöytälevy on päällystetty yläpuo- — leltaan muovilaminaattipinnoitteella 310c ja muovilaminaattipinnoitteen 310c valmis- tusvaiheessa siihen on lisätty kantajaan sidottuja hopeayhdisteitä niin paljon, että muovilaminaattipinnoite on saatu antimikrobiseksi jolloin se täyttää aiemmin maini- tuissa standardeissa ISO 22196 tai JIS 2 2801 määritetyn antimikrobisen tehon va- littuja taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Sähköpöydän 3 alapuolen muovilami- — naattipinnoitetta (tai vastapaperia) ei yleensä katsota kontaktipinnaksi (vrt., kuvion 2A sähköpöydän pinnoitteiden kuvaus). Tässäkin sähköpöydän 3 yläpuoleen rajoit- tuva pystyreunuksesta muodostettiin hopeaa sisältävä antimikrobinen polymeeri- reunus, jonka hopeapitoisuuden ja valmistusmenetelmän suhteen viitataan tässä kuvioon 7G sekä sen selostukseen.

— Kalustekokonaisuus 8; 8' sen sijaan käsittää avokonttorin aulassa olevan kaluste- ryhmän, johon kuuluvat huonekalut on tarkoitettu käytettäväksi samanaikaisesti. Sa- manaikaisella käytöllä tarkoitetaan tässä sitä, että käyttäjä pystyy käyttämään kum- paakin huonekalua yhtä aikaa tai ainakin pystyy ulottumaan toiseen huonekaluun ollessaan toisen vieressä.

> 25 — Tähän kalustekokonaisuuteen kuuluu sohva 7, taka-alalla näkyvä asiakastuoli 1 N sekä pöytä 3. Sohva 7 on sohvanjalkoja lukuun ottamatta verhoiltu ympäriinsä kan- se gasverhoilulla 66, jossa on antimikrobinen käsittely. Edullisesti sohvan 7 antimikro- N binen tekstiiliverhoilu on muodostettu mikrobisidiseksi sisällyttämällä siihen hopeaa I sisältäviä polyamidikuituja tai isotiatsolidiiniyhdisteitä tai organofunktionaalisia silaa- - 30 — neja. Näiden tekstiiliverhoilujen 66 valmistuksen ja hopeamäärien suhteen viitataan = lähemmin kuvioon 7B sekä sen selostukseen.

LO 2 Sohvan 7 kokopuusta valmistetut lyhyet jalat on pintakäsitelty nestemäisellä pinta- käsittelyaineella kuten huonekalulakalla. Sohvan jalkoja ei kuitenkaan ole käsitelty mikrobisilla hopeayhdisteillä, koska mainitut jalat eivät ole kontaktipintoja. Asiakas-

tuoli 1 voi olla antimikrobisten pintakäsittelyiden ja rakenteensa osalta samankaltai- nen kuin on jo aiemmin kuvattu aikaisemmin mm. kuvioissa 1A, 1B, 2 ja 3, minkä vuoksi tältä osin viitataankin näiden kuvioiden selostukseen.

Mikäli sohvan jalat ovat pitempiä ja ovat esimerkiksi liittyneet käsinojaan ne yleensä — kontaktipinnoiksi ja käsitellään antimikrobisella huonekalulakalla.

Kuviossa 6 havainnollistetaan kahta erilaista kalustekokonaisuutta 8; 81 ja 8; 82. Ensimmäinen etualalla näkyvä kalustekokonaisuus 8; 81 käsittää vastaanottotiskin 5 kaksi sen yhteydessä olevaa työtuolia 2; 2! ja 2; 22. Taka-alalla näkyvä toinen kalustekokonaisuus 8;8? käsittää puolestaan neuvottelu- — pöydän 3, sohvan 7 ja asiakastuolin 1. Kalustekokonaisuuteen 8; 8? kuuluvista huonekaluista, sohvan 7 rakenne ja käsit- tely antimikrobiseksi on samankaltainen kuin on kuvattu edellä kuvion 5B kaluste- kokonaisuudessa 8; 81. Sohva 7 muodostuu istuinosasta ja selkänojaosasta, jotka on sohvanjalkoja lukuun ottamatta päällystetty (verhoiltu) ympäriinsä kangasverhoi- — lulla 66, jossa on antimikrobinen käsittely.

Myös asiakastuoli on verhoiltu kauttaal- taan kangasverhoilulla 66, jossa on antimikrobinen käsittely.

Sohvan 7 antimikrobi- nen tekstiiliverhoilu on muodostettu mikrobisidiseksi sisällyttämällä siihen hopeaa sisältäviä polyamidikuituja tai isotiatsolidiiniyhdisteitä tai organofunktionaalisia silaa- neja kuten on lähemmin kuvattu mm. kuvion 7B selostuksen yhteydessä. — Neuvottelupöydässä 3 on kalustelevystä tai massiivipuusta valmistettu pöytälevy, jonka alapuolelta alaspäin ulottuu neljä puumateriaalista valmistettua pöydänjalkaa.

Pöytälevy voi olla päällystetty laminaattipinnoitteella, edullisesti muovilaminaattipin- > noitteella kuten kuviossa 7C ja sen selostuksessa on lähemmin kuvattu.

Muovilami- N naatin ylimmässä kalvossa (dekoratiivipaperi + melamiinihartsi) on hopeaa, ja ho- g 25 peaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna melamiinihartsin N painosta.

Pöytälevy voidaan varustaa myös ohuella viilutuksella, joka sen jälkeen I se valmistetaan antimikrobisidiseksi lakkaamalla viilupinnoite huonekalulakalla 1 -3 = kertaa ja sisällyttämällä ylimpään maali/lakkakalvoon kantajaan sidottua mikro- = bisidista hopeaa vastaavalla tavalla kuin kuvioiden 7D-7E yhteydessä on tarkemmin S 30 — selostettu ja sellainen määrä, että antimikrobinen pinnoite täyttää aiemmin mainitun > standardin ISO 22196 tai JIS Z 2801 vaatimukset ja eliminoi testissä vähintään 95 % testissä käytetyistä bakteereista.

Ylimpään maalikalvoon sisällytetään hopeaa jäl- leen siten, että hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna lakkapinnoitteen kuivapainosta. Ylimmän lakkakerroksen paksuus kuivana on edul- lisesti 30 -40 um. Pöytälevyn pinnoite voi olla myös samanlainen metallipinnoite kuin on havainnollis- tettu aiemmin kuviolla 3.

Pöydänjalat on käsitelty antimikrobisidiseksi lakkaamalla ne huonekalulakalla 1 -3 kertaa ja sisällyttämällä ylimpään lakkakalvoon kantajaan sidottua hopeaa siten, että hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna lakkapinnoit- teen kuivapainosta.

Myös asiakastuolin 1 tuolinjalat 15 on valmistettu kokopuusta, joka on sivelty 1 -3 — kertaa huonekalulakalla ja ylimpään lakkakalvoon on sisällytetty kantajaan sidottua hopeaa niin paljon, että niiden antimikrobinen pinnoite täyttää aiemmin mainitun standardin ISO 22196 tai JIS Z 2801 vaatimukset mukaisesti ja eliminoi vähintään 95 % testissä käytetyistä bakteereista. Pöydänjalkojen ja asiakastuolin jalkojen antimikrobinen lakkapinnoite 6; 62 on täs- — säkin saatu aikaan lisäämällä päällimmäiseen lakkakerrokseen kantajaan sidottua hopeaa joko hopeafostaattilasiin, titaanidioksidiin sidottuna hopeakloridina tai zeo- liittiin sidottuna. Hopeafosfaattilasin yleiskaava on CasoNa20-xPsoAgx jossa X=0,1 - 10 edullisesti 0,5 -5. Ylimpään maalikalvoon sisällytetään hopeaa siten, että hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna lakkapinnoitteen kuiva- — painosta. Ylimmän lakkakerroksen paksuus kuivana on edullisesti 30 -40 um. Ensimmäisessä kalustekokonaisuudessa 8; 81 on työtuolien 2; 2! ja 2; 2? yleisra- kenne ja pinnoitteiden valinta tehty kuten aikaisemmin kuvattu kuvioiden 2A ja 5 työtuoleille, sillä erotuksella, että kalustekokonaisuudessa 8; 82 asiakaspalvelutis- = kin 5 yhteydessä olevia työtuoleja 2; 21 ja 2; 22 ei ole varustettu käsinojilla. Työtuolin N 25 — puurunkoisen istuintason 20 alapuoleen liittyy tässä metallista valmistettu säätöjalka <Q 23, jota ei katsota kontaktipinnaksi.

N 2 Istuintason 20 yläpuoli ja sivureunat on verhoiltu tekstiilillä, jossa tekstiiliverhoilussa - 20a on antimikrobinen käsittely. Puurunkoiseen istuintasoon 20 liittyy selkätuki 21, = joka muodostuu selkänojasta 21. Selkänoja 21 on varustettu tekstiiliverhoilulla 21a, S 30 66, jossa on antimikrobinen käsittely. Tekstiiliverhoilu 21a, 66 on kangasverhoilu, > joka on käsitelty mikrobisidisellä hopea- tai isotiatsolidiiniyhdisteillä tai organofunk- tionaalisella silaanilla, vrt. kuvion 7B selostus. Myös puurunkoiseen istuintasoon 20 liittyvän niskatukien verhoiltu kauttaaltaan samanlaisella antimikrobisella tekstiiliver- hoilulla 22a, 66 kuin selkänojakin.

Vastaanottotiski 5 käsittää jalustan 55, jonka päälle tukeutuu pääosin puumateriaa- lista, valmistettu levymäinen käyttötaso 50. Käyttötaso 50 käsittää puolestaan käyt- tötason ylöspäin kääntyneen kannen 50a ja käyttötason alapuolen, johon alapuo- leen liittyy suoraan tiskin käyttötasosta alaspäin suuntautuva puumateriaalista val- — mistettu jalusta 55. Jalustassa 55 on puupinta, joka voi olla päällystetty muovila- minaatilla tai muovikalvolla. Jalustan 55 kaikkia pintoja ei yleensä katsota kontakti- pinnoiksi, vaan pelkästään jalustan etuosa, joka suuntautuu asiakkaaseen päin.

Tämä jalustan osa katsotaan yleensä kontaktipinnaksi ja sen muovilaminaattipin- noite (melamiinihartsipohjainen) käsitellään antimikrobiseksi, kuten on havainnollis- — tettu kuvion 7C yhteydessä.

Käyttötason 50 kannen 50a puoleinen pinta on varustettu antimikrobisella pinnoit- teella, joka voi olla maalipinta, muovilaminaattipinnoite tai muovikalvo. Tällainen an- timikrobinen pinnoite on testattu ISO 22196 tai JIS 2 2801 mukaisesti ja se eliminoi vähintään 95 % valituista, testissä käytetyistä bakteereista.

— Käyttötason 50 kannen 50a eli yläpuolen eri pinnoitteet ovat samanlaisia sekä ra- kenteensa että antimikrobisten ominaisuuksiensa suhteen kuin on käyty jo aiemmin läpi pöytälevyn pinnoitteelle. Niinpä käyttötasolla 50 voi olla metallipinnoite, joka on samankaltainen kuin on jo selostettu kuviossa 3 näkyvälle asiakaspöydälle: mikäli käyttötason 50 päällä on metallipinnoite, kattaa se joko koko käyttötason tai vain — osan siitä ja se on valmistettu antimikrobisesta messingistä tai kuparilejeeringista, jossa on vähintään 60 % kuparia. Antimikrobisen messinkipinnoitteen ja antimikro- bisen kuparipinnoitteen tulee täyttää aiemmin mainitun EPA:n testiprotokollan vaa- timukset.

Käyttötason 50 pystysuuntaiset reunat 53 on varustettu polymeerireunuksella, joka > 25 voi olla reunanauha tai reunavalu, joiden valmistusta antimikrobiseksi on kuvattu jo N aiemmin. Niinpä mikäli polymeerireunus on polyesteripohjainen reunanauha 33d, se muodostetaan kyseinen reunanauha antimikrobiseksi, siten että reunanauhan muo- N dostavaan polyesterihartsiin lisätään reunanauhan valmistusvaiheessa kantajaan I sidottua hopeaa niin paljon, että reunanauha, jonka paksuus on 0,5- 4 mm sisältää = 30 hopeaa 0,001 - 0,6 p-% laskettuna reunanauhan valmistukseen käytetyn polyeste- = rihartsin painosta. Tällainen antimikrobinen pinnoite on jälleen testattava ISO 22196 S tai JIS Z 2801 mukaisesti ja sen tulee eliminoida vähintään 95 % testissä käytetyistä > bakteereista.

Polymeerireunus voisi olla myös polyuretaanista valmistettu reunavalu, jonka pak- — suus on 1-5 mm ja reunavaluun on sekoitettu muottivalun yhteydessä kantajaan sidottua hopeaa 0,001 - 0,6 p-% laskettuna reunavalun valmistukseen käytetyn po- lyuretaanihartsin painosta.

Mikäli käyttötason 50 kansi on päällystetty muovilaminaatilla, edullisesti melamiinila- minaatilla, se on varustettu antimikrobisella hopeayhdisteellä vastaavalla tavalla — kuin kuviossa 7C on lähemmin selostettu. Tällöin melamiinilaminaatti 641, joka on tällöin puumateriaalista valmistetun vastaanottotiskin 5 laminaattipinnoite Muovila- minaatin 64 yleisen valmistustekniikan osalta tässä viitataan sinänsä tunnettuun tekniikan tasoon kuten Koponen, H 1991, puutuotteiden jalostus ja kehitys 538, Ota- tieto Oy, Espoo. Muovilaminaatti 64 voidaan käsitellä eri tavoin antimikrobisidiseksi — kuten kuviossa 7C on selostettu. Antimikrobisen hopean määrä on kuitenkin kai- kissa käsittelyissä 0,001 - 0,6 p-% laskettuna kuitenkin vain hopealla käsitellyille kalvoille. Edullisesti hopea lisätään kantajaan sidottuna eli joko hopeafosfaattila- sina, titaanidioksidiin sidottuna hopeakloridina tai zeoliittina kalvon muodostavaan hartsiin kuten melamiinihartsiin kun paperi impregnoidaan hartsilla. Keksinnön edul- — lisessa suoritusmuodossa hopeaa lisättiin käyttötason muovilaminaattiin hopeafos- faattilasina. Hopeafosfaattilasin yleiskaava oli Ca3oNa20-xPsoAgx jossa X=0,1 -10 edullisesti 0,5 -5. Näin valmistettua, hopeafostaattilasilla käsiteltyä muovilaminaattia 64, voidaan käyttää laminaattipinnoitteena muun käyttötason 50 yläpuolen 50a la- minaattipinnoitteessa. Asiakaspalvelutiskin 5 alapinta käsitellään tavallisesti vain — yläpuoleltaan eli käyttöpuoleltaan hopeafostaattilasilla. Toinen puoli eli jalustaan 55 liittyvä käyttötason alapuoli jätetään tavallisesti käsittelemättä antimikronisesti. Käyttötaso 50a voidaan päällystää myös ohuella tammi-, pyökki-, saarni-, koivu-, yms. viilutuksella ja viilu voidaan pintakäsitellä maalilla tai lakalla vastaavasti kuin kuvion 7D-7E yhteydessä on tarkemmin selostettu. Puuviilupinnoite päällystetään — tällöin puumaalipinnoitteella, erityisesti huonekalulakkapinnoitteella, jossa on 1 -2 = lakkakerrosta, jolloin kunkin maalikalvon kuivapaksuus on 20 -40 um. Puumaalipin- a noitteen ylin lakkakerros käsitellään antimikrobisella hopeayhdisteellä, kuten ho- S peafosfaattilasilla, kuten on yksityiskohtaisemmin kuvattu kuviossa 7D-7E ja niihin N liittyvässä selostuksessa. Mikrobisidisen hopean määrä on lakkapinnoitteessa E 30 0,001-0,6p-%, edullisesti 0,003 — 0,3 p-%, laskettuna lakkakalvon kuivapainosta. = Kuviossa 8 esitetään erään keksinnön suoritusmuodon mukaisen menetelmän vai- S heita, jossa menetelmässä saadaan aikaan huonekalun antimikrobinen pinnoite. > Vaiheessa 802 maaliin tai lakkaan sekoitetaan hopeaa. Hopea sekoitetaan maaliin tai lakkaan in situ, eli oleellisesti hetkeä ennen kyseisen maalin tai lakan levittämistä. Vaiheessa 804 levitetään ensimmäinen kerros maalia tai lakkaa huonekalun pin- taan, jolloin edullisesti ensimmäisen kerroksen maali tai lakkaa ei käsitä hopeaa.

Vaiheessa 806 annetaan ensimmäisen levitetyn maali- tai lakkakerroksen kuivua. Jos ensimmäisen kerroksen maalissa tai lakassa ei ole hopeaa, voidaan menetel- mävaiheet 804 ja/tai 806 suorittaa myös ennen vaihetta 802. Vaiheessa 808 levite- tään huonekalun pintaan vähintään yksi (toinen) kerros maalia tai lakkaa, jolloin ai- — nakin ylin levitetty kerros maalia tai lakkaa käsittää hopeaa, johon hopea on sekoi- tettu in situ vaiheessa 802. Eräässä keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa vaiheessa 804 voidaan levittää ensimmäinen kerros maalia tai lakkaa, jolloin myös ensimmäinen kerros maalia tai lakkaa käsittää hopeaa. — Viitenumeroluettelo 1 Tuoli, useampi jalka 11-14 asiakastuolijoukko 10 tuolin istuintaso 10a tekstiiliverhoilu 10a1,10a2, 10a3, 10a4 erilaisia tekstiiliverhoiluja 10b puuviilupinnoite 10c muovilaminaattipinnoite 10c1 melamiinihartsia 10c2 polyesterihartsia oO O s N 20 10d maalipinta

O O . . N 10d1 lakkapinnoite

N E 10d2 puumaalipinta N 10d3 jauhemaalipinta

LO O " " " 5 105 istuintason reuna, kantti

N 105d puumaalipinta 10e puupinta

11 selkätuki 110 puusta valmistettu selkänojan tukirunko 112 metallista valmistettu selkänojan tukirunko 113 selkänoja 11a tekstiiliverhoilu 11b puuviilupinnoite 11c muovilaminaattipinnoite 11d maalipinta 11d1 lakkapinnoite 11d2 (puu)maalipinta 11d3 jauhemaalipinta 115 selkänojan reuna, kantti 115d maalipinta 13 tuolinjalka, metallinen 130 tuolinjalat, metalliset 13d maalipinta oO > 13d3 jauhemaalipinta

O <Q 14 tuolinjalkaan kytketty käsinoja

N I 14a jalkaosa = O 20 14b istuinosa

N

LO 2 14c käsinojaosa

O

N 15 tuolinjalka, puinen 150 puiset pöydänjalat

15d puumaalipinta 16 yhdistetty tuolinjalka ja käsinoja, puinen 16a käsinojaosa 16b jalkaosa 17 puinen käsinoja 17d puumaalipinta 2 työtuoli, tolppajalka 20 työtuolin istuintaso 20a tekstiiliverhoilu 21 selkätuki, selkänoja 21a tekstiiliverhoilu 22 niskatuki 22a tekstiiliverhoilu 23 säätöjalka 27 käsinoja 27a tukitaso oO > 27b tukivarsi se <Q 28 jalusta

N

N I 29 säätimet = O 20 3 pöytä

N O . 2 30 pöytälevy, metallipinta

N 30a pöytälevyn yläpuoli 301 metallipinnoite

30b pöytälevyn pystysuuntainen reuna 30d polymeerireunus 30e reunanauha 30f reunavalu 31 pöytälevy, puupinta 31a pöytälevyn yläpuoli 310a maalipinta 310b puuviilupinnoite 310c muovilaminaattipinnoite 310d muovikalvo 33 pöytälevyn pystysuuntainen reuna 33a maalipinta, maalipinta 33d polymeerireunus 33e reunanauha 33f reunavalu 31b pöytälevyn alapuoli oO S 320a maalipinta

O <Q 320b puuviilupinnoite

N I 320c muovilaminaattipinnoite O 20 310d muovikalvo

N

LO > 34 pöydänjalka, puinen

N 34a tolppajalka 34b reunajalka

35 pöydänjalka, metallinen 35a tolppajalka 35b reunajalka 35c säätömekanismilla varustettu jalka 4 säilytin 41 kaappi 41a Ovi 41b vedin 41c katto 5 tiski 50 käyttötaso 50a kansi 53 pystysuuntainen reuna 55 jalusta 6 antimikrobisesti käsitelty materiaali 60 metallipinta oO S 61 maalipinta se i. <Q 61a jauhemaalipinta

N I 61b puumaalipinta a O 20 62 lakkapinnoite

N

LO 2 621, 62? lakkapinnoitteen kerroksia/kalvoja

N 63 polymeerireunus 64 muovilaminaatti

641.646 muovilaminaatin kalvoja 641 melamiinilaminaatti 64a pintakalvo 64b dekoratiivipaperi 64c pohjapaperi 65 muovikalvo 65a melamiinikalvo, itseliimautuva 66 tekstiiliverhoilu 66a polyamidikuituihin sidottu hopea 66b silaanijohdannainen 66c isotiatsolidiini 67 ruiskupuristettu osa 68 messinkipinta 69 kuparipinta 7 sohva 8 Kalustekokonaisuus oO S 81,82,82 kalustekokonaisuuksia se . I 9 Tuolijoukko

N

N I 91 tuolirivi, tuolijono a O 20 92 tuolipari

N

LO o

O N

Claims

Patenttivaatimukset

1. Huonekalun antimikrobinen pinnoite, jossa on antimikrobinen maalipinta, jonka antimikrobinen teho standardien ISO 22196 tai JIS 2 2801 mukaisesti testat- tuna eliminoi vähintään 95 % testissä käytetyistä bakteereista, joka maalipinta kä- — sittää yhden tai useamman maali- tai lakkakerroksen, maalipinta on kokonaispak- suudeltaan 10-150 um kuivana, edullisesti 30-100 um, ainakin ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,003-0,3 p-%, laskettuna pinnoitteen kuivapainosta, ja maalipinnassa hopea on oleellisesti homogeenisesti levittäytynyttä, tunnettu siitä, että pinnoite on saatu ai- — kaan levittämällä huonekalun pintaan maalipinta (310a, 61).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pinnoite, tunnettu siitä, että hopea on oleel- lisesti homogeenisesti levittäytynyttä siten, että pinnoite käsittää hopeaa millä ta- hansa valitulla cm? alueella 0,001-30,0 ug/cm?, edullisesti 0,03—20 ug/cm?.

3. — Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pinnoite, tunnettu siitä, että — hopeaa käsittävän maali- tai lakkakerroksen maali on sekoitettu in situ, jolloin hopea lisätään ja sekoitetaan maaliin tai lakkaan oleellisesti hetkeä ennen maalipinnoitteen levittämistä, enintään 30 min ennen maalipinnoitteen levittämistä, edullisesti enin- tään 10 min ennen maalipinnan levittämistä, jolloin hopea on maalissa tai lakassa oleellisesti homogeenisesti levittäytynyttä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pinnoite, tunnettu siitä, että hopea on maa- lissa tai lakassa oleellisesti homogeenisesti levittäytynyttä siten, että maalissa tai lakassa on hopeaa jokaisessa litrassa 10-200 ug/l, edullisesti 20-150 ug/l.

5. — Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pinnoite, tunnettu siitä, että = maalipinta käsittää vähintään kaksi maali- tai lakkakerrosta, ja pääosin vain ylim- N 25 — pään lakka- tai maalikerrokseen on järjestetty hopeaa levittämällä ensin vähintään <Q yksi lakka- tai maalikerros ja sen jälkeen levittämällä kyseisen vähintään yhden N lakka- tai maalikerroksen päälle hopeaa käsittävä ylin maali- tai lakkakerros, jolloin E hopeaa on 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna pinnoitteen kuiva- n painosta.

N S 30 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pinnoite, tunnettu siitä, että > kukin maali- tai lakkakerros on märkäpaksuudeltaan noin 100 um:n, jolloin sen kui- vapaksuus on noin 10-60 um.

7. — Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pinnoite, tunnettu siitä, että maalipinnoitteeseen (61) on hopea lisätty suoraan tai epäsuorasti kantajayhdistee- seen kuten titaanidioksidiin, fosfaattilasiin tai zeoliittiin sidottuna hopeana.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pinnoite, tunnettu siitä, että hopea on lisätty hopeakloridina, joka on sidottuna titaanidioksidiin.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pinnoite, tunnettu siitä, että hopea on lisätty hopeafosfaattilasina, jonka yleiskaava on CasoNazoxPs0Agx), jossa x=0,1 -10 edulli- sesti x=0,5-5.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pinnoite, tunnettu siitä, että — maalipinta käsittää maalia, jonka kuiva-ainepitoisuus on 30-60%, ja joka käsittää sideainetta, joka valitaan ryhmästä PVA, kopolymeeri, styreeniakrylaatti tai akry- laatti, ja/tai maalipinta käsittää lakkaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on 20—-40%, joka käsittää sideainetta, joka valitaan ryhmästä akrylaatti ja alkydi.

11. Huonekalu, tunnettu siitä, että huonekalun ainakin yhteen valittuun kontakti- — pintaan on järjestetty jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pinnoite.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen huonekalu, joka huonekalu on valittu ryh- mästä pöytä, tuoli, tiski, sohva, kaappi, ja hylly.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen huonekalu, jolloin huonekalu on pöytä (3), jossa on puinen pöytälevy (31), joka pöytälevy (30,31) käsittää ylöspäin kääntyneen — pöytälevyn yläpuolen ja alaspäin suuntautuvan pöytälevyn alapuolen, jolloin puisen (31) pöytälevyn yläpuoli (31a) on varustettu pinnoitteella, joka on va- & littu joukosta, johon kuuluvat 3 i maalipinta (310a) ja

S V puuviilupinnoite (310b);

I = 25 ja puisen pöytälevyn (31) alapuoli (31b) on varustettu pinnoitteella, joka on valittu O joukosta, johon kuuluvat > 2 maalipinta (320a), & puuviilupinnoite (320b);

ja puisen pöytälevyn (31) vähintään yksi pystysuuntainen reuna (33) on varustettu maalipinnoitteella (33a); ja puisen pöytälevyn (30, 31) alapuoleen liittyy joko puinen tolppajalka (34a), tai metallinen tolppajalka (35a), jossa on maalipin- noite tai useampia puisia reunajalkoja (34b) tai useampia metallisia reunajalkoja (35b), joissa on maalipinta; tunnettu siitä, että valittu ainakin yksi kontaktipinta käsittää: A) pöytälevyn (30, 31) yläpuolen (A11 tai A21) tai pöytälevyn pystysuuntaiset reunat —(30b,33) (A12, A22), jolloin puisen pöytälevyn (31) yläpuolen (31a) pinnoite on maalipinta (310a, 61), joka käsittää yhden tai useamman maali- tai lakkakerroksen, joka maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10 -120 um edullisesti 30 -100 um ja ainakin yhdessä lakka- tai maalikerroksessa, on hopeaa (Ag) siten, että hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,001-0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapainosta tai — puuviilupinnoite (310b), jonka päällä on maalipinta (61), jossa on yksi tai useampi maali- tai lakkakerros, joka maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10-120 um, edul- lisesti 30-100 um, ja ainakin sen yhdessä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag) siten, että hopeaa on 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapainosta tai = A22) mainitun puisen pöytälevyn (31) vähintään yhden pystysuuntaisen reunan pin- nan, joka pinnoite on oO N maalipinta (33a, 61), joka käsittää yhden tai useamman lakka- tai maalikerroksen, 2 joka maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10—120 um edullisesti 30-100 um ja ai- N nakin sen yhdessä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag) siten, että hopeaa I 25 0n0,001—-0,6p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapainosta.

O

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen huonekalu, tunnettu siitä, että pöydän (3) io pöytälevyn (30, 31) tai tiskin (5) käyttölevyn (50) pystysuuntaisen reunan polymee- 5 rireunus (63) on valmistettu kertamuovista, kuten polyuretaanista, valamalla, jolloin N polymeerireunuksen muodostavaan hartsiin on lisätty hopeayhdistettä niin paljon, — että valmistettu polymeerireunus (63), jonka paksuus on 0,5-5 mm sisältää hopeaa

0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 - 0,3 p-%, laskettuna mainitun polymeerireunuk- sen (63) sisältämän hartsin painosta.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen huonekalu, tunnettu siitä, että reunanauha on valmistettu polyesteristä, jolloin reunanauhan muodostavaan polyesterihartsiin on lisätty reunanauhan valmistusvaiheessa hopeayhdistettä niin paljon, että reuna- nauha, jonka paksuus on 0,5- 4 mm käsittää hopeaa 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 - 0,3 p-%, laskettuna reunanauhan sisältämän hartsin painosta.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen huonekalu, tunnettu siitä, että pöytälevyn (31) runko on valmistettu kalustelevystä kuten lastulevystä, vanerista tai kuitule- — vystä, erityisesti mdf-levysta.

17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen huonekalu, tunnettu siitä, että puisen pöy- tälevyn (30) yläpuoli ja myös sen alapuoli on varustettu liimattavalla puuviilulla, jonka paksuus on 0,6-4 mm edullisesti 0,6 -1,5 mm, jolloin pöytälevyn kannen puu- viilukerros on varustettu maali- tai lakkapinnoitteella, jonka kokonaiskalvon paksuus on 10 -100 um edullisesti 30-100 um ja johon maali- tai lakkapinnoitteen ylimpään kerrokseen on lisätty metallista hopeaa, ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 - 0,3 p-%, laskettuna maali- tai lakkapinnoitteen kuivapainosta.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen huonekalu, tunnettu siitä, että puuviiluker- ros on varustettu monikerroksisella lakkapinnoitteella, jonka ylimmässä lakkakerrok- — sessa, jonka kerrospaksuus on kuivana 10 -100 um, on metallista hopeaa, ja ho- peaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 - 0,3 p-%, laskettuna lakkapinnoitteen kuivapainosta.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen huonekalu, tunnettu siitä, että vain osa = pöytätason alapinnan päällimmäisestä viilukerroksesta on varustettu maali- tai lak- N 25 — kakerroksella, johon on lisätty hopeaa 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 - 0,3 p-%, <Q laskettuna hopealla kasitellyn maali- tai lakkakerroksen kuivapainosta.

N

N I

20. Patenttivaatimuksen 11 mukainen huonekalu, jolloin huonekalu on tuoli (1, 2), = jossa on puurunkoinen istuintaso (10, 20), jonka yläpuoli on varustettu pinnoitteella, = joka on valittu joukosta johon kuuluvat: S 30 — puuviilupinnoite (10b) ja ja maalipinta (10d);

ja jolloin mainittuun puurunkoiseen istuintasoon (10, 20) liittyy istuintasolta (10, 20) ylöspäin suuntautuva selkätuki (11, 21), joka muodostuu joko selkänojasta (113, 21) tai puu-, muovi- tai metallitukirungosta (110, 112), johon tukeutuu puupintainen sel- känoja (113), jolloin selkänoja (113, 21) on varustettu pinnoitteella, joka on valittu joukosta, johon kuuluvat: puuviilupinnoite (11b) ja maalipinta (11d) ja jossa mahdollinen tuolin selkätuen (11) puu-, muovi- tai metallitukirunko (110, 112) on varustettu maalipinnoitteella (11d); — ja lisäksi mainittuun tuolin puurunkoiseen istuintasoon (10, 20) liittyy yksi tai use- ampia istuintason alapuolelle kytkeytyviä, alaspäin suuntautuvia tuolinjalkoja (15, 13), joka/jotka ovat joko puisia tuolinjalkoja (15), joka/jotka on varustettu puumaali- pinnoitteella (15d) tai metallisia tuolinjalkoja (13), joka/jotka on varustettu jauhemaa- lipinnoitteella (13d; 1343); — tunnettu siitä, että ainakin yksi valittu (B) tuolin (1, 2) kontaktipinta käsittää istuin- tason (10, 20) yläpuolen (B1) ja/tai selkätuen (11, 21) (B2), jolloin (B1) istuintason (10, 20) yläpuolen antimikrobinen pinnoite on valittu joukosta, johon joukkoon kuuluvat: puuviilupinnoite (10b), jonka päällä on maalipinta (10d,61), jossa on yksi tai useampi — maali- tai lakkakerros, joka maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10 -120 um edul- lisesti 30 -100 um ja ainakin sen yhdessä lakka- tai maalikerroksessa kuten ylim- o mässä lakka- tai maalikerroksessa, on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, > edullisesti 0,003 - 0,3 p-%, laskettuna pinnoitteen kuivapainosta, tai 0 <Q maalipinta (10d, 61), joka käsittää yhden tai useamman maali- tai lakkakerroksen, N 25 joka maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 20 -120 um edullisesti 30 -100 um ja E ainakin yhdessä lakka- tai maalikerroksessa, erityisesti sen ylimmässä lakka- tai n maalikerroksessa, on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 N - 0,3 p-%, laskettuna maalipinnan kuivapai-nosta; tai o > (B2) tuolin selkätuen (11,21) selkänojassa (113, 21) oleva pinnoite on käsitelty an- — timikrobisesti seuraavasti:

puuviilupinnoitteen (11b) päällä on maalipinta (11d, 61), jossa on yksi tai useampi maali- tai lakkakerros, joka maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10 -120 um edul- lisesti 30 -100 um ja ainakin sen yhdessä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 - 0,3 p-%, laskettuna maalipin- nan kuivapainosta, tai pinnoite on maalipinta (11d, 61), joka käsittää yhden tai useamman maali- tai lakka- kerroksen, joka maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10 -120 um edullisesti 30 - 100 um ja ainakin yhdessä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001 - 0,6 p-%, edullisesti 0,003 - 0,3 p- %, laskettuna pinnoitteen kuivapai- = nosta, tai mahdollinen tuolin selkätuen (11) puu-, muovi- tai metallitukirunko (110, 112) on varustettu maalipinnoitteella (11d), joka käsittää yhden tai useamman maali- tai lak- kakerroksen, joka maalipinta on kokonaispaksuudeltaan 10—120 um edullisesti 30— 100 um ja ainakin yhdessä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa (Ag), ja hopeaa on 0,001-0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna pinnoitteen kuivapainosta.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen huonekalu, tunnettu siitä, että tuolin kon- taktipintoihin kuuluvat lisäksi työtuolin (2) istuintason (20) alapuolelle liittyvä säätö- jalka (23), joka on päällystetty puumaalipinnoitteella (61b) kuten vähintään yhdellä lakka- tai maalikerroksella (62), joka puumaalipinta (51b) on paksuudeltaan 10—120 um, edullisesti 30-100 um ja jossa puumaalipinnoitteessa on hopeaa (Ag) 0,001— 0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna kuivapainosta.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen huonekalu, tunnettu siitä, että tuolin kon- taktipintoihin kuuluvat lisäksi asiakastuolin (1) istuintason (10) alapuolelle liittyvät o puiset tuolinjalat tai istuintason (10) pystyreunoihin liittyvät puiset tuolinjalat, joiden > 25 — tuolinjalkojen päällä on maalipinta (61) kuten yksi tai useampi lakka- tai maalikerros, 0 joka on paksuudeltaan 30—120 um ja jossa on hopeaa (Ag) 0,001-0,6 p-%, edulli- = sesti 0,003-0,3 p-%, laskettuna kuivapainosta.

N E

23. Menetelmä huonekalun antimikrobisen pinnoitteen aikaan saamiseksi, jossa n pinnoitteessa on antimikrobinen maalipinta, joka käsittää yhden tai useamman N 30 — maali- tai lakkakerroksen, jossa menetelmässä > - sekoitetaan hopeaa (Ag) maaliin tai lakkaan, N - levitetään yksi tai useampi kerros maalia tai lakkaa huonekalun pintaan, tunnettu siitä, että menetelmässä

- hopeaa sekoitetaan maaliin tai lakkaan in situ, eli oleellisesti hetkeä ennen levittämistä, siten että sekoittamisen ja levittämisen jälkeen maalipinnan ainakin ylimmässä lakka- tai maalikerroksessa on hopeaa, ja hopeaa on 0,001—0,6 p-%, edullisesti 0,003—0,3 p-%, laskettuna pinnoitteen kuivapainosta.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, jossa hopeaa sekoitetaan maa- liin tai lakkaan sellaisessa suhteessa, että maalin tai lakan hopeapitoisuus on oleel- lisesti homogeeninen siten, että maalissa tai lakassa on hopeaa jokaisessa litrassa 10—200 pg/l, edullisesti 20-150 ug/l.

25. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen menetelmä, jossa hopeaa sekoite- — taan maaliin tai lakkaan sellaisessa suhteessa, että kun levitettävä yksi tai useampia maalikerros on kuivunut, pinnoite käsittää hopeaa oleellisesti homogeenisesti levit- täytyneesti siten, että pinnoitteen mikä tahansa valittu neliösenttimetrin kokoinen alue käsittää hopeaa valitulla alueella 0,001-30 ug/cm?, edullisesti 0,03—20 ug/cm?.

26. Huonekalu, jossa on patenttivaatimuksen 23 mukaisella menetelmällä aikaan — saatu antimikrobinen pinnoite.

oO

O

N

O <Q

N

I Ao a

O

N

LO o

O

N