FI126933B - Menetelmä hartsipitoisen rasvahapposaippuan valmistamiseksi, rasvahapposaippuakoostumus sekä sen käyttö - Google Patents

Menetelmä hartsipitoisen rasvahapposaippuan valmistamiseksi, rasvahapposaippuakoostumus sekä sen käyttö Download PDF

Info

Publication number
FI126933B
FI126933B FI20136135A FI20136135A FI126933B FI 126933 B FI126933 B FI 126933B FI 20136135 A FI20136135 A FI 20136135A FI 20136135 A FI20136135 A FI 20136135A FI 126933 B FI126933 B FI 126933B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
composition
weight
fatty acid
process according
fatty
Prior art date
Application number
FI20136135A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20136135A (fi
Inventor
Mikko Rintola
Juha Orte
Original Assignee
Forchem Oyj
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Forchem Oyj filed Critical Forchem Oyj
Priority to FI20136135A priority Critical patent/FI126933B/fi
Priority to RU2016119249A priority patent/RU2687068C1/ru
Priority to EP14863030.4A priority patent/EP3068862B1/en
Priority to US15/036,716 priority patent/US20160298054A1/en
Priority to PCT/FI2014/050866 priority patent/WO2015071549A1/en
Publication of FI20136135A publication Critical patent/FI20136135A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI126933B publication Critical patent/FI126933B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C11ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11DDETERGENT COMPOSITIONS; USE OF SINGLE SUBSTANCES AS DETERGENTS; SOAP OR SOAP-MAKING; RESIN SOAPS; RECOVERY OF GLYCEROL
    • C11D13/00Making of soap or soap solutions in general; Apparatus therefor
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C11ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11CFATTY ACIDS FROM FATS, OILS OR WAXES; CANDLES; FATS, OILS OR FATTY ACIDS BY CHEMICAL MODIFICATION OF FATS, OILS, OR FATTY ACIDS OBTAINED THEREFROM
    • C11C1/00Preparation of fatty acids from fats, fatty oils, or waxes; Refining the fatty acids
    • C11C1/02Preparation of fatty acids from fats, fatty oils, or waxes; Refining the fatty acids from fats or fatty oils
    • C11C1/025Preparation of fatty acids from fats, fatty oils, or waxes; Refining the fatty acids from fats or fatty oils by saponification and release of fatty acids
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A01AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01NPRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
    • A01N63/00Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing microorganisms, viruses, microbial fungi, animals or substances produced by, or obtained from, microorganisms, viruses, microbial fungi or animals, e.g. enzymes or fermentates
    • A01N63/10Animals; Substances produced thereby or obtained therefrom
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A01AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01NPRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
    • A01N65/00Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing material from algae, lichens, bryophyta, multi-cellular fungi or plants, or extracts thereof
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A01AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01NPRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
    • A01N65/00Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing material from algae, lichens, bryophyta, multi-cellular fungi or plants, or extracts thereof
    • A01N65/08Magnoliopsida [dicotyledons]
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A01AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01NPRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
    • A01N65/00Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing material from algae, lichens, bryophyta, multi-cellular fungi or plants, or extracts thereof
    • A01N65/40Liliopsida [monocotyledons]
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C08ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08KUse of inorganic or non-macromolecular organic substances as compounding ingredients
    • C08K5/00Use of organic ingredients
    • C08K5/04Oxygen-containing compounds
    • C08K5/09Carboxylic acids; Metal salts thereof; Anhydrides thereof
    • C08K5/098Metal salts of carboxylic acids
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C08ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08LCOMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L93/00Compositions of natural resins; Compositions of derivatives thereof
    • C08L93/04Rosin
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C11ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11CFATTY ACIDS FROM FATS, OILS OR WAXES; CANDLES; FATS, OILS OR FATTY ACIDS BY CHEMICAL MODIFICATION OF FATS, OILS, OR FATTY ACIDS OBTAINED THEREFROM
    • C11C3/00Fats, oils, or fatty acids by chemical modification of fats, oils, or fatty acids obtained therefrom
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C11ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11DDETERGENT COMPOSITIONS; USE OF SINGLE SUBSTANCES AS DETERGENTS; SOAP OR SOAP-MAKING; RESIN SOAPS; RECOVERY OF GLYCEROL
    • C11D13/00Making of soap or soap solutions in general; Apparatus therefor
    • C11D13/02Boiling soap; Refining
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C11ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11DDETERGENT COMPOSITIONS; USE OF SINGLE SUBSTANCES AS DETERGENTS; SOAP OR SOAP-MAKING; RESIN SOAPS; RECOVERY OF GLYCEROL
    • C11D13/00Making of soap or soap solutions in general; Apparatus therefor
    • C11D13/26Drying
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C11ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11DDETERGENT COMPOSITIONS; USE OF SINGLE SUBSTANCES AS DETERGENTS; SOAP OR SOAP-MAKING; RESIN SOAPS; RECOVERY OF GLYCEROL
    • C11D15/00Manufacture of resin soap or soaps derived from naphthenic acids; Compositions
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C11ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11DDETERGENT COMPOSITIONS; USE OF SINGLE SUBSTANCES AS DETERGENTS; SOAP OR SOAP-MAKING; RESIN SOAPS; RECOVERY OF GLYCEROL
    • C11D15/00Manufacture of resin soap or soaps derived from naphthenic acids; Compositions
    • C11D15/04Compositions containing resin soap or soap derived from naphthenic acids
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C11ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11DDETERGENT COMPOSITIONS; USE OF SINGLE SUBSTANCES AS DETERGENTS; SOAP OR SOAP-MAKING; RESIN SOAPS; RECOVERY OF GLYCEROL
    • C11D9/00Compositions of detergents based essentially on soap
    • C11D9/04Compositions of detergents based essentially on soap containing compounding ingredients other than soaps
    • C11D9/22Organic compounds, e.g. vitamins
    • C11D9/26Organic compounds, e.g. vitamins containing oxygen

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Agronomy & Crop Science (AREA)
  • Dentistry (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • Environmental Sciences (AREA)
  • Plant Pathology (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Emergency Medicine (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Mycology (AREA)
  • Natural Medicines & Medicinal Plants (AREA)
  • Virology (AREA)
  • Pest Control & Pesticides (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Detergent Compositions (AREA)

Description

MENETELMÄ HARTSIPITOISEN RASVAHAPPOSAIPPUAN VALMISTAMISEKSI, RASVAHAPPOSAIPPUAKOOSTUMUS SEKÄ SEN KÄYTTÖ
Keksinnön ala
Keksintö liittyy rasvahappokoostumuksiin ja niiden valmistamiseen. Etenkin keksintö koskee menetelmää hartsihappopitoisen rasvahapon saippuoimiseksi hartsi- ja rasvahapon alkalisuolaksi. Keksintö koskee myös uusia rasvahappotuotteita sekä niiden käyttöä.
Tekniikan taso
Hartsihapoilla viitataan yleensä veteen liukenemattomiin amorfisiin, kiinteisiin tai nestemäisiin kasvieritteisiin. Ne ovat kemialliselta rakenteeltaan pitkäketjuisia orgaanisia hiiliyhdisteitä, joiden runkorakenne perustuu kolmeen kuuden hiiliatomin muodostamaan renkaaseen. Hartsihapoilla on tunnetusti antimikrobisia/antibakteerisia ominaisuuksia, minkä vuoksi niitä käytetään usein erilaisten desinfioivien saippuoiden ja koostumusten valmistukseen. Esimerkiksi suomalainen patenttihakemus FI 20120287 kuvaa määrätyistä hartsihapoista (kuten dehydroabietiinihaposta) koostuvan antimikrobisen vesiseoskoostumuksen, jota voidaan käyttää lääke- tai hoitoaineena tai lisäaineena erilaisissa teknisissä tuotteissa (kuten puhdistusaineissa).
Rasvahapot ovat alkuperältään kasvi tai eläinperäisiä rasvahappoestereitä ja niistä johdettuja hiilivetyjen muodostamia pitkäketjuisia monokarboksyylihappoja, joiden yleinen kaava on R-COOH, jossa R on alifaattinen hiilivetyketju. Rasvahapot luokitellaan perinteisesti tyydyttymättömiin, tyydyttyneisiin ja monityydyttyneisiin rasvahappoihin kaksoissidosten, tai niiden puuttumisen, perusteella.
Rasvahappoja eristetään yleisesti rasvahappoesterilähteistä kuten esim. kasviöljyjen triglyserideistä hydrolysoimalla. Rasvahapon saippuaa on perinteisesti valmistettu sekoittamalla rasvahappoa, vettä ja alkalista hydroksidia keskenään. Menetelmä on ongelmallinen mm. nopeasti kasvavan viskositeetin vuoksi, jolloin on vaikeaa tai jokseenkin mahdotonta saavuttaa korkeampia kuiva-ainepitoisuuksia tuotetta prosessoitaessa. Matala kuiva-ainepitoisuus puolestaan aiheuttaa alhaisen prosessointikapasiteetin ja näin ollen nostaa prosessin energiakuluja.
Viskositeetin kasvamista voidaan jossain määrin hallita saippuointiin käytettävää metallihydroksidia vaihtamalla sekä prosessointilämpötilaa kasvattamalla. Esimerkiksi natriumin vaihtaminen kaliumiin alentaa tunnetusti viskositeettia sekä prosessoinnissa että aikaansaadussa saippuatuotteessa. Tunnetuilla tekniikoilla viskositeetin säätö prosessissa on kuitenkin hyvin rajallista eikä korkeisiin kuiva-ainepitoisuuksiin päästä. US-patenttijulkaisussa 2.558.543 on kuvattu raakamäntyöljyn osittainen saippuointi, jolloin esimerkin 3 mukaan 100 osaa raakamäntyöljyä sekoitettiin liuokseen, jossa oli 6,1 osaaNaOH:a, joka oli liuotettu 45 osaan vettä ja 5 osaan isopropanolia, jolloin aikaansaatiin mäntyöljyliuoksen osittainen saippuointi. Näin saatu seos syötettiin vastavirtauuttoon, jossa hartsihappo uutettiin bensiiniin. US-patenttijulkaisussa 3.360.471 on kuvattu mäntyöljyrasvahappojen saippuoinnilla tuotettu alhaisen vesipitoisuuden mäntyöljysaippua, joka käsittää korkeassa lämpötilassa kiehuvan liuottimen, kuten tripropyleeniglykolimetyylieetterin, ja edullisesti viskositeetinalentajan, sekä tällaisen biohajoavan pesunestetiivisteen käyttö. US-patenttijulkaisussa 3.804.819 on kuvattu rasvahappojen talteenotto mäntyöljyn tislauksen ylitteestä, jolloin ylitteen sisältämät rasvahapot saippuoidaan vesipitoisella emäksellä rasvahapposaippuan muodostamiseksi vesivaiheeseen. Saippuoinnissa käytetään kosteuttavaa komponenttia (wetting agent), kuten alempaa alkoholia, jonka määrä on 10-40 paino-% saippuoinnin reaktioseoksesta. Esimerkissä 1 on kuvattu seos, jossa 20 paino-osaa mäntyöljyn tislausylitteestä sekoitetaan 60 paino-osaan vettä, 20 paino-osaan isopropanolia ja 3,7 paino-osaan natriumhydroksidia.
Tunnetun tekniikan mukaan aikaansaatavilla rasvahappokoostumuksilla on matala kiintoainepitoisuus; normaalisti rasvahapposaippuan kuiva-ainepitoisuus jää maksimissaan noin 24 painoprosenttiin. Tästä syystä rasvahapposeosten valmistaminen, kuljettaminen ja mahdollinen väkevöinti on kallista ja aikaa vievää. Esimerkiksi suomalaisen patenttihakemuksen FI 20125509 mukaisen tuotteen ja menetelmän teknisessä toteutuksessa tämän keksinnön mukaisella toteutuksella saavutetaan merkittäviä säästöjä.
Keksinnön lyhyt kuvaus
Esillä oleva keksintö perustuu siihen ajatukseen, että hartsihappopitoinen rasvahappo liuotetaan liuotin- ja vesipitoiseen alkaliseen reagenssiliuokseen. Liuottimeksi valitaan polaarinen liuotin.
Sopivia liuottimia ovat esimerkiksi primääriset C1-C4- alkoholit ja sekundääriset alkoholit kuten isopropanoli tai asetoni sekä näiden seokset. Saippuointi voidaan suorittaa millä tahansa tunnetulla alkalisella hydroksidilla.
Menetelmässä tulee käyttää tai siinä muodostaa riittävä määrä vettä jotta kaikki hartsi- ja rasvahapot pystyvät saippuoitumaan. Sopivimmin käytetään niin paljon vettä, etteivät rasvahapot pääse esteröitymään.
Reaktioseos voidaan ottaa talteen sellaisenaan, pH-säädön- tai puhdistuksen kuten valkaisukäsittelyn jälkeen, tai se voidaan kuivata.
Keksinnön avulla saadaan aikaan rasva- ja hartsihapposaippuaa sisältävä koostumus, jonka kuiva-ainepitoisuus on korkea, yleensä yli 30 paino-%, etenkin noin 40-70 paino-%. Koostumus sisältää polaarista liuotinta. Liuottimen pitoisuus on noin 10-50 % koostumuksen kokonaispainosta. Täsmällisemmin sanottuna esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.
Rasva- ja hartsihapposaippuaa sisältävälle koostumukselle on puolestaan tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 19.
Keksinnön mukaisen käytön tunnusmerkit esitetään patenttivaatimuksessa 22.
Keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä esillä oleva ratkaisu saa aikaan prosessin, jossa saippuan valmistus rasvahaposta, kuten mäntyöljyrasvahaposta helpottuu olennaisesti. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan saavuttaa käsiteltävissä oleva rasvahapposaippua jopa yli 60 painoprosentin kuiva-ainepitoisuuteen korvaamalla perinteisesti käytetty vesi osittain liuottimella.
Esillä olevan menetelmän yhtenä etuna on myös koostumuksen alhainen viskositeetti, jonka ansiosta tekninen käsiteltävyys, valmistuskustannukset sekä saippuoinnin reaktiivisuus on parempi normaaliin vedessä tapahtuvaan saippuointiin verrattuna. Liuotin kuten alkoholi ei osallistu reaktioon vaan toimii ainoastaan liuottavana komponenttina, jolloin se voidaan saippuoinnin jälkeen poistaa joko kokonaan tai osittain. Liuotinta voidaan myös kierrättää prosessissa.
Alentuneen viskositeetin johdosta reaktiossa päästään jopa yli kolminkertaiseen kuiva-ainepitoisuuteen. Näin ollen prosessointilaitteiston kapasiteetti sekä reaktio- että mahdollisessa kuivausvaiheessa kasvaa tai vastaavasti investoitavan laitteiston kokoa voidaan alentaa. Myös prosessiin käytettävän energian määrä pienenee.
Keksinnön mukaista rasva- ja hartsihapposaippuaa sisältävää koostumusta voidaan käyttää yleisesti desinfioivana tai antiseptisenä aineena tauteja aiheuttavien mikro-organismien kasvun estämiseen, hävittämiseen tai tehottomaksi tekemiseen. Eräissä suomalaisissa patenttihakemuksissa, FI 20125509 ja FI 20136113, on kuvattu erityinen käyttömuoto joiden ainakin yhden sovellutusmuodon teknisissä toteutuksissa saavutetaan merkittävää etua valmistettaessa rasva- ja hartsihapposaippuaa, kuten tässä keksinnössä on kuvattu.
Kuten edellä mainittiin, vesi/alkoholiseosten käyttäminen yhdessä lipeän kanssa mäntyöljyn saippuointiin on tunnettua tekniikkaa. Esillä olevalle keksinnölle ominainen korkea rasva-ja hartsihapposuolojen pitoisuus (kuiva-ainepitoisuus) aikaansaadaan kuitenkin huomattavasti pienemmällä vesimäärällä ja vastaavasti suuremmalla määrällä alkoholia kuin mitä käy ilmi tunnetussa tekniikan tasossa.
Seuraavaksi edullisia sovellutusmuotoja kuvataan tarkemmin piirustusten avulla.
Piirustusten kuvaus
Kuviossa 1 on esitetty diagrammi, joka osoittaa perinteisellä korkean vesipitoisuuden omaavalla prosessilla valmistetun hartsipitoisen rasvahapon natriumsuolan (saippuan) viskositeetin muuttumisesta eri lämpötiloissa kuiva-ainepitoisuuksilla 16-28 %.
Kuviossa 2 on esitetty diagrammi, josta käy ilmi, miten esillä olevan keksinnön mukaisella liuotinprosessilla valmistetun hartsipitoisen rasvahapon natriumsuolan viskositeetti muuttuu eri lämpötiloissa kuiva-ainepitoisuuksilla 50-70 %.
Kuvioissa 3a ja 3b on esitetty diagrammit, jotka kuvaavat rasvahapon natriumsuolan viskositeettia ja liuotinpitoisuutta kuiva-ainepitoisuuksilla 50-70 %. Viskositeetit on mitattu 70 °C prosessointilämpötilassa ja liuottimina on käytetty 2-propanolia (Fig. 3a) ja vastaavasti etanolia (Fig. 3b).
Edullisia sovellutusmuotoja
Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä hartsipitoinen rasvahapposaippua valmistetaan sekoittamalla hartsi-ja rasvahappoa, vettä, liuotinta ja alkalista hydroksidia keskenään. Menetelmässä liuotin, jolla osittain korvataan vesi, alentaa voimakkaasti seoksen viskositeettia prosessoitaessa, minkä vuoksi rasvahapon määrää voidaan lisätä huomattavasti perinteistä prosessointitapaa enemmän.
Korkean kuiva-ainepitoisuuden lisäksi veden osittain korvaaminen liuottimella alentaa mahdollisen kuivausprosessin yhteydessä käytettävää energian tarvetta. Liuotin ei osallistu saippuointireaktiossa itse reaktioon, joten se ei olennaisesti kulu ja sitä voidaan myös kierrättää tehokkaasti syntyvistä atseotrooppiseoksista huolimatta. Liuotin sekä vesi voidaan myös poistaa joko kokonaan tai osittain reaktion jälkeen.
Eräässä keksinnön mukaisessa menetelmässä saippua valmistetaan rasva- ja hartsihapoista, jonka menetelmän mukaan rasva-ja hartsihappoja sisältävä koostumus saippuoidaan alkalilla. Menetelmässä valmistetaan ensin vettä, polaarista liuotinta ja emästä sisältävä alkalinen liuos, johon kohdistetaan korkeita leikkausvoimia eli ts. lisätään voimakkaasti sekoittamalla rasvahappokoostumus tämän sisältämien happojen liuottamiseksi alkali seen liuokseen. Alkalisen liuoksen vesipitoisuus pidetään riittävän suurena rasvahappojen esterien muodostumisen estämiseksi ja rasva- ja hartsihappojen saippuoimiseksi.
Saippuointia jatketaan, kunnes merkittävä osa rasvahapoista on saatu saippuoiduksi. Erityisesti tämä tarkoittaa sitä, että saippuointia jatketaan, kunnes ainakin 50 %, edullisesti yli 80 % ja sopivimmin yli 95 % hartsi- ja rasvahapoista on saatu saippuoiduksi.
Edullisen sovellutusmuodon mukaan saippuointia jatketaan, kunnes saadaan aikaan koostumus, jonka kuiva-ainepitoisuus on 40-75 paino-%, sopivimmin 50-60 paino-%, jonka kuiva-aineesta hartsihapon ja rasvahapon suola muodostaa ainakin 80 paino-%, sopivimmin ainakin 90 paino-% ja etenkin noin 92-99 paino-%.
Mahdollisen kuivausprosessin jälkeen kuivatun tuotekoostumuksen kuiva-ainepitoisuus on korkea, jopa 95-100 %, erityisesti lähes 100 % ja vastaavasti liuotin- ja vesipitoisuus matala, 0-5 %, erityisesti lähes 0 %.
Alkalisen liuoksen muodostamiseen voidaan käyttää mitä tahansa bioyhteensopivaa polaarista liuotinta, kuten alifaattista tai aromaattista alkoholia.
Yhden sovellutusmuodon mukaisesti liuotin on alempi alifaattinen alkoholi, esimerkiksi C1-C4 -alkoholi, etenkin metanoli, etanoli tai propanoli.
Toisessa sovellutusmuodossa liuotin on alempi alifaattinen ketoni, kuten asetoni.
Alkalisen liuoksen muodostamiseen käytetään alkalina esimerkiksi hydroksidia, kuten NaOH, KOH, metallihydridiä, kuten NaH, tai metallialkoxideja, ety- tai metylaattia, kuten CEkONa tai näiden seoksia.
Huomioitavaa on, että metallihydroksidin vaihtaminen prosessissa vaikuttaa tuotteen viskositeettiin vastaavasti kuin perinteisessä prosessissa. Lisäksi liuottimen koostumus vaikuttaa reaktiotuotteen viskositeettiin suuresti. Esimerkiksi natriumhydroksidin vaihtaminen kaliumhydroksidiin sekä etanolin vaihtaminen isopropanoliin kasvattaa muodostettujen suolojen liukoisuutta seoksessa.
Yhden sovellutusmuodon mukaan alkalisen liuoksen ja hartsihappopitoisen rasvahappo-koostumuksen muodostaman seoksen dynaaminen viskositeetti on korkeintaan 1000 mPas, etenkin korkeintaan 600 mPas, sopivimmin korkeintaan 200 mPa s saippuoinnin aikana.
Perinteisessä vesifaasiin valmistetussa saippuoitumisprosessissa, joka sisältää tyypillisesti 70-80 % vettä, rasvahappotuotetta lisätään hitaasti esilämmitettyyn 60-70 °C metallihydroksidiliuokseen. Mikäli reaktiotuote halutaan kuivata, tämä vaatii näin ollen suuren vesimäärän haihduttamista, mikä ei ole energiataloudellisesti järkevää. Laskennallisen esimerkin mukaan 1000 kg seos, joka sisältää 800 kg vettä, vaatii energiaa lähes 600 kW.
Saippuoitumisprosessit ovat eksotermisia joten ne tuottavat lämpöä. Esillä olevan keksinnön mukaisessa liuotinprosessissa hartsihappopitoisen rasvahapposeoksen lisääminen aiheuttaa saippuan agglomeroitumisen, jolloin saippuamolekyylit saostuvat seoksessa samalla kun seoksen lämpötila spontaanisti kasvaa. Kun rasvahappo on lisätty, seoksen viskositeetti alenee ja agglomeraatit liukenevat veteen muodostaen juoksevan tai geelimäisen nesteen liuoksen kuiva-ainepitoisuudesta riippuen. Eräs suotuisa sovellutusmuoto onkin valmistaa tuote lisäämällä liuotin-vesi-metallihydroksidi-seos viileään, esim. 30-40 °C rasvahappoon, jolloin seos lämpenee spontaanisti noin 60-70 °C lämpötilaan. Lisäksi mahdollisesti suoritettava haihdutusprosessi, jossa haihdutetaan vain pieni määrä vettä ja liuotinta kuluttaa vastaavasti vähemmän energiaa kuin perinteinen prosessi. Laskennallisen esimerkin mukaan 1000 kg seos, joka sisältää 300 kg etanolia ja 100 kg vettä, kuluttaa alle 300 kW energiaa.
Rasvahapon kemiallista muotoa tai sen rasvahappokoostumusta tai tyydyttyneisyysastetta ei ole rajoitettu, jolloin rasvahappo voidaan tuottaa mistä tahansa lähteestä, kuten esim. mäntyöljystä, rypsiöljystä, palmuöljystä tai oliiviöljystä tai eläinperäisestä lähteestä esim. kalaöljystä tai naudan talista tai em. lähteiden prosessoinnista saatavista väli- tai jäännöstuotteista esim. raffinointiprosessien yhteydessä syntyvästä rasvahappotisleestä ja raffinoida nämä mihin tahansa puhtausasteeseen ja prosessoida millä tahansa menetelmällä ennen käyttöä saippuointiprosessissa. Rasvahappo voi olla myös perinteisten kasvirasvahappojen tai puuperäisten tai eläinperäisten rasvahappojen seos. Rasvahappoa voidaan niin ikään valmistaa myös saippuoimalla sitä suoraan glyserideistä (mono- di- tri-) tai näiden ja hartsihapon seoksesta tai vapaan rasvahapon ja em. glyseridien seoksesta jolloin yhtenä komponenttina esiintyy glyseroli tai glyseroliesteri.
Esillä oleva keksintö ei rajoitu rasvahapon alkuperään, mutta yhden edullisen sovellutus-muodon mukaan käytetään mäntyöljyrasvahappoa, joka sisältää luonnostaan hartsihappoja. Rasvahappotuotteen koostumus sisältää 0,5-95 paino-%, etenkin noin 1-50 paino-% saippuoituja tai osin vapaana esiintyviä hartsihappoja.
Keksinnöllä voidaan aikaansaada rasva- ja hartsihapposaippuaa sisältävä koostumus, jonka kuiva-ainepitoisuus on 40-70 paino-%, erityisesti 60-70 paino-%, ja joka sisältää noin on 10-50 % polaarista, erityisesti 10-20 paino-% edullisesti vedetöntä liuotinta koostumuksen kokonaispainosta.
Yhdessä sovelluksessa koostumus kuivatetaan 95-100 paino-% kuiva-ainepitoisuuteen.
Korkean kuiva-ainepitoisuuden omaavien koostumusten käsittelyjä kuljetus on varsin edullista, eikä käyttökohteessa koostumusten vesipitoisuuksia enää tarvitse vähentää esim. haihduttamalla.
Keksinnön mukaisella rasva- ja hartsihapposaippuaa sisältävällä koostumuksella on lukuisia sovelluskohteita. Saippuatuote on ympäristöystävällinen ja sitä voidaan muokata valitsemalla sopiva liuotin ja prosessiolosuhteet käyttökohteen mukaan. Saippuaa voidaan esimerkiksi yleisesti käyttää desinfioivana tai antiseptisenä aineena mikrobeja ja bakteereja vastaan. Erään sovellusmuodon mukaan hartsihappoa sisältävällä rasvahapposaippualla voidaan säädellä mikrobikasvuston määrää eläinten ruuansulatuskanavassa, muokkaamalla saippuan ominaisuuksia sopivaksi eläinrehujen sekaan lisättäväksi.
Seuraavaksi esillä olevaa teknologiaa kuvataan muutamien suuntaa antavien esimerkkien avulla. Alan ammattilaisen tulee kuitenkin ymmärtää, että sekä selitysosassa kuvatut sovellutusmuodot että oheiset esimerkit on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksintöä ja sen toistettavuutta. Muutokset ja vaihtelut ovat mahdollisia patenttivaatimusten suojapiirien rajoissa.
Esimerkit
Esimerkki 1 (perinteinen Na-saippuan valmistus) 100 g rasvahappoa jonka hartsihappopitoisuus oli 8 paino-% lämmitettiin 60 °C lämpötilaan. Voimakkaasti sekoitettuun esilämmitettyyn rasvahappoon lisättiin hitaasti 472.3 g noin 30 °C lämpöistä NaOH-vesiliuosta (14,3 g NaOH + 458 g H20). Seoksen lämpötila nousi lähelle 70 °C spontaanisti, jonka jälkeen seosta lämmitettiin 80 °C lämpötilaan, jossa sitä sekoitettiin 30 minuuttia. 80 °C seos siirrettiin seuraavaksi tyhjöhaihduttimeen, jossa seos kuivattiin 120 °C lämpötilassa ja 30-5 mbar vakuumissa.
Esimerkki 2 (perinteinen K-saippuan valmistus) 100 g rasvahappoa jonka hartsihappopitoisuus oli 8 paino-% lämmitettiin 60 °C lämpötilaan. Voimakkaasti sekoitettuun esilämmitettyyn rasvahappoon lisättiin hitaasti 477.7 g noin 30 °C lämpöistä KOH-vesiliuosta (19,7 g KOH + 458 g H20). Seoksen lämpötila nousi lähelle 70 °C spontaanisti, jonka jälkeen seosta lämmitettiin 80 °C lämpötilaan, jossa sitä sekoitettiin 30 minuuttia. 80 °C seos siirrettiin seuraavaksi tyhjöhaihduttimeen, jossa seos kuivattiin 120 °C lämpötilassa ja 30-5 mbar vakuumissa.
Esimerkki 3 14.3 g NaOH:a liuotettiin 26,5 g vettä, johon lisättiin 55 g etanolia. Noin 40 °C liuos lisättiin 100 g noin 50 °C rasvahappoon voimakkaasti sekoittaen. Seoksen lämpötila nousi lähelle 70 °C, jossa sitä sekoitettiin 30 minuuttia. 70 °C seos siirrettiin seuraavaksi tyhjöhaihduttimeen, jossa seos kuivattiin 90 °C lämpötilassa ja 30-5 mbar vakuumissa.
Esimerkki 4 19.7 g KOH:a liuotettiin 20 g vettä, johon lisättiin 45 g etanolia. Noin 40 °C liuos lisättiin 100 g noin 50 °C rasvahappoon voimakkaasti sekoittaen. Seoksen lämpötila nousi lähelle 70 °C, jossa sitä sekoitettiin 30 minuuttia. 70 °C seos siirrettiin seuraavaksi tyhjöhaihduttimeen, jossa seos kuivattiin 90 °C lämpötilassa ja 30-5 mbar vakuumissa.
Esimerkki 5 14,2 g NaOH:a liuotettiin 20 g vettä johon lisättiin 50 g 2-propanolia. noin 40 °C liuos lisättiin 98 g noin 50 °C rasvahappoon voimakkaasti sekoittaen. Seoksen lämpötila nousi lähelle 70 °C jossa sitä sekoitettiin 30 minuuttia. 70 °C seos siirrettiin seuraavaksi tyhjöhaihduttimeen, jossa seos kuivattiin 90 °C lämpötilassa ja 30-5 mbar vakuumissa.
Esimerkki 6 19.7 g KOH:a liuotettiin 15 g vettä johon lisättiin 35 g 2-propanolia. Noin 40 °C liuos lisättiin 100 g noin 50 °C rasvahappoon voimakkaasti sekoittaen. Seoksen lämpötila nousi lähelle 70 °C jossa sitä sekoitettiin 30 minuuttia. 70 °C seos siirrettiin seuraavaksi tyhjöhaihduttimeen, jossa seos kuivattiin 90 °C lämpötilassa ja 30-5 mbar vakuumissa.
Esimerkki 7 14,3 g NaOH:a liuotettiin 20 g vettä johon lisättiin 55 g 1-butanolia. Noin 40 °C liuokseen lisättiin 100 g noin 20 °C rasvahappoa voimakkaasti sekoittaen 10 minuuttia. Seos siirrettiin tyhjöhaihduttimeen jossa seos kuivattiin 90 °C lämpötilassa ja 30-5mbar vakuumissa.
Esimerkki 8 19,7g KOH:a liuotettiin 20 g vettä johon lisättiin 35 g 1-butanolia. Noin 40 °C liuokseen lisättiin 100 g noin 20 °C rasvahappoa voimakkaasti sekoittaen 10 minuuttia. Geelimäiseen nesteeseen lisättiin sekoittamalla 95 % vettä jolloin saatu käyttöliuos laimennettiin desifiointipesuaineeksi.
Esimerkki 9 100 g 20 °C rasvahappoon sekoitettiin 35 g 20 °C 1-butanolia. Saatuun seokseen lisättiin voimakkaasti sekoittaen 39,7 g noin 55 °C 49,6 % KOH-vesiliuosta, jolloin liuoksen lämpötila nousi 65 °C:een. Sekoitusta jatkettiin 20 minuuttia, jonka jälkeen noin 45 °C liuos siirrettiin tyhjöhaihduttimeen, jossa se kuivattiin 90 °C lämpötilassa ja 30-5mbar vakuumissa.
Esimerkki 10 19.7 g KOH:a liuotettiin 20 g vettä johon lisättiin 55 g asetonia. Noin 40 °C liuokseen lisättiin 100 g noin 20 °C rasvahappoa voimakkaasti sekoittaen 10 minuuttia. Reaktio on eksoterminen ja se suoritettiin reaktioliuosta jatkuvasti jäähdyttäen. Haihtuva liuotin nesteytettiin ja palautettiin takaisin reaktioon. Geelimäiseen nesteeseen lisättiin sekoittamalla 95 % vettä, jolloin saatu käyttöliuos laimennettiin desifiointipesuaineeksi.
Esimerkki 11 8 g hartsia (FOR90 /Forchem Oy) liuotettiin 45 g kuumaa 70 °C etanolia, 19,7 g KOH:a ja 20 g vettä. Hartsi saippuoitiin sekoittamalla kuuma noin 70 °C seos liuokseksi noin 30 minuutin ajan. Saatuun liuokseen lisättiin 92 g kasviöljyn sekarasvahappotislettä (Deodorizer distillate) joka saippuoitiin vastaavasti sekoittamalla seosta voimakkaasti noin 30 minuutin ajan.
Esimerkki 12 8 g hartsia (FOR90 /Forchem Oy) liuotettiin 45 g kuumaa 70 °C etanolia. Liuokseen lisättiin 20 g vettä ja 19,7 g KOH:a saippuoimaan hartsi. Saatuun liuokseen lisättiin 92 g rypsiöljyä (Triglyseridi, RBD Ravintoraisio Oy).
Esimerkki 13 30g hartsia (FOR90 /Forchem Oy) liuotettiin ja saippuoitiin 50 g isopropanolia johon oli lisättyl9 g KOH ja 5 g vettä. Tähän seokseen lisättiin hitaasti, voimakkaasti sekoittaen 70 g rypsiöljyä (triglyseridi RBD Ravintoraisio Oy)
Esimerkin omaisesti menetelmässä voidaan käyttää mäntyöljyrasvahappoa, liuotinta, vettä ja alkalia taulukon 1 suhteiden mukaisesti.
Taulukko 1. Komponenttien osuuksia reaktioseoksessa eri vaihtoehtojen mukaan
* RH = Hartsihappopitoinen rasvahapposeos
Viitejulkaisut - patenttijulkaisut: 1. FI 20120287
2. US 2.558.543 A
3. US 3.360.471 A
4. US 3.804.819 A 5. FI 20125509 6. FI 20136113

Claims (23)

1. Menetelmä saippuan valmistamiseksi rasva- ja hartsihapoistaJonka menetelmän mukaan rasva- ja hartsihappoja sisältävä koostumus saippuoidaan alkalilla, tunnettu siitä, että - muodostetaan vettä, polaarista liuotinta ja emästä sisältävä alkalinen liuos ja - alkali seen liuokseen lisätään hartsihappopitoinen rasvahappokoostumus tämän sisältämien happojen liuottamiseksi alkaliseen liuokseen, jolloin alkalisen liuoksen vesipitoisuus pidetään riittävän suurena rasvahappojen esterien muodostamisen estämiseksi ja rasva- ja hartsihappojen saippuoimiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saippuointia jatketaan, kunnes ainakin 50 % , edullisesti > 80 %, sopivimmin > 95 % rasva- ja hartsihapoista on saatu saippuoiduksi.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rasvahappokoostumus lisätään voimakkaasti sekoittaen alkaliseen liuokseen ja edullisesti sekoitusta jatketaan, kunnes merkittävä osa, rasvahapoista on saatu saippuoiduksi.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hartsihappopitoinen rasvahappokoostumus on kasvi- tai eläinperäisiä rasvahappoja sisältävä koostumus, kuten rypsiöljy, palmuöljy, oliiviöljy tai mäntyöljyrasvahappoja sisältävä koostumus, tai näiden seos.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalisen liuoksen muodostamiseen käytettävä polaarinen liuotin on alifaattinen tai aromaattinen alkoholi tai ketoni, kuten alempi alifaattinen alkoholi tai alempi alifaattinen ketoni, esimerkiksi C1-C4 -alkoholi, etenkin metanoli, etanoli, propanoli tai butanoli tai asetoni.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalisen liuoksen muodostamiseen käytetään alkalina hydroksidia, kuten NaOH tai KOH, metallihydridiä, kuten NaH, tai ety- tai metylaattia, kuten CH3ONa.
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalisen liuoksen ja rasvahappokoostumuksen muodostaman seoksen dynaaminen viskositeetti on korkeintaan 1000 mPas, etenkin korkeintaan 600 mPas, sopivimmin korkeintaan 200 mPas saippuoinnin aikana.
8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalisen liuoksen ja rasvahappokoostumuksen muodostaman seoksen vesipitoisuus on Ι-ΒΟ %, sopivimmin 6-20 %, etenkin 8-15 % koostumuksen kokonaispainosta.
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalisen liuoksen ja rasvahappokoostumuksen muodostaman seoksen liuotinpitoisuus on 15-50 %, sopivimmin 15-40 %, etenkin 20-30 % koostumuksen kokonaispainosta.
10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rasvahappokoostumus lisätään alkaliseen liuokseen, johon kohdistetaan korkeita leikkausvoimia.
11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalisen liuoksen alkoholi olennaisesti ei kulu saippuoinnin aikana.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkoholi toimii saippuoinnin liuottimena ja reaktion jälkeen se poistetaan, kokonaan tai osittain, tai se kierrätetään.
13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saippuointia jatketaan, kunnes saadaan koostumus, jonka kuiva-ainepitoisuus on ainakin 40 paino-%, sopivimmin välillä 50-60 paino-%, josta kuiva-aineesta rasvahapposaippua muodostaa ainakin 20 paino-%, sopivimmin ainakin >50 paino-%, etenkin noin 80-99 paino-%.
14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin 80 paino-%, sopivimmin ainakin 90 paino-% hapoista saippuoidaan.
15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että otetaan talteen koostumus, joka on rasva- ja hartsihappojen saippuoinnista saatava koostumus.
16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että otetaan talteen koostumus, joka sisältää 0,5-95 paino-%, etenkin noin 1-35 paino-% saippuoituja hartsihappoja.
17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saippua valmistetaan mäntyöljyn rasva- ja hartsihapoista, jolloin rasva- ja hartsihappoja sisältävä mäntyöljykoostumus saippuoidaan alkalilla.
18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koostumus kuivatetaan 95-100 paino-% kuiva-ainepitoisuuteen.
19. Rasva- ja hartsihapposaippuaa sisältävä koostumus, jonka kuiva-ainepitoisuus on 60-70 paino-% ja joka sisältää 10-20 paino-% polaarista liuotinta koostumuksen kokonaispainosta, jossa polaarinen liuotin on valittu seuraavista: metanoli, etanoli, propanoli, butanoli ja asetoni, tai näiden seoksista.
20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että sen kuiva-ainepitoisuus on 95-100 paino-%.
21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että koostumus sisältää 0,5-95 paino-%, etenkin noin 1-35 paino-% saippuoituja hartsihappoja.
22. Jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukaisen menetelmän avulla valmistetun koostumuksen tai vastaavasti jonkin patenttivaatimuksen 19-21 mukaisen koostumuksen käyttö desinfektoivana tai antiseptisenä aineena tai näiden tiivisteenä.
23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että käytettävä koostumus sisältää liuottimena etanolia tai vastaavaa bioyhteensopivaa ainetta. Patentkrav:
FI20136135A 2013-11-15 2013-11-15 Menetelmä hartsipitoisen rasvahapposaippuan valmistamiseksi, rasvahapposaippuakoostumus sekä sen käyttö FI126933B (fi)

Priority Applications (5)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20136135A FI126933B (fi) 2013-11-15 2013-11-15 Menetelmä hartsipitoisen rasvahapposaippuan valmistamiseksi, rasvahapposaippuakoostumus sekä sen käyttö
RU2016119249A RU2687068C1 (ru) 2013-11-15 2014-11-17 Способ получения мыла жирных и смолистых кислот, композиции мыла жирных кислот и их применение
EP14863030.4A EP3068862B1 (en) 2013-11-15 2014-11-17 Method for producing soap from fatty and resin acids, and a soap composition thereof
US15/036,716 US20160298054A1 (en) 2013-11-15 2014-11-17 Method for producing resinous fatty acid soap, fatty acid soap composition and use thereof
PCT/FI2014/050866 WO2015071549A1 (en) 2013-11-15 2014-11-17 Method for producing resinous fatty and soap, fatty acid soap composition and use thereof

Applications Claiming Priority (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20136135A FI126933B (fi) 2013-11-15 2013-11-15 Menetelmä hartsipitoisen rasvahapposaippuan valmistamiseksi, rasvahapposaippuakoostumus sekä sen käyttö

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20136135A FI20136135A (fi) 2015-05-16
FI126933B true FI126933B (fi) 2017-08-15

Family

ID=53056846

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20136135A FI126933B (fi) 2013-11-15 2013-11-15 Menetelmä hartsipitoisen rasvahapposaippuan valmistamiseksi, rasvahapposaippuakoostumus sekä sen käyttö

Country Status (5)

Country Link
US (1) US20160298054A1 (fi)
EP (1) EP3068862B1 (fi)
FI (1) FI126933B (fi)
RU (1) RU2687068C1 (fi)
WO (1) WO2015071549A1 (fi)

Families Citing this family (2)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FR3098825B1 (fr) * 2019-08-14 2023-03-17 Manuel Muller Procédé de saponification accelérée a froid d’huiles végétales pour la confection d’un savon liquide ou shampoing à faible teneur en éthanol
IL301160A (en) * 2020-10-30 2023-05-01 Innovative Green Solutions Sverige Ab An insecticidal preparation based on tul oil that has undergone a saponification process and a method for its production

Family Cites Families (15)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SU34674A1 (ru) * 1931-04-28 1934-02-28 В.И. Фокин Способ получени моющего препарата
US2558543A (en) 1949-10-18 1951-06-26 Hercules Powder Co Ltd Tall oil separation process
US3360471A (en) * 1963-04-18 1967-12-26 Sterling Drug Inc Biodegradable cleaning compound
CA767063A (en) * 1964-11-25 1967-09-12 Pelizza Carlo Composition for an anchored-foam biodegredable liquid detergent for universal household and industrial use
US3859107A (en) * 1971-06-11 1975-01-07 Byron Jackson Inc Method of selectively stimulating oil wells, compositions therefor, and methods of making such compositions
US3804819A (en) 1972-05-03 1974-04-16 Scm Corp Recovery of fatty acids from tall oil heads
JPS55117697A (en) 1979-03-05 1980-09-10 Kunimori Kagaku Kk Automatic stop motion of cutter in electric pencil sharpener
JPS5725400A (en) * 1980-07-24 1982-02-10 Uehara Kagaku Kk Production of special liquid soap
RU2016061C1 (ru) * 1993-06-08 1994-07-15 Фирма "Комитэкс" Туалетное мыло общегигиенического и лечебно-профилактического назначения
RU2001132168A (ru) * 2001-11-29 2003-08-20 Общество с ограниченной ответственностью "Нефтепродукт" Способ получения моющего средства
BR0106522A (pt) * 2001-12-17 2003-09-09 Resitec Ind Quimica Ltda Processo para separar produtos valiosos insaponificáveis obtidos de matérias primas diversas
FI20070137A0 (fi) * 2007-02-15 2007-02-15 Raisio Benecol Oy Menetelmä rasvahappojen, hartsihappojen ja sterolien eristämiseksi mäntyöljypiestä
FI122256B (fi) * 2009-12-30 2011-10-31 Forchem Oy Mäntyöljypikikoostumuksen käyttö
FI20120287A (fi) 2011-10-26 2013-04-27 Patolab Oy Hartsihappoja sisältävä vesikoostumus käytettäväksi antimikrobisena hoitoaineena ja lisäaineena
FI124101B (fi) 2012-05-14 2014-03-14 Hankkija Maatalous Oy Modifioitu mäntyöljyrasvahappo

Also Published As

Publication number Publication date
EP3068862B1 (en) 2024-04-17
EP3068862A4 (en) 2017-06-28
RU2687068C1 (ru) 2019-05-07
US20160298054A1 (en) 2016-10-13
EP3068862C0 (en) 2024-04-17
EP3068862A1 (en) 2016-09-21
FI20136135A (fi) 2015-05-16
RU2016119249A (ru) 2017-12-20
WO2015071549A1 (en) 2015-05-21

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US9546342B1 (en) Complete saponification and acidulation of natural oil processing byproducts
US8802877B2 (en) Process for modifying vegetable oils and primary plasticizer for vinyl polymers
JP5119248B2 (ja) 化学パルプ化プロセスの間に生産される石鹸からの精油所原料の生産
FI126933B (fi) Menetelmä hartsipitoisen rasvahapposaippuan valmistamiseksi, rasvahapposaippuakoostumus sekä sen käyttö
CN101747997A (zh) 一种单癸月桂酸甘油酯的制备方法
US10870869B2 (en) Enzymatic method for preparing glyceryl butyrate
CN107828462A (zh) 一种润滑油基础油的制备方法
CN101412745B (zh) 一种从植物油沥青中提取甾醇的改进方法
CN107698447B (zh) 制备脂肪酸甘油酯的方法
JP4383169B2 (ja) 共役脂肪酸エステルの製造方法
CN103773416A (zh) 油菜籽制备生物柴油的方法
DE102008008319B4 (de) Behandlung Salz- und Glycerin-haltiger Rückstände
US20210087136A1 (en) Calcium-based Catalyst and Method for Catalytically Synthesizing Alkanolamide Surfactant thereof
CN101597383B (zh) 一种橡胶专用乳化剂的合成工艺
US7241910B2 (en) Processes for producing conjugated linoleic acid
US8500828B2 (en) Process for preparing a bio-diesel
FI122420B (fi) Menetelmä mäntyöljypien käsittelemiseksi
CN104672113B (zh) 一种脂肪酸酯磺酸盐的制备方法
US20100148117A1 (en) Method of making glycerol monoesters
JPH06501726A (ja) 流動性を改良したアルキルスルフェートペーストの製造方法
CN103627529A (zh) 一种利用花椒籽油制备生物柴油时降酸的方法
CN105985532A (zh) 一种富马酸生产废水生产复合型增塑剂的方法
CN107058649A (zh) 一种加脂剂中间体12‑羟基硬脂酸聚乙二醇双酯及其制备方法
CN101575292A (zh) 一种对羟基苯甲酸酯钠的生产方法及其复合酯钠的复配方法
TWI576423B (zh) 生產生質柴油之方法

Legal Events

Date Code Title Description
PC Transfer of assignment of patent

Owner name: FORCHEM OYJ

FG Patent granted

Ref document number: 126933

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B