FI126366B - Soodakattilalaitoksen lipeäruiskujen käsittelylaite, soodakattilalaitos sekä menetelmä soodakattilassa - Google Patents

Description

SOODAKATTILALAITOKSEN LIPEÄRUISKUJEN KÄSITTELYLAITE, SOODAKATTILALAITOS SEKÄ MENETELMÄ SOODAKATTILASSA

Keksinnön kohde

Keksinnön kohteena on soodakattilalaitoksen lipeäruiskujen käsittelylaite. Lisäksi keksintö kohdistuu soodakattilalaitokseen sekä menetelmään soodakattilassa.

Keksinnön taustaa

Sellunvalmistuksessa syntynyttä jätelipeää eli ns. mustalipeää poltetaan soodakattilassa toisaalta sen sisältämän energian talteen ottamiseksi ja toisaalta sen sisältämien kemikaalien talteen ottamiseksi ja palauttamiseksi uudelleen kiertoon.

Mustalipeä syötetään kattilaan ns. lipeäruiskualueella, joka käsittää useita lipeäruiskuja, joilla paineistettu mustalipeä saatetaan kattilan sisälle. Lipeäruiskujen käyttämistä ja huoltamista varten on tyypillisessä laitoksessa kulkutaso (ns. pää hoitotaso). Päähoitotasolla liikkuminen muuttuu riskialttiiksi, jos kattila joutuu jostain syystä ylipaineen puolelle. Esimerkiksi jos kattila on tukkeutumassa, saattaa päähoitotasolla kulkeva tai ruiskualueella työskentelevä ihminen joutua kipinäsuihkuun. Sama saattaa tapahtua esimerkiksi savukaasupuhaltimien pysähtyessä tahattomasti tai lukituksen seurauksena. Kattilan kuorman muutokset tehdään manuaalisesti, jolloin joudutaan operoimaan ruiskujen läheisyydessä. Ehkä eräs suuri haitta on se, että operaattorit joutuvat vaaratilanteisiin vaihtaessaan lipeäruiskuja. Lipeäsuuttimia käsiteltäessä (esim. vaihtotilanne, suuttimen kiinnityksen aukeaminen, ruiskun tukoksen avaustilanne) operaattori joutuu suoraan kosketukseen kuuman (125 - 150 °C) mustalipeän kanssa.

Eräs kattilaan kiinnitetty lipeäruisku on esitetty julkaisussa US-2005/0263108-A1. Lipeäruiskua voidaan mekaanisesti siirtää kattilan sisään ja ulos kattilasta.

Lipeäruiskualue on työturvallisuuden näkökulmasta soodakattilan tapa-turmaherkimpiä alueita. Turvallisuutta on perinteisesti pyritty parantamaan erilaisin ergonomisin ja mekaanisin ratkaisuin, jotka huomioivat ihmisen toiminnan ko. alueella.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Nyt on keksitty ratkaisu, joka mahdollistaa operaattoreiden lipeäruisku-alueella tarvittavan työmäärän vähentämisen. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle käsittelylaitteelle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaiselle soodakattilalaitokselle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 8. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 12. Muissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

Ratkaisun perusajatuksena on muodostaa soodakattilalaitoksen li-peäruiskujen käsittelylaite siten, että käsittelylaite käsittää siirtoelimet lipeäruiskun pään ja siinä olevan suuttimen siirtämiseksi kattilan tuli-pesään ja tulipesästä pois.

Eräässä suoritusmuodossa käsittelylaite on sovitettu käsittelemään ainakin kahta lipeäruiskua ja käsittelylaite käsittää liikutusvälineet käsittelylaitteen liikuttamiseksi ensimmäiseltä lipeäruiskulta toiselle lipeäruis-kulle.

Eräässä suoritusmuodossa käsittelylaite on sovitettu määrittämään käsittelylaitteen sijainti ympäristöä tunnustelemalla.

Eräässä suoritusmuodossa käsittelylaite on sovitettu tekemään ainakin yhtä seuraavista asioista: lipeän polton aloitukseen ja lopetukseen liittyvät operaattorin tehtävien tekeminen (kuten esimerkiksi lipeäruiskun tulipesään vienti ja ulosotto) lipeäruiskuaukon rassaaminen suutinalueen puhdistaminen ruiskun asennon trimmaaminen lipeäruiskun irrottaminen lipeäruiskun puhaltaminen puhtaaksi esimerkiksi puhalluskaivoon lipeäruiskun peseminen lipeäruiskun vaihtaminen suuttimen vaihtaminen näytteen ottaminen mustalipeästä

Eräässä sovelluksessa on myös seuraavat valvontatoiminnot automatisoitu: valvominen että lipeäruisku on turvallisesti paikallaan ja tuli-pesässä lipeäruiskutuksen aikana lipeän ruiskutuksen katkaiseminen kyseiselle ruiskulle jos ruisku-telineen rajakytkimen arvo "ruisku tulipesässä" poistuu putkiston vuotovalvonta painevaihteluiden perusteella

Eräässä suoritusmuodossa käsittelylaite käsittää konenäkövälineet ja konenäön avulla määritetään ainakin jotain seuraavista: lipeäruiskun muodostaman suihkun muoto pisarakoko lipeäruiskun rassaustarve lipeäruiskun vaihtotarve

Eräässä suoritusmuodossa lipeäruiskujen liittämiseen käytettävät venttiilit on automatisoitu.

Eräässä suoritusmuodossa soodakattilalaitos käsittää - luukun jolla lipeäruiskuaukko voidaan sulkea, - siirtoelimet luukun liikuttamiseksi.

Eräässä suoritusmuodossa lipeäruiskut asetetaan telineisiin siten, että ne ovat ulosvedettävissä. Mustalipeän ruiskutukseen liittyvät venttiilit automatisoidaan siten, että lipeän ruiskutus voidaan aloittaa hajautetun ohjausjärjestelmän (DCS:n) kautta sekvenssiohjatusti esimerkiksi li-peäruisku kerrallaan.

Eräässä sovelluksessa rakenne koostuu yhdestä tai useammasta robotista, joka tekee erilaisia toimenpiteitä päähoitotasolla, lähinnä mustali-peäruiskujen alueella. Robotti on kytketty laitoksen muuhun ohjausjärjestelmään, kuten esimerkiksi hajautettuun ohjausjärjestelmään. Sopi-vimmin robotti kiertää tulipesää ohjauskiskoa tai vastaavaa pitkin. Eräässä suoritusmuodossa toimilaitteen käsittävä käsittelylaite on liikkuva 6-akselinen robottiyksikkö.

Eräässä suoritusmuodossa lipeäruiskujen työskentelyalue on erotettu muusta alueesta verholla tai kevyellä sermillä.

Nyt esitetyn ratkaisun eri suoritusmuodot erikseen ja eritavoin yhdistettyinä tarjoavat erilaisia etuja. Seuraavana on joitain etuja, joita voi yksittäisessä sovelluksessa olla yksi tai useampi riippuen sen toteutuksesta. - käyttöturvallisuus parantuu - ihmisen tehtäväksi jäävät toiminnot minimoituvat - työaika ruiskujen läheisyydessä vähenee oleellisesti. Jäljellejäävät pakolliset käynnit tapahtuvat turvallisemmin kuin nykyisin. - henkilövahinkojen riski pienenee - mustalipeäruiskuilla toiminnot tapahtuvat ohjatusti aina samalla tavalla - käyttövirheen mahdollisuus pienenee - käytettävyys paranee

Piirustusten kuvaus

Ratkaisua selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin periaatteellisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää periaatteellisesti erästä soodakattilalaitosta kuva 2 esittää erästä eräs yksityiskohtaa lipeäruiskualueesta kuva 3 esittää erästä toista käsittely-yksikön suoritusmuotoa

Piirustuksissa on esitetty selvyyden vuoksi vain ratkaisun ymmärtämisen kannalta tarpeelliset yksityiskohdat. Ratkaisun ymmärtämisen kannalta tarpeettomat, mutta ammattimiehelle selvät rakenteet ja yksityiskohdat on jätetty kuvista pois ratkaisun ominaispiirteiden korostamiseksi.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuvassa 1 on esitetty periaatteellisesti eräs soodakattilalaitos. Laitos käsittää tulipesän 1, jonne poltettava mustalipeä syötetään lipeäruis-kuilla 2. Kuvasta voidaan nähdä, että lipeäruiskualue 3 on laitoksen alaosassa. Lipeäruiskualueella 3 on lipeäruiskujen 2 käyttämistä ja huoltamista varten tyypillisesti ns. päähoitotaso. Lipeäruiskualueen 3 alapuolella on sularännialue 4. Lipeäruiskualueen 3 yläpuolella on esimerkissä puolestaan ilmansyöttötasoja 5. Ilmasyöttötasojen 5 lukumäärä ja sijainti voi vaihdella sovelluksesta riippuen. Kuvan eri osat eivät ole keskenään oikeissa mittasuhteissa, sillä kuvan tarkoitus on esittää se, missä kohdassa ratkaisun kohteena oleva lipeäruiskualue 3 sijaitsee.

Kuvassa 2 on esitetty eräs yksityiskohta lipeäruiskualueesta 3. Kuvasta nähdään lipeäruiskun 2 sijoittuminen kattilan seinän 6 läheisyyteen. Lipeäruiskun 2 ulostulopäässä on suutin 7, josta mustalipeä syötetään ulos lipeäruiskusta. Kuvassa lipeäruiskun 2 pää ja siihen kiinnitetty suutin on 7 sisäasennossa sijoittuen tulipesän 1 sisälle, eli lipeäruisku on käyttöasennossa. Kattilan seinään 6 on muodostettu lipeäruiskun 2 tulipesään 1 sijoittamista varten lipeäruiskuaukko 8. Lipeäruiskuaukko 8 on edullisesti suljettavissa luukulla 9 silloin, kun lipeäruiskun 2 pää ja siihen kiinnitetty suutin 7 on ulkoasennossa (huoltoasennossa) eli poissa tuli pesästä 1.

Kuvan 2 mukaisessa suoritusmuodossa lipeäruiskut 2 on asetettu telineisiin 10 siten, että lipeäruiskut ovat liikuteltavissa liikkuvien telineiden avulla. Tällöin lipeäruiskujen 2 päät kuten myös lipeäruiskujen suuttimet 7 ovat ulosvedettävissä. Telinettä 10 liikutetaan toimilaitteella 11, kuten esimerkiksi moottorilla, sylinterillä tai robotilla (robotti on esitetty kuvassa 3). Esimerkissä teline 10 ja toimilaite 11 muodostavat li-peäruiskun 2 käsittelylaitteen ja toimilaite 11 toimii siirtoelimenä. Myös lipeäruiskuaukon 8 luukkua 9 liikutetaan toimilaitteella 12, kuten esimerkiksi moottorilla, sylinterillä tai robotilla (robotti on esitetty kuvassa 3).

Mustalipeän ruiskutukseen liittyvät venttiilit 13 on automatisoitu. Edullisesti venttiilit 13 on automatisoitu siten, että lipeän ruiskutus voidaan aloittaa hajautetun ohjausjärjestelmän (Distributed Control System, DCS) CU kautta sekvenssiohjatusti esimerkiksi lipeäruisku 2 kerrallaan.

Lipeäruiskujen 2 toimilaitteella 11 liikuttaminen ja venttiilien 13 automa-tisoituohjaus mahdollistavat erilaisia toimintoja. Esimerkiksi otettaessa lipeäruisku 2 pois tulipesästä 1, joko huollon, kuorman vähennyksen tai muun syyn takia, tapahtuu seuraavaa: sekvenssiohjatusti mustalipeän syöttö suljetaan ja suutin 7 puhalletaan höyryllä puhtaaksi, varmistetaan paineettomuus, suutin vedetään toimilaitteella ulkoasentoon ja ruiskuaukon 8 luukku 9 suljetaan toimilaitteella 12. Tämän jälkeen lipeäruisku 2 on suhteellisen turvallisesti operoitavassa tilassa.

Kuvan 2 mukaisessa sovelluksessa on seuraavat toiminnot edullisesti automatisoitu: lipeäruiskun tulipesään vienti ja ulosotto ruiskutuksen aloitus ja lopetus tarvittavine esitoimineen lipeäruiskun aseman valvonta, jotta voidaan varmistua siitä, että ruisku on turvallisesti paikallaan ja tulipesässä lipeäruiskutuksen aikana lipeän ruiskutuksen katkaiseminen jos ruiskutelineen rajakytki-men arvo "ruisku tulipesässä" poistuu putkiston vuotovalvonta painevaihteluiden perusteella ruiskujen asentojen trimmaus valvomosta käsin lipeäruiskuaukkojen rassaus putkiston ja lipeäruiskujen pesu

Ruiskutelineen 10 aseman tunnistamiseen on mahdollista käyttää erilaisia mekaanisia, sähköisiä ja/tai optisia kytkimiä ja ohjaimia (kuten esimerkiksi erilaisia rajakytkimiä).

Kuvassa 3 on esitetty kattilan lipeäruiskujen 2 käsittelylaitteen eräs toinen suoritusmuoto. Tässä suoritusmuodossa käsittelylaite käsittää liikkuvan käsittely-yksikön 14, joka voi liikkua ajoradalla 15 ja käsittelylaitteen toimintaa ohjataan ohjausyksiköllä (jota ei ole esitetty kuvassa). Kuvassa ajoradan 15 muodostaa huoltotason lattiassa olevat ohjain-kiskot. Käsittely-yksikön 14 puolestaan muodostaa kelkka 16 ja käsitte-lyelin 17, joita kuvataan selityksessä tarkemmin myöhemmin. Käsittely-yksikkö 14 voi kulkea ajorataa 15 pitkin vaakasuunnassa kattilan seinän 6 suuntaisesti.

Ajorata 15, jolla tässä tarkoitetaan käsittely-yksikön 14 kelkkaa 16 ohjaavaa rakennetta, voidaan toteuttaa myös usealla tavalla. Ajorata 15 voi olla esimerkiksi johde tai kisko, joka ohjaa ja kannattelee käsittely-yksikköä 14. On myös mahdollista toteuttaa liikkuva käsittely-yksikkö 14 ilman varsinaista rakenteellista ajorataa 15, jolloin käsittely-yksikkö voi kulkea esimerkiksi huoltotasolla olevalla ajoalueella.

Eräässä sovelluksessa ajorata 15 on kiinnitetty kattilan seinään 6. Kytkemällä ohjainkisko kattilan seinään 6 pysyy ohjainkiskon ja lipeäruiskujen 2 keskinäinen asema oleellisesti vakiona riippumatta seinän lämpötilasta. Kattilan seinän 6 dimensiot muuttuvat tyypillisesti lämpötilan vaihdellessa materiaalien lämpölaajenemisesta johtuen. Käsittely-yksikkö 14 on sopivimmin sovitettu pääosin ohjainkiskon 15 alapuolelle, eli käsittely-yksikkö tavallaan roikkuu ohjainkiskosta. Edullisesti ohjainkisko 15 mahdollistaa mahdollisimman esteettömän liikkumisen ohjainkiskon alapuolisella alueella. Ohjainkisko 15 voi joissain suoritusmuodoissa sijaita myös käsittely-yksikön 14 alapuolella tai sivulla. Oh- jainkisko 15 on mahdollista sijoittaa myös muulla tavalla, mutta tällöin mahdollisen lämpölaajenemisen aiheuttama eri osien sijaintien vaihtelu täytyy huomioida muilla ratkaisuilla.

Ajoradalla 15 liikkuva käsittely-yksikkö 14 käsittää aikaisemmin mainitut kelkan 16 ja käsittelyelimen 17. Käsittely-yksikkö 14 toimii tässä suoritusmuodossa myös siirtoelimenä. Käsittely-yksikkö 14 on yhteydessä ajorataan 15 käsittely-yksikön kelkan 16 välityksellä ja käsittely-yksikkö voi kulkea vaakatasossa kattilan seinän 6 suuntaisesti toimilaitteen, kuten esimerkiksi sähkömoottorin, avulla. Esimerkin mukaisessa suoritusmuodossa kelkka 16 on sovitettu kulkemaan ajorataa 15 pitkin. Kelkka 16 ja/tai ajorata 15 käsittävät sopivat voimansiirtorakenteet ja liukurakenteet, joiden avulla kelkka 16 voi liikkua asemasta toiseen. Käsittelyelin 17 on yhdistetty kelkkaan 16 siten, että käsittelyelin voi liikkua ainakin kattilaan päin ja kattilasta poispäin sekä edullisesti myös pystysuunnassa. Esimerkissä kelkka 16 ja käsittelyelin 17 on liitetty toisiinsa ensimmäisen nivelpisteen (kääntörakenteen) välityksellä, kuten esimerkiksi vaihteistolla. Ensimmäinen nivelpiste mahdollistaa käsittelyelimen 17 kääntymisen nivelpisteen (vaihteiston) akselilinjan suhteen, jolloin käsittelyelimen 17 pää voi liikkua korkeussuunnassa. Eräässä suoritusmuodossa käsittelyelin 17 voi myös kääntyä vaakatasossa kelkkaan nähden. Eräässä edullisessa sovelluksessa käsittelylaite käsittää 6-akselisen robottiyksikön, jolloin on mahdollista tehdä monipuolisia liikkeitä. Sopivimmin robottiyksikkö on sijoitettu liikutettavaan kelkkaan 16, jonka avulla robottiyksikkö voidaan siirtää sopivaan kohtaan. Robottiyksikköä voidaan käyttää siirtoelimenä, jolla lipeäruis-kuja 2 ja luukkuja 9 voidaan liikuttaa. Käsittelylaitteen liikevoiman aikaansaavina toimilaitteina voidaan käyttää tarkoitukseen sopivia laitteita, kuten esimerkiksi erilaisia sähkömoottoreita, hydraulisia ja pneumaattisia toimilaitteita ja niiden liikesuunta voi olla esimerkiksi lineaarinen tai pyörivä. Toimilaitteet voivat olla sijoitettu usealla tavalla. Esimerkiksi ne voivat sijaita keskitetysti kelkan 16 yhteydessä, josta voima siirretään sopivilla rakenteilla varsiosiin ja muihin tarvittaviin kohteisiin. Toimilaitteet voivat olla myös sijoitettu käsittelylaitteen ja/tai käsittely-yksikön 14 eri kohtiin, jolloin esi merkiksi varsiosan liikkeen aikaansaava toimilaite voi olla varsiosassa tai varsiosan liitoksessa. Käsittely-yksikön 14 sijainnin määrittämiseksi voidaan käyttää useita erilaisia ratkaisuja. Ajorata 15 voi käsittää tunnistusrakenteita, joiden avulla käsittely-yksikön 14 sijainti ja/tai paikoitus voidaan tehdä. Eräässä sovelluksessa sijainnin määritys tapahtuu konenäön avulla ja eräässä sovelluksessa käytetään mittauselimiä, joilta saatavan mittaustiedon perusteella sijainti määritetään. On myös mahdollista käyttää erilaisia mekaanisia, sähköisiä ja/tai optisia kytkimiä ja ohjaimia (kuten esimerkiksi erilaisia rajakytkimiä).

Konenäkönä voidaan käyttää esimerkiksi kameraa, joka kuvaa kohdetta oleellisesti näkyvän valon aallonpituudella. On myös mahdollista käyttää sensoria, joka muodostaa kuvan jollain muulla aallonpituusalueella, kuten esimerkiksi IR-alueella. Eräässä sovelluksessa käytetään konenäköä, joka hyödyntää useilta eri aallonpituusaleilta saatavaa informaatiota.

Eräässä sovelluksessa käsittely-yksikkö 14 määrittää oman asemansa kohteen suhteen tunnustelemalla kohdetta käsittelyelimellä 17. Havaittujen ominaispiirteiden perusteella määritetään sijainti ja muodostetaan koordinaatisto. Tämän jälkeen toimintojen vaatimat liikeradat sovitetaan koordinaatistoon. Eräässä edullisessa sovelluksessa sijainnin määritykseen käytetään konenäköä ja tunnustelua. Tällöin konenäöllä ja/tai tunnustelemalla havaittujen ominaispiirteiden perusteella määritetään sijainti ja muodostetaan tarvittaessa koordinaatisto. Käsittelylaitteen toimintaa ohjataan ohjausyksiköllä. Ohjausyksikkö voidaan toteuttaa usealla tavalla. Esimerkiksi ohjausyksikön toiminnot voidaan toteuttaa ohjelmallisesti ja ohjelma voi olla joko omassa tiedonkäsittely-yksikössä tai tiedonkäsittely-yksikössä yhdessä jonkin muun ohjelman kanssa. Eräässä sovelluksessa ohjausyksikön komennot ovat osa muuta kattilan käytönhallintaohjelmiston komentosarjaa. Ohjelmistopohjainen ohjaus mahdollistaa sen, että ohjauksessa voi daan huomioida eri kohteiden yksilölliset piirteet ja niiden mahdolliset vaikutukset käsittelyyn.

Ohjelmistopohjaisen ohjauksen ohjelmointi voidaan toteuttaa eri tavoin, kuten esimerkiksi syöttämällä käskyt erikseen ohjausyksikölle tai johdattamalla tai opettamalla haluttu toiminta ohjausyksikölle. Ohjelmoinnissa määritetään mm. käsittelyelimen 17 liikeradat ja kelkan 16 liikkeisiin liittyvät tiedot.

Ohjelmisto käsittää tarvittavat komennot käsittelymenetelmän toteuttamiseksi. Menetelmä voi käsittää esimerkiksi työvaiheita joilla voidaan ohjata käsittelylaitetta siten, että se määrittää konenäön avulla lipeäruiskun muodostaman suihkun muodon määrittää pisarakoon esimerkiksi robottiin liitettävän endoskoop-pikameran avulla määrittää konenäön avulla tarvitseeko lipeäruisku rassata määrittää konenäön avulla tarvitseeko lipeäruisku vaihtaa tekee lipeän polton aloitukseen ja lopetukseen liittyvät operaattorin tehtävät rassaa lipeäruiskuaukon puhdistaa suutinalueen trimmaa ruiskun asennon irrottaa luvan saatuaan lipeäruiskun puhaltaa lipeäruiskun puhtaaksi esimerkiksi puhalluskaivoon pesee lipeäruiskun vaihtaa lipeäruiskun vaihtaa suuttimen ottaa mustalipeästä näytteen

Eräässä suoritusmuodossa käsittely-yksikkö 14 on manuaalisesti ohjattavissa. Tällöin henkilö voi sopivalla tavalla ohjata käsittely-yksikön 14 toimintaa ja liikkeitä. Esimerkiksi tavanomaisesta tilanteesta poikkeavien tehtävien hoitaminen on täten mahdollista. Ohjaaminen voi tapahtua esimerkiksi kannettavan ohjainyksikön avulla tai valvomosta etäkäyttönä. Etäkäyttö edellyttää usein kuvatiedon saamista, jonka takia on edullista sovittaa käsittely-yksikköön ainakin yksi kamera, jonka tuottama informaatio siirretään valvomoon.

Eräässä sovelluksessa on yksi käsittely-yksikkö 14 kattilan yhdellä seinällä. Eräässä toisessa sovelluksessa on puolestaan kaksi tai useampia käsittely-yksikköjä 14 kattilan yhdellä seinällä. Tällöin on mahdollista huoltaa yhtä käsittely-yksikköä 14 ja samalla käyttää toista käsittely-yksikköä. Useamman käsittely-yksikön 14 käyttö mahdollistaa myös käsittely-yksiköiden varustamisen eri tavoin, jolloin eri tilanteissa voidaan käyttää erilailla varustettua käsittely-yksikköä.

Lipeäruiskujen 2 työskentelyalue voidaan erottaa muusta alueesta verholla tai kevyellä sermillä 18, jonka läpi voidaan turvallisesti tarkastella käsittelylaitteen kuten esimerkiksi robotin toimintaa sekä kattilan palamista. Kuvassa 3 on esitetty katkoviivalla eräs edullinen sijoituspaikka avattavissa olevalle suojaseinälle 18. Sopivimmin verho tai sermi 18 on avattavissa osittain siten, että lipeäruiskualueen 3 halutulle rajoitetulle alueelle on helppo kohdistaa tarvittavat toimenpiteet.

Edellä esitettyjä sovelluksia ja suoritusmuotoja on mahdollista myös yhdistää toisiinsa siten, että muodostuva ratkaisu käsittää kaksi tai useampia kuvatuista rakenteista ja/tai toimintatavoista.

Ratkaisun edellä esitettyjen eri suoritusmuotojen yhteydessä esitettyjä toimintatapoja ja rakenteita eri tavoin yhdistelemällä voidaan aikaansaada erilaisia ratkaisun suoritusmuotoja, jotka ovat ratkaisun hengen mukaisia. Tämän vuoksi edellä esitettyjä esimerkkejä ei tule tulkita keksintöä rajoittavasti, vaan keksinnön suoritusmuodot voivat vapaasti vaihdella jäljempänä patenttivaatimuksissa esitettyjen keksinnöllisten piirteiden puitteissa.

Claims (15)

1. Soodakattilalaitoksen lipeäruiskun käsittely-yksikkö, joka on li-peäruiskun käyttöä ja huoltoa varten, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö (14) on sovitettu käsittelemään soodakattilalaitoksen ainakin kahta lipeäruiskua (2), ja käsittely-yksikkö (14) käsittää käsittelyelimen (17) ja kelkan (16), jonka avulla käsittely-yksikkö (14) on lisäksi sovitettu liikkumaan ainakin ensimmäiseltä lipeäruiskulta (2) toiselle lipeäruiskulle (2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittely-yksikkö, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö (14) käsittää lisäksi johteen tai kiskon (15), joka ohjaa ja kannattelee käsittely-yksikköä (14) ja jota pitkin kelkka (16) on sovitettu kulkemaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen käsittely-yksikkö, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö (14) on sovitettu siirtämään ainakin ensimmäisen ja toisen lipeäruiskun suuttimet (7) soodakattilalaitoksen kattilan tulipesään (1) ja tulipesästä (1) pois.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen käsittely-yksikkö, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö on robotti.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen käsittely-yksikkö, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö (14) käsittää konenäkövä-lineet, ja käsittely-yksikkö on sovitettu konenäkövälineiden avulla määrittämään ainakin jotain seuraavista: lipeäruiskun muodostaman suihkun muodon, pisarakoko, lipeäruiskun rassaustarve, ja lipeäruiskun vaihtotarve.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen käsittely-yksikkö, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö on sovitettu määrittämään oma asemansa kohteen suhteen tunnustelemalla kyseistä kohdetta käsittelyelimellä (17), joka on liikkuva.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen käsittely-yksikkö, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö on sovitettu tekemään ainakin yhtä seuraavista asioista: lipeän polton aloitukseen ja lopetukseen liittyvät operaattorin tehtävien tekeminen, lipeäruiskuaukon rassaaminen, lipeäruiskun suutinalueen puhdistaminen, lipeäruiskun asennon trimmaaminen, lipeäruiskun irrottaminen, lipeäruiskun puhaltaminen puhtaaksi esimerkiksi puhallus-kaivoon, lipeäruiskun peseminen, lipeäruiskun vaihtaminen, lipeäruiskun suuttimen vaihtaminen, ja näytteen ottaminen mustalipeästä.

8. Soodakattilalaitos, joka käsittää useita lipeäruiskuja (2), joissa on suuttimet (7), lipeäruiskualueen (3), jossa lipeäruiskujen suuttimet (7) saatetaan soodakattilalaitoksen tulipesään (1) lipeäruiskuaukkojen (8) kautta, tunnettu siitä, että lipeäruiskualueella on ainakin yksi lipeäruiskujen käsittely-yksikkö (14), joka on lipeäruiskun käyttöä ja huoltoa varten ja sovitettu käsittelemään soodakattilalaitoksen ainakin kahta lipeäruiskua (2), ja käsittely-yksikkö (14) käsittää käsittelyelimen (17) ja kelkan (16), jonka avulla käsittely-yksikkö (14) on lisäksi sovitettu liikkumaan ainakin ensimmäiseltä lipeäruiskulta (2) toiselle lipeäruiskulle (2).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö (14) on sovitettu siirtämään ainakin ensimmäisen ja toisen lipeäruiskun suuttimet (7) kattilan tulipesään (1) ja tulipesästä (1) pois.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että soodakattilalaitos käsittää lisäksi lipeäruiskujen liittämiseen käytettävät ja mustalipeän ruiskutukseen liittyvät venttiilit (13), jotka on automatisoitu mustalipeän ruiskutuksen aloittamisen ja mustalipeän syötön sulkemisen ohjaamiseksi.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-10 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että soodakattilalaitos käsittää lisäksi luukun (9), jolla lipeäruiskuauk-ko (8) voidaan sulkea, ja mainittu käsittely-yksikkö on robotti, joka on sovitettu liikuttamaan mainittua luukkua.

12. Menetelmä soodakattilalaitoksessa, jossa menetelmässä: mustalipeää syötetään soodakattilalaitoksen tulipesään (1) soo-dakattilalaitoksen lipeäruiskuilla (2) lipeäruiskuaukkojen (8) kautta, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi ainakin ensimmäiseltä lipeäruiskulta (2) toiselle lipeäruiskulle (2) liikutetaan käsittely-yksikköä (14), joka on lipeäruiskujen käyttöä ja huoltoa varten ja sovitettu käsittelemään soodakattilalaitoksen ainakin kahta lipeäruiskua (2), jolloin käsittely-yksikkö (14) käsittää käsittely-elimen (17) ja kelkan (16), jonka avulla käsittely-yksikkö (14) on lisäksi sovitettu liikkumaan ainakin ensimmäiseltä lipeäruiskulta (2) toiselle lipeäruiskulle (2).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi mainitulla käsittely-yksiköllä siirretään useita lipeäruiskujen suut-timia (7) soodakattilalaitoksen kattilan tulipesään ja tulipesästä pois yksitellen.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitulla käsittely-yksiköllä suoritetaan ainakin jokin seuraavista tehtävistä: määritetään lipeäruiskun muodostaman suihkun muoto, määritetään pisarakoko, määritetään tarvitseeko lipeäruisku rassata, määritetään tarvitseeko lipeäruisku vaihtaa, suoritetaan lipeän polton aloitukseen ja lopetukseen liittyvät operaattorin tehtävät, rassataan lipeäruiskuaukko, puhdistetaan lipeäruiskun suutinalue, trimmataan lipeäruiskun asento, irrotetaan lipeäruisku, puhalletaan lipeäruisku puhtaaksi esimerkiksi puhalluskaivoon, pestään lipeäruisku, vaihdetaan lipeäruisku, vaihdetaan lipeäruiskun suutin, ja otetaan mustalipeästä näyte

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 12-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi lipeäruiskuaukon luukku (9), jolla lipeäruiskuaukko voidaan sulkea, avataan ja suljetaan mainitulla käsittely-yksiköllä. Patentkrav: