FI126135B - Menetelmä jauhinmyllyn sisäpinnan vuorauselementtien uusimiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä jauhinmyllyn sisäpinnan vuorauselementtien uusimiseksi

Keksinnön tausta

Jauhinmyllyjä käytetään esimerkiksi kivi- ja mineraaliaineksen pilkkomiseen isommista materiaalilohkareista pienempikokoisiksi palasiksi. Kaivosteollisuus on tyypillinen esimerkki kiviaineksen jauhamista toteuttavasta teollisuudenalasta.

Jauhinmylly voi olla sylinterinmuotoinen eli rumpumallinen, jonka akseli on normaalisti vaakasuorassa, ja rummun halkaisija voi olla 1 m... 15 m suuruusluokassa tyypillisesti nykyään käytetyissä sovelluksissa. Kiviaines syötetään syöttösuppilon kautta jauhinmyllyn tulopäähän. Tämän jälkeen kivilohkareet osuvat rummun pyöriessä toisiaan ja rummun seinämiä vasten sekä jauhautuvat toisiaan vasten, jonka seurauksena kiviaines hienontuu pienempikokoiseksi. Jauhatusnopeus riippuu itse jauhettavan materiaalin kovuudesta, myllyn pyörimisnopeudesta ja mahdollisesta lisäaineesta, joka voi olla myllyyn lisättyä nestettä. Jauhatusta voidaan tehostaa myös lisäämällä myllyyn metallikuulia. Jauhetun kiviaineksen ulostulopuo-len purkupäädyssä on ns. arinalevyt jotka voi olla varustettu halutun kokoisilla aukoilla, jota suuremmat kivipalaset eivät pysty poistumaan rummusta. Kyseinen rummun päätyrakenne voidaan tällöin rakentaa toimimaan samalla periaatteella kuin mekaaninen suodatin, ja rakenteen avulla voidaan valikoida ulostuloaineksen maksimikoko eli kiviaineksen maksimihalkaisija halutuksi.

Rumpumaisen myllyn sisäpinta joutuu kovalle mekaaniselle rasitukselle ja kulutukselle kiviaineksen kovuuden ja materiaalin pyöritysliikkeen vuoksi. Tunnetussa tekniikassa rummun sisäpinta on pinnoitettu vuorausosilla, nostimilla ja kuorilevyil-lä, joiden materiaalina on teräs tai kumi tai halutunlainen teräskumisekoitus. Nostimet kiinnitetään rummun kehään pultein ja kuorilevyt kiinnittyvät nostimien väliin. Yhden nostimen tai kuorilevyelementin massa voi olla muutamasta kymmenestä kilogrammasta jopa pariin tonniin asti, joten niiden irrottamisessa, asennuksessa ja kiinnityksessä pitää käyttää erityisiä laitteita ja tukirakenteita. Koska nämä vuo-rausosat kuluvat myllyn ollessa käytössä, niitä tulee voida vaihtaa uusiin. Vuo-rausosien vaihtotyö vaatii tyypillisesti erillisen huoltotauon, koska mylly pitää pysäyttää huoltotyön ajaksi. Kaivoksien huoltotauon kriittisin työ on yleensä jauhinmyllyn vuorausten vaihtotyö. Huoltotauon pituus halutaan kustannussyistä pitää mahdollisimman lyhyenä, jokainen huoltotyötunti voi aiheuttaa jopa kymmenien tuhansien eurojen menetyksen keskeytyneen tuotannon perusteella laskettaessa. Tämän takia on kirkas tarve tuottaa tehokas menetelmä ja laitteisto myllyn vuo-rausosien vaihtotyöhön.

Julkaisussa AU 2004201105 (”Paterson”) esitellään rumpumaisen jauhinmyllyn si-sävuorausosien käsittelylaitteisto, johon kuuluu vaakasuora tukirakenne tai tasanne, jonka päälle on asennettu liukuhihna tai kuljetin, jolla vuorausosia voidaan kuljettaa sisään ja ulos myllystä. Kuljetin voi myös olla pyörien päälle sijoitettu yksinkertainen vaunumainen rakenne. Kuljettimen toisen pään lähelle on sijoitettu nosturi, jolla yksittäinen osa voidaan laskea ja nostaa paikoilleen myllyn sisäseinämäl-le kuljettimelta. Nosturiin voi kuulua puomirakenne, joka on pyöritettävissä tukirakenteen suhteen. Puomi voi olla teleskooppimainen ja hydraulisesti ohjattu. Laitteistoon voi lisäksi kuulua toinenkin nosturi, joka on sijoitettu kuljettimen vastakkaiseen päähän. Toisen nosturin tehtävänä on nostaa vuorausosat kuljettimelta myllyn ulkopuolelle ja vastaavasti uudet osat myllyn ulkopuolelta kuljettimelle. Toinen nosturi on muuten samantyyppinen kuin ensimmäinen nosturi.

Patenttijulkaisu US 3,802,150 kuvaa myllyn sisäpintaelementtien käsittelylaitetta, jossa myllyn sisälle sijoitetaan ”rata” eli urat, joiden päälle voidaan asettaa kulkemaan vaunu. Rata kulkee puomin päällä, joka on päistään tuettu. Vaunuun on asennettu käsittelyvarsi, jolla voidaan tehdä myllyn ylemmän puolikkaan vuoraus-levyjen poisto ja asennus varren päässä olevan tarraintyökalun avulla. Kun myllyä pyöräytetään tämän jälkeen puoli kierrosta, voidaan toteuttaa myllyn toisen puolikkaan sisältämien vuorauselementtien poisto ja uusien asennus vastaavasti kuten edellä. Vuorauselementtien kuljetus sisään ja vienti ulos myllyn päädyn aukon kautta on toteutettu liukuhihnatyyppisellä kuljettimella, joka on osaksi työnnetty sisään myllyn toisesta päätyreunasta.

Neuvostoliittolainen julkaisu SU 1391710 kuvaa rumpumyllyn vuorauselementti-työhön soveltuvaa elementinkuljetuspuomia. Puomissa on pääosa ja jatko-osa, jossa jatko-osan päällä on elementin nostolaite, jonka korkeutta voidaan itsessään säätää ja kyseinen nostolaite on sylinterimäisen myllyn sisällä. Puomin pääosan päällä on särmiömäinen laatikko, johon voidaan laskea myllyn ulkopuolella olevan nostolaitteen avulla nostetut myllyn vuorauselementit. Laatikko on vaakasuunnassa käsikäyttöisesti liikkuva. Myllyn sisällä on lisäksi ns. poikkeutusvaunu puomin jatko-osan päällä, joka on hihnan ja hammaspyörästön välityksellä yhteydessä moottoriin. Jatko-osan nostolaitteen avulla tehdään varsinainen elementin siirtotyö myllyn sisällä joko elementin kiinnityspaikalle tai siltä pois.

Tunnetussa tekniikassa eräs tyypillinen elementtien irrotus- ja asennusmenetelmä on perustunut kiinteän puomimaisen tukipilarin käyttöön. Tämä tilanne on esitetty kuvissa 1a ja 1b. Huoltokatkon alkaessa mylly 10 on ajettu mahdollisimman tyhjäksi, ja myllyn sisääntulopään aukosta tuodaan sisälle puomi 11, joka kiinnitetään vastakkaisesta päästään myllyn ulostulopäädyn seinään sopivalla kiinnityksellä 12. Sisääntulopäästään puomi 11 voidaan tukea pystypuomilla 13 suoraan maahan. Puomiin 11 sijoitetaan nostin 14, jolla voidaan nostaa vuorauselementti 15 ilmaan tai laskea se halutussa paikassa maahan tai myllyn 10 pohjalle käyttäen kiinnitys-välineenä esimerkiksi vaijeria, ketjua tai muuta vastaavaa välinettä, joka kestää usean sadan kilogramman painoisen elementin. Nostin 14 on liikutettavissa myllyn pituussuunnassa niin, että nostettu vuorauselementti 15 voidaan siirtää ulos myllystä 10, ja vastaavasti uusi elementti 15 voidaan tämän jälkeen siirtää sisään myllyyn 10.

Kuvassa 1b puolestaan nähdään poikkileikkauskuva myllyn päädyn suunnasta tarkasteltuna. Puomi 11 ja siihen kiinnitetty nostin 14 näkyvät hieman myllyn keskikohdan yläpuolella. Vaijerin päässä roikkuu vuorauselementti 15. Esitetylle tunnetun tekniikan ratkaisulle on ominaista se, että ainoastaan yhtä vuorauselement-tiä 15 voidaan kerrallaan liikuttaa kyseisen periaatteen mukaisessa menetelmässä. Tämä rajoittaa huoltotyön nopeutta erittäin voimakkaasti. Lisäksi haittana on se, että asennusjärjestelyllä voidaan käsitellä vain yhtä asennuspaikkaa kerrallaan suoraan myllyn pohjassa. Menetelmä vaatii myllyn pienen pyöräytyksen element-tiasennusten välillä, koska nostinta voi liikuttaa vain myllyn pituussuunnassa. Eräällä esimerkkimyllyllä tämän tunnetun tekniikan puomiratkaisulla jauhinmyllyn vuorausten vaihtotyöhön tarvittava aika noin 120h. Puomiratkaisun käyttöönotto kestää noin 8 tuntia ja puomin poisto myllystä noin 6 tuntia. Seisokista muodostuu siis ajallisesti varsin pitkä.

Tunnetun tekniikan ratkaisuissa vuorausosien kuljetus myllyn uiko- ja sisätilan välillä sekä itse asennustyö (nosto ja kiinnitys) ovat toisistaan riippuvaisia prosessin osia. Tämän johdosta laitteisto muodostuu varsin monimutkaiseksi, ja vuorausosien uusimiseen tarvittava huoltokatko venyy tarpeettoman pitkäksi, joka erityisesti lisää turhaan kustannuksia. Myös asennustyön suorittavien osien, kuten hydraulisten tarrainvarsien, liikenopeus ja myös kuljetinhihnojen liikenopeus määrittää huoltotyön nopeutta voimakkaasti ja sitä kautta tarvittavan huoltoseisokin pituutta.

Keksinnön yhteenveto

Esillä oleva keksintö esittelee menetelmän jauhinmyllyn sisäpinnan vuorausele-menttien uusimiseksi. Menetelmässä ensiksi irrotetaan vuorauselementti myllyn sisäpinnasta. Menetelmän tunnusmerkkeinä siinä puolestaan tehdään lisäksi vaiheet: - lasketaan vuorauselementti myllyn pohjalle - vedetään tarvittaessa sähkövinssillä vuorauselementti ensimmäisen kul-jetinjärjestelyn alapuolelle myllyn sisällä - nostetaan ja liikutetaan vuorauselementti ulos myllystä nostimen avulla - nostetaan ja liikutetaan uusi vuorauselementti nostimella vaunun päälle tai varaan myllyyn - siirretään uusi vuorauselementti vaunulla vaakasuunnassa lähelle vuo-rauselementin asennuspaikkaa ja - kiinnitetään uusi vuorauselementti asennusjärjestelyn toiseen nostimeen vuorauselementin toimittamiseksi haluttuun asennuspaikkaan asennus-järjestelyn alapuolella.

Esillä olevan keksinnön eräässä menetelmän sovelluksessa se käsittää lisäksi vaiheet: - nostetaan asennusjärjestely ilmaan myllyn pohjapinnalta, kun asennus-järjestelyn alapuolisen osan kaikki uudet vuorauselementit on asennettu paikoilleen - pyöräytetään myllyä - lasketaan asennusjärjestely alas myllyn pohjapinnalle ja - asennetaan uudet vuorauselementit paikoilleen asennusjärjestelyn alapuoliselle sisäpinnan osalle.

Esillä olevan keksinnön eräässä menetelmän sovelluksessa se käsittää lisäksi vaiheet: - valitaan huoltokatkon ajankohta, ajetaan mylly tyhjäksi ja pysäytetään mylly - asennetaan ensimmäinen nostopalkki paikoilleen - vanhojen vuorauselementtien myllystä poiston jälkeen asennetaan toinen nostopalkki ja ainakin yksi vaunu paikoilleen myllyyn - uusien vuorauselementtien asentamisen jälkeen puretaan ensimmäinen ja toinen nostopalkki sekä poistetaan vaunut myllystä ja - käynnistetään mylly.

Esillä olevan keksinnön eräässä menetelmän sovelluksessa myllyssä käytetään ensimmäisen kuljetinjärjestelyn läheisyydessä uusien vuorauselementtien nosta-misvälineenä asennuspaikalleen ensimmäistä nostinta.

Piirustusten lyhyt kuvaus

Kuvio 1a esittää tunnetussa tekniikassa käytettyä kiinteää puomiratkaisua jauhin-myllyn sisävuorauselementtien vaihtamisessa,

Kuvio 1b esittää kuvion 1a tilannetta myllyn päädyn suunnasta katsottuna poikki-leikkauskuvana,

Kuvio 2a esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta laitteistosta myllyssä käytettyjen sisävuorauselementtien purkutyössä,

Kuvio 2b esittää kuvion 2a purkutilannetta myllyn päädyn suunnasta katsottuna poikkileikkauskuvana,

Kuvio 3a esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta laitteistosta myllyn uusien sisävuorauselementtien asennustyössä,

Kuvio 3b esittää kuvion 3a mukaista elementtien paikalleen asennuksen tilannetta ja laitteistoa myllyn päädyn suunnasta katsottuna poikkileikkauskuvana ja

Kuvio 3c kuvaa toisentyyppistä rakennetta toiselle nostopalkille, jota voidaan käyttää asennustyössä myllyn sisällä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevassa keksinnössä esitellään esimerkiksi malminjauhatuksessa käytettävän jauhinmyllyn sisävuorauselementtien vaihtamiseen uudentyyppinen menetelmä sekä kyseisessä menetelmässä käyttöön soveltuva laitteisto. Menetelmässä elementtien kuljetus myllyn sisä-ja ulkotilan välillä on oma itsenäinen prosessinsa suhteessa myllyn sisäpuolella tehtävään elementtien irrotus- ja asennustyöhön. Tämä nopeuttaa huomauttavasti elementtien vaihtoa uusiin ja lyhentää tarvittavan huoltokatkon pituutta.

Ennen varsinaista keksinnön menetelmän ja laitteiston käyttöönottoa täytyy myllyn huoltokatkolle valita sopiva ajankohta. Tässä yhteydessä on edullista valita ajanjakso, jolloin myllyn toiminnan keskeytymisen takia aiheutuu mahdollisimman vähän harmia ja kustannuksia. Milloin huoltokatko päätetäänkin tehdä, mylly täytyy tällöin pysäyttää ja tämän jälkeen mylly tulee ajaa tyhjäksi kiviaineksesta ainakin osittain tai jopa kokonaan. Huoltoseisokki voidaan valita esimerkiksi ajanjaksolle, jolle tilausten sanelemat malmin tuotantovaatimukset ovat pienimmillään.

Keksinnön mukaista elementtien purkumenetelmää kuvataan ensiksi, ja tässä yhteydessä viitataan kuvioon 2a. Mylly 20 on kuvattu sivulta päin niin, että vasemmalla on myllyn kiviainesmateriaalin tulopääty. Oikeassa reunassa on purkupääty eli jauhetun materiaalin poistopuoli, mutta tämän rakenteellisia yksityiskohtia ei ole tarkemmin esitetty kuviossa. Kun huoltokatko aloitetaan ja mylly on ajettu tyhjäksi kiviaineksesta, tulopäädyn syöttösuppilo poistetaan ja nostopalkki 21 asennetaan myllyn ulkopuolelta käsin tai trukkia tai muuta vastaavaa apuvälinettä käyttäen paikalleen kuvion tapaan siten, että se toisesta päästään ulottuu hieman myllyn 20 sisäpuolelle. Nostopalkki 21 voidaan asentaa tukipalkkien 22 varaan maahan, ja tukipalkit valitaan materiaaliltaan ja paksuudeltaan sellaisiksi, jotta saadaan aikaan satojen kilogrammojen painoisten elementtien kannattamisen ja liikuttamisen kestävä rakenne. Nostopalkkiin 21 kiinnitetään siirtovaunullinen nostin 23, joka voidaan asentaa nostopalkin alareunassa kulkevan kiskon (ei kuviossa) varaan tai käyttää nostopalkkina profiilipalkkia, jonka alareunaan siirtovaunun voi asentaa. Nostin 23 saa käyttövoimansa moottorilta, ja nostimeen kuuluu vaijeri, ketju tai muu vastaava ripustusväline, johon vuorauselementti 24 voidaan kiinnittää.

Eräässä nostopalkin sovelluksessa nostimia 23 on rinnakkain käytössä useampiakin kuin yksi. Yksi vaihtoehto on käyttää kahta rinnakkaista nostinta 23, jotka nopeuttavat vuorauselementtien siirtämistä vielä entisestäänkin.

Nostopalkkirakenteeseen on lisäksi kiinnitetty ainakin yksi sähkövinssi 25, joka toimii erillisenä toimielimenä ja työkaluna nostimeen 23 nähden. Sähkövinssejä voi olla siis tarvittaessa useampikin rinnakkaisesti käytössä, esimerkiksi 2 kpl, mutta myöhemmissä esimerkeissä puhutaan ainoastaan yhdestä sähkövinssistä 25. Sähkövinssin 25 voimanlähteenä toimii moottori ja voiman välittäjänä on vinssivai-jeri, joka tässä esimerkissä on asennettu nostopalkin 21 yläpuolelle kulkien kahden ohjausrullan 26 kautta. Vinssivaijerin toinen pää ohjataan myllyyn sisään, ja se on kuvion esimerkissä viety myllyn toiseen päähän asti. Vaijerin päässä voi vielä olla erillinen koukku tai tarrainrakenne 25k, jotta vaijerin pää saadaan hyvin kiinni vuorauselementtiin. Vuorauselementissä toki tällöin vaaditaan lenkki tms., johon koukun saa kiinni.

Keksinnön menetelmässä elementtien purku tapahtuu seuraavasti. Kuluneiden vuorauselementtien 24 irrotus myllyn sisäseinästä tapahtuu halutulla tunnetun tekniikan menetelmällä. Työssä voidaan käyttää halutunlaista tukirakennetta, nostolaitetta ja työkaluja itse elementin irrotuksessa myllyn seinämästä. Lopputuloksena on seinästä irrotettu käytetty vuorauselementti, joka voi olla laskettu myllyn pohjalle siinä vaakasuuntaisessa kohdassa, missä se oli kiinni. Tilannetta selventää ku- vio 2b, joka esittää samaa myllyä kuvion 2a oikean päätysivun suunnasta katsottuna. Vanha elementti, jota ollaan irrottamassa, on aluksi tässä esimerkkitilanteessa ollut pultattuna kiinni paikkaan 24’. Kun elementti irrotetaan myllyn seinästä, se voidaan siirtää paikkaan 24”, jossa se voidaan kiinnittää sähkövinssivaijerin koukkuun 25k. Toisena vaihtoehtona on kiinnittää sähkövinssin vaijeri elementtiin jo paikassa 24’; tätä järjestelyä kuvaa katkoviivalla esitetty vinssivaijeri.

Keksinnön menetelmän purkamiseen liittyvässä siirtovaiheessa sähkövinssin 25 vinssivaijeriin kiinnitetty käytetty vuorauselementti vedetään sähkövinssin avulla kuviosta 2a katsoen oikealta vasemmalle nostopalkin 21 oikean pään alle. Toisin sanoen sähkövinssin 25 vetävä voima aikaansaa elementin liikkumisen asemasta 24’ tai 24” asemaan 24’”.

Kun vuorauselementti on nostopalkin 21 ja nostimen 23 alla asemassa 24’”, voidaan ottaa käyttöön vinssiin nähden erillinen toimielin eli nostin 23. Elementti 24 kiinnitetään nostimeen, joka nostaa tämän jälkeen käytetyn elementin vähintään sisääntuloluukun alareunan tasolta hieman ylöspäin niin, että elementti on vaakasuunnassa siirrettävissä aukon läpi. Nostin liikuttaa vaakasuunnassa elementtiä 24 tämän jälkeen kiskon varassa, ja elementti voidaan vaakasuuntaisen liikkeen jälkeen laskea paikkaan 24a tasopinnalla 27.

Keksinnössä on huomattavaa se, että sähkövinssillä 25 voidaan aloittaa jo seu-raavan elementin 24 vetäminen nostopuomin 21 alle samalla kuin edellistä elementtiä 24 vielä nostetaan ja siirretään ulos myllystä 20 nostimella 23.

Seuraavaksi viitataan kuvioon 3a. Keksinnön seuraavassa menetelmävaiheessa uudet myllyn vuorauselementit 24u toimitetaan myllyn 20 päätysivun läheisyyteen tasopinnalle 27 yksi tai useampi kerrallaan. Samassa yhteydessä ennen varsinaista uusien elementtien siirtotyön aloittamista myllyn 20 sisälle asennetaan toinen nostopalkki 31. Kyseinen nostopalkki 31 on kuvattu myllyn päädystä katsottuna poikkileikkauskuvana kuviossa 3b. Toinen nostopalkki 31 on edullisessa sovelluksessa koottavissa pulttiliitoksin, ja tämän asennuksen kestoaika eräässä myllyso-velluksessa on ainoastaan noin 15 minuuttia.

Toisena asennuksessa vaadittavana erityisenä komponenttina on vuorausele-menttejä kuljettava vaunu 30. Vaunu on yksinkertainen pyörillä tai urissa kulkeva tasopinta, reunoilla tai ilman, joka kestää yksittäisen vuorauselementin painon. Vaunu 30 on vapaasti liikuteltavissa tai vedettävissä myllyn alaosassa sisäpinnan päällä.

Keksinnön asennusmenetelmässä siirretään uusi vuorauselementti 24u tasopin-nalta 27 nostimelle 23 nostopalkin 21 varassa, ja vuorauselementtiä 24u nostetaan ainakin sen verran, että elementti mahtuu sivusuunnassa liikutettaessa jau-hinmyllyn 20 sisääntuloaukosta sisään. Kun nostin 23 ja elementti 24u on moottorin avulla ja kiskon varassa siirretty nostopuomin 21 oikean pään lähelle eli myllyn 20 sisätilassa myllyn vasemman reunan läheisyyteen, elementti 24u lasketaan alas, ja se tehdään tässä sovelluksessa vaunun 30 päälle. Tämän jälkeen nostin 23 on vapaa hakemaan seuraavan uuden vuorauselementin tasopinnalta 27, ja tästä prosessista erillään vaunu 30 on liikuteltavissa myllyn sisäpohjan päällä. Tässä tilanteessa uusi elementti 24u voidaan siirtää vaunun 30 päällä vaakasuuntaisen asennuspaikkansa läheisyyteen myllyn sisäpohjapinnalla (kuviossa 3a vaunun oikeanpuoleisena merkitty paikka).

Kuvion 3a lisäksi nyt viitataan myös kuvioon 3b. Kuvio 3b esittää myllyn 20 päädystä katsottuna myllyn poikkileikkausta, jossa keskiössä on toinen nostopalkki 31 ja tähän kiinnitetty yksi tai useampi toinen nostin 32. Toisessa nostopalkissa on kuvion mukaiset tukirakenteet, ja kokonaisuus sijoitetaan renkaiden tai pyörien 33 päälle. Uuden elementin 24u vaunusiirron jälkeen toinen nostin 32 pystyy ottamaan uuden vuorauselementin 24u käsittelyynsä, ja samalla vaunu 30 vapautuu hakemaan uutta elementtiä myllyn vasemman reunan vierestä kuvion 3a tilanteeseen viitaten.

Kuvion 3b toinen nostopalkki ja toinen nostin muodostaa pyörillä kulkevan rakenteen. Tämän johdosta vaunu voidaan myllyn pitkittäisakselin suunnassa siirtää haluttuun elementin asennuspaikkaan, ja kun paikka on valittu, nostinrakenteen 31, 32 pyörät voidaan lukita paikalleen. Yhdessä nostinrakenteen paikassa nostin 32 pystyy käsittelemään useamman metrin levyisen alueen myllyn pohjasta, ts. yksi tai useampi elementti kerrallaan voidaan asentaa nostinrakenteen koko alapuolisen alueen elementit paikoilleen. Myllyn kehän muut alueet saadaan nostinrakenteen alapuolelle käsittelyyn niin, että nostinrakennetta nostetaan ensin hieman ylöspäin myllyn pohjasta, esimerkiksi nostinpalkissa olevista nostokorvakoista tai aukoista, ja tämän jälkeen jauhinmyllyä voidaan pyöräyttää hieman niin, että elementeistä paljaat kohdat saadaan nostinrakenteen alapuolelle. Tämän jälkeen nostinrakenne voidaan laskea takaisin myllyn pohjalle, ja vuorauselementtien asennustyö voidaan aloittaa.

Riippumatta siitä, miten asennustyö etenee ja miten nostinrakenne 31, 32 on sijoittunut myllyssä, ja riippumatta myös siitä, onko nostinrakenne nostettu ilmaan vai ei, vaunu voi liikkua halutusti elementtien kuljettajana ja noutajana, ja toisaalta myllyn sisääntuloaukon kuljetinjärjestely voi toimia samanaikaisesti omalla prosessillaan.

On huomattavaa, että yksittäinen vuorauselementti voi painaa satoja kiloja, joten siirto- ja kannatusjärjestelyiden pitää kestää yksittäisen elementin suuri massa. Vaunu 30 voi olla liikuteltavissa pyörien päällä tai asetettu kulkemaan esimerkiksi myllyn sisätilan pohjalle tilapäisesti asennettavan kaksoisuran tai kiskojen päälle. Vaunu itsessään voi olla esimerkiksi yksinkertainen tasopinta kahden akselin päällä, jossa akselien päihin on kiinnitetty pyörät. Lisäksi vaunu voidaan varustaa matalilla reunalevyillä elementin putoamisen estämiseksi. Vaunun tasopinnan ja pyörien ja niiden kiinnityskohtien tulee kestää usean sadan kilon ja tarvittaessa yli tonninkin kuorma, mikäli näin suuria levyjä joudutaan siirtämään.

Vuorauselementti 24, 24u on tyypillisesti suorakulmaisen särmiön muotoinen, ja mahdollisesti särmiltään hieman pyöristetty. Normaalisti käyttötilanteessaan vuo-rauselementit on pukattu raskailla pulteilla myllyn seinän läpi ja kiinnitetty tällä tavoin myllyn sisäkehän pinnalle ennen kuin mylly on alun perin käynnistetty. Vastaavasti ennen kuin käytetyt ja kuluneet vuorauselementit ovat irrotettavissa myllyn sisältä, ne pitää jollain työkalulla irrottaa myllyn sisäpinnasta. Tähän voidaan käyttää tarvittaessa sopivaa työkalua kuten mutterinväännintä tms. työkalua riippuen siitä tavasta, millainen pultitus kiinnitykseen on valittu.

Keksinnön eräässä sovelluksessa siirtovaunuja 30 voi olla käytössä useita rinnakkaisia vaunuja samaan aikaan. Tämä mahdollistaa useamman elementin siirtelyn samaan aikaan myllyn pohjapinnalla, ja myös sen, että samanaikaisesti yhtä elementtiä voidaan liikuttaa ulospäin myllystä ja toista elementtiä kohti asennuskoh-taa myllyssä.

Jauhinmyllyn sisääntuloaukon päässä (kuvioissa vasen reuna ja sen läheisyys) uusien vuorauselementtien asennuksen apuvälineenä voidaan yksinkertaistuksen vuoksi käyttää suoraan ainoastaan nostinta 23. Tämä toimii toki ainoastaan sillä alueella myllyn kuvioiden mukaista vasenta reunaa, jolle ensimmäinen nostopalkki ulottuu. Tällöin ei elementtien kuljetukseen tai asennukseen tarvita vaunua 30 tai toista nostinta 32 ollenkaan. Toki samaan aikaan kun nostinta 23 käytetään mahdollisesti uuden elementin laskemiseen ja asennukseen paikoilleen myllyn sisääntuloaukon päässä, samanaikaisesti voidaan kuljettaa ja asentaa muita elementtejä myllyn muun pohjapinnan alueella käyttäen vaunua 30 ja toista nostinta 32.

On huomattavaa, että jauhinmyllyn sisääntuloaukon läheisyydessä tapahtuvassa uusien vuorauselementtien 24u asennustyössä voidaan käyttää nostimien 23, 32 lisäksi tai sijasta myös aiemmin kuvattua sähkövinssiä 25. Kuten kuvioistakin näkyy, sähkövinssin vaijerin ohjausrullat voidaan asentaa nostopalkkiin siten, että nostopalkin pään kohdalla sähkövinssiä 25 voidaan käyttää ylimääräisenä elementtien nostimena ja laskijana. Tämä on hyödyksi myllyn tulopäädyn (sisääntulo-aukon pään) läheisyyden vuorauselementtien asennuksessa.

Keksinnön mukaiseen laitteistoon voi lisäksi kuulua erillisiä jauhinmyllyn sisäpinnalle kiinnitettäviä ohjausrullia 26, joiden ympäri sähkövinssin 25 vaijeri voidaan järjestää kulkemaan. Erillisiä ohjausrullia voidaan kiinnittää esimerkiksi jauhinmyllyn lieriön muotoiseen seinämäosaan tai purkupäätyyn, kuten kuviossa 3a on katkoviivalla esitetty. Purkupäätyyn kiinnitetyn ohjausrullan kautta kulkevalla vetovai-jerilla voidaan siirtää purkupäädystä poistettavia ja siihen asennettavia vuo-rauselementtejä 24u.

Mikäli asennustyötä halutaan entisestään nopeuttaa myllyn sisällä, voidaan asennukseen käytettävän toisen nostopalkin lisäksi (kuvio 3b mukainen, osat 31 ja 32) käyttää lisäksi kolmatta asennuspalkkia, joka voi olla samanlainen kuin kuvion 3b mukainen tai sitten se voi olla toisenkin tyyppinen rakenne, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi myllyn poikkileikkauksesta katsottuna hieman myllyn keskilinjan sivulle. Tällainen vaihtoehtoinen nostopalkin rakenne kuvataan seuraavaksi kuviossa 3c.

Kuviossa 3c esitetään eräs toinen mahdollisuus toisen nostopalkin 31 rakenteeksi. Tämä rakenne on, toisin kuin kuvion 3b symmetrinen rakenne, epäsymmetrinen, ja se voidaankin sijoittaa sivummalle myllyn keskilinjasta, kun myllyn päädystä tilannetta tarkastellaan. Nostopalkki 31 on tässä esimerkissä varustettu neljällä tukivarrella, joista kaksi lyhempää on sijoitettu nostopalkin vasemman reunan lähelle, ja kaksi pidempää vartta puolestaan sijoitetaan tukemaan nostopalkin oikeaa reunaa. Tukivarsien yhtymäkohtiin sijoitetaan pyörät tai renkaat 33. Oikeanpuoleinen rengas tulee sijoittumaan lähelle myllyn keskilinjaa. Nostopalkki ulottuu vain vähän tämän linjan oikealle puolelle, jolloin nostopalkin painopiste pysyy keskilinjan vasemmalla puolella ja rakenne näin stabiilina. Vastaavasti kuin edellä kuvioon 3b liittyen, nostopalkissa on liikuteltavissa toinen nostin 32, johon on edelleen kiinnitettävissä asennettava uusi vuorauselementti 24u. Kuvion 3c mukainen nostopalk-kirakenne mahdollistaa elementtien asennuksen kerralla leveämmältä alueelta, koska elementti voidaan laskea huomattavasti sivummalle myllyn keskilinjalta katsottuna. Tällä tavoin nostopalkkia tarvitsee nostaa ja myllyä pyöräyttää harvemmin koko myllyn elementtien asentamiseksi valmiiksi.

Toki yhtenä keksinnön vaihtoehtona on käyttää uusien elementtien 24u asennustyössä ainoastaan kuvion 3c tyyppistä tai rakenteeltaan samantapaista nostopalk-kia, ilman symmetristä nostopalkkirakennetta (kuvio 3b). Myllyn sisääntuloaukon pään läheisyydessä voidaan valita, käytetäänkö ensimmäistä nostopalkkia 21 sähkövinsseineen 25 vai käytetäänkö toista nostopalkkia 31 nostimineen 32.

Kuvion 3c tyyppinen nostopalkkirakenne sallii suuremman kivikuorman 50 jauhin-myllyn sisällä. Lisäksi asennustyö tapahtuu kyseisellä nostopalkilla enemmän myllyn seinämän pystysuoremmassa osassa, josta seuraa se, että uusi asennettava elementti asettuu painovoiman ansiosta paremmin kontaktiin alapuolella sijaitsevan aiemmin asennetun elementin kanssa. Asentaminen tätä kautta siis helpottuu kuvion 3c nostopalkkirakenteella.

Vaunun 30 sijasta voidaan käyttää yleisemmin mitä tahansa kuljetinta, jonka päälle tai varaan voidaan asettaa kuljetettava vuorauselementti. Elementti voi siis olla ripustettu esimerkiksi koukun varaan sellaisen rakenteen päälle, joka on pyörien tai renkaiden päällä, tai muuten helposti liikuteltavissa vaakasuunnassa.

Esillä olevan keksinnön yleisenä etuna on huomattavasti nopeutunut prosessi vuo-rauselementtien vaihtamisessa. Tarvittavan huoltokatkon pituus lyhenee merkittävästi tunnettuun tekniikkaan nähden. Esimerkiksi eräässä myllyratkaisussa nosto-palkin 21 asentamisessa säästetty työaika on jopa noin 7 tuntia. Samoin itse purkutyö on nopeaa, koska samaan aikaan on käytössä kaksi eri nostinlaitetta. Asennustyön puolella on käytössä kaksi nostinta ja lisäksi vaunu, ja tämä nopeuttaa niin ikään asennustyötä huomattavasti. Mikäli vaunuja 30 käytetään useita rinnakkain, nopeutuu elementtien siirtely vielä entisestään. Asennusyksikön toinen nos-tinpalkki 31 ja nostin 32 mahdollistaa asennuksen kerralla koko palkin alapuoliselle alueelle, ja tämän johdosta myllyä ei tarvitse pyöräyttää asennuksen aikana niin usein. Lisäksi molempien nostopalkkien poistaminen tapahtuu huomattavasti tunnettua tekniikkaa nopeammin; säästetty työaika eräässä myllyesimerkissä on noin 5 h.

Esillä olevaa keksintöä ei rajoiteta ainoastaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan monenlaiset muunnokset ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän suojan piirissä. Keksinnön piirteet, jotka ovat mainitut epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa, ovat keskinäisesti vapaasti yhdisteltävissä ellei erikseen ole muuta asian yhteydessä mainittu.

Claims (4)

1. Menetelmä jauhinmyllyn (20) sisäpinnan vuorauselementtien (24, 24u) uusimiseksi, joka menetelmä käsittää vaiheet - irrotetaan vuorauselementti (24) myllyn (20) sisäpinnasta, tunnettu siitä, että vuorauselementti (24) lasketaan myllyn pohjalle - vedetään tarvittaessa sähkövinssillä (25) vuorauselementti (24) ensimmäisen kuljetinjärjestelyn (21,23) alapuolelle myllyn (20) sisällä nostetaan ja liikutetaan vuorauselementti (24) ulos myllystä nostimen (23) avulla nostetaan ja liikutetaan uusi vuorauselementti (24u) nostimella (23) vaunun (30) päälle tai varaan myllyyn (20) siirretään uusi vuorauselementti (24u) vaunulla (30) vaakasuunnassa lähelle vuorauselementin asennuspaikkaa ja kiinnitetään uusi vuorauselementti (24u) asennusjärjestelyn (31, 32) toiseen nostimeen (32) vuorauselementin toimittamiseksi haluttuun asennuspaikkaan asennusjärjestelyn (31,32) alapuolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi vaiheet: nostetaan asennusjärjestely (31, 32) ilmaan myllyn (20) pohjapinnalta, kun asennusjärjestelyn alapuolisen osan kaikki uudet vuorauselementit on asennettu paikoilleen pyöräytetään myllyä (20) - lasketaan asennusjärjestely (31, 32) alas myllyn (20) pohjapinnalle ja - asennetaan uudet vuorauselementit (24u) paikoilleen asennusjärjestelyn alapuoliselle sisäpinnan osalle.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi vaiheet: - valitaan huoltokatkon ajankohta, ajetaan mylly (20) tyhjäksi ja pysäytetään mylly - asennetaan ensimmäinen nostopalkki (21) paikoilleen - vanhojen vuorauselementtien (24) myllystä poiston jälkeen asennetaan toinen nostopalkki (31) ja ainakin yksi vaunu (30) paikoilleen myllyyn - uusien vuorauselementtien (24u) asentamisen jälkeen puretaan ensimmäinen ja toinen nostopalkki (21, 31) sekä poistetaan vaunut (30) myllystä ja - käynnistetään mylly.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi vaiheen: - käytetään myllyssä ensimmäisen kuljetinjärjestelyn (21, 23) läheisyydessä uusien vuorauselementtien (24u) nostamisvälineenä asennuspaikalleen ensimmäistä nostinta (23).