FI125392B - Menetelmä ja järjestely rullausakselin laskemiseksi ja/tai nostamiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä ja järjestely rullausakselin laskemiseksi ja/tai nostamiseksi [001] Keksintö kohdistuu menetelmään rullausakselin nostamiseksi rullausakselin nostopositiosta etäisyyden päässä toisistaan olevilta kiskoilta tai vastaavilta, jossa menetelmässä rullausakseli nostetaan nostolaitteen ainakin kahdella tartuntaelimellä kiskoilta tai vastaavilta siten, että rullausakseli tulee nostolaitteen tartuntaelimien tukemaksi, ja ennen rullausakselin nostoa kiskoilta tai vastaavilta tartuntaelimet viedään rullausakselin yhteyteen samalla, kun ainakin yhden tartuntaelimen asemointia rullausakselin nostopositioon ohjataan ohjaamalla tartuntaelimen asemaa kiskon tai vastaavan asemaan nähden tartuntaelimeen vaikuttaen.

[002] Keksintö kohdistuu myös menetelmään rullausakselin laskemiseksi ja asemoimiseksi rullausakselin laskupositioon etäisyyden päässä toisistaan oleville kiskoille tai vastaaville, jossa menetelmässä ainakin kahdella tartuntaelimellä varustetulla nostolaitteella kannatettu rullausakseli lasketaan kiskoille tai vastaaville ja rullausakseli lasketaan kiskoille tai vastaaville siten, että rullausakselin asemointia kiskoille tai vastaaville ohjataan ohjaamalla ainakin yhteen tartuntaelimeen vaikuttaen rul-lausakselia kannattelevan ainakin yhden tartuntaelimen asemaa kiskon tai vastaavan asemaan nähden.

[003] Keksintö kohdistuu myös järjestelyyn rullausakselin nostamiseksi rullausakselin nostopositiosta etäisyyden päässä toisistaan olevilta kiskoilta tai vastaavilta, tai laskemiseksi rullausakselin laskupositioon etäisyyden päässä toisistaan oleville kiskoille tai vastaaville, joka järjestely käsittää tartuntaelimillä varustetun nosto- ja laskulaitteen, jolla rullausakseli on nostettavissa ja kannateltavissa, ja jolta rullausakseli on lasketta- vissa kiskoille tai vastaaville, ja jossa järjestely käsittää tartuntaelimien asemaan kiskoihin tai vastaaviin nähden vaikuttamaan järjestetyt elimet tartuntaelimien asemoimiseksi nosto- tai laskupositiossa.

[004] Ohuiden ja tasomaisten materiaalien, kuten kalvo, folio tai paperi, käsittelyssä ja varastoinnissa on tunnettua rullata materiaali rullausakse-lille. Erityisesti, kun rulla on suuri, vaati rullan käsittely nostamalla tiettyä tarkkuutta. Painavaa rullaa ei voi laskea rullausakselin tuen varaan liian nopeasti tai väärin asemoituna, koska tämä voi aiheuttaa vauriota itse materiaalirullaan. Samoin rullan nosto tuelta on suoritettava hallitusti samasta syystä. Lisäksi liian nopeassa tai muuten huonosti hallitussa ja ohjatussa nostotapahtumassa voi tulla kyseeseen nostolaitteen vaurioituminen.

[005] Kuiturainan, kuten paperin, valmistuslinjoissa paperin valmistus toimii jatkuvana prosessina. Paperikoneelta valmistuvaa paperirainaa rullataan rullaimella rullausakselin eli tampuuritelan ympärille konerullaksi, jonka halkaisija voi olla yli 3,5 m ja paino yli 100 tonnia. Konerullan halkaisijan kasvettua ennalta määrätyksi, aloitetaan rullaus tyhjälle tam-puuritelalle rullausta edeltävän paperin valmistuksen keskeytymättä. Rullauksen tarkoituksena on muuntaa tasomaisena valmistettu paperi-raina helpommin käsiteltävään muotoon. Rullaimella paperikoneen jatkuva prosessi katkeaa ensimmäistä kertaa ja siirrytään jaksoittain tapahtuvaan toimintaan. Tämä jaksottaisuus pyritään tekemään mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella, jotta jo tehtyä työtä ei menisi hukkaan. Rul-lausakseleina käytetään yleisesti päistään laakeroituja teloja tai vastaavia, joiden akseli kulkee laakeroinnin lävitse ja on varustettu kytkinosalla rullausakselin liittämiseksi käyttöön. Laakerointi käsittää tyypillisesti laa-keripesän, joka on ulkokehältään muotoiltu käsittämään ura siten, että rullausakseli voi pakko-ohjatusti vieriä tai olla säilytyksessä kiskoilla tai vastaavilla.

[006] Paperinvalmistuslinjalla voidaan tietyille paperilajeille suorittaa valmistusprosessin jälkeisiä käsittelyjä, kuten päällystys tai paperin pintaominaisuuksiin vaikuttava käsittely, kuten kalanterointi. Nämä prosessit ovat olla joko erillisessä laitteistoissa tai valmistusprosessin yhteydessä suoritettavia käsittelyjä. Paperinvalmistuksessa syntyvän konerullan rai-na on täyslevyinen ja jopa yli 100 km pitkä, joten se täytyy leikata paperitehtaan asiakkaille sopivan levyisiksi ja pituisiksi osarainoiksi sekä rullata hylsyjen ympärille ns. asiakasrulliksi ennen paperitehtaalta lähettämistä.

[007] Paperinvalmistuslinjoilla toteutettavat prosessit edellyttävät siis konerullien ja tyhjien rullausakseleiden siirtoa prosessilta toiselle. Kone-rullan suuren painon vuoksi niiden siirtäminen prosessin yhteydessä tapahtuu tunnetun tekniikan mukaisesti tyypillisesti kiskoja pitkin niihin järjestettyjen kone-elimien avustamina ja tukemina.

[008] Rullausakseleiden laskeminen kiskoille erityisesti silloin, kun sille on rullattu täysi konerulla, on tarkka työvaihe. Jos rullausakselia / kone-rullaa ei lasketa koneen poikkisuunnassa (rullausakselin pituussuunnassa) juuri oikeaan paikkaa, tapahtuu usein niin, että konerulla / rullausak-seli putoaa sen vierintäliikkeen aikana jopa 30 mm alas oikeille urille, mikä aiheuttaa vauriota konerullaan taipumisen kautta.

[009] Nostureissa on yleensä käytössä nostokoukun pystysuuntaisen paikan mittaus nostovaijerin venymä huomioiden, joten taakan laskukor-keus on ohjattavissa suhteellisen tarkasti. Rullausakselia / konerullaa laskettaessa kiskoihin kohdistuu iskumainen voima. Tämän iskun minimoimiseksi käytännössä laskunopeuden pitäisi olla hyvin hidas, mutta hidas laskunopeus hidastaa sekvenssejä ja pidentää nosturin työkierto-aikaa. Näin ollen eräänä tavoitteena on käsiteltävien rullausakselien laskuissa tapahtuvan loppuhidastuksen minimointi.

[0010] Nosturin koukun tarkka paikka on riippuvainen monesta asiasta, kuten nosturikiskon tarkkuudesta, rakenteiden joustoista, rakennuksen mittamuutoksista ajan funktiona.

[0011] Konerullien ja rullausakseleiden käsittelyllä on siis suuri merkitys valmistuslinjan toiminnalle. Lisäksi rullausakseleita on yleensä sellainen määrä, että niitä on varastoitava väliaikaisesti valmistuslinjassa niiden ollessa tyhjiä. Myös täysiä konerullia ts. rullausakseleita niiden ollessa konerullan ytimenä varastoidaan väliaikaisesti valmistusprosessin aika-kana.

[0012] Keksinnön eräänä tavoitteena on aikaansaada menetelmä rul-lausakselin laskemiseksi ja asemoimiseksi rullausakselin laskupositioon etäisyyden päässä toisistaan oleville kiskoille tai vastaaville, jossa menetelmässä ainakin kahdella tartuntaelimellä varustetulla nostolaitteella kannatettu rullausakseli lasketaan kiskoille tai vastaaville, jossa laskeminen tapahtuu tarkasti oikeaan asemaan.

[0013] Keksinnön eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada menetelmä rullausakselin nostamiseksi rullausakselin nostopositiosta, etäisyyden päässä toisistaan olevilta kiskoilta tai vastaavilta, jossa menetelmässä rullausakseli nostetaan nostolaitteen ainakin kahdella tartuntaelimellä kiskoilta tai vastaavilta siten, että rullausakseli tulee nostolaitteen tartun-taelimien tukemaksi, ja jolla menetelmällä tartuntaelimien ohjaus rullausakselin yhteyteen tapahtuu luotettavasti ja varmatoimisesti.

[0014] Keksinnön tavoitteena on myös aikaansaada järjestely rullausakselin nostamiseksi rullausakselin nostopositiosta, etäisyyden päässä toisistaan olevilta kiskoilta tai vastaavilta, tai rullausakselin laskemiseksi rullausakselin laskupositioon etäisyyden päässä toisistaan oleville kis koille tai vastaaville, joka järjestely käsittää tartuntaelimillä varustetun nosto- ja laskulaitteen, jolla rullausakseli on nostettavissa ja kannateltavissa, ja jolta rullausakseli on laskettavissa kiskoille tai vastaaville, ja joka järjestely varmistaa rullausakselin tarkan ja varmatoimisen laskuta-pahtuman kiskoille tai vastaaville.

[0015] Keksinnön tavoitteet saavutetaan patenttivaatimusten 1, 2 ja 14 esittämillä tavoilla.

[0016] Erään suoritusmuodon mukaisesti menetelmässä rullausakselin nostamiseksi rullausakselin nostopositiosta, etäisyyden päässä toisistaan olevilta kiskoilta tai vastaavilta rullausakseli nostetaan nostolaitteen ainakin kahdella tartuntaelimellä kiskoilta tai vastaavilta siten, että rullausakseli tulee nostolaitteen tartuntaelimien tukemaksi ja ennen rullausakselin nostoa kiskoilta tai vastaavilta tartuntaelimet viedään rullausakselin yhteyteen samalla, kun ainakin yhden tartuntaelimen asemointia rullausakselin nostopositioon ohjataan ohjaamalla tartuntaelimen asemaa kiskoon tai vastaavan asemaan nähden tartuntaelimeen vaikuttaen.

[0017] Erään toisen suoritusmuodon mukaisesti menetelmässä rullausakselin laskemiseksi ja asemoimiseksi rullausakselin laskupositioon etäisyyden päässä toisistaan oleville kiskoille tai vastaaville ainakin kahdella tartuntaelimellä varustetulla nostolaitteella kannatettu rullausakseli lasketaan kiskoille tai vastaaville, ja rullausakseli lasketaan kiskoille tai vastaaville siten, että rullausakselin asemointia kiskoille tai vastaaville ohjataan ohjaamalla ainakin yhteen tartuntaelimeen vaikuttaen rul-lausakselia kannatelevan ainakin yhden tartuntaelimen asemaa kiskoon tai vastaavan asemaan nähden.

[0018] Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen järjestely rullausakselin nostamiseksi rullausakselin nostopositiosta etäisyyden pääs sä toisistaan olevilta kiskoilta tai vastaavilta, tai laskemiseksi rullausakse-lin laskupositioon etäisyyden päässä toisistaan oleville kiskoille tai vastaaville, käsittää tartuntaelimillä varustetun nosto- ja laskulaitteen, jolla rullausakseli on nostettavissa ja kannateltavissa, ja jolta rullausakseli on laskettavissa kiskoille tai vastaaville. Järjestely käsittää tartuntaelimien asemaan kiskoihin tai vastaaviin nähden vaikuttamaan järjestetyt elimet tartuntaelimien asemoimiseksi nosto- tai laskupositiossa.

[0019] Esillä olevan keksinnön puitteissa mainittu rullausakseli voi olla siis tyhjä tai sille voi olla rullattuna kuiturainaa tai jotain muuta materiaalia.

[0020] Edullisesti rullausakselin asemointia kiskoille tai vastaaville ohjataan ohjaamalla rullausakselia kannattelevien tartuntaelimien asemaa molempiin kiskoihin nähden. Tällöin järjestely käsittää tartuntaelimien asemaan vaikuttamaan järjestetyt molempien kiskojen tai vastaavien yhteydessä olevat elimet rullausakselin asemoimiseksi.

[0021] Edullisesti laskupositioon järjestetty asemointilaite ohjaa mekaanisesti tartuntaelimen liikettä kiskoon tai vastaavaan nähden kiskon läheisyydessä.

[0022] Erään suoritusmuodon mukaan tartuntaelimen asemaa kiskoon nähden ohjataan ainakin yhteen tartuntaelimeen järjestetyn asemointilait-teen avulla.

[0023] Erään toisen suoritusmuodon mukaan tartuntaelimen asemaa kiskoon tai vastaavaan nähden ohjataan tartuntaelimeen ja lasku-/nostopositioon järjestetyn mekaanisen asemointilaitteen yhteistoimintana.

[0024] Tartuntaelimeen järjestetty asemointilaite käsittää erään toisen suoritusmuodon mukaan edullisesti etäisyysmittauslaitteen, jolla määritetään tartuntaelimen ja referenssipisteen välistä etäisyyttä. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan menetelmässä ohjataan määritetyn etäisyyden perusteella tartuntaelimen asemaa referenssipisteeseen nähden.

[0025] Erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaan menetelmässä ohjataan etäisyyden perusteella tartuntaelimen liikenopeutta referenssi-pisteeseen nähden.

[0026] Mekaaninen asemointilaite käsittää edullisesti tartuntaelimen puoleisella pinnalla tartuntaelimen ohjauspinnan, joka ohjauspinta laskuta-pahtumassa lähenee tartuntaelimen laskusuunnassa tartuntaelintä.

[0027] Edullisesti ohjauspinta on pystysuunnassa viisto siten, että se on yläreunastaan lähempänä kiinnityspintaansa kuin keskialueeltaan.

[0028] Edullisesti ohjauspinta on pystysuunnassa viisto myös siten, että se on alareunastaan lähempänä kiinnityspintaansa kuin keskialueeltaan.

[0029] Mekaaninen asemointilaite käsittää erään suoritusmuodon mukaan ohjauspinnallaan uran tai vastaavan, jonka rullausakselin pituussuuntaan nähden poikkisuunnassa oleva mitta pienenee ainakin alaspäin.

[0030] Muut keksinnölle ominaiset lisätunnuspiirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista ja seuraavasta kuvioiden suoritusmuotojen selityksestä.

[0031] Keksinnöllä saavutetaan useita etuja. Keksinnön avulla rullausak-selit lasketaan varmatoimisesti oikeaan positioon ja näin vältytään esi merkiksi konerullaan hallitsemattomassa lyhyessäkin pudotuksessa syntyvältä pohjavialta ja rullausakselin taipumavauriolta. Lisäksi tartuntaelin saadaan kohdistettua rullausakselin yhteyteen erittäin tarkasti ja varma-toimisesti nostotapahtumassa.

[0032] Seuraavassa keksintöä ja sen toimintaa selostetaan viittaamalla oheisiin kaaviomaisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen järjestelyn, kuvio 2a esittää kuvion 1 leikkausta ll-ll erään suoritusmuodon mukaan, kuvio 2b esittää kuvion 1 leikkausta ll-ll erään toisen suoritusmuodon mukaan, kuvio 2c esittää kuvion 1 leikkausta ll-ll vielä erään toisen suoritusmuodon mukaan, kuvio 2d esittää kuvion 1 leikkausta ll-ll vielä erään toisen suoritusmuodon mukaan nostotapahtumassa, kuvio 3 esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisen järjestelyn, ja kuvio 4 esittää kuvion 3 leikkausta ll-ll erään suoritusmuodon mukaan.

[0033] Kuviossa 1 on esitetty eräs suoritusmuoto keksinnön mukaisesta järjestelystä 10 rullausakselin 15 laskemiseksi ja asemoimiseksi rullausakselin lasku-/nostopositioon 20 tai nostamiseksi rullausakselin las-ku-/nostopositiosta. Kuviossa 2a on esitetty kuvion 1 leikkaus ll-ll. Kuvion 1 tilanteessa rullausakseli 15 on tyhjä ja sitä ollaan juuri laskemassa kiskoille tai vastaaville 25. Yhtä hyvin rullausakselille voisi olla rullattuna täysi konerulla. Kuvio 1 on esitys rullausakselin pituussuunnassa L, ja vaikka kuviosta se ei ole nähtävissä, kiskot 25 käytännössä voivat olla rullausakselin pituussuuntaan L nähden kohtisuorassa suunnassa pitkätkin. Kiskot tai vastaavat voivat toisaalta olla suhteellisen lyhyetkin, esimerkiksi silloin, kun lasku-/nostopositio 20 on rullausakselin säilytyspuk- ki. Toisin sanoen kiskot tai vastaavat voivat lyhyimmillään olla vain sen mittaiset, että rullausakseli 15 voidaan laskea niille.

[0034] Rullausakseli 15 käsittää ulkopinnaltaan pääasiassa sylinterimäi-sen runko-osan 15.1 ja sen päätyihin järjestetyt akselitapit 15.2. Akseli-tappien päissä on kytkimet 15.3 käyttöjen kytkemiseksi rullausakseliin. Tyypillisesti rullausakseli tuetaan alustaan, kuten kiskoille 25, laakeri-pesien 30 välityksellä. Laakeripesien 30 kautta tuettuna rullausakseli 15 on pyöritettävästi tuettu alustaan. Laakeripesien 30 ja runko-osan 15.1 välissä on akselitapissa alue, josta rullausakselia voidaan nostaa nostoja laskulaitteen 45 eli nosturin tartuntaelimien, kuten koukkujen 40 avulla. Tällöin noston aikana rullausakselin 15 pyörimisliike lukittuu koukkuun 40 eikä rullausakselille rullattu konerulla voi lähteä noston aikana rullautu-maan auki.

[0035] Jotta rullausakseli saadaan laskettua juuri oikeaan laskupositioon, ja jotta tartuntaelimet, koukut 40 saadaan kohdennettua juuri oikeaan nostopositioon rullausakseliin nähden, keksinnön mukainen järjestely käsittää tartuntaelimien, koukkujen, 40 asemaan vaikuttamaan järjestetyt elimet 100 tartuntaelimien 40 asemoimiseksi kiskoihin tai vastaaviin 25 nähden hyödynnettäväksi sekä nosto- että laskutapahtumassa.

[0036] Kuvion 1 suoritusmuodossa koukut 40 ovat oleellisesti tasomaiset ulkopinnoiltaan s, ainakin koukun alaosasta, joka rullausakselin olleessa koukun kannatuksessa, ulottuu etäisyyden d päähän laakeripesän 30 ulkopinnasta. Molemmat kiskot 25 käsittävät koukkujen 40 asemaan vaikuttamaan järjestetyt elimet 100 tartuntaelimien 40, ja siten rullausakselin 15 asemoimiseksi kiskoille tai vastaaville 25 laskutapahtumassa. Elimet toimivat myös nostotapahtumassa koukkujen 40 ohjaamiseksi oikeaan nostopositioon 20. Elimet 100 käsittävät tässä suoritusmuodossa mekaanisen asemointilaitteen 110, joka ulottuu kiskon 25 sisäreunasta kohti kiskojen välistä aluetta pidemmälle L1 kuin rullausakselin 15 laake-ripesä 30. Asemointilaite 110 ohjaa koukun 40 asemaa kiskoon 25 nähden laskun aikana mekaanisesti. Tämä on kuvion 1 suoritusmuodossa toteutettu siten, että asemointilaite käsittää ohjauspinnan 115, joka las-kutapahtumassa lähenee tartuntaelimen laskusuunnassa tartuntaelimen pintaa 41. Tämä toteutetaan siten, että asemointilaite 110 on ohjauspinnan 115 yläosassa pienemmän etäisyyden L1 päässä kiskon 25 sisäreunasta kuin ohjauspinnan 115 keskiosassa määritelty etäisyys L2. Etäisyys L2 on suurempi kuin etäisyys, jonka rullausakselin 15 laakeripesä 30 ulottuu laakeripesän 30 tuentakohtana 35 toimivasta urasta mainittuun suuntaan. Näin siis asemointilaite käsittää viiston ohjauspinnan, joka on yläreunastaan lähempänä asemointilaitteen ja kiskon rungon kiin-nityspintaa kuin keskiosassa 116. Edelleen asemointilaite 110 on ohjauspinnan 115 alaosassa pienemmän etäisyyden L1 päässä kiskon 25 sisäreunasta kuin ohjauspinnan 115 keskiosassa 116 määritelty etäisyys L2. Tällä aikaan saadaan koukkujen 40 ohjaus tarkaksi ajettaessa koukkuja 40 kohti rullausakselin akselitappeja 17 nostovaiheessa. Asemointi-laite siis pienentää tartuntaelimien liikevaraa sitä mukaan, kun tartunta-elimet lähestyvät lopullista lasku-/nostopositiota.

[0037] Järjestelyä käytetään laskutapahtumassa siten, että kahdella tar-tuntaelimellä varustetulla nostolaitteella kannatettu rullausakseli lasketaan kiskoille tai vastaaville siten, että rullausakseli tulee olennaisesti rullausakselin päissä olevien laakeripesien tukemaksi ja rullausakselin asemointia kiskoille tai vastaaville ohjataan ohjaamalla ainakin yhden rul-lausakselia kannatelevan tartuntaelimen asemaa kiskoon nähden. Tämä tehdään erään suoritusmuodon mukaan vaikuttamalla oleellisesti suoraan tartuntaelimien asemaan.

[0038] Järjestelyä käytetään nostotapahtumassa siten, että rullausakseli nostetaan nostolaitteen kahdella tartuntaelimellä kiskoilta tai vastaavilta siten, että rullausakseli tulee nostolaitteen tartuntaelimien tukemaksi, ja ennen rullausakselin nostoa kiskoilta tai vastaavilta tartuntaelimet viedään rullausakselin yhteyteen samalla, kun ainakin yhden tartuntaelimen asemointia nostopositioon ohjataan ohjaamalla tartuntaelimen asemaa kiskoon tai vastaavaan nähden tartuntaelimeen vaikuttaen.

[0039] Asemointilaite voi olla kiskon 25 runkorakenteeseen tiettyyn kohtaan / kohtiin kiinnitetty erillinen osa, ohjauskappale, tai se voidaan järjestää kiskon runkorakenteeseen integroiduksi osaksi tai runkorakenteen muodoksi. Asemointilaite 110 voi olla osittain tai kokonaan joustavaa materiaalia ja se voi olla järjestetty myös liikuteltavaksi siten, että haluttaessa se voidaan ohjata pois tartuntaelimien liikeradalta. Edullisesti molempien kiskojen 25 yhteydessä on asemointilaite 110, jolloin laskuposition rullausakselin pituussuuntainen L asemointi on symmetrinen ja siten myös tarkempi. Näin rullausakselia 15 kannattelevien molempien tartuntaelimen 40 asemaa kiskoihin nähden ohjataan laskutapahtuman loppuvaiheessa.

[0040] Kiskot 25 ovat etäisyyden päässä toisistaan rullausakselin pituussuunnassa L siten, että niiden välinen etäisyys vastaa käytettävän rullausakselin laakeripesien 30 tuentakohtien 35 välistä etäisyyttä.

[0041] Kuvion 1 suoritusmuodon mukainen järjestely toimii laskutilan-teessa siten, että kiskoissa oleva asemointilaite 110 on suoraan kosketuksessa koukkuun rullausakselin laskuliikkeen loppuvaiheessa.

[0042] Keksintöön liittyy myös järjestely rullausakselin nostamiseksi rullausakselin laskupositiosta etäisyyden päässä toisistaan olevilta kiskoilta tai vastaavilta, joka järjestely käsittää tartuntaelimillä varustetun nostolaitteen, jossa järjestely käsittää tartuntaelimien asemaan vaikuttamaan järjestetyt elimet rullausakselin nostoa varten. Tällä tavoin tartuntaelimien asema rullausakselin 15 akselitapilla 17 sen aloittaessa nostoa on tarkemmin kohdistettu oikeaksi. Edullisesti tartuntaelimien asemaan vaikuttamaan järjestetyt elimet vaikuttavat nostossa/laskussa tartuntaelimien asemaan rullausakseliin nähden.

[0043] Asemointilaitteen 110 koko ja korkeus on sellainen, että koukun 40 vapautus ja poisto on laskun jälkeen esteetön.

[0044] Kuviossa 2b on esitetty eräs toinen keksinnön mukainen suoritusmuoto elimistä 100. Tässä elimet tartuntaelimien asemoimiseksi käsittävät myös tartuntaelimen, koukun 40, yhteyteen järjestetyn mekaanisen asemointilaitteen 125 tartuntaelimen aseman ohjaamiseksi kiskoon 25 nähden ainakin rullausakselin pituussuuntaan L nähden poikkisuunnas-sa. Lisäksi tässä suoritusmuodossa kiskojen yhteydessä oleva mekaaninen asemointilaite 110 käsittää ohjauspinnallaan 115 uran tai vastaavan 126, jonka rullausakselin pituussuuntaan L nähden poikkisuuntainen mitta pienenee yläreunalta alaspäin ts. rullausakselin 15 laskusuunnassa. Samoin uran tai vastaavan 126 rullausakselin pituussuuntaan L nähden poikkisuuntainen mitta pienenee asemointilaitteen alareunalta ylöspäin. Ura ulottuu pystysuunnassa koko asemointilaitteenl 10 lävitse, jolloin koukku voidaan ajaa laskutapahtumassa riittävän alas rullausakselin irrottamiseksi koukusta. Uran 126 rullausakselin pituussuuntaan L nähden poikkisuuntainen mitta ja tartuntaelimen ts. koukun 40 yhteyteen järjestelyn asemointilaitteen 125 mitta ja näiden muodot ovat sellaisia, että laskettaessa rullausakseli kiskolle koukussa oleva asemointilaite 125 ohjautuu uraan tai vastaavaan 126 ja siten asemoi rullausakselin sen pituussuuntaan L nähden poikkisuunnassa, kun samanaikaisesti ohjauspinta 115 ohjaa koukun ulkopintaan vaikuttaen ja asemoi rullausakselin sen pituussuunnassa L.

[0045] Kuten kuviossa 2d on havainnollistettu, rullausakseli 15 nostetaan nostolaitteen kahdella tartuntaelimellä 40 kiskoilta tai vastaavilta 25 siten, että ennen rullausakselin 15 nostoa kiskoilta tai vastaavilta tartuntaelimet 40 viedään rullausakselin yhteyteen samalla, kun ainakin toisen tartunta-elimen 40 asemointia nostopositioon ohjataan ohjaamalla tartuntaelimen asemaa kiskoon tai vastaavaan nähden tartuntaelimeen vaikuttaen. Nos-totapahtumassa tartuntaelimen 40 asemointilaite 125 ohjautuu uraan tai vastaavaan 126 ja siten asemoidaan koukun 40 rullausakselin pituussuuntaan L nähden poikkisuunnassa, kun samanaikaisesti ohjauspinta 115 ohjaa koukun ulkopintaan vaikuttaen oikeaan nostoasemaan rullausakselin akselitapilla 17.

[0046] Kuviossa 2c kuvataan kuviota 2a vastaavaa tilannetta sillä poikkeuksella, että rullausakselia lasketaan pukeille tai siirtovaunulle 26, jolloin kiskot ovat hyvin lyhyet.

[0047] Kuviossa 3 on esitetty eräs toinen suoritusmuoto keksinnön mukaisesta järjestelystä 10 rullausakselin 15 laskemiseksi ja asemoimiseksi rullausakselin lasku-/nostopositioon 20 tai nostamiseksi rullausakselin lasku-/nostopositiosta 20. Kuviossa 4 on esitetty kuvion 3 leikkaus ll-ll. Tämä suoritusmuoto on kuviossa 1 esitettyä suoritusmuotoa vastaava, ja myös tässä molemmat kiskot 25 käsittävät koukkujen 40 asemaan vaikuttamaan järjestetyt elimet 100 tartuntaelimien 40 asemoimiseksi kiskoille tai vastaaville 25. Elimet 100 käsittävät tässä suoritusmuodossa elektronisen asemointilaitteen 120, joka on järjestetty määrittämään koukun 40 etäisyyden kiskoon 25 ja/tai sen runkorakenteeseen. Elektroninen asemointilaite 120 on järjestetty kommunikoimaan nosturin ohjauslaitteis-ton kanssa (ei esitetty). Käytännössä elektroninen asemointilaite 120 on edullisesti etäisyysmittauslaite, joka määrittää koukun 40 etäisyyden kiskosta 25 ja/tai sen runkorakenteesta ja mitatun etäisyyden perusteella ohjataan nosturin koukkujen 40 liikettä ainakin laskun loppuhidastuksen aikana /nostossa juuri ennen koukkujen 40 tarttumista rullausakseliin. Nosturi on järjestetty erään suoritusmuodon mukaan toimimaan laskun loppuvaiheessa etäisyysmittauksesta riippuvaisesti. Edullisesti nosturi on järjestetty toimimaan laskun loppuvaiheessa etäisyysmittauksesta riippuvaisesti siten, että koukun 40 laskunopeus on riippuvainen etäisyysmittauksesta erityisesti siten, että nopeus on sitä hitaampaa mitä lyhyempi etäisyys koukun ja kiskon runkorakenteen tai muun tietyn referenssipis-teen 121 välillä on. Kuviossa 3 on esitetty (vasen puoli), että referenssi-piste 121 voi olla mekaaninen asemointilaite 110 tai (oikea puoli), että referenssipiste voidaan järjestää erilliseen referenssikappaleeseen.

[0048] Tällaisen ohjauksen avulla voidaan loppuhidastus aktivoida entistä myöhemmin, jolloin koko nostotapahtuma saadaan suoritettua entistä lyhyemmässä ajassa. Kuten kuviosta 3 nähdään, on asemointilaite 120 molemmissa koukuissa 40. Tällä tavalla saadaan mahdolliset epäsym-metriavaikutuksen minimoitua ja rullausakseli 15 laskettua entistä tarkemmin kiskoille oikeaan paikkaan. Kuviosta 3 on myös nähtävissä että järjestely voidaan varustaa samanaikaisesti sekä elektronisella asemoin-tilaitteella 120 että mekaanisella asemointilaitteella 110.

[0049] On huomattava, että edellä on esitetty vain muutamia keksinnön edullisimpia suoritusmuotoja. Siten on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan soveltaa monin tavoin oheisten vaatimusten määrittämissä puitteissa. Eri suoritusmuotojen yhteydessä esitettyjä piirteitä voidaan keksinnön perusajatuksen puitteissa niin ikään käyttää muiden suoritusmuotojen yhteydessä ja/tai yhdistellä esitetyistä piirteistä erilaisia kokonaisuuksia, mikäli niin halutaan ja tekniset mahdollisuudet tähän ovat olemassa.

Claims (24)

1. Menetelmä rullausakselin (15) nostamiseksi rullausakselin nostopositiosta (20) etäisyyden päässä toisistaan olevilta kiskoilta tai vastaavilta (25), jossa menetelmässä rullausakseli nostetaan nostolaitteen ainakin kahdella tartuntaelimellä kiskoilta tai vastaavilta siten, että rullausakseli tulee nostolaitteen tartuntaelimien (40) tukemaksi, ja ennen rullausakselin nostoa kiskoilta tai vastaavilta tartuntaelimet (40) viedään rullausakselin (15) yhteyteen samalla, kun ainakin yhden tartuntaelimen (40) asemointia rullausakselin nostopositioon ohjataan (100) ohjaamalla tartuntaelimen asemaa kiskon tai vastaavan (25) asemaan nähden tar-tuntaelimeen (40) vaikuttaen, tunnettu siitä, että tartuntaelimen (40) asemaa kiskoon tai vastaavaan (25) nähden ohjataan (100) kiskon tai vastaavan nosto-/laskupositioon (20) järjestetyllä asemointilaitteella (110).

2. Menetelmä rullausakselin (15) laskemiseksi ja asemoimiseksi rullausakselin (15) laskupositioon (20) etäisyyden päässä toisistaan oleville kiskoille tai vastaaville (25), jossa menetelmässä ainakin kahdella tartuntaelimellä (40) varustetulla nostolaitteella kannatettu rullausakseli lasketaan kiskoille tai vastaaville (25), ja rullausakseli (15) lasketaan kiskoille tai vastaaville (25) siten, että rullausakselin asemointia kiskoille tai vastaaville ohjataan (100) ohjaamalla ainakin yhteen tartuntaelimeen (40) vaikuttaen rullausakselia (15) kannatelevan ainakin yhden tartunta-elimen (40) asemaa kiskon tai vastaavan asemaan nähden tunnettu siitä, että tartuntaelimen (40) asemaa kiskoon tai vastaavaan (25) nähden ohjataan (100) kiskon tai vastaavan nosto-/laskupositioon (20) järjestetyllä asemointilaitteella (110).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin kahden tartuntaelimen (40) asemointia ohjataan (100) kiskoon tai vastaavaan (25) nähden.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rullausakselin (15) asemointia kiskoille tai vastaaville (25) ohjataan (100) ohjaamalla kahteen tartuntaelimeen (40) vaikuttaen rullausakselia kannattelevien tartuntaelimien (40) asemaa kiskoon tai vastaavaan (25) nähden.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asemointilaite (110) ohjaa mekaanisesti tartuntaelimien (40) liikettä kiskoon tai vastaavaan nähden kiskon (25) läheisyydessä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asemointilaite (110) pienentää tartuntaelimien (40) liikevaraa sitä mukaan, kun tartuntaelimet lähestyvät lopullista lasku- tai nostopositiota (20).

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhden tartuntaelimen (40) asemaa kiskoon tai vastaavaan (25) nähden ohjataan tartuntaelimeen (40) järjestetyn asemointilait-teen (125, 120) avulla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tartuntaelimeen (40) järjestetty asemointilaite käsittää etäisyysmit-tauslaitteen (120), jolla määritetään tartuntaelimen (40) ja referenssipis-teen (121) välistä etäisyyttä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ohjataan määritetyn etäisyyden perustella tartunta-elimen asemaa referenssipisteeseen (121) nähden.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ohjataan etäisyyden perustella tartuntaelimen liike-nopeutta referenssipisteeseen (121) nähden.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tartuntaelimeen (40) järjestetty asemointilaite (125) ohjaa mekaanisesti tartuntaelimien (40) liikettä kiskoon tai vastaavaan nähden kiskon (25) läheisyydessä.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ohjataan tartuntaelimen rul-lausakselin pituussuuntaista (L) asemaa kiskoon tai vastaavaan (25) nähden.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ohjataan tartuntaelimen (40) rul-lausakselin pituussuuntaan (L) nähden poikkisuuntaista asemaa kiskoon tai vastaavaan nähden.

14. Järjestely rullausakselin (15) nostamiseksi rullausakselin nos-topositiosta (20) etäisyyden päässä toisistaan olevilta kiskoilta tai vastaavilta (25), tai laskemiseksi rullausakselin laskupositioon (20) etäisyyden päässä toisistaan oleville kiskoille tai vastaaville (25), joka järjestely käsittää tartuntaelimillä (40) varustetun nosto- ja laskulaitteen (45), jolla rullausakseli on nostettavissa ja kannateltavissa, ja jolta rullausakseli on laskettavissa kiskoille tai vastaaville (25), ja jossa järjestely käsittää tartuntaelimien (40) asemaan kiskoihin tai vastaaviin (25) nähden vaikutta maan järjestetyt elimet (100) tartuntaelimien (40) asemoimiseksi nosto-tai laskupositiossa (20) tunnettu siitä, että elimet tartuntaelimien (40) asemoimiseksi käsittää kiskoon tai vastaavaan (25) järjestetyn asemoin-tilaitteen (110) tartuntaelimen aseman ohjaamiseksi kiskoon tai vastaavaan (25) nähden.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että elimet (100) tartuntaelimien asemoimiseksi on järjestetty ohjaamaan tartuntaelimen (40) asemaa molempiin kiskoihin tai vastaaviin (25) nähden.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että asemointilaite (110) on tartuntaelimeen (40) vaikuttava mekaaninen ohjauslaite.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että asemointilaite (110) käsittää kiskon tai vastaavan (25) tartuntaelimen puoleisella pinnalla tartuntaelimen ohjauspinnan (115), joka ohjauspinta lasku- tai nosto tapahtumassa lähenee tartuntaelimen (40) liikesuunnassa tartuntaelintä.

18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 14-17 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että elimet (100) tartuntaelimen asemoimiseksi käsittää tartuntaelimen (40) yhteyteen järjestetyn asemointilaitteen (120, 125) tartuntaelimen aseman ohjaamiseksi kiskoon tai vastaavaan (25) nähden.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että asemointilaite (110) käsittää viiston ohjauspinnan (115), joka on yläreunastaan lähempänä kiinnityspintaansa kuin keskialueeltaan.

20. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että asemointilaite (110) käsittää viiston ohjauspinnan (115), joka on alareunastaan lähempänä kiinnityspintaansa kuin keskialueeltaan.

21. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että asemointilaite (110) käsittää ohjauspinnallaan uran tai vastaavan (126), jonka rullausakselin pituussuuntaan (L) nähden poikkisuuntainen mitta pienenee uran päistä keskialuetta kohti.

22. Patenttivaatimuksen 16 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että asemointilaite (110) käsittää ohjauspinnallaan uran tai vastaavan (126), jonka rullausakselin pituussuuntaan (L) nähden poikkisuuntainen mitta pienenee ylhäältä alaspäin.

23. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että tartuntaelimen (40) yhteyteen järjestetty asemointilaite käsittää etäi-syysmittauslaitteen (120), jolla tartuntaelimen (40) ja referenssipisteen (121) välinen etäisyys on määritettävissä.

24. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että tartuntaelimen (40) yhteyteen järjestetty asemointilaite käsittää mekaanisen asemointilaite (125) ohjaamaan tartuntaelimien (40) liikettä kiskoon tai vastaavaan nähden mekaanisesti kiskon (25) läheisyydessä.