FI125063B - Kiristyselin, kiristyslaite, leukamurskain, mineraalimateriaalin prosessointilaitos ja menetelmä kulutusosan kireyden säätämiseksi - Google Patents

Description

KIRISTYSELIN, KIRISTYSLAITE, LEUKAMURSKAIN, MINERAALIMATERIAALIN PROS ESSO INTI LAITOS JA MENETELMÄ KULUTUSOSAN KIREYDEN SÄÄTÄMISEKSI

TEKNINEN ALA

Keksintö liittyy leukamurskaimeen kiinnitettävän kulutusosan kiristämiseen. TAUSTA

Mineraalimateriaalia kuten kiveä saadaan maaperästä murskattavaksi joko räjäyttämällä tai kaivamalla. Kivi voi olla myös luonnonkiveä ja soraa tai rakennusjätettä. Murskaamiseen käytetään sekä liikuteltavia murskaimia että kiinteitä murskaussovelluksia. Murskattava aines syötetään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla murskaimen tai murskauslaitoksen syöttösuppiloon, josta murskattava aines voi pudota murskaimen kitaan tai syötin siirtää kiviaineksen kohti murskainta. Murskattava mineraalimateriaali voi olla myös kierrätettävissä olevaa materiaalia, kuten betonia, tiiliä tai asfalttia.

Leukamurskaimet soveltuvat esimerkiksi karkeaan murskaukseen louhoksille tai rakennusmateriaalin murskaukseen. Leukamurskaimen toimintaperiaatteen mukaan murskaus tapahtuu leukoja vasten, ns. kiinteää ja liikkuvaa leukaa vasten.

Tunnetussa leukamurskaimessa heiluri eli liikkuva leuka on tuettu yläpäästä epäkeskon välityksellä leukamurskaimen rungon sivulevyihin. Sivulevyjen väliin on kiinnitetty leukamurskaimen rungon takaosa. Heiluri on tuettu epäkeskon alapuolelta työnninlaatan välityksellä rungon takaosaan. Liikkuvaa leukaa liikutetaan edestakaisin leukamurskaimen etupäässä olevaa kiinteää leukaa vasten, joka on kiinnitetty rungon sivulevyihin. Kiinteään ja liikkuvaan leukaan on kiinnitetty vaihdettavat kulutusosat.

Tavallisesti kulutusosa kiinnitetään leukaan leuan läpi sijoitetulla ruuvilla, joka kiristetään vastakkaiselta puolelta leukaa kuin mihin kulutusosa kiinnitetään. Eräs tapa on käyttää molemmista päistä kierteitettyä ruuvia, jonka ensimmäinen pää tuetaan leukaan leuan ensimmäisellä puolella esimerkiksi kiilan välityksellä ja leuan toisella puolella ruuville sijoitetaan jousi ja mutteri, joilla kulutusosa kiristetään jousikuormitteisesti. Jousen kiristäminen on hankalaa ahtaassa tilassa murskaimen leuan takana. Kiristäminen vaatii suuria voimia ja suuria työkaluja, joita on ahdas liikuttaa. Kiristäminen on hidasta, koska suurella työkalulla voidaan kerrallaan kiristää mutteria vain pieni määrä. Kulutusosa asettuu paikalleen murskauksen aluksi ja aikana, jolloin ruuvikiinnitys löystyy, ja mutteria täytyy käytön aikana kiristää. Kiristäminen keskeyttää prosessin.

Keksinnön tarkoitus on välttää tai lieventää tekniikan tasoon liittyviä ongelmia ja/tai tarjota uusia teknisiä vaihtoehtoja.

YHTEENVETO

Keksinnön erään ensimmäisen näkökohdan mukaisesti tarjotaan menetelmä leukamurskaimen kiinteään leukaan ja/tai liikkuvaan leukaan kiinnitetyn kulutusosan kireyden säätämiseksi kiristyslaitteella, joka käsittää ruuvin, joka on kiinnitetty ruuvin ensimmäisestä päästä leuan ensimmäisellä puolella olevan kulutusosan yhteyteen; ja kiristyselimen, joka on kiinnitetty ruuvin toiseen päähän leuan toisella puolella; ja jousen, joka on järjestetty leuan ja kiristyselimen väliin; ja supistetaan tai laajennetaan jousta kiristyselimellä; vaikutetaan kiristyselimen runkoon tuetuilla ainakin kahdella liikeruuvilla jouseen; ja muutetaan jousen pituutta kiertämällä mainittuja ainakin kahta liikeruuvia. Edullisesti kierretään liikeruuveja vuorotellen.

Edullisesti lukitaan kiristyselin paikalleen ruuville mutterilla.

Edullisesti estetään liikeruuvien ja/tai mutterin pyöriminen lukitusosalla.

Edullisesti liikutetaan kiristyselintä ruuvilla lyömällä kiristyselimen ulkokehälle muodostettuja ainakin kahta säteittäistä uloketta.

Edullisesti järjestetään aluslaatta jousen ja kiristyselimen väliin; ja jousikuppi jousen ympärille, ja säädetään jousen kireys sellaiseksi, että aluslaatan otsapinta sijaitsee aksiaalisesti samalla korkeudella kuin jousikupin reunan otsapinta.

Edullisesti identifioidaan jousen säätötarve visuaalisesti vertaamalla aluslaatan ja jousikupin otsapinnan keskinäistä sijaintia.

Edullisesti tarkastetaan visuaalisesti jousen kireys kiristyselimeen muodostettujen säteittäisten ulokkeiden välisen alueen kautta.

Edullisesti jousta supistettaessa kierretään liikeruuveja ensimmäiseen suuntaan jousen supistumisen edellyttämän matkan verran. Edullisesti jousta supistettaessa varmistetaan liikeruuveilla olevan riittävä liikematka liikealueen etusuuntaan jousen supistamiseksi.

Edullisesti jousta laajennettaessa kierretään liikeruuveja toiseen vastakkaiseen suuntaan jousen laajentumisen edellyttämän matkan verran.

Edullisesti liikeruuvin kierteen halkaisija on pienempi kuin ruuvin kierteen halkaisija.

Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaisesti tarjotaan kiristyselin leukamurskaimen kiinteään leukaan ja/tai liikkuvaan leukaan ruuvilla kiinnitetyn kulutusosan kireyden säätämiseksi, joka ruuvi on ruuvin ensimmäisestä päästä leuan ensimmäisellä puolella olevan kulutusosan yhteyteen kiinnitettävä; ja kiristyselin on ruuvin toiseen päähän leuan toisella puolella kiinnitettävä jousen, joka on järjestetty leuan ja kiristyselimen väliin, supistamiseksi tai laajentamiseksi, ja kiristyselin käsittää rungon ja ainakin kaksi liikeruuvia, jotka on tuettu runkoon jousen pituuden säätämiseksi.

Edullisesti kiristyselimen rungon määrittävät väliinsä yläpinta, vastakkaiseen suuntaan suunnattu alapinta, ylä- ja alapinnan yhdistävä kehäpinta, ja runkoon on muodostettu ylä-ja alapinnan läpäisevät: keskireikä ruuvia varten; sekä kierrereiät vastaavia liikeruuveja varten.

Edullisesti kiristyselin käsittää ainakin kaksi säteittäistä uloketta ulkokehällään.

Edullisesti kiristyselimen rungon poikkileikkaus on tähtimäinen ja uloke vastaa tähden sakaraa.

Edullisesti kahden ulokkeen väliin kiristyselimen runkoon muodostuva syvennys sallii näkemisen kiristyselimen alapuolelle kahden ulokkeen välistä sellaisella säteittäisellä etäisyydellä kiristyselimen runkoon on muodostetusta keskireiästä, joka etäisyys vastaa liikeruuvin säteittäistä etäisyyttä keskireiästä.

Edullisesti liikeruuvit on sijoitettu ulokkeiden alueelle.

Keksinnön erään kolmannen näkökohdan mukaisesti tarjotaan kiristyslaite, joka käsittää kiristyselimen leukamurskaimen kiinteään leukaan ja/tai liikkuvaan leukaan ruuvilla kiinnitetyn kulutusosan kireyden säätämiseksi, joka ruuvi on ruuvin ensimmäisestä päästä leuan ensimmäisellä puolella olevan kulutusosan yhteyteen kiinnitettävä; ja kiristyselin on ruuvin toiseen päähän leuan toisella puolella kiinnitettävä jousen, joka on järjestetty leuan ja kiristyselimen väliin, supistamiseksi tai laajentamiseksi, ja kiristyslaite käsittää keksinnön jonkin näkökohdan tai suoritusmuodon mukaisen kiristyselimen, joka käsittää rungon ja ainakin kaksi liikeruuvia, jotka on tuettu runkoon jousen pituuden säätämiseksi.

Edullisesti kiristyslaite käsittää mutterin kiristyselimen lukitsemiseksi ruuville.

Edullisesti kiristyslaite käsittää lukitusosan, joka on konfiguroitu estämään liikeruuvien ja/tai mutterin pyöriminen kiristyselimen suhteen.

Edullisesti kiristyslaite käsittää aluslaatan, joka on järjestetty jousen ja kiristyselimen väliin; ja jousikupin, joka on järjestetty jousen ympärille, ja jousen pituus kokoonpuristettuna on järjestetty sellaiseksi, että aluslaatan otsapinta sijaitsee aksiaalisesti samalla korkeudella kuin jousikupin reunan otsapinta.

Edullisesti liikeruuvin kierteen halkaisija on pienempi kuin ruuvin kierteen halkaisija.

Keksinnön erään neljännen näkökohdan mukaisesti tarjotaan leukamurskain, joka käsittää kiinteän leuan ja liikkuvan leuan ja ainakin yhden kiristyslaitteen, joka käsittää kiristyselimen leukamurskaimen kiinteään leukaan ja/tai liikkuvaan leukaan ruuvilla kiinnitetyn ainakin yhden kulutusosan kireyden säätämiseksi, joka ruuvi on ruuvin ensimmäisestä päästä leuan ensimmäisellä puolella olevan kulutusosan yhteyteen kiinnitetty; ja kiristyselin on ruuvin toiseen päähän leuan toisella puolella kiinnitetty, jousen, joka on järjestetty leuan ja kiristyselimen väliin, supistamiseksi tai laajentamiseksi, ja leukamurskain käsittää keksinnön jonkin näkökohdan tai suoritusmuodon mukaisen kiristyslaitteen).

Keksinnön erään viidennen näkökohdan mukaisesti tarjotaan mineraalimateriaalin prosessointilaitos, joka käsittää keksinnön jonkin näkökohdan tai suoritusmuodon mukaisen leukamurskaimen.

Edullisesti mineraalimateriaalin prosessointilaitos on liikkuva prosessointilaitos.

Esillä olevan keksinnön eri suoritusmuotoja kuvataan tai on kuvattu vain keksinnön jonkin tai joidenkin näkökohtien yhteydessä. Alan ammattimies ymmärtää, että keksinnön jonkin näkökohdan mitä tahansa suoritusmuotoa voidaan soveltaa keksinnön samassa näkökohdassa ja muissa näkökohdissa yksinään tai yhdistelmänä muiden suoritusmuotojen kanssa.

KUVIOIDEN LYHYT ESITTELY

Keksintöä kuvataan nyt esimerkinomaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää pituussuuntaista poikkileikkausta leukamurskaimesta, jonka kulutusosan kiinnityksessä käytetään erästä keksinnön mukaista kiristyslaitetta; kuvio 2 esittää kuvion 1 murskaimeen kiinnitetyn ensimmäisen edullisen kiristyslaitteen leikkausta; kuvio 3 esittää kuvion 1 murskaimeen kiinnitetyn toisen edullisen kiristyslaitteen leikkausta; kuvio 4 esittää perspektiivikuvaa kuvion 2 kiristyslaitteesta; kuvio 5 esittää perspektiivikuvaa kuvion 3 kiristyslaitteesta; kuvio 6 esittää erästä ensimmäistä kiristyselintä, jonka ulkokehällä on neljä säteittäistä uloketta ja liikeruuvia; kuvio 7 esittää erästä lukitusosaa kuvion 6 kiristyselintä varten; kuvio 8 esittää kuvion 6 kiristyselintä varustettuna kuvion 7 lukitusosalla; kuvio 9 esittää kuvion 6 kiristyselintä varustettuna kuvion 7 lukitusosalla ja mutterilla; kuvio 10 esittää kiristyselimen vaihtoehtoisia suoritusmuotoja, joissa on eri lukumäärä ulokkeita; ja kuvio 11 esittää erään keksinnön mukaisen mineraalimateriaalin prosessointilaitoksen, joka edullisesti käsittää kuvion 1 murskaimen.

YKSITYISKOHTAINEN SELITYS

Seuraavassa selostuksessa samanlaisilla viitemerkinnöillä tarkoitetaan samankaltaisia osia. On huomattava, että esitettävät kuviot eivät ole kokonaisuudessaan mittakaavassa ja että ne lähinnä palvelevat vain keksinnön suoritusmuotojen havainnollistamistarkoitusta.

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti leukamurskainta 100, joka käsittää kiinteän leuan 101 leukamurskaimen etuosana ja heilurin 102, joka on tuettu yläpäästä epäkeskon 103 välityksellä leukamurskaimen rungon sivulevyihin 104. Sivulevyjen väliin on kiinnitetty leukamurskaimen rungon takaosa 105. Heiluri on tuettu epäkeskon alapuolelta työnninlaatan 106 välityksellä rungon takaosaan. Heiluria liikutetaan edestakaisin leukamurskaimen etupäässä olevaa kiinteää leukaa 101 vasten, joka on kiinnitetty sivulevyihin 104.

Kiinteään leukaan on kiinnitetty ylempi kulutusosa 107 ja alempi kulutusosa 107’ ja vastaavasti heiluriin on kiinnitetty ylempi kulutusosa 108 ja alempi kulutusosa 108’. Kulutusosien kiinnitykseen on käytetty kiristyslaitetta 10.

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisemmin osaa kuvion 1 leukamurskaimesta 100 ja kiristyslaitteesta 10 pituussuuntaisessa poikkileikkauksessa kiristyslaitteen keskilinjalla. Kiinteää leukaa 101 on käytetty havainnollistavana esimerkkinä kiristyslaitteen eräästä sijoituksesta. Luonnollisesti kiristyslaitetta 10 voidaan käyttää myös heilurin 102 yhteydessä.

Kuviossa 2 leukamurskaimen kiinteä leuka 101 käsittää vaakasuuntaisia ripoja 111 ja pystysuuntaisia ripoja 112, jotka toimivat jäykisteinä. Kiinteä leuka 101 käsittää lisäksi sivuseinät 113, joista kiinteä leuka on kiinnitetty sivuseiniin 104. Leukamurskaimen leuan rakenne ei ole tarkoitettu keksintöä rajoittavaksi, vaan havainnollistaa erästä mahdollista kiristyslaitteen käyttöympäristöä.

Kiristyslaite 10 käsittää kulutusosaan 107, 107’ kiristysvoiman välittävän ruuvin 11. Kuviossa 2 kulutusosat 107, 107’ on kiristetty vasten leuan 101 ensimmäistä puolta leuan läpi sijoitetulla ruuvilla 11, joka kiristetään leuan toiselta puolelta. Kulutusosien määrä leukaa kohden ei ole tarkoitettu keksintöä rajoittavaksi. Ruuvi voi olla molemmista päistä kierteitetty. Ruuvin 11 ensimmäinen pää 11’ on tuettu leukaan leuan ensimmäisellä puolella kiilan 12 välityksellä. Ruuvi 11 on kiinnitetty kiilaan 12. Kiila 12 on järjestetty tunnetulla tavalla kontaktiin kulutusosaan muodostetun vastapinnan 109 kanssa. Ruuvin 11 kiinnitys kulutusosaan on tarkoitettu erääksi esimerkiksi eikä keksintöä rajoittavaksi.

Kiristyslaite 10 käsittää jousen 15 ja kiristyselimen 17, joka kiinnitetään ruuvin toiseen päähän 11’ muodostettuun kierteeseen. Jousi 15 käsittää edullisesti lautasjousia. Jousi voi olla kierrejousi. Jousi voi olla kokoonpuristuvaa materiaalia, jolla on jousiominaisuus. Jousi voi olla elastomeerinen kappale. Jousi voi koostua useasta kappaleesta. Jousen kuten lautasjousien kokonaispuristuma on erään esimerkin mukaan 6,5 mm. Erään esimerkin mukaan ruuvin toisen päähän 11” muodostetun ulkokierteen ja kiristyselimen 17 vastaavan sisäkierteen nimellishalkaisija on 36 mm. Kiristyselintä 17 voidaan liikuttaa pitkin ruuvin toiseen päähän 11” muodostettua kierrettä. Liikutettaessa kiristyselintä leukaan päin kiristyselimellä voidaan supistaa jousta 15 (eli puristaa jousta 15 kokoon) kiristyselimen ja leukamurskaimen leuan toisen puolen välissä, kun ruuvi 11 on kiinnitetty ensimmäisestä päästä 11’ leuan ensimmäisellä puolella olevan kulutusosan yhteyteen. Vastaavasti liikutettaessa kiristyselintä leuasta poispäin kiristyselimellä voidaan laajentaa jousta 15.

Kiristyselin 17 käsittää ainakin kaksi liikeruuvia 18, jotka on järjestetty säädettäväsi! kiristyselimen runkoon. Liikeruuveja voidaan liikuttaa kiristyselimen rungon suhteen pyörittämällä liikeruuvien 18 käyttöpäitä ruuvin 11 toisen pään 11” suunnasta, eli samasta suunnasta kuin kiristyselintä itseään. Liikeruuvit 18 on järjestetty puristamaan jousta 15 jousen ulkopäästä, kun kulutusosa on kiinnitetty kiristyslaitteella 10. Kiristyselimen 17 rungon ja jousen 15 ulkopään välinen etäisyys on järjestetty muutettavaksi kiristyselimeen tuettuja ainakin kahta liikeruuvia 18 kiertämällä. Edullisesti liikeruuveja kierretään vuorotellen. Liikeruuveja 18 voidaan liikuttaa samoissa liikesuunnissa kuin kiristyselintä 17, eli leukaan 101 päin kun supistetaan jousta ja leuasta poispäin kun laajennetaan jousta. Erään esimerkin mukaan liikeruuvin 18 kierteen nimellishalkaisija on 12 mm.

Keksinnössä on oivallettu helpottaa jousen 15 supistamista ja laajentamista, sillä jousen puristumaa voidaan halutessa säätää kiertämällä kiristyselintä 17 ruuvin 11 kierteessä ja/tai kiertämällä kiristyselimen 17 ainakin kahta liikeruuvia 18 kiristyselimen runkoon muodostetuissa kierteissä. Edullisesti liikeruuvien 18 kierteen halkaisijat ovat ruuvin 11 kierteen halkaisijaa pienempiä. Siten liikeruuvien liikuttaminen jousikuormitettuna ja joissakin tapauksissa juuttuneena (esim.

kierteessä likaa tai kierre muokkautunut) on helpompaa kuin koko kiristyselimen liikuttaminen jousikuormitettuna ja joissakin tapauksissa juuttuneena (esim.

kierteessä likaa tai kierre muokkautunut) pitkin suurempihalkaisijaista ruuvia 11.

Keksinnössä on oivallettu jakaa suuri kuormitus pienemmiksi osakuormiksi, jolloin jousen 15 säätämiseen käytettävät voimat ja työkalujen koko pienenevät. Erityisesti keksinnön myötä pienempien työkalujen käyttämisen mahdollisuus helpottaa jousen säätämistä leuan ahtaan riparakenteen sisällä.

Joissakin tapauksissa kiristyslaite 10 käsittää väliholkin 13, joka on järjestetty jousen 15 ja leuan 101 väliin. Kiristyslaitteen käsittelyä voidaan helpottaa tuomalla kiristyslaitteen käsittelykohta kuten kiristyselin 17 ja/tai liikeruuvit 18 väliholkin avulla ulommaksi leuan sisältä. Väliholkki ei kuitenkaan ole keksinnön kiristyslaitteelle välttämätön, ja keksinnön joidenkin edullisten suoritusmuotojen mukaan väliholkki voidaan jättää pois, jolloin jousen 15 sisäpää voidaan tukea leuan suhteen ilman väliholkkia.

Edullisesti kiristyslaite 10 käsittää aluslaatan 16, joka on järjestetty jousen 15 ulkopään ja kiristyselimen 17 väliin. Aluslaatta 16 painetaan kiristyselimen 17 rungolla (liikeruuvien päät rungon sisään vedettynä) tai liikeruuvien 18 päillä kohti ja vasten jousen ulkopäätä. Edullisesti aluslaatta on kovaa materiaalia. Aluslaatalla voidaan vähentää liikeruuvien päiden kosketuskohdissa tapahtuvaa materiaalin muokkautumista ja estää liikeruuvien vääntymistä.

Edullisesti kiristyslaite 10 käsittää jousikupin 14, joka on järjestetty jousen 15 ja leuan 101 väliin ja ympäröi jousta säteen suunnassa. Joissakin tapauksissa jousikupin 14 ja leuan 101 väliin on järjestetty väliholkki 13. Jousikupilla voidaan suojata jousia ja estää vierasesineiden ja lian pääseminen jouseen 15. Edullisesti jousilaatat on keskitetty ulkokehältään jousikuppiin ja jousikuppi on keskitetty jousikupin pohjassa olevasta reiästä ruuviin 11.

Edullisesti kiristyslaite 10 käsittää ensimmäisen kohdistusosan 19 ja/tai toisen kohdistusosan 20, joiden avulla voidaan helpottaa ruuvin 11 sopivaan kohtaan sijoittumista. Mainitut kohdistusosat käsittävät keskireiät, joissa ruuvi 11 voi liikkua pienen välyksen varassa edestakaisin. Ensimmäinen kohdistusosa 19 on järjestetty leukaan 101 muodostettuun aukkoon ja mahdollistaa yläpuolisen kulutusosan 107 kannattamisen jokseenkin tulevalla kiinnityskorkeudellaan ruuvin 11 ja kiilan 12 varassa. Toinen kohdistusosa 20 on järjestetty mahdollisen väliholkin 13 ja jousikupin 14 väliin. Toinen kohdistusosa 20 mahdollistaa jousikupin 14 ja edullisesti ruuvin 11 asentamisen keskeisesti väliholkkiin 13. Tällä tavalla voidaan helpottaa ruuvin asettumista kohtisuoraan leuan 101 etupinnan suhteen.

Keksinnössä on oivallettu parantaa kulutusosan kiinnitysprosessia kulutusosan asennuksen ja murskaimen käytön aikana. Kulutusosan kiinnityksen säädettävyyttä voidaan parantaa. Kiinnitysprosessiin kuuluu jousen kireyden säätö asennuksen ja käytön aikana. Kiristyslaitteen joissakin edullisissa suoritusmuodoissa kiristyslaitteella voidaan säätää jousi oikeaan kireyteen entistä havainnollisemmin.

Edullisesti jousikuppi 14, jousi 15 ja aluslaatta 16 on mitoitettu ja järjestetty toimimaan yhteistoiminnassa siten, että jousen ollessa halutussa kireydessä, edullisesti täysin kokoon puristuneena, jousen ulkopäätä vasten asennetun aluslaatan 16 ulkopuolinen otsapinta sijaitsee aksiaalisesti samalla korkeudella kuin jousikupin reunan otsapinta 14’. Kun jousi 15 on löystynyt johtuen esimerkiksi kulutusosan 107, 107’ siirtymisestä leukaan 101 päin ja/tai kulutusosan siirtymisestä vertikaalisesti kauemmas ruuvista 11 ja/tai ruuvin siirtymisestä kulutusosan suhteen, aluslaatta 16 siirtyy aksiaalisesti ulospäin jousikupissa 14 ja aluslaatan säteen suunnassa oleva kehäpinta tulee esiin jousikupin reunan takaa. Tämä toimii käyttäjälle visuaalisena indikaationa kiristyslaitteen ja jousen kireystilasta ja ilmaisee käyttäjälle jousen säätötarpeen.

Kuviossa 3 esitetty kiristyslaitteen 10 toinen edullinen suoritusmuoto käsittää kuvion 2 lisäksi kiinnitysmutterin 21, joka on asennettu ruuville 11 ja jolla kiristyselin 17 on voidaan lukita ruuvin suhteen. Kuvion 3 tapauksessa kiristyselimessä 17 ei välttämättä tarvitse olla itsenäistä kierrekytkentää ruuvin 11 kanssa, sillä joissakin suoritusmuodoissa kiristyselin voidaan estää liikkumasta taaksepäin mutterin avulla.

Sellaisessa tapauksessa, että kiristyselin on varustettu ruuvin 11 kierteen kanssa toimivalla sisäkierteellä, kiristyselin voidaan lukita paikalleen ruuville mutterin 21 avulla. Tällöin myös kiristyselimen 17 pyöriminen paikallaan voidaan estää mutterin 21 avulla.

Kuviot 4 ja 5 esittävät perspektiivikuvia kuvioiden 2 ja 3 kiristyslaitteesta 10 ja kiristyselimestä 17 asennettuina murskaimen leukaan 101. Kuviot 4 ja 5 havainnollistavat eräitä esimerkkejä kiristyslaitteesta 10 ja kiristyselimestä 17 leuan ulkopuolelta murskaimen käyttäjän ja asentajan näkökulmasta.

Kiristyslaitteen 10 ja jousen 15 kireystilan voi nähdä vertaamalla aluslaatan 16 ja jousikupin 14 otsapinnan 14’ keskinäistä sijaintia. Kun jousikupin sisällä suojattuna oleva jousi on haluttua laajempi, esimerkiksi jousi on laajentunut alkuperäisen kiristyksen jälkeen, jousen kireyttä voidaan säätää edellä selostetuilla tavoilla. Edullisesti aluslaatan 16 näkyvissä oleva otsapinta säädetään jousikupin 14 otsapinnan 14’ tasalle kiertämällä kiristyselimeen 17 järjestettyjä ainakin kahta liikeruuvia 18.

Kuviot 4 ja 5 havainnollistavat edullista esimerkkiä kiristyselimen 17 muotoilusta, joka mahdollistaa jousen kireyden visuaalisen tarkastuksen. Kireyden tarkastamiseen kiristyselimen takaa on keksitty ratkaisuksi kiristyselimen muotoileminen säteittäisillä ulokkeilla 4. Kuvioissa 6, 8, 9 ja 10 on esitetty lisää esimerkkejä ulokkeista 4,4’,4”,4”’,4””. Kiristyselin 17 käsittää ulkokehällä ainakin kaksi säteittäistä uloketta 4, joiden väliin kiristyselimen ulkopuolelle muodostuvien alueiden kautta voidaan selkeästi määrittää visuaalisesti aluslaatan 16 näkyvissä olevan otsapinnan sijainti jousikupin 14 otsapinnan 14’ suhteen. Edullisesti kiristyselimen 17 muotoilu mahdollistaa liikeruuvien 18 sijoittamisen riittävän kauaksi ruuvista 11 ulokkeen 4 alueelle, jotta liikeruuvien 18 kantaan voidaan tarttua pyöritystyökalulla. Samalla kiristyselimen rungon säteen suunnassa syvempi alue ulokkeiden 4 välillä mahdollistaa edellä mainitun visuaalisen tarkastuksen.

Kuviot 4 ja 5 havainnollistavat edullista esimerkkiä kiristyselimen 17 muotoilusta, joka mahdollistaa lyömällä toteutettavan kiristyselimen pyörittämisen sekä liikuttamisen ruuvia pitkin. Kiristyselimen juuttumiseen ruuvin 11 kierteelle eli kasvaneeseen pyöritysmomenttiin, esimerkiksi jousen kuormituksen alaisena ja/tai kierteen likaantumisen seurauksena, on keksitty ratkaisuksi kiristyselimen muotoileminen säteittäisillä ulokkeilla, joihin voidaan lyödä suoraan vasaralla. Tällöin ei tarvita erillistä iskutyökalua kiristyselimen ja vasaran välissä, joka täytyisi asentaa paikalleen ja pitää paikallaan. Säteittäisiä ulokkeita voidaan käyttää kiristyselimen 17 irrottamiseen myös silloin, kun jousi 15 on kuormitettuna.

Kuvio 6 esittää erästä ensimmäistä kiristyselintä 17, joka käsittää neljä säteittäistä uloketta 4, 4’,4”,4’” ja neljä liikeruuvia 18. Kiristyselin käsittää rungon, jonka määrittävät sisäpuolelleen yläpinta 1, vastakkaiseen suuntaan suunnattu alapinta 1’ sekä ylä- ja alapinnan yhdistävä kehäpinta 2. Runkoon on muodostettu keskireikä 17’, johon on edullisissa suoritusmuodoissa muodostettu sisäkierre, joka on kiristyslaitteen ruuvin 11 ulkokierteeseen sovitettava. Merkittävästi säteen suuntaisesti rungon keskialueelta ulkonevia ulokkeita voidaan kutsua sakaroiksi. Edullisesti kiristyselimen rungon poikkileikkaus on tähtimäinen ja uloke vastaa silloin tähden sakaraa. Kiristyselin 17 käsittää kierrereiät 3, 3’,3”,3”’ vastaavia liikeruuveja 18 varten. Kierrereiät on edullisesti sijoitettu ulokkeiden alueelle. Edullisesti liikeruuvin kierrereikä on integroitu kiristyselimen runkoon. Kierrereiät voi olla järjestetty myös kiristyselimen runkoon tuettuun mutteriin (ei esitetty kuvioissa).

Kiristyselimen 17 ulokkeiden välissä olevaan kehäpintaan 2 muodostettujen säteittäisten syvennysten kautta voidaan selkeästi määrittää visuaalisesti kiristyslaitteen 10 jousen säädön tarve. Mainitut syvennykset sallivat näkemisen ja visuaalisen tarkastuksen kiristyselimen 17 alapuolelle ulokkeiden välistä ja edullisesti sellaisella säteittäisellä etäisyydellä keskireiästä 17’, joka vastaa liikeruuvin 18 säteittäistä etäisyyttä keskireiästä.

Kuvio 7 esittää esimerkkiä lukitusosasta 30 kuvion 6 kiristyselintä 17 varten. Lukitusosa on tarkoitettu liikeruuvien 18 ja/tai mutterin 21 pyörimisen estämiseen. Lukitusosa käsittää tässä esimerkissä levymäisen rungon 31, johon on muodostettu keskelle lukitusaukko 32. Lukitusaukon muoto on määritetty kiristyslaitteessa 10 käytettävän mutterin 21 ulkopinnan mukaan siten, että mutteri lukittuu ainakin yhdessä asennossa lukitusaukkoon. Kuviossa 7 lukitusaukko käsittää 12 asentoa kuusiomutterille. Runko 31 käsittää ulkoreunan 33, joka liikeruuvin 18 kantaa vasten sovitettuna estää liikeruuvin pyörimisen. Lukitusosa käsittää runkoon kiinnitetyt aksiaaliset kiinnitysvarret 34, ja niihin järjestetyt kiinnityskynnet 35, jotka ulottuvat lukituselimen alapinnan 1’ alapuolelle ja pitävät lukitusaukon 32 ja ulkoreunan 33 oikealla lukituskorkeudella lukitusruuvien ja mutterin suhteen.

Kuvio 8 esittää kiristyselintä 17 varustettuna lukitusosalla 30. Lukituselimen liikeruuvien 18 kannat eivät mahdu ohittamaan lukitusosan 30 rungon ulkoreunaa 33 ja liikeruuvien pyöriminen on estetty. Kuvio 9 esittää kiristyselintä varustettuna lukitusosalla ja mutterilla 21, jonka pyöriminen on estetty lukitusaukolla 32.

Kuvio 10 esittää kiristyselimen 17 vaihtoehtoisia suoritusmuotoja, joissa on eri lukumäärä ulokkeita ja liikeruuveja. Vasemmalla olevassa kiristyselimessä on kaksi uloketta 4, 4’ ja ulokkeissa vastaavasti kaksi kierrereikää 3, 3’ liikeruuveja 18 varten. Keskellä esitetty kiristyselin käsittää kolme uloketta 4, 4’, 4” ja vastaavat kolme kierrereikää, ja oikealla olevassa kiristyselimessä on viisi uloketta 4, 4’,4”,4”’, 4”” sekä vastaavat kierrereiät ulokkeissa. Kaikkien suoritusmuotojen ulokkeiden välissä olevat syvennykset mahdollistavat jousen 15 visuaalisen tarkastuksen ulokkeiden välisellä alueella. Ulokkeisiin voi iskeä suoraan vasaralla.

Kuviossa 11 on esitetty eräs liikkuva mineraalimateriaalin prosessointilaitos 200, jossa on syötin 201 materiaalin syöttämiseksi leukamurskaimeen 100, ja hihnakuljetin 202 murskatun tuotteen kuljettamiseksi kauemmaksi prosessointilaitoksesta. Leukamurskain käsittää keksinnön jonkin suoritusmuodon mukaisen kiristyslaitteen 10 kulutusosan kiristämiseksi murskaimen kiinteään ja/tai liikkuvaan leukaan. Prosessointilaitos 200 käsittää myös voimanlähteen ja ohjauskeskuksen 203. Voimanlähde voi olla esimerkiksi diesel- tai sähkömoottori, joka tarjoaa energiaa prosessiyksiköiden ja hydrauliikkapiirien käyttöön.

Syötin, murskain, voimanlähde ja kuljetin on kiinnitetty runkoon 204, joka tässä toteutusmuodossa käsittää lisäksi tela-alustan 205 prosessointi laitoksen liikuttamiseksi. Prosessointilaitos voi olla myös kokonaan tai osittain pyöräalustainen tai jalkojen varassa liikuteltavissa oleva. Vaihtoehtoisesti se voi olla liikuteltavissa/hinattavissa esimerkiksi rekka-auton tai muun ulkoisen voimanlähteen avulla. Edellä esitettyjen lisäksi prosessointilaitos voi olla myös kiinteä prosessointilaitos.

Mitenkään rajoittamatta keksinnön suojapiiriä, tulkintaa tai mahdollisia sovelluksia, voidaan keksinnön eri suoritusmuotojen teknisenä etuna pitää työturvallisuuden paranemista. Edelleen keksinnön eri suoritusmuotojen teknisenä etuna voidaan pitää työskentelyn ja ergonomian helpottumista. Edelleen keksinnön eri suoritusmuotojen teknisenä etuna voidaan pitää kiristämiseen tarvittavan voiman pienenemistä. Kiristyslaitetta käytettäessä asennusvoimat ovat aikaisempaa pienemmät. Pienempiä ruuveja kierrettäessä voidaan käyttää pienempiä ja kevyempiä työkaluja. Edelleen keksinnön eri suoritusmuotojen teknisenä etuna voidaan pitää työkalun käytön vaatiman tilan pienenemistä. Käytännössä työkalulla kuten räikkävääntimellä tai lenkkiavaimella voidaan kerralla tehdä suurempi työliike. Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen teknisenä etuna voidaan pitää kulutusosan kiinnitykseen käytettävän jousen kireystilan havaitsemisen helpottumista. Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen teknisenä etuna voidaan pitää juuttuneen kiristyselimen irrottamisen helpottumista. Esimerkiksi jousi voidaan laajentaa aikaisempaa pienempiä ruuveja kiertämällä, jolloin jousen jännityksen vähentämisen tai poistamisen jälkeen kiristyselintä voidaan helpommin kiertää vaarnaruuvin suuremmalla kierteellä. Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen teknisenä etuna voidaan pitää juuttuneen kiristyselimen irrottamisen mahdollistumista vasaralla. Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen teknisenä etuna voidaan pitää mahdollisuutta olla käyttämättä tai ainakin käyttää lyhempää väliholkkia kuin kiristyksessä aikaisemmin käytetty väliholkki.

Edellä esitetty selitys tarjoaa ei-rajoittavia esimerkkejä keksinnön joistakin suoritusmuodoista. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei kuitenkaan rajoitu esitettyihin yksityiskohtiin, vaan keksintö voidaan toteuttaa myös muilla ekvivalenttisilla tavoilla.

Esitettyjen suoritusmuotojen joitakin piirteitä voidaan hyödyntää ilman muiden piirteiden käyttöä. Edellä esitettyä selitystä täytyy pitää sellaisenaan vain keksinnön periaatteita kuvaavana selostuksena eikä keksintöä rajoittavana. Täten keksinnön suojapiiriä rajoittavat vain oheistetut patenttivaatimukset.

Claims (23)

1. Menetelmä leukamurskaimen (100) kiinteään leukaan (101) ja/tai liikkuvaan leukaan (102) kiinnitetyn kulutusosan (107,107’; 108,108’) kireyden säätämiseksi kiristyslaitteella (10), joka käsittää ruuvin (11), joka on kiinnitetty ruuvin ensimmäisestä päästä (11’) leuan ensimmäisellä puolella olevan kulutusosan yhteyteen; ja kiristyselimen (17), joka on kiinnitetty ruuvin toiseen päähän (11”) leuan toisella puolella; ja jousen (15), joka on järjestetty leuan ja kiristyselimen väliin; ja supistetaan tai laajennetaan jousta kiristyselimellä, tunnettu siitä, että vaikutetaan kiristyselimen (17) runkoon tuetuilla ainakin kahdella liikeruuvilla (18) jouseen (15); ja muutetaan jousen pituutta kiertämällä mainittuja ainakin kahta liikeruuvia.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lukitaan kiristyselin (17) paikalleen ruuville (11) mutterilla (21).

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että estetään liikeruuvien (18) ja/tai mutterin (21) pyöriminen lukitusosalla (30).

4. Jonkin vaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liikutetaan kiristyselintä (17) ruuvilla (11) lyömällä kiristyselimen ulkokehälle muodostettuja ainakin kahta säteittäistä uloketta (4,4’,4”,4’”,4””).

5. Jonkin vaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että järjestetään aluslaatta (16) jousen (15) ja kiristyselimen (17) väliin; ja jousikuppi (14) jousen ympärille, ja säädetään jousen kireys sellaiseksi, että aluslaatan otsapinta sijaitsee aksiaalisesti samalla korkeudella kuin jousikupin reunan otsapinta (14’).

6. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että identifioidaan jousen (15) säätötarve visuaalisesti vertaamalla aluslaatan (16) ja jousikupin (14) otsapinnan (14’) keskinäistä sijaintia.

7. Vaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarkastetaan visuaalisesti jousen (15) kireys kiristyselimeen (17) muodostettujen säteittäisten ulokkeiden (4,4’,4”,4”’,4””) välisen alueen kautta.

8. Jonkin vaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jousta (15) supistettaessa kierretään liikeruuveja ensimmäiseen suuntaan jousen supistumisen edellyttämän matkan verran.

9. Vaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jousta (15) laajennettaessa kierretään liikeruuveja (18) toiseen vastakkaiseen suuntaan jousen laajentumisen edellyttämän matkan verran.

10. Jonkin vaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liikeruuvin (18) kierteen halkaisija on pienempi kuin ruuvin (11) kierteen halkaisija.

11. Kiristyselin (17) leukamurskaimen (100) kiinteään leukaan (101) ja/tai liikkuvaan leukaan (102) ruuvilla (11) kiinnitetyn kulutusosan (107,107’; 108,108’) kireyden säätämiseksi, joka ruuvi on ruuvin ensimmäisestä päästä (11’) leuan ensimmäisellä puolella olevan kulutusosan yhteyteen kiinnitettävä; ja kiristyselin (17) on ruuvin toiseen päähän (11”) leuan toisella puolella kiinnitettävä jousen (15), joka on järjestetty leuan ja kiristyselimen väliin, supistamiseksi tai laajentamiseksi, tunnettu siitä, että kiristyselin (17) käsittää rungon ja ainakin kaksi liikeruuvia (18), jotka on tuettu runkoon jousen (15) pituuden säätämiseksi.

12. Vaatimuksen 11 mukainen kiristyselin, tunnettu siitä, että kiristyselimen rungon määrittävät väliinsä yläpinta (1), vastakkaiseen suuntaan suunnattu alapinta (1’), ylä- ja alapinnan yhdistävä kehäpinta (2), ja runkoon on muodostettu ylä- ja alapinnan läpäisevät: keskireikä (17’) ruuvia (11) varten; sekä kierrereiät (3) vastaavia liikeruuveja (18) varten.

13. Vaatimuksen 11 tai 12 mukainen kiristyselin, tunnettu siitä, että kiristyselin (17) käsittää ainakin kaksi säteittäistä uloketta (4, 4’,4”,4’”,4””) ulkokehällään.

14. Vaatimuksen 13 mukainen kiristyselin, tunnettu siitä, että kiristyselimen rungon poikkileikkaus on tähtimäinen ja uloke vastaa tähden sakaraa.

15. Vaatimuksen 13 tai 14 mukainen kiristyselin, tunnettu siitä, että kahden ulokkeen väliin kiristyselimen runkoon muodostuva syvennys sallii näkemisen kiristyselimen (17) alapuolelle kahden ulokkeen välistä sellaisella säteittäisellä etäisyydellä kiristyselimen runkoon on muodostetusta keskireiästä (17’), joka etäisyys vastaa liikeruuvin (18) säteittäistä etäisyyttä keskireiästä.

16. Jonkin vaatimuksen 13-15 mukainen kiristyselin, tunnettu siitä, että liikeruuvit (18) on sijoitettu ulokkeiden alueelle.

17. Kiristyslaite (10), joka käsittää kiristyselimen (17) leukamurskaimen (100) kiinteään leukaan (101) ja/tai liikkuvaan leukaan (102) ruuvilla (11) kiinnitetyn kulutusosan (107,107’; 108,108’) kireyden säätämiseksi, joka ruuvi on ruuvin ensimmäisestä päästä (11’) leuan ensimmäisellä puolella olevan kulutusosan yhteyteen kiinnitettävä; ja kiristyselin (17) on ruuvin toiseen päähän (11”) leuan toisella puolella kiinnitettävä jousen (15), joka on järjestetty leuan ja kiristyselimen väliin, supistamiseksi tai laajentamiseksi, tunnettu siitä, että kiristyslaite (10) käsittää jonkin vaatimuksen 11-16 mukaisen kiristyselimen (17), joka käsittää rungon ja ainakin kaksi liikeruuvia (18), jotka on tuettu runkoon jousen (15) pituuden säätämiseksi.

18. Vaatimuksen 17 mukainen kiristyslaite, tunnettu siitä, että kiristyslaite (10) käsittää mutterin (21) kiristyselimen (17) lukitsemiseksi ruuville (11).

19. Vaatimuksen 17 tai 18 mukainen kiristyslaite, tunnettu siitä, että kiristyslaite käsittää lukitusosan (30), joka on konfiguroitu estämään liikeruuvien (18) ja/tai mutterin (21) pyöriminen kiristyselimen (17) suhteen.

20. Jonkin vaatimuksen 17-19 mukainen kiristyslaite, tunnettu siitä, että kiristyslaite käsittää aluslaatan (16), joka on järjestetty jousen (15) ja kiristyselimen (17) väliin; jajousikupin (14), joka on järjestetty jousen ympärille, ja jousen pituus kokoonpuristettuna on järjestetty sellaiseksi, että aluslaatan otsapinta sijaitsee aksiaalisesti samalla korkeudella kuin jousikupin reunan otsapinta (14’).

21. Jonkin vaatimuksen 17-20 mukainen kiristyslaite, tunnettu siitä, että liikeruuvin (18) kierteen halkaisija on pienempi kuin ruuvin (11) kierteen halkaisija.

22. Leukamurskain (100), joka käsittää kiinteän leuan (101) ja liikkuvan leuan (102) ja ainakin yhden kiristyslaitteen (10), joka käsittää kiristyselimen (17) leukamurskaimen (100) kiinteään leukaan (101) ja/tai liikkuvaan leukaan (102) ruuvilla (11) kiinnitetyn ainakin yhden kulutusosan (107,107’; 108,108’) kireyden säätämiseksi, joka ruuvi on ruuvin ensimmäisestä päästä (11’) leuan ensimmäisellä puolella olevan kulutusosan yhteyteen kiinnitetty; ja kiristyselin (17) on ruuvin toiseen päähän (11”) leuan toisella puolella kiinnitetty, jousen (15), joka on järjestetty leuan ja kiristyselimen väliin, supistamiseksi tai laajentamiseksi, tunnettu siitä, että leukamurskain käsittää jonkin vaatimuksen 17-21 mukaisen kiristyslaitteen (10).

23. Mineraalimateriaalin prosessointilaitos (200), tunnettu siitä, että mineraalimateriaalin prosessointilaitos käsittää vaatimuksen 22 mukaisen leukamurskaimen (100).