FI124585B

FI124585B - Tekstiilihihna, menetelmä sen valmistamiseksi sekä käyttö

Info

Publication number: FI124585B
Application number: FI20125145A
Authority: FI
Inventors: Kari A Salonen
Original assignee: Valmet Fabrics Oy
Priority date: 2012-02-10
Filing date: 2012-02-10
Publication date: 2014-10-31
Also published as: US8999115B2; WO2013117817A1; CA2862227C; EP2812484A4; ZA201405376B; US20140338853A1; EP2812484A1; RU2014136703A; CN104114764A; RU2618422C2; CN104114764B; FI20125145A; CA2862227A1

Description

Tekstiilihihna, menetelmä sen valmistamiseksi sekä käyttö

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on tekstiilihihna massan käsittelemiseksi prosessilaitteessa. Hihna on varustettu saumalla, jolloin se voidaan kytkeä päät-5 tömäksi lenkiksi prosessilaitteessa.

Edelleen keksinnön kohteena on hihnan valmistus ja käyttö. Hakemuksen alaa on kuvattu tarkemmin hakemuksen itsenäisten patenttivaatimusten johdanto-osissa.

Tekstiilihihnoja käytetään teollisissa valmistusprosesseissa mm. eri-10 laisten kuiturainojen ja kuitumassojen käsittelyyn. Tyypillisesti käsittely tarkoittaa nestepitoisen massan kuljetusta hihnan tuotepuolella ja samanaikaista nesteen suodattamista. Hihnaa ajetaan päättömänä lenkkinä ohjain- ja käyttö-telojen ympäri. Lisäksi hihnaa tuetaan sen kuljetusosuudella prosessikoneen rakennetta vasten, jolloin hihna hankautuu konetta vasten ja kuluu konepuolen 15 pinnasta. Hihna voi käsittää poikkisuuntaisen sauman, jonka ansiosta hihnan vaihtaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin vastaavan päättömän hihnan. Sauma on kuitenkin hihnassa sen rakenteellisesti heikoin kohta. Kun sauma lisäksi altistuu käytön aikana hankaukselle ja kuluu, joudutaan hihna usein vaihtamaa juuri sauman rikkoutumisen tai kulumisen aiheuttaman heikentymi-20 sen vuoksi. Hihnan vaihto aiheuttaa aina kustannuksia ja tuotannon seisauksen.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen ja parannettu tekstiilihihna, menetelmä sen valmistamiseksi sekä käyttö.

? 25 Keksinnön mukaiselle hihnalle on tunnusomaista se, että sauma- o ^ alueen konepinnassa on kulutusmassaa, joka peittää ainakin osan sauma- o alueen langoista.

^ Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että ap- * plikoidaan sauma-alueelle kulutusmassaa, joka peittää konepinnassa ainakin

CL

30 osan sauma-alueen langoista.

LO

^ Keksinnön mukaiselle käytölle on tunnusomaista se, että ajetaan

LO

cu hihnaa päättömänä silmukkana tasopesulaitteessa; ja syötetään hihnan tuote- ™ pinnalle massaa ja kuljetetaan sitä tasopesulaitteen imupöydällä, jolloin hihnan läpi suodattuu massan sisältämää nestettä.

35 2

Ajatuksena on se, että varustetaan hihnan sauma-alue ainakin yhdellä poikkisuuntaisella kulutuslangalla, joka suojaa hihnan saumaa kulumisel ta. Poikkisuuntainen kulutuslanka on hihnan perusrakenteen suhteen ylimää-5 räinen lanka, jolla ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin parantaa sauman kulu-miskestävyyttä. Kulutuslangalla ei siten pyritä vaikuttamaan esimerkiksi sauma-alueen tiiviyteen, markkeeraukseen tai muihin hihnan perusominaisuuksiin.

Eräänä etuna on, että kulutuslangan avulla saadaan sauma irti hihnan konepuolella olevista pinnoista, jolloin saumaan kohdistuvaa kulumista 10 voidaan välttää. Lisäksi kulutuslanka lisää kulumiselle altistuvan materiaalin määrää sauma-alueella, jolloin sauman kestävyyden kannalta kriittisiin kohtiin kohdistuu vähemmän rasitusta senkin jälkeen, kun kulutuslanka on kulunut samaan tasoon sauma-alueen muiden lankojen kanssa. Kulutuslangat toimivat hihnassa uhrautuvana suojauksena kulumista vastaan. Kulutuslankojen kulu-15 minen ja vaurioituminen eivät vaikuta olennaisesti lainkaan hihnan toiminnallisiin ominaisuuksiin, koska kulutuslangat ovat ylimääräisiä lankoja ilman muita tavoitteita kuin kulutuskesto.

Edelleen, koska kulutuslangat ovat hihnan poikkisuuntaisia, ne eivät jäykistä hihnaa konesuunnassa. Tällöin hihna taipuu hyvin myös suhteellisen 20 pienen halkaisijan omaavien käyttö-ja ohjaintelojen ympäri. Kulumissuojaus ei siis heikennä hihnan ajettavuutta.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että hihnan molemmat liitospäät ovat varustetut sauma-alueella, jolla on konesuuntainen pituus liitos-pään uloimmasta reunasta lukien. Kummatkin sauma-alueet ovat varustetut 25 useilla poikkisuuntaisilla kulutuslangoilla hihnan konepuolen pinnassa. Liitos-pään sauma-alue voi käsittää 5-20 kulutuslankaa. Kulutuslankojen lukumää-5 rää, materiaalia, rakennetta, dimensioita ja sidosta varioimalla voidaan vaikut-

C\J

^ taa sauman kulutussuojaukseen.

° Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kulutuslanka ulottuu 30 suuremman etäisyyden päähän hihnan ulkopinnasta kuin hihnan muut langat | ja liitoselimet. Kulutuslanka voi ulottua ainakin 0,2 mm ulommaksi kuin raken- lo teeseen kuuluvat muut langat, jolloin sauma-alueen muut langat ovat suojassa ^ hankaukselta. Kun kulutuslanka kuluu samaan tasoon muiden lankojen kans- ™ sa, jatkaa se senkin jälkeen sauman suojausta sillä se lisää pois kulutettavan 00 35 materiaalin tilavuutta sauma-alueella.

3

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kulutuslangan paksuus on suurempi kuin hihnan poikkisuuntaisten muiden CMD-lankojen paksuus.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kulutuslangan pak-5 suus on samansuuruinen tai suurempi kuin konesuuntaisten MD-lankojen paksuus. Tyypillisesti kulutuslangan paksuus on 1 - 2 -kertainen konesuuntaisiin MD-lankoihin nähden.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kulutuslangan paksuus on ainakin 1,5 -kertainen konesuuntaisten MD-lankojen paksuuteen ver-10 rattuna.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kulutuslankana käytetään litteää lankaa, jolloin sen poikkileikkaus voi olla ellipsi, suorakaide tai nurkistaan pyöristetty suorakaide. Litteällä langalla on sen paksuussunnassa enemmän kulutettavaa tilavuutta kuin esimerkiksi pyöreällä poikkileikkauksella, 15 joka muodostaa aluksi vain viivamaisen kosketuspinnan tukipinnan kanssa. Litteällä langalla on puolestaan suuri määrä pois kulutettavaa materiaalia kosketuspinnassa, jolloin se menettää kulumisen seurauksena paksuuttaan hitaammin kuin pyöreä lanka. Koska litteän langan avulla saadaan hihnan pintaan paljon poiskulutettavaa tilavuutta, voidaan käyttää paksuudeltaan ohuem-20 pia lankoja kuin pyöreitä lankoja käytettäessä.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että hihnan molemmat liitospäät ovat varustetut sauma-alueella, jossa on useita poikkisuuntaisia kulu-tuslankoja. Sauma-alueen konesuuntainen pituus liitospään uloimmasta reunasta lukien on 20 mm tai suurempi. Tyypillisesti sauma-alueen konesuuntai-25 nen pituus on välillä 20 - 40 mm. Riittävän pitkä kulutussuojattu osuus antaa saumaelimille ja saumalle pitkän kestoiän.

5 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että hihnan sauma- C\l ^ alueelle on applikoitu kulutusmassaa, joka peittää hihnan perusrakenteeseen ° kuuluvia lankoja ainakin konepinnassa. Kulutusmassa voi olla epoksia. Edel- 30 leen voi kulutusmassa olla polyuretaania tai vastaavaa hyvän kulutuskestävyy-| den omaavaa polymeerimateriaalia. Kulutusmassa voidaan applikoida sauma- lo alueelle sivelemällä, telaamalla, ruiskuttamalla, valamalla, kastamalla tai jollain 't muulla sopivalla tavalla. Kulutusmassa suojaa saumaa ja sauma-alueella ole-^ via hihnan perusrakenteen lankoja sekä liitoselimiä kulumista vastaan. Sauma- ^ 35 alue voi olla käsitelty kauttaaltaan kulutusmassalla, tai vaihtoehtoisesti kulu tusmassaa on vain rajoitetuilla alueilla sauma-aluetta. Kulutusmassaa voidaan 4 applikoida myös nauhana jonkin kuvion mukaisesti, esimerkiksi sik-sak-tyyppisesti. Kulutusmassaa voidaan käyttää yhdessä kulutuslankojen kanssa, tai joissain tapauksissa voidaan kulutusmassa ja kulutuslangat järjestää erillisiin vyöhykkeisiin. Kulutusmassan ja kulutuslankojen yhdistelmän on havaittu 5 antavan erityisen hyvän suojan kulumista vastaan. Kulutusmassa voi myös osallistua kulutuslankojen tukemiseen ja kiinnitykseen, mikä mahdollistaa sen, että kulutuslankojen ulottuma konepinnassa olevasta perusrakenteesta voi olla vielä suurempi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voidaan käyttää suuren paksuuden omaavia kulutus lankoja. Edelleen voidaan käyttää kulutuslankojen 10 kiinnityksessä pitkiä vapaita juoksuja, kun kulutusmassa tukee lankaa. Kulutusmassan avulla voidaan siis lisätä kulumiselle altistettavan ja kulumiselle uhrautuvan materiaalin tilavuutta sauman yhteydessä.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kulutusmassa käsittää perusmassan lisäksi lujitemateriaalia. Lujitemateriaali voi olla kuitulujitetta, 15 kuten esimerkiksi hiilikuitua tai lasikuitua. Vaihtoehtoisesti voidaan kulutus-massan kulumiskestävyyttä parantaa kulumiskestävillä partikkeleilla, esimerkiksi metallihiukkasilla. On myös mahdollista varustaa kulutusmassa nanohiuk-kasilla.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntainen 20 kulutuslanka on hyvän kulutuskestävyyden omaavaa materiaalia.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntainen kulutuslanka on polyamidia. Polyamidilla PAon hyvä kulutuskestävyys. Lisäksi polyamidi sietää hyvin aikalisiä olosuhteita, joita esiintyy esimerkiksi selluloosan pesussa. Kulutuslanka on yleensä monofilamenttia, mutta joissain tapauk-25 sissa se voi olla myös multifilamenttia.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntainen o kulutuslanka on polyeetterieetteriketonia PEEK. Tällaisella langalla on hyvä kulutuskestävyys ja sietokyky happamissa olosuhteissa.

O

^ Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntainen 30 kulutuslanka on polyesteriä PET, jolla on hyvä kulumiskesto ja kestävyys hap-

X

£ pamissa olosuhteissa.

ig Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntainen S kulutuslanka on polyfenyleenisulfidia PPS, jolla on hyvä kulumiskesto ja kestä en 5 vyys happamissa olosuhteissa.

C\J

35 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntainen kulutuslanka käsittää hiilinanoputkia. Kulutuslangan materiaali voi siten olla 5 esimerkiksi polymeerimateriaalia, joka on vahvistettu hiilinanoputkilla. Tällaisilla kulutuslangoilla on erityisen hyvä lujuus ja myös kulumiskestävyys voi olla hyvä. Kuitenkaan tällainen kulutuslanka ei aiheuta merkittävää kulumista prosessilaitteen tukipintoihin.

5 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntainen kulutuslanka on metallia. Kulutuslanka voi olla esimerkiksi ruostumatonta terästä tai titaania. Metallinen kulutuslanka soveltuu hyvin käytettäväksi hidas-käyntisten prosessilaitteiden tekstiilihihnoissa.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntainen 10 kulutuslanka on järjestetty sauma-alueelle kutomalla. Kulutuslanka voidaan kutoa tekstiilihihnan perusrakenteen kudonnan yhteydessä, jolloin hihna kudotaan valmiiksi yhdessä kutomakoneessa. Vaihtoehtoisesti voidaan kulutuslanka kiinnittää hihnan perusrakenteeseen ns. sauman uudelleen kudonnan yhteydessä, jolloin hihnan ennalta kudottuun perusrakenteeseen kudotaan toi-15 sessa kutomakoneessa sauma-alue ja tarvittava lukumäärä kulutuslankoja. Kutomisen eräänä etuna on se, että kulutuslanka kiinnittyy hyvin hihnan perusrakenteeseen. Edelleen on kutominen suhteellisen nopeaa.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntainen kulutuslanka on järjestetty sauma-alueelle pujottamalla se paikoilleen kutomi-20 sen suhteen erillisessä vaiheessa. Pujottaminen voidaan tehdä manuaalisesti. Kulutuslanka sitoutuu pujottamisen jälkeen perusrakenteen konesuuntaisten lankojen kanssa.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kulutuslanka on kiinnitetty hihnan perusrakenteeseen liima-aineella, sulattamalla, hitsaamalla, 25 mekaanisilla kiinnityselimillä, tai näiden yhdistelmällä. Kiinnitystä voidaan tehostaa vielä kulutusmassan avulla.

't 5 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kulutuslanka on esi-

C\J

^ taivuteltu sen pituussuunnassa tarkasteltuna niin, että sen muoto noudattaa ° hihnan perusrakennetta. Tällöin kulutuslanka asettuu hyvin perusrakenteeseen 30 eikä aiheuta perusrakenteen lankojen asemiin muutoksia. Edelleen voidaan | tämän sovellutuksen ansiosta käyttää kulutuslankoina myös sellaisia lankoja,

Lo joilla on suuri taivutusvastus ja joiden asentaminen hihnaan ilman esitaivutusta ^ olisi hankalaa tai jopa mahdotonta.

™ Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntaisella 00 35 kulutuslangalla on pitkät vapaat juoksut hihnan konepinnassa. Tämän piirteen ansiosta voidaan kulutuslangan materiaalin määrää lisätä hihnan konepinnas- 6 sa, mikä edelleen parantaa kulutuskestävyyttä. Lisäksi, kun tällainen kulutus-lanka kuluu käytön aikana lopulta poikki pitkän vapaan juoksun kohdalta, kääntyvät näin vapautuneet langan päät hihnan kulkusuuntaan nähden vastakkaista suuntaa kohti hihna liikkeen ja kitkan vaikutuksesta. Katkeamisestaan huo-5 limatta kulutuslangat jatkavat sauman suojaamista niin pitkään, kunnes kulu-tuslanka on kulunut pois kokonaan konepinnasta.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntaisella kulutuslangalla on hihnan konepinnassa pitkä vapaa juoksu yli ainakin viiden konesuuntaisen langan.

10 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että poikkisuuntaisella kulutuslangalla on hihnan konepinnassa pitkä vapaa juoksu, jonka pituus on 10-50 mm. Tyypillisesti vapaan juoksun pituus on 30 - 40 mm.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että ainakin osa hihnan konesuuntaisista langoista muodostaa lenkkejä hihnan liitospäissä. Vastakkai-15 siin liitospäihin on kytkettävissä saumaspiraalit. Kyseessä on tällöin ns. spiraa-lisauma, tai englanniksi spiral seam. Kulutuslangat suojaavat liitospäissä sau-malenkkejä sekä myös saumaspiraalia. Hihnan käyttötilanteen alussa sauma-lenkit ja saumaspiraali voivat olla kulutussuojauksen ansiosta irti prosessilaitteen tukipinnoista.

20 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että hihnan liitospäissä on konesuuntaisten lankojen muodostamia useita saumalenkkejä. Vastakkaisten liitospäiden saumalenkit voidaan sovittaa limittäin niin, että ne muodostavat poikkisuuntaisen saumalenkkikujan. Tällöin liitospäät ovat kytkettävissä toisiinsa sovittamalla saumalenkkikujaan saumalanka tai vastaava liitoselin. Kysees-25 sä on tällöin ns. lenkkisauma, tai englanniksi pin seam. Kulutuslangat suojaa-vat liitospäissä saumalenkkejä. Hihnan käyttötilanteen alussa saumalenkit voi-5 vat olla kulutussuojauksen ansiosta irti prosessilaitteen tukipinnoista.

C\J

^ Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että hihnan liitospäät ° ovat kytkettävissä toisiinsa mekaanisilla kiinnityselimillä, jotka ovat hihnan ra- 30 kenteen suhteen erillisiä elimiä. Tällaiset kiinnityselimet voivat käsittää koukku-| ja, väkäsiä tai vastaavia hihnan rakenteeseen tunkeutuvia ulokkeita, joilla ne

Lo kiinnittyvät liitospäähän. Kiinnityselimet voivat olla synteettistä materiaalia, ku- ^ ten muovimateriaalia tai ne voivat olla metallia. Kyseessä on tällöin ns. klippe- £ risauma, tai englanniksi clipper seam.

C\l 7

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tekstiilihihna on kudottu yksikerrosrakenne, jossa on poikkisuuntaisia lankoja yhdessä kerroksessa. Poikkisuuntaiset langat risteilevät konesuuntaisten lankojen kanssa.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tekstiilihihna perus-5 rakenne on jokin muu kuin kudottu rakenne. Perusrakenne voi olla esimerkiksi käämitty rakenne tai lankakokoonpano. Perusrakenne voi olla ilman poikkisuuntaisia lankoja.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tässä hakemuksessa esitettyjä tekstiilihihnan sovellutuksia käytetään selluloosan käsittelylait-10 teessä kuitumateriaalin käsittelyyn.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tässä hakemuksessa esitettyjä tekstiilihihnan sovellutuksia käytetään selluloosan pesuun tarkoitetussa tasomaisessa pesulaitteessa. Tällöin tekstiilihihna toimii suodatinhihna-na, jonka tuotepuolelle puolelle syötetään selluloosamassaa. Selluloosamas-15 saa siirretään suodatinhihnan avulla eteenpäin. Suodatinhihnan konepuolella ovat imulaatikot tai vastaavat imulaitteet, jotka imevät suodatinhihnan läpäisseen nesteen. Imuvyöhykkeitä on useita peräkkäin, yleensä 5-7 kappaletta. Kulkusuunnassa tarkasteltuna viimeisen imuvyöhykkeen suodatusneste syötetään edellisen imuvyöhykkeen kohdalla massan sekaan. Myös muiden imu-20 vyöhykkeiden suodosnesteet syötetään hihnan kulkusuuntaan nähden vastakkaisessa suunnassa edellisen imuvyöhykkeen massaan. Tällaisessa taso-pesulaitteessa voidaan käyttää tässä hakemuksessa esitettäviä saumallisia suodatinhihnoja.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tässä hakemukses-25 sa esitettyjä tekstiilihihnan sovellutuksia käytetään nauhasuodattimessa.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tässä hakemukses- 5 sa esitettyjä tekstiilihihnan sovellutuksia käytetään paperikonehihnoina paperi en ^ koneessa tai kartonkikoneessa. Paperikonehihnoja ovat esimerkiksi märkävii- ° rat, kuivatusviirat, siirtohihnat sekä muut tukinauhat, joilla käsitellään kuiturai- 30 naa.

| Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tässä hakemukses- lo sa esitettyjä tekstiilihihnan sovellutuksia käytetään kuitumaisen materiaalin, ^ rainan tai massan käsittelyyn.

™ Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tässä hakemukses- 00 35 sa esitettyjä tekstiilihihnan sovellutuksia käytetään muun kuin kuitumaisen ma teriaalin käsittelyyn. Käsiteltävä massa voi siten käsittää esimerkiksi kaivoste- 8 ollisuuden mineraaleja. Edelleen voidaan hihnalla käsitellä jäteliemiä ja orgaanista massaa.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että hihnaa ajetaan prosessikoneessa konesuuntaiset reunaosuudet koneesta poispäin taivutettuina.

5 Hihna muodostaa tällöin pituussuuntaiset laidat, jotka estävät käsiteltävän materiaalin valumisen poikkisuunnassa pois hihnalta. Hihnan reunojen taipumista voidaan helpottaa tekemällä taivutuskohdassa kulutuslankoihin epäjatkuvuus-kohta, kuten esimerkiksi litistys, mikä vähentää reunaosuuden taivutusvastus-ta. Edelleen silloin, kun kulutuslangat kiinnitetään pujottamalla, voidaan käyt-10 tää reunoilla erillisiä lyhyempiä lankoja ja keskiosuudella erillisiä pidempiä lankoja, jolloin lyhyiden ja pitkien lankojen väliin jää taivutuskohta. Silloin, kun sauma-alue on lisäsuojattu kulutusmassalla, voidaan massa applikoida erillisiksi vyöhykkeiksi reunoille ja keskiosuudelle, jolloin vyöhykkeiden väliin muodostuu epäjatkuvuuskohdat, jotka mahdollistavat reunojen helpon kääntämi-15 sen. Mahdollista on myös tehdä kulutusmassaan esimerkiksi rullaamalla ura tai muu epäjatkuvuuskohta taivutuksen helpottamiseksi.

Kuvioiden lyhyt selostus

Eräitä sovellutusmuotoja selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa 20 kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä saumallista tekstiilihihnaa, jolla on suljetun silmukan muoto, kuvio 2a esittää kaavamaisesti osaa eräästä tasopesulaitteesta, jolla voidaan käsitellä massaa, kuvio 2b esittää kaavamaisesti yksityiskohtaa tasopesulaitteen hih-25 nan saumasta, *3- £ kuviot 3 ja 4 esittävät kaavamaisesti eräiden hihnojen saumoja ja ™ saumojen suojausta kulumista vastaan,

CD

9 kuviot 5a - 5c esittävät kaavamaisesti sauman suojaukseen liittyvi- ^ en komponenttien kulumista hihnan käytön aikana, | 30 kuvio 6 esittää kaavamaisesti ja konepuolelta päin nähtynä erään hihnan liitospäätä, jonka sauma-alue on varustettu useilla kulutuslangoilla, j? kuvio 7 esittää kaavamaisesti ja konepuolelta päin nähtynä erään toisen hihnan liitospäätä, jonka sauma-alue käsittää kulutuslankoja ja kulutus-o ^ massaa, 35 kuviossa 8 on esitetty kaaviokuvana tässä hakemuksessa käsiteltyjä piirteitä.

9

Kuvioissa eräitä suoritusmuotoja on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

Eräiden sovellutusmuotojen yksityiskohtainen selostus 5 Kuviossa 1 on esitetty eräs tekstiilihihna 1, jonka perusrakenne 2 voi käsittää konesuunnassa MD kulkevia lankoja 3 sekä poikkisuuntaisia CMD lankoja 4. Perusrakenne 2 voi olla kudottu, jolloin langat 3 ja 4 sitoutuvat toisiinsa sidoskuvion mukaan. Hihnalla 1 on konesuuntaista MD pituutta ja poik-kisuuntaista CMD leveyttä. Edelleen on hihnalla 1 tuotepinta 5, jota vasten kä-10 siteltävä massa sovitetaan, sekä konepinta 6, joka on prosessilaitteen puoleinen pinta. Hihna 1 käsittää yhden tai useamman sauman 7, jolloin se voidaan kytkeä prosessilaitteessa päättömän lenkin muotoon, kuten kuviossa 1 on esitetty. Saumaa 7 varten hihnassa 1 on ensimmäinen liitospää 8 ja toinen liitos-pää 9, jotka ovat varustetut sauma-alueilla S, joilla on ennalta määritetty pituus 15 konesuunnassa MD. Liitospäiden 8 ja 9 uloimmat reunat voidaan kiinnittää toisiinsa liitoselimien avulla.

Kuviossa 2a on esitetty eräs prosessilaite, jossa hihnaa 1 voidaan ajaa. Tässä tapauksessa prosessilaite on tasopesulaite 10. On huomattava, että laite on esitetty kuviossa 2a voimakkaasti yksinkertaistettuna periaateku-20 viona.

Hihnaa 1 ajetaan tasopesulaitteessa 10 päättömänä silmukkana veto- ja ohjainrullien 11 ympäri. Laitteessa 10 on imupöytä 12, joka on jaettu useaan imuvyöhykkeeseen, tyypillisesti 5-8 vyöhykkeeseen. Kukin imu-vyöhyke käsittää hihnan 1 konepinnan 6 puolella olevan imulaatikon tai vas-25 taavan imulaitteen 13a - 13f. Käsiteltävää massa M syötetään imupöydälle 12 ^ syöttökanavasta 14 ja käsittelyn jälkeen massa M poistuu laitteesta poisto- ^ kanavaan 15 tai poistokuljettimelle. Massa M sisältää nestettä, jota suodattuu

CO

9 alipaineen vaikutuksesta hihnan 1 läpi. Nestettä kerätään talteen imulaitteilla ^ 13. Kun laitetta 10 tarkastellaan hihnan 1 kulkusuunnassa D, syötetään kulku- | 30 suunnassa jälkimmäisellä imulaitteella kerätty neste edellisen imulaitteen koh- dalla uudelleen massan M sekaan. Tätä on havainnollistettu kuviossa 1 vain j? yhden paluukanavan 16 ja suihkutuslaitteen 17 avulla. Imulaitteen 13f suodos- neste syötetään siis edellisessä vaiheessa 13e massan sekaan. Vastaava pe-o ^ riaate toistuu muiden imuvyöhykkeiden osalla.

35 Hihna 1 käsittää sauman 7, jonka periaate on esitetty kuvion 2b

suurennoksessa. Hihnan 1 perusrakenteeseen 2 kuuluvat konesuuntaisen MD

10 langat 3 voivat muodostaa liitospäissä 8, 9 saumalenkkejä 18. Kaikki langat 3 tai osa langoista 3 voivat osallistua saumalenkkien 18 muodostamiseen. Sau-malenkkeihin 18 voidaan kytkeä saumaspiraalit 19, jotka voidaan kytkeä toisiinsa saumalangan 22 avulla. Hihnan 1 konepinta 6 hankaa käytön aikana 5 vasten imupöytää 12, jolloin se kuluu. Sauma 7 on tyypillisesti hihnan 1 heikoin kohta konesuuntaisen lujuuden suhteen. Sauman 7 kulutuskestävyyden parantamiseksi voidaan kummatkin sauma-alueet S varustaa konepuolen 6 pinnassa yhdellä tai useammalla poikkisuuntaisella CMD kulutuslangalla 20. Yleensä kulutus lankoja sovitetaan sauma-alueelle S useita, esimerkiksi 5-10 kappa-10 letta, mutta joissain tapauksissa voi riittää pienempikin määrä kulutuslankoja. Tyypillisesti kulutuslankoja 20 sovitetaan molempiin sauma-alueisiin S, mutta joskus voi riittää, että vain toinen sauman 7 sauma-alueista on suojattu kulutusta vastaan. Kulutuslangan 20 lisäksi voidaan sauma-alueen kulutuskestävyyttä parantaa käsittelemällä sauma-alue S kulutusmassalla 21. Kulutusmas-15 sa 21 on massaa, jolla on hyvä kulutuskestävyys ja joka kiinnittyy lujasti hihnaan 1. Kulutusmassa 21 voi olla liimamaista massaa, joka tunkeutuu osittain hihnan 1 perusrakenteeseen 2. Kulutuslangat 20 ja kulutusmassa 21 ulottuvat konepinnassa 6 ulommaksi kuin perusrakenne 2 ja saumaelimet, jolloin ne ottavat vastaan konepintaan 6 kohdistuvaa kuluttavaa rasitusta. Vasta sen jäl-20 keen, kun kulutuslangat 20 ja kulutusmassa 21 ovat kuluneet samaan tasoon perusrakenteen 2 kanssa, voi kuluttavaa rasitusta kohdistua saumaan 7.

Kuten kuviosta 2b nähdään, voi kulutusmassa 21 peittää konepinnassa 6 myös kulutuslangat 21. Tällöin kohdistuu kuluminen ensimmäisessä vaiheessa pelkästään kulutusmassaan 21. Toisessa vaiheessa kulutukselle 25 altistustuvat kulutuslangat 20 ja kulutusmassa 21 yhdessä.

Kuviossa 3 on esitetty eräs toinen sovellutus hihnan 1 saumasta 7. o Sauma 7 käsittää konesuuntaisten MD lankojen muodostamia saumalenkkejä

C\J

^ 18 molemmissa liitospäissä 8 ja 9. Vastakkaisten liitospäiden 8 ja 9 saumalen-

° kit 18 ovat sovitetut limittäin niin, että ne muodostavat poikkisuuntaisen CMD

^ 30 saumalenkkikujan, johon on sovitettu pitkänomainen kytkentäelin, tyypillisesti | saumalanka 22, jonka kiinnittää liitospäät 8 ja 9 toisiinsa, m Kuviossa 3 on vielä havainnollistettu sitä, että riittävä kulutussuojaus voidaan saada aikaan kulutuslangoilla 20 ilman kulutusmassaa 21. Tällöin ku-lutuslangat 20 ottavat ensimmäisessä vaiheessa vastaan kuluttavan rasituk-^ 35 sen, kun hihna 1 liukuu pitkin prosessilaitteen tukipintaa 23. Tukipinta 23 voi olla edellä mainittu imupöydän yläpinta tai jokin muu tuki- tai ohjauspinta.

11

Kuviossa 4 on esitetty vielä eräs vaihtoehtoinen ratkaisu hihnan 1 lii-tospäiden 8 ja 9 kytkemiseksi toisiinsa. Tässä sovellutuksessa kytkentäelime-nä voidaan käyttää yhtä tai useampaa erillistä mekaanista kappaletta 24, joka tunkeutuu hihnan 1 rakenteeseen ja kiinnittää liitospäät toisiinsa. Kytkentäelin 5 voi olla ns. klipperi.

Kuviossa 4 on vielä havainnollistettu sitä, että kulutuslangat 20 voivat olla sovitetut ulottumaan konepinnassa 6 ulommaksi kuin kulutusmassa 21. Tällöin kulutuslankoihin 20 kohdistuu kuluttava vaikutus ensimmäisessä vaiheessa, kun hihna 1 liukuu pitkin prosessilaitteen tukipintaa 23.

10 Kuvioissa 5a - 5c on havainnollistettu hihnan 1 kulumista konepin- nasta 6 vaiheittain. Kuviossa 5a kulutuslanka 20 tukeutuu vasten tukipintaa 23, jolloin kuluttava rasitus kohdistuu olennaisesti pelkästään kulutuslankaan 20. Kuviossa 5b kulutuslanka 20 kulunut samaan tasoon kulutusmassan 21 kanssa, jolloin kuluttava rasitus kohdistuu tässä toisessa vaiheessa kulutuslankaan 15 20 ja kulutusmassaan 21. Kuviossa 5c on esitetty tilanne, jossa kulutussuojaus on kulut kokonaan pois. Vasta tässä kolmannessa vaiheessa kohdistuu kuluttavaa vaikutusta hihnan perusrakenteeseen 2. Tämän tyyppisellä kulutus-suojauksella voidaan siten pidentää merkittävästi hihnan 1 käyttöaikaa.

Kuvioissa 6 on esitetty erään hihnan 1 sauma-alue S ja kulutuslan-20 kojen 20 sitoutuminen perusrakenteen 2 konesuuntaisten lankojen 3 kanssa. Kuvion 6 sovellutuksessa kulutuslankoja 20 on sauma-alueella S seitsemän kappaletta ja niillä on pitkät vapaat juoksut J. Kuvioon 6 on merkitty vielä katkoviivalla tilanne, jossa kulutuslanka 20 on katkennut kulumisen seurauksena pitkän juoksun J kohdalta, minkä jälkeen langan päät 25 ovat kääntyneet kul-25 kusuuntaan D nähden vastakkaiseen suuntaan. Tällöin nämä kulutuslangan 20 päät 25 tarjoavat kulutussuojaa saumalenkeille 18 vielä katkeamisen jälkeen-5 kin.

C\J

^ Kuviossa 7 on esitetty eräs vaihtoehtoinen sovellutus kuviossa 6 ° esitetylle sauma-alueelle S. Sauma-alue S on käsitelty kulutusmassalla 21.

30 Kulutuslangat 20 voivat osittain ulottua konepuolen 6 pintaan, kuten on ha- | vainnollistettu nuolella 26.

Lo Kuviossa 8 on esitetty yksinkertaistettuna kaaviona hihnan käyttöön ^ ja rakenteeseen liittyviä asioita ja vaihtoehtoisia sovellutuksia. Kuviossa 8 esi- ™ tettyjä piirteitä on käsitelty jo aiemmin tässä hakemuksessa.

00 35 Joissain tapauksissa tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voi daan käyttää sellaisenaan, muista piirteistä huolimatta. Toisaalta tässä hake- 12 muksessa esitettyjä piirteitä voidaan tarvittaessa yhdistellä erilaisten kombinaatioiden muodostamiseksi.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patentti-5 vaatimusten puitteissa.

't δ c\j

CD

O

X

CC

CL

LO

δ C\l δ

CM

Claims

1. Teollinen tekstiilihihna massan käsittelyyn, jolla hihnalla (1) on konesuuntainen (MD) pituus ja poikkisuuntainen (CMD) leveys, sekä prosessi-laitteen puoleinen konepinta (6) ja käsiteltävän massan (M) puoleinen tuotepin- 5 ta (5); ja joka hihna (1) käsittää: useita konesuuntaisia (MD) lankoja (3); ensimmäisen liitospään (8) ja toisen liitospään (9), jotka liitospäät käsittävät sauma-alueet (S), joilla on konesuuntainen (MD) pituus; ja 10 liitoselimet (19, 22, 24) sauma-alueiden (S) uloimmissa päissä, jol loin hihnan liitospäät ovat kytkettävissä toisiinsa päättömän rakenteen muodostamiseksi; ja jossa sauma-alueen (S) konepinnassa (6) on ainakin yksi poikkisuuntainen (CMD) kulutuslanka (20), joka kattaa hihnan (1) koko leveyden 15 poikkisuunnassa (CMD), ja joka on järjestetty hihnan (1) perusrakenteeseen ollen kuitenkin toiminnallisesti hihnan perusrakenteen (2) suhteen ylimääräinen kulutusta vastaanottava lanka; tunnettu siitä, että sauma-alueen (S) konepinnassa (6) on kulutusmassaa (21), jo-20 ka peittää ainakin osan sauma-alueen (S) langoista.

2. Patenttivaatimukseni mukainen hihna, tunnettu siitä, että kulutuslanka (20) ulottuu suuremman etäisyyden päähän hihnan konepinnasta (6) kuin hihnan muut langat ja liitoselimet, jolloin kulutuslan-25 ka (20) toimii kulutukselle uhrautuvana suojana.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hihna, tunnettu siitä, cd että kulutuslangan (20) paksuus on ainakin samansuuruinen kuin 0 konesuuntaisten (MD) lankojen (3) paksuus. "" 30

£ 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hihna, tunnet- t u siitä, lÖ että kulutuslangan (20) paksuus on ainakin 1,5-kertainen konesuun- o täisten (MD) lankojen (3) paksuuteen verrattuna. CM 35

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hihna, tunnet- t u siitä, että kulutuslangalla (20) on konepinnassa (6) pitkät vapaat juoksut yli ainakin viiden konesuuntaisen (MD) langan (3). 5

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tekstiilihihna, tunnettu siitä, että sauma-alueen (S) konepinnassa (6) on kulutusmassaa (21), joka peittää sauma-alueella (S) kaikki langat mukaan lukien kulutuslangat (20), 10 jolloin kulutusmassa (21) muodostaa sauma-alueen (S) uloimman pinnan konepinnassa (6).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tekstiilihihna, tunnettu siitä, 15 että hihnalla (1) on kudottu perusrakenne (2), joka käsittää useita konesuuntaisia (MD) lankoja (3) ja useita poikkisuuntaisia (CMD) lankoja (4), jotka sitoutuvat toisiinsa.

8. Menetelmä teollisen tekstiilihihnan valmistamiseksi, jossa mene- 20 telmässä: muodostetaan hihna (1), jolla on konesuuntainen (MD) pituus ja poikkisuuntainen (CMD) leveys, sekä prosessilaitteen puoleinen konepinta (6) ja käsiteltävän massan (M) puoleinen tuotepinta (5); kudotaan useista konesuuntaista (MD) langoista (3) ja useista poik-25 kisuuntaisista (CMD) langoista (4) hihnan perusrakenne (2); muodostetaan hihnaan (1) ensimmäinen liitospää (8) ja toinen liitos-o pää (9) sekä sauma-alueet (S) molempiin liitospäihin; CvJ ^ järjestetään liitospäihin liitoselimet (19, 22, 24) hihnan (1) kytkemi- ° seksi päättömäksi lenkiksi; ^ 30 ja jossa sovitetaan sauma-alueen (S) konepintaan (6) ainakin yksi | poikkisuuntainen (CMD) kulutuslanka (20) ulottumaan hihnan koko poikkisuun- iD täiselle (CMD) leveydelle, ja joka kulutuslanka (20) on järjestetty hihnan (1) perusrakenteeseen ollen kuitenkin toiminnallisesti hihnan perusrakenteen (2) £ suhteen ylimääräinen kulutusta vastaanottava lanka, ^ 35 tunnettu siitä, että applikoidaan sauma-alueelle (S) kulutusmassaa (21), joka peittää konepinnassa (6) ainakin osan sauma-alueen (S) langoista.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että kiinnitetään sauma-alueelle (S) useita kulutuslankoja (20) kutomalla.

10. Teollisen tekstiilihihnan käyttö, jossa hihna (1) on itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen, tunnettu siitä, että ajetaan hihnaa (1) päättömänä lenkkinä tasopesulaitteessa (10); ja 10 syötetään hihnan tuotepinnalle (5) massaa (M) ja kuljetetaan sitä ta- sopesulaitteen imupöydällä (12), jolloin hihnan (1) läpi suodattuu massan (M) sisältämää nestettä. 't δ c\j CD O X CC CL LO δ C\l δ CM