FI124515B - Menetelmä ja laitteisto pneumaattisessa materiaalinkäsittelyssä ja jätesäiliö/erotinlaite - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA LAITTEISTO PNEUMAATTISESSA MATERIAALINKÄSITTELYSSÄ JA JÄTESÄILIÖ/EROTINLAITE

5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä.

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 7 johdanto-osan mukainen laitteisto.

10 Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 13 mukainen jätesäi-liö/erotinlaite.

Keksintö liittyy yleisesti materiaalinsiirtojärjestelmiin, kuten alipainekuljetusjärjes-telmiin, erityisesti jätteiden keräilyyn ja siirtoon, kuten talousjätteiden siirtoon.

15

Keksinnön tausta

Tunnetaan järjestelmiä, joissa jätteitä siirretään putkistossa paine-eron tai imun avulla. Näissä jätteet siirretään pitkiä matkoja putkistossa imemällä. Tyypillistä niil-20 le on, että paine-eron aikaansaamiseen käytetään alipainelaitteistoa, jossa alipaine siirtoputkeen aikaansaadaan alipainekehittimillä, kuten alipainepumpuilla tai ejektorilaitteistolla. Siirtoputkessa on tyypillisesti ainakin yksi venttiilielin, jota avaamalla ja sulkemalla säännöstellään siirtoputkeen tulevaa korvausilmaa. Järjestelmissä käytetään materiaalin syöttöpäässä syöttöpisteitä, kuten jätekuiluja, 25 joihin materiaali, kuten jätemateriaali, syötetään ja josta siirrettävä materiaali siirretään siirtoputkeen avaamalla tyhjennysventtiilielin. Jätteiden siirto tapahtuu pää-asiassa ilmavirtauksen aiheuttaman paine-eron avulla. Ilmavirtaus saadaan aikaan ° yleensä imemällä putkiston läpi ilmaa. Jätemateriaalia, kuten esimerkiksi pussei- 0 hin pakattua jätemateriaalia, siirretään syöttöpisteestä siirtoputkeen ja edelleen ^ 30 erotuslaitteeseen, jossa jätteet erotetaan kuljetusilmasta. Erotuslaitteen yhteydes- 1 sä voi olla siirtolaite, kuten sylinteri-mäntä-yhdistelmään järjestetty siirtoelin, jolla jätteet siirretään erotuslaitteesta jätesäiliöön, esimerkiksi kuljetuskonttiin. Tällaiset o ratkaisut, joissa on erillinen erotinlaite, esimerkiksi pyörre-erotin, ja siitä erillinen m jätesäiliö, sopivat hyvin laajoihin järjestelmiin, joissa jäteaseman tilavaatimukset ^ 35 eivät aseta rajoituksia. Tunnetaan myös ratkaisuja, joissa jätemateriaalia johde taan siirtoputkessa suoraan jätesäiliöön, joka toimii samalla erotinlaitteena. Nämä on tarkoitettu lähinnä pienehköihin järjestelmiin. Tällainen jätesäiliö/erotinlaite on 2 usein järjestetty kuljetuskoniin tapaiseksi. Niitä kutsutaan alalla tasoerotinkonteik-si. Ongelmana tunnetuissa jätesäiliön ja erotinlaitteen yhdistelmissä, erityisesti ta-soerotinkonteissa, on se että niissä osa materiaalista, tai tietynlaiset materiaalit jäävät säiliötilassa löysästi pakatuksi ja siten tilaa vieväksi.

5 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aivan uudenlainen ratkaisu pneumaattisen jätteidenkuljetusjärjestelmän yhteyteen. Eräänä keksinnön tavoitteena on aikaansaada ratkaisu, jonka avulla vältetään tunnetun tekniikan ongel-10 mia. Eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada ratkaisu, jonka avulla voidaan tehokkaasti täyttää jätesäiliö/erotinlaitteen säiliötilaa materiaalilla.

Keksinnön lyhyt selostus 15 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksissa 2-6.

20

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksessa 7.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu pa-25 tenttivaatimuksissa 8 -12.

Keksinnön mukaiselle jätesäiliö/erotinlaitteelle on tunnusomaista se, mitä on mai-° nittu patenttivaatimuksessa 13.

i

CO

o 30 Keksinnön mukaiselle jätesäiliö/erotinlaitteelle on lisäksi tunnusomaista se, mitä x on mainittu patenttivaatimuksissa 14-17.

CL

o >- Keksinnön mukaisella ratkaisulla on lukuisia merkittäviä etuja. Keksinnön mukai-

C\J J

sella ratkaisulla voidaan tehokkaasti täyttää pneumaattisten materiaalin putkikulje-^ 35 tusjärjestelmien jätesäiliö/erotinlaitteiden säiliötila. Tämä mm. tehostaa jätteiden kuljetuksen ja varastoinnin prosesseja. Keksinnön mukainen ratkaisu mahdollistaa 3 aikaisempaa yksinkertaisemman jätesäiliö/erotinlaitteiden, jonka yhteydessä ei tarvita erilista puristinlaitetta.

5 Kuvioiden lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 10 Kuvio 1 esittää erästä keksinnön toteutusmuotoa pneumaattisen jätteiden siirtojärjestelmän yhteydessä yksinkertaistettuna ja osittain poikkileikattuna,

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen jätesäiliö/erotinlaitteen toteutusmuotoa kuvion 1 suunnasta C yläseinämä poistettuna ensimmäisessä toimintatilassa, 15

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen jätesäiliö/erotinlaitteen toteutusmuotoa kuvion 1 suunnasta C yläseinämä poistettuna toisessa toimintatilassa,

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen jätesäiliö/erotinlaitteen toteutusmuotoa kuvion 20 1 suunnasta C yläseinämä poistettuna kolmannessa toimintatilassa,

Kuvio 5 esittää keksinnön mukaisen jätesäiliö/erotinlaitteen toteutusmuotoa poikkileikattuna kuvion 4 viivaa A-A pitkin, ja 25 Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen jätesäiliö/erotinlaitteen toteutusmuotoa kuvion 1 suunnasta C yläseinämä poistettuna eräässä toimintatilassa.

c3 Keksinnön yksityiskohtainen selostus i 00 o 30 Kuvioissa 1 on esitetty kaaviona eräs pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän x osa, jossa on materiaalin siirtoputki 100, jonka varrelle on järjestetty ainakin yksi, tyypillisesti useita syöttöpisteitä 108. Syöttöpiste 108 on kuljetettavaksi tarkoitetun o materiaalin, erityisesti jätemateriaalin, syöttöasema, josta kuljetettavaksi tarkoitettu co materiaali W, erityisesti jätemateriaali, kuten pusseihin tai säkkeihin pakattu ta- ^ 35 lousjäte tai kierrätettävä materiaali, syötetään siirtojärjestelmään. Syöttöpiste 108 voi olla myös jätekuilu, johon materiaalia syötetään rakennuksen eri kerroksista olevista syöttöaukoista. Järjestelmä voi käsittää useita syöttöasemia 108, joista 4 kuljetettavaksi tarkoitettua materiaalia syötetään siirtoputkistoon 100, 101A, 101B, 101C. Syöttöpisteen yhteydessä mahdollisesti olevaa sulkuelintä, kuten venttii-lielintä 104, avaamalla ja sulkemalla voidaan siirtää materiaalia syöttöpisteestä 108 siirtoputkeen 100. Syöttöpiste 108 liitetään venttiilin puolelta siirtoputkeen 100 5 tai siihen yhteydessä olevaan syöttöputkeen. Tyypillisesti siirtoputkisto käsittää pääsiirtoputken 100, johon on voitu liittää useita haarasiirtoputkia 101 A, 101B, 101C ja joihin puolestaan on voitu liittää useita syöttöasemia 108. Kuvion 1 sovel-lutusmuodossa syöttöpisteenä 108 on maan pinnalle sijoitettu jätemateriaalin syöttöpiste 107. Syöttöpisteen 108 ja venttiilielimen 104 välillä on syöttökanava 106, 10 joka on sovitettu toimimaan siirrettävän materiaalin W välisäiliönä.. Siirtoputkisto voi olla järjestetty kulkemaan maan alla. Kuvion sovellutusmuodossa siirtoputkis-tossa on korvausilmakanavia 102, joihin on järjestetty korvausilmaventtiili 109.

Siirtoputkessa on tyypillisesti ainakin yksi venttiilielin, jota avaamalla ja sulkemalla 15 säännöstellään siirtoputkeen tulevaa korvausilmaa. Järjestelmissä käytetään materiaalin syöttöpäässä syöttöpisteitä 108, kuten jätekuiluja, joihin materiaali, kuten jätemateriaali, syötetään ja josta siirrettävä materiaali siirretään siirtoputkeen avaamalla tyhjennysventtiilielin 104. Jätteiden siirto tapahtuu pääasiassa ilmavirtauksen aiheuttaman paine-eron avulla. Ilmavirtaus saadaan aikaan yleensä ime-20 mällä putkiston läpi ilmaa. Jätemateriaalia W, kuten esimerkiksi pusseihin pakattua jätemateriaalia, siirretään syöttöpisteestä 108 siirtoputkeen 100 ja edelleen erotus-laitteeseen, jossa jätteet erotetaan kuljetusilmasta.

Keksinnössä olennainen laite on jätesäiliö/erotinlaite 50, joka on keksinnön mukai-25 sesti yhdistelmä materiaalin keräyssäiliötä, joka muodostuu säiliöstä, ja siihen järjestetystä kuljetusiIman ja siirrettävän materiaalin toisistaan erottavista välineistä. Jätesäiliö/erotinlaite 50 on erään sovellutusmuodon mukaan siirrettävä säi-° liö/erotinlaite, esimerkiksi ns. tasoerotinkontti. Siirtoputki 100 on yhdistettävissä i o jätesäiliön/erotinlaitteeseen 50, jossa kuljetettava materiaali erotetaan kuljetusil- i 30 masta. Jätesäiliö/erotinlaitteen 50 seinämään, kuviossa päätyseinämään 54 on x muodostettu tuloaukko 55, johon siirtoputki 100 on sovitettavissa. Kuviossa siirto- putken 100 pää on sovitettu tuloaukkoon 55, sen seinämän 55’ sisään. Siirtoput-o keen 100 voi myös olla muodostettu liitoselin ja säiliön seinämään tuloaukkoon 55 vastaosa, kuten seinämästä 55’ muodostettu kaulus. Liitoselin ja vastaosa voivat ^ 35 tällöin muodostaa yhdessä liitosvälineet, esimerkiksi pikaliitoksen. Jätesäili- öön/erotinlaitteeseen 50 on muodostettu liitäntä 56, johon voidaan liittää alipaine-lähteen alipainekehittimestä 31 tuleva putki tai letku 34 vastaosalla.

5

Kuvion 1 sovellutusmuodossa pneumaattisen jätteensiirtojärjestelmän alipaineläh-de 30 käsittää alipainekehittimen 31, jota käytetään käyttölaitteella 32. Alipaineke-hitin 31 voi olla esimerkiksi alipainepumppu tai muu alipainetta aikaansaava väli-5 ne. Alipainekehittimen 31 imupuoli on liitetty väliaineenkulkutien 34 välityksellä jä-tesäiliöön/erotinlaitteeseen 50. Tällöin voidaan aikaansaada jätesäili-öön/erotinlaitteeseen 50 sen säiliötilaan 68 ja tuloaukon 55 kautta siirtoputkistoon 100, 101A, 101B, 101C materiaalinsiirrossa tarvittava imu/paine-ero. Alipainekehittimen 31 ja jätesäiliön/erotinlaitteen 50 välissä on suodatinlaite 35. Alipainekehitti- 10 men 31 puhalluspuolella on ulospuhalluskanava 33. Alipainelähde 30, sen alipai-nekehitin 31, on imupuolelta väliaineenkulkutien 34 välityksellä liitettävissä jätesäiliön/erotinlaitteen 50 liitäntään 56 järjestetyllä vastaosalla. Alipainelähteen ja jätesäiliön/erotinlaitteen 50 välisessä väliaineenkulkutiessä on venttiilielin 36, jolla yhteys alipainelähteestä 30 jätesäiliöön/erotinlaitteeseen voidaan avata ja sulkea.

15 Kuvioissa 2-6 on esitetty sovellutusmuoto, jossa alipainekehittimen imupuolen väliaineen kulkutie 34 haarautuu toiseksi väliaineen kulkutieksi 34’ ja on johdettu toiseen kohtaan jätesäiliössä/erotinlaitteessa järjestettyyn liitäntään 56. toinen väliai-neenkulkutie 34’ käsittää toisen venttiilielimen 36’, yhteyden avaamiseksi ja sulkemiseksi alipainekehittimen imupuolelle.

20

Kuvioiden 1-6 mukaisessa ratkaisussa jätesäiliö/erotinlaite 50 käsittää pohjan 52, päätyseinämän 51, yläseinämän 53, sivuseinämät 66, 67 ja toisen päätyseinämän 54. Seinämät 51, 52, 53, 54, 66, 67 rajaavat säiliötilan 68. Jätesäi-liö/erotinlaitteessa 50 on kuvion sovellutusmuodossa ainakin yksi imukanava 57, 25 joka ulottuu liitännästä 56 jätesäiliön/erotinlaitteen sisätilaan. Kuvion sovellutus-muodossa imukanava 57 on järjestetty jätesäiliön/erotinlaitteen säiliötilan 68 ylä-osaan ja säiliön pituussuuntaan nähden kohtisuorassa poikkileikkauksessa (kuvio ° 5) yläseinämän 53 ja sivuseinämän 66 ja/tai 67 välisen kulma-alueeseen tai sen i o läheisyyteen. Kuvioiden sovellutusmuodossa jätesäiliössä on kaksi imukanavaa i 30 57, 57’. Näistä ensimmäinen imukanava 57 on järjestetty säiliön pituussuuntaan x nähden kohtisuorassa poikkileikkauksessa (kuvio 5) yläseinämän 53 ja sivuseinä män 67 väliselle kulma-alueelle tai sen läheisyyteen ja toinen imukanava 57’ ylä-o seinämän 53 ja toisen sivuseinämän 66 väliselle kulma-alueelle tai sen läheisyy-teen. Yhteys alipainekehittimen 31 imupuolelle eli imu voidaan järjestää joko en-^ 35 simmäisen imukanava 57 tai toisen imukanava 57’ tai molempien imukanavien 57,57’ kautta. Ensimmäisen imukanavan 57 yhteys alipainekehittimen 31 imupuolelle voidaan avata ja sulkea kuvioissa ensimmäisellä venttiilielimellä 36. Toisen 6 imukanavan 57’ yhteys alipainekehittimen imupuolelle voidaan avata ja sulkea toisella venttiilielimellä 36’.

Kuvioiden 2-6 sovellutusmuodossa tuloaukko 55 siirtoputkesta 100 jätesäili-5 öön/erotinlaitteeseen sen säiliötilaan 68 on järjestetty ensimmäisen imukanavan 57 ja toisen imukanavan 57’ väliin.

Imukanavaan 57, 57’ on järjestetty sen pituudelle ainakin yksi imuaukko 58. Kuvion 1-6 sovellutusmuodossa imuaukkoja 58 on useita imukanavan 57, 57’ pituudelle) le ja mahdollisesti myös imukanavan 57, 57’ seinämän kehälle järjestettyinä. Säiliötilaan 68 on järjestetty lisäksi ilmaa läpäisevä seinämäosa 59, kuten tiheä verkko, joka päästää ilman läpi, mutta estää ainakin suurikokoisten jätemateriaalipar-tikkeleiden pääsyn imukanavan 57, 57’ imuaukoista 58. Ilmaa läpäisevä seinämä-osa 59 ja säiliön yläseinämä 53 ja toinen sivuseinistä 66 tai 67 muodostavat säili-15 ön pituussuuntaisen kammiotilan, johon imukanava 57, 57’ on järjestetty. Kun alipainekehittimen 31 imupuoli on kytketty vaikuttamaan ensimmäisen väliainekana-van 34 ja liitännän 56 kautta ensimmäiseen imukanavaan 57, vaikuttaa imu ensimmäisen imukanavan imuaukkojen 58 kautta ja ilmaa läpäisevän seinämän 59 läpi jätesäiliön/erotinlaitteen säiliötilaan 68 ja edelleen tuloaukon 55 kautta siirto-20 putkistoon 100, 101 A, 101B, 101C. Säiliötilaan 68 tuloaukosta 55 syötettävä materiaali ohjautuu vaikuttavan imun puolelle säiliötilassa 68. Kuviossa 2 imu vaikuttaa säiliötilaan ensimmäisen imukanavan 57 imuaukkojen 58 kautta. Tällöin ensimmäinen venttiili 36 on auki. Toinen venttiili 36’ sulkee väliaineyhteyden alipainekehittimen imupuolelta toiseen imukanavaan 57’. Kuvion 2 mukaisesti säiliöön joh-25 dettavat materiaaliyksiköt W, kuten jätemateriaalia sisältävät pussit, ohjautuvat säiliötilassa siirtoputkesta syöttöaukon 55 suunnasta olennaisesti ensimmäisen ^ imukanavaan 57 puolelle säiliötilaa. Säiliötila alkaa täyttyä erään sovellutusmuo- ° don mukaan säiliötilan 68 vastakkaisesta päästä syöttöaukkoon 55 nähden.

CO

cp 30 Kuviossa 3 on esitetty toimintatila, jossa imu vaikuttaa ensimmäisen imukanavan x 57 ja toisen imukanavan imuaukkojen 58 kautta säiliötilaan 68 ja edelleen tulo- aukon kautta siirtoputkeen 100. Tällöin tuloaukosta 55 syötettävä materiaali ohjau-° tuu jotakuinkin keskelle säiliötilassa, kun imuvaikutukset ensimmäisen ja toisen imukanavan kautta ovat olennaisesti toisiaan vastaavat, o c\j -33

Kuviossa 4 on esitetty tilanne, jossa ensimmäinen venttiilielin on suljettu ja toinen venttiilielin 36’ auki, eli väliaineyhteys alipainekehittimen imupuolelta säiliötilaan 68 7 on auki toisen imukanavan 57’ imuaukkojen 58 kautta. Säiliöön johdettavat mate-riaaliyksiköt W, kuten jätemateriaalia sisältävät pussit, ohjautuvat säiliötilassa siir-toputkesta syöttöaukon 55 suunnasta olennaisesti toisen imukanavan57’ puolelle säiliötilaa.

5

Materiaali w, kuten pusseihin tai säkkeihin pakattu talousjäte tai kierrätettävä materiaali, syötetään syöttöpisteestä 108 putkistoon 101 A, 101B, 101C, 100, jossa se siirretään imun/paine-eron ja/tai putkistossa virtaavan kuljetusilman avulla jätesäi-liö/erotinlaitteeseen 50 tuloaukosta 55.

10

Materiaali erotetaan kuljetusilmasta, esimerkiksi törmäyksen ja painovoiman avulla, niin, että painavampi materiaali W kulkeutuu säiliön alaosaan. Jätesäili-ön/erotinlaitteen 50 yläosaan on järjestetty imukanava 57, joka on yhdistetty ali-painekehittimen 31 imupuolelle. Kuljetusilma poistuu jätesäiliön/erotinlaitteen säi-15 liöosasta 68 imukanavaan 57. Ilmaa läpäisevä seinämä 59 estää ainakin suurempien materiaalipartikkeleiden pääsyn imukanavaan. Pienemmät partikkelit suodatetaan suodatinlaitteessa 35 (kuvio 1).

Kun materiaalia kertyy jätesäiliön/erotinlaitteen 50 tuloaukosta 55 kuljetusilman 20 mukana, törmää ainakin osa materiaalista w aluksi säiliön takaseinämään 51 ja putoaa alaspäin säiliötilassa 68. Näin tapahtuu kuvioiden 2-4 mukaisissa tilanteissa jätesäiliön/erotinlaitteen säiliötilan 68 täytön alkuvaiheessa. Täyttymisen edistyttyä materiaali W törmää säiliöön jo aikaisemmin kertyneeseen materiaaliin.

25 Kuviossa 6 on esitetty toimintatila, jossa säiliöön on kertynyt jo merkittävä määrä materiaalia W. Kun jätesäiliö/erotinlaite 50 alkaa täyttyä, imuvaikutus kasvaa niillä alueilla, joilla ei vielä ole materiaalia W. Kuvion 6 mukaisesti sivuttaisimuvaikutus ° kasvaa ja samalla materiaalia siirtyy jyrkemmässä kulmassa imun puolelle.

i

CO

o 30 Keksintö kohdistuu siis menetelmään pneumaattisen materiaalin siirtojärjestelmän x jätesäiliö/erotinlaitteen 50 täyttämiseksi, jossa menetelmässä materiaalia johde taan materiaalisäiliöön siirtoputkesta 100 tuloaukon 55 kautta ja jossa materiaalin o siirrossa tarvittavan imun/alipaineen aikaansaamiseksi alipainelähteen 30 imupuoli kytketään vaikuttamaan jätesäiliö/erotinlaitteen 50 säiliötilaan ja edelleen siirtoput-^ 35 keen 100. Alipainelähteen imun vaikutuskohtaa tai vaikutusvoimakkuutta jätesäi liö/erotinlaitteen 50 säiliötilassa 68 muuttelemalla vaikutetaan tuloaukosta 55 säiliötilaan johdettavan materiaalin W syöttösuuntaan säiliötilassa.

8

Erään sovellutusmuodon mukaan imun vaikutuskohtaa muutetaan vaihtelemalla ja/tai avaamalla ja/tai sulkemalla väliaineyhteyksiä alipainekehittimen imupuolelta imuaukkoon 58.

5

Erään sovellutusmuodon mukaan menetelmässä säiliötilaan 68 on järjestetty ainakin kaksi imukanavaa, ensimmäinen imukanava 57 ja toinen imukanava 57’, joissa kussakin on ainakin yksi imuaukko 58, jolloin menetelmässä avataan ja/tai suljetaan venttiilielimellä 36, 36’ väliaineyhteys alipainekehittimen imupuolelta ensim-10 mäiseen ja/tai toiseen imukanavaan 57, 57’.

Erään sovellutusmuodon mukaan täytetään säiliötilaa 68 materiaalilla halutulla tavalla ohjaamalla materiaalia W haluttuihin säiliötilanosiin imuun vaikuttamalla.

15 Erään sovellutusmuodon mukaan että menetelmässä imun vaikutuskohtaa muutetaan säiliötilan yläosaan järjestettyjen imukanavien 57, 57’ välillä.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaali W on jätemateriaalia, erityisesti pussiin tai säkkiin pakattua talousjätettä tai kierrätettävää materiaalia.

20

Keksintö kohdistuu myös laitteistoon pneumaattisen materiaalin siirtojärjestelmän jätesäiliö/erotinlaitteen 50 täyttämiseksi, jossa materiaalisäiliössä on tuloaukko 55, johon siirtojärjestelmän materiaalin siirtoputki 100 on liitettävissä materiaalin johtamiseksi siirtoputkesta jätesäiliö/erotinlaitteen säiliöosaan, ja välineet materiaalin 25 siirrossa tarvittavan imun/alipaineen aikaansaamiseksi alipainelähteen 30 imupuo-lin kytkemiseksi jätesäiliö/erotinlaitteen 50 säiliötilaan 68 ja edelleen siirtoputkeen 100. Laitteisto käsittää välineet 34, 34’, 36, 36’, 57, 57’, 58 alipainelähteen 30 imun ° vaikutuskohdan tai vaikutusvoimakkuuden muuttelemiseksi jätesäiliö/erotinlaitteen i 0 50 säiliötilassa 68 niin, että vaikutetaan tuloaukosta 55 säiliötilaan johdettavan ma- i 30 teriaalin W syöttösuuntaan säiliötilassa 68.

CC

Erään sovellutusmuodon mukaan välineet 34, 34’, 36, 36’, 57, 57’, 58 alipaineläh-o >- teen 30 imun vaikutuskohdan tai vaikutusvoimakkuuden muuttelemiseksi käsittä-

C\J

vät ainakin kaksi imukanavaa 57, 57’, joissa on ainakin yksi imuaukko 58, sekä ^ 35 venttiilivälineet 36, 36’ imukanavien kytkemiseksi alipainelähteen imupuolelle.

9

Erään sovellutusmuodon mukaan säiliötilaan 68 on järjestetty ainakin kaksi imu-kanavaa, ensimmäinen imukanava 57 ja toinen imukanava 57’, joissa kussakin on ainakin yksi imuaukko 58, jolloin menetelmässä avataan ja/tai suljetaan venttii-lielimellä 36, 36’ väliaineyhteys alipainekehittimen imupuolelta ensimmäiseen ja/tai 5 toiseen imukanavaan 57, 57’

Erään sovellutusmuodon mukaan ensimmäinen imukanava 57 ja toinen imukanava 57’ on järjestetty säiliötilassa 68 vaakasuunnassa tuloaukon 55 eri puolille.

10 Erään sovellutusmuodon mukaan imukanava57, 57’ ulottuu säiliötilassa 68 ainakin osalle sen pituutta ja/tai leveyttä.

Erään sovellutusmuodon mukaan imukanavaan 57, 57’ on järjestetty useita imu-aukkoja 58 sen pituudelle jaetusti.

15

Keksintö kohdistuu myös jätesäiliö/erotinlaiteeseen 50 materiaalin pneumaattisia putkikuljetusjärjestelmiä varten, joka laite käsittää ainakin yhden tuloaukon 55 sen liittämiseksi materiaalinsiirtoputkeen 100, ja välineet alipainekehittimen imupuolen liittämiseksi säiliöön. Jätesäiliö/erotinlaitteen säiliötilaan 68 on järjestetty ensim-20 mäinen imukanava 57 ja toinen imukanava57’, joissa kussakin on ainakin yksi imuaukko 58, ja välineet alipainelähteen imupuolen kytkemiseksi imukanaviin.

Erään sovellutusmuodon mukaan ensimmäinen imukanava 57 ja toinen imukanava 57’ on järjestetty säiliötilassa 68 vaakasuunnassa tuloaukon 55 eri puolille.

25

Erään sovellutusmuodon mukaan imukanava 57, 57’ ulottuu säiliötilassa 68 aina- kin osalle sen pituutta ja/tai leveyttä, o

C\J

i 0 Erään sovellutusmuodon mukaan imukanavaan 57, 57’ on järjestetty useita imu- i 30 aukkoja 58 sen pituudelle jaetusti.

CC

Erään sovellutusmuodon mukaan jätesäiliö/erotinlaite on konttityyppinen säiliö, o C\j m Tyypillisesti materiaali on jätemateriaalia, kuten pusseihin järjestettyä jätemateri- ^ 35 aalia. Jätekuilu voi olla sovitettu pneumaattisen jätteensiirtojärjestelmän osaksi tai se voi olla erillinen osa, jossa jätemateriaali johdetaan jätehuoneeseen jätesäiliöön tai vastaavaan.

10

Imukanava on erään sovellutusmuodon mukaan putki, letku tai vastaava.

Alan ammattihenkilölle on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin 5 sovellutusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Selityksessä mahdollisesti yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa esitettyjä tunnusmerkkejä voidaan tarvittaessa käyttää myös toisistaan erillisinä.

't δ c\j

CO

o C\j

X

cc

CL

O

C\j m co δ c\j

Claims (17)

1. Menetelmä pneumaattisen materiaalin siirtojärjestelmän jätesäiliö/erotinlaitteen (50) täyttämiseksi, jossa menetelmässä materiaalia johdetaan materiaalisäiliöön 5 siirtoputkesta (100) tuloaukon (55) kautta ja jossa materiaalin siirrossa tarvittavan imun/alipaineen aikaansaamiseksi alipainelähteen (30) imupuoli kytketään vaikuttamaan jätesäiliö/erotinlaitteen (50) säiliötilaan ja edelleen siirtoputkeen (100), tunnettu siitä, että alipainelähteen imun vaikutuskohtaa tai vaikutusvoimak-kuutta jätesäiliö/erotinlaitteen (50) säiliötilassa (68) muuttelemalla vaikutetaan tulo loaukosta (55) säiliötilaan johdettavan materiaalin (W) syöttösuuntaan säiliötilassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että imun vaikutuskohtaa muutetaan vaihtelemalla ja/tai avaamalla ja/tai sulkemalla väliaineyh-teyksiä alipainekehittimen imupuolelta imuaukkoon (58). 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä säiliötilaan (68) on järjestetty ainakin kaksi imukanavaa, ensimmäinen imukanava (57) ja toinen imukanava (57’), joissa kussakin on ainakin yksi imuauk-ko (58), jolloin menetelmässä avataan ja/tai suljetaan venttiilielimellä (36, 36’) vä- 20 liaineyhteys alipainekehittimen imupuolelta ensimmäiseen ja/tai toiseen imukana-vaan (57, 57’).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytetään säiliötilaa (68) materiaalilla halutulla tavalla ohjaamalla materiaalia (W) 25 haluttuihin säiliötilanosiin imuun vaikuttamalla.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ° menetelmässä imun vaikutuskohtaa muutetaan säiliötilan yläosaan järjestettyjen i o imukanavien (57, 57’) välillä, δ 30

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaali (W) on jätemateriaalia, erityisesti pussiin tai säkkiin pakattua talousjätet-o >- tä tai kierrätettävää materiaalia. CVJ m co ^ 35

7. Laitteisto pneumaattisen materiaalin siirtojärjestelmän jätesäiliö/erotinlaitteen (50) täyttämiseksi, jossa materiaalisäiliössä on tuloaukko (55), johon siirtojärjestelmän materiaalin siirtoputki (100) on liitettävissä materiaalin johtamiseksi siirto- putkesta jätesäiliö/erotinlaitteen säiliöosaan, ja välineet materiaalin siirrossa tarvittavan imun/alipaineen aikaansaamiseksi alipainelähteen (30) imupuolin kytkemiseksi jätesäiliö/erotinlaitteen (50) säiliötilaan (68) ja edelleen siirtoputkeen (100), tunnettu siitä, että laitteisto käsittää välineet (34, 34’, 36, 36’, 57, 57’, 58) ali-5 painelähteen (30) imun vaikutuskohdan tai vaikutusvoimakkuuden muuttelemisek-si jätesäiliö/erotinlaitteen (50) säiliötilassa (68) niin, että vaikutetaan tuloaukosta (55) säiliötilaan johdettavan materiaalin (W) syöttösuuntaan säiliötilassa (68).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välineet (34, 10 34’, 36, 36’, 57, 57’, 58) alipainelähteen (30) imun vaikutuskohdan tai vaikutusvoi makkuuden muuttelemiseksi käsittävät ainakin kaksi imukanavaa (57, 57’), joissa on ainakin yksi imuaukko (58), sekä venttiilivälineet (36, 36’) imukanavien kytkemiseksi alipainelähteen imupuolelle.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että säiliöti laan (68) on järjestetty ainakin kaksi imukanavaa, ensimmäinen imukanava (57) ja toinen imukanava (57’), joissa kussakin on ainakin yksi imuaukko (58), jolloin menetelmässä avataan ja/tai suljetaan venttiilielimellä (36, 36’) väliaineyhteys alipai-nekehittimen imupuolelta ensimmäiseen ja/tai toiseen imukanavaan (57, 57’) 20

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen imukanava (57) ja toinen imukanava (57’) on järjestetty säiliötilassa (68) vaakasuunnassa tuloaukon (55) eri puolille.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 7-10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että imukanava(57, 57’) ulottuu säiliötilassa (68) ainakin osalle sen pituutta ja/tai le-veyttä. δ C\J i

§ 12. Jonkin patenttivaatimuksista 7-11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että i 30 imukanavaan (57, 57’) on järjestetty useita imuaukkoja (58) sen pituudelle jaetusti. CC

13. Jätesäiliö/erotinlaite (50) materiaalin pneumaattisia putkikuljetusjärjestelmiä ? varten, joka laite käsittää ainakin yhden tuloaukon (55) sen liittämiseksi materiaako linsiirtoputkeen (100), ja välineet alipainekehittimen imupuolen liittämiseksi säili- ^ 35 öön, tunnettu siitä, että jätesäiliö/erotinlaitteen säiliötilaan (68) on järjestetty ensimmäinen imukanava (57) ja toinen imukanava(57’), joissa kussakin on ainakin yksi imuaukko (58), ja välineet alipainelähteen imupuolen kytkemiseksi imukana-viin.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen jätesäiliö/erotinlaite, tunnettu siitä, että 5 ensimmäinen imukanava (57) ja toinen imukanava (57’) on järjestetty säiliötilassa (68) vaakasuunnassa tuloaukon (55) eri puolille.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen jätesäiliö/erotinlaite, tunnettu siitä, että imukanava (57, 57’) ulottuu säiliötilassa (68) ainakin osalle sen pituutta 10 ja/tai leveyttä.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 13-15 mukainen jätesäiliö/erotinlaite, tunnet-t u siitä, että imukanavaan (57, 57’) on järjestetty useita imuaukkoja (58) sen pituudelle jaetusti. 15

17. Jonkin patenttivaatimuksista 13-16 mukainen jätesäiliö/erotinlaite, tunnet-t u siitä, että jätesäiliö/erotinlaite on konttityyppinen säiliö. 't δ (M CO cp δ X DC CL O δ LO CO δ C\1