FI12449U1 - Apulaite ajoneuvoa, erityisesti pakettiautoa varten - Google Patents

Description

APULAITE AJONEUVOA, ERITYISESTI PAKETTIAUTOA VARTEN

Keksinnön kohteena on apulaite ajoneuvoa, erityisesti pakettiautoa varten, johon apulaitteeseen kuuluu ajoneuvoon tuettava tukirakenne ja tukirakenteeseen liikkuvasti tuettava tu-kielin, ja tukirakenteeseen kuuluu reunakiskot, ja tukielin on sovitettu järjestettäväksi reunakiskojen väliin korkeus-suunnassa oleellisesti samalle tasolle reunakiskojen kanssa.

Yhtenä apulaitteena tunnetaan tolppanostin, jossa tolppa kiinnitetään ajoneuvon lattiaan lähelle kuormatilan oviaukkoa. Tolppaan on kiinnitetty varsi, jonka päässä on esimerkiksi käsikäyttöinen vinssi. Varsi on kääntyvä ja se ulottuu ajoneuvon sisältä ajoneuvon ulkopuolelle. Tolpan kiinnittäminen tukevasti kuormatilan lattiaan on hankalaa. Samalla tolppa rajoittaa oviaukkoa. Toisin sanoen tolppa on tiellä hankaloittaen ajoneuvon lastausta ja käyttöä yleensäkin. Lisäksi varren ulottuma ja erityisesti nostokorkeus ovat vaatimattomia . W0-julkaisusta numero 2018172598 tunnetaan myös katon alapuolelle sovitettu puominostin, johon kuuluu teleskooppinen puomi. Puomin yläpuolella on kannatinosa, joka on kiinnitetty kuormatilan lattiaan tuettuun tukikehikkoon. Tässä nostokorkeus on tolppanostintä suurempi. Rakenne on kuitenkin monimutkainen ja painava ja se vie tilaa erityisesti puomin kohdalla. Tällöin puominostin rajoittaa kuormatilan käyttöä. Suurikokoisen ja monimutkaisen rakenteen takia puominostimen hankintahinta on lisäksi korkea. Mainittu puominostin on suunniteltu pääosin raskaankaluston, kuten esimerkiksi kuorma-autojen käyttötarkoituksiin kokonsa ja nostokapasiteettin-sa puolesta.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ajoneuvoa, erityisesti pakettiautoa varten uudenlainen apulaite, joka on entistä yksinkertaisempi ja kevyempi, mutta aikaisempaa vähemmän tilaa vievä. Tämän keksinnön mukaisen apulaitteen tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisista suojavaatimuksista. Keksinnön mukainen apulaite voidaan sovittaa osaksi ajoneuvoa, jolloin se on aina käytettävissä. Kuitenkin apulaite vie vähän tilaa. Kevyestä ja sirosta rakenteesta huolimatta apulaitteen kuor-mitettavuus on merkittävä. Keksinnön mukaisella apulaitteella varustettu ajoneuvo on monipuolinen ja helppokäyttöinen. Lisäksi apulaitteen kautta ajoneuvoon voidaan sisällyttää uusia ja yllättäviä ominaisuuksia.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, joissa

Kuva la esittää keksinnön mukaisen apulaitteen asennettuna ajoneuvoon,

Kuva Ib esittää osasuurennoksen kuvasta la,

Kuva 2a esittää kuvan la apulaitteen siirrettynä osittain ulos ajoneuvosta,

Kuva 2b esittää osasuurennoksen kuvasta 2a,

Kuva 3 esittää keksinnön mukaisen apulaitteen sovelluksen alaviistosta katsottuna,

Kuva 4a esittää keksinnön mukaisen apulaitteen sivulta kuvan 4b tasosta A - A katsottuna,

Kuva 4b esittää osasuurennoksen kuvasta 4a,

Kuva 4c esittää kuvan 3 apulaitteen päältä katsottuna,

Kuva 5 esittää poikkileikkauksen kuvan 4c tasosta B - B,

Kuva 6 esittää kuvan 4b apulaitteen muunnoksen kelkka ulos-vedettynä,

Kuva 7a esittää keksinnön mukaisen apulaitteen toisen sovelluksen kuvan 4a tavoin,

Kuva 7b esittää osan kelkasta sivulta katsottuna yläasennos-sa,

Kuva 7c esittää kuvan 7b osan ylhäältä katsottuna,

Kuva 7d esittää kuvan 7b osan ala-asennossa,

Kuva 7e esittää kuvan 7c osan ala-asennossa,

Kuva 8a esittää keksinnön mukaisen apulaitteen edestä kat sottuna,

Kuva 8b esittää osan keksinnön mukaisesta apulaitteesta etu-viistosta katsottuna,

Kuva 9 esittää keksinnön mukaisen apulaitteen sivulta katsottuna .

Kuvassa la esitetään ajoneuvo 10, johon on sovitettu keksinnön mukainen apulaite. Tässä ajoneuvo 10 on umpinainen pakettiauto, jonka kuormat ilassa 11 on takaovet 12 ja usein myös sivuovi 13. Sivulle aukeavien takaovien sijasta voi olla yläreunastaan saranoitu luukku, joka nousee ylös vaakatasoon (ei esitetty). Luukku hankaloittaa koneellista tavarankäsittelyä, koska esimerkiksi trukki ei välttämättä mahdu ylös nostetun luukun alle. Kuvan la mukaisesti keksinnön mukainen apulaite sijoittuu ajoneuvon 10 sisälle. Kuva Ib on osasuurennos kuvasta la. Esitetyn pakettiauton kuormatila on tässä hiukan korotettu, mutta apulaite voidaan sovittaa myös esitettyä pienempiin ja matalampiin malleihin.

Apulaite on tarkoitettu ajoneuvoa, erityisesti pakettiautoa varten. Pakettiauton kantavuus sallii painavienkin taakkojen kuljettamisen. Taakkoja on kuitenkin yleensä käsiteltävä käsin, mikä rajoittaa kuljettavien taakkojen painoa. Yleisesti sanottuna apulaitteeseen 14 kuuluu ajoneuvoon 10 tuettava tukirakenne 15. Apulaitteen rakennetta kuvataan tarkemmin kuvissa 2a - 7d. Apulaitteeseen 14 kuuluu lisäksi tukirakenteeseen 15 liikkuvasti tuettava tukielin 16. Tukirakenteella apulaite saadaan kiinnitettyä ajoneuvoon. Vastaavasti tukie- lintä voidaan käyttää tukipisteenä 17, jonka sijaintia voidaan ajoneuvon 10 ja erityisesti sen kuormatilan 11 suhteen muuttaa. Yleisesti sanottuna ajoneuvoon 10 kuuluvaan kuorma-tilaan 11 on järjestetty apulaite 14, johon kuuluu ajoneuvoon 10 tuettu tukirakenne 15 ja tukirakenteeseen 15 liikkuvasti tuettu tukielin 16.

Esitetyssä sovelluksessa tukirakenteeseen 15 kuuluu reunakis-kot 18. Reunakiskot ovat apulaitteen reunoissa, jolloin tukielin saadaan tuettua laajalta alalta. Lisäksi samalla reunakiskot muodostavat liikkumisväylän tukielimelle. Tällöin apulaitteen rakenne on yksinkertainen ja kompakti. Edelleen tukielin 16 on sovitettu järjestettäväksi reunakiskojen 18 väliin korkeussuunnassa oleellisesti samalle tasolle reu-nakiskojen 18 kanssa. Siten apulaite vie mahdollisimman vähän tilaa korkeussuunnassa, jolloin apulaite häiritsee mahdollisimman vähän kuormatilan käyttöä ja rajoittaa kuormatilan sisäkorkeutta minimimäärän. Siten apulaite voidaan sovittaa myös mataliin pakettiautoihin, joissa tilaa korkeussuunnassa on muutenkin vähän.

Tukielimeen muodostunutta tukipistettä voidaan hyödyntää eri tavoin. Esitetyssä sovelluksessa tukielimeen 16, tarkemmin sanottuna tukipisteeseen 17 on kiinnitetty toimilaite 19 taakan nostamiseksi. Tällöin toimilaitteella voidaan nostaa suurempia taakkoja kuin mitä käsin olisi mahdollista. Toisin sanoen toimilaitteella apulaitteesta muodostuu nostin. Tämä monipuolistaa ajoneuvon käyttöä. Samalla ajoneuvon lastaamista ja muutenkin kuormankäsittelyä voidaan helpottaa, mikä lisää myös työturvallisuutta käsittelyn samalla tehostuessa.

Kuvan Ib sovelluksessa toimilaite 19 on vinssi 20, joka on kiinnitetty tukielimeen 16. Vinssiin 20 kuuluu akseli 21, jolle on kierretty vaijeri 22. Akselin 21 jatkeeksi on lisäk- si sovitettu sähkömoottori 23 (kuva 3). Tällöin taakan nostaminen on kevyttä ja nopeaa. Kuvien 2a ja 2b mukaisesti apulaite on sovitettu siten, että tukipiste 17 on siirrettävissä ainakin osittain kuormatilan 11 ulkopuolella. Tällöin taakka voidaan nostaa ulkopuolelta kuormatilaan ja päinvastoin. Kuvassa 2a taakkana 24 esitetään suuri sähkömoottori 25, jonka käsittely vaatisi joka tapauksessa jonkin toimilaitteen. Usein varastoilla on erilaisia toimilaitteita taakan siirtämiseksi kuormatilaan. Sen sijaan esimerkiksi asennuspaikalla ei välttämättä olekaan käytettävissä toimilaitteita. Tällöin keksinnön mukaista apulaitetta voidaan käyttää taakkojen nostamiseen ja lisäksi siirtämiseen. Kiinteän sähkövinssin sijasta voidaan käyttää manuaalista vinssiä tai irrotettavasti kiinnitettyä taljaa. Tällöin käyttöjen välissä toimilaite tai erillinen nostolaite irrotetaan tukielimestä. Näin roikkuva nostolaite irrotetaan viemästä tilaa korkeussuunnassa. Siten yksinkertaisimmillaan tukipiste on koukku, lenkki tai vastaava. Tilapäisesti nostolaite voidaan kiinnittää lähes mihin kohtaan tukielintä. Kuvan Ib sovelluksessa vaijerin päässä on koukku, joka voidaan pujottaa esimerkiksi painaavan tuotteen, kuten esimerkiksi sähkömoottorin nostosilmukkaan. Koukkuun tai koukun tilalle voidaan sovittaa adapteri, joka kiinnittyy tynnyrin kaulukseen. Vinssiin voidaan kiinnittää myös muita taakan käsittelemiseen soveltuvia apuvälineitä.

Esitetyssä sovelluksessa reunakiskoihin 18 kuuluu ajoneuvokohtaisia kiinnityskappaleita 26 reunakiskojen 18 kiinnittämiseksi ajoneuvoon. Toisin sanoen reunakiskot ovat edullisesti samanlaisia erilaisille ajoneuvomalleille, jolloin malli-kohtaiset erot huomioidaan erilaisilla kiinnityskappaleilla. Esitetyssä sovelluksessa kussakin reunakiskossa 18 on neljä kiinnityskappaletta 26, jotka ruuvataan kuormatilan katonrajaan. Siten apulaite vie mahdollisimman vähän tilaa ja reuna-kiskot saadaan kiinnitettyä tukevasti ajoneuvoon. Kiinnitys- kappaleet voidaan vapaasti kiinnittää katonrajassa tavallisesti oleviin palkkeihin, joita ei lueta ajoneuvon kantavaksi rakenteeksi. Pienet muutokset ovat siis sallittuja. Edullisesti reunakiskotkin on kiinnitettyä irrotettavasti kiinni-tyskappaleisiin, jolloin asennuksen hienosäätö on mahdollista . Tässä tukielin 16 on kehämäinen kelkka 27, joka on pituussuunnassa tuettavissa reunakiskoihin 18 pituussuunnassa kahdelta eri poikkisuuntaiselta linjalta 28 ja 29 (kuva 4c) . Ensinnäkin kehämäisyys tekee kelkasta tukevan, mutta kevyen. Lisäksi tukipiste voidaan sijoittaa haluttuun kohtaan ajoneuvon leveyssuunnassa. Toiseksi kahden linjan ansiosta kelkka saadaan tuettua vakaasti.

Esitetyssä sovelluksessa kelkkaan 27 kuuluu vastakkain sovitettavat reunaosat 30, joiden väliin on järjestettävissä säädettävät poikkituet 31 kehämäisyyden muodostamiseksi. Tässäkin edullisesti reunaosat ovat yleismalliset ja kelkan leveys kuhunkin ajoneuvomalliin säädetään poikkitukien avulla. Esimerkiksi kuvassa 3 poikkituki 31 muodostuu profiiliputkesta, joka on sijoitettu reunaosien rakenneputkien sisään. Lukitsi-met jätetään esittämättä.

Yleisesti sanottuna reunakiskojen 18 pituus Lr on 1-2 kertaa kelkan 27 pituus Lk. Tällöin tukipisteen sijaintia kuor-matilassa voidaan muuttaa. Kiskojen pituuden lisäksi merkittävää on, miten edellä mainitut linjat on sijoitettu. Esitetyssä sovelluksessa ensimmäinen linja 28 on kelkan 27 päässä toisen linjan 29 ollessa oleellisesti kelkan 27 puolivälissä (kuva 4c) . Siten kelkkaa voidaan liikuttaa maksimissaan puolet pituudestaan ajoneuvon pituussuunnassa. Reunakiskoja pidentämällä ja/tai linjojen sijainteja lähemmäksi muuttamalla voidaan kelkan liikerataa edelleen pidentää.

Kuvissa 4a ja 4b esitetään yksittäinen reunakisko 18 sivulta katsottuna. Edullisesti reunakisko 18 on C-kisko, joka on sovitettu avautumaan kelkkaan 27 päin. Tällöin kelkka voidaan tukea yksinkertaisesti reunakiskojen väliin. Samalla rakenne on yksinkertainen ja matala, mutta tukeva ja hyvin suojattu. C-kisko on lisäksi jäykkää materiaalia, joka on kuitenkin hankintahinnaltaan edullista. Lisäksi C-kisko muodostaa tuki-vaikutukset sivusuuntien lisäksi myös alaspäin ja ylöspäin. Kuvan 5 poikkileikkauksessa C-kiskon sisään on sovitettu laakeroitu rulla 32, joka on kiinnitetty ulokeakseliin 33. Linjasta ja kelkan kuormituksesta riippuen rulla vastaa joko C-kiskon ylälaippaan tai alalaippaan. Käytännössä rullan ja C-kiskon välissä on pieni välys, jolloin kelkka on herkkäliik-keinen. Yksittäisen rullan tilalla voidaan käyttää useampaa rinnakkaista rullaa. Myös telirakenne on mahdollinen, jolloin kuormaa kantava pinta-ala suurenee. Samalla rullien talkelte-lu mahdollisiin epäpuhtauksiin estyy ja kelkka liikkuu tasaisesti. Tässä ulokeakseli 33 on kiinnitetty mutterein 34 kelkan 27 reunaosiin 30. Siten kelkan etäisyyttä reunakiskoista voidaan helposti hienosäätää. Leikkaustason kohdalla kelkkaan kuuluu kaksi rinnakkaista profiiliputkea, joihin ulokeakseli voidaan tukevasti kiinnittää. Vastaava tuenta on myös kelkan päässä, mutta ulokeakseli on huomattavasti lyhempi kuin keskellä kelkkaa. Kuvassa 5 ulokeakseli 33 esitetään ilman leikkaus viivoitusta .

Kuvissa 4a ja 4c ensimmäisen linjan 28 rulla on aivan reu-nakiskon 18 alkupäässä. Vastaavasti toisen linjan 29 rulla on noin reunakiskon 18 puolivälissä. Tällöin rullat ovat samalla tasolla, kun reunakisko on asennettu vaakasuoraan. Tässä reu-nakiskoon 18 kuuluu kaksi yhdensuuntaista osaa 35 ja 36, jotka on sovitettu korkeussuunnassa eri tasoille. Osat on valmistettu samanlaisesta C-profiilista. Osien päät on asetettu päällekkäin limittäin ja laippoihin on järjestetty rullan mentävät aukot. Tällöin toisen linjan 29 rulla 32 voi kulkea osasta toiseen. Alemman osan 36 pää on suljettu vinolla le-vykappaleella 37, joka samalla muodostaa vierintäpinnan rullalle 32. Rakenteella aikaansaadaan laakeroidulle rullalle 32 kuvassa 4b pistekatkoviivalla esitetty vaihesiirto, jolloin kelkka asettuu ulos vedettäessä alaviistoon asentoon. Kuvasta la poiketen monissa pakettiautoissa oviaukon yläreuna on huomattavasti kuormatilan kattoa alempana. Kynnys voi olla esimerkiksi 50 - 150 mm. Tällöin katonrajaan asennettuna kelkka törmäisisi oviaukon yläreunaa. Kuvassa la takaovi 12 aukeaa yläreunaan asti, joten edellä kuvattu kelkan niiaus olisi tarpeeton. Toinen rajoittava tekijä voi olla takaluukku, joka voi jäädä hiukan alaviistoon estäen kelkan ulostyöntymisen. Tällöin kelkan niiaus on myös erityisen edullinen. Kuvassa 2b kelkka 27 on ääriasennossaan, jolloin rulla 32 vastaan rajoi-tinpulttiin 38. Samalla tukipiste 17 on uloimmassa asemassaan. Katon alareunan jatketta esitetään katkoviivalla kuvassa 2b.

Korkeuden lisäksi oviaukko voi leveyssuunnassa olla kuormati-laa kapeampi. Niinpä kelkkaan 27 kuuluu linjojen 28 ja 29 ulkopuolinen osa 39, jonka leveys on muuta kelkkaa 27 pienempi. Tällöin mainittu ulkopuolinen osa mahtuu työntymään oviaukosta ulos. Samalla ulkopuolinen osa mahtuu takaluukun kaasu-jousten välistä (ei esitetty). Tällöin ajoneuvosta ja sen oviaukosta riippumatta kelkka voidaan esteettä vetää ulos. Samalla täysin sinään työnnettynä kelkka palaa vaaka-asentoon ollen mahdollisimman lähellä kattoa vieden siten mahdollisimman vähän tilaa korkeussuunnassa. Sovelluksen mukaisesti kelkka nousee vaaka-asentoon juuri ennen toista ääriasentoa. Tällöin taakan nostamisen jälkeen kelkka voidaan siirtää suojaan seuraavaa käyttöä odottamaan.

Varsinkin, jos apulaitteeseen on sovitettu sähköinen toimilaite, on helppoa sovittaa kelkkaan 27 yksi tai useampi valaisin 40. Tällöin tukipisteen alue voidaan valaista, mikä helpottaa työskentelyä. Kuvassa 3 esitetään kaksi valaisinta 40, joista toinen on kohdevalaisin 41 ja toinen on led-nauhan muodostama yleisvalaisin 42. Kuvassa 3 esitetään myös kelkkaan 27 sovitettu alapuolinen päällyste 45, joka kattaa oleellisesti koko kelkan 27. Tällöin päällyste toimii verhoiluna, joka samalla toimii ääni- ja lämpöeristeenä. Toisaalta päällysteenä voidaan käyttää esimerkiksi metallilevyä tai -verkkoa, jolloin kelkan rakenne edelleen tukevoituu.

Vastaavasti kelkkaan 27 voidaan sovittaa yläpuolinen päällyste 43, joka kattaa oleellisesti koko ulkopuolinen osan 39. Kyseisen osan ääriviivat esitetään kuvassa 6 katkoviivalla. Esimerkiksi yläpuolinen päällyste voi olla valokate, joka läpäisee valon mutta ei vettä. Siten nostettaessa voidaan olla suojassa sateelta viiston kelkan ohjatessa veden pois ajoneuvon läheltä. Kelkkaa voidaan käyttää suojana, vaikka toimilaitetta ei käytettäisikään nostamiseen. Tällöin ajoneuvon taakse muodostuu valaistu säänsuoja esimerkiksi asennustehtä-viin. Samalla kuvassa 6 esitetään vaihtoehtoisia tukipisteitä 17, jotka voivat sijaita myös kelkan toisessa päässä. Tällöin kelkan liikettä voidaan hyödyntää taakkojen siirtämiseen kuormatilan sisällä. Kelkkaan voidaan sijoittaa lisäpoikkitu-kia, joihin tukipiste voidaan sijoittaa. Esimerkiksi tukipiste voi olla poikkiputken ympärille siirrettävästi sovitettu silmukka, joka lukittuu paikoilleen taakkaa nostettaessa.

Edellä kuvatulla apulaitteella voidaan monipuolistaa ja helpottaa ajoneuvon hyödyntämistä. Kuvassa la esitetään periaatteellisesti tilanne, jossa apulaite ja erityisesti sen sähköinen toimilaite on liitetty ajoneuvoon 10 kuuluvaan sähköjärjestelmään 44. Vaihtoehtoisesti toimilaitteeseen sovite taan oma sähköistys. Edullisesti sähköistä toimilaitetta ohjataan langattomasti.

Keksinnön mukainen apulaite soveltuu erilaisiin ajoneuvoihin, erityisesti pakettiautoihin, joissa tila on rajallista ja nostimet ja muut apuvälineet yleensä puuttuvat. Esitetyssä sovelluksessa apulaite on asennettua ajoneuvon pituussuunnassa, mutta se voidaan asentaa myös ajoneuvon poikkisuuntaises-ti. Lisäksi pitkissä ajoneuvoissa voi olla kaksikin nostinta, toinen takana ja toinen sivulla.

Kelkka liikkuu kevyesti laakeroitujen rullien pyöriessä reu-nakiskoissa. Lähtökohtaisesti kelkkaa liikutetaan käsin. Tosin sisäänvetoon voidaan sovittaa rissalla varustettu vetona-ru, talja tai vinssi. Tällöin kelkan sisään vetäminen kuormattunakin on kevyttä ja nopeaa.

Keksinnön mukainen apulaite on kevytrakenteinen, mutta tukeva. Apulaite on helposti integroitavissa ajoneuvon omiin rakenteisiin. Kaikkinensa apulaitteen massa on alle 100 kilogrammaa, jolloin hyötykuormaa pienenee vain vähän. Silti apulaite kantaa jopa 200 kilogramman kuormituksen. Ilman toimilaitetta apulaitteen hankintahinta voisi olla jopa vain viidennes tunnetun teleskooppinostimen hinnasta. Tällöin apulaite on mahdollista hankkia myös satunnaisiinkin tarpeisiin. Ellei ajoneuvossa ole palkkeja katonrajassa, käytetään pysty-tolppia, jotka tuetaan kuormatilan lattiaan. Toisaalta reuna-kiskot voidaan kiinnittää kuormatilaan sijoitettujen kaapis-tojen yläosiin. Käänteisesti katonrajaa asennettu apulaite ei rajoita kaapistojen asennusta. Joka tapauksessa kuormatilan lattia- ja seinäpinta voidaan hyödyntää apulaitteesta huolimatta .

Apulaitetta voidaan käyttää esimerkiksi seuraavalla tavalla. Ajoneuvon takaluukku tai -ovet aukaistaan. Kelkka vedetään lihasvoimalla ajoneuvosta ulos. Vinssin nostokoukku lasketaan nostettavan kappaleen viereen ja nostokoukku kiinnitetään. Suoritetaan nosto ja kelkka taakkoineen työnnetään ajoneuvon sisään. Taakka lasketaan vinssin avulla ajoneuvon lattialle. Taakan nostaminen ajoneuvosta suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä. Varsinkin kuormitetun kelkan sisään vetämiseen voidaan käyttää apuna esimerkiksi vinssiä.

Kuvissa 7a - 7e esitetään apulaitteen toinen sovellus. Rakenne ja toimintaperiaatteet ovat edellä kuvatun mukaisia. Tässä reunakisko 18 on kuitenkin suora ja yksiosainen, mikä tekee rakenteesta entistä yksinkertaisemman. Myös tässä laakeroitu rulla 32 on tuettu kiinnitetty ulokeakseliin 33, joka kuitenkin on kiinnitetty nivelvarteen 46. Nivelvarsi 46 on lisäksi tuettu kääntyvästi kelkan reunaosaan 30, josta tässä esitetään vain osa. Selvyyden vuoksi kuvissa 7c ja 7e esitettävä tukirauta 47 jätetään esittämättä kuvissa 7b ja 7d. Käyttöjen välissä nivelvarsi 46 on reunaosan 30 suuntainen, jolloin kelkka on vaakasuorassa ja mahdollisimman lähellä ajoneuvon kattoa. Edullisesti kelkka lukitaan tähän asentoon säilytyksen ja ajon ajaksi. Lukitus vapauttamalla kelkkaa voidaan liikuttaa ja samalla nivelvarsi voi kääntyä. Yleisemmin sanottuna keksinnön mukaan lähinnä kelkan 27 keskiosaa olevalle linjalle 29 sovitetun tuen sijainti on järjestetty muuttuvaksi kelkan 27 suhteen. Tällöin kelkka niiaa kuten ensimmäises-säkin sovelluksessa ja kelkka asettuu alaviistoon asentoon (kuva 2b).

Kuvassa 8a esitetään keksinnön mukainen apulaite edestä katsottuna kelkka 27 ulosvedettynä. Tällöin kelkka 27 on niiannut keksinnön mukaisesti. Tässä nivelvarsi 46 näkyy selvästi reunakiskon 18 ja kelkan 27 välissä. Myös kuvassa 8b kelkka 27 on ulosvedettynä, mutta kuvakulma ja perspektiivi ovat havainnollisuuden vuoksi vääristettyjä. Molempien linjojen rulla kulkevat samassa suorassa reunakiskossa 18. Nivelvarren 46 ansiosta kelkka 27 laskeutuu alaviistoon, kun kelkkaa 27 vedetään ulos .

Kuvassa 9 esitetään keksinnön mukainen apulaite sivulta katsottuna. Jälleen kelkka 27 on ulosvedettynä. Tällöin taaempi eli ensimmäisen linjan rulla on reunakiskon 18 puolivälissä. Kelkka siirrettäessä takaisin kuljetusasentoon osuu nivelvar-si reunakiskoon 18 sovitettuun vasteeseen 48, jolla on kaksi merkitystä. Ensinnäkin jouhevasti muotoiltu vaste kääntää nivelvarren vaakasuoraan, jolloin kelkka nousee vaaka-asentoon. Lisäksi vasteessa 48 on lukitustappi 49, johon kelkka voidaan lukita kuljetuksen ajaksi. Siten apulaitteen käyttöönotto on nopeaa ja lukitus voidaan tehdä ilman erillisiä lukitsimia.

Claims (5)

1. Apulaite ajoneuvoa, erityisesti pakettiautoa varten, johon apulaitteeseen (14) kuuluu ajoneuvoon tuettava tukirakenne (15) ja tukirakenteeseen (15) liikkuvasti tuettava tu-kielin (16), ja tukirakenteeseen (15) kuuluu reunakiskot (18), ja tukielin (16) on sovitettu järjestettäväksi reu-nakiskojen (18) väliin korkeussuunnassa oleellisesti samalle tasolle reunakiskojen (18) kanssa, tunnettu siitä, että tukielin (16) on kehämäinen kelkka (27), joka on pituussuunnassa tuettavissa reunakiskoihin (18) pituussuunnassa kahdelta eri poikkisuuntaiselta linjalta (28, 29), ja lähinnä kelkan (27) keskiosaa olevalle linjalle (29) sovitetun tuen sijainti on järjestetty muuttuvaksi kelkan (27) suhteen. 2. Suojavaatimuksen 1 mukainen apulaite, tunnettu siitä, että kelkkaan (27) on järjestetty tukipiste (17), johon on kiinnitetty toimilaite (19) taakan (24) nostamiseksi. 3. Suojavaatimuksen 1 tai 2 mukainen apulaite, tunnettu siitä, että tuki on sovitettu nivelvarteen (46), joka on tuettu kääntyvästi kelkkaan (27). 4. Jonkin suojavaatimuksen 1-3 mukainen apulaite, tunnettu siitä, että kelkkaan (27) kuuluu vastakkain sovitettavat reunaosat (30), joiden väliin on järjestettävissä säädettävät poikkituet (31) kehämäisyyden muodostamiseksi. 5. Jonkin suojavaatimuksen 1-4 mukainen apulaite, tunnettu siitä, että kelkkaan (27) kuuluu linjojen (28, 29) ulkopuolinen osa (39), jonka leveys on muuta kelkkaa (27) pienempi. SKYDDSKRAV

1. Hjälpanordning för ett fordon, särskilt för en paketbil, vilken hjälpanordning (14) innefattar en på fordonet vilande stödkonstruktion (15) och ett på stödkonstruktionen (15) rörligt vilande stödorgan (16), och stödkonstruktionen (15) innefattar kantskenor (18), och stödorganet (16) är anordnat att anordnas mellan kantskenorna (18) i höjdled på väsentligt samma nivå som kantskenorna (18), kännetecknad av att stödorganet (16) är en ramformad släde (27), vilken i längriktningen vilar på kantskenorna (18) i längdriktningen från två olika tvärgående linjer (28, 29), och positionen av det stöd som anordnats på en linje (29) närmast slädens (27) mittparti har anordnats att vara varierande i förhållande till släden (27).

2. Hjälpanordning enligt skyddskrav 1, kännetecknad av att det på släden (27) har anordnats en stödpunkt (17), till vilken det har fästs ett ställdon (19) för lyftande av en börda (24).

3. Hjälpanordning enligt skyddskrav 1 eller 2, kännetecknad av att stödet har anordnats till en länkarm (46), vilken vilar vridbart på släden (27).

4. Hjälpanordning enligt något av skyddskraven 1-3, kännetecknad av att släden (27) innefattar motstående anordnade kantdelar (30), mellan vilka det kan anordnas reglerbara tvärstöd (31) för att bilda en ramform.

5. Hjälpanordning enligt något av skyddskraven 1-4, kännetecknad av att släden (27) innefattar en utanför linjerna (28, 29) befintlig del (39), vars bredd är mindre än släden (27) i övrigt.