FI124330B - Hissijärjestely ja menetelmä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi - Google Patents

Hissijärjestely ja menetelmä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI124330B
FI124330B FI20125001A FI20125001A FI124330B FI 124330 B FI124330 B FI 124330B FI 20125001 A FI20125001 A FI 20125001A FI 20125001 A FI20125001 A FI 20125001A FI 124330 B FI124330 B FI 124330B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
elevator
area
lobby
structures
elevators
Prior art date
Application number
FI20125001A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20125001A (fi
Inventor
Matti Räsänen
Osmo Björni
Ari Hänninen
Antti Plathin
Antti Kallioniemi
Pentti Alasentie
Jong Johannes De
Timo Mertanen
Santeri Suoranta
Original Assignee
Kone Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Kone Corp filed Critical Kone Corp
Priority to FI20125001A priority Critical patent/FI124330B/fi
Priority to CN201280071092.1A priority patent/CN104159843B/zh
Priority to EP12864191.7A priority patent/EP2800717B1/en
Priority to PCT/FI2012/051247 priority patent/WO2013102698A1/en
Publication of FI20125001A publication Critical patent/FI20125001A/fi
Priority to US14/307,135 priority patent/US9950901B2/en
Application granted granted Critical
Publication of FI124330B publication Critical patent/FI124330B/fi
Priority to HK15103306.6A priority patent/HK1202851A1/xx

Links

Classifications

    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B9/00—Kinds or types of lifts in, or associated with, buildings or other structures
    • B66B9/16—Mobile or transportable lifts specially adapted to be shifted from one part of a building or other structure to another part or to another building or structure
    • B66B9/187—Mobile or transportable lifts specially adapted to be shifted from one part of a building or other structure to another part or to another building or structure with a liftway specially adapted for temporary connection to a building or other structure
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B9/00—Kinds or types of lifts in, or associated with, buildings or other structures
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B1/00—Control systems of elevators in general
    • B66B1/24—Control systems with regulation, i.e. with retroactive action, for influencing travelling speed, acceleration, or deceleration
    • B66B1/2408—Control systems with regulation, i.e. with retroactive action, for influencing travelling speed, acceleration, or deceleration where the allocation of a call to an elevator car is of importance, i.e. by means of a supervisory or group controller
    • B66B1/2433—For elevator systems with a single shaft and multiple cars
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B1/00—Control systems of elevators in general
    • B66B1/24—Control systems with regulation, i.e. with retroactive action, for influencing travelling speed, acceleration, or deceleration
    • B66B1/2408—Control systems with regulation, i.e. with retroactive action, for influencing travelling speed, acceleration, or deceleration where the allocation of a call to an elevator car is of importance, i.e. by means of a supervisory or group controller
    • B66B1/2458—For elevator systems with multiple shafts and a single car per shaft
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B1/00—Control systems of elevators in general
    • B66B1/24—Control systems with regulation, i.e. with retroactive action, for influencing travelling speed, acceleration, or deceleration
    • B66B1/2408—Control systems with regulation, i.e. with retroactive action, for influencing travelling speed, acceleration, or deceleration where the allocation of a call to an elevator car is of importance, i.e. by means of a supervisory or group controller
    • B66B1/2466—For elevator systems with multiple shafts and multiple cars per shaft
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B11/00—Main component parts of lifts in, or associated with, buildings or other structures
    • B66B11/0005—Constructional features of hoistways
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B11/00—Main component parts of lifts in, or associated with, buildings or other structures
    • B66B11/0065—Roping
    • B66B11/008—Roping with hoisting rope or cable operated by frictional engagement with a winding drum or sheave
    • B66B11/0095—Roping with hoisting rope or cable operated by frictional engagement with a winding drum or sheave where multiple cars drive in the same hoist way
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B20/00—Elevators not provided for in groups B66B1/00 - B66B19/00
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B2201/00—Aspects of control systems of elevators
    • B66B2201/30—Details of the elevator system configuration
    • B66B2201/304—Transit control
    • B66B2201/305—Transit control with sky lobby
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B66—HOISTING; LIFTING; HAULING
    • B66B—ELEVATORS; ESCALATORS OR MOVING WALKWAYS
    • B66B2201/00—Aspects of control systems of elevators
    • B66B2201/30—Details of the elevator system configuration
    • B66B2201/307—Tandem operation of multiple elevator cars in the same shaft

Description

HISSIJÄRJESTELY JA MENETELMÄ HISSIJÄRJESTELYN UUDELLEEN-ASETTELEMISEKSI
Keksinnön ala
Keksinnön kohteena on hissijärjestely ja menetelmä hissijärjestelyn 5 uudelleenasettelemiseksi, joka hissijärjestely on edullisesti henkilö ja/tai tavarankuljetukseen soveltuva hissijärjestely käsittäen joukon tähän soveltuvia hissejä.
Keksinnön tausta
Keksintö liittyy korkeiden rakennusten hissijärjestelyyn, jossa järjestelyissä on 10 lukuisia hissejä, joilla on pystysuunnassa erilaiset liikkuma-alueet, ja ne siis kulkevat pystysuunnassa eri korkeuksilla, ja voivat siten palvella eri kerroksia.
Näitä hissejä kutsutaan tässä aluehisseiksi. Tällaisille hisseille matkustajien syöttämistä varten on voi olla lisäksi käytössä syöttöhissi, jota tässä kutsutaan aulahissiksi. Aulahissi voi syöttää mainituille useille aluehisseille matkustajia 15 tehokkaasti pysähtyen vain osaan aluehissien kerroksista (tässä ns.
aulakerroksiin), joista matkustajat voivat jatkaa kohdekerrokseensa aluehissillä, joka pysähtyy tiheästi. Muunkinlaisia syöttötapoja on olemassa. Esimerkiksi järjestelyn ollessa toteutettu ilman erillistä syöttöhissiä voi matkustaja kivuta korkeammalle rakennuksessa käyttäen useita aluehissejä peräkkäin. Tämä on 20 kuitenkin erittäin hidas ja ruuhkien kannalta ongelmallinen hissijärjestely.
Tunnetun tekniikan mukaisissa hissijärjestelyissä, joissa on useita hissejä, on cvj ongelmana, että rakennuttajan rakennusvaiheen päätökset ja ensikäyttäjien w tarpeiden perusteella tehdyt päätökset hissijärjestelyn hissien asettelusta eivät o usein ole optimaalisia rakennuksen myöhempien käyttäjien kannalta. Jos o 25 rakennuksen tilojen omistaja/vuokraaja tai käyttötarkoitus myöhemmin vaihtuu, | voi käyttäjäliikenne muuttua. Samoin, jos yritystilojen pystysuuntainen koko tai ^ käyttäjämäärä muuttuu, voi ilmetä tarve kuljettaa ihmisiä sellaisten kerrosten o välillä, joiden välillä ei alun perin ollut hissiyhteyttä. Käyttäjäliikenne voi myös ° muista syistä muuttua. Rakennusten käyttöiät ovat pitkiä, ja käytännössä 30 hissijärjestelyä on muutettu vasta kun vanha hissi on uusittu ja on asennettu uusi hissijärjestely uusine hisseineen. On ollut epätaloudellista käyttää 2 rakennusta ja sen hissijärjestelyä pitkä aika tavalla, joka on selvästi epäoptimaalinen. Edellä esitetty huomioon ottaen on tarve entistä joustavammalle hissijärjestelylle.
Tunnetun tekniikan mukaisissa hisseissä on huomattu vielä eräänä ongelmana 5 olevan, että hissien konehuoneet on muodostettu suuriksi ja päällekkäin toimivien peräkkäisten aluehissien ylemmän hissin liikkuma-alueen alaraja on ollut etäällä alemman hissin liikkuma-alueen ylärajasta. Nämä syyt ovat johtaneet rakennuksen tilankäyttöön, jonka tehokkuutta olisi hissijärjestelyn osalta parannettavissa. Suunnitteluvapauden kannalta on ollut haitallista, että 10 joka kerroksen palvelemisen tarpeen vuoksi on täytynyt asetella aluehissistö ns. zigzag-tyyppisesti vuorottelevasti vierekkäisiin kuiluihin.
Keksinnön yleinen selostus
Keksinnön tavoitteena on tuottaa aiempaa joustavampi hissijärjestely sekä menetelmä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi. Keksinnön tavoitteena on 15 edelleen ratkaista edellä mainittuja tunnettujen ratkaisuiden ongelmia sekä jäljempänä keksinnön kuvauksessa esiin tuotavia ongelmia. Edelleen on tarkoituksena aikaansaada joustava hissijärjestely turvallisesti. Edelleen on tarkoituksena aikaansaada joustava hissijärjestely, jonka uudelleenasettelu on suoritettavissa nopeasti.
20 Keksinnön mukaisesti hissijärjestely käsittää rakennuksessa joukon hissejä, joka joukko käsittää joukon hissikuilussa liikuteltavia aluehissejä, joilla on keskenään ^ erilaiset hissikorin liikkuma-alueet rakennuksessa, ja joilla aluehisseillä on o ^ kullakin hissikorin liikkuma-alueen ylä- ja alaraja, jonka ylärajan yläpuolelle ja alarajan alapuolelle kyseisen aluehissin hissikorin kulku on estetty. Kunkin
(M
° 25 mainitun aluehissin hissikorin liikkuma-alueen ylärajan- ja/tai alarajan
X
£ pystysuuntainen sijainti rakennuksen suhteen on muutettava. Näin voidaan 5 aikaansaada joustava hissijärjestely, joka voidaan adaptoida varsinaisen o eu käyttöönoton jälkeen muuttuvien tarpeiden kannalta optimaaliseksi, δ
(M
Edullisesti aluehisseillä on kullakin hissikorin liikkuma-alueen ylä- ja alaraja, 30 jonka ylärajan yläpuolelle ja alarajan alapuolelle kyseisen aluehissin hissikorin 3 kulku on mekaanisesti estetty. Näin ratkaisu on turvallinen ja yksinkertainen toteuttaa.
Edullisesti kukin aluehissi käsittää hissikuilussa irrotettavasti paikalleen tuetut, pystysuunnassa siirrettävät tukirakenteet, joiden pystysuuntainen sijainti 5 hissikuilussa määrittää kyseisen aluehissin hissikorin liikkuma-alueen ylärajan/alarajan sijaintia.
Edullisesti mainitut tukirakenteet on tuettu hissikuilussa irrotettavasti paikalleen tuenta-alustana toimiviin alustarakenteisiin, joiden alustarakenteiden yläpuolella ja/tai alapuolella on vastaavat alustarakenteet niin, että irrotettavasti paikalleen 10 tuetut tukirakenteet voidaan irrottaa alustarakenteistaan ja siirtää pystysuunnassa ja kiinnittää uudelleen eri korkeudelle hissikuilussa mainittuihin yläpuolella tai alapuolella olevaan alustarakenteisiin. Näin uudelleentukemista varten ei tarvitse suorittaa runsaasti tai lainkaan alustarakenteiden modifikaatioita, jolloin uudelleentukeminen on nopeata suorittaa. 15 Uudelleentuentaa varten kiinnittäminen voidaan tehdä samoilla irrotettavilla välineillä t, joilla tukirakenne oli tuettu paikalleen aiempaan paikkaan. Ratkaisu on myös joustava, sillä uudelleentuennan sijainti on hyvin vapaasti valittavissa.
Edullisesti mainitut tukirakenteet käsittävät välineet (t), joilla mainitut tukirakenteet on tuettu irrotettavasti paikalleen alustarakenteisiin, jotka käsittävät 20 hissikuilun itsensä rakenteita tai hissikuilussa olevia rakenteita (kuten johteet), ja että mainittujen alustarakenteiden yläpuolella ja/tai alapuolella on vastaavat cvj alustarakenteet niin, että irrotettavasti paikalleen tuetut tukirakenteet voidaan irrottaa avaamalla välineet (t) ja siirtää ja kiinnittää uudelleen eri korkeudelle i o hissikuilussa mainittuihin yläpuolella tai alapuolella oleviin alustarakenteisiin.
(M
o x 25 Edullisesti välineet (t), joilla mainitut tukirakenteet on tuettu irrotettavasti
CC
paikalleen alustarakenteisiin, ovat avattavat/suljettavat välineet, jotka voidaan o siirtää auki-asennon ja suljettu-asennon välillä. Edullisesti välineet (t) ovat tn puristusvälineet, jotka suljettu-asennossa puristavat alustarakenteita kahdelta
O
^ puolelta, ja jotka auki-asennossa eivät purista alustarakenteita kahdelta puolelta.
30 Edullisesti välineet t käsittävät kiilautumisvälineet puristuksen aikaansaamiseksi, joilla välineiden (t) runko voidaan kiilaperiaatteella tukea suoraan 4 alustarakenteisiin, edullisesti johteeseen. Tällainen rakenne on turvallinen. Sillä on myös aikaansaatavissa hissikorin pysäyttäminen varmasti, jos hissikori ajaa kyseisiä tukirakenteita päin. Tällaista törmäystä varten on vielä edullista sovittaa hissikorin ja tukirakenteen välille puskuri.
5 Edullisesti hissijärjestely käsittää lisäksi aulahissin, jonka hissikorin liikkuma-alue eroaa mainittujen aluehissien hissikorien liikkuma-alueista, ja jonka aulahissin pysähtymiskerrokset käsittävät joukon aulakerroksia, joista kukin on yhden tai useamman mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan aluehissin pysähtymiskerros. Aulahissillä voidaan tarjota syöttöliikenne aluehisseille ja 10 aikaansaada sujuva siirtyminen aulahissin lähtökerroksesta, kuten rakennuksen sisääntuloaulasta tai sky-lobbystä, aluehisseille ja edelleen kohdekerrokseen.
Edullisesti aulahissin liikkuma-alue ja pysähtymiskerrokset eroavat mainittujen aluehissien liikkuma-alueista ja pysähtymiskerroksista niin, että kullakin aluehissillä on yksi tai useampi pysähtymiskerros, joka ei ole aulahissin 15 pysähtymiskerros. Näin syöttöliikenne aluehisseille on nopeata ja aluehissillä voidaan mahdollistaa kulku aulakerroksestaan eteenpäin.
Edullisesti mainitut aulakerrokset käsittävät yhden tai useamman aulakerroksen, joka on mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan aluehissin ylin pysähtymiskerros ja/tai mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan aluehissin alin pysähtymiskerros.
20 Edullisesti aluehissi käsittää hissikorinsa liikkuma-alueen ylä- ja/tai alapäässä mainitut tukirakenteet.
C\J
c3 Edullisesti aluehissin hissikori on järjestetty ottamaan pystysuuntaista i o tukivoimaa mainituista tukirakenteista hissikorin pystysuuntaista kannattelua 0 ja/tai liikuttamista ja/tai pysäyttämistä varten.
CC
25 Edullisesti mainitut tukirakenteet muodostavat rakenteen, jonka varassa § aluehissin hissikori roikkuu.
tn
(M
o Edullisesti mainitut tukirakenteet käsittävät köysipyörän, jonka kautta kyseisen aluehissin hissikoriin yhdistetty köysistö kulkee. Tukirakenteet voivat toimia näin tukirakenteina hissikorille köyden välityksellä.
5
Edullisesti aluehissi käsittää hissikorinsa liikkuma-alueen ylä- ja/tai alapäässä mainitut tukirakenteet hissikorin liikeradalla. Tukirakenteet voivat toimia näin yksinkertaisesti ylärajan tai alarajan määrittävinä tukirakenteina hissikorille estäen mekaanisesti hissikorin liikkeen ohitseen.
5 Edullisesti mainitut alustarakenteet käsittävät hissin johteen ja/tai johdekiinnikkeen ja/tai hissikuilun seinämärakenteen, johon johteeseen ja/tai johdekiinnikkeeseen ja/tai hissikuilun seinämärakenteeseen välineet (t) on järjestetty suoraan tukeutumaan. Nämä rakenteet voidaan yksinkertaisesti järjestää sillä tavoin linjaan, että välineiden (t) tuentakohta on yksinkertaista 10 valita. Erityisen selvästi tuentakohta on helppo valita kun välineet t on tuettu suoraan johteeseen/johteisiin, kuten hissikorin ja/tai mahdollisen vastapainon johteisiin. Edullisesti päällekkäisten aluehissien välineet (t) on järjestetty suoraan tukeutumaan samoihin johteisiin.
Edullisesti mainitut tukirakenteet käsittää nostokoneiston, joka on yhdistetty 15 hissikoriin köysistöllä hissikorin liikuttamiseksi nostokoneistolla köysistön välityksellä. Köysistöön voi olla yhdistetty vastapaino. Näin tukirakenteita ja nostokoneistoa voidaan siirtää yhdellä kertaa. Rakenne on myös muodostettavissa yksinkertaiseksi ja kompaktiksi ja helposti luokse päästäväksi.
Edullisesti mainitut tukirakenteet ovat peräkkäisille kerrostasanteille johtavien 20 kerrostasanteen aukkojen välissä, edullisesti alemman kerrostasanteen aukon yläpintaa ylempänä ja ylemmän kerrostasanteen aukon kynnystä alempana.
cm Näin päätyyn ajettu hissikori yhdessä tukirakenteiden kanssa vie vain vähän ™ pystysuuntaista tilaa. Järjestely voidaan sovittaa sellaiseksi, että kaksi aluehissiä o päällekkäin niin, että ylemmän aluehissin liikkuma-alueen alarajan määrittävät o 25 tukirakenteet ja alemman aluehissin liikkuma-alueen ylärajan määrittävät | tukirakenteet ovat tukirakenteet ovat peräkkäisille kerrostasanteille johtavien T- kerrostasanteen aukkojen välissä. Näin ne voivat palvella peräkkäisiä kerroksia, o
LO
™ Edullisesti aluehissin nostokoneisto on yhdistetty hissikoriin siten, että hissikori o ^ pääsee ajamaan liikkuma-alueensa ääriasemaan, jossa se on ainakin osittain 30 nostokoneiston, erityisesti sen vetopyörän, rinnalla. Näin päätyyn ajettu hissikori yhdessä tukirakenteiden kanssa vie vain vähän pystysuuntaista tilaa.
6
Edullisesti aluehissin nostokoneiston vetopyörää liikuttava moottori on sivussa hissikorin pystyprojektiolta. Näin hissikori voidaan ajaa moottorin rinnalle, ja hissikori yhdessä tukirakenteiden kanssa vie vain vähän pystysuuntaista tilaa.
Edullisesti aluehissin nostokoneiston vetopyörä on sivussa hissikorin 5 pystyprojektiolta. Näin hissikori voidaan ajaa vetopyörän rinnalle ja rakenne on pystysuunnassa kompakti.
Edullisesti aluehissi käsittää vastapainon, ja nostokoneisto on sijoitettu vastapainon alle tai ylle. Edullisesti vastapaino on matalampi kuin hissikori, jolloin vastapainon ja nostokoneiston kokonaiskorkeus on pieni ja mahdollistaa 10 hissikorin lähelle päätyä ajamisen.
Edullisesti aluehissin nostokoneisto on ainakin osittain, edullisesti ainakin pääosa sen pystysuuntaisesta mitasta, hissikorin rinnalla, erityisesti sen sisätilan rinnalla, kun hissikori on alimman kerrostasanteen kohdalla.
Edullisesti aluehissi käsittää hissikoriin yhdistetyn köysistön. Edullisesti 15 köysistön pää/päät on yhdistetty hissikoriin hissikorin sivulla olevaan/oleviin kiinnikkeeseen/kiinnikkeisiin. Näin hissikori voidaan ajaa vetopyörän rinnalle.
Edullisesti hissijärjestely käsittää lisäksi aluehissi(e)n ohjauksen, joka ohjelmistolla määrittää aluehissi(e)n pysähtymiskerrokset, joka ohjaus on uudelleenohjelmoitava niin, että pysähtymiskerrokset voidaan ohjelmoida 20 uudelleen.
C\J
5 Edullisesti hissijärjestely käsittää aulahissin konehuoneen, joka on aulahissin
CM
+ hissikuilun yläpuolella, jossa konehuoneessa on aulahissin nostokoneisto, o esimerkiksi moottori ja vetopyörä sekä edullisesti moottorin käyttö, o | Edullisesti kunkin mainitun aluehissin nostokoneisto kyseisen aluehissin hissi- r- 25 korin liikuttamista varten on hissikuilussa, samassa tilassa hissikorin kanssa.
o o
LO
£! Eräässä suoritusmuodossa liikkuma-alueen yläpäässä olevat tukirakenteet o ^ käsittää ainakin yhden seuraavista - hissikorin yläpuolella olevan kävelytason (huoltotaso), 7 - hissikoria ripustavaa köysistöä ohjaavan taittopyörästön, - välineet hissikorin pysäyttämiseksi, kuten puskurin tai välineet hissikorissa olevan johteeseen vaikuttavan jarrun laukaisemiseksi hissikorin noustua yli tietyn etäisyyden tukirakenteesta, 5 - nostokoneiston kyseisen aluehissin hissikorin liikuttamista varten.
Eräässä suoritusmuodossa liikkuma-alueen alapäässä olevat tukirakenteet käsittää ainakin yhden seuraavista - hissikorin alapuolella olevan kävelytason, edullisesti huoltotason, - hissikoriin yhdistettyä köysistöä ohjaavan taittopyörästön, 10 - välineet hissikorin pysäyttämiseksi, kuten puskurin tai välineet hissikorissa olevan johteeseen vaikuttavan jarrun laukaisemiseksi hissikorin laskeuduttua alle tietyn etäisyyden tukirakenteesta, - nostokoneiston kyseisen aluehissin hissikorin liikuttamista varten.
Edullisesti hissijärjestely käsittää edellä määritetyllä tavalla liikkuma-alueeltaan 15 muutettavan aluehissin kanssa samassa hissikuilussa kyseisen aluehissin päällä ja/tai alla yhden tai useamman hissin, joka edullisesti on myös liikkuma-alueeltaan muutettava, mainittuun aluehissijoukkoon kuuluva aluehissi. Näin hissijärjestely muodostaa hissijärjestelyn, jolla voidaan palvella suurta määrää kerroksia, ja jota voidaan joustavasti uudelleenasetella.
OJ
^ 20 Eräässä suoritusmuodossa aulahissin pysähtymiskerrokset käsittävät yhden tai i o useamman aulakerroksen, joka on ainakin kahden aluehissin pysähtymiskerros, o joilla ainakin kahdella aluehissillä on keskenään erilaiset liikkuma-alueet ja/tai jr pysähtymiskerrokset. Näin aulahissi voi syöttää matkustajia saman T- aulakerroksen kautta kahteen aluehissiin.
o o m £! 25 Edullisesti mainitut ainakin kaksi aluehissiä käsittävät kaksi aluehissiä, joiden δ ^ ainoa yhteinen pysähtymiskerros on mainittu aulakerros. Näin voidaan aluehisseillä rajata matkustajien kulku tiettyihin kerroksiin onnistumaan vain tietyillä hisseillä.
8
Edullisesti mainittujen kahden aluehissin liikkuma-alueet ulottuvat aulakerroksesta vastakkaisiin suuntiin.
Edullisesti mainittu aluehissijoukko käsittää yhden tai useamman aluehissin, joka pysähtyy kaikissa liikkuma-alueensa kerroksissa, ja aulahissi ainoastaan 5 osassa liikkuma-alueensa kerroksissa.
Eräässä suoritusmuodossa yksi aulahissin pysähtymiskerros (aulakerros) on rakennuksen sisääntulokerros. Tällöin ratkaisu voi korvata hyvin harvaan pysähtyvän shuttle -tyyppisen syöttöhissin ratkaisun. Järjestely tuottaa tällöin matkustajille vähäisellä pysähdysmäärällä nopean perille pääsyn.
10 Edullisesti aulahissin hissikuilusta on järjestetty johtamaan kulkuaukko kerrokseen, joka ei ole aulahissin pysähtymiskerros, joka kulkuaukko on varustettu ovella ja/tai peitetty poistettavalla peitteellä myöhempää käyttöönottoa varten, erityisesti kun myöhemmin kyseinen kerros muutetaan aulahissin pysähtymiskerrokseksi. Näin käyttöönotto on nopeata ja aulahissin ja aluehissin 15 kokonaiskonfiguraatio järjestettävissä optimaaliseksi.
Edullisesti mainittu joukko aluehissejä käsittää yhden tai useamman aluehissiryhmän, joka aluehissiryhmä käsittää ainakin kaksi hissiä, joilla on erilaiset liikkuma-alueet ja ainakin yksi yhteinen pysähtymiskerros, joka on myös aulahissin pysähtymiskerros.
20 Edullisesti mainittu joukko aluehissejä käsittää päällekkäisiä aluehissejä.
CM
5 Edullisesti mainitun joukon aluehissejä aluehissikorit on järjestetty liikennöimään
CM
+ yhdessä tai useammassa hissikuilussa, o 0 Edullisesti aulahissi ja aluehissi kulkevat rinnakkaisissa hissikuiluissa.
CC
Eräässä suoritusmuodossa hissikoriin yhdistetty köysistö käsittää ripustavan § 25 köysistön ensimmäisen osan, joka on yhdistetty hissikoriin ja vastapainoon, ja
LO
£! kannattelee niitä hissikorin yläpuolisten tukirakenteiden varassa, ja lisäksi o ^ ensimmäisestä osasta ja mainituista yläpuolisista tukirakenteista erilliset nostoköysistön toisen osan ja hissikorin alapuolisten tukirakenteiden yhteydessä 9 olevan nostokoneiston, joka nostokoneisto on toisen osan välityksellä voimanvälitysyhteydessä hissikoriin ja vastapainoon.
Menetelmässä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi, joka hissijärjestely on jonkin aiemmin kuvatun mukainen, käytössä oleva aluehissi, joka on käytössä 5 palvelemaan matkustajia ja/tai kuljettamaan tavaroita, poistetaan mainitusta käytöstä, ja tämän jälkeen muutetaan aluehissin kyseisen aluehissin hissikorin liikkuma-alue yltämään eri korkeudelle hissikuilussa muuttamalla kyseisen aluehissin hissikorin liikkuma-alueen ylä- ja/tai alarajan pystysuuntaista sijaintia rakennuksen suhteen, ja tämän jälkeen otetaan aluehissi takaisin mainittuun 10 käyttöön. Näin hissijärjestely voidaan adaptoida varsinaisen käyttöönoton jälkeen muuttuvien tarpeiden kannalta optimaaliseksi. Menetelmän toimenpiteillä voidaan aikaansaada edellä rakenteellisten piirteiden kuvauksen yhteydessä määriteltyjä etuja.
Edullisesti aluehissin hissikorin liikkuma-alueen ylä- ja/tai alarajan 15 pystysuuntaista sijaintia muutetaan siirtämällä liikkuma-alueen ylärajan/alarajan sijaintia määrittäviä välineitä pystysuunnassa, jotka välineet on tuettu hissikuilussa irrotettavasti paikalleen.
Edullisesti menetelmässä irrotetaan mainitut välineet, jotka edullisesti ovat kyseisen aluehissin tukirakenteita, tuenta-alustana toimivista alustarakenteista, 20 joiden alustarakenteiden yläpuolella ja/tai alapuolella on vastaavat alustarakenteet, ja siirretään välineitä pystysuunnassa ja kiinnitetään välineet cvj uudelleen eri korkeudelle hissikuilussa mainittuihin yläpuolella tai alapuolella oleviin vastaaviin alustarakenteisiin.
i o
Edullisesti hissijärjestely käsittää joukon mainitunlaisia aluehissejä, ja o x 25 menetelmässä muutetaan useamman aluehissin hissikorin liikkuma-alue cc yltämään eri korkeudelle hissikuilussa edellä määritellyllä tavalla, δ m Edullisesti siirrettävä matka on rakennuksen kerrosvälin matka tai kerrosvälin
CVJ
o matkan monikerta.
Edullisesti mainitulla aluehissillä on ainakin sen ylä- tai alapuolella vastaava 30 aluehissi, jonka liikkuma-aluetta muutetaan edellä määritellyllä tavalla, jolloin 10 näistä alemmalla on ainakin ylärajan sijainnilta muutettava liikkuma-alue, ja näistä ylemmällä on ainakin alarajan sijainnilta muutettava liikkuma-alue, ja alemman aluehissin liikkuma-alueen ylärajan sijaintia ja ylemmän aluehissin liikkuma-alueen alarajan sijaintia muutetaan samaan suuntaan. Näin voidaan 5 kerroksen palvelu siirtää aluehissiltä toiselle.
Edullisesti kyseinen aluehissi käsittää mainitut välineet liikkuma-alueensa ylä-ja/tai alapäässä.
Edullisesti aulahissin hissikuilu on olennaisesti koko rakennuksen mittainen.
Edullisesti mainittu aluehissijoukko käsittää päällekkäisiä aluehissejä, jotka 10 kulkevat samassa hissikuilussa samojen johteiden ohjaamina, ja kyseinen hissikuilu on olennaisesti koko rakennuksen mittainen.
Edullisesti aluehissin johteet ja/tai johdekiinnikkeet muodostavat mainitut alustarakenteet.
Edullisesti hissijärjestely käsittää lisäksi aulahissin, jonka hissikorin liikkuma-15 alue eroaa mainittujen aluehissien liikkuma-alueista, ja jonka aulahissin pysähtymiskerrokset käsittävät joukon aulakerroksia, joista kukin on yhden tai useamman mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan aluehissin pysähtymiskerros, ja että aulahissin hissikuilusta on järjestetty johtamaan kulkuaukko yhteen tai useampaan kerrokseen, joka ei ole aulahissin pysähtymiskerros, joka 20 kulkuaukko on varustettu ovella ja/tai peitetty poistettavalla peitteellä c\i (myöhempää käyttöönottoa varten, erityisesti kun myöhemmin kyseinen kerros c3 muutetaan aulahissin pysähtymiskerrokseksi), ja menetelmässä muutetaan i o mainittu kerros joka ei ole aulahissin pysähtymiskerros, aulahissin ja aluehissin o pysähtymiskerrokseksi, jolloin edullisesti otetaan poissa käytöstä ollut hissikuilun | 25 ja mainitun kerrostasanteen välinen kulkuaukko käyttöön, jolloin edullisesti ^ - poistetaan mainittu mahdollinen peite, tai S - poistetaan oven mahdollinen lukitus, tai o - poistetaan mainittu mahdollinen peite ja asennetaan ovi.
11
Hissijärjestely on edullisimmin henkilöiden ja/tai tavaroiden kuljettamiseen soveltuva hissijärjestely, jonka hissit on asennettu rakennukseen, kulkemaan pystysuunnassa tai ainakin olennaisesti pystysuunnassa, edullisesti taso- ja/tai korikutsujen perusteella. Kullakin hissikorilla on edullisesti sisätila, joka on 5 edullisimmin soveltuva vastaanottamaan matkustajan tai useita matkustajia ja lisäksi tai vaihtoehtoisesti tavaroita. Aluehissit ja aulahissit käsittävät kukin edullisesti ainakin kaksi, edullisesti enemmän, palveltavia kerrostasanteita. Keksinnöllisiä sovellusmuotoja on myös esillä tämän hakemuksen selitysosassa ja piirustuksissa. Hakemuksessa oleva keksinnöllinen sisältö voidaan määritellä 10 myös toisin kuin jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa tehdään. Keksinnöllinen sisältö voi muodostua myös useammasta erillisestä keksinnöstä, erityisesti jos keksintöä tarkastellaan ilmaistujen tai implisiittisten osatehtävien valossa tai saavutettujen hyötyjen tai hyötyryhmien kannalta. Tällöin jotkin jäljempänä olevien patenttivaatimusten sisältämät määritteet voivat olla erillisten 15 keksinnöllisten ajatusten kannalta tarpeettomia. Keksinnön eri sovellutusten piirteitä voi keksinnöllisen perusajatuksen puitteissa soveltaa toisten sovellutusten yhteydessä.
Kuvioiden lyhyt selostus
Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, 20 viitaten oheisiin piirroksiin, joissa:
Kuvio 1a esittää keksinnön mukaisen hissijärjestelyn erään edullisen suoritusmuodon.
^ Kuvio 1b esittää kuvion 1a mukainen hissijärjestelyn uudelleenaseteltuna erään ^ keksinnön mukaisen menetelmän mukaisella tavalla.
^ 25 Kuvio 2a esittää keksinnön mukaisen hissijärjestelyn erään toisen edullisen ° suoritusmuodon.
Kuvio 2b esittää kuvion 2a mukainen hissijärjestelyn uudelleenaseteltuna erään δ keksinnön mukaisen menetelmän mukaisella tavalla, o
LO
cm Kuvio 3 esittää hissikonfiguraation, jonka mukaiseksi aluehissi(t) voidaan o cm 30 muodostaa hissijärjestelyssä.
Kuvio 4a esittää erään poikkileikkauksen hissikuilusta ratkaisussa, jossa aluehissi käsittää hissikorin ja vastapainon.
12
Kuvio 4b esittää kuvion 4a mukaisen aluehissin hissikorin yläpuolisen tai alapuolisen tukirakenteen.
Kuvio 5 esittää erään edullisen asettelun aluehisseille ja aulahissille.
Kuvio 6 esittää erään edullisen toteutuksen välineille, joilla tukirakenteet voidaan 5 kiinnittää irrotettavasti alustarakenteisiin.
Kuvio 7 esittää joukon edullisia hissikonfiguraatioita 7a-7e, joiden mukaiseksi aluehissi(t) voidaan muodostaa.
Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Kuviossa 1a on esitetty keksinnön mukainen hissijärjestely, joka käsittää 10 rakennuksessa joukon hissejä Z, L. Rakennus voi olla esimerkiksi tornitalo. Hissijoukko käsittää joukon matkustajanpalvelukäytössä olevia aluehissejä Z, joilla aluehisseillä Z on kullakin hissikorin liikkuma-alueen ylä- ja/tai alaraja, jonka pystysuuntainen sijainti rakennuksen suhteen on pystysuunnassa muutettava (sijaitsemaan ylempänä tai alempana), ja jonka ylärajan/alarajan 15 yläpuolelle/alapuolelle kyseisen aluehissin (Z,Z’) hissikorin kulku on estetty. Aluehisseillä Z on keskenään erilaiset hissikorin liikkuma-alueet rakennuksessa. Kuvioihin on kunkin hissin hissikorin liikkuma-aluetta merkitty nuolella ja pysähtymiskerros on tummennettu. Ylärajan yläpuolelle ja alarajan alapuolelle kulku on edullisesti estetty jollakin hakemuksessa muualla esitetyllä tavalla, 20 esim. mekaanisesti. Muutettavuuden mahdollistamiseksi liikkuma-alueeltaan muutettavat aluehissit käsittävät uudelleenaseteltavia aluehissin hissikorin liikennöinnin ylä- ja/tai alarajan määrittäviä välineitä. Muutettavuuden johdosta ^ valmiin rakennuksen lopullisten aluehissien Z asettelua voidaan muuttaa ^ hissijärjestelyn käyttöönoton jälkeen aluehissien oltua käytössä, vaikkapa useita ^ 25 vuosia. Hissijärjestely käsittää lisäksi matkustajanpalvelukäytössä olevan
° aulahissin L, jonka hissikorin liikkuma-alue eroaa mainittujen aluehissien Z
^ liikennöintialueista, ja jonka aulahissin L pysähtymiskerrokset käsittävät joukon o aulakerroksia LF, joista kukin on yhden tai useamman mainittuun
cu aluehissijoukkoon kuuluvan aluehissin Z pysähtymiskerros. Aulahissin L
O
«m 30 liikkuma-alue ja pysähtymiskerrokset eroavat mainittujen aluehissien Z liikkuma- alueista ja pysähtymiskerroksista ainakin niin, että kullakin aluehissillä Z on yksi tai useampi pysähtymiskerros, joka ei ole aulahissin L pysähtymiskerros.
13
Esitetyssä suoritusmuodossa aulahissin liikkuma-alue lisäksi on erilainen ala- ja ylärajojen osalta, sillä sen liikkuma-alueen pituus on suurempi kuin mainittujen aluehissien Z liikkuma-alueet. Mainitut aulakerrokset LF käsittävät aulakerroksia LF (kerrokset 8,14 ja 20), jotka ovat mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan 5 aluehissin Z ylin pysähtymiskerros ja aulakerroksia LF (kerrokset 1,8, 14 ja 20), jotka ovat mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan aluehissin Z alin pysähtymiskerros. Aulahissin pysähtymiskerrokset voidaan määrittää esim. ohjauksen asetusten avulla tai rajaamalla kutsunantopainikkeiden valintamahdollisuudet sopivasti. Mainitut aluehissit Z, tai ainakin osa niistä, ovat 10 edullisesti sellaisia että sen hissikori pysähtyy kaikissa liikkuma-alueensa kerroksissa. Aulahissi pysähtyy edullisesti ainoastaan osassa liikkuma-alueensa kerroksissa, erityisesti mainituissa aulakerroksissa LF.
Esitetty hissijärjestely käsittää liikkuma-alueeltaan muutettavan aluehissin Z
kanssa samassa hissikuilussa kyseisen muutettavan aluehissin Z päällä ja/tai 15 alla yhden tai useamman hissin, joka on myös liikkuma-alueeltaan muutettava, mainittuun aluehissijoukkoon kuuluva aluehissi Z. Esitetyssä suoritusmuodossa kaikki esitetyt aluehissit Z ovat hissikorinsa liikkuma-alueen ylä- ja/tai alarajaltaan muutettavia, mutta on selvää, että etuja saataisiin vaikka vain osa esitetyistä aluehisseistä Z olisi tällä tavoin muutettavia. Esitetyssä ratkaisussa
20 aluehissejä Z kulkee kahdessa rinnakkaisessa hissikuilussa, ja aulahissin L
pysähtymiskerrokset käsittävät mm. aulakerroksia LF (kerros 8, 14, 20), joka on kahden aluehissin Z pysähtymiskerros, joilla ainakin kahdella aluehissillä on cm keskenään erilaiset pysähtymiskerrokset, ja esitetyssä suoritusmuodossa myös o liikkuma-alueet. Näiden kahden aluehissin yhteinen (edullisesti ainoa yhteinen) 9 25 pysähtymiskerros on mainittu aulakerros LF, ja mainittujen kahden aluehissin
CM
o liikkuma-alueet ulottuvat aulakerroksesta LF vastakkaisiin suuntiin. Mainittu
X
£ joukko aluehissejä Z käsittää useampia tämäntyyppisiä aluehissiryhmiä, joista ^ kukin käsittää ainakin kaksi aluehissiä Z, joilla on erilaiset liikkuma-alueet ja o ainakin yksi yhteinen pysähtymiskerros, joka on myös aulahissin ^ 30 pysähtymiskerros. Yhteisen pysähtymiskerroksen etuna on, että näin aulahissin L pysähtymiskerrosmäärä voidaan pitää alhaisena. Saman aluehissiryhmän aluehissejä voidaan tarvittaessa sijoitella niin, että niillä on yhden (kuten esitetty 14 kuviossa 1a) yhteisen pysähtymiskerroksen sijaan useita yhteisiä pysähtymiskerroksia. Samoin tarvittaessa niitä voidaan sijoitella niin, että aluehissin ja aulahissin yhteinen pysähtymiskerros ei välttämättä ole näistä toisen, tai kummankaan ylin tai alin pysähtymiskerros. Esimerkiksi kuviossa 1a 5 vasen aluehissi voisi ulottua alapäästään yltämään kerrokseen 7 ja oikea aluehissi yläpäästään kerrokseen 9. Kuten kuvioissa on esitetty hissijärjestely voi käsittää useita (esim. 2, mutta myös enemmän kuten 3 tai 4) hissikuiluja joissa kussakin on matkustajanpalvelukäytössä joukko mainittuja aluehissejä Z’ päällekkäin. Toisaalta keksintöä voitaisiin soveltaa myös vähäisemmällä 10 määrällä aluehissejä kussakin hissikuilussa.
Kuviossa esitetty aluehissien Z’ asettelu mahdollistaa yksinkertaisesti ihmisvirtojen uudelleenjärjestelyn. Ratkaisulla voidaan myös muuttaa reittiä, jota pitkin kerroksiin päästään. Näin on esimerkiksi mahdollista tasata peräkkäisten aluehissien Z kuormaa kun on huomattu jonkin aluehissin runsas 15 kuormitus. Samoin mahdollistuu joidenkin kerrosten palvelunopeuden kasvattaminen tai laskeminen. Erityisesti kun liikennöinti kerroksissa muuttuu voi kuljetuskapasiteettia joihinkin kerroksiin nopeasti lisätä. Samalla saattaa olla edullista vähentää kuljetuskapasiteettia joihinkin toisiin kerroksiin. Järjestely siis mahdollistaa aiempaa paremmin kerrosten priorisoinnin. Muutoksia voi aiheuttaa 20 mm. rakennuksessa toimivien yritysten tai asuntokerrosten tarpeiden muuttuminen. Esimerkiksi yrityksen käytössä olleelta hissiltä saattaa ilmetä tarve palvella jotakin lisäkerrosta. Esimerkiksi yrityksen laajentaessa ylemmäs tai cvj alemmas rakennuksessa voi olla tarve laajentaa aluehissi Z pysähtymään δ aiempien kerrosten lisäksi myös yrityksen uusien toimitilakerrosten kohdalla.
9 25 Asettelu myös mahdollistaa yksinkertaisesti rakennuksessa toimivien yritysten
(M
° tai asuntokerrosten eriyttämisen toisistaan niin, että tiettyihin kerroksiin pääsee
X
£ vain tietyllä aluehissillä. Näin esimerkiksi yrityksen kulunvalvonta ja hallinta on 5 tehokasta, sillä voidaan osoittaa tietyissä kerroksissa toimivalle yritykselle tai o ^ asuntokerroksille aluehissi, jolla näihin kerroksiin pääsee ja joka aluehissi on ^ 30 ainoastaan näissä kerroksissa pysähtyvä ja joihin kerroksiin pysähtyy ainoastaan hissit joita käyttämään pääsee ainoastaan aulakerroksen LF kautta kulkien. Esitetty asettelu on edullinen kun aluehissit ovat liikkuma-alueeltaan 15 muutettavia, vaikka asettelu jättäisikin runsaasti vapaata tilaa kuiluun, sillä esitetty hissijärjestely on joustava myöhemmille muutostarpeille, joissa kuilu halutaan tehokkaammin täyttää tai liikkuma-alueita syystä tai toisesta muuttaa. Kuviossa 1b on esitetty keksinnön mukainen hissijärjestely, jollaiseksi kuvion 1a 5 mukainen hissijärjestely on muutettavissa. Kyseinen hissijärjestely voi toki olla tarpeen muodostaa sellaisenaan jo ensiasennuksen yhteydessä, tai muutos voisi tapahtua kuvion 1b ratkaisusta kuvion 1a ratkaisuun. Kuvioiden välillä esitetty muutokset havainnollistavat keksinnön mukaisen hissijärjestelmän muuntautumiskykyä ja keksinnön mukaisen menetelmän uudelleenasettelun 10 toimenpiteitä. Hakasulkeet osoittavat kerrokset, joissa muutoksia on tehty.
Kuvion 1a kerrokseen 15 asti nousemaan pääsevän aluehissin hissikorin liikkuma-alueen ylärajaa on muutettu ylemmäs ulottumaan kerrokseen 16. Viereisessä kuilussa kulkevan kerrokseen 16 asti laskeutumaan pääsevän aluehissin hissikorin liikkuma-alueen alarajaa on muutettu ylemmäs ulottumaan 15 kerroksen 16 sijaan kerrokseen 17. Kerrosten 22-24 kohdalle on asennettu uusi aluehissi Z, ja aulahissi L on järjestetty pysähtymään myös kyseisen aluehissin pysähtymiskerroksessa 22. Tämän suoritusmuodon aluehissijoukon hissikorit on järjestetty liikennöimään kahdessa hissikuilussa S, niin, että kussakin hissikuilussa liikkuu päällekkäisiä aluehissejä. Esitetynlaisia kuiluja ja 20 aluehissejä voisi esitettyjen ohella olla lisää. Aulahissi ja aluehissi kulkevat rinnakkaisissa hissikuiluissa, jolloin aulahissin pysähtymiskerroksesta on siirryttävissä sivusuunnassa aluehissin hissikoriin.
C\J
o Kuviossa 2a on esitetty keksinnön mukainen hissijärjestely, joka käsittää
CM
.A rakennuksessa joukon hissejä Z’, U. Järjestelyllä aluehissejä käsittävän o ^ 25 hissikuilun S kuilutila on tehokkaasti hyödynnettävissä. Järjestely toimii suurelta o x osin kuten kuvioissa 1a-1b kuvattukin, mutta tätä ratkaisua on hyödynnettävissä cc “ yksinkertaisesti jopa vain yhdellä aluehissejä Z’ käsittävällä hissikuilulla, mutta o tarvittaessa myös useammalla tällaisella hissikuilulla. Esitetyssä järjestelyssä
LO
hissijoukko käsittää joukon matkustajanpalvelukäytössä olevia päällekkäisiä o ^ 30 aluehissejä Z’ samassa hissikuilussa S, joilla aluehisseillä Z’ on kullakin hissikorin liikkuma-alueen ylä- ja/tai alaraja, jonka sijainti rakennuksen suhteen 16 on pystysuunnassa muutettava, ja jonka ylärajan/alarajan yläpuolelle/alapuolelle kyseisen aluehissin Z’ hissikorin kulku on estetty. Aluehisseillä Z’ on keskenään erilaiset hissikorin liikkuma-alueet rakennuksessa. Edullisesti päällekkäisten aluehissien Z’ liikkuma-alueet eivät ole toisiaan leikkaavat, jolloin ratkaisu on 5 turvallinen sillä hissikorit pääse toistensa liikkuma-alueille. Kuvioihin on kunkin hissin Z’,L’ hissikorin liikkuma-aluetta merkitty nuolella ja pysähtymiskerros on tummennettu. Ylärajan yläpuolelle ja alarajan alapuolelle kulku on edullisesti estetty jollakin hakemuksessa muualla esitetyllä tavalla, esim. mekaanisesti. Muutettavuuden mahdollistamiseksi liikkuma-alueeltaan muutettavat aluehissit 10 käsittävät uudelleenaseteltavia aluehissin hissikorin liikennöinnin ylä- ja/tai alarajan määrittäviä välineitä. Uudelleenaseteltavat välineet voivat käsittää esim. siirtämällä uudelleenaseteltavia välineitä, kuten pystysuunnassa siirrettävät tukirakenteet, joista annetaan muualla hakemuksessa edullisia esimerkkejä. Muutettavuuden johdosta valmiin rakennuksen lopullisten aluehissien Z’ 15 asettelua voidaan muuttaa hissijärjestelyn käyttöönoton jälkeen aluehissien oltua käytössä, vaikkapa useita vuosia. Hissijärjestely käsittää lisäksi matkustajanpalvelukäytössä olevan aulahissin U, jonka hissikorin liikkuma-alue eroaa mainittujen aluehissien Z’ liikennöintialueista, ja jonka aulahissin L pysähtymiskerrokset käsittävät joukon aulakerroksia LF, joista kukin on 20 mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan aluehissin Z’ pysähtymiskerros. Aulahissin U liikkuma-alue ja pysähtymiskerrokset eroavat mainittujen aluehissien Z’ liikkuma-alueista ja pysähtymiskerroksista ainakin niin, että kullakin aluehissillä Z’ on yksi tai useampi pysähtymiskerros, joka ei ole
C\J
5 aulahissin U pysähtymiskerros. Edullisesti, kuten esitetyssä suoritusmuodossa,
(M
t“— 25 aulahissin U liikkuma-alue on lisäksi aluehisseihin verrattuna erilainen ala- ja
O
c\j ylärajojen osalta, sillä sen liikkuma-alueen pituus on suurempi kuin mainittujen o x aluehissien Z’ liikkuma-alueet. Aulahissin L’ pysähtymiskerrokset voidaan
määrittää esim. ohjauksen asetusten avulla tai rajaamalla § kutsunantopainikkeiden valintamahdollisuudet sopivasti. Aulahissin U
^ 30 pysähtymiskerrokset ovat edullisesti muutettavia. Mainitut aluehissit Z’, tai ^ ainakin osa niistä, ovat edullisesti sellaisia että sen hissikori pysähtyy kaikissa liikkuma-alueensa kerroksissa. Aulahissi U pysähtyy edullisesti ainoastaan 17 osassa liikkuma-alueensa kerroksissa, erityisesti mainituissa aulakerroksissa LF.
Esitetty hissijärjestely käsittää kunkin mainitun liikkuma-alueeltaan muutettavan aluehissin Z’ kanssa samassa hissikuilussa kyseisen muutettavan aluehissin 5 päällä ja/tai alla yhden tai useamman hissin, joka on myös liikkuma-alueeltaan muutettava, mainittuun aluehissijoukkoon kuuluva aluehissi. Hissikuilun tehokkaan täyttämisen aikaansaamiseksi hissijärjestely käsittää samassa kuilussa mm. pystysuunnassa peräkkäiset kaksi aluehissiä, joista ylemmän alin pysähtymiskerros on ainoastaan yhtä kerrosta ylempänä kuin mainitusta 10 kahdesta aluehissistä alemman ylin pysähtymiskerros (=seuraava kerros).
Aulahissi pysähtyy näistä kummankin aluehissin ainakin yhdessä pysähtymiskerroksessa. Tällaisia aluehissejä on edullisesti useita peräkkäin, jolloin rakennuksen tilankäyttö on tehokasta.
Kuviossa esitetty aluehissien Z’ asettelu mahdollistaa yksinkertaisesti 15 ihmisvirtojen uudelleenjärjestelyn. Erityisesti, ratkaisulla voidaan muuttaa reittiä, jota pitkin kerroksiin päästään. Näin on esimerkiksi mahdollista tasata peräkkäisten aluehissien Z’ kuormaa kun on huomattu jonkin aluehissin runsas kuormitus. Samoin mahdollistuu joidenkin kerrosten palvelunopeuden kasvattaminen tai laskeminen. Järjestely siis mahdollistaa aiempaa paremmin 20 kerrosten priorisoinnin. Asettelu myös mahdollistaa yksinkertaisesti rakennuksessa toimivien yritysten tai asuntokerrosten eriyttämisen toisistaan niin, että tiettyihin kerroksiin pääsee vain tietyllä aluehissillä, samalla kun
C\J
5 kuitenkin kaikkiin kerroksiin on mahdollista päästä samassa hissikuilussa
(M
.A liikkuvalla aluehissillä. Näin esimerkiksi yrityksen kulunvalvonta on tehokasta, o c^j 25 sillä voidaan osoittaa tietyissä kerroksissa toimivalle yritykselle tai o x asuntokerroksille aluehissi, jolla näihin kerroksiin pääsee ja joka aluehissi on
CC
ainoastaan näissä kerroksissa pysähtyvä ja joihin kerroksiin pysähtyy § ainoastaan hissit joita käyttämään pääsee ainoastaan kyseisen aluehissin tn aulakerroksen LF kautta kulkien. Esitetty asettelu on edullinen kun aluehissit o ^ 30 ovat liikkuma-alueeltaan muutettavia, hissijärjestely on joustava myöhemmille muutostarpeille, joissa liikkuma-alueita syystä tai toisesta halutaan muuttaa.
18
Esimerkiksi yrityksen laajentaessa ylemmäs tai alemmas rakennuksessa voi olla tarve laajentaa aluehissi Z pysähtymään aiempien kerrosten lisäksi myös yrityksen uusien toimitilakerrosten kohdalla. Esitetyssä suoritusmuodossa kaikki esitetyt aluehissit ovat hissikorinsa liikkuma-alueen ylä- ja/tai alarajaltaan 5 muutettavia, mutta on selvää, että etuja saataisiin vaikka vain osa esitetyistä aluehisseistä olisi tällä tavoin muutettavia.
Kuviossa 2b on esitetty keksinnön mukainen hissijärjestely, jollaiseksi kuvion 2a mukainen hissijärjestely on muutettavissa. Kyseinen hissijärjestely on toki muodostettavissa sellaisenaan jo ensiasennuksen yhteydessä, tai muutos voisi 10 tapahtua kuvion 2b ratkaisusta kuvion 1a ratkaisuun. Kuvioiden välillä esitetty muutokset havainnollistavat keksinnön mukaisen hissijärjestelmän muuntautumiskykyä ja keksinnön mukaisen menetelmän uudelleenasettelun toimenpiteitä. Hakasulkeet osoittavat kerrokset, joissa muutoksia on tehty.
Kuvion 2a kerrokseen 25 asti nousemaan pääsevän aluehissin hissikorin 15 liikkuma-alueen ylärajaa on muutettu alemmas ulottumaan kerrokseen 22. Sen yläpuolelle on lisätty aluehissi kulkemaan kerrosten 24-25 välillä. Aulahissi L’ on muutettu pysähtymään myös sen pysähtymiskerroksessa 24, joka on näin järjestetty muodostamaan aulakerros LB kerrosten 24-25 uudelle aluehissille Z’.
Kerrokseen 14 asti laskeutumaan pääsevän aluehissin hissikorin liikkuma- 20 alueen alarajaa on muutettu alemmas ulottumaan kerroksen 14 sijaan kerrokseen 13. Aulahissi U on lisäksi muutettu pysähtymään myös kerroksessa 12, joka on näin järjestetty muodostamaan uusi aulakerros LB, josta ei tosin ole cm hissiyhteyttä ylös tai alas. Kerrokseen 7 asti nousemaan pääsevän aluehissin o w hissikorin liikkuma-alueen ylärajaa on muutettu alemmas ulottumaan kerrokseen 9 25 5. Sen yläpuolella olevan, kerrokseen 8 asti laskeutumaan pääsevän aluehissin
CM
o hissikorin liikkuma-alueen alarajaa on muutettu alemmas ulottumaan kerroksen
X
£ 8 sijaan kerrokseen 6. Kerrokseen 6 on lisätty aulahissin pysähtymiskerros ς muodostamaan kyseiselle aluehissille Z’ aulakerros LF. Aulahissi ja aluehissi Z’ o kulkevat rinnakkaisissa hissikuiluissa, jolloin aulahissin pysähtymiskerroksesta ^ 30 on siirryttävissä sivusuunnassa aluehissin hissikoriin. Kuvioissa 2a-2b esitetynlaisia hissikuiluja S, joissa kulkee aluehissien hissikoreja Z’ voitaisiin asettaa vierekkäinkin, joko niin että vierekkäisten hissikuilujen S aluehissien Z’ 19 hissikorien liikkuma-alueet ovat vastaavat, tai sitten keskenään ainakin osittain eriävät. Tällöinkin kokonaiskuilutila olisi tehokkaasti hyödynnettävissä.
On selvää, että kuvioissa 1a-1b ja 2a-2b esitetyt muutokset vain havainnollistavat hissijärjestelmän muunneltavuutta, ja muutoksista kukin 5 voidaan tehdä yksistään tai muutokset voidaan tehdä kaikki tai vain joukko niistä. Aulahissi L,L’ voi olla jokin tunnetun tekniikan mukainen korkean nostokorkeuden hissi, eikä sen tarvitse olla liikkuma-alueensa rajoiltaan muutettava. Edullisesti se on hissi, jonka nostokoneisto ei ole hissikuilussa siirrettävästi tuettu paikalleen, jolloin nostokoneisto on edullisesti hissikuilun 10 yläpuolella olevassa konehuoneessa. Edullisesti sen nostokoneisto liikuttaa nostoköysistöä R, jonka varaan aulahissin hissikori (Cl, esitetty kuviossa 3) on ripustettu. Näin aulahissi L,L’ on muodostettavasti yksinkertaisesti suuren kapasiteetin omaavaksi. Esim. sen hissikorin liikenopeus ja nimelliskuorma voidaan muodostaa suureksi, mm. koska koneistokoko voidaan vapaasti valita 15 suureksi. Aulahissin suunniteltu nostokorkeus voi olla esim. koko kuviossa 1a ja 1b / 2a ja 2b esitetyn kuilun mittainen, jolloin rakenteellisia muutoksia nostofunktioon tai mekaanisiin liikkuma-aluetta rajoittaviin rakenteisiin ei tarvita. Sen sijaan kulku uuteen pysähtymiskerrokseen voi olla tarpeen lisätä tai sulkea, mille on esitetty erilaisia toteutuksia muualla hakemuksessa. Aulahissin hissikori 20 Cz voi kulkea hissikorin Cz yhteydessä olevien ohjaimien g avulla aulahissin johteiden G Rl ohjaamina kuten kuviossa 3 on esitetty.
Kuvioissa 3 ja 7 on esitetty sivulta erilaisia vaihtoehtoisia
C\J
o aluehissikonfiguraatioita, joiden mukaisesti aluehissin hissikorin liikkuma-alueen c\i A ylärajan- ja/tai alarajan sijainti rakennuksen suhteen on järjestettävissä o cvi 25 pystysuunnassa muutettavaksi. Näistä kutakin voidaan käyttää kuvioiden 1a-2b o x hissijärjestelyissä. Hissi voi olla vastapainollinen, kuten esitetty kuvioissa 3, 7a tai 7c, 7d, 7e tai vastapainoton kuten esitetty kuvioissa 7b ja 7c (vastapaino -o optiossa vastapaino kuvattu katkoviivalla). Esitetyissä ratkaisuissa aluehissi Z,Z’
LO
käsittää köysistön 2, joka on yhdistetty hissikoriin Cz. o
CM
30 Esitetyissä suoritusmuodoissa aluehisseillä (Z,Z’) on kullakin hissikorin liikkuma-alueen ylä- ja alaraja, jonka ylärajan yläpuolelle ja alarajan alapuolelle kyseisen 20 aluehissin (Z,Z’) hissikorin kulku on mekaanisesti estetty tukirakenteiden (3,4) toimesta. Kukin aluehissi (Z,Z’) käsittää hissikuilussa irrotettavasti paikalleen tuetut, pystysuunnassa siirrettävät tukirakenteet (3,4), joiden pystysuuntainen sijainti hissikuilussa määrittää kyseisen aluehissin hissikorin liikkuma-alueen 5 ylärajan/alarajan sijaintia. Mainitut tukirakenteet (3,4) on tuettu hissikuilussa irrotettavasti paikalleen tuenta-alustana toimiviin alustarakenteisiin (GR), joiden alustarakenteiden yläpuolella ja/tai alapuolella on vastaavat alustarakenteet (GR) niin, että irrotettavasti paikalleen tuetut tukirakenteet (3,4) voidaan irrottaa alustarakenteistaan (GR) ja siirtää pystysuunnassa ja kiinnittää uudelleen eri 10 korkeudelle hissikuilussa (S) mainittuihin yläpuolella tai alapuolella olevaan alustarakenteisiin (GR). Näin tukirakenteiden siirtäminen on nopeata, ja uuden sijainnin alueelle ei tarvitse tehdä suuria rakenteellisia muutoksia. Erityisesti mainitut tukirakenteet (3,4) käsittää välineet (t) joilla mainitut tukirakenteet (3,4) on tuettu irrotettavasti paikalleen alustarakenteisiin (GR). Alustarakenteet 15 käsittävät hissikuilun itsensä rakenteita tai hissikuilussa olevia rakenteita (kuten johteet), ja mainittujen alustarakenteiden yläpuolella ja/tai alapuolella on vastaavat alustarakenteet niin, että irrotettavasti paikalleen tuetut tukirakenteet (3,4) voidaan irrottaa avaamalla välineet (t) ja siirtää ja kiinnittää uudelleen eri korkeudelle hissikuilussa mainittuihin yläpuolella tai alapuolella oleviin 20 alustarakenteisiin. Alustarakenteiden (GR, kuvioissa johteet), joihin tukirakenteet on välineillä t tuettu, yläpuolella ja alapuolella on vastaavat tuenta-alustarakenteet niin, että irrotettavasti paikalleen tuetut tukirakenteet (3,4) voidaan irrottaa avaamalla välineet t ja siirtää ja kiinnittää uudelleen eri
OJ
δ korkeudelle hissikuilussa mainittuihin yläpuolella tai alapuolella olevaan -A 25 alustarakenteisiin. Mainitut alustarakenteet käsittävät hissin johteen (GR) ja/tai o cvj johdekiinnikkeen, jota on kuvioissa havainnollistettu johteiden muodostamaa
O
x linjaa kuvaavalla katkoviivalla. Hissin johteet ovat yleensä jäykkiä rakenteita,
CL
kuten metallikappaleita, joiden ohjaamina hissikori kulkee hissikorin yhteydessä § olevien ohjaimien g avulla kuten kuviossa 3 on esitetty. Mahdollinen vastapaino
LO
^ 30 kulkee ohjatusti omilla johteillaan, joita johteita ja/tai niiden kiinnikkeitä voidaan ™ käyttää tuenta-alustana. Vastaavat piirteet ovat edullisesti läsnä kuvion 7 suoritusmuodoissa. Hissikorin ja mahdollisen vastapainon johteet on yleensä 21 kiinnitetty välimatkan päässä olevien johdekiinnikkeiden avulla. Johteet ja johdekiinnikkeet muodostavat näitä rakenteita sivusuunnassa kohdakkain käsittävän kuilun pituussuuntaisen (pystysuoran) linjan, joka jatkuu olennaisesti koko hissikorin/vastapainon liikkuma-alueen matkan ja edullisesti myös koko 5 hissikuilun pituuden. Johteet ja/tai johdekiinnikkeet muodostavat hyvän alusta-rakenteen, johon välineet t voidaan tukea. Näin samanlainen tuenta on yksinkertaista aikaansaada halutulle korkeudelle kuilussa lisäämättä uusia alusta-rakenteita. Välineet t tuetaan edullisesti suoraan näihin johteeseen/johteisiin ja/tai johdekiinnikkeeseen/johdekiinnikkeisiin. Näin siis olennaisia rakenteellisia 10 muutoksia perinteiseen hissirakenteeseen ei tarvita tuenta-alustan takia. Vaihtoehtoisesti mainitut alustarakenteet voivat käsittää hissikuilun seinämärakenteen, johon seinämärakenteeseen välineet t on järjestetty suoraan tukeutumaan. Myös hissikuilun seinämärakenteet jatkuvat linjassa.
Aluehissi (Z,Z’) voi käsittää hissikorinsa liikkuma-alueen ylä- ja/tai alapäässä 15 mainitut tukirakenteet. Kuvioissa3 ja 7b-7e hissi käsittää hissikorinsa liikkuma- alueen yläpäässä tukirakenteen 4 ja alapäässä tukirakenteen 3. Alapäässä oleva tukirakenne voi yksinkertaisesti rajoittaa alaspäin suuntautuvaa liikettä ja yläpäässä ylöspäin suuntautuvaa liikettä. Tukirakenne 3 tai 4 voidaan kuitenkin sovittaa rajaamaan kumman tahansa halutun suuntaista liikettä tietyissä 20 tapauksissa. Esimerkiksi kuvion 7a esittämällä tavalla, jossa hissikorin alaspäin suuntautuvaa liikettä rajataan (näin muodostaen liikkuma-alueen alaraja) hissikoria ripustavaan köysistöön kiinnitetyn elementin, tässä vastapainon cm liikettä (katkoviivalla kuvattu kori ääriasemassaan). Kuviossa 7a onkin vain o ™ yläpäässä mainitunlaiset tukirakenteet 4. Vastaavalla tavalla (köysistöön 9 25 kiinnitetyn elementin kuten vastapainon avulla) voisi vain alapäässä olevalla
CM
o tukirakenteella 3 rajata hissikorin liikkuma-alueen. Tukirakenteen 3,4 yhteydessä | voi olla hissikorin/vastapainon liikeradalla oleva puskuri d tai muunlaiset välineet 5 hissikorin tai vastapainon liikkeeseen vaikuttamiseksi, kuten esim. vaste-elin, o joka on järjestetty aktivoimaan hissikorin jarru hissikorissa olevan jarruun ^ 30 operatiivisesti yhdistetyn vastaelimen kautta, jos hissikorin vastaelin liikkuu vaste-elimen kohdalle. Tällaiset välineet tunnetaan nimellä pre-triggered braking device. Tukirakenteet (3,4), joiden pystysuuntainen sijainti hissikuilussa voi 22 määrittää kyseisen aluehissin hissikorin liikkuma-alueen ylärajan/alarajan sijaintia mekaanisesti rajoittaen toisaalta jo siitäkin syystä, että se on ainakin osittain hissikorin edessä. Puskuri d on esitetty ainoastaan kuviossa 7b, mutta sellainen/sellaiset (tai muunlaiset välineet hissikorin tai vastapainon liikkeeseen 5 vaikuttamiseksi) voisi olla myös muiden kuvioiden esittämien ratkaisujen tukirakenteiden yhteydessä (3,4).
Kuvioiden 3 ja 7 ratkaisuissa mainitut tukirakenteet 3,4 ovat rakenteita joista hissikori on järjestetty ottamaan pystysuuntaista tukivoimaa hissikorin pystysuuntaista kannattelua ja/tai liikuttamista varten. Näin tukirakenteiden 10 sijainti voi määrittää mainitun ylärajan/alarajan sijaintia mekaanisesti rajoittaen myös siitä syystä että tukirakenne ei kykene välittämään hissikorin liikuttamiseen tarvittavaa tukivoimaa hissikorille köysistön välityksellä kuin hissikorin tiettyyn sijaintiin asti, joka sijainti esim. kuvioiden 3 ja 7 suoritusmuodoissa riippuu köysipyörien sijainneista.
15 Mainitut tukirakenteet 3,4 käsittävät kuvioiden 3 ja 7 ratkaisuissa aluehissin Z,Z’ hissikorin liikeradan yläpäässä tukirakenteet 4, jotka muodostavat rakenteet, joiden varassa aluehissin Z,Z’ hissikori roikkuu köysistön 2 käsittämien köyden/köysien välityksellä. Köysistö 2 kulkee tukirakenteiden 4 yhteydessä olevan, tukirakenteiden 4 kannatteleman köysipyörän ylitse ottaen hissikorin 20 kannatteluun tarvittavan tukivoiman kyseisestä köysipyörästä, joka puolestaan ottaa tukirakenteiden käsittämien välineiden t avulla pystysuuntaisen tuen alustarakenteista GR, esitetyissä ratkaisuissa johteista. Kyseinen köysipyörä voi
CM
o olla ns. vetopyörä, jolloin kyseinen köysipyörä on kyseisen hissin nostokoneiston
CM
A M osa. Nostokoneisto M käsittää edullisesti moottorin, kuten sähkömoottorin o c\i 25 vetopyörän pyörittämiseksi. Tällainen toteutus on esitetty kuvioissa 7a, ja 7d 0 1 sekä kuvioon 3 katkoviivalla, koska varsinaisesti kyseinen kuvio esittää, että
CC
koneisto M on yhdistetty tukirakenteiden 3 käsittämiin tukirakenteisiin, jotka ovat § hissikorin liikeradan alapäässä. Nostovoima siis voitaisiin tuottaa
LO
™ vaihtoehtoisesti muuhun kuin tukirakenteiden 3 köysipyörään yhdistetyllä
O
™ 30 nostokoneistolla.
23
Tukirakenne 3 ja/tai 4 käsittää edullisesti hissikorin alapuolella olevan kävelytason, voi näin muodostaa huoltotason. Tämä on erityisen edullista kun kyseinen tukirakenne käsittää nostokoneiston M, sillä tällöin nostokoneiston M huolto on suoritettavissa tukirakenteella seisten. Kuviossa 4b on esitetty 5 millainen kävelytason projektio voisi tällöin olla. Edullisesti tällöin se käsittäisi tasaisen yläpinnan, jossa voi seistä. Edullisesti se myös peittäisi ainakin 80 % kyseisen hissikuilun poikkipinta-alasta, estäen näin ihmisen tai esineiden putoamista tason ohi. Kuvio havainnollistaa myös erästä toteutusta tukea tukirakenne 3,4 tuenta-alustarakenteisiin, eli tässä johteisiin GR. Kuvio 6 esittää 10 erään edullisen rakenteen välineille t, joilla tukirakenteet 3 ja/tai 4 voidaan tukea irrotettavasti paikalleen suoraan alustarakenteisiin (GR).
Välineet t ovat avattavat/suljettavat välineet, jotka voidaan siirtää auki-asennon ja suljettu-asennon välillä. Ne muodostavat puristusvälineet, jotka suljetttu- asennossa puristavat alustarakenteita GR kahdelta puolelta, ja auki-asennossa 15 ne eivät purista alustarakenteita kahdelta puolelta. Välineet t käsittävät kuvion 6 mukaisessa esimerkissä puristusvaikutuksen aikaansaamiseksi kiilautumisvälineet 10,11, joilla välineiden t runko voidaan kiiIaperiaatteelIa tukea suoraan johteeseen niin, että välineiden t liike alaspäin lisää kiilautumista ja siten johteisiin kohdistuvaa puristusta. Rakenne voi olla vastaava kuin tunnetun 20 tekniikan mukaisissa hissien tarraajissa. Edullisesti välineet t käsittävät ylöspäin kapenevan kiilapesän 10, jonka kautta johde GR kulkee ja kiilapalan, kuten esimerkiksi rullan, joka johteeseen GR tukeutuen pääsee kiilautumaan ylöspäin cvj kapenevan kiilapesän pinnan ja johteen GR väliin, jos välineitä t viedään o ^ alaspäin. Kiilapala voi olla jousikuormitettu kohti kiilautuvaa asemaa, eli 9 25 kiilapesän kapeampaa päätä (kuviossa vinosti ylöspäin). Välineet t voidaan
C\J
o irrottaa johteesta GR nostamalla niitä, esimerkiksi nostamalla tukirakenteita 3 tai | 4, jotka tukirakenteet 3 tai 4 kyseiset välineet t käsittää jolloin välineet t 5 nousevat. Välineet t voivat käsittää lisäksi välineet (ei esitetty) kiilapalan 11 o lukitsemiseksi haluttuun asemaan, esim. ei-kiilautuvaan asemaan, jolloin ^ 30 tukirakenteiden 3,4 liikuttaminen on yksinkertaista sekä ylöspäin että alaspäin.
Tukirakenteiden 3 tai 4 kunkin ei tarvitse olla kaikkien osien osalta välttämättä yhteen liitettyä rakennetta, mutta se on siirtämisen nopeuden kannalta edullista.
24
Kuviossa 7d on esitetty vaihtoehto, jossa tukirakenne 3 on kaikkien osien osalta yhteen liitetty rakenne ja tukirakenne 4 rakentuvat useasta toisista erillään paikalleen tuetusta osasta. Myös kuviossa 4 tukirakenteet 4 (kuviossa särmiöt) on tuettu välineiden t avulla suoraan johteisiin GR (tässä hissikorin Cz johteet ja 5 vastapainon CW johteet).
Kuviossa 3 on esitetty lisäksi täsmällisemmin muissakin suoritusmuodoissa läsnä olevia edullisia piirteitä. Kuviossa esitetysti aulahissi L ja aluehissit Z,Z’ kulkevat eri kuiluissa. Kuviossa on esitetty yksi aluehissin kuilu, ja kuvaa tällaisenaan esimerkin jolla kuvion 2a-2b hissijärjestely voitaisiin toteuttaa, 10 esimerkiksi aulakerrosten LF kuvatessa kuvioiden 2a kerroksia 16 ja 21. Vastaavasti rakenteella voidaan toteuttaa kuvioiden 1a-1b hissijärjestely, josta kuvio 3 kuvaa ainoastaan toisen aluehissikuilun S.
Aulahissin L pysähtymiskerroksia, joissa siis aulahissin hissikori CL pääse pysähtymään ja matkustajat siirtymään aulakerroksen LF kerrostasanteelle, on 15 merkitty kuilusta S tasolle johtavan aukon kohdalla olevilla nuolilla. Aluehissin pysähtymiskerroksia on merkitty vastaavasti. Kerroksia, joista ei ole kulkua aulahissin L hissikorista kerrostasanteelle on merkitty viitenumerolla X. Näissä kerroksissa aulahissin L hissikuilusta S on järjestetty johtamaan kulkuaukko kerrokseen, joka ei ole aulahissin L pysähtymiskerros, joka kulkuaukko on 20 varustettu lukitulla ovella b ja/tai peitetty poistettavalla peitteellä b’ myöhempää käyttöönottoa varten, erityisesti kun myöhemmin kyseinen kerros muutetaan aulahissin pysähtymiskerrokseksi. Näin jos aluehissin Z,Z’ ja aulahissin yhteisen
C\J
5 pysähtymiskerroksen sijaintia halutaan muuttaa, on se nopeasti toteutettavissa
(M
.A ilman aulahissin kuilun radikaaleja muutostöitä. Tällöin myös kerroksista, joissa o c^j 25 aulahissi L ei pysähdy, on kulku kuiluun S yksinkertaisesti estettävissä. Kun o x käytetään poistettavaa peitettä b’, esimerkiksi levyä, joka koristellaan cc ympäröivän tilan mukaisesti, ei kerroksessa vierailevat ihmiset luule kyseisen § kulkuväylän olevan käytettävissä hissikoriin pääsemiseksi. Esimerkiksi, jos m kuvion 3 ylemmän aluehissin Z,Z’ liikkuma-aluetta haluttaisiin muuttaa kerros o ^ 30 alaspäin, siirrettäisiin kyseisen aluehissin Z,Z’ hissikorin alapuolella olevat tukirakenteet 3 ja 4 kerroksen matkan alaspäin. Tällöin voitaisiin kuvion 25 aulakerros LF siirtää nopeasti alempaan kerrokseen avaamalla kyseisen kerroksen kulkuyhteys aulahissin hissikuiluun poistamalla rakenne b, joka kuviossa kuvaa peitettä. Peitteen b’ takana voi olla ovi b, tai sellainen voidaan asentaa vasta kyseisen kulkuyhteyden avaamisen yhteydessä. Jos kulkuaukko 5 on peitetty ovella b, on ovi b edullisesti lukittu lukitusvälineillä kiinni. Edellä esitetyllä tavalla aulahissi L siis on edullisesti muodostettu käsittämään käytöstä poistettuja hissikuilun ja kerrostasanteen välisiä kulkuaukkoja.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä uudelleenasetellaan normaalissa matkustajaliikennekäytössä ollutta hissijärjestelyä. Hissijärjestely käsittää 10 rakennuksessa joukon hissejä, joka joukko käsittää matkustajanpalvelukäytössä joukon hissikuilussa liikuteltavia aluehissejä (Z,Z’), joilla on ylä- ja/tai alarajan osalta keskenään erilaiset hissikorin liikkuma-alueet rakennuksessa, ja joilla aluehisseillä (Z,Z’) on kullakin hissikorin liikkuma-alueen ylä- ja alaraja, jonka ylärajan yläpuolelle ja alarajan alapuolelle kyseisen aluehissin (Z,Z’) hissikorin 15 kulku on estetty. Kunkin mainitun aluehissin (Z,Z’) hissikorin liikkuma-alueen ylärajan- ja/tai alarajan sijainti rakennuksen suhteen on pystysuunnassa muutettava. Menetelmässä käytössä oleva aluehissi Z,Z’, jolla on ylä- ja/tai alarajan sijainnin osalta muutettava liikkuma-alue, ja joka on käytössä palvelemaan matkustajia ja/tai kuljettamaan tavaroita, poistetaan mainitusta 20 käytöstä, jonka jälkeen muutetaan kyseisen aluehissin hissikorin (Cz) liikkuma-alue yltämään eri korkeudelle hissikuilussa (S) muuttamalla kyseisen aluehissin (Z,Z’) hissikorin (Cz) liikkuma-alueen ylä- ja/tai alarajan pystysuuntaista sijaintia cm rakennuksen suhteen. Tämän jälkeen kyseinen aluehissi Z,Z’ otetaan takaisin o ^ mainittuun käyttöön. Tällä tavoin voidaan mainitun käytöstä poiston ja käyttöön 9 25 oton välillä muuttaa joukon aluehissejä Z,Z’ liikkuma-alueita. Samalla muutetaan
C\J
o kyseisen aluehissin Z,Z’ hissikorin pysähtymiskerroksia, lisäämällä ja/tai | poistamalla pysähtymiskerroksia. Tämä voidaan tehdä jollain tunnetun tekniikan 5 mukaisella tavalla esim. uudelleenohjelmoimalla aluehissiohjausta.
o
LO
^ Menetelmän kukin aluehissi Z,Z’ voi olla toteutettu käytännössä jollakin
O
^ 30 hakemuksessa kuvatulla tavalla, kuten jollakin kuviossa 3 tai 7 esitetyllä tavalla.
Hissit ovat menetelmässä edullisesti järjestetty jonkin hakemuksessa kuvatun 26 hissijärjestelyn muotoon. Menetelmässä aluehissin liikkuma-aluetta voidaan muuttaa esimerkiksi jollakin kuvion 1a ja 1b hissijärjestelyjen välisellä muutoksella tai jollakin kuvion 1a ja 1b välisellä hissijärjestelyjen muutoksella (haka-sulkeet osoittavat kerrokset, joissa muutoksia on tehty). Edullisesti 5 menetelmässä uudelleenaseteltava hissijärjestely käsittää joukon mainitunlaisia aluehissejä, ja menetelmässä muutetaan useamman aluehissin (Z,Z’) hissikorin (Cz) liikkuma-alue yltämään eri korkeudelle hissikuilussa (S) edellä määritellyllä tavalla.
Edullisesti menetelmässä kunkin liikkuma-alueen muuttamisen alla olevan 10 aluehissin (Z,Z’) hissikorin (Cz) liikkuma-alueen ylä- ja/tai alarajan pystysuuntaista sijaintia muutetaan siirtämällä liikkuma-alueen ylärajan/alarajan sijaintia määrittäviä välineitä (3,4) pystysuunnassa, jotka välineet (3,4) on tuettu hissikuilussa (S) irrotettavasti paikalleen. Näin esimerkiksi kuvion 3 ratkaisussa aluehissin Z,Z’ hissikorin Cz liikkuma-alueen yläpään läheisyydessä olevia 15 välineitä 4 (edullisesti tukirakenteet) voidaan siirtää alas tai ylös ylärajan sijainnin muuttamiseksi. Vastaavasti hissikorin Cz liikkuma-alueen alapään läheisyydessä olevia välineitä 3 (edullisesti tukirakenteet) voidaan siirtää alas tai ylös alarajan sijainnin muuttamiseksi. Siirtäminen voidaan toteuttaa esim. apunostimella (ei esitetty).
20 Aluehissillä, jonka liikkuma-aluetta muutetaan, voi olla ainakin sen ylä- tai alapuolella vastaava aluehissi, jonka liikkuma-aluetta muutetaan edellä määritellyllä tavalla, jolloin näistä alemmalla on ainakin ylärajan sijainnilta
C\J
5 muutettava liikkuma-alue, ja näistä ylemmällä on ainakin alarajan sijainnilta
CM
.A muutettava liikkuma-alue, ja näistä alemman aluehissin liikkuma-alueen ylärajaa o c\i 25 ja ylemmän aluehissin alarajaa muutetaan samaan suuntaan, o | Kuvion 3 ratkaisussa heti kuviossa kokonaan esitetyn aluehissin Z,Z’ yläpuolella ^ on toinen vastaava aluehissi Z,Z’. Tässä ylempi aluehissi on hyvin lähellä
O
LO alempaa, joten alemman aluehissin välineiden 3 (tässä ylätukirakenteet) ° ylöspäin siirtämistä varten ylemmän aluehissin välineitä 4 (tässä 30 alatukirakenteet) siirretään myös ylöspäin. Kuvion 7 ratkaisujen yhteydessä voidaan soveltaa vastaavia vaiheita, paitsi kuvion 7a ratkaisussa hissikorin 27 liikkuma-alueen alapään läheisyydessä ei välttämättä ole rajan/rajojen sijaintia määrittäviä välineitä.
Menetelmässä edullisesti irrotetaan mainitut välineet (3,4), jotka edullisesti ovat kyseisen aluehissin (Z,Z) tukirakenteita, tuenta-alustana toimivista 5 alustarakenteista (GR), joiden alustarakenteiden (GR) yläpuolella ja/tai alapuolella on vastaavat alustarakenteet (GR), ja siirretään välineitä (3,4) pystysuunnassa ja kiinnitetään välineet (3,4) uudelleen eri korkeudelle hissikuilussa (S) mainittuihin yläpuolella tai alapuolella oleviin vastaaviin alustarakenteisiin (GR). Kuvioissa 3 ja 7d alustarakenteita on merkitty 10 katkoviivoin. Edullisesti aluehissin (Z,Z’) johteet (GR) ja/tai johdekiinnikkeet muodostavat mainitut alustarakenteet (GR). Kuvioiden 7a-7c ratkaisuissa alustarakenteita ei ole esitetty mutta toimintaperiaate on edullisesti tuennan suhteen samanlainen.
Menetelmässä välineitä (3 ja/tai 4) siirretään tietty matka pystysuunnassa, joka 15 on edullisesti rakennuksen kerrosvälin matka tai kerrosvälin matkan monikerta, jolloin hissikorin liikkuma-alue pysyy kerrosvälien kannalta edullisena. Edullisesti aluehissi Z,Z’ käsittää mainitut välineet (3,4) liikkuma-alueensa ylä- ja/tai alapäässä.
Edullisesti hissijärjestely käsittää lisäksi aulahissin (L, L’), jonka hissikorin 20 liikkuma-alue eroaa mainittujen aluehissien (Z, Z’) liikkuma-alueista, ja jonka aulahissin (L) pysähtymiskerrokset käsittävät joukon aulakerroksia (LF), joista c\j kukin on yhden tai useamman mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan aluehissin (Z,Z’) pysähtymiskerros, ja että aulahissin (L) hissikuilusta (S) on järjestetty i o johtamaan kulkuaukko yhteen tai useampaan kerrokseen, joka ei ole aulahissin
C\J
o 25 (L) pysähtymiskerros, joka kulkuaukko on varustettu ovella b ja/tai peitetty | poistettavalla peitteellä b’ (myöhempää käyttöönottoa varten, erityisesti kun ^ myöhemmin kyseinen kerros muutetaan aulahissin pysähtymiskerrokseksi), ja o LO että menetelmässä muutetaan mainittu kerros joka ei ole aulahissin (L) ° pysähtymiskerros, aulahissin (L) ja aluehissin (Z,Z’) pysähtymiskerrokseksi, 30 jolloin edullisesti - poistetaan mainittu mahdollinen peite b’, tai 28 - poistetaan oven b mahdollinen lukitus, tai - poistetaan mainittu mahdollinen peite b’ ja asennetaan ovi.
Uusi aulakerros voi olla kerros, johon aluehissi on edellä kuvatulla menetelmällä saatettu yltämään. Esivalmistetuilla hissikuilun tasoille johtavilla aukoilla 5 varmistetaan nopea aulahissin muuntautumiskyky. Näin voidaan aulahissi ja aluehissi saattaa nopeasti omaamaan uusi yhteinen pysähtymiskerros, eli uusi aulakerros.
Aluehissi Z,Z’ voi käsittää köysistön 2. Köysistö voidaan liikkuma-alueen muuttamisen yhteydessä vaihtaa. Liikkuma-alueen muutostarve on yleensä 10 harvinainen (esimerkiksi muutaman vuoden välein), joten uudelleenasettelumenetelmän yhteydessä voidaan köydetkin vaihtaa. Tämä on myös edullista sen vuoksi, että köysipituudet voidaan samalla sovittaa sopivaksi uuden liikkuma-alueen kannalta. Köysipituuksien sovittaminen voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa niin, että syötetään hissisysteemiin tai poistetaan 15 hissisysteemistä köyttä tarpeen mukaan riippuen kasvaako vai pieneneekö liikkuma-alue. Tämä voitaisiin toteuttaa siirtämällä köysivaraston ja hissisysteemin välillä köyttä, joka kulkee avattavan köysikiinnikkeen kautta köysivaraston ja hissisysteemin välillä. Köysivarasto voi olla köyden köysikiinnikkeen läheisyydessä, esim. hissikorin yhteydessä kuviossa 3 tai 7a tai 20 7b tai 7c, taikka tukirakenteen yhteydessä kuviossa 7d. On kuitenkin selvää, ettei köysipituuksien sovittamista tarvitse välttämättä tehdä, sillä se ei mm. ole tarpeen jos tukirakenteita 3 ja 4 liikutetaan molempia samaan suuntaan sama ^ matka liikkuma-alueen muuttamisen yhteydessä.
δ
CM
t“ Esitetyt hissit voivat olla asennettu rakennukseen. Rakennus voi olla
O
cm 25 olennaisesti esitetyn korkuinen, jolloin määritelty hissijärjestely palvelee
O
x olennaisesti rakennuksen koko korkeutta. Tällöin edullisesti aulahissin cc aulakerros on rakennuksen sisääntulokerros. Rakennus voisi kuitenkin olla o korkeampikin. Rakennus voi käsittää muitakin hissejä, esimerkiksi rakennuksessa voi olla ns. shuttle-hissi tai muu hissi, joka puolestaan syöttää ^ 30 aulahissille L matkustajia, jolloin kuvioiden 1a-2b kerros 1 voi olla sellaisen hissin (ei esitetty) pysähtymiskerros. Tällöin kerros 1 voi olla ns. skylobby.
29
Edullisesti mainitut tukirakenteet (3,4) ovat peräkkäisille kerrostasanteille johtavien kerrostasanteen aukkojen välissä, edullisesti alemman aukon yläpintaa ylempänä ja ylemmän aukon kynnystä alempana. Näin välittömästi peräkkäiset aluehissien hissikorit pääsevät ajamaan lähelle toisiaan. Edullisesti 5 siis kuvion 3 mukaisesti hissijärjestely käsittää kaksi päällekkäistä aluehissiä, joista alemman alin ja ylemmän ylin pysähtymiskerros ovat peräkkäiset kerrokset. Kuviossa 3 ja 7a, 7b ja 7e on lisäksi esitetty edullinen piirre, että aluehissin nostokoneisto M on yhdistetty (köysistöllä 2) hissikoriin siten, että hissikori pääsee ajamaan liikkuma-alueensa ääriasemaan, jossa se on ainakin 10 osittain nostokoneiston rinnalla. Tämän aikaansaamiseksi edullisesti aluehissin nostokoneiston M vetopyörää liikuttava moottori on sivussa hissikorin Cz pystyprojektiolta. Tämän aikaansaamiseksi edullisesti myös köysistön 2 pää/päät on yhdistetty hissikoriin Cz hissikorin sivulla olevaan/oleviin kiinnikkeeseen/kiinnikkeisiin c, jolloin kiinnityskohta on koneistoa M ylempänä. 15 Kuvion 3 ja 7a ja 7b ratkaisuissa kiinnike c on korin (vastapainon puoleisella) takasivulla ja kuviossa 7e poikittaissivulla. Kuvion 7e aluhississä hissikori pääsee lisäksi ajamaan alapään taittopyörän rinnalle, joka taittopyörä on sivussa hissikorin projektiolta ja ohjaa köysistön nostokoneiston vetopyörältä hissikorille. Esitetyt aluehissit voitaisiin toteuttaa myös esitettyyn nähden ylösalaisin, jolloin 20 saavutetut edut olisivat vastaavat. Myös kuvion 7d hissikori olisi yksinkertaista järjestää hissikori pääsemään ajamaan liikkuma-alueensa ääriasemaan, jossa se on ainakin osittain nostokoneiston rinnalla. Tätä varten ainoastaan hissikorin Cz taittopyörästö täytyisi siirtää korin alle niin että köysistö 2 kiertää korin alitse.
C\J
5 Etuna sille, että kori Cz pääsee ajamaan lähelle rakennetta 3,4 on, että
(M
4- 25 välittömästi peräkkäiset aluehissien hissikorit pääsevät ajamaan lähelle toisiaan
O
c\j Kuvioiden 3 ja 7e suoritusmuodossa hissikoriin yhdistetty köysistö käsittää
O
x ripustavan köysistön ensimmäisen osan 2a, joka on yhdistetty hissikoriin Cz ja vastapainoon CW, ja kannattelee niitä hissikorin yläpuolisten tukirakenteiden 4 § varassa, ja lisäksi ensimmäisestä osasta ja mainituista yläpuolisista ^ 30 tukirakenteiseta 4 erilliset köysistön toisen osan 2b ja hissikorin alapuolisten ^ tukirakenteiden 3 yhteydessä olevan nostokoneiston M, joka nostokoneisto M on toisen osan 2b välityksellä voimanvälitysyhteydessä hissikoriin Cz ja 30 vastapainoon CW. Näin hissin ripustus tukirakenteineen voidaan tehdä yksinkertaiseksi ja köysistön ripustava osa 2a voidaan valmistaa mitoituksen, valmistuksen ja materiaalin kannalta ripustamisen kannalta optimaaliseksi, esimerkiksi lujaksi ja halvaksi, ja toinen osa 2a, joka siis on vetävä osa, voidaan 5 suunnitella vedonvälityksen kannalta optimaaliseksi, esimerkiksi käsittämään pinnoitteen, tai pintamuodon, joka tuottaa hyvän pidon vetopyörällä. Vetävä osa 2b voi käsittää esim. hihnamaisen köyden/köysiä ja ripustava osa 2a pyöreän köyden/köysiä.
Kuvion 3 hissijärjestely voitaisiin toteuttaa vaihtoehtoisesti ratkaisulla, joko on 10 muutoin esitetyn lainen, mutta aulahissin hissikori Cl on kaksikerroksinen hissikori (ns. double-decker -kori). Tällöin aulahissin L hissikori on edullisesti järjestetty pysähtymään niin, että ylemmän aluehissin alin pysähtymiskerros on aulahissin ylemmän korikerroksen pysähtymiskerros ja alemman aluehissin ylin pysähtymiskerros on aulahissin alemman korikerroksen pysähtymiskerros. 15 Tällöin edullisesti alemman aluehissin ylin pysähtymiskerros ja ylemmän aluehissin alin pysähtymiskerros ovat peräkkäiset kerrokset. Näin voidaan edelleen pienentää aulahissin pysähtymistiheyttä. Myös muissa suoritusmuodoissa aulahissin hissikori voi olla muodostettu kaksikerroksiseksi.
Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön 20 perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.
C\J
δ
CM
O
CM
O
X
tr Q_ δ o
LO
CM
δ
CM

Claims (18)

31
1. Hissijärjestely, joka käsittää rakennuksessa joukon hissejä, joka joukko käsittää joukon hissikuilussa (S) liikuteltavia aluehissejä (Z,Z’), 5 joilla on keskenään erilaiset hissikorin (Cz) liikkuma-alueet rakennuksessa, ja joilla aluehisseillä (Z,Z’) on kullakin hissikorin liikkuma-alueen yläraja ja alaraja, jonka ylärajan yläpuolelle ja alarajan alapuolelle kyseisen aluehissin (Z,Z’) hissikorin kulku on estetty, tunnettu siitä, että kunkin mainitun aluehissin (Z,Z’) hissikorin (Cz) liikkuma-alueen ylärajan 10 ja/tai alarajan pystysuuntainen sijainti rakennuksen suhteen on muutettava, ja että aluehisseillä (Z,Z’) on kullakin hissikorin (Cz) liikkuma-alueen ylä- ja alaraja, jonka ylärajan yläpuolelle ja alarajan alapuolelle kyseisen aluehissin (Z,Z’) hissikorin (Cz) kulku on mekaanisesti estetty.
2. Edellisen patenttivaatimuksen mukainen hissijärjestely, tunnettu siitä, että kukin aluehissi (Z,Z’) käsittää hissikuilussa (S) irrotettavasti paikalleen tuetut, pystysuunnassa siirrettävät tukirakenteet (3,4), joiden pystysuuntainen sijainti hissikuilussa määrittää kyseisen aluehissin hissikorin (Cz) liikkuma-alueen ylärajan/alarajan sijaintia. 20
3. Edellisen patenttivaatimuksen mukainen hissijärjestely, tunnettu siitä, että mainitut tukirakenteet (3,4) on tuettu hissikuilussa (S) irrotettavasti paikalleen tuenta-alustana toimiviin alustarakenteisiin (GR), CO o joiden alustarakenteiden (GR) yläpuolella ja/tai alapuolella on vastaavat 25 alustarakenteet (GR) niin, että irrotettavasti paikalleen tuetut 0 tukirakenteet (3,4) voidaan irrottaa alustarakenteistaan (GR) ja siirtää (M 1 pystysuunnassa ja kiinnittää uudelleen eri korkeudelle hissikuilussa (S) mainittuihin yläpuolella tai alapuolella olevaan alustarakenteisiin (GR). δ o LO £! 30
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen o 00 hissijärjestely, tunnettu siitä, että mainitut tukirakenteet (3,4) käsittää välineet (t) joilla mainitut tukirakenteet (3,4) on tuettu irrotettavasti paikalleen alustarakenteisiin (GR), jotka käsittävät hissikuilun (S) itsensä 32 rakenteita tai hissikuilussa (S) olevia rakenteita, ja että mainittujen alustarakenteiden (GR) yläpuolella ja/tai alapuolella on vastaavat alustarakenteet (GR) niin, että irrotettavasti paikalleen tuetut tukirakenteet (3,4) voidaan irrottaa avaamalla välineet (t) ja siirtää ja 5 kiinnittää uudelleen eri korkeudelle hissikuilussa (S) mainittuihin yläpuolella tai alapuolella oleviin alustarakenteisiin (GR).
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hissijärjestely, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi aulahissin (L, L’), jonka hissikorin 10 (Cl) liikkuma-alue eroaa mainittujen aluehissien (Z, Z) hissikorien (Cz) liikkuma-alueista, ja jonka aulahissin (L) pysähtymiskerrokset käsittävät joukon aulakerroksia (LF), joista kukin on yhden tai useamman mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan aluehissin (Z,Z’) pysähtymiskerros. 15
6. Edellisen patenttivaatimuksen mukainen hissijärjestely, tunnettu siitä, että aulahissin (L, L’) liikkuma-alue ja pysähtymiskerrokset eroavat mainittujen aluehissien (Z, Z) liikkuma-alueista ja pysähtymiskerroksista niin, että kullakin aluehissillä (Z, Z) on yksi tai useampi 20 pysähtymiskerros, joka ei ole aulahissin (L, L’) pysähtymiskerros.
7. Edellisen patenttivaatimuksen mukainen hissijärjestely, tunnettu siitä, että mainitut aulakerrokset (LF) käsittävät yhden tai useamman aulakerroksen (LF), joka on mainittuun aluehissijoukkoon kuuluvan ^ 25 aluehissin (Z,Z’) ylin pysähtymiskerros ja/tai mainittuun aluehissijoukkoon ° kuuluvan aluehissin (Z,Z’) alin pysähtymiskerros. CVJ X
£ 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen 5 hissijärjestely, tunnettu siitä, että aluehissi (Z,Z) käsittää hissikorinsa o cu 30 liikkuma-alueen ylä- ja/tai alapäässä mainitut tukirakenteet (3,4). δ CVJ
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2, 3, 4 tai 8 mukainen hissijärjestely, tunnettu siitä, että mainitut tukirakenteet (3,4) käsittävät 33 köysipyörän, jonka kautta kyseisen aluehissin (Z,Z) hissikoriin (Cz) yhdistetty köysistö kulkee.
10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen 5 hissijärjestely, tunnettu siitä, että mainitut alustarakenteet (GR) käsittävät hissin johteen ja/tai johdekiinnikkeen ja/tai hissikuilun seinämärakenteen, johon johteeseen ja/tai johdekiinnikkeeseen ja/tai hissikuilun seinämärakenteeseen välineet (t) on järjestetty suoraan tukeutumaan. 10
11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2, 3, 4, 8 tai 9 mukainen hissijärjestely, tunnettu siitä, että aluehissin hissikori (Cz) on järjestetty ottamaan pystysuuntaista tukivoimaa mainituista tukirakenteista (3,4) hissikorin (Cz) pystysuuntaista kannattelua ja/tai liikuttamista ja/tai 15 pysäyttäm i stä varte n.
12. Menetelmä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi, tunnettu siitä, että hissijärjestely on jonkin aiemman patenttivaatimuksen mukainen, jossa menetelmässä 20. käytössä oleva aluehissi (Z,Z’), joka on käytössä palvelemaan matkustajia ja/tai kuljettamaan tavaroita, poistetaan mainitusta käytöstä, ja tämän jälkeen - muutetaan kyseisen aluehissin (Z,Z’) hissikorin (Cz) liikkuma-alue $2 yltämään eri korkeudelle hissikuilussa (S) muuttamalla kyseisen 0 ^ 25 aluehissin (Z,Z’) hissikorin (Cz) liikkuma-alueen ylä- ja/tai alarajan C\J 9 pystysuuntaista sijaintia rakennuksen suhteen, ja tämän jälkeen n- ™ - otetaan aluehissi (Z,Z’) takaisin mainittuun käyttöön. CC CL
13. Edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, (n 30 että aluehissin (Z,Z’) hissikorin (Cz) liikkuma-alueen ylä- ja/tai alarajan S pystysuuntaista sijaintia muutetaan siirtämällä liikkuma-alueen ylärajan/alarajan sijaintia määrittäviä välineitä (3,4) pystysuunnassa, jotka välineet (3,4) on tuettu hissikuilussa (S) irrotettavasti paikalleen. 34
14. Edellisen patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä irrotetaan mainitut välineet (3,4), jotka edullisesti ovat kyseisen aluehissin (Z,Z’) tukirakenteita, tuenta-alustana 5 toimivista alustarakenteista (GR), joiden alustarakenteiden (GR) yläpuolella ja/tai alapuolella on vastaavat alustarakenteet (GR), ja siirretään välineitä (3,4) pystysuunnassa ja kiinnitetään välineet (3,4) uudelleen eri korkeudelle hissikuilussa (S) mainittuihin yläpuolella tai alapuolella oleviin vastaaviin alustarakenteisiin (GR). 10
15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hissijärjestely käsittää joukon mainitunlaisia aluehissejä, ja menetelmässä muutetaan useamman aluehissin (Z,Z’) hissikorin (Cz) liikkuma-alue yltämään eri korkeudelle hissikuilussa (S) edellä 15 määritellyllä tavalla.
16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitulla aluehissillä on ainakin sen ylä- tai alapuolella vastaava aluehissi, jonka liikkuma-aluetta muutetaan edellä määritellyllä 20 tavalla, jolloin näistä alemmalla on ainakin ylärajan sijainnilta muutettava liikkuma-alue, ja näistä ylemmällä on ainakin alarajan sijainnilta muutettava liikkuma-alue, ja alemman aluehissin liikkuma-alueen ylärajan sijaintia ja ylemmän aluehissin liikkuma-alueen alarajan sijaintia muutetaan samaan suuntaan. 25
17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että CO ^ aluehissin (Z,Z’) johteet (GR) ja/tai johdekiinnikkeet muodostavat mainitut ^ alustarakenteet (GR). CVJ o c\i 30
18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu | siitä, että se käsittää lisäksi aulahissin (L, L’), jonka hissikorin liikkuma- alue eroaa mainittujen aluehissien (Z, T) liikkuma-alueista, ja jonka p aulahissin (L) pysähtymiskerrokset käsittävät joukon aulakerroksia (LF), ™ joista kukin on yhden tai useamman mainittuun aluehissijoukkoon o w 35 kuuluvan aluehissin (Z,Z’) pysähtymiskerros, ja että aulahissin (L) hissikuilusta (S) on järjestetty johtamaan kulkuaukko yhteen tai useampaan kerrokseen, joka ei ole aulahissin (L) pysähtymiskerros, joka 35 kulkuaukko on varustettu ovella b ja/tai peitetty poistettavalla peitteellä b’ (myöhempää käyttöönottoa varten, erityisesti kun myöhemmin kyseinen kerros muutetaan aulahissin pysähtymiskerrokseksi), ja että menetelmässä muutetaan mainittu kerros joka ei ole aulahissin (L) 5 pysähtymiskerros, aulahissin (L) ja aluehissin (Z,Z’) pysähtymiskerrokseksi, jolloin edullisesti otetaan poissa käytöstä ollut hissikuilun ja mainitun kerrostasanteen välinen kulkuaukko käyttöön, jolloin edullisesti - poistetaan mainittu mahdollinen peite b’, tai 10. poistetaan oven b mahdollinen lukitus, tai - poistetaan mainittu mahdollinen peite b’ ja asennetaan ovi. CO δ c\j i CVJ o 1^ CVJ X cc CL δ o m CVJ δ CVJ
FI20125001A 2012-01-02 2012-01-02 Hissijärjestely ja menetelmä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi FI124330B (fi)

Priority Applications (6)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20125001A FI124330B (fi) 2012-01-02 2012-01-02 Hissijärjestely ja menetelmä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi
CN201280071092.1A CN104159843B (zh) 2012-01-02 2012-12-14 电梯配置和用于再调节该电梯配置的方法
EP12864191.7A EP2800717B1 (en) 2012-01-02 2012-12-14 Elevator arrangement and method for readjusting the elevator arrangement
PCT/FI2012/051247 WO2013102698A1 (en) 2012-01-02 2012-12-14 Elevator arrangement and method for readjusting the elevator arrangement
US14/307,135 US9950901B2 (en) 2012-01-02 2014-06-17 Elevator arrangement and method for re-adjusting the elevator arrangement
HK15103306.6A HK1202851A1 (en) 2012-01-02 2015-04-01 Elevator arrangement and method for re-adjusting the elevator arrangement

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20125001 2012-01-02
FI20125001A FI124330B (fi) 2012-01-02 2012-01-02 Hissijärjestely ja menetelmä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20125001A FI20125001A (fi) 2013-07-03
FI124330B true FI124330B (fi) 2014-06-30

Family

ID=48745000

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20125001A FI124330B (fi) 2012-01-02 2012-01-02 Hissijärjestely ja menetelmä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi

Country Status (6)

Country Link
US (1) US9950901B2 (fi)
EP (1) EP2800717B1 (fi)
CN (1) CN104159843B (fi)
FI (1) FI124330B (fi)
HK (1) HK1202851A1 (fi)
WO (1) WO2013102698A1 (fi)

Families Citing this family (9)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US7841450B2 (en) * 2005-08-19 2010-11-30 Thyssenkrupp Elevator Capital Corporation Twin elevator systems
US10059566B2 (en) * 2013-05-07 2018-08-28 Otis Elevator Company Connecting cars in a multicar elevator system
EP3227220B1 (en) 2014-12-05 2020-10-21 Kone Corporation Elevator arrangement with multiple cars in the same shaft
US9650226B2 (en) * 2015-09-28 2017-05-16 Smart Lifts, Llc System and method for controlling multiple elevator cabs in an elevator shaft
US10494229B2 (en) * 2017-01-30 2019-12-03 Otis Elevator Company System and method for resilient design and operation of elevator system
EP3681835B1 (de) * 2017-08-17 2022-08-31 Inventio AG Aufzugsystem
US11292690B2 (en) * 2018-07-25 2022-04-05 Otis Elevator Company Capacity shifting between partially-overlapping elevator groups
DE102018123979A1 (de) * 2018-09-27 2020-04-02 Thyssenkrupp Ag Aufzugsystem
CN113213283B (zh) * 2021-05-27 2022-05-24 姚志勇 高楼电梯系统

Family Cites Families (15)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3750849A (en) 1970-04-21 1973-08-07 Westinghouse Electric Corp Duplex counterweightless shuttle elevator system
CN1162565A (zh) * 1996-01-18 1997-10-22 奥蒂斯电梯公司 附加平台的区间电梯
CN1186766A (zh) * 1996-10-11 1998-07-08 奥蒂斯电梯公司 单侧离井装载的区间电梯系统
ID19772A (id) * 1996-10-11 1998-07-30 Otis Elevator Co Pentransisian naik turun elevator dek banyak antara kegiatan-kegiatan operasional
SE521817C2 (sv) * 2000-11-02 2003-12-09 Alimak Ab Säkerhetsarrangemang vid hiss
FI112350B (fi) 2001-10-29 2003-11-28 Kone Corp Hissijärjestelmä
JP2003182951A (ja) * 2001-12-14 2003-07-03 Kajima Corp エレベータシステムおよびエレベータシステムを備える建築物
FI113259B (fi) * 2002-06-03 2004-03-31 Kone Corp Menetelmä hissiryhmän hissien ohjaamiseksi
FI118125B (fi) * 2003-02-17 2007-07-13 Kone Corp Hissijärjestelmä
US7198136B2 (en) * 2003-09-11 2007-04-03 Otis Elevator Company Elevator device for a multi-sky-lobby system
JP2006103887A (ja) * 2004-10-06 2006-04-20 Fujitec Co Ltd マルチカーエレベータシステム
JP4693404B2 (ja) * 2004-12-16 2011-06-01 東芝エレベータ株式会社 エレベータシステム
US7882934B2 (en) * 2006-12-22 2011-02-08 Inventio Ag Elevator installation in a building with at least one transfer floor
FI20080444L (fi) * 2008-07-24 2010-01-25 Kone Corp Hissijärjestely, menetelmä ja turvarakenne
WO2011148032A1 (en) * 2010-05-27 2011-12-01 Kone Corporation Elevator arrangement and method

Also Published As

Publication number Publication date
US20140291074A1 (en) 2014-10-02
CN104159843B (zh) 2017-01-18
WO2013102698A1 (en) 2013-07-11
HK1202851A1 (en) 2015-10-09
CN104159843A (zh) 2014-11-19
EP2800717A4 (en) 2015-09-16
EP2800717A1 (en) 2014-11-12
US9950901B2 (en) 2018-04-24
EP2800717B1 (en) 2019-02-13
FI20125001A (fi) 2013-07-03

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI124330B (fi) Hissijärjestely ja menetelmä hissijärjestelyn uudelleenasettelemiseksi
US8291568B2 (en) Method of installing an elevator
KR102151293B1 (ko) 리프트의 설치 방법
US9193567B2 (en) Method in the manufacture of an elevator
AU2010219538B2 (en) Elevator arrangement and method
EP2658805B1 (en) Method and elevator arrangement
KR101245570B1 (ko) 엘리베이터를 설치하는 방법 및 엘리베이터
JP2006027902A (ja) 互いに隣接して配置される少なくとも３つの垂直エレベータ昇降路を有するエレベータ設備およびそのようなエレベータ昇降路の動作方法
CN113165849B (zh) 用于运行建筑工地设施的方法以及建筑工地设施
US20120023863A1 (en) Method And Elevator Arrangement
KR100351275B1 (ko) 머신룸 레스 엘리베이터
CN103663055B (zh) 升降机装置和方法
CN103228565B (zh) 延伸的辊导引件
US11414303B2 (en) Method for modernizing elevator system
EP1520831B1 (en) Elevator with reduced head and pit, even without machine room
CN204416847U (zh) 单向循环升降电梯
WO2024003438A1 (en) Arrangement and method for constructing an elevator
CN112960510A (zh) 一种升降梯

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 124330

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

MM Patent lapsed