FI124210B - Lukon lisälaite - Google Patents

Description

Lukon lisälaite

Tekniikan ala

Keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen lukon lisälaitteeseen.

5 Tekniikan taso

Keksinnön mukaista lisälaitetta voidaan soveltaa mekaanisissa lukoissa. Tällainen mekaaninen lukko käsittää tyypillisesti lukkorungon, joka on sijoitettu oven etureunaan muodostettuun upotukseen. Lukkorunko kiinnitetään rintalevystään ruuveilla oven etureunaan. Lukkorungon ja oven läpi ulottuu en-10 simmäinen akseli, johon oven sisäpuolinen kahva ja oven ulkopuolinen kahva kytkeytyvät. Lukkorungon ja oven läpi ulottuu lisäksi toinen akseli, johon oven sisäpintaan tuleva vääntönuppi ja oven ulkopintaan tuleva lukkopesä kytkeytyvät. Lukkorungon rintalevystä ulkonee ainakin yksi telki, joka kytkeytyy ovi-karmiin asennettuun vastalevyyn.

15 Tällainen mekaaninen lukko käsittää yleensä kaksi käyttötoimintoa eli lukitustilan ja päiväkäyttötilan. Nämä käyttötoiminnot voidaan valita lukko-rungon rintalevyssä olevasta valintanapista. Valintanapin ensimmäisessä asennossa lukon telki takalukittuu automaattisesti oven sulkeuduttua. Tämän takalukituksen laukaisee lukon rintalevyssä oleva toinen pienempi telki. Kun 20 valintanappi on ensimmäisessä asennossa, pienempi telki katkaisee ensimmäisen akselin voimansiirtokytkennän varsinaiseen telkeen kun ovi suljetaan. Painikkeen painaminen ei silloin avaa varsinaista telkeä. Lukko aukeaa tässä tilassa ainoastaan avaimella tai vääntönupista. Valintanapin toisessa asennossa lukon telki ei takalukitu. Lukko aukeaa tässä tilassa myös painikkeella.

^ 25 Tekniikan tasosta tunnetaan myös lukkoon liittyvä lisälaite, joka kä- o ™ sittää kotelomaisen rungon, joka asennetaan oven sisäpintaa vasten siten, että o mainittu ensimmäinen ja toinen akseli ulottuvat kotelomaisen rungon läpi. Kahva ja vääntönuppi asettuvat kotelomaisen rungon vapaata pintaa vasten. Järjesti tämällä kotelomaisen rungon sisään ensimmäisen ja toisen akselin välille

CL

30 sähköisesti avattava ja suljettava voimansiirtoyhteys voidaan lukko avata pai-

CO

g nikkeesta silloin kun voimansiirtoyhteys on suljettu vaikka valintanappi on en- m o simmäisessä asennossaan. Painikkeen painamisesta aiheutuva ensimmäisen ° akselin kiertoliike välittyy voimansiirtoyhteyden kautta toiseen akseliin, joka kiertyy ja avaa lukon.

2

Julkaisu SE 520 314 C2 kuvaa käyttöoikeuskoodilla ohjattua lukko-järjestelmää. Järjestelmän kohteeseen voidaan järjestää sähköinen ohjain, joka on liitetty ID-lukijalaitteeseen. Lukkojärjestelmä käsittää elimen, joka on järjestetty toimimaan vasteellisena ensimmäiseen ulostulosignaaliin sähköisestä 5 ohjaimesta ja toiseen seuraavaan ulostulosignaaliin sähköisestä ohjaimesta.

Julkaisu WO 2006/136662 A1 kuvaa sähköisen lukon, jota ohjataan oven hallintatietokoneella, kauko-ohjauksen menetelmää. Järjestelmässä sähköinen lukko on sisäänpääsyn ohjauksen infrastruktuurissa, joka sisältää myös sisäänpääsyn tietokannan sisäänpääsyn informaatiota varten ja häiriöti-10 lanteita varten. Menetelmässä käytetään matkaviestinpäätelaitetta lyhyen kantaman kommunikaatiolinkin kanssa, jotta voidaan muodostaa kommunikaa-tiolinkki oven hallintatietokoneelle. Lisäksi käytetään matkaviestinverkon yhteyttä, jotta voidaan muodostaa kommunikaatiolinkki sisäänpääsyn ohjauksen infrastruktuuriin.

15 WO-julkaisussa 2006/136662 on esitetty menetelmä sähköisen lukon kaukokäyttöön. Lukon yhteydessä on ohjaustietokone, jossa on lähiverkkoyhteys esim. Bluetooth, IrDA tai WLAN: lukkoa ohjaavaan ohjaustietokoneeseen voidaan siten muodostaa langaton tiedonsiirtoyhteys matkapuhelimella lähiverkon yli. Matkapuhelimella puolestaan muodostetaan langaton yhteys matka-20 puhelinverkkoon ja matkapuhelinverkkoon kytkettyyn, kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään. Lukkoa ohjaava ohjaustietokone lähettää merkkisignaa-lin matkapuhelimeen ja matkapuhelimessa oleva ohjelma kommunikoi taustalla matkapuhelinverkkoon kytketyn, kulkuoikeuksia hallinnoivan järjestelmän kanssa. Käyttäjän tunnistus perustuu matkapuhelimen numeroon ja mahdollisesti 25 tämän lisäksi tunnuslukuun. Matkapuhelimessa oleva ohjelma lähettää oven tunnistetiedon ja matkapuhelimen tunnistetiedon kulkuoikeuksia hallinnoivaan 5 järjestelmään. Kulkuoikeuksia hallinnoiva järjestelmä lähettää tämän perus-

C\J

^ teella lukon vapautuskäskyn matkapuhelimen kautta lukon ohjaustietokonee- ° seen, joka vapauttaa lukon. Lukko voidaan tämän jälkeen avata painikkeella.

\J

00 30 Julkaisu EP 0 325 813 A1 kuvaa laitetta turvalukon käyttämiseksi, | jossa on liikutettavissa oleva lukon kieli, jota käytetään kahdella kahvalla. Lu- cd kossa on myös kytkinmekanismi, joka käsittää käyttölaitteen, jossa on ainakin

CD

kolme hammaspyörää. Laitteen ohjausvälineet siirtävät paikaltaan laitteessa ° olevaa liikutettavaa pyörää sen kytketyn ja vapautetun aseman välillä.

00 35 Fl-hyödyllisyysmallissa 7967 on esitetty langattomasti toimiva lukko tai kulunvalvontalaite.

3

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukainen lisälaite. Keksinnön edullinen suoritusmuoto on epäitsenäisen patenttivaatimuksen kohteena.

5 Keksinnön mukaisen lukon lisälaitteen tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Lukon lisälaite käsittää kotelomaisen runkorakenteen, joka asettuu oven sisäpintaa vasten. Runkorakenteen läpi ulottuu ensimmäinen akseli, joka kytkeytyy oven ulkopuoliseen ja oven sisäpuoliseen kahvaan ja toinen akseli, 10 joka kytkeytyy oven sisäpuoliseen vääntönuppiin ja oven ulkopuoliseen lukko-pesään, jolloin oven sisäpuolinen kahva ja oven sisäpuolinen vääntönuppi asettuvat kotelomaisen rungon rakenteen vapaata pintaa vasten.

Lukon lisälaitteelle on tunnusomaista, että se lisäksi käsittää kotelomaisen runkorakenteen sisään asennetut ensimmäisen, toisen, kolmannen ja 15 neljännen voimansiirtoelimen. Ensimmäisen voimansiirtoelimen ulkokehällä on hampaat ja se on keskiosastaan tuettu ensimmäiseen akseliin siten, että se pyörii ensimmäisen akselin mukana. Toisen voimansiirtoelimen ulkokehällä on hampaat ja se on keskiosastaan tuettu toiseen akseliin siten, että se pyörii toisen akselin mukana. Kolmannen ja neljännen voimansiirtoelimen ulkokehällä on 20 hampaat ja ne on keskiosastaan tuettu pyörivästi yhteiselle, kotelomaiseen runkorakenteeseen tuetulle, kolmannelle akselille. Ensimmäisen voimansiirtoelimen hampaat kytkeytyvät kolmannen voimansiirtoelimen hampaisiin ja toisen voimansiirtoelimen hampaat kytkeytyvät neljännen voimansiirtoelimen hampaisiin. Kolmas ja neljäs voimansiirtoelin on lisäksi kytketty toisiinsa avat-25 tavalla ja lukittavalla sähkömekaanisella lukitusmekanismilla.

^ Lukon lisälaite voidaan asentaa minkä tahansa mekaanisen, kah- o della akselilla varustetun lukon yhteyteen. Lukon lisälaitteen asennus olemassa olevan lukon yhteyteen on hyvin helppoja nopea toimenpide. Lukon painikkei-o ^ den väliset kiinnitysruuvit sekä lukon lukkopesän ja vääntönupin väliset kiinni- 00 30 tysruuvit irrotetaan. Tämän jälkeen vaihdetaan lukon akselit pidempiin, asen- £ netaan lukon lisälaite oven sisäpintaa vasten ja kiinnitetään painikkeet ja lukko- cd pesä sekä vääntönuppi pidemmillä ruuveilla, jotka ulottuvat oven ja lisälaitteen ίο läpi. Tämän jälkeen asennus on valmis, o 35 vittamisen minkä tahansa mekaanisen, kahdella akselilla varustetun lukon yhteyteen. Rattaat voidaan sovittaa siten, että saavutetaan haluttu etäisyys en- 5 Lukon lisälaitteessa oleva ratasratkaisu mahdollistaa lisälaitteen so-

C\J

4 simmäisen ja toisen voimansiirtoelimen keskipisteiden eli lukon akselien välille ja siten että saavutetaan haluttu välityssuhde ensimmäisestä rattaasta toiseen rattaaseen. Kolmannen ja neljännen voimansiirtoelimen välinen sähkömekaaninen lukitusmekanismi muuntaa mekaanisen lukon kauko-ohjattavaksi.

5 Lukon lisälaitteen toiminta on hyvin luotettavaa, koska voimansiirto- elimet ovat yhteydessä toisiinsa rattaiden välityksellä. Tämä tekee myös lisälaitteen eliniästä pitkän.

Lukon lisälaite toimii täysin rinnakkain olemassa olevan mekaanisen lukon kanssa, jolloin mekaanista lukkoa voidaan käyttää täysin normaalisti lisä-10 laitteesta riippumatta.

Lukon lisälaite käsittää ohjausyksikön, jossa on langaton lähiverkko-yhteys esim. Bluetooth, IrDA tai WLAN: ohjausyksikköön voidaan muodostaa langaton tiedonsiirtoyhteys matkapuhelimella lähiverkon yli. Matkapuhelimella puolestaan muodostetaan langaton tiedonsiirtoyhteys matkapuhelinverkkoon ja 15 matkapuhelinverkkoon kytkettyyn, kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään. Lukkoa ohjaava ohjausyksikkö lähettää oven tunnistetiedot matkapuhelimeen ja matkapuhelimessa oleva ohjelma kommunikoi taustalla matkapuhelinverkkoon kytketyn, kulkuoikeuksia hallinnoivan järjestelmän kanssa. Käyttäjän tunnistus perustuu matkapuhelimen numeroon ja mahdollisesti tämän lisäksi tunnuslu-20 kuun. Matkapuhelimessa oleva ohjelma lähettää oven tunnistetiedon ja matkapuhelimen tunnistetiedon kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään. Kulkuoikeuksia hallinnoiva järjestelmä tarkistaa tunnistetiedot ja jos tunnistetiedot täsmäävät hallintajärjestelmän tietokannassa oleviin tietoihin, hallintajärjestelmä lähettää lukon avausluvan matkapuhelimen kautta lukon Ohjausyksikköön, 25 joka ohjaa sähkömekaanisen lukitusmekanismin lukitsemaan kolmannen ja neljännen voimansiirtoelimen toisiinsa. Lukko voidaan tämän jälkeen avata 5 kahvalla tilanteessa, jossa lukon rintalevyssa oleva valintanappi on ensimmäi-

C\J

^ sessä asennossa eli lukko on lukitustilassa.

^ Keksinnön mukaista lisälaitetta voidaan käyttää esim. kotihoidon 00 30 yhteydessä. Kotihoitajan ei tarvitse kuljettaa suurta avainnippua mukanaan kun | hän suorittaa päivittäistä kierrostaan, vaan hän voi avata asiakkaidensa kodin cd oven matkapuhelimella. Avaus suoritetaan tällöin lukon lisälaitteen välityksellä.

CD

Jokaisesta oven avauksesta lukon lisälaitteen välityksellä jää aina lokitieto ° kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään. Lokitiedot muodostavat eräänlaisen 00 35 turvajärjestelmän, josta kunkin järjestelmään kytketyn oven avauksia voidaan seurata.

5

Keksintöä selostetaan seuraavassa oheisten piirustusten kuvioihin viitaten.

Kuvioiden lyhyt selostus

Kuviossa 1 on esitetty poikkileikkaus lukosta.

5 Kuviossa 2 on esitetty lukkorunko aksonometrisesti.

Kuviossa 3 on esitetty kuviota 1 vastaava poikkileikkaus, josta näkyy keksinnön mukainen lukon lisälaite.

Kuviossa 4 on esitetty poikkileikkaus keksinnön mukaisesta lukon lisälaitteesta.

10 Kuviossa 5 on esitetty keksinnössä käytetty lukitusmekanismi.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukainen lukon lisälaite aksonometrisesti ensimmäisestä suunnasta.

Kuviossa 7 on esitetty keksinnön mukainen lukon lisälaite aksonometrisesti toisesta suunnasta.

15 Kuviossa 8 on havainnollistettu lisälaitteella varustettuun lukkoon liittyvää infrastruktuuria.

Edullisten suoritusmuotojen selostus

Kuviossa 1 on esitetty poikkileikkaus lukosta ja kuviossa 2 on esitetty lukkorunko aksonometrisesti. Lukko käsittää lukkorungon 10, joka on sijoitettu 20 oven 200 etureunaan muodostettuun upotukseen. Lukkorunko 10 kiinnitetään rintalevystään 11 ruuveilla 12c, 12d oven 200 etureunaan mainitun upotuksen ylä-ja alapuolelle. Lukkorungon 10 ja oven 200 läpi ulottuu ensimmäinen akseli 21, johon oven 200 sisäpintaa 200a vasten tuleva kahva 31a ja oven 200 ulkopintaa 200b vasten tuleva kahva 31b kytkeytyvät. Lukkorungon 10 ja oven 200 ^ 25 läpi ulottuu lisäksi toinen akseli 22, johon oven 200 sisäpintaa 200a vasten tu- o ^ leva vääntönuppi 41 ja oven 200 ulkopintaa 200b vasten tuleva lukkopesä 42 o kytkeytyvät. Lukkorungon 10 rintalevystä 11 ulkonee ainakin yksi telki 12a, 12b, joka kytkeytyy ovikarmiin asennettuun vastalevyyn (ei esitetty kuvioissa), g Oven lukitus käsittää normaalisti kaksi käyttötoimintoa eli lukitustilan

CL

30 ja päiväkäyttötilan. Nämä käyttötoiminnot voidaan valita lukkorungon 10 rinta-co g levyssä 11 olevasta valintanapista 13. Valintanapin 13 ensimmäisessä asen- m o nossa lukon telki 12a takalukittuu automaattisesti oven 200 sulkeuduttua. Lukon ° toinen alempi telki 12b laukaisee ylemmän teljen 12a takalukituksen silloin kun valintanappi 13 on ensimmäisessä asennossaan. Lukko aukeaa silloin ainoas-35 taan avaimella 43 tai vääntönupista 41. Valintanapin 13 toisessa asennossa 6 lukon telki 12a ei takalukitu. Lukko aukeaa tällöin myös kahvoilla 31a, 31b. Kun ovi 200 suljetaan ja valintanappi 13 on ensimmäisessä asennossa lukon telki 12a takalukittuu, jolloin ensimmäisen akselin 21 voimansiirtokytkentä telkeen 12a katkeaa. Kahvan 31a, 31b painaminen ei avaa telkeä 12a.

5 Kuviossa 3 on esitetty kuviota 1 vastaava poikkileikkaus, josta näkyy keksinnön mukainen lukon lisälaite. Lukon lisälaite 100 on asennettu oven 200 sisäpintaa 200a vasten. Ensimmäinen akseli 21 ja toinen akseli 22 on vaihdettu pidempiin siten, että akselit 21, 22 ulottuvat myös lukon lisälaitteen 100 läpi. Oven 200 sisäpuolinen kahva 31a samoin kuin oven 200 sisäpuolinen vään-10 tönuppi 41 asettuvat lukon lisälaitteen 100 vapaata pintaa vasten. Oven 200 läpi ulottuvat ruuvit (ei esitetty kuvioissa), joilla oven 200 vastakkaisilla puolilla olevat kahvat 31a, 31b kiinnitetään toisiinsa, vaihdetaan hieman pidempiin ruuveihin, jotta ne ulottuvat myös lukon lisälaitteen 100 läpi. Samoin vaihdetaan oven 200 läpi ulottuvat ruuvit (ei esitetty kuvioissa), joilla oven 200 vastakkaisilla puolilla 15 olevat vääntönuppi 41 ja lukkopesä 42 kiinnitetään toisiinsa pidempiin ruuveihin, jotta ne ulottuvat myös lukon lisälaitteen 100 läpi. Lukon lisälaite 100 käsittää runkorakenteen 110, joka muodostuu pohjalevystä 111 ja pohjalevyn 111 sulkevasta kotelomaisesta kannesta 112. Runkorakenteen 110 pohjalevyssä 111 ja kannen 112 pohjalevyn 111 vastaisessa tasopinnassa on aukot, joiden läpi 20 kahvoihin 31a, 31b, vääntönuppiin 41 ja lukkopesään 42 liittyvät akselit 21, 22 sekä ruuvit ulottuvat.

Kuviossa 4 on esitetty poikkileikkaus keksinnön mukaisesta lukon lisälaitteesta. Lukon lisälaite 100 käsittää kotelomaisen runkorakenteen 110, joka muodostuu pohjalevystä 111 ja pohjalevyyn 111 kiinnitettävästä kotelo-25 maisesta kannesta 112 (kuvio 3). Pohjalevyssä 111 on ensimmäinen aukko, jonka läpi ensimmäinen akseli 21 ulottuu ja toinen aukko, jonka läpi toinen akseli 5 22 ulottuu. Pohjalevyssä 111 on lisäksi kolmannet aukot 113a, 113b, joiden läpi

C\J

^ kahvojen 31a, 31b väliset kiinnitysruuvit ulottuvat ja neljännet aukot 114a, 114b, ° joiden läpi vääntönupin 41 ja lukkopesän 42 väliset kiinnitysruuvit ulottuvat.

\J

00 30 Lisäksi pohjalevyn 111 kulmissa on viidennet aukot 115a, 115b, 115c, 115d, | joiden läpi pohjalevyn 111 ja kannen 112 väliset kiinnitysruuvit ulottuvat kanteen cd 112.

O)

Lukon lisälaite 100 käsittää lisäksi ensimmäisen voimansiirtoelimen ° 120, joka on keskiosastaan tuettu ensimmäiseen akseliin 21 siten, että ensim- 00 35 mäinen voimansiirtoelin 120 pyörii ensimmäisen akselin 21 mukana. Ensim mäinen voimansiirtoelin 120 käsittää ensimmäisen segmentin 122, jonka uiko- 7 kehällä on hampaat 121. Ensimmäisessä segmentissä 122 on lisäksi ensimmäinen ura 123. Ensimmäinen voimansiirtoelin 120 käsittää lisäksi toisen segmentin 124, jossa on toinen ura 125. Ensimmäinen 123 ja toinen 125 ura toimivat rajoittimina kun ensimmäinen voimansiirtoelin 120 pyörii ensimmäisen ak-5 selin 21 mukana. Ylempänä olevan kolmannen aukon 113a yhteyteen on sovitettu pieni sylinteri 113c, johon urat 123, 125 osuvat kun ensimmäinen voimansiirtoelin 120 liikkuu ääriasentojensa välillä. Ensimmäisen voimansiirtoelimen 120 ulkokehän hampaat 121 muodostavat ympyräsektorin sellaisen hammas-rattaan kehästä, jonka keskipiste on ensimmäisen akselin 21 keskipisteessä.

10 Lukon lisälaite 100 käsittää lisäksi toisen voimansiirtoelimen 130, joka on keskiosastaan tuettu toiseen akseliin 22 siten, että toinen voimansiirto-elin 130 pyörii toisen akselin 22 mukana. Toinen voimansiirtoelin 130 käsittää ulkokehän, jossa on hampaat 131. Toisen voimansiirtoelimen 130 ulkokehän hampaat 131 muodostavat kokonaisen kehän sellaiseen hammasrattaaseen, 15 jonka keskipiste on toisen akselin 22 keskipisteessä.

Lukon lisälaite 100 käsittää lisäksi kolmannen 140 ja neljännen 150 voimansiirtoelimen, jotka on keskiosastaan tuettu pyörivästi yhteiselle, rungon 110 pohjalevyyn 111 tuetulle, kolmannelle akselille 160. Sekä kolmas 140 että neljäs 150 voimansiirtoelin käsittää ulkokehän, jossa on hampaat 141, 151. 20 Kolmannen 140 ja neljännen 150 voimansiirtoelimen välillä on sähköisesti avattava ja suljettava lukitusmekanismi 170. Kolmannen voimansiirtoelimen 140 sisäkehällä on ura 142, johon neljänteen voimansiirtoelimeen 150 tuettu lukitusmekanismiin 170 liittyvä liikkuva kieli lukittuu. Kolmannen voimansiirtoelimen 140 ulkokehän hampaat 141 muodostavat ympyräsektorin sellaisen hammas-25 rattaan kehästä, jonka keskipiste on kolmannen akselin 160 keskipisteessä. Neljännen voimansiirtoelimen 150 ulkokehän hampaat 151 muodostavat ympy-5 räsektorin sellaisen hammasrattaan kehästä, jonka keskipiste on kolmannen

C\J

^ akselin 160 keskipisteessä. Kolmannen 140 ja neljännen 150 voimansiirtoeli- ° men hampaiden 141, 151 säde kolmannen akselin 60 keskipisteestä voi olla

\J

00 30 yhtä suuri tai erisuuri. Erisuuruisilla säteillä voidaan vaikuttaa voimansiirtome- | kanismin välityssuhteeseen.

cd Kuviossa 5 on esitetty keksinnössä käytetty lukitusmekanismi. Luki en tusmekanismin 170 kieli 171 on jousikuormitteinen 174 siten, että jousi 174 ° painaa kieltä 171 pienellä voimalla ulospäin. Kielen 171 jousikuormitus on kui- 00 35 tenkin niin pieni, että se ei estä kolmannen 140 ja neljännen 150 voimansiirto- elimen pyörimistä toistensa suhteen. Kielen 171 lukitus ulkoasentoon saadaan 8 aikaan sähkömekaanisesti esim. pietsosähköiseen ilmiöön perustuvalla elementillä 173a, 173b. Kielen 171 vastakkaisiin sivureunoihin on järjestetty kolot 172a, 172b ja kolojen 172a, 172b yhteyteen pietsosähköiset elementit 173a, I73b. Kun pietsosähköiset elementit 173a, I73b ovat jännitteettömiä (merkitty 5 katkoviivalla kuviossa), ne ovat yhdensuuntaisia kielen 171 pituussuunnan kanssa, jolloin kieli 171 voi liikkua vapaasti jousen 174 kuormittamana. Kun pietsosähköisiin elementteihin 173a, 173b kytketään jännite (merkitty yhtenäisellä viivalla kuviossa), ne taipuvat siten, että niiden päät menevät kielen 171 sivureunoissa oleviin koloihin 172a, 172b. Kieli 171 lukittuu tällöin ulkoasen-10 toonsa kolmannen voimansiirtoelimen 140 uraan 142, jolloin neljäs voimansiirto-elin 150 lukittuu kolmanteen voimansiirtoelimeen 140 siten, että ne pyörivät yhdessä. Pietsosähköisten elementtien 173a, 173b käyttö on edullista, koska niiden virrankulutus on erittäin pieni. Pietsosähköisten elementtien 173a, 173b liikerata on toisaalta lyhyt ja niiden aikaansaama voima pieni, joten siksi ne 15 soveltuvat paremmin kielen 171 lukitukseen kuin kielen 171 liikuttamiseen.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukainen lukon lisälaite aksono-metrisesti ensimmäisestä suunnasta ja kuviossa 7 toisesta suunnasta. Kuvioissa näkyy runkorakenteen pohjalevy 111, ensimmäinen voimansiirtoelin 120, toinen voimansiirtoelin 130, kolmas voimansiirtoelin 140 ja neljäs voimansiirto-20 elin 150. Kolmas voimansiirtoelin 140 käsittää ympyrän muotoisen pohjalevyn 143, joka on keskipisteestään tuettu kolmanteen akseliin 160. Pohjalevyn 143 ulkokehälle on sijoitettu kehäosuus 144, jossa on hammastus 141. Neljäs voimansiirtoelin 150 käsittää sylinterin muotoisen osan 152, joka on keskipisteestään tuettu kolmanteen akseliin 160 ja joka asettuu kolmannen voiman-25 siirtoelimen 140 pohjalevyn 143 päälle siten, että kolmas voimansiirtoelin 140 ja neljäs voimansiirtoelin 150 pyörivät toistensa suhteen. Neljännen voimansiirto-5 elimen 150 sylinterin muotoisen osan 152 ulkokehällä on hampaat 151.

C\J

^ Kun kahvaa 31a, 31b painetaan alas tai nostetaan ylös, ensimmäi- ° nen akseli 21 pyörii painikkeen 31a, 31b mukana. Ensimmäisen akselin 21

\J

00 30 pyöriminen välittyy ensimmäisen voimansiirtoelimen 120 hampaiden 121 kautta | kolmannen voimansiirtoelimen 140 hampaisiin 141, kolmannen voimansiirto- cd elimen 140 ja neljännen voimansiirtoelimen 150 välisen elektromekaanisen lu en kituksen 170 kautta neljänteen voimansiirtoelimeen 150, neljännen voimansiir-° toelimen 150 ulkokehän hampaiden 151 kautta toisen voimansiirtoelimen 130 00 35 hampaisiin 131 ja lopuksi toiseen akseliin 22. Edellä selostetun voimansiirron 9 välityssuhteet määräytyvät voimansiirtoelimien 120, 130, 140, 150 hampaiden 121, 131, 141, 151 muodostavien hammasrattaiden säteistä.

Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu periaatteessa käytettäväksi kaikkiin lukkoihin, joissa on kaksi akselia 21, 22. Voimansiirtoelimet 120, 130, 5 140, 150 tulee sovittaa kullekin lukkotyypille erikseen, jotta voimansiirtoelimet 120, 130, 140, 150 sopivat kyseisen lukon akselien 21,22 väliseen etäisyyteen ja jotta välityssuhde on sopiva. Välityssuhteella määritetään se kuinka paljon toinen akseli 22 pyörii kun ensimmäistä akselia 21 pyöritetään määrätyssä kulmassa.

10 Seuraavassa selostetaan lukon lisälaitteen toimintaa. Lukon lisälaite 100 on normaalitilassa täysin sähkötön ja se aktivoidaan avausta tai sulkemista varten erikseen. Lukon lisälaitteen 100 aktivointi tehdään painonapilla tai oven kahvalla. Kun lukon lisälaite 100 aktivoidaan elektromekaaninen kytkin 170 voi olla missä tahansa asennossa eli kolmas 140 ja neljäs 150 voimansiirtoelin 15 voivat olla missä tahansa asennossa toistensa suhteen. Tästä seuraa, että myös ensimmäinen 120 ja toinen 130 voimansiirtoelin ja sitä kautta myös kahva 31a, 31b ja vääntönuppi 41 voivat olla missä asennossa tahansa toistensa suhteen, Kahvaa 31b liikuttamalla elektromekaanisen 170 kytkimen kieli 171 jossain vaiheessa osuu kolmannen voimansiirtoelimen 140 uraan 142, jolloin 20 kolmas 140 ja neljäs 150 voimansiirtoelin lukittuvat toistensa suhteen. Tämän jälkeen lukon telkeä 12a voidaan liikuttaa niin kauan kuin sähkömekaaninen kytkin 170 on aktiivinen. Teljen 12a liikkumissuunnalla (sisään-ulos) suhteessa vääntönupin 41 pyörimissuuntaan ei ole käytännön merkitystä. Tapauksesta riippuen telki 12a liikkuu ulos joko kun kahvaa 31a, 31b painetaan alas tai kun 25 kahvaa 31a, 31b nostetaan ylös.

Sähkömekaaninen kytkin 170 tulee voida aktivoida kahdella eri ta-5 valla. Turvallisesti ja varmennettuna esim. matkapuhelimen ja kulunvalvonnan

C\J

^ kautta silloin kun lukko avataan ja helppokäyttöisesti silloin kun lukko suljetaan ° esim. painonapin kautta tai esim. pitämällä kahvaa pohjassa muutaman se-

\J

00 30 kunnin ajan. Toisen voimansiirtoelimen 130 asento tulee indikoida lukituselekt- | roniikalle esim. mikrokytkimen avulla. Tilanteessa, jossa mikrokytkin ilmoittaa cd lukituselektroniikalle, että lukko on kiinniasennossa, sähkömekaaninen kompo- cn nentti 170 voidaan aktivoida vain turvallisesti ja varmennettuna matkapuhelimen ° ja kulunvalvonnan kautta. Sähkömekaaninen kytkin 170 saa olla aktiivisena vain 00 35 lukon avauksen ajan ja tämä voidaan hoitaa esim. aikareleellä. Sähkömekaa ninen kytkin 170 pysyy tällöin aktiivisena muutaman sekunnin aktivoinnin jäi- 10 keen. Toinen mahdollisuus on käyttää lukon lisälaitteessa mikrorelettä, joka tunnistaa toisen akselin asennon.

Kuviossa 8 on havainnollistettu lisälaitteella varustettuun lukkoon liittyvää infrastruktuuria. Lukon lisälaitteessa 100 oleva ohjausyksikkö DM ohjaa 5 sähkömekaanista lukitusvälinettä 170. Ohjausyksikölle DM välitetään tieto toisen voimansiirtoelimen 130 asennosta eli lukon vääntönupin 41 asennosta mikrokytkimellä 180. Ohjausyksikössä DM on lähetin-vastaanotinmoduuli BT, jonka välityksellä voidaan muodostaa langaton tiedonsiirtoyhteys ohjausyksikön DM ja matkapuhelimen MT välille. Langaton tiedonsiirtoyhteys on lähiverkko-10 yhteys kuten Bluetooth, IrDAtai WLAN. Matkapuhelimella MT puolestaan muodostetaan langaton tiedonsiirtoyhteys matkapuhelinverkkoon PNW ja matkapuhelinverkkoon PNW kytkettyyn, kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään DS, joka on kytketty yhdyskäytävällä GW matkapuhelinverkkoon. Ohjausyksikkö DM lähettää oven tunnistetiedot matkapuhelimeen MT ja matkapuhelimessa 15 MT oleva ohjelma kommunikoi taustalla matkapuhelinverkkoon PNW kytketyn, kulkuoikeuksia hallinnoivan järjestelmän DS kanssa. Käyttäjän tunnistus perustuu matkapuhelimen MT numeroon ja mahdollisesti tämän lisäksi tunnuslukuun. Matkapuhelimessa MT oleva ohjelma lähettää oven 200 tunnistetiedon ja matkapuhelimen MT tunnistetiedon kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään 20 DS. Kulkuoikeuksia hallinnoiva järjestelmä DS tarkistaa tunnistetiedot ja jos tunnistetiedot täsmäävät hallintajärjestelmän DS tietokannassa oleviin tietoihin, hallintajärjestelmä DS lähettää lukon avausluvan matkapuhelimen MT kautta lukon ohjausyksikköön DM, joka ohjaa sähkömekaanisen lukitusmekanismin 170 lukitsemaan kolmannen 140 ja neljännen 150 voimansiirtoelimen toisiinsa. 25 Lukko voidaan tämän jälkeen avata kahvalla 31a, 31b tilanteessa, jossa lukon rintalevyssä 11 oleva valintanappi 13 on ensimmäisessä asennossa eli lukko on 5 lukitustilassa.

C\J

^ Edellä on esitetty ainoastaan eräitä keksinnön edullisia suoritus- ° muotoja ja alan ammattimiehelle on selvää, että niihin voidaan tehdä lukuisia

\J

00 30 modifikaatioita oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

X

cc

CL

CD

O)

CD

LO

O

δ C\l