FI20105696A - Lukon lisälaite - Google Patents

Description

Lukon lisälaite Tiiläggsanordning för ett las

TEKNIIKAN ALA

Keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen lukon lisälaitteeseen,

TEKNIIKAN TASO

Keksinnön mukaista lisälaiteita voidaan soveltaa mekaanisissa Inkoissa, Tällainen mekaaninen lukko käsittää tyypillisesti lukkorungon, joka on sijoitettu oven etu-reunaan muodostettuun upotukseen. Lukkorunko kiinnitetään rintalevystään ruuveilla oven etureunaan, Lukkorungon ja oven läpi ulottuu ensimmäinen akseli, johon oven kahvat kytkeytyvät, Lukkorungon ja oven läpi ulottuu lisäksi toinen akseli, johon vääntönuppi ja lukkopesä kytkeytyvät. Lukkorungon rinta levyyn on sovitettu ainakin yksi telki, joka kytkeytyy ovikarmiin asennetun vastalevyyn.

Tällainen mekaaninen lukko käsittää yleensä kaksi käyttötoimintoa eli lukitustilan ja päiväkäyttötilan. Nämä käyttötoiminnot voidaan valita lukkorungon rinta levyssä olevasta valintanapista. Valintanapin ensimmäisessä asennossa, lukon ensimmäinen eli varsinainen telki menee takalukkoon automaattisesti oven sulkeuduttua. Tämän takalukituksen laukaisee lukon rintalevyssä oleva toinen pienempi telki. Kun valinianappi on ensimmäisessä asennossa, pienempi telki katkaisee ensimmäisen akselin voimansiirtokytkennän varsi-naiseen telkeen kun ovi suljetaan. Painikkeen painaminen ei silloin avaa varsinaista telkeä, Lukko aukeaa tässä tilassa ainoastaan avaimella tai vääntönupista. Valintanapin toisessa asennossa lukon telki ei mene takalukkoon. Lukko aukeaa tässä tilassa myös kahvalla.

Tekniikan tasosta tunnetaan myös lukkoon liittyvä lisälaite, joka käsittää kotelomai-sen rungon, joka asennetaan oven sisäpintaa vasten siten, eitä mainittu ensimmäinen ja toinen akseli ulottuvat kotelomaisen rungon läpi. Kahva ja vääntönuppi asettavat kotelomaisen rungon vapaata pintaa vasten. Järjestämällä kotelomaisen rungon sisään ensimmäisen ja toisen akselin välille sähköisesti avattava ja suljettava voiman-siirtoyhteys voidaan lukko avata kahvasta silloin kun voimansiirtoyhteys on suljettu vaikka valintanappi on ensimmäisessä asennossaan. Kahvan painamisesta aiheutuva ensimmäisen akselin kiertoliike välittyy voimansiirtoyhteyden kautta toiseen akseliin, joka kiertyy ja avaa lukon.

WQ-julkaisussa 2006/136662 on esitetty menetelmä sähköisen lukon kaukokäyttöön. l,ukon yhteydessä on ohjaustietokone, jossa on lähiverkkoyhteys esim. Bluetooth, IrDA tai WLAN. Lukkoa ohjaavan ohjaustietokoneeseen voidaan siten muodostaa langaton tiedonsiirtoyhteys matkapuhelimella lähiverkon yli. Matkapuhelimella puolestaan muodostetaan langaton yhteys matkapuhelinverkkoon ja matkapuhelinverkkoon kytkettyyn, kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään. Lukkoa ohjaava ohjaustietokone lähettää merkkisignaalin matkapuhelimeen ja matkapuhelimessa oleva ohjelma kommunikoi taustalla matkapuhelinverkkoon kytketyn), kulkuoikeuksia hallinnoivan järjestelmän kanssa. Käyttäjän tunnistus perustuu matkapuhelimen numeroon ja mahdollisesti tämän lisäksi tunnuslukuun. Matkapuhelimessa oleva ohjelma lähettää oven tunnistetiedon ja matkapuhelimen tunnistetiedon kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään. Kulkuoikeuksia hallinnoiva järjestelmä lähettää tämän perusteella lukon vapautuskäskyn matkapuhelimen kautta lukon ohjaustietokoneeseen, joka vapauttaa lukon. Lukko voidaan tämän jälkeen avata painikkeella.

Fl-hyödyllisyysmal lissa 7967 on esitetty langattomasti toimiva lukko tai kulun-valvontalaite.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön mukaisen lukon lisälaitteen tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunti usmerkkiosassa.

Lukon lisälaite käsittää kotelomaisen runkorakenteen, joka asettuu oven sisäpintaa vasten. Runkorakenteeseen, ulottuu ensimmäinen akseli, joka kytkeytyy oven kahvoihin ja toinen akseli, joka kytkeytyy oven vääntönuppiinja lukkopesään.

Lukon lisälaitteelle on tunnusomaista, että se lisäksi käsittää kotelomaisen runkorakenteen sisään asennetut ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen voimansiir-toelimen. Ensimmäisen voimansiirtoelimen ulkokehällä on hampaat ja se on keskiosastaan tuettu ensimmäiseen akseliin siten, että se pyörii ensimmäisen akselin mukana, Toisen voimansiirtoelimen ulkokehällä on hampaat ja se on keskiosastaan tuettu toiseen akseliin siten, että se pyörii toisen akselin mukana. Kolmannen ja neljännen voimasiirtoelimen ulkokehällä on hampaat ja ne on keskiosastaan tuettu pyöriväsi! yhteiselle, runkorakenteeseen tuetulle, kolmannelle akselille. Ensimmäisen voimansiirtoelimen hampaat kytkeytyvät neljännen voimansiirtoelimen hampaisiin ja toisen voimansiirtoelimen hampaat kytkeytyvät kolmannen voimansiirtoelimen hampaisiin. Kolmas ja neljäs voimansiirtoelin on lisäksi kytketty toisiinsa, avattavalla ja lukittavalla sähkömekaanisella lukitusmekanismilla.

lukon lisälaite voidaan asentaa minkä tahansa mekaanisen, kahdella akselilla, varustetun lukon yhteyteen.. Lukon lisälaitteen asennus olemassa olevan lukon yhteyteen on. hyvin helppo ja nopea toimenpide. Lukon painikkeiden väliset kiinni-tysruuvit sekä lukon lukkopesän ja vääntönupin väliset kiinnitysruuvit irrotetaan. Tämän jälkeen vaihdetaan lukon akselit pidempiin, asennetaan lukon lisälaite oven sisäpintaa vasten ja kiinnitetään, painikkeet ja lukkopesä sekä vääntönuppi pidemmillä ruuveilla, jotka ulottuvat oven ja lisälaitteen läpi. Tämän jälkeen asennus on valmis.

Lukon lisälaitteessa oleva ratasratkaisu mahdollistaa, lisälaitteen sovittamisen minkä tahansa mekaanisen, kahdella akselilla varustetun lukon yhteyteen. Rattaat voidaan sovittaa siten, että. saavutetaan haluttu etäisyys ensimmäisen ja toisen voiman siirto ei imen keskipisteiden eli lukon akselien välille ja siten että saavutetaan haluttu välityssuhde ensimmäisestä rattaasta toiseen rattaaseen. Kolmannen ja neljännen voimansiirtoelimen välinen sähkömekaaninen. lukitusmekanismi muuntaa mekaanisen lukon kauko-ohjattavaksi.

Lukon lisälaitteen toiminta on hyvin luotettavaa, koska voimansiirtoelimet ovat yhteydessä toisiinsa hammasrattaiden välityksellä. Tämä tekee myös lisälaitteen eliniästä pitkän.

Lukon lisälaite toimii täysin rinnakkain olemassa olevan mekaanisen lukon kanssa, jolloin mekaanista lukkoa voidaan käyttää täysin normaalisti lisälaitteesta riippumatta. Lisälaitteella varustettu lukko on siis täysin normaalisti avattavissa ulkoa avaimella ja sisältä vääntönupilla.

Lukon lisälaite asennetaan kokonaisuudessaan oven sisäpuolelle, joten oven ulkopuolelta käsin ei voi mitenkään todeta, että ovessa on lukon lisälaite.

Lukon lisälaite voi lisäksi käsittää ohjausyksikön, jossa on langaton lähiverkkoyhteys esim. Bluetooth, IrDA tai WLAN: Ohjausyksikköön voidaan muodostaa langaton tiedonsiirtoyhteys matkapuhelimella lähiverkon yli. Matkapuhelimella puolestaan muodostetaan langaton tiedonsiirtoyhteys matkapuhelinverkkoon ja matkapuhelinverkkoon kytkettyyn, kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään. Lukkoa ohjaava ohjausyksikkö lähettää oven tunnistetiedot matkapuhelimeen ja matkapuhelimessa oleva ohjelma kommunikoi taustalla matkapuhelinverkkoon kytketyn, kulkuoikeuksia hallinnoivan järjestelmän kanssa. Käyttäjän tunnistus perustuu matkapuhelimen numeroon ja mahdollisesti tämän lisäksi tunnuslukuun. Matkapuhelimessa oleva ohjelma lähettää oven tunnistetiedon ja matkapuhelimen tunnistetiedon kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään. Kulkuoikeuksia hallinnoiva järjestelmä tarkistaa tunnistetiedot ja jos tunnistetiedot täsmäävät hallintajärjestelmän tietokannassa oleviin tietoihin, hallintajärjestelmä lähettää lukon avausluvan matkapuhelimen kautta lukon ohjausyksikköön, joka ohjaa sähkömekaanisen lukitusmekanismin lukitsemaan kolmannen ja neljännen voimansiirtoelmien toisiinsa. Lukko voidaan tämän jälkeen avata kahvalla tilanteessa, jossa lukon rintaievyssä oleva valintanappi on ensimmäisessä asennossa eli lukko on lukitnstilassa.

Keksinnön mukaista lisälaitetta voidaan kävttää esim. kotihoidon yhteydessä. Koti-hoitajan ei tarvitse kuljettaa suurta avaixmippua mukanaan kun hän suorittaa päivittäistä kierrostaan, vaan hän voi avata asiakkaidensa kodin oven matkapuhelimella. Avaus suoritetaan tällöin lukon lisälaitteen välityksellä. Jokaisesta oven avauksesta tukon lisälaitteen välityksellä jää aina lokitieto kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään. Lokitiedot muodostavat eräänlaisen, turvajärjestelmän, josta kunkin järjestelmään kytketyn, oven avauksia voidaan seurata.

Keksintöä selostetaan seuraavassa oheisten piirustusten kuvioihin viitaten, KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS Kuviossa 1 on esitetty poikkileikkaus lukosta.

Kuviossa 2 on esitetty lukkoruuko aksonometrisesti.

Kuviossa 3 on esitetty kuviota, 1 vastaava poikkileikkaus, josta näkyy keksinnön mukainen lukon lisälaite.

Kuviossa 4 on esitetty poikkileikkaus keksinnön mukaisesta lukon lisälaitteesta..

Kuviossa 5 on esitetty keksinnössä käytetty lukitusmekanismi,

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukainen, lukon lisälaite aksonometrisesti ensimmäisestä suunnasta.

Kuviossa 7 on esitetty keksinnön mukainen lukon lisälaite aksonometrisesti toisesta suunnasta.

Kuviossa 8 on havainnollistettu lisälaitteella varustettuun lukkoon liittyvää infrastruktuuria.

EDULLISTEN SUORITUSMUOTOJEN SELOSTUS

Kuviossa 1 on esitetty poikkileikkaus lukosta ja kuviossa 2 on esitetty lukkorunko aksonometrisesti. Lukko käsittää lukkorungon 10, joka on sijoitettu oven 200 etureunaan muodostettuun upotukseen. Lukkorunko 10 kiinnitetään rintalevystään 11 ruuveilla 12a, 12b oven 200 etureunaan. Lukkorungon 10 ja oven 200 läpi ulottuu ensimmäinen akseli 21, johon oven 200 sisäpintaa 200a vasten tuleva kahva 31a ja oven 200 ulkopintaa 200b vasten tuleva kahva 31b kytkeytyvät. Lukkorungon 10 ja oven 200 läpi ulottuu lisäksi toinen akseli 22, johon oven 200 sisäpintaa 20öa vasten tuleva vääntönuppi 41 ja oven 200 ulkopintaa 200b vasten tuleva luk-kopesä 42 kytkeytyvät. Lukkorungon 10 rintaievyyn 11 on tässä lukkotyypissä sovitettu kaksi telkeä 12a, 12b, jotka, kytkeytyvät ovikarmiin asennettuun vastale-vyyn (ei esitetty kuvioissa).

Oven lukitus käsittää normaalisti kaksi käyttötoimintoa eli luidtustikn ja päivä-käyttötilan. Nämä käyttötoiminnot voidaan valita lukkorungon 10 rintalevyssä 11 olevasta valintanapista 13. Valintanapin 13 ensimmäisessä asennossa lukon ensimmäinen ylempi, telki 12a menee takalukkoon automaattisesti oven. 200 sulkeuduttua. Lukon toinen alempi telki 12b laukaisee ylemmän teljen 12a takalukituksen silloin kun valinta.na.ppi 13 on ensimmäisessä asennossaan. Lukko aukeaa silloin ainoastaan avaimella 43 tai vääntönupista 41. Valintanapin 13 toisessa asennossa lukon telki 12a ei mene takalukkoon. Lukko aukeaa tällöin myös kahvoilla 31a, 31b. Kun ovi 200 suljetaan ja valintanappi 13 on ensimmäisessä asennossa, lukon ensimmäinen telki. 12a menee takalukkoon, jolloin ensimmäisen akselin 21 voimansiirtokytkentä ensimmäiseen telkeen 12a katkeaa. Kahvan 31a, 31b painaminen ei avaa telkeä 12a.

Kuviossa 3 on esitetty kuviota 1 vastaava poikkileikkaus, josta näkyy keksinnön mukainen lukon lisälaite. Lukon lisälaite 100 on asennettu oven 200 sisäpintaa 200a vasten. Ensimmäinen akseli 21 ja toinen akseli 22 on vaihdettu pidempiin siten, että akselit 21, 22 ulottuvat myös lukon lisälaitteen 100 läpi. Oven 200 sisäpuolinen kahva 31a samoin kuin oven 200 sisäpuolinen vääntönuppi 41 asettuvat lukon lisälaitteen 100 vapaata pintaa vasten. Oven 200 läpi ulottuvat ruuvit (ei esitetty kuvioissa), joilla oven 200 vastakkaisilla puolilla olevat kahvat 31a, 31b kiinnitetään toisiinsa ^vaihdetaan hieman pidempiin ruuveihin, jotta ne ulottuvat myös lukon lisälaitteen 100 läpi. Samoin vaihdetaan oven 200 läpi ulottuvat ruuvit (ei esitetty kuvioissa), joilla oven 200 vastakkaisilla puolilla olevat vääntönuppi 41 ja lukkopesä 42 kiinnitetään toisiinsa pidempiin ruuveihin, jotta ne ulottuvat myös lukon lisälaitteen 100 läpi. Lukon lisälaite 100 käsittää runkorakenteen 110, joka muodostuu pohjalevystä 111 ja pohja levyn 111 sulkevasta kotelomaisesta kannesta 112. Runkorakenteen 110 pohjalevyssä 111 ja kannen .112 pohjalevyn 111 vastaisessa tasopinnassa on aukot, joiden läpi kahvoihin 3.1a, 31b, vääntönup-piin 41 ja lukkopesaän 42 liittyvät akselit 21, 22 sekä ruuvit ulottuvat.

Kuviossa 4 on esitetty poikkileikkaus keksinnön mukaisesta lukon lisälaitteesta. Lukon lisälaite 100 käsittää runkorakenteen 110, joka muodostuu pohjalevystä Mi ja pohjalevvyn 11.1 kiinnitettävästä kotelomaisesta kannesta 112 (kuvio 3). Pohjalevyssä 111 on ensimmäinen aukko, jonka läpi ensimmäinen akseli 21 ulottuu ja toinen aukko, jonka läpi toinen akseli 22 ulottuu. Pohjalevyssä 111 on lisäksi kolmannet aukot 113a, 113b, joiden läpi kahvojen 31 a, 3Ib väliset kiinnitys-ruuvit ulottuvat ja neljännet aukot 114a, 114b, joiden läpi vääniömipin 4] ja hik-kopesän 42 väliset, kiinmtysruuvit ulottuvat. Lisäksi pohjalevyn 111 kulmissa on viidennet, aukot 115a, 115b, 115c, 115d, joiden läpi. pohjalevyn 111 ja kannen 112 väliset kiinmtysruuvit ulottuvat kanteen 112.

Lukon lisälaite I0Ö käsittää lisäksi ensimmäisen voimansiirtoelimen 120, joka on keskiosastaan tuettu ensimmäiseen akseliin 21 siten, että ensimmäinen voimansiir-toelin 120 pyörii ensimmäisen akselin 21 mukana. Ensimmäinen voimansiirtoelin 120 käsittää ensimmäisen segmentin 122, jonka ulkokehällä on hampaat 121. Ensimmäisessä segmentissä 122 on lisäksi ensimmäinen ura 123. Ensimmäinen voimansiirtoelin 120 käsittää lisäksi toisen segmentin 124, jossa on toinen ura 125. Ensimmäinen 123 ja toinen 125 ura toimivat rajoittimina kun ensimmäinen voimansiirtoelin 120 pyörii ensimmäisen akselin 21 mukana. Ylempänä olevan kolmannen aukon 113a yhteyteen on sovitettu pieni sylinteri 113c, johon urat 123, 125 osuvat kun ensimmäinen voimansiirtoelin 120 liikkuu ääriasentojensa välillä. Ensimmäisen voimansiirtoelimen 120 ulkokehän hampaat 121 muodostavat ympyräsektorin sellaisen hammasrattaan kehästä, jonka keskipiste on ensimmäisen akselin 21 keskipisteessä.

Lukon lisälaite 100 käsittää lisäksi toisen voimansiirtoelimen 130, joka on keskiosastaan tuettu toiseen akseliin 22 siten, että toinen voimansiirtoelin 130 pyörii toisen akselin 22 mukana. 'loinen voimansiirtoelin 130 käsittää ulkokehän, jossa on hampaat 131. Toisen voimansiirtoelimen 130 ulkokehän hampaat 131 muodostavat kokonaisen kehän sellaiseen hammasrattaaseen, jonka keskipiste on toisen akselin 22 keskipisteessä.

Lukon lisälaite 100 käsittää lisäksi kolmannen 140 ja neljännen 150 voimasiir-toelimen, jotka on keskiosastaan tuettu pyörivää ti yhteiselle, rungon 110 pobjaievyyn 111 tuetulle, kolmannelle akselille 160. Sekä kolmas 140 että neljäs 150 voimansiirtoelin käsittää ulkokehän, jossa on hampaat 141, 151. Kolmannen .140 ja neljännen 150 voimansiirtoelimen välillä on sähköisesti avattava ja suljettava lukitusmekanismi .170. Kolmannen voimansiirtoelimen 140 sisäkehällä on ura 142, johon neljänteen voimansiirtodimeen 150 tuettu lukitusmekanismiin 170 liittyvä liikkuva kieli lukittuu. Kolmannen voimansiirtoelimen 140 ulkokehän hampaat 141 muodostavat ympyräsektorin sellaisen hammasrattaan kehästä, jonka keskipiste on kolmannen akselin 160 keskipisteessä. Neljännen voimansiirtoelimen 150 ulkokehän hampaat 151 muodostavat ympyräsektorin sellaisen hammasrattaan kehästä, jonka keskipiste on kolmannen akselin 160 keskipisteessä. Kolmannen 140 ja neljännen 150 voimansiir-toelimen hampaiden 141, 151 säde kolmannen, akselin 60 keskipisteestä voi. olla yhtä suuri tai erisuuri. Erisuuruisilla säteillä voidaan vaikuttaa voimamiirtomekanismin väli tyssuhteeseen.

Kuviossa 5 on esitetty keksinnössä käytetty lukitusmekanismi. Lukitusmekanismin 170 kieli 171 on jousikuormifteinen 174 siten, että jousi 174 painaa kieltä 171 pienellä voimalla ulospäin. Kielen 171 jousikuormitus on kuitenkin niin pieni, että se ei estä kolmannen 140 ja neljännen 150 voimansiirtoelimen pyörimistä toistensa suhteen. Kielen 171 lukitus uikoasentoon saadaan, aikaan sähkömekaanisesti esim. pietsosähköiseen ilmiöön perustuvalla elementillä 173a, 173b. Kielen 171 vastakkaisiin sivureunoihin on järjestetty kolot 171a, 171b ja kolojen 171a, 171b yhteyteen pietsosähköiset elementit 173a, 173b. Kun pietsosähköiset elementit 173a, 173b ovat jännitteettömiä (merkitty katkoviivalla kuviossa), ne ovat yhdensuuntaisia kielen 171 pituussuunnan kanssa, jolloin kieli 171 voi liikkua vapaasti jousen 174 kuormittamana, Kun pietsosähköisiin elementteihin 173a, 173b kytketään jännite (merkitty yhtenäisellä viivalla kuviossa), ne taipuvat siten, että niiden, päät menevät kielen 171 smireunoissa oleviin koloihin 172a, 172b. Kieli 171 lukittuu lällöm ulkoasentoonsa kolmannen voimansiirtoelimen 140 uraan 142, jolloin, neljäs voimansiirtoelin 150 lukittuu kolmanteen voimansiirtoelimeen 140 siten, että ne pyörivät, yhdessä. Pie-tosähköisten elementtien 173a, 173b käyttö on edullista, koska niiden virrankulutus on erittäin pieni. Pietsosähköisten elementtien 173a, 173b liikerata on toisaalta lyhyt ja niiden aikaansaama voima pieni, joten siksi ne soveltuvat paremmin kielen 171 lukitukseen kuin kielen 171 liikuttamiseen.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukainen lukon lisälaite aksonomeirisesti ensimmäisestä suunnasta ja kuviossa 7 toisesta suunnasta, Kuvioissa näkyy runkorakenteen pohjalevy 111, ensimmäinen voimansiirtoelin 120, toinen voimansiirtoelin 130, kolmas voimansiirtoelin 140 ja neljäs voimansiirtoelin 150. Kolmas voimansiirtoelin 140 käsittää ympyrän muotoisen pohjalevyn 143, joka on keski pisteestään tuettu kolmanteen akseliin 160, Pohjalevyn 143 ulkokehälle on sijoitettu kehäosuus 144, jossa on hammastus 141, Neljäs voimatisiirtoelin 150 käsittää sylinterin muotoisen osan 152, joka on keskipisteestään tuettu kolmanteen akseliin 160 ja joka asettuu kolmannen voimansiirtoelimen 140 pohjalevyn 143 päälle siten, että kolmas voimatisiirtoelin 140 ja neljäs voimansiirtoelin 150 pyörivät toistensa suhteen, Viidennen voimansiirtoelimen 150 sylinterin muotoisen osan 152 ulkokehällä on hampaat 151,

Kun kahvaa 31a, 31b painetaan alas tai nostetaan ylös, ensimmäinen akseli 21 pyörii painikkeen 31a, 31b mukana. Ensimmäisen akselin 21 pyöriminen välittyy ensimmäisen voimansiirtoelimen 120 hampaiden 121 kautta neljännen voimansiirtoelimen 150 hampaisiin 151, neljännen voimansiirtoelimen 150 ja kolmannen voimansiirtoelimen 140 välisen eiektromekaanisen lukituksen. 170 kautta kolmanteen voimansiirtoelimeen 140, kolmannen voimansiirtoelimen. 140 ulkokehän hampaiden 141 kautta toisen voimansiirtoelimen 130 hampaisiin 131 ja lopuksi toiseen akseliin 22, Edellä selostetun voimansiirron välityssuhteet määräytyvät voimansiirtoelimien 120, 1.30, 140, 150 hampaiden 121, 131, 141, 151 muodostavien hammasrattaiden säteistä.

Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu periaatteessa käytettäväksi kaikkiin lukkoihin, joissa on kaksi akselia 21, 22. Voimansiirtoelimet 120, 130, 140, 150 tulee sovittaa kullekin lukkotyypilie erikseen, jotta voimansiirtoelimet 120, 130, 140, 150 sopivat kyseisen lukon akselien 21, 22 väliseen etäisyyteen ja jotta välitys-suhde on sopiva. VälityssuhteelSa määritetään se kuinka paljon toinen akseli 22 pyörii kun ensimmäistä akselia 2 .1 pyöritetään määrätyssä kulmassa.

Kuvioissa esitetyissä suoritusmuodoissa ensimmäisen voimansiirtoelimen 120 hampaat 121 kytkeytyvät suoraan neljänteen voimansiirtoelimeen 1.50 hampaisiin 151, mutta luonnollisesti näiden välillä voitaisiin käyttää yhtä tai useampaa voi-mansiixtohammasratasta, Myös toisen voimansiirtoelimen .130 ja kolmannen voimansiirtoelimen 140 välillä voitaisiin käyttää yhtä tai useampaa voimansiirto- hammasratasta, Kavioissa esitetty ratkaisu on kuitenkin yksinkertaisin ja edullisin ratkaisu.

Seuraavassa selostetaan lukon lisälaitteen toimintaa. Lukon lisälaite 100 on normaalitilassa täysin sähkötön ja se aktivoidaan avausta tai sulkemista varten erikseen. Lukon lisälaitteen 100 aktivointi tehdään erillisellä painonapilla (ei esitetty kuvioissa) tai oven kahvalla 31b. Kun lukon lisälaite 100 aktivoidaan elektrome-kaaninen kytkin 170 voi olla missä tahansa asennossa eli kolmas 140 ja neljäs 150 voimansiirtoelin voivat olla missä tahansa asennossa toistensa suhteen. Tästä seuraa, että myös ensimmäinen 120 ja toinen 130 voimansiirtoelin ja sitä kautta myös kahva 3ia, 31b ja vääntönuppi 41 voivat olla missä asennossa tahansa toistensa suhteen , Kahvaa 31b liikuttamall a elektromekaanisen 170 kytkimen kieli 171 jossain vaiheessa osuu kolmannen voimansiirioelimen 140 uraan 142, jolloin kolmas 140 ja neljäs 150 voimansiirtoelin lukittuvat toistensa suhteen. Tämän jälkeen lukon ensimmäistä telkeä 12a voidaan liikuttaa niin kauan kuin sähkömekaaninen kytkin 170 on aktiivinen. Ensimmäisen teijen 12a liikkumissuunnalla (sisään-ulos) suhteessa vääntönupin 41 pyörimissuuntaan ei ole käytännön merkitystä. Tapauksesta riippuen telki 12a liikkuu ulos joko kun kahvaa 31a, 31b painetaan alas tai kun. kahvaa 31a, 31 b nostetaan ylös.

Sähkömekaaninen kytkin 170 tulee voida aktivoida kahdella eri tavalla. Turvallisesti ja varmennettuna, esim, matkapuhelimen ja kulunvalvonnan kautta siiloin kun lukko avataan ja helppokäyttöisesti silloin kun lukko suljetaan esim. painonapin kautta tai esim. pitämällä kahvaa pohjassa muutaman sekunnin ajan. loisen voimansiirioelimen 130 asento tulee indikoida lukituselektroniikalle esim. mikrokytkimen avulla. Tilanteessa, jossa mikrokytkin ilmoittaa hikimseiektrorm-kaile, että lukko on kiimiiasennossa. sähkömekaaninen komponentti 170 voidaan aktivoida vain turvallisesti ja varmennettuna matkapuhelimen ja kulunvalvonnan kautta. Sähkömekaaninen kytkin .170 saa olla aktiivisena vain lukon avauksen ajan ja tämä voidaan hoitaa esim. aikareleellä. Sähkömekaaninen kytkin 170 pysyy tällöin aktiivisena muutaman sekunnin aktivoinnin jälkeen. Toinen mahdolii- suus on käyttää lukon lisälaitteessa mikrorelettä, joka tunnistaa toisen akselin asennon.

Kuviossa 8 on havainnollistettu lisälaitteella varastettuun lukkoon liittyvää infrastruktuuria. Lukon lisälaitteessa 100 oleva ohjausyksikkö DM ohjaa sähkömekaanista iukitusvälineitä 170. Ohjausyksikölle DM välitetään tieto toisen voimansiir-toeiimen 130 asennosta eli lukon vääntönupin 41 asennosta mikrokytkimellä 180. Ohjausyksikössä DM on lähetin-vastaanolin moduuli BT, jonka välityksellä voidaan muodostaa langaton tiedonsiirtoyhteys ohjausyksikön DM ja matkapuhelimen MT välille. Langaton tiedonsiirtoyhteys on lähiverkkoyhteys kuten Bluetooth, IrDA tai WLAN. Matkapuhelimella MT puolestaan muodostetaan langaton tiedonsiirtoyhteys matkapuhelinverkkoon PNW ja matkapuhelinverkkoon PNW kytkettyyn, kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään DS, joka on kytketty yhdyskäytävällä GW matkapuhelinverkkoon. Ohjausyksikkö DM lähettää oven tunnistetiedot matkapuhelimeen MT ja matkapuhelimessa MT oleva ohjelma kommunikoi taustalla matkapuhelinverkkoon FNW kytketyn, kulkuoikeuksia hallinnoivan järjestelmän DS kanssa. Käyttäjän tunnistus perustuu matkapuhelimen MT numeroon ja mahdollisesti tämän lisäksi tunnuslukuun.. Matkapuhelimessa MT oleva ohjelma lähettää oven 200 tunnistetiedon ja matkapuhelimen MT tunnistetiedon kulkuoikeuksia hallinnoivaan järjestelmään DS. Kulkuoikeuksia hallinnoiva järjestelmä DS tarkistaa tunnistetiedot ja jos tunnistetiedot täsmäävät hallintajärjestelmän DS tietokannassa oleviin tietoihin, hallintajärjestelmä DS lähettää lukon avausluvan matkapuhelimen MT kautta lukon ohjausyksikköön DM, joka ohjaa sähkömekaanisen lukitusmekanismin 170 lukitsemaan kolmannen 140 ja neljännen 150 voimansiir-toeiimen toisiinsa. l ukko voidaan tämän jälkeen avata kahvalla 31a, 31b tilanteessa, jossa lukon rmtalevyssä 11 oleva valintanappi 13 on ensimmäisessä asennossa eli lukko on lukitustiiassa. Lukon lisälaitteessa iöö on luonnollisesti myös teholähde 190, joka huolehtii lukon lisälaitteen elektroniikan tehonsyotöstä. Teholähteenä voidaan käyttää esim. kahta pientä, paristoa, joilla saavutetaan noin 4-5 vuoden käyttöikä. Pitkä käyttöikä saavutetaan mm. sillä, että lukon lisälaite on normaali ti Santees- sa täysin sähkötön, jolloin aktivointi tapahtuu erillisellä painonapilla tai oven kahvasta.

Edellä on esitetty ainoastaan eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja ja alan ammattimiehelle on selvää, että niihin voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (3)

1. Lukon lisälaite käsittää: - koteiomaisen runkorakenteen (110), joka asettuu oven (200) sisäpintaa (200a) vasten ja johon ensimmäinen akseli (21), joka kytkeytyy oven (200) kahvoihin (31a, 31b) ja toinen akseli (22), joka kytkeytyy oven (200) vääntönuppiin (41) ja lukko-pesään (42) ulottuvat, tunnettu siitä, että lukon lisälaite lisäksi käsittää koteiomaisen runkorakenteen (110) sisään asennetut: - ensimmäisen voimansiirtoelimen (120), joka on keskiosastaan tuettu ensimmäiseen akseliin (21) siten, että ensimmäinen voimansiirtoeim (120) pyörii ensimmäisen akselin (21) mukana, ja jonka ulkokehällä on hampaat (121), - toisen voimansiirtoelimen (130), joka on keskiosastaan tuettu toiseen akseliin (22) siten, että toinen voimansiirtoelin (130) pyörii toisen akselin (22) mukana ja jonka ulkokehällä on hampaat (131), - kolmannen (.140) ja neljännen (150) voimasiirtoelimen, jotka on keskiosastaan tuettu pyöriväsi! yhteiselle, runkorakenteeseen (110) tuetulle, kolmannelle akselille (160) ja joiden ulkokehällä on hampaat (141,151), jolloin: - ensimmäisen voimansiirtoelimen (120) ulkokehän hampaat (121) kytkeytyvät neljännen voimansiirtoelimen (150) ulkokehän hampaisiin (15.1), - toisen voimansiirtoelimen (130) ulkokehän hampaat (131) kytkeytyvät kolmannen voimansiirtoelimen (140) ulkokehän hampaisiin (141), - kolmas (140) ja neljäs (150) voirnansiirtoelin on-kytketty toisiinsa avattavalla ja lukittavalla sähkömekaanisella lukitusmekanismilla (170).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lukon lisälaite, tunnettu siitä, että sähkömekaaninen lukitusmekanismi (170) käsittää pietsosähköiseen ilmiöön perustuvan aktuaattorin, jolla saadaan aikaan kolmannen (140) ja neljännen (150) voimansiir-toeiimen välinen lukitus.

3, Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lukon lisälaite, tunnettu siitä, että lukon lisälaite käsittää lisäksi kotelomaiseen runkorakenteeseen (110) sijoitetun ohjausyksikön (DM), joka ohjaa lukitusmekanismia (170) ja joka ohjausyksikkö (DM) käsittää lähetin-vastaanotinmoduitlm (BT), jonka välityksellä ohjausyksikkö kommunikoi langattomasi! lähiverkon yli matkapuhelimen (MT) kanssa.