FI123555B - Paineilmatoiminen uppoporakone - Google Patents

Description

Paineilmatoiminen uppoporakone

Tekniikan taso

Keksinnön kohteena on paineilmatoiminen uppoporakone, jossa on runko ja rungon sisällä paineilmatoiminen iskumäntä, joka liikkuu rungon pi-5 tuussuunnassa edestakaisin syötettäessä uppoporakoneeseen paineista ilmaa, ja iskuliikkeensä lopussa iskee rungon etupäässä olevaan rungon pituussuunnassa liikkuvasti asennettuun työkaluun, syöttökanava paineilman syöttämiseen rungon ja iskumännän väliin sekä rungossa ja iskumännässä olakkei-ta paineilman ohjaamiseksi iskuliikkeen aikaansaamiseksi.

10 Uppoporakoneita käytetään poraamaan reikiä kallioon. Näissä up- poporakoneissa (DTH - drills) työkalu on kytketty välittömästi uppoporakoneen eteen ja siihen aiheutetaan iskuja uppoporakoneen iskulaitteella.

Tunnetussa ratkaisuissa on heikkoutena mm. se, että niiden teho on melkoisen heikko. Pelkällä paineilmatoimisella iskumekanismilla ei saada riit-15 tävää tehoa eikä hydraulisia iskulaitteita mielellään käytetä saastumisriskien vuoksi.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen paineilmatoiminen uppoporakone, mikä on yksinkertainen ja toimii luotettavasti.

Keksinnön mukaiselle uppoporakoneelle on ominaista, että uppopo-20 Takoneessa on rungon takapäässä palokammio ja palokammiossa rungon pituussuunnassa liikkuva rungon ja iskumännän välissä oleva erillinen palo-kammiossa tapahtuvan polttoaineen palamisen avulla toimiva kiihdytysmäntä, joka on sovitettu työntämään iskumäntää iskuliikkeen aikana vain osan isku-männän liikematkaa, ilmakanava polttoilman syöttämiseksi palokammioon, vä-25 lineet polttoaineen ruiskuttaniiseksi palokammioon, pakokanava palokaasujen

CO

^ poistamiseksi palokammiosta, jolloin iskumäntä on sovitettu paineilman avulla ™ työntämään kiihdytysmäntä jokaisen iskun jälkeen takaisin paloillaan ja siten \l 9 puristamaan palotilassa oleva ilma kokoon ennen polttoaineen syöttämistä pa- ” lotilaan.

ir 30 Uppoporakoneen ajatus on siinä, että siinä on erillinen paineilma-

CL

toiminen iskumäntä, joka iskee työkaluun ja erillinen polttoaineen palamisen σ> avulla toimiva kiihdytysmäntä, mikä kiihdyttää iskumännän liikkeeseen, mutta jää iskumännästä irti iskun ajaksi niin, että työisku tapahtuu pelkästään isku-o ^ männällä. Vielä uppoporakoneen ajatuksena on, että kiihdytysmäntä palaute- 35 taan alkuasentoon työntämällä sitä paineilman paineen avulla iskumännällä.

2

Keksinnön etuna on, että, kun iskeminen tehdään iskumännällä, jota on kiihdytetty polttoainetoimisella kiihdytysmännällä, saadaan aikaan tarvittavan suuruinen iskuteho. Kun kiihdytysmäntä on iskuhetkellä kuitenkin irti isku-männästä, eivät työkalusta heijastuvat rekyylivoimat vaikuta kiihdytysmäntään 5 ja rasita sitä.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin oheisissa piirustuksissa, joissa

Fig. 1 esittää kaavamaisesti erästä kallionporauslaitetta,

Fig. 2 esittää kaavamaisesti erästä toisenlaista kallionporauslaitetta 10 ja

Fig. 3a - 3f esittää kaavamaisesti kuvataan uppoporakoneen rakennetta ja toimintaa työsyklin eri vaiheissa

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa Fig. 1 on esitetty eräs kallionporauslaite 1, joka voi käsit-15 tää liikuteltavan alustan 2, johon on sovitettu porauspuomi 3. Puomi 3 on varustettu kallionporausyksiköllä 4, joka käsittää syöttöpalkin 5, syöttölaitteen 6 ja pyöritysyksikön 7. Pyöritysyksikkö 7 voi olla tuettu kelkkaan 8 tai vaihtoehtoisesti voi pyöritysyksikkö käsittää liukupalat tai vastaavat tukielimet, joilla se on tuettu liikuteltavasti syöttöpalkkiin 5. Pyöritysyksikköön 7 voidaan kytkeä po-20 rauskalusto 9, joka voi käsittää yhden tai useampia toisiinsa kytkettyjä poraus-putkia 10 ja porauskaluston uloimmassa päässä olevan porakruunun 11. Kuviossa Fig. 1 esitetty porausyksikkö 4 on tarkoitettu pyöritysporaukseen, jossa pyöritysyksikön 7 avulla pyöritetään porauskalustoa 9 pituusakselinsa ympäri suunnassa R ja samalla syötetään pyöritysyksikköä 7 ja siihen kytkettyä po- $2 25 rauskalustoa 9 syöttölaitteen 6 avulla syöttövoimalla F poraussuunnassa B.

o ^ Tällöin porakruunu rikkoo pyörimisen R ja syöttövoiman F vaikutuksesta kallio- o ta ja porareikä 12 muodostuu. Kun porareikä 12 on porattu haluttuun syvyy- £3 teen, voidaan vetää syöttölaitteen 6 avulla porauskalustoa 9 paluusuunnassa g C pois porareiästä 12 ja purkaa porauskalusto irrottamalla porausputkien 10 Q_ 30 välisiä liitoskierteitä pyöritysyksikön 7 avulla, o § Kuviossa Fig. 2 on esitetty eräs toinen porausyksikkö 4, joka eroaa ^ kuviossa 1 esitetystä niin, että porauskalusto 9 on varustettu iskulaitteella 13.

° Iskulaite 13 on siis pyöritysyksikköön 7 nähden porauskaluston 9 vastakkai sessa päässä. Porauksen aikana uppoporakone 13 on porareiässä ja työkalu, 35 jossa on porakruunu 11, voi olla kytketty suoraan uppoporakoneeseen 13.

3

Kuviossa Fig. 3a - 3f on esitetty keksinnön mukainen uppoporako-ne ja sen toiminta työsyklin eri vaiheissa. Siinä on runko 21 ja rungon etupäässä sen pituussuunnassa liikkuvasti asennettu työkalu 22. Etupäällä tarkoitetaan tässä hakemuksessa ja patenttivaatimuksissa sitä uppoporakoneen 13 5 päätä, missä työkalu on ja mihin suuntaan uppoporakone 13 porattaessa ete-nee ja takapäällä uppoporakoneen 13 vastakkaista päätä.

Työkalun 22 keskellä on huuhtelukanava 23. Edelleen uppopora-koneessa 13 on iskumäntä 24, joka on asennettu liikkuvasti rungon 21 pituussuunnassa. Lisäksi siinä on kiihdytysmäntä 25, joka on iskumäntään 24 näh-10 den työkalusta 22 iskumännän rungon 21 vastakkaisessa eli takapäässä ja asennettu uppoporakoneen rungon 21 suhteen sen pituussuunnassa liikkuvasti. Kiihdytysmännän takana iskumännästä 24 poispäin olevalla puolella on palokammio 26. Uppoporakoneessa on syöttökanava 27, jonka kautta syötetään paineilmaa iskumännän 24 ja rungon 21 välillä olevaan rengasmaiseen tilaan 15 21a. Edelleen uppoporakoneessa on ilmakanava 28, jonka kautta paineilmaa syötetään palokammioon 26 ja imuventtiili 29, jolla paineilman syöttöä ohjataan. Imuventtiili 29 voi olla mikä tahansa tarkoitukseen sopiva tai sinänsä tunnettu venttiilirakenne ja sitä on tässä esimerkinomaisesti kuvattu vastaventtiilil-lä. Edelleen siinä on polttoaineen syöttövälineisiin kuuluvan suutin 30, jonka 20 kautta palokammioon 26 syötetään polttoainetta. Edelleen uppoporakonee-seen kuuluu ei-esitetyt ja sinänsä tunnetut ajastin- ja syöttövälineet, jotka ohjaavat polttoaineen syöttöä palokammioon 26 kiihdytysmännän 25 aseman tai palokammion 26 olosuhteiden, kuten esimerkiksi paineen, perusteella.

Kuviossa Fig. 3a uppoporakone on tilanteessa, missä iskumäntä 24 25 on iskenyt työkaluun 22. Uppoporakoneen rungossa 21 on vastinolake 21b ja kiihdytysmännässä pysäytysolake 25a. Kuviossa Fig. 3a kiihdytysmäntä 25 on 5 pysähtynyt ennen iskuhetkeä, kun sen pysäytysolake 25a on törmännyt run-

C\J

^ gossa 21 olevaan vastinolakkeeseen 21b. Iskumäntä 24 ja kiihdytysmäntä 25 ° ovat osan pituudestaan sisäkkäin niin, että niiden välillä ei koskaan ole avointa

CO

00 30 rakoa tai merkittävää välystä.

| Koska palokammiossa 26 on edelleen korkea paine, pysyy imuvent- o tiili 29 kiinni huolimatta siitä, että siihen vaikuttaa kanavan 28 kautta paineil-

OO

g man paine. Paine palokammiossa 26 laskee kuitenkin koko ajan, kun siinä ole- 5 vat palokaasut pääsevät purkautumaan pakokanavaan 32 ja siitä edelleen OJ 35 kiihdytysmännän ympärillä sen ja rungon 21 välissä olevaan tilaan 21c ja edel- 4 leen kiihdytysmännässä 25 olevien kanavien 33 kautta mäntien keskellä olevan tilan kautta huuhtelukanavaan 23.

Kuviossa Fig. 3b iskumäntä 24 on aloittanut paluuliikkeen ja paine palokammiossa 26 on laskenut niin, että paineilma on kyennyt työntämään 5 imuventtiilin 29 auki. Tässä vaiheessa ilmakanavasta 28 tuleva korkeapaineinen, esimerkiksi noin 3-5 bar oleva ilma huuhtoo palokammiosta 26 pakokaasut pakokanavaan 32 ja täyttää palokammion puhtaalla ilmalla.

Iskumäntä 24 ja kiihdytysmäntä 25 ovat osan pituudestaan sisäkkäin niin, että niiden välillä ei koskaan ole avointa rakoa tai välystä. Niissä on 10 sisäkkäisten osien 24b ja 25b kohdalla työpinnat 24c ja 25c, jotka ovat kosketuksessa toisiinsa silloin, kun kiihdytysmäntä 25 työntää iskumäntää 24 työkaluun 22 päin tai iskumäntä 24 työntää kiihdytysmäntää 25 palokammioon 26 päin. Samalla iskumännässä 24 oleva sulkuolake 24a on tiiviisti sulkenut vas-tinolakkeen 21b sisäpinnan kanssa yhteyden pysäytysolakkeen 25a ja vas-15 tinolakkeen 21b välisestä tilasta. . Tässä tilanteessa iskumännän 24 ja kiihdy-tysmännän 25 välisestä tilasta muodostuu suljettu vaimennuskammio 31, joka on täynnä paineilmaa.

Iskumännän 24 liikkuessa kohti kiihdytysmäntää 25, paine vaimen-nuskammiossa 31 nousee ja iskumäntä 24 alkaa työntää kiihdytysmäntää 25 20 muodostuneen paineisen ilmatyynyn avulla kohti palokammiota. Tällöin kiihdytysmäntä 25 liikkuessaan sulkee pakokanavan 32, minkä jälkeen paineennou-su palokammiossa 26 työntää imuventtiilin 29 kiinni paineen noustessa korkeammaksi kuin ilmakanavan 28 syöttämän ilman paine. Tällöin tapahtuu ns. puristusvaihe. Iskumännän 24 pinta-ala, mihin paineilman paine vaikuttaa ja siten 25 saa aikaan mäntiä palauttavan voiman, muodostuu iskumännässä olevien run-gon 21 etupään puoleisten pintojen 24f ja 24g ja rungon takapäähän päin ole-5 van pinnan 24e välisestä erotuksesta. Tämä pinta-ala on suurempi kuin kiihdy-

C\J

^ tysmännän 25 palotilan 26 puoleinen pinta-ala, jolloin saadaan aikaan riittävä ° puristusvoimapalokammion ilman puristamiseksi kokoon.

00 30 Kuviossa Fig. 3c näkyy edelleen, että iskumännän 24 siirryttyä riittä- | vän matkaa kohti kiihdytysmäntää 25, sen yläpäässä oleva sulkuolake 24a on o ohittanut rungossa 21 olevan vastinolakkeen 21b niin, että vaimennuskammi- 00 g osta 31 on avautunut yhteys iskumännän 24 ja rungon 21 välillä olevaan ren- ^ gasmaiseen tilaan 21a, jolloin paine vaimennuskammiossa 31 laskee. Tämän 00 35 seurauksena iskumäntä 24 kykenee liikkumaan kohti kiihdytysmäntää 25 ja saavuttamaan sen niin, että kiihdytysmännän 25 pysäytysolake 25a ja isku- 5 männän 24 sulkuolake 24a sekä työpinnat 24c ja 25c tulevat kosketukseen toistensa kanssa ja männät jatkavat matkaansa palokammioon 26 päin samalla nopeudella.

Iskumännän 24 ja kiihdytysmännän 25 liikkuessa palokammioon 26 5 päin, tulee iskumännän 24 alapäässä oleva työolake 24d rungossa olevan oh-jausolakkeen 21 d kohdalle ja sulkee yhteyden iskumännän 24 työkalun 22 puoleisessa päässä olevasta palautuskammiosta 21 f paineilman syöttökana-vaan 27. Samalla iskumäntä 24 jatkaa liikettään kiihdytysmännän 25 kanssa kohti palokammiota 26. Tästä hetkestä alkaen syöttökanavasta 27 tulevan pai-10 neilman paine alkaa vaikuttaa iskumäntään 24 sen työolakkeen 24d työpintaan 24e ja saa aikaan iskumäntää työkaluun 22 päin työntävän voiman. Tämä jarruttaa hieman iskumännän 24 ja kiihdytysmännän 25 liikettä.

Kuviossa Fig. 3d iskumäntä 24 ja kiihdytysmäntä 25 ovat puristaneet palokammiossa 26 olevan ilman erittäin korkeaan paineeseen ja palo-15 kammioon syötetään suuttimen 30 kautta polttoainetta, joka kuumentuneen kokoon puristuneen ilman vuoksi syttyy aiheuttaen paineen korkean nousun palokammiossa 26 diesel-moottorien toimintaperiaatteen mukaisesti.

Iskumännän 24 liikkeen loppuosassa ennen tätä tilannetta iskumäntä on ohittanut huuhtelukanavanan 23 yhteydessä olevan huuhteluputken 23a 20 pään ja siten on avannut yhteyden palautuskammiosta 21 f huuhtelukanavaan 23, jolloin palautuskammiossa 21 f oleva paineinen ilma purkautuu sinne. Siinä tilanteessa iskumäntä 24 ja kiihdytysmäntä 25 aloittavat iskuliikkeen polttoaineen sytyttyä. Samaan aikaan korkeapaineinen paineilma syöttökanavasta 27 vaikuttaa iskumännän 24 työolakkeen 24d työpintaan 24e, mikä pyrkii työntä-25 mään iskumäntää 24 kohti työkalua 22.

Kuviossa Fig. 3e on esitetty vaihe, missä iskumäntä 24 on sulkenut 5 huuhtelukanavaan 23 liittyen huuhteluputken 23a avulla palautuskammion 21f

C\J

^ yhteyden huuhtelukanavaan 23. Kuvion esittämässä tilanteessa on paineilman ° syöttökanavasta 27 ja tilasta 21a avautunut yhteys työolakkeen 24d ympäri pa- 00 30 lautuskammioon 21 f, kun työolake 24d on ohittanut ohjausolakkeen 21 d. Täs- | sä tilanteessa iskumäntä 24 ja kiihdytysmäntä 25 jatkavat edelleen samalla o nopeudella liikettä työkalun 22 suuntaan ollen edelleen kosketuksissa toisiinsa,

CO

g mutta paineilman paineen aikaansaama voima vaikuttaa iskumännän 24 työ- ^ olakkeen 24d etupuolella palautuskammiossa 21 f olevan suuremman palau- 00 35 tuspinnan 24f vuoksi vasten iskumännän 24 liikesuuntaa hidastaen iskumän tää 24.

6

Kuviossa Fig. 3f iskumännän 24 sulkuolake 24a on rungon vas-tinolakkeen 21b kanssa sulkenut yhteyden vaimennuskammiosta 31 iskumännän ympärillä olevaan tilaan, jolloin vaimennuskammio 31 on muodostunut suljetuksi tilaksi ja iskumännän 24 ja kiihdytysmännän 25 edetessä ilman paine 5 vaimennuskammiossa 31 nousee. Tämän seurauksena paineen noustessa muodostunut painetyyny hidastaa kiihdytysmännän 25 liikettä, jolloin iskumän-tä irtoaa kiihdytysmännästä 25 eikä kiihdytysmäntä 25 siten enää työnnä isku-mäntää 24 kohti työkalua 22.

Kiihdytysmännän 25 jatkaessa liikettään kohti rungon 21 etupäätä 10 aukeaa yhteys pakokanavaan 32. Mäntien liikkuessa eteenpäin, on kiihdytys-männän 25 ympärillä olevaan tilaan 21c muodostunut alipaine, koska kiihdytysmännän 25 etupäässä olevan pysäytysolakkeen 25a pinta-ala on suurempi kuin kiihdytysmännän 25 palotilassa 26 oleva pinta-ala. Niinpä syntynyt alipaine saa aikaan sen, että pakokaasut imeytyvät nopeasti tilaan 21c, mikä tehos-15 taa palokammion 26 huuhtelua.

Tämän jälkeen ollaan jälleen kuvion Fig. 3a kuvaamassa tilanteessa, missä iskumäntä 24 on iskenyt työkaluun 22 ja kiihdytysmäntä 25 on pysähtynyt olakkeisiin 25a ja 21 b, jonka jälkeen työkierto alkaa uudelleen alusta.

Iskumännän 24 ja kiihdytysmännän 25 toiminnassa on olennaista 20 se, että iskumännän 24 iskiessä työkaluun 22 ei kiihdytysmäntä 25 enää ole iskusuuntaisessa kosketuksessa iskumäntään 24 vaan se on pysähtynyt ennen iskuhetkeä. Näin kiihdytysmäntä 25 ei ota vastaan iskurasitetta eikä myöskään työkalusta 22 tulevan heijastusimpulssin aikaansaamaa rasitusta, vaan se kaikki kohdistuu pelkästään iskumäntään. Edelleen toiminnassa on 25 olennaista se, että kiihdytysmäntä 25 ei iske täydellä nopeudella pysäytysolak-keeseen 21b. Näin sen iskunopeus hidastetaan vaimennuskammiossa 31 ole- o valla paineilmatyynyllä niin, että kiihdytysmännän 25 nopeus sen iskiessä run- 4 gon 21 pysäytysolakkeeseen 21b on tarpeeksi pieni niin, että materiaalit kes- o 1 tävät iskun aiheuttamat rasitukset.

CO

^ 30 Polttoaineen syöttö uppoporakoneelle voidaan toteuttaa sinänsä eri-

X

£ laisin tunnetuin tavoin käyttäen polttoaineensyöttöletkuja, polttoainesäiliöitä o jne. Polttoaineen ruiskutus voidaan toteuttaa useilla eri teknisillä tavoilla käyt-

OO

$ täen mekaanisia, sähköisiä, pneumaattisia tai muita tunnettuja ratkaisuja polt- 5 toaineen syötön ajoittamiseksi ja polttoainemäärän annostelemiseksi.

^ 35 Uppoporakonetta voidaan käyttää myös pelkästään paineilmalla syöttämättä polttoainetta palokammioon, jolloin sen teho tietenkin on huomat- 7 tavasti pienempi. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi, kun jostain syystä halutaan porata varovasti. Samoin sen avulla voidaan käynnistää kiihdytysmännän toiminta ilman erillisiä sytytyselimiä kuten hehkutulppia tms. pelkästään iskettä-mällä iskumännällä kiihdytysmäntää, kunnes palokammiossa oleva ilma on riit-5 tävän kuumaa sytyttääkseen polttoaineen.

Kuvioissa Fig. 3a - 3f keksintö on esitetty vain esimerkinomaisesti ja kaavamaisesti. Rungon ja mäntien muoto, erilaisten kanavien ja olakkeiden sijoitus ja muotoilu voidaan tehdä useilla eri tavoilla alan ammattimiehen normaalin suunnittelutaidon puitteissa.

10

CO

δ c\j 4 cp co c\j

X

X

Q.

o

CO

o

LO

δ c\j

Claims (8)

1. Paineilmatoiminen uppoporakone, jossa on runkoja rungon sisällä paineilmatoiminen iskumäntä (24), joka liikkuu rungon (21) pituussuunnassa 5 edestakaisin syötettäessä uppoporakoneeseen paineista ilmaa, ja iskuliik-keensä lopussa iskee rungon (21) etupäässä olevaan rungon (21) pituussuunnassa liikkuvasti asennettuun työkaluun, syöttökanava paineilman syöttämiseen rungon (21) ja iskumännän (24) väliin sekä rungossa (21) ja iskumännäs-sä (24) olakkeita paineilman ohjaamiseksi iskuliikkeen aikaansaamiseksi, 10 tunnettu siitä, että uppoporakoneessa on rungon (21) takapäässä palokammio (26) ja palokammiossa rungon (21) pituussuunnassa liikkuva rungon (21) ja iskumännän (24) välissä oleva erillinen palokammiossa (26) tapahtuvan polttoaineen palamisen avulla toimiva kiihdytysmäntä (25), joka on sovitettu työntämään is-15 kumäntää (24) iskuliikkeen aikana vain osan iskumännän (24) liikematkaa, ilmakanava polttoilman syöttämiseksi palokammioon (26), välineet polttoaineen ruiskuttamiseksi palokammioon (26), pakokanava palokaasujen poistamiseksi palokammiosta (26), jolloin iskumäntä (24) on sovitettu paineilman avulla työntämään kiihdytysmäntä (25) jokaisen iskun jälkeen takaisin palokammioon (26) 20 ja siten puristamaan palokammiossa (26) oleva paineilma kokoon ennen polttoaineen syöttämistä palokammioon (26).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uppoporakone, tunnettu siitä, että kiihdytysmäntä (25) on sovitettu sulkemaan pakokanavan, ennen kuin se työntyy palokammioon (26) ja avaamaan pakokanavan ennen kuin sen liike 25 eteenpäin loppuu.

„ 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen uppoporakone, tunnet- δ tu siitä, että ilmakanavassa on sulkuventtiili, joka avautuu palokammion (26) 4 paineen laskiessa alle ennalta määrätyn painetason ja että ilmakanavasta on o ^ sovitettu sulkuventtiilin ollessa auki virtaamaan paineista ilmaa palokammion 00 30 (26) huuhtomiseksi ja palokammion (26) täyttämiseksi uudella polttoilmalla.

£ 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen uppoporakone, o tunnettu siitä, että kiihdytysmännässä (25) on pysäytysolake ja rungossa 5 (21) on aksiaalisuunnassa sen kohdalla vastinolake niin, että olakkeiden osu- 5 essa toisiinsa kiihdytysmäntä (25) pysähtyy ennen kuin iskumäntä (24) iskee CVJ 35 työkaluun.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen uppoporakone, tunnettu siitä, että iskumäntä (24) ja kiihdytysmäntä (25) sijaitsevat osan pituuttaan sisäkkäin tiiviisti niin, että niiden välille ei missään vaiheessa aukea välystä, että is-kumännässä (24) on sen yläpäässä sulkuolake, joka mäntien liikkuessa is-5 kusuuntaan ennen kiihdytysmännän (25) pysäytysolakkeen osumista rungon (21) vastinolakkeeseen sulkee yhdessä vastinolakkeen kanssa yhteyden pysäytysolakkeen ja vastinolakkeen välisestä tilasta niin, että siihen muodostuu vaimennuskammio, jonka tilavuuden pienentyessä kiihdytysmännän (25) liikkuessa eteenpäin sen sisältämän paineilmaa paine kasvaa ja hidastaa kiihdy-10 tysmännän (25) liikettä ja vastaavasti iskumännän (24) paluuliikkeen aikana työntää kiihdytysmäntää (25) palokammioon (26) päin ennen kuin sulkuolake avaa vaimennuskammiosta yhteyden niin, että iskumäntä (24) voi syrjäyttää vaimennuskammiosta ilmaa ja saavuttaa kiihdytysmännän (25) sen työntämiseksi takaisin palokammioon (26).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen uppoporakone, tunnettu siitä, että siinä on ajastinlaitteisto polttoaineen syötön ajastami-seksi kiihdytysmännän (25) aseman suhteen.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen uppoporakone, tunnettu siitä, että iskumännässä (24) on työolake, jonka työkalun puolei-20 nen pinta on suurempi kuin kiihdytysmännän (25) puoleinen pinta ja että rungossa (21) on apuolake niin, että iskumännän (24) taka-asennossa olakkeiden ollessa kohdakkain paineilman paine vaikuttaa vain kiihdytysmännän (25) puoleiseen pintaan saaden aikaan voiman, joka työntää iskumäntää (24) työkalun suuntaan, ja iskumännän (24) etuasennossa olakkeiden ollessa erillään pai-25 neilman paine vaikuttaa molempiin pintoihin saaden aikaan voiman, joka työn-tää iskumäntää (24) työkalusta poispäin.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen uppoporakone, C\J ^ tunnettu siitä, että iskumännässä (24) rungon (21) etupäähän päin olevien ° niiden pintojen, joiden kautta paineilman paine työntää iskumäntää (24) ja kiih- co 00 30 dytysmäntää palokammioon (26) päin, on suurempi kuin kiihdytysmännän (25) | palokammioon (26) päin oleva pinta-ala. o CO O) m δ CVJ