FI123414B - Menetelmä, sovitelma, laite ja järjestelmä ruokapalveluihin - Google Patents

Description

MENETELMÄ, SOVITELMA, LAITE JA JÄRJESTELMÄ RUOKAPALVELUIHIN

Keksinnön kohteena on menetelmä ruokapalveluihin, jossa - poimitaan ainakin yhtä tarjolle asetettua ruokalajia 5 ateria-annoksen muodostamiseksi, - punnitaan ateria-annokseen poimitun ruokalajin määrää, - määritetään poimittuun ruokalajiin ja/tai muodostettuun ateria-annokseen liittyvää tietoa poimitun ruoka- 10 lajin sisältötietoa ja määrätietoa käyttäen.

Lisäksi keksintö koskee myös sovitelmaa, laitetta ja järjestelmää .

Tekniikan tasosta tunnetaan erilaisia tarjoiluyksiköitä, joista 15 voidaan jakaa ruokaa esimerkiksi itsepalveluperiaatteella. Tällaisia yksiköitä käytetään esimerkiksi instituutioruokalois-sa kuin myös ravintoloiden noutopöytinä. Yksiköihin on vaihdet-tavasti sovitettavissa esimerkiksi altaita tai vastaavia tar-jolleasetteluvälineitä, joista on mahdollista poimia ruokalaje-20 ja ateria-annoksen muodostamiseksi.

Ongelma, joka tekniikan tasosta tunnettuihin tarjoiluyksiköihin liittyy esimerkiksi ateria-annoksen muodostamista tarkasteltaessa, on informaatioköyhyys annokseen poimittujen ruokalajien 25 suhteen. Tämä koskee niin annokseen poimittujen ruokalajien määrää kuin myös niiden sisältöä. Ruokalajien sisältö voidaan § ymmärtää tässä yhteydessä laajasti. Se voi olla esimerkiksi o ^ ruokalajien ravinto-/energiasisältöä kuin myös yksilöityä raa to cp ka- ja lisäainetietoa.

O 30

Er Edellisen epäkohdan lisäksi myös kunkin ateria-annoksen kohteen Q_ ^ tunnistaminen ja tunnistetiedon liittäminen tiettyyn ateria- c\j jo annokseen on myös ongelmallista. Kun kohdetta ei voida tunnis ta o taa, ei tälle voida antaa myöskään yksilöityä informaatiota

CM

35 koottavaa annosta koskien saatikka sitten koontiin liittyvää opastusta. Joka tapauksessa ateria-annoksen muodostamisen pitäisi olla kokoajille mahdollisimman vaivatonta ja yksinker- 2 täistä. Lisäksi annoksen kokoamisen pitäisi tapahtua mahdollisimman sujuvasti, jottei linjasto jonoudu liikaa ja siten hidastuta itse ruokailuvaiheeseen pääsemistä.

5 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan käyttäjävuorovai-kutukseltaan yksinkertainen menetelmä ruokapalveluihin, jolla on mahdollista määrittää ateria-annoksen ja/tai siihen poimittujen ruokalajien sisältöä niin määrällisesti kuin myös ravinto-/raaka-ainesisällöllisesti. Lisäksi keksintö koskee 10 myös vastaavaa sovitelmaa, laitetta ja järjestelmää. Keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksessa 1, sovitelman patenttivaatimuksessa 9, laitteen patenttivaatimuksessa 17 ja järjestelmän patenttivaatimuksessa 18 .

15

Keksinnöllä saavutetaan monenlaisia merkittäviä etuja. Ensinnäkin, ateria-annoksen muodostajalta, joka kokoaa annoksen poimimalla siihen ainakin yhden ruokalajin, ei keksinnön myötä vaadita esimerkiksi perinteiseen noutopöytätoimintaan nähden yli-20 määräisiä toimenpiteitä. Ateria-annos voidaan koota keksinnön myötä edelleenkin yhtä vaivattomasti kuin se on perinteisesti-kin tapahtunut. Silti, keksinnöllä on mahdollista seurata tarkasti ateriaan poimittujen ruokalajien määrää ja sisältöä.

25 Keksinnön myötä myös kunkin annoksen kohde on helposti ja vai-co ...

1- vattomasti tunnistettavissa ja siten kukin koontitapahtuma ja c\j , annos voidaan yksikäsitteisesti liittää oikeaan ruokailijaan, co ? Myöskään annoksen kohteen tunnistaminen ei edellytä annoksen o 00 kokoajalta erikoistoimenpiteitä, vaan sekin voi tapahtua jopa

X

£ 30 täysin ilman oleellista käyttäjävuorovaikutusta.

CD

C\J

CD

ld Myös sovitelmaan kuuluvan tarjoiluyksikön tekninen toteutus on o hyvin yksinkertainen. Keksinnön toteuttava toiminnallisuus

CNJ

voidaan integroida tarjoiluyksiköihin esimerkiksi niiden val-35 mistusvaiheessa tai myös vasta jälkiasennuksenakin. Se ei vaadi tarjoiluyksiköiltä juurikaan rakenteellista muuntelua, vaan se 3 käy niihin jopa siltään. Annoksen kokoajien ohella myös tarjoilu-/keittiöhenkilökunnan suuntaan tarjoiluyksikkö ja keksinnön mahdollistava toiminnallisuus on pääasiallisen läpinäkyvä. Siten, sen hyödyntäminen ei vaadi henkilökunnaltakaan 5 keksintöspesifisiä toimenpiteitä tai laitteistoasiantuntemusta. Muut keksinnölle ominaiset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista ja muita keksinnöllä saavutettavia etuja on mainittu enemmän selityksen erityisessä osassa.

10 Keksintöä, jota ei seuraavassa esitettävät suoritusmuodot mitenkään rajoita, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa

Kuva 1 esittää periaatteellista kaaviokuvaa eräästä keksinnön 15 mukaisesta tarjoiluyksiköstä,

Kuva 2 esittää erästä sovellusesimerkkiä vaaka-anturin integroimiseksi tarjoiluyksikköön karkeana periaatteellisena kaaviokuvana,

Kuva 3 esittää sovellusesimerkkiä järjestelmästä, jossa hyö-20 dynnetään kuvan 1 mukaista tarjoiluyksikköä ja

Kuva 4 esittää sovellusesimerkkiä menetelmästä vuokaaviona.

Kuva 1 esittää erästä esimerkkiä sovitelmaan kuuluvasta tarjoi- luyksiköstä 10 periaatteellisena kaaviokuvana. Jakelulinjastoon 25 voi kuulua perusrakenteeltaan esimerkiksi sinällään tunnetun-co ς lainen ainakin yksi tarjoiluyksikkö 10, josta on mahdollista c\j i koota ateria-annos 12 (kuva 3) poimimalla siihen tarjoiluyksi- o ^ köstä 10 yksi tai useampia ruokalajeja 11. Kuvassa 1 tarjoi- ^ luyksikkö 10 on suora, mutta yhtä lailla se voi olla tietysti x £ 30 myös esimerkiksi kaarevakin. Kuvan 1 mukaisessa tarjoiluyksi- £o kössä 10 on sen molemmin puolin vasemmalta oikealle kulkevat co LO koontilinjastot 14.1, 14.2, mutta yhtä lailla tarjoiluyksikkö o o 10 voi olla myös toispuoleinen ja omata siten vain yhden koon- tilinjan. Tarjoiluyksikössä 10 voi olla sinällään tunnetulla 35 tavalla jalat ja mahdollinen suojakatos (eivät esitetty). Tar- 4 joiluyksikkö 10 voi olla siirrettävä tai vaihtoehtoisesti ravintolan kiinteään kalustukseen integroitu.

Tarjoiluyksikön 10 jalkojen ja mahdollisen suojakatoksen välis-5 sä on koontilinjan 14.1, 14.2 suunnassa yksi tai useampia pe räkkäisiä paikkoja 18.1, 18.n tarjoiluyksikön 10 vuoille 13 tai yleisemmin, vastaaville ruokalajien 11 tarjolleasetteluväli-neille. Paikat voivat olla esimerkiksi pöytään 10 tehtyjä syvennyksiä, altaita 18.1,..., 18.n. Paikoissa 18.1, ..., 18.n 10 voi olla järjestettynä sinällään tunnetulla tavalla esimerkiksi lämmitys tai jäähdytys, jotka voidaan toteuttaa esimerkiksi vesihauteena 19 (kuva 2). Allaspaikkojen 18.1, ..., 18.n molemmin puolin tai jopa niiden välissä voi olla reunatasot 20, kuten esimerkiksi tarjotinrata tai keskisaarekkeet (kuva 2). 15 Altaita 18.1, ..., 18.n voi olla yhdessä koontilinjan 14.1, 14.2 poimintapositiossa kohdallaan yksi, kaksi tai jopa kolmekin .

Allaspaikkoihin 18.1, ..., 18.n on sovitettavissa vaihdettavas-20 ti tarjolleasetteluvälineitä ruokalajeja 11 varten, kuten esimerkiksi vuokia 13 tai astioita. Vuokrin 13 tai astioihin on ladattavissa ruokalajeja 11 tarjolle. Vuoat 13 ja astiat voivat myös olla sinällään tekniikan tasosta tunnettuja.

25 Jakelulinjastolle, erityisemmin sen tarjoiluyksikölle 10 on

CD

o erikoista se, että se on varustettu ainakin yhdellä vaa'alla c\j , 16. Erään sovellusmuodon mukaan pöydässä 10 voi olla useita co ? vaakaelementtejä 16, joista ainakin yksi elementti on sovitettu

LO

° kutakin jakeluvuokaa 13 tai -astiaa kohden. Vaakaelementeillä x £ 30 16 on mahdollista määrittää vuokien 13 ja astioiden massa ja to siten myös niistä yhteen ruoka-annokseen 12 poimitun ruokalajin ίο 11 määrää 32.

CD

O

O

C\l

Kuvassa 2 esitetään eräs periaatteellinen sovellusesimerkki 35 vaaka-anturoinnin 16 järjestämisestä tarjoiluyksikön 10 yhteyteen poikkileikkauksena. Erään sovellusmuodon mukaan punnit- 5 seva vaakatoiminnallisuus 16 on voitu järjestää esimerkiksi allaspaikkoihin 18 sovitettuihin tai sovitettavissa oleviin vaakakehyksiin 21, joiden päälle vuoat 13 tai vastaavat on vaihdettavasti asetettavissa. Poimittaessa ruokaa 11 annokseen 5 12 on mahdollista mitata tarjoiluvuoan 13 massaa ja sen muutosta vaakakehyselementtien 21 ja vuokien 13 välissä olevalla anturijärjestelyllä 22, johon kuuluu ainakin yksi anturi. Antu-roinnissa voidaan soveltaa esimerkiksi sinällään tunnettuja venymäliuskaelementtejä tai paineantureita 22. Vaaka-anturin 22 10 lämpötilankesto voidaan sovittaa altaiden 18 käyttölämpötilan mukaan. Eräänä esimerkkinä tälle voidaan mainita 40 - 100 °C. Vuoan 13 ja anturin 22 välissä voi olla myös eriste kuumuuden ja kosteuden anturille 22 mahdollisesti aiheuttaman haitan eliminoimiseksi.

15

Kehykset 21 on voitu mitoittaa vastaamaan esimerkiksi standardin mukaisia allaspaikkoja 18, jolloin niihin on sijoitettavissa standardin mukaiset tarjoiluvuoat 13 mahdollisine ottimineen (ei esitetty). Kehys 21 voi olla piiriltään suljettu tai jopa 20 avoinkin. Yksinkertaisimmillaan kehys voi olla pelkkä vaaka-anturipalkkikin. Punnitseva kehys 21 voidaan integroida tarjoi-luyksikköön 10 esimerkiksi jo sen valmistusvaiheessa kuin myös jo käytössä olevien tarjoiluyksiköiden 10 altaisiin 18.

25 Allaspaikan 18 koon ohella kehykset 21 on voitu mitoittaa esi-cn o merkiksi vuokien 13 koon mukaan. Tällöin kehysrakenne 21 voi

CNJ

^ sijoittua esimerkiksi allaspaikan 18 ja tarjolleasetteluväli- ° neen 13 reunakauluksen 13' väliin. Konstruktiossa vuoan 13 m ° vaihtaminen on hyvin helppoa. Pöydän 10 allaspaikkoina 18 ja x £ 30 vuokina 13 voi toimia sinällään tunnetunlaiset kalusteet, eikä niitä ole tarvetta lainkaan muunnella keksinnön toteuttamista

CD

g) varten. Samoja, esimerkiksi vuokien 13 päätyjen alle sijoitet- o tavia punnitsevia kehyselementtejä 21 voidaan käyttää eriko koisten vuokien kanssa.

35 6

Tarjoiluyksikköön 10 kuuluu lisäksi älyä, jolla esimerkiksi ohjataan annoksen 12 kokoajan toimintaa ja myös ruokalajin 11 poimintaa annokseen 12, kuten esimerkiksi sen punnitustapahtu-maa ja jolla voidaan lisäksi tunnistaa koontilinjasta 14.1, 5 14.2 kullakin vuoalla 13 ruokaa 11 annokseen 12 ottava ruokailija 33 (kuva 3) tai yleisemmin asia ilmaistuna, annoksen 12 kohde. Ruokailijan 33 sijasta annoksen 12 kohde voi olla myös esimerkiksi potilas, jolle annos 12 muodostetaan poimimalla ruokalajeja 11 annokseen esimerkiksi ruokapalveluhenkilökunnan 10 toimesta. Siten ruokailija 33 ja ruokapalveluhenkilökuntaan kuuluva voivat olla annoksen 12 kokoajia. Seuraavaksi selitetään erästä sovellusesimerkkiä tarjoiluyksikköön 10 sovitetusta älykkyydestä kuvaan 1 viitaten, jossa esitetään periaatteellinen esimerkki yksikön 10 toiminnallisista osista ja niiden 15 välisistä keskinäisistä tiedonsiirtoyhteyksistä.

Kuten kuvasta 1 näkyy, tarjoiluyksikköön 10 kuuluu lisäksi yksikköön 10 tai sen yhteyteen sovitettu ainakin yksi lukija-laite 23, yleisemmin etälukijavälineet annoksen 12 kohteen 20 tunnistamiseksi kunkin ruokalajin 11 kohdalla. Lukijalaite 23 voi olla esimerkiksi sinällään tunnettu RFID-lukija 23. Lukija-laite 23 voidaan integroida esimerkiksi pöydän 10 reunaan 20 tai jopa itse vaakakehykseenkin 21 (kuva 2).

25 Kuvan 1 mukaisesti sovitelmaan voi kuulua lisäksi myös tarjoi- o luyksikköön 10 sovitettu ainakin yksi merkinantolaite 17, joka ^ voi toimia opastimena esimerkiksi annoksien 12 kokoamistoimen- co ? piteen ohjaamiseksi. Opastinyksikkö 17 voi olla järjestettynä m ° esimerkiksi jokaisen tarjoiluvuoan 13 kohdalle. Sillä annoksen x £ 30 kokoajaa on mahdollista ohjata yksikäsitteisen selkeästi käyttö tämään linjastoa siten, että ravintoseuranta ilman ylimääräisiä c\j in annoksen 12 kokoajalta vaadittavia ohjaustoimia on mahdollista O) o toteuttaa.

c\j 35 Erään sovellusmuodon mukaan opastimen 17 voi muodostaa kolme kunkin vaakakehyksessä 21 olevan tarjoiluvuoka-altaan 18.1, 7 ..., 18.n yhteyteen asennettua merkkivaloa. Merkkivalot voivat olla vasemmalta oikealle lukien esimerkiksi punainen, keltainen ja vihreä. Lisäksi opastimessa 17 voi olla tiedon syöttöä varten yksinkertainen käyttöliittymä, kuten esimerkiksi vahinkoti-5 lanteiden varalle yksi painonappi.

Opastukseen voidaan luonnollisesti käyttää myös opastavia teksti- tai kuvaruutunäyttöjä tai jopa puheohjausta, joilla annoksen 12 muodostamista on mahdollista ohjata. Numeronäyttö (ei 10 esitetty), joka kertoo esimerkiksi annokseen 12 otetun ruokalajin 11 energiamäärän, ei ole toiminnan ohjauksen kannalta välttämätön, mutta edullisena ja oleellista informaatiota tarjoavana se voidaan helposti liittää ohjaimeen 25. Etuna tässä on se, että keksinnön myötä voidaan antaa ruokailijoille palautetta jo 15 ruokailutilanteen ja vieläpä itse annoksen 12 muodostamisen yhteydessä. Tämä tekee keksinnöstä hyvin opetuksellisen ja motivoivan. Jos tunnistetun ruokailijan tietoihin on tallennettu näytön oletustila, voidaan energianäyttö sammuttaa, jos ruokailijan ei ole tarkoitus toimia tiedostaen esimerkiksi 20 energiansaantinsa. Jos ruokailijan ravinnonottoa halutaan ohjata linjastolla, näytössä voi olla ruokalajin 11 poimintaa aloitettaessa otettavaksi tarkoitettu ruokamäärä (numeerisesti esimerkiksi grammoina tai graafisesti esimerkiksi palkkina) ja ruokailija voi ottaa vuoasta 13 ruokaa 11 kunnes näyttö vähen- 25 tyy nollaan. Siten keksintö mahdollistaa monitoroinnin ohella σ) o myös annoksen kokoamisen opastamisen. Tässäkin mahdollisuudet ^ ovat moninaiset informaation muodostamiseksi ja jakamiseksi.

CD

O

m ° Toimiminen kuvatun kaltaisen väreihin perustuvan opastimen 17 x £ 30 mukaan on helposti annoksen kokoajien omaksuttavissa. Tämä cd siksi, että opastinvalojen liikennevaloista tuttua toiminnal- lo lista peruslogiikkaa ei annoksen kokoajille tarvitse erikseen O) o opettaa. Valojen yhteyteen voidaan niiden merkitys merkitä

CVJ

kiinteästi esimerkiksi tarratekstillä. Virhe- tai huomiotilojen 35 havaitsemista voidaan tehostaa liittämällä niihin äänimerkki. Erään sovellusmuodon mukaa voidaan jopa antaa hälyttävä ääni- 8 merkki, jos annoksen kokoaja ottaa esimerkiksi jotain annoksen kohteelle soveltumatonta ruokalajia (esimerkiksi allergia). Valojen merkitystä ja annoksen 12 muodostusta linjastosta selitetään selityksessä hieman tuonnempana.

5

Sovitelmaan voi kuulua myös tarjoiluyksikön 10 yhteyteen sovitettu ohjainliittymä 24, johon kuuluu ainakin yksi ohjausyksikkö 25. Ohjainliittymällä 24 voidaan järjestää esimerkiksi tiedonsiirto tarjoiluyksikön 10 ja ulkoisen tietojärjestelmän 26 -10 30 välille. Kunkin tarjoiluyksikön 10 vaaka 16 on yhdistetty linjaston ohjainliittymään 24 yhteydessä olevaan yksikköohjai-meen 25, jollainen on järjestetty kullekin vuoalle 13. Yksikkö-ohjaimella 25 voidaan ohjata esimerkiksi punnitustapahtumaa ja asioinnin vuorotusta tarjoiluyksikön 10 eri allaspaikoilla 15 18.1, ..., 18.n. Lisäksi yksikköohjaimeen 25 on yhdistetty yksi tai useampia ohjain/RFID-lukuyksikköjä 23. Tunnistautumiseen voidaan käyttää RFID-lukijoiden 23 yhteensopivuuden rajoissa myös muissa järjestelmissä käytettäviä RFID henkilö- tai maksukortteja. Kuvassa 1 esitetyllä linjaston ohjainliittymäyksiköl-20 lä 24 määritetään ja otetaan käyttöön esimerkiksi linjastoon liitetyt tietoyhteydet ja sen avulla linjasto asetetaan toimintatilaan sitä ruoalla täytettäessä.

Ohjainliittymäyksikköön 24 on kytketty käyttöliittymä, jolla 25 linjaston käyttöä hallitaan ja jolla voidaan tarvittaessa Syötön o tää myös linjaston ruokien ravintoarvotietoja. Lisäksi yksikkö

CM

, 24 voi huolehtia esimerkiksi linjastosta otettujen annosten

CD

S5 energiamäärien ja ravintoaineiden suhteiden laskennasta siihen

LO

° siirrettyjen tietojen ja vaaoilla 16 punnittujen ottotapahtumi-

X

£ 30 en mukaisesti. Se voi siirtää ruokailijakohtaisten tapahtumien co tiedot 31 järjestelmän tallennettavaksi silloin, kun ruokailija ίο on buffetjärjestelmän käyttäjä. Ruokalajeja 11 poimimalla muo- <T> o dostettuun ateria-annokseen 12 liittyvää tietoa 31 on siten

CM

mahdollista määrittää tarjoiluyksikön 10 ja vielä erityisemmin 35 itse ruokalajin 11 annokseen 12 poimintatapahtuman yhteydessä ilman, että esimerkiksi jo lautaselle poimittua ruokaa 11 olisi 9 tarvetta alkaa poiminnan jälkeen erikseen punnitsemaan. Tällainen hajautettu toiminnallisuus on edullinen esimerkiksi siinä mielessä, että tiedonsiirtoyhteyden yksikön 10 ja tietojärjestelmän 26 - 30 välillä ei tarvitse olla aina aktiivinen. Lisäk-5 si, informaatiota 31 voidaan esittää ruokailijalle välittömästi aterian 12 koonnin yhteydessä.

Ohjain 24, opastin 17 ja mahdolliset näyttöyksiköt voivat olla erillisissä kalusteisiin lisättävissä koteloissa. Ne voivat 10 olla esimerkiksi osa tarjoiluyksikköä 10 tai vaihtoehtoisesti ne voivat olla omia moduuleitaan, jotka on sijoitettu tarjoi-luyksikön 10 yhteyteen. Lisäksi kuvatut toiminnalliset osat, kuten esimerkiksi yksikköohjaimet 25 ja linjaston liityntäyksikkö 24 voidaan toteuttaa yhden tai useamman mikrokontrollerin 15 logiikkayksiköiden toiminnallisina kokonaisuuksina.

Yksi tai useampia tarjoiluyksiköitä 10 voivat muodostaa buffet-järjestelmän. Yksiköt 10 voivat fyysisesti sijaita missä päin maailmaa tahansa, jolloin ne ovat esimerkiksi tietoliikenneyh-20 teydellä liitetty järjestelmään.

Kuten kuvasta 3 nähdään, keksintöön kuuluu myös tietojärjestel- mäkokonaisuus, josta tarjoiluyksikkö 10 muodostaa yhden tietoa tuottavan osan. Tarjoiluyksikkö 10 voi olla yksikköohjaimensa 25 24 kautta yhteydessä palvelinkokonaisuuteen 26, 27, jolla voi-cn o daan ylläpitää ja ajaa useita tietojärjestelmiä 28 - 30.

CNJ

CD

? Eräs ensimmäinen esimerkki tietojärjestelmistä voi olla tapah-

LO

° tumatietokanta 28. Linjastosta kerättyjen ruokailijakohtaisten x £ 30 tietojen 31 tallentamiseksi linjasto on yhteydessä buffetjär- co jestelmän tapahtumakohtaiseen tallennusmediaan, joka voidaan S nimetä esimerkiksi "Kootut ravintosisältötapahtumat ruokaili- o joittain DB". Tämän tietokannan 28 tietoja 31 buffetjärjestel ev] män palvelin 27 voi halutussa muodossa tarjota muihin tietojär-35 jestelmiin ja/tai Internetiin, josta niitä voidaan tarkastella siihen kytketyillä laitteilla 34.

10

Jotta linjastoa voidaan käyttää tuonnempana kuvattavalla tavalla opastamaan tai tallentamaan ruokailijan 33 linjastosta keräämän aterian 12 ravintotietoja 31, on se yhteydessä esimerkiksi RFID tagien 15 tai vastaavien etäluettavien tunnisteiden 5 avulla tunnistettavien ruokailijoiden tietoihin 29. Tietokantaan 29 kuuluu ainakin käyttäjätieto. Lisäksi siihen voi kuulua käyttäjätietoon liitetty niin sanottu ruokailijaprofiili, jonka mukaan linjasto voi ohjata ruokailijoita 33 ja annoksen 12 koontia. Tietokanta 29 sisältää minimissään yhden peruskäyttä-10 jän, joka voi olla anonyymi, kuten esimerkiksi "lounasruokaili-ja" ja siihen liitetyn profiilin, jolla järjestelmä voi seurata esimerkiksi otetun annoksen 12 energiamäärää.

Linjastojen toimintaa ja tulosten tallentamista varten järjes-15 tettyjen tietokantojen 28 - 30 lisäksi järjestelmään kuuluu lisäksi linjaston tuottamien tietojen 31 käsittelyn ja niiden hallinnan mahdollistama tietokone, yleisemmin lausuttuna järjestelmänhallinta 26. Lisäksi palvelinkokonaisuuteen voi kuulua kerättyjen tietojen jakopalvelin 27, jolla tietoja voidaan 20 jakaa Internetiin kautta laitteisiin 34. Järjestelmän hallinta-tietokoneella 26 voidaan tarvittaessa etähallita myös linjastojen ohjainliittymiä 24.

Seuraavaksi kuvataan menetelmän erästä toteutusmuotoa kuvan 3 25 järjestelmäkaavioon ja kuvan 4 vuokaavioon nojautuen. Linjas-oo ^ toon kuuluva tarjoiluyksikkö 10 on järjestelmäkaaviossa esitet- c\i , ty kaksipuolisena. Ruoka-annoksen kokoajat 33 voivat muodostaa co ? annoksia 12 tällaisen yksikön 10 molemmilta koontilinjoilta 0 ^ 14.1, 14.2 tässä tapauksessa alkaen tarjoiluyksikön 10 vasem- £ 30 masta laidasta ja vaakasuuntaisesti edeten kohti yksikön 10 co oikeaa laitaa. Yhdestä punnitsevasta tarjoiluallasyksiköstä 10,

CD

LO johon kuuluu altaista 18.1, ..., 18.n ainakin osan yhteyteen o integroidut vaakakehykset 21, voidaan ottaa ruokaa 11 kahdelta c\j tai useammalta puolelta koontilinjoilta 14.1, 14.2 tavoitetta-35 vista vuoista 13. Tätä varten allasyksikön 10 ohjaimeen 25 on liitetty RFID -lukija-opastinyksiköitä 23, 17 koontilinjoilla 11 14.1, 14.2 etenevien usean peräkkäisen annoksen 12 kokoajan 33 tunnistamiseksi ja opastamiseksi eri poimintasuunnista. Täysin samanaikaisesti ei useita poimintatapahtumia kuitenkaan voida samasta vuoasta 13 suorittaa, koska poimintojen välissä altai-5 siin 18.1, ..., 18.n asetettuja vuokia 13 punnitaan kuhunkin yksittäiseen annokseen 12 poimitun ruokalajin 11 määrän 32 määrittämiseksi kunkin altaan 18.1, ..., 18.n kohdalla.

Yhden koontilinjan 14.1 tarjoiluyksikkö voi olla muuten identic) tinen, mutta siinä vaakakehyksen ohjaimeen on liitetty ainoastaan yksi RFID lukija-opastinyksikkö. Tällöin yksikön 10 kaikista altaista voidaan ottaa ruokaa samanaikaisesti.

Ennen kuin menetelmää ja järjestelmää päästään tarkoitetulla 15 tavalla hyödyntämään, voidaan järjestelmä alustaa syöttämällä siihen menetelmän toiminnan kannalta tarvittavia tietoja. Buffet järjestelmän tietokantaan 29 voidaan vaiheena 401 tallentaa yksilöityjä ruokailijoiden henkilötietoja mahdollisesti yksi-löityine käyttäjäprofiileineen. Näiden tietojen mukaan on jär-20 jestelmässä mahdollista ohjata ja seurata haluttuja toimintoja ja ateria-annosten kohteiden ravintoaineiden saantia. Käyttäjien yksilöivinä tietoina voidaan erään sovellusmuodon mukaan käyttää muista jo olemassa olevista tietokannoista saatavia sisältöjä. Tällöin ruokailijaa koskevat tiedot voidaan hakea 25 järjestelmään esimerkiksi yrityksen henkilöstön, ravintolaket-o o jun tai virkistysresortin ruokalaa käyttämään oikeutettujen ^ henkilöiden valmiista tietokannoista. Samoin esimerkiksi opis to S5 kelijakorttia ja -statusta varten talletettuja tietoja voidaan m ° yhdistää tähän buffetjärjestelmän käyttäjätietokantaan 29.

E 30 co Alustamiseen voi kuulua yhtenä vaiheena 402 myös ruokalajien ίο sisältötieto -tietokannan 30 perustaminen. Tässä sisältötieto o tietoa kuin myös raaka-aine ja/tai lisäainetietoa. Eri ruokala-35 jien 11 sisältötiedot ohjainliittymän 24 käyttötapahtumien laskentaa varten voidaan tallettaa siihen erilaisilla liitty- o voi olla esimerkiksi ruokalajien 11 energia- ja ravintosisältö- c\j 12 millä. Tiedot voidaan siirtää ohjelmoidusti esimerkiksi erilaisista ruokatuotannossa käytettävistä tietojärjestelmistä 30. Tiedot voidaan ohjelmoida "järjestelmän hallinta -tietokoneesta" 26 ohjainliittymään 24 tai ne voidaan noutaa myös tietoko-5 neessa käytettävistä taulukoista tai kopioida tekstistä ohjain-liittymään 24. Linjastossa itsessään olevasta ohjainliittymän 24 yksinkertaisesta käyttöliittymästä voidaan altaiden 18.1, . .., 18.n ruokien 11 perusravintoaineiden tiedot seurantaa varten myös syöttää linjastoa ruokailijoiden käyttöön valmis-10 teltaessa. Mahdollisuudet ravintosisältötietojen järjestämiselle ovat siten varsin moninaiset. Oleellista on, että järjestelmä tietää, mitä ruokaa 11 missäkin allaspaikassa 18.1, ..., 18.n on.

15 Tietokantaan 30 tallennettavat tiedot ruokalajien 11 sisällöistä voivat olla esimerkiksi perusravintoaineiden pitoisuuksia, energiasisältöjä, dieettityyppejä (liha/kala/kasvis) tai tietoja esimerkiksi allergisoivista ravintoaineista tai lisäaineista .

20

Ennen kuin ateria-annos 12 voidaan muodostaa tarjoiluyksikköön 10 tarjolle asetetuista ruokalajeista 11, on yksikköön 10 asetettu tarjolle ainakin yksi tai jopa useampia ruokalajeja 11, joiden kunkin ravintosisältö- ja energia-arvot, yleisemmin 25 lausuttuna ruokalajin 11 sisältötieto 30 tunnetaan. Ruokalajien

CD

o 11 tarjolle asettelu voidaan tehdä esimerkiksi vaihdettavilla o

CM

, tarjolleasetteluvälmeillä 13. Aloitettaessa tarjoiluyksikköön

CD

? 10 tarjolle asetetuista ruokalajeista 11 ateria-annoksen 12

LO

° muodostamista (vaihe 403), voi annoksen 12 kokoaja 33 poimia x £ 30 tarjottimen lautasineen, jolle useista ruokalajeista 11 muodos- co tuva annos 12 on tarkoitus muodostaa ja josta se on myös tar- lo koitus syödä. Lisäksi tarjottimelle tai vastaavalle voidaan O) 15 siten, että se on luettavissa yksikön 10 yhteydessä lukija-35 laitteella 23 ilman oleellista käyttäjävuorovaikutusta. Ruoka-annoksen 12 ravintotietojen seurannan suorittamiseksi ruokaili- o asettaa koottavana olevan ruoka-annoksen 12 kohteen 33 tunniste

CM

13 jän 33 eli annoksen kohteen RFID -tunniste 15, henkilökortti, tagi tai vastaava, pidetään linjastossa kuljettaessa ja annosta 12 kootessa tietyillä kylmä- tai lämpöaltaiden 18.1, ..., 18.n vieressä olevilla alueilla. Alueet on voitu merkitä esimerkiksi 5 yksikköön 10 ja/tai siinä käytettäviin tarjottimiin. Mahdollisuuksia tunnistetagin 15 järjestämiseksi voi olla useita. Se voi olla esimerkiksi ruokalan käyttämissä tarjottimissa kiinteänä tai kiinnitettynä siihen esimerkiksi tarralla tai myös ruokailijalla/asiakkaalla voi tunnistetieto olla mukanaan esi-10 merkiksi henkilökortissa.

Seuraavaksi vaiheena 404 siirrytään yksikössä 10 valitun ruoka-vuoan 13 ääreen annoksen 12 muodostamiseksi peräkkäin valituista koontilinjan 14.1, 14.2 vuoista 13. Jos ruokailijoita ei ole 15 poimintavuorossa olevan allaspaikkaan 18.1, ..., 18.n sovitetun vuoan 13 kohdalla, ohjaimessa 25 voi vilkkua keltainen valo merkkinä siitä, että kyseinen tarjoiluvuoka 13 on käytettävissä ja siitä voidaan poimia ruokaa 11 annokseen 12. Keltainen valo voi vilkkua opastimessa 17 myös siinä tapauksessa, kun linjas-20 toa käyttää ruokailija, joka ei ole järjestelmän käyttäjä (ruokailijalla ei ole mukana RFID tagia).

Muodostettavat ateria-annokset 12 on yksilöity ja linkitetty kukin tiettyyn ruokailijaan 33. Kun RFID lukija 23 on lukenut 25 ruokailijan 33 vuoan 13 kohdalle tuoman tagin 15 ja järjestelmä o on hänet tunnistanut (vaihe 405), palaa vuoan 13 opastimessa 17 o , keltainen valo. Siten yksilö 33 tai ainakin muodostettavat

CD

? ateria-annokset 12 tunnistetaan kunkin tarjolleasetteluvälineen m ° 13 ja siten myös ruokalajin 11 yhteydessä etätunnistuksena 15, | 30 23.

CD

C\J

ίο Jos järjestelmä ei tunnista ruokailijaa 33, vilkkuu opastimessa o o 17 punainen valo. Ruokailija 33 voi yrittää tunnistautumista

CVJ

uudelleen tai ottaa ruokaa tunnistautumatta, jolloin annos 12 35 ei rekisteröidy.

14

Kun ruoka 11 on vuoasta 13 tunnistetun ruokailijan 33 otettavissa, palaa opastimessa 17 vihreä valo. Vihreän valon palamisella indikoidaan, että tunnistustapahtuma on rekisteröity ja toimintaa voidaan jatkaa tarjolle asetetun ruokalajin 11 poimi-5 misella annokseen 12 (vaihe 406). Vihreän opastinvalon palaessa tunnistettu ruokailija 33 voi ottaa lisää samaa ruokaa 11, laittaa liikaa otettua ruokaa 11 takaisin annoksesta 12 vuokaan 13 tai siirtyä koontilinjassa 14.1, 14.2 seuraavan ruokalajin 11 kohdalle tai voi siirtyä ruokailemaan.

10

Kun tunnistettu ruokailija 33 poimii vuoasta 13 ruokaa 11 ja vuoan 13 massa ruoan 11 ottamisen myötä muuttuu, vihreä valo vilkkuu. Tällöin määritetään ainakin yhden ateria-annokseen 12 poimitun ruokalajin 11 määrää 32 (massa) punnitsemalla sitä 15 tarjoiluyksikössä 11 ateria-annoksen 12 muodostamisen ja vielä erityisemmin, ruokalajin 11 vuoasta 13 poiminnan yhteydessä. Toisin sanoen, erään sovellusmuodon mukaan vuoasta 13 otetun ruokalajin 11 määrää voidaan punnita vaakakehyksellä 16 (vaihe 407) jopa reaaliaikaisesti ruokalajin 11 poimintatapahtuman 20 yhteydessä. Tällainen online-punnitus varmistaa sen, että saadaan ainakin joku punnitustulos 32 siinäkin tapauksessa, vaikka käyttäjä 33 esimerkiksi keskeyttäisi annoksen 12 kokoamisen vastoin linjaston toimintaohjeita tai että poiminnassa tapahtuisi jokin vahinko. Lisäksi, annoksen 12 kokoaja 33 voi lait-25 taa ruokaa 11 takaisin vuokaan 13, mikäli hän otti sitä vahin- O) o gossa liikaa. Erään sovellusmuodon mukaan ateria-annokseen 12 o ^ , poimitun ruokalajin 11 määrä määritetään tarjolleasetteluväli- co ? neiden 13 bruttomassan muutoksesta eli ruoan 11 poistumasta

iD

° vuoasta 13, jota määritetään vaakatoiminnallisuudella 16 tar- x £ 30 jolleasetteluvälineistä 13 ruokalajeja 11 annokseen 12 poimit- co taessa.

CVJ

CD

m O) o Kun ruokaa 11 on poimittu annokseen 12 haluttu määrä, ruokaill ee ja 33 voi siirtyä kyseisen poimintavuorossa olleen vuoan 13 35 RFID lukualueelta 23 pois eikä ruokailijan 33 tägi 15 ole enää sen seurauksena kyseisen vuoan 13 lukijalaitteen 23 luettavissa 15 (vaihe 408) . Tämä on merkkinä siitä, että ruoan 11 ottaminen kyseisestä vuoasta 13 on päättynyt. Toisin sanoen, punnitusta-pahtumaa ja punnitustulosten 32 tallennusta on yllättävästi mahdollista ohjata etätunnistuksena 15, 23 ilman oleellista 5 käyttäjävuorovaikutusta. Etätunnistus voi siten Hipaista vuoan 13 punnintavaiheen 407 (loppupunnitus), joka suoritetaan vasta vaiheen 408 jälkeen. Toimenpiteenä loppupunnitus on nopea ja se ei siten juurikaan hidastuta annoksen 12 kokoajien 33 etenemistä koontilinjassa 14.1, 14.2. Vuoka 13 on stabiilisti allaspai-10 kassaan 18.1, ..., 18.n ja siten punnitustulos ei juurikaan elä, vaan se on hyvin vakiintunut myös välittömästi ruoan 11 vuoasta 13 poiminnan päätyttyä.

Seuraavaksi määritetään poimittuun ruokalajiin 11 ja/tai muo-15 dostettuun ateria-annokseen 12 liittyvää sisältötietoa 31 poimitun ruokalajin 11 ravintosisältö- ja/tai energia-arvoja 30 ja punnituksen mukaista määrätietoa 32 käyttäen (vaihe 409). Opastimen 17 vihreä valo sammuu ja pelkkä vihreä valo palaa hetken aikaa sen merkiksi, että tunnistetun ruokailijan 33 vuoasta 13 20 ottaman ruokamäärän ravintotiedot 31 on määritetty ja talletettu järjestelmään (vaihe 410). Vihreän opastinvalon palaessa mahdollinen altaan 18.1, ..., 18.n numeronäyttö voi näyttää ruokailijan 33 vuoasta 13 tunnistautumisen jälkeen ottaman annosmäärän energiasisällön. Vihreän valon sammuttua ohjain 25 25 palaa perustilaan, keltainen valo vilkkuu opastimessa 17 ja o linjassa 14.1 seuraavan ruokailijan poimintatapahtuma tästä ^ kyseisestä vuoasta 13 voi käynnistyä (vaihe 405) ja juuri äsken

CD

? tällä kyseisellä vuoalla 13 asioinut ruokailija 33 voi siirtyä m ° seuraavan vuoan äärelle (vaihe 404) . Siten ateria-annoksen 12 x £ 30 muodostusta ja erityisesti ruokalajien 11 poimintaa vuorotetaan cd kunkin ruokalajin 11 kohdalla koontilinjassa 14.1.

CM

CD

LO

O) § Jos tarjoiluyksikössä 10 on ainakin kaksi koontilinjaa 14.1,

CM

14.2, joilla on ainakin yksi yhteinen tarjolleasetteluväline 13 35 ja jos kaksipuolisessa yksikössä 10 tietyllä vuoalla 13 suoritetaan ruoan 11 poimintaa yhdeltä koontilinjalta 14.1, indikoi- 16 daan tämä toisen koontilinjan 14.2 ruokailijalle 33 vaiheessa 404.1 ja tämän merkiksi voi toisen koontilinjan 14.2 opastimessa 17 palaa punainen valo. Punaisella valolla kehotetaan olemaan ottamatta ruokaa kyseisestä opastimeen 17 liitetystä vuo-5 asta 13 ja odottamaan omaa vuoroa. Siten ateria-annoksen 12 muodostusta ja erityisesti kunkin ruokalajin 11 poimintaa vuo-rotetaan koontilinjojen 14.1, 14.2 kesken.

Allaskohtaisella numeronäytöllä voidaan esittää vuoasta 13 10 otettu ravintomäärä ja yksiköstä 10 muodostetun aterian 12 kokonaismäärä näyttämällä molempia vuorotellen muutaman sekunnin välein. On helposti omaksuttavissa, että pienempi luku on vuokakohtainen ja suurempi yksiköstä otetun aterian 12 koko-naisravintomäärä. Mahdollinen teksti- tai kuvaruutunäyttö voi 15 näyttää vuokakohtaisen- ja kokonaistilanteen lisäksi yksityiskohtaisempia tietoja annoksesta 12, kuten esimerkiksi pääravin-toaineiden prosentuaalisen jakautuman ja/tai muita ravinnepi-toisuuksia sekä tietoja ruokailijan 33 dieetin statuksesta tai ohjeita asetettujen ravitsemuksellisten tavoitteiden noudatta-20 miseksi.

Tarkoituksenmukaista on linjaston koosta riippuen, että siinä on vuokakohtaisten perusnäyttöjen lisäksi sen tärkeimmän (esimerkiksi viimeisen) vuoan kohdalla yksi muodostetusta ateriasta 25 laajempia tietoja kertova teksti- tai kuvaruutunäyttö.

CD

O

O

, Rekisteröitynyt ruokailija voi seurata käyttäjätunnuksillaan

CD

S5 yksiköstä 10 otettujen annosten järjestelmään tallentunutta m ° ravintosisältötilannettaan Internetiin yhteydessä olevilla

X

£ 30 laitteilla 34 tai järjestelmä voi lähettää tiedot tapahtumien cd jälkeen käyttäjän ruokailijaprofiilin mukaan ruokailijan sähkö- ίο postiin tai mobiililaitteeseen tai Iinjastoruokaloissa voi olla G) ruokailija 33 voi tarkastella ja tulostaa tietojaan ja tehdä 35 muutoksia käyttöasetuksiinsa.

o erillinen infoyksikkö, johon tagillaan 15 tunnistautumalla

C\J

17

Kaikille linjaston käyttäjille voidaan kyseiseen ruokailuun liittyvät ravintotiedot esittää esimerkiksi ruokailuvälineiden palautuspisteessä. Kun linjastossa käytetty tarjotin tuodaan palautuspisteen RFID lukulaitteen kohdalle, kertoo siihen lii-5 tetty näyttö tarjottimelle viimeksi kerätyn aterian 12 ravinto-tiedot tai antaa niistä tulosteen. Eräitä muita mahdollisuuksia palautteen antamiseksi ovat kassakuitti, matkaviestin (SMS) tai puhepalaute esimerkiksi tarjottimen palautuksen yhteydessä. Rekisteröityneillä käyttäjillä ruokailuun liittyvät tiedot 31 10 on tallennettu järjestelmän tietokantaan 28 ja ovat sieltä seurattavissa.

Anonyymien ruokailijoiden normaaliin peruskäyttöön tarvittavat tiedot voidaan sisällyttää ohjainliittymään ja siitä hallita 15 tai ne voivat olla järjestelmän hallintatietokoneen tiedostoja.

Linjastosta ruokailevia buffetjärjestelmään rekisteröitymättö-miä "tavallisia" käyttäjiä varten voidaan ohjainliittymään tallettaa myös erilaisia ruokailijaprofiileja. Ruokailija voi 20 syömään tullessaan valita käyttöönsä erilaisilla numero ja/tai värikoodeilla varustettuja tarjottimia. Koodattua tarjotinta käytettäessä linjasto opastaa keräämän tietyn profiilin mukaisen annoksen. Punaisen 900 kcal tarran tarjottimella ohjataan ottamaan linjastosta 900 kcal liha- pasta-ateria, vihreän tar- 25 ran tarjottimella kevyt kasvisateria, pinkillä sopivasti hiilien o hydraatteja, "400 tarjottimella" 400 kcal mitä tahansa ruokaa ^ jne. Tällaisen anonyymin ruokailijan käyttötiedot eivät järjes tö ? telmään tallennu, mutta yhden aterian sisältämien ravintosisäl-

LO

° töjen keräämiseen tarjolla olevista ruoista linjasto ruokaili- x £ 30 jaa opastaa ja otetun aterian tiedot voidaan esittää käyttäjälle le esimerkiksi tarjottimen palautuksen yhteydessä.

to

LO

σ> o Jotta yksikössä 10 käytettäviin ottimiin kiinni jäävä ruoka

C\J

(esimerkiksi lihamakaronilaatikko) ei vaikuta tuloksiin, voi-35 daan linjastossa käyttää erityisiä telineitä ottimia varten. Tällöin ruokailijan on varmistuttava, että ottimet ovat ennen 18 ja jälkeen ruoan ottamisen tarjoilualtaassa tai siihen liittyvässä telineessä. Ottimien tarkoituksenmukainen sijoittuminen voidaan huomioida esimerkiksi punnitusaltaan muotoilussa ja/tai linjaston rakenteessa. Lisäksi ruokailijalle voi olla linjas-5 tossa asiasta ohje. Erään sovellusmuodon mukaan ennen ruokalajin 11 poimintaa ateria-annokseen 12 allasvaaka 16 voidaan alustaa eli nollata aina kunkin ruokailijan kohdalla tämän tunnistautuessa. Tällöin henkilökunta voi vaihtaa ottimia tai lisätä ja poistaa linjaston tarjoilualtaiden (samaa) ruokaa 10 normaalisti ilman järjestelmän ohjaustoimia. Jos vuoissa olevia ruokia vaihdetaan niin, että niiden ravintoarvot muuttuvat, on tiedot päivitettävä luonnollisesti myös linjaston ohjainliitty-mään.

15 Vahinkotilanteita varten, jos ruokaa esimerkiksi putoaa otettaessa hukkaan, painetaan opastimessa 17 olevaa korjausnappia, jolloin edellinen punnittu tilanne jää merkitseväksi, eikä väärää tulosta rekisteröidä.

20 Jos annoksen kokoamisen jälkeen ennen ateriointia ruoka-annos kaatuu tai jää muuten syömättä, voidaan järjestelmään rekisteröitynyt tilanne korjata siten, että samasta vuoasta uudelleen alle viisi minuuttia myöhemmin otettu tilanne jää merkitseväksi. Uudelleen ottoa pitäisi siis malttaa odottaa tämän ajan.

25 O) o Tämä varoaika mahdollistaa siis sen, että jos ruokailija ei

CM

i halua jostakin altaasta ottamaansa ruokaa syödä (olikin aura- co ? juustoa), hän voi varoajan kuluessa käydä linjastossa syömättä m ° jääneen ruoan altaan kohdalla tunnistautumassa uudestaan otta- x £ 30 matta ruokaa ja nollatulos tallentuu järjestelmään. Linjastosta <x> otetun annoksen nollaus tai oikaisu on käyttä j ätietokantaan

CM

in rekisteröityneen ruokailijan mahdollista hoitaa myös muilla o o aktiivisilla muutostoimilla järjestelmään myöhemmin kirjautuen,

CM

hänelle annettujen toimintaoikeuksien puitteissa.

35 19

Keksinnön myötä myös ravintopalveluiden järjestäjäkin saa helposti tarkkaa informaatiota kulutuksesta. Eräs sovellus tälle voi olla aterioiden maksuperusteiden asettaminen haluttaessa linjaston ravintosisältöjen käyttöön. Lisäksi keksintö mahdol-5 listaa ruokien 11 poimintajärjestyksen optimoinnin yksikössä 10 edullisella tavalla.

Sairaalaympäristössä sovitelma ohjaa kokoamaan potilasannoksia ilman erikoiskoulutusta. Opastava järjestelmä eliminoi inhimil-10 lisen virheen vaaraa, jollainen liittyy dieettikokin muistin perusteella kokoamiin annoksiin. Potilasannoksien kokoamiselta edellytetään erityistä tarkkuutta, koska vääränlainen annos voi aiheuttaa jopa hengenvaaran (esimerkiksi lapsen maitoallergia -> anafylaktinen reaktio). RFID-lukijaa voidaan käyttää tarjoi-15 luyksikön lisäksi (varmistus) tai jopa sijasta vasta potilas-vuoteen äärellä. Tällöin oikea annos saadaan varmasti oikealle potilaalle. Tällöin RFID-tagi 15 voi olla esimerkiksi potilas-vuoteessa tai potilaan ranteessa.

20 Keksintö koskee lisäksi myös tietokoneohjelmatuotetta, johon kuuluu tietokoneella luettavissa olevalle välineelle tallennetut tietokoneohjelmavälineet ruokapalveluiden järjestämiseksi. Tietokoneohjelmavälineet on sovitettu määrittämään ja ilmoittamaan annoksen 12 kokoajalle ruokalajin 11 määrän, joka vastaa 25 haluttua energiatasoa. Tämä saadaan selville, kun tunnetaan o o kunkin ruokalajin 11 energiasisältö massayksikköä kohden.

C\J

CD

? On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät m ° kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä ole- x £ 30 vaa keksintöä. Keksintöä ei siten ole rajattu pelkästään edellä cd esitettyihin tai patenttivaatimuksissa määriteltyihin suoritus- lo muotoihin, vaan alan ammattilaiselle tulevat olemaan ilmeisiä O) o monet erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat c\j mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksin-35 nöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (18)

1. Menetelmä ruokapalveluihin, jossa - poimitaan ainakin yhtä tarjolle asetettua ruokalajia 5 (11) ateria-annoksen (12) muodostamiseksi, - punnitaan ateria-annokseen (12) poimitun ruokalajin (11) määrää poiminnan yhteydessä, - määritetään poimittuun ruokalajiin (11) ja/tai muodostettuun ateria-annokseen (12) liittyvää tietoa (31) poi- 10 mitun ruokalajin (11) sisältötietoa (30) ja määrätietoa (32) käyttäen, - muodostettavat yksilöidyt ateria-annokset (12) etätun-nistetaan kunkin ruokalajin (11) kohdalla, tunnettu siitä, että punnitustapahtumaa ohjataan etätunnistuk-15 sella (15, 23) siten, että sillä käynnistetään ja päätetään ateria-annokseen (12) poimitun ruokalajin (11) punnitustapahtu-ma.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa ruokalajit 20 (11) on asetettu tarjolle tarjolleasetteluvälineillä (13), tunnettu siitä, että ruokalajin (11) määrää määritetään tarjol-leasetteluvälineiden (13) bruttomassan muutoksesta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että ruokalajin (11) määrää määritetään reaaliaikaisesti poi- CVI £ minnan yhteydessä. CvJ σ>

° 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnet- m ° tu siitä, että ennen ruokalajin (11) poimintaa ateria-annokseen x £ 30 (12) punnitustoiminnallisuus alustetaan. CD CvJ CD g)

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, jossa o ateria-annoksia (12) muodostetaan ainakin yhdessä koontilinjas- CvJ sa (14.1), tunnettu siitä, että ruokalajien (11) poimintaa 35 vuorotetaan koontilinjassa (14.1).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, jossa ateria-annoksia (12) muodostetaan ainakin kahdessa koontilin-jassa (14.1, 14.2), joilla on ainakin yksi yhteinen tarjol- leasetteluväline (13), tunnettu siitä, että ruokalajien (11) 5 poimintaa vuorotetaan koontilinjojen (14.1, 14.2) kesken.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poimittuun ruokalajiin (11) ja/tai muodostettuun ateria-annokseen (12) liittyvää tietoa (31) määritetään tarjoi- 10 luyksikön (10) yhteydessä, josta ruokalajin (11) poimintaa suoritetaan.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poimittuun ruokalajiin (11) ja/tai muodostettuun 15 ateria-annokseen (12) liittyvää tietoa (31) asetetaan tarjolle ruokailutilanteen yhteydessä.

9. Sovitelma ruokapalveluja varten, johon kuuluu - tarjoiluyksikkö (10), johon on vaihdettavasti sovitet- 20 tavissa tarjolleasetteluvälineitä (13) niistä poimittavia ruokalajeja (11) varten ateria-annoksen (12) muodostamiseksi, - tarjoiluyksikköön (10) sovitettu vaakatoiminnallisuus (16), jolla on sovitettu punnittavaksi ruokalajin (11) 25 määrää poiminnan yhteydessä, CM g - etälukijavälineet (23) etätunnisteella (15) yksilöidyn CM . ateria-annoksen (12) kohteen (33) tunnistamiseksi, σ> tunnettu siitä, että etälukiiavälineillä (23) on sovitettu LO ° ohjattavaksi punnitustapahtumaa siten, että etätunnisteen (15) X 30. saapuminen etälukijavälineiden (23) lukualueelle on sovitettu käynnistämään ruokalajin (11) punnitustapahtu-co io man, σ> ' o o - poistuminen etälukijavälineiden (23) lukualueelta on sovitettu päättämään ruokalajin (11) punnitustapahtuman. 35

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että vaakatoiminnallisuudella (16) on sovitettu punnittavaksi tarjolleasetteluvälineiden (13) bruttomassan muutosta niistä ruokalajeja (11) ateria-annokseen (12) poimittaessa. 5

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että sovitelmaan kuuluu merkinantovälineet (17) ruokalajien (11) poimimistoimenpiteen ohjaamiseksi.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että vaakatoiminnallisuus (16) on sovitettu kehys-rakenteeseen (21), joka on sovitettavissa tarjoiluyksikön (10) tarjolleasetteluvälinepaikkaan (18, 18.1, ..., 18.n).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että kehysrakenne (21) on sovitettavissa tarjolleasetteluvä-linepaikan (18, 18.1, ..., 18.n) ja tarjolleasetteluvälineen (13) kauluksen (13') väliin.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tarjoiluyksikkö (10) on varustettu yksikköoh-jaimella (25), joka on sovitettu ohjaamaan punnitustapahtumaa ja asioinnin vuorotusta.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen sovitelma, tun-c\j ^ nettu siitä, että sovitelmaan kuuluu ohjain (24) tiedonsiirron C\l ^ järjestämiseksi tarjoiluyksikön (10) ja ulkoisen tietojärjes- ° telmän (26 - 30) välille. LO O X £ 30

16. Jonkin patenttivaatimuksen 9-15 mukainen sovitelma, tun- nettu siitä, että sovitelmaan kuuluu tulostevälineet muodostet-co jo tuun ateria-annokseen (12) ja/tai siihen poimittuun ruokalajiin o o (11) liittyvän tiedon (31) jakamiseksi. 35

17. Järjestelmä ruokapalveluiden järjestämiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu ainakin yksi jonkin patentti- vaatimuksen 9-16 mukainen sovitelma, joka on sovitettu tiedonsiirtoyhteyteen palvelinkonekokonaisuuden (26, 27) kanssa muodostettuun yksilöityyn ateria-annokseen (12) ja/tai siihen poimittuun ruokalajiin (11) liittyvän tiedon (31) muodostami-5 seksi.

18. Tietokoneohjelmatuote, johon kuuluu tietokoneella luettavissa olevalle välineelle tallennetut tietokoneohjelmavälineet ruokapalveluiden järjestämiseksi, tunnettu siitä, että tieto-10 koneohjelmavälineet on sovitettu suoritettavaksi jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaisessa menetelmässä ja ne on sovitettu määrittämään muodostetun ja yksilöidyn ateria-annoksen (12) ja/tai siihen poimitun ruokalajin (11) määrän, joka vastaa haluttua energiatasoa. c\j o C\J O) o m o X DC CL CD C\1 CD LO O) O O C\1