FI122578B - Menetelmä ja järjestely hakkurin leikkuuterän kiinnitysjärjestelyn parantamiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä ja järjestely hakkurin leikkuuterän kiinnitysjärjestelyn parantamiseksi j

Keksinnön kohde 5

Keksinnön kohteena on menetelmä hakkurin leikkuuterän kiinnitysjärjestelyn parantamiseksi, johon hakkuriin kuuluu olennaisen lieriömäinen teräkiekko, jonka toiseen päätypintaan on järjestetty yksi tai useampi teräkiekkoon nähden olennaisen säteittäisesti ulottuva leikkuuterä ja sen tukemiseksi jäijestet-10 ty kulutussegmentti, jonka yläpintaan on jäljestetty pinnoite hakkurilla hake-tettavien puiden aiheuttamaa rasitusta vastaan. Keksintö kohdistuu myös menetelmän toteuttavaan järjestelyyn.

Tunnettu tekniikka 15

Valmistettaessa puuhaketta paperi- ja seiluloosateollisuuden tarpeisiin käytetään yleisesti kiekkohakkua. Hakkurissa on teräkiekko, joka on laakeroitu hakun runkoon akselinsa varassa pyöriväksi ja siihen on teräkiekon säteen suunnasta hieman poikkeavasti sovitettu joukko leikkuuteriä. Leikkuuterät on 20 teräkiekon pyöriessä jäljestetty ohittamaan vastaterän teräsärmän haluttua terävälystä vastaavalta etäisyydeltä. Puuta haketettaessa teräkiekon leikkuu-terät iskeytyvät haketettavaan puunrunkoon, joka puolestaan tukeutuu vastakkaiselta puoleltaan vastaterään.

δ ™ 25 Hakkurin avulla siihen syötetyistä puutukeista valmistetaan halutun kokoisia o t hakepaloja jatkokäsittelyä varten. Käytön aikana hakkurin teräkiekkoon ja ^ siihen kuuluviin osiin kohdistuu voimakkaita kulumista aiheuttavia rasituksia,

X

£ niin mekaanisia kuin kemiallisia ja muita rasituksia. Erityisesti tämä koskee £! leikkuuterää ja sen kiinnittämiseksi ja tukemiseksi järjestettyjä osia. Perintei- co 30 sesti on käytetty ns. inserttiterän järjestelyä, jossa teräkiekkoon insertoitua ™ leikkuuterää tuetaan erityisesti radiaalisessa suunnassa kulutussegment- tiosalla. Leikkuuterän terän toinen, yläpuolinen sivu ja kulutussegmenttiosan 2 yläpinta muodostavat kulloinkin määrätyllä tavalla jatkuvan pinnan tai tason, tai ainakin suuren osa siitä. Tämä pinta ylettyy seuraavaan teräaukkoon asti. Tässä hakemuksessa leikkuuterän ja puun kulkusuunnassa seuraavan terä-aukon välistä pintaa kutsutaan yleisesti kulutuspinnaksi. Tältä kulutuspinnan 5 puolelta leikkuuterän leikkaama puu, yleensä tukki ohittaa siis järjestelyn ja siirtyy edelleen kohti seuraavaa leikkuuterää. Kulutussegmenttiosa muodostuu siinä yhdestä massiivikappaleesta, joka on valmistettu perusmateriaalista, tyypillisesti korkean lujuuden omaavasta rakenneteräksestä.

10 Kulutussegmenttiosan yläpinnan kovettamiseksi ja sen kulutuskestävyyden parantamiseksi sen pintaan on pintaruiskutettu kovapinnoite. Tällainen tunnetun tekniikan mukaisen kulutuspinnoitteen muodostaminen on edellyttänyt sintrausta. Siinä avulla pinnoite muodostetaan perusmateriaalin pinnalle nostamalla perusmateriaalin lämpötila nostetaan alueelle n. 1000°C. Tyypillisesti 15 lämmitys tapahtuu uunilämmityksenä.

Tästä menetelmästä seuraa kuitenkin useita haittatekijöitä käsiteltävän kappaleen perusmateriaalin kannalta. Ensinnäkin perusmateriaali pehmenee sint-rauksen johdosta. Tästä seuraa se haitta, että materiaali kestää huonommin 20 kuormitusta eikä siten tue terää toivotulia tavalla. Kulutussegmenttiosan puutteellisia lujuusominaisuuksia joudutaan kompensoimaan kulutussegmen-tin massiivisella ja siten painavalla ja tilaa vievällä mitoituksella. Kulutussegmenttiosan paino on tyypillisesti luokkaa 200 kg. Kulutussegmenttiosan kulu- ^ tuskestävyys on samoin puutteellinen. Lisäksi itse leikkuuterän paksuus jou- o ™ 25 dutaan myös muodostamaan lujuudeilisista syistä tarpeettoman paksuksi.

O

LO

^ Toinen merkittävä lisähaitta muodostuu siinä, että kun tällaista isoa kappaiet-

X

£ ta sintrataan, tapahtuu sen mitoissa väistämättä muutoksia - tyypillisesti ta- pahtuu käyristymistä. Sintrauksen yhteydessä tapahtuvat kappaleen muo- g 30 donmuutokset edellyttävät useimmiten jälkikoneistusta pinnoituksen valmisti tamisen jälkeen. Tämä aiheuttaa sekä valmistusteknisiä lisävaatimuksia että nostaa tuotantokustannuksia. Samoin kappaleen ja sen mittojen sovittaminen 3 käyttökohteeseensa tulee huomattavasti vaikeammaksi, kun samalla tulee ottaa huomioon asetetut laitteiston osille ja niiden keskinäisille sijainneille asetetut mittatoleranssit.

5 Sintrauksen aiheuttamilla muodonmuutoksilla on haitallinen vaikutus myös itse pinnoitteen loppupaksuuteen, erityisesti sen tasaisuuteen. Muodonmuutokset aiheuttavat vaihtelua pinnoitteen paksuudessa, koska sintrauksen jälkeen ei pinnoitetulle pinnalle voida enää suorittaa jälkikoneistusta. Pinnoitteen paksuus on tyypillisesti luokkaa lmm, joten liikkumavara on pinnoitteen 10 paksuuden puitteissa hyvin pieni.

Lisäksi sintratun kappaleen muihin pintoihin täytyy jättää koneistusvara, jotta itse pinnoitteen sijainti laitteistossa saadaan järjestettyä tarvittavassa määrin koneistamalla oikeaan paikkaan. Tällainen sovitus-ja mitoitustapa tekee 15 valmistuksesta monimutkaista ja vaatii tarkkuutta, jotta pinnoitettu kulutus-pinta saadaan juuri oikealle tasolle ja oikean suuntaisena.

Edellä mainitun uunilämmityksen lisäksi sintrauksessa voidaan käyttää myös liekkien avulla tapahtuvaa pinnoitettavan alueen lämmitystä. Siinä missä uu-20 nä lämmityksessä saadaan aikaiseksi tasaisempi lämmitys mutta toisaalta hei kentyvät materiaaliominaisuudet saadaan liekkilämmityksessä lämpö kohdistettua tarkemmin juuri pinnoitettavalla alueelle mutta samalla haittana on puolestaan epätasaisesta, lähinnä toispuoleisesta lämpöaltistuksesta ja siten toispuoleisesta lämpöjakaumasta johtuva kappaleen entistäkin suurempi käy-o ™ 25 ristyminen ja siitä aiheutuvat, edellä kuvatun kaltaiset ongelmat, o

LO

Μ Näitä ongelmia on pyritty ratkaisemaan käyttämällä järjestelyä, jossa terää

X

“ tuetaan sen taakse jäljestetyllä, hyvät lujuusominaisuudet omaavalla tuki- kappaleella, lähinnä levymäisellä tukikappaleella. Näin itse kulutussegment-g 30 tiosan materiaalille asetettavia vaatimuksia voidaan lieventää tukikappaieen tarjotessa terälle entistä paremman vastatuen tukkien aiheuttamia, lähinnä niiden kulkusuunnassa ilmeneviä rasitusvoimia vastaan.

4

Lisäksi kulutussegmentin pinnalle, haketettavien puiden kulkusuunnassa tuki-kappaleen jälkeen on edelleen järjestetty kulutusta kestävä pinnoite, lähinnä edellä mainitulla sintrausmenetelmäflä. Puutteena järjestelyssä on kuitenkin 5 se, että leikkuuterää kohti oleva pinnoitteen reuna täytyy kuitenkin jättää tietyn etäisyyden päähän leikkuuterästä ja tukikappaleesta. Näin siksi, koska pinnoite ei muutoin kestäisi murtumatta sitä leikkuuterän kuormituksen mukana ilmenevää pientä elastista liikehdintää, joka ilmenee kulutussegmentis-sä sen tukikappaletta vasten olevan kielekemäisen reunan alueella. Samoin 10 itse tukikappale kuluu, koska siihen ei voida järjestää sintraamalla pinnoitetta kulutusta vastaan.

Tästä seuraa edelleen se ongelma, että tämä pinnoittamaton kaistale sekä tukikappale alkavat käytön myötä kulua ja muodostaa kulutussegmenttiin 15 'kuopan'terän ja pinnoitteen välille. Ajan myötä myös itse pinnoitteen reuna paljastuu kokonaan alttiiksi kulutusrasitukselle ja pinnoitteen reunan käinni-pysyvyys heikkenee ja pinnoite alkaa lopulta hilseilemään irti perusmateriaalista.

20 Keksinnön tehtävä ja ratkaisu

Keksinnön päämääränä on aikaansaada ratkaisu, jolla edellä mainittuja tunnetun tekniikan mukaisia ongelmia voitaisiin vähentää tai kokonaan välttää, il Esillä olevan keksinnön tehtävänä on esittää ratkaisu edellä mainittuihin on- o ™ 25 gelmiin ja jonka avulla leikkuuterän jälkeinen kulutuspinta saadaan kestäväk- ° v si siihen kohdistuvia rasituksia vastaan. Tämän tehtävän ratkaisemiseksi esi in ^ tetään menetelmä, jolle on tunnusomaista se, mitä ilmenee patenttivaati- x i £ muksen 1 tunnusmerkkiosasta. Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavan j £! järjestelyn tunnuspiirteet ilmenevät puolestaan patenttivaatimuksen 6 tun- g 30 nusosasta. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja ilmenee lisäksi epäitse- oj näisissä vaatimuksissa.

5

Keksinnön keskeisenä ajatuksena on järjestää leikkuuterälle toimiva ja samalla puiden kulutusvaikutusta kestävä tuentajärjestely. Terän hyvän ja lujarakenteisen tuennan avulla mahdollistetaan itse terän paksuuden ohuemmaksi ja myös kustannuksiltaan alhaisemmaksi. Samalla tuentavälineet järjestetään 5 siten, aikaansaadaan tuentavälineiden osalta kulutuspinnan hyvä kulutuskestävyys kuitenkin ilman, että tällä olisi edellä selostetulla tavalla haitallisia vaikutuksia perusmateriaalin ominaisuuksille. Samalla pyritään mahdollistamaan muun kulutussegmenttiosan yksinkertainen ja kustannuksiltaan halpa rakenne.

10

Keksinnön mukaisessa perusratkaisussa käytetään moduulimuotoista järjestelyä, jossa kulutussegmentti muodostuu edelleen massiivisesta perusosasta. Aiemmasta poiketen leikkuuterän taakse sitä tukemaan järjestetään kiinnitettäväksi korroosiota kestävä ja luja, kulutussegmentistä erillinen osa, jota täs-15 sä kutsutaan teräsegmentiksi. Tämä leikkuuterää tukemaan välittömästi sen taakse järjestetty kappale on palkkimainen, poikkileikkaukseltaan esimerkiksi kuvion 3 mukaisesti esimerkiksi puolisuunnikkaan tai trapetsoidin muotoinen kappale. Teräsegmentti jäljestetään tukemaan leikkuuterää samalla kun se itse tukeutuu joko suoraan tai välikappaleen välityksellä kulutussegment-20 tiosaan tai teräkiekkoon. Teräsegmentin poikkileikkaus edullisesti pienenee halutussa määrin teräkiekon keskiakseliin päin. Se on siis tällöin teräkiekon aksiaalisessa suunnassa tarkasteltuna muodoltaan enemmän tai vähemmän sektorimainen. Toisaalta on myös mahdollista käyttää poikkileikkauksen osal-ta tasasuuruista mitoitusta. Poikkileikkaus pysyy tällöin olennaisesti vakiona o ™ 25 teräsegmentin koko pituudelta eli teräkiekon säteen suuntaiselta ulottuvuu- o v deltaan.

tn

(M

X

£ Pinnoituksen osalta voidaan käyttää keksinnön erään edullisen suoritusmuo- don mukaisesti HVOF-menetelmää (High Velocity Oxygen Fuel Spray), jossa co 30 pinnoite aprikoidaan perusmateriaalin pinnalle suurnopeusliekkipuhallukse- o c3 na. Peruskappaleen kuumennusta ei siinä tarvita, joten näin vältetään edellä selostetut sintrausmenetelmästä aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Saadaan 6 aikaan hyvin tarttuva, kestävä, paksuudeltaan tasainen ja heti valmis pinnoi-terakenne. Tässä hakemuksessa pinnoitteella tarkoitetaan siis sekä perusma- j teriaalin pintaan soveltuvalla tavalla applikoitua pinnoitetta että soveltuvalla menetelmällä perusmateriaalin pintavyöhykkeelle aikaan saatua pintaraken-5 netta, jolla on perusmateriaalista poikkeavat ominaisuudet.

Keksinnöllä saavutettavat edut Käyttämällä keksinnön mukaista teräsegmenttiä, joka sijoitetaan edullisesti 10 leikkuuterän yläosan alueelle muun kulutussegmentin ja leikkuuterän väliin ja joka muodostaa samalla osan aiemmasta kulutussegmentin kokonaistilavuudesta, saavutetaan useita etuja. Koska leikkuuterän tuennan kannalta suurin merkitys on leikkuuterän yläosan alueella tapahtuvalla tuennalla, riittää, että juuri tällä alueella tuentaan käyttävän kappaleen lujuusominaisuudet ovat 15 erityisen hyvät. Juuri tälle alueelle järjestetään teräsegmentin taijoama tuki leikkuuterälle. Sen sijaan leikkuuterän alaosassa riittävät perinteisen kulutus-segmentin perusmateriaalin ominaisuudet, joten kulutussegmentin muulle osalle ei muodostu erityisiä vaatimuksia. Teräsegmentin ei siis väittämättä tarvitse ulottua aina teräkiekkoon asti.

20

Kulutusta vastaan toimiva teräsegmentin yläpinnan pintarakenne tai pinnoite voidaan yhä muodostaa edullisesti karbidista. Esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi volframikarbidi tai kromikarbidi näihin vaihtoehtoihin kuitenkaan millään tavoin rajoittumatta. Keksinnön erään erittäin edullisen suoritusmuo-o ^ 25 don mukaisesti pinnoite voidaan muodostaa siis niin sanotulla yliäänipommi- o v tusmenetelmäliä eli HVOF-menetelmällä. Siinä käytetään hyvin suurta pinnoi ta ^ tepartikkelien syöttönopeutta (jopa 1200m/s). Saadaan aikaan hyvin pohja- x | £ materiaaliin kiinnittynyt kulutusta kestävä ja heti valmis pinnoite.

CM

1^ g 30 Tällaisen pinnoitteen on nimittäin nyt havaittu soveltuvan erityisen hyvin oj hakkurin kulutuspintaan altistumaan siinä erittäin suurelle kulutusrasitukselle.

Soveltamalla HVOF-menetelmää keksinnön mukaisesti sopivalla tavalla hak- 7 i kuriin, saadaan aikaan saadaan ohut ja kulutusta erittäin hyvin kestävä pinnoite, jolle ei myöskään tarvitse suorittaa jälkikäsittelyä. Tämä helpottaa j huomattavasti laitteen valmistusta ja alentaa valmistuskustannuksia. Samalla terän kiinnitysjärjestelyn rakenne saadaan kokonaisuudessaan huomattavasti 5 aiempaa yksinkertaisemmaksi ja kustannuksiltaan edullisemmaksi.

Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuk-10 siin, joissa:

Kuvio 1 esittää osittaisena leikkauskuvantona tunnetun tekniikan mukaista kiekkohakun terän kiinnitysjärjestelyä, 15 Kuvio 2 esittää kuvion 1 tavoin toista tunnetun tekniikan mukaista, parannettua kiekkohakun terän ja vastaterän järjestelyä,

Kuvio 3 esittää kuvion 1 tavoin osittaisena leikkauskuvantona esillä olevan keksinnön mukaista kiekkohakun terän ja vastaterän järjestelyä.

20

Kuvio 4 esittää erästä erittäin edullista keksinnön suoristusmuotoa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus δ ^ 25 Kuviossa 1 on esitetty puuhakkeen valmistukseen käytettävän kiekkohakkurin o v 1 yksityiskohta olennaisen tangentiaalisena leikkauskuvana. Hakkurissa 1 on

LO

^ teräkiekko 5, joka on laakeroitu hakkurin runkoon (ei esitetty) akselinsa va-

X

£ rassa pyöriväksi. Puu haketetaan teräkiekkoon 5 tavallisesti säteen suunnasta £ϋ hieman poikkeavasti sovitetuilla leikkuuterillä 6, joista kuviossa 1 on esitetty g 30 ainoastaan yksi. Perinteisesti leikkuuterän kiinnityksessä on käytetty ns. in- oj serttiterän järjestelyä, jossa teräkiekkoon insertoitua leikkuuterää 6 tuetaan erityisesti radiaalisessa suunnassa teräkiekkoon 5 sen päätypintaa 5b vasten 8 joko suoraan tai välillisesti kontaktiin järjestetyllä kulutussegmenttiosalla 9 sekä etupuolelta teränpidikkeellä li.

Leikkuuterät 6 on teräkiekon pyöriessä järjestetty ohittamaan vastaterän (ei 5 esitetty) teräsärmän haluttua terävälystä vastaavalta etäisyydeltä. Terät 6 iskeytyvät haketettavaan puunrunkoon, joka tukeutuu vastakkaiselta puoleltaan vastaterään. Terän 6 leikkaama hake kulkeutuu teräaukon 17 kautta teräkiekon 5 lävitse ja edelleen hakun ulostuioaukkoon (ei esitetty). Tukki sen sijaan jatkaa matkaa ja siirtyy edelleen kohti seuraavaa leikkuuterää.

10 Samalla se sivuaa leikkuuterän 6 toisen puolen 6b ja kulutussegmenttiosan ulkopinnan 9b muodostaman, yleensä olennaisesti yhtenäisen pinnan tai tason 7. Terää 6 seuraava pinnan 7 osa, kulutuspinta 3 altistuu käytön aikana kovalle kulutusrasitukselle ja edellyttää siten lujaa ja kulutusta kestävää toteutusta. Kulutuspinnalla 3 tarkoitetaan tässä siis leikkuuterän 6 jälkeistä, 15 puille alttiina olevaa pinnan aluetta. Yleensä ainakin suurimman osan tästä pinnasta muodostaa kulutussegmentin 9 yläpinta 9b. Kulutuspinta 3 ulottuu siis leikkuuterän 6 ja teräaukon 17 välillä jälkimmäiseen päättyen.

Hakkurin 1 kulutussegmenttiosa 9 muodostuu massiivikappaleesta, joka on 20 valmistettu perusmateriaalista, tyypillisesti korkean lujuuden omaavasta rakenneteräksestä. Tällainen materiaali ei kestä tukkien aiheuttamaa kovaa kulutusrasitusta, joten kulutussegmenttiosan pinnan kovettamiseksi sen pintaan on pintaruiskutettu kovapinnoite 10, joka on sintrattu uunikäsittelyllä. Pinnoitteen 10 paksuutta on kuvioissa liioiteltu havainnollisuuden vuoksi.

o ™ 25 o t Saavutettu kulutuskestävyys on kuitenkin rajallinen. Lisäksi edellä esitetyistä

LO

^ syistä kulutussegmenttiosan lujuusominaisuudet ovat heikentyneet. Mm. täs- * tä syystä itse leikkuuterän paksuus on jouduttu muodostamaan paksuksi vaaditun lujuuden saavuttamiseksi. Myös kulutussegmenttiosan suuri paino g 30 (tyypillisesti noin 200 kg) on järjestelyn haittana, o

CM

9

Kuviossa 2 on esitetty toinen tunnetun tekniikan mukainen ratkaisu, jossa käytetään tukikappaletta 4, jolla tuetaan leikkuuterää. Samalla itse leikkuute-rä on voitu jättää aikaisempaa ohuemmaksi. Kulutussegmentti koostuu siinä edelleen massiivisesta kulutussegmenttiosasta 9.

5

Heti tukikappaleen 4 jälkeen on muodostettu jälleen kulutusta kestävä ohut karbidikerros. Paksuus on tyypillisesti alle 1 mm:n. Vaikka karbidipinnoitteella saadaankin aikaan hyvin kulutusta kestävä pinta, ongelmana on edellä mainitut kulumisongelmat erityisesti pinnoitteen ja tukikappaleen välissä alueella 10 12 sekä itse tukikappaleessa 4. Suojaamaton kaistale 12 joudutaan edellä selostetusta syystä jättämään kestävyyden kannalta aivan liian suureksi, tyypillisesti yli 15mm. Tällöin puiden kulutusvaikutus pääsee vaikuttamaan alueella jo haitallisessa määrin. Puutteena ovat vielä lisäksi muodonmuutoksista ja sovituksesta johtuvat vaihtelut pinnoitteen 10 paksuudessa.

15

Kuviossa 3 on sen sijaan esitetty eräs keksinnön mukainen perusratkaisu. Se on esitetty siinä samoin olennaisen tangentiaalisena teräkiekon 5 osittaisleik-kauksena. Itse kulutussegmentti koostuu edelleen perusrungon muodostavasta varsinaisesta massiivisesta kulutussegmenttiosasta 9, joka on järjestet-20 ty teräkiekon 5 päätypintaa 5b vasten. Samoin leikkuuterän etupuolella on soveltuva teränpidike 11 tukemassa terää 6 toiselta puolelta. Segmenttiosan 9 ja leikkuuterän 6 väliin terää tukemaan on ensinnäkin järjestetty korroosiota kestävä ja luja teräsegmentti 29. Se voidaan valmistaa esimerkiksi runsas-^ seosteisesta, lujasta korroosiota kestävästä materiaalista.

o <λι 25

O

v Keksinnön erään keskeisen ajatuksen mukaisesti teräsegmentin 29 yläpinnal la ^ le 29b on muodostettu kulutusta kestävä pintarakenne tai pinnoite, joka on

X

£ edullisesti karbidikerros 10. Teräsegmentti muodostaa pinnoituksensa osalta ^ näin osan 3b kulutuspinnasta 3. Teräsegmentin leveys - vastaa tässä siis oo 30 3b:tä - ja siten osuus kulutuspinnan koko leveydestä 3 voidaan valita halu-

O

° tulla tavalla. Se voi olla esimerkiksi alle puolet kulutuspinnan ulottuvuudesta teräkiekon säteen tangentin eli kehän suunnassa. Tarkemmin sanoen ky- 10 seessä on puiden kulkusuunnan suuntainen ulottuvuus. Edullisesti mainittu leveys on välillä 50-lOOOmm, sopivimmin välillä 100-500mm. Luonnollisesti tämä teräsegmentin leveys muuttuu kuljettaessa teräkiekon säteen suunnassa, kun kyse on sektorimaisella muodolla varustetusta teräsegmentistä.

5

Erityisen edullisesti pinnoite 10 muodostetaan HVOF-menetelmällä. Tämä pinnoite riittää yksinään ja ilman muita jälkikäsittelyjä muodoistamaan kestävän suojan tukkien aiheuttamaa kulutusrasitusta vastaan. Etuna on nyt, että pinnoitteen 10 ja leikkuuterän 6 väliin jäävä kaistale 12 on järjestettävissä 10 hyvin kapeaksi, esimerkiksi luokkaa 5mm. Kuvion 2 tavoin kaistaleen 12 kokoa on havainnollisuuden vuoksi liioiteltu voimakkaasti. Aivan leikkuuterän vieressä kulutusvaikutus on vielä hyvin pieni, erityisesti jos leikkuuterän yläpinta 6b järjestetään hieman pinnoitteen 10 yläpintaa korkeammalle, esimerkiksi erotuksella luokkaa 0,5mm. Teräsegmentin pinnan 29b jättöreunalla 29c 15 pinnoite 10 voidaan teräsegmentin osalta järjestää sen sijaan ulottumaan aina reunalle asti.

Samalla mahdollistetaan leikkuuterän kiinnitysjärjestelyn ja muun kulutus-segmenttiosan yksinkertainen ja kustannuksiltaan halpa rakenne mm. ilman 20 tarvetta pinnoittamisen jälkeiselle jälkikoneistukselle ja sovittamiselle.

Teräsegmentin 29 kiinnitysjärjestelyyn kuuluu edullisesti kiinnityspultit 15 tai vastaavat kiinnitysvälineet. Ne voidaan jäljestää ulottumaan teräkiekon 5 läpi teräsegmenttiin 29 asti. Niiden avulla teräsegmentti voidaan järjestää kiinni-o ^ 25 tettäväksi teräkiekon perusosaan 5. Samoin teräsegmentti tukeutuu luonnol- ό v lisesti varsinaiseen kulutussegmenttiin 9. Teräsegmentin 29 kiinnitykseen

LO

^ voidaan käyttää myös hitsiliitoksia, jotka on nyt helppo järjestää niin te-

X

£ räsegmentin ja teräkiekon välille kuin teräsegmentin ja kulutussegmentin £! välille suojaan kulutusvaikutukselta. Samoin kyseeseen voi tulla muotoluja oo 30 liitos teräsegmentin ja kulutussegmentin 9 tai teräkiekon 5 välillä samoin kuin

O

° muut tunnetun tekniikan mukaiset kiinnitysmenetelmät tai niiden yhdistel mät.

11

Kulutussegmentin 9 osalta voidaan keksinnön vielä erään suoritusmuodon mukaisesti käyttää myös kahta tai useampaa osaa. Kuviossa 4 on esitetty osista 9,9c ja 9d koostuva kulutussegmentti. Voidaan siis käyttää sekä pääi-5 lekkäisistä että peräkkäisistä osista tai näiden yhdistelmistä koottuja kulutus-segmentin kokonaisuuksia. Kulutussegmentin yläpinnalla 9h voidaan siis edelleen käyttää käsittelyä kulutuskestävyyden parantamiseksi. Kokoamalla kulutussegmentti tällä tavoin moduulimaisesti, voidaan ajan myötä pinnoitteen kuluessa, yläpinnan 9b osan muodostava kulutussegmentin osa vaihtaa 10 ilman, että koko kulutussegmentti pitäisi vaihtaa. Samoin teräkiekkoa 5 vastaan olevat kulutussegmentin osat ja yläpinnan 9b osan muodostavat kulutussegmentin osat voidaan myös muodostaa materiaaliltaan erilaisiksi tarpeen mukaan.

15 Vastaavasti myös teräsegmentti voidaan muodostaa joko yksikappaleisena tai myös useammasta osasta. Teräsegmentti voidaan esimerkiksi koota leikkuu-terän pituussuunnassa kahdesta tai kolmesta peräkkäisestä samansuuruisesta tai erisuuruisesta palasta. On jopa mahdollista jäljestää niin muilta ominaisuuksiltaan kuin pinnoitteeltaan 10 teräsegmentin kaltaisia kappaleita ko-20 ko kulutuspinnan 3 alueelle, jolloin kulutussegmentti 9 jää teräsegmentin 29 ja teräkiekon 5 väliin.

δ

CM

o tn

CM

x en

CL

(M

h-· δ oo o o

CM

Claims (8)

1. Menetelmä hakkurin (1) leikkuuterän (6) kiinnitysjäijestelyn parantamiseksi, johon hakkuriin (1) kuuluu olennaisen lieriömäinen teräkiekko (5), jonka 5 toiseen päätypintaan (5b) on järjestetty yksi tai useampi teräkiekkoon (5) nähden olennaisen säteittäisesti ulottuva ieikkuuterä (6) ja sen tukemiseksi järjestetty kulutussegmentti (9), ja johon hakkuriin (1) on järjestetty leikkuu-terän (6) jälkeen kulutuspinta (3) hakkurilla (1) haketettavien puiden aiheuttamaa rasitusta vastaan, tunnettu siitä, että leikkuuterän (6) tukemiseksi 10 järjestetään leikkuuterään (6) ja kulutussegmenttiin (9) tukeutumaan ainakin yksi teräsegmentti (29), jonka yläpinta (29b) muodostaa halutun suuruisen osan (3b) kulutuspinnasta (3) ja jolle yläpinnalle (29b) muodostetaan pinnoite (10) mainittua rasitusta vastaan ja siitä, että kulutussegmentti muodostetaan kahdesta tai useammasta peräkkäin järjestetystä osasta (9,9c,9d). 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu pinnoite (10) muodostetaan HVOF-menetelmällä (High Velocity Oxygen Fuel Spray).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinnoite (10) muodostetaan olennaisesti ainakin yhdestä karbidikerroksesta.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ^ että teräsegmentti (29) kytketään teräkiekkoon (5) sen läpi ulottuvilla pulteil- oj 25 la (15), muotoiujan liitoksen avulla, hitsausliitoksilla tai vastaavilla tai näiden v yhdistelmillä. m (M £ 5. Hakkuri (1), johon kuuluu olennaisen lieriömäinen teräkiekko (5), jonka ™ toiseen päätypintaan (5b) on järjestetty yksi tai useampi teräkiekkoon (5) § 30 nähden olennaisen säteittäisesti ulottuva Ieikkuuterä (6) ja sen tukemiseksi o ^ jäljestetty kulutussegmentti (9), ja johon hakkuriin (1) on jäljestetty leikkuu- terän (6) jälkeen kulutuspinta (3) hakkurilla (1) haketettavien puiden aiheut- tamaa rasitusta vastaan, tunnettu siitä, että leikkuuterän (6) tukemiseksi on järjestetty leikkuuterään (6) ja kulutussegmenttiin (9) tukeutumaan ainakin yksi teräsegmentti (29), jonka yläpinta (29b) muodostaa halutun suuruisen osan (3b) kulutuspinnasta (3) ja jolle yläpinnalle (29b) on muodostettu pin-5 noite (10) mainittua rasitusta vastaan ja siitä, että kulutussegmentti koostuu kahdesta tai useammasta peräkkäin järjestetystä osasta (9,9c,9d).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen hakkuri (1), tunnettu siitä, että mainittu pinnoite (10) on muodostettu HVOF-menetelmäilä (High Velocity Oxygen

10 Fuel Spray).

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen hakkuri (1), tunnettu siitä, että pinnoite (10) on muodostettu olennaisesti ainakin yhdestä karbidikerrokses-ta. 15

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen hakkuri (1), tunnettu siitä, että teräsegmentti (29) on kytketty teräkiekkoon (5) teräkiekon läpi ulottuvilla pulteilla (15), muotolujalla liitoksen avulla, hitsausliitoksilla tai vastaavilla tai näiden yhdistelmillä. δ (M o LO C\l x cc CL CM cö oo o o CM