FI122569B

FI122569B - Menetelmä rakennuksen korottamiseksi

Info

Publication number: FI122569B
Application number: FI20051326A
Authority: FI
Inventors: Janne Salonen
Original assignee: Lemminkaeinen Talo Oy
Priority date: 2005-12-23
Filing date: 2005-12-23
Publication date: 2012-03-30
Also published as: ATE497561T1; FI20051326A0; EP1801301A1; DE602006019938D1; FI20051326A; EP1801301B1; DK1801301T3

Description

MENETELMÄ RAKENNUKSEN KOROTTAMISEKSI Keksintö kohdistuu menetelmään rakennuksen korottamiseksi ulkomitat pääosin säilyt- ^ i ' täen, jossa menetelmässä korotettavan rakennuksen katto on joko valmiiksi vapaa yläpohja, kuten tasakatto tai se järjestetään vapaaksi yläpohjaksi tai muuten tasaiseksi aloituspinnaksi korottamista varten esim. purkamalla siinä oleva harjakatto ja korottavat kerrokset muodostetaan nostamalla vaippa-, väliseinä ja välipohjaelementtejä ylös ja asentamalla paikalleen.

Ennestään tunnetaan rakennusten korottamismenetelminä mm. US patenttijulkaisusta no.

5,174,085 menetelmä, jossa lisäkerroksille tehdään rakennuksen ulkopuolinen perustus, jonka varaan lisäkerrokset rakennetaan. Perustuksesta lähtee useita pystypilareita alkuperäisen rakennuksen korkeuteen ja ne on sidottu toisiinsa useilla alakerrosten kohdilla sijaitsevilla vaakapalkeilla. Lisäkerrokset on erotettavissa myös iskujen ja tärinän suhteen alkuperäisestä rakennuksesta.

Tämän menetelmän haittana on, että alkuperäinen rakennus tulee vuoratuksi runsaalla määrällä sekä pystypilareita että vaakapalkkeja, jotka ovat vielä etäisyyden päässä rakennuksen seinästä. Lisäkerrokset tehdään tavanomaiseen kerrostalon tapaan paitsi, että jokaisen lisäkerroksen alapohja on tehtävä huomattavan paksusta teräsbetonilaatasta, koska rakennuksen keskiosalla ei ole mitään rakennetta, joka kantaisi alhaalta päin.

Japanilaisesta julkaisusta JP 4047073 tunnetaan vastaavanlainen menetelmä, lisäkerrokset kannatellaan täysin rakennuksen ulkopuolisten pilarien avulla. Jokaisen lisäkerroksen kohdalla on ulkopuolisia pilareita rakennuksen läpi yhdistävät järeät palkit joiden varaan i kukin lisäkerros rakennetaan.

Edellä kuvattujen menetelmien haittana on rakennuksen ulkonäön huomattava heikennys, 3 eikä alkuperäisen rakennuksen asukkaat välttämättä yleisesti tule hyväksymään kuvatun kaltaista lisärakentamista. Järeitä rakennuksen poikki kulkevia vaakapalkkeja joudutaan i asentamaan lisäkerrosten kannattelemiseksi. Nämä haittaavat huoneistosuunnittelua ja mahdollisesti lisäävät turhaan kerroskorkeutta. | ϊ 2

Edellä kuvattujen haittojen eliminoimiseksi ja uuden yllättävällä tavalla rakennuksen ko- , i rottamista parantavan menetelmän aikaansaamiseksi on tehty uusi keksintö, jolle on \ tunnusomaista, että korotusosan kantavasta rungosta ainakin osa tehdään maanpinnalta ;; maaperustuksesta lähteväksi, jolloin rakennuksen ulkopuolelle sijoitetaan useita mainitulta maaperustukselta lähteviä pystysuuntaisia kuormaa kantavia rakenteita, jotka menetelmän ensivaiheessa ulotetaan rakennuksen lopulliseen korkeuteen ja jolloin ainakin rakennuksen vastakkaisilla puolilla sijaitsevat mainitut rakenteet yhdistetään toisiinsa ja että menetelmässä ainakin osaan korotusta muodostavista rakenteista johdetaan kannatusvoima mainituilta kuormaa kantavilta rakenteilta.

Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Kuvio 1 esittää kerrostaloa, johon rakennetaan lisäkerroksia. ,;

Kuviossa 1 on esitetty alkuperäinen kerrostalo, jonka yläreunassa on matalat koroke-elementit 7, jotka ovat muodostaneet tasakattorakenteen reunaosat alkuperäisessä rakennuksessa. Alkuperäisessä rakennuksessa voi olla ollut myös harjakatto, jolloin se on purettava. Jos siinä on ollut tasakatto tai sen kaltainen, on lisäkerrosten rakentamisen aloittaminen helpompaa. Keksinnön mukainen menetelmä sisältää ensin lisäperustusten tekemisen rakennuksen ulkopuolelle useaan ennalta määrättyyn paikkaan pystysuuntaisia kantavia pilareita varten Kuviossa 1 näitä perustuksia on rakennuksen ulkopuolella olevan jokaisen ulokkeen 1 kohdalla. Ulokkeet 1 rakennetaan rakennuksen ulkopinnan kanssa sopusoinnissa oleviksi mahdollisesti verhotuiksi pilareiksi, jotka sidotaan myös * alkuperäiseen seinärakenteeseen sopivimmin elementtien välisen sauman kohdilla. Pilarit > ovat teräsbetonirakennetta tai teräsristikkorakennetta.

Menetelmässä pilarit 1, 2 ulotetaan lopulliseen korotetun rakennuksen korkeuteen. $

Erityisen hyvä ratkaisu on yhdistää pilarit 2 yläpäistään sellaisella rakenteella 3, joka on valmiiksi uuden rakennuksen katon kattoristikko. Kuvio 1 esittää tällaisen ratkaisun.

Pilarien 2 avulla kannatellaan pääosin lisäkerroksia. Jos alkuperäisen rakennuksen yläosassa ei ole matalia elementtejä 7, niin sellaiset on edullista muodostaa esimerkiksi ;; - Ί korotusosana ensiksi asennettavan vaippaelementin mukana olevana osuutena, jotta matala 1 ullakkotila muodostuisi.

% '!£ ------------ - 1 3

Lisäkerrokset rakennetaan nosturin avulla, jolla nostetaan normaaliin tapaan välipohjaele-mentit 6 ja seinäelementit 9 paikalleen. Tunnettujen ratkaisujen mukaisia järeitä poikkipalkkeja ei tarvita tässä menetelmässä. Pilarien 2 välille asennetaan teräsprofiilit 5 tai vastaavat, joiden korkeus on samaa luokkaa välipohjaelementin 6 korkeuden kanssa.

Profiilit 5 kiinnitetään pilareihin 2 päistään ja lisäksi niitä kannatellaan vetoelimen 4 , j avulla ylhäältä pilareita 2 yhdistävästä rakenteesta 3. Vetoelimet 4 voivat olla suunnatut myös vinosti rakenteista 2 tai rakenteesta 3 vaakapalkkiin 5. Välipohjaelementit 6 asennetaan niin, että niiden päät lepäävät profiilien 5 varassa. Samalla ainakin osaa seinäelementeistä kannatellaan myös välipohjaelementtien 6 avulla. Kuviossa 1 ei rakennuksen päädyssä ole esitetty olevaksi pilareita 1 ja 2. Myös päätyihin voi kuulua vastaavat pilarit. Kuvion 1 tapauksessa pääty nostetaan esim. siten, että korotusosa 7 poistetaan ja kantavan vanhan päätyseinän päältä lähdetään uusilla seinäelementeillä, joiden kannatukselle sovitetaan kaikkien kerrosten välipohjien sekä yläpohjien toiset päät.

Jokaisen lisäkerroksen jälkeen asennetaan vaakaprofiilit 5 kannattelemaan seuraavaa kerrosta.

Korotettavassa rakennuksessa ei yleensä ole hissiä mutta tietenkin porraskäytävä. Kuvion 1 rakennuksessa porraskäytävä on ollut kuilun 10 kohdalla, josta se on poistettu. £ Käytännössä se poistetaan vasta kun hissi ja uusi porraskäytävä on rakennettu rakennuksen ulkopuolelle lisättyyn osaan 11. Tämä osa lisätään aiemman sisäänkäynnin ja porraskäytävän kohdalle. Mahdollinen vanha hissikuilu ja porraskäytävä 10 jäävät edullisesti pystysuuntaiseksi kuiluksi, jota myöten vanhaan talon osaan on helppo vetää vaatimusten mukaiset kanavat, putkitukset ja kaapeloinnit joko alakerrasta ylös tai uuden osan katolta alaspäin esim. ilmanvaihtokoneelta. Erityisen hyvä ratkaisu on, että uuteen lisäosaan tulee samalla linjalla kuilun 10 kanssa ylöspäin katolle johtava kuilu.

Rakennuksen korotus ei välttämättä edellytä porrashuoneen muutosta. Vanha porrashuone Ί ja hissi voidaan luonnollisesti vain korottaa.

, !

Kun lisäosan ja vanhan osan väliin jää vaakasuuntainen matala ullakkotila, on vanhan ,,'ή osan katolla yleensä hyvin monissa eri paikoissa sijaitsevat hormit tuotavissa tätä matalaa ,·ii tilaa pitkin pystysuuntaiseen kuiluun 10 ja siitä edelleen katolle lämmön talteenottoko- ·; k 4 > neelle. Vastaavasti kuilusta 10 on johdettavissa ilmanvaihtokanavat jokaisen kerroksen jokaiseen huoneistoon hyvin lyhyellä vaakavedolla seinän läpi.

Vanhan rakennuksen katon ollessa vedenpitävä tasakatto, se on edullista säilyttää vedenpitävänä kattokaivoineen, jolloin se jää alempien huoneistojen tulvasuojaksi yläpuolisen rakennuksen osan vesivahinkotapauksessa.

Keksintö ei ole rajoittunut oheiseen suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan muunnella monin eri tavoin.

.1 'in i; . .¾¾ k

Claims

1. Menetelmä rakennuksen korottamiseksi ulkomitat pääosin säilyttäen, jossa menetelmässä korotettavan rakennuksen katto on joko valmiiksi vapaa yläpohja, kuten tasakatto tai se järjestetään vapaaksi yläpohjaksi tai muuten tasaiseksi aloituspinnaksi korottamista varten esim. purkamalla siinä oleva harjakatto ja korottavat kerrokset muodostetaan nostamalla vaippa- väliseinä- (9) ja välipohjaelementtejä (6) ylös ja asentamalla paikalleen, jolloin korotusosan kantavasta rungosta ainakin osa tehdään maanpinnalta maaperustuksesta lähteväksi, jolloin rakennuksen ulkopuolelle sijoitetaan useita mainitulta maaperustukselta lähteviä pystysuuntaisia kuormaa kantavia rakenteita (1, 2), tunnettu siitä, että menetelmän ensivaiheessa mainitut kantavat rakenteet (1, 2) ulotetaan rakennuksen lopulliseen korkeuteen, jolloin ainakin rakennuksen vastakkaisilla puolilla sijaitsevat mainitut rakenteet (2) yhdistetään toisiinsa ja että menetelmässä korotuksen muodostaviin rakenteisiin (6);(9) johdetaan kannatusvoima sekä mainituilta kuormaa kantavilta rakenteilta (2) että osa kannatusvoimasta muodostetaan yhdistämällä kuormaa kantavat rakenteet (2) yläpäästä toisiinsa kantavan rakenteen, kuten ristikon (3) avulla ja ristikosta (3) järjestetään kannatusvoima vetoelimen (4) avulla rakenteita (6);(9) ainakin osittain kannatteleviin vaakapalkkeihin (5).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaisen kerroksen kohdalle sijoitetaan kerroksen välipohjia (6) ja elementtejä (9) kannattelevia useita vaakapalkkeja (5).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisätyn ja alkuperäisen osuuden väliin, ts. niiden ylä- ja alapohjien väliin jätetään matala osuus kanavistojen, putkistojen ja kaapelointien vaakasiirtoa varten.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hissi puretaan alkuperäisen rakennuksen osuudelta ja porraskäytävä ja vapautunut kuilu (10) muutetaan pystysuuntaiseksi kanavistojen, putkistojen ja kaapelointien surtokuiluksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että porraskäytävä puretaan alkuperäisen rakennuksen osuudelta ja ainakin osa porraskäytävästä muutetaan i 6 pystysuuntaiseksi kanavistojen, putkistojen ja kaapelointien siirtokuiluksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä rakennuksen ulkopuolelle rakennetaan uusi tila (11) hissille ja/tai porraskäytävälle.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuormaa kantavina pystysuuntaisina rakenteina (1);(2) käytetään ainakin osittain ristikkorakenteita ja niiden avulla kannatellaan vaakapalkkeja (5), joita asennetaan eri kerrosten kohdalle yhdistämään ' rakenteita (2) toisiinsa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuormaa kantavina rakenteina käytetään pystysuuntaisia rakenteina (1);(2) ja vetoelimien (4) avulla lisäkannatellaan vaakapalkkeja (5), joita asennetaan eri kerrosten kohdalle yhdistämään rakenteita (2) toisiinsa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rakenteita (2) yläpäistään yhdistävä rakenne (3) järjestetään toimimaan rakennettavan katon kattoristikkona. 7