FI121623B

FI121623B - Menetelmä puuviilulevyn valmistamiseksi

Info

Publication number: FI121623B
Application number: FI20086176A
Authority: FI
Inventors: Kasperi Sokka; Ilpo Silventoinen; Merja Porkka; Harri Lepistoe; Seppo Havuaho; Jussi Ekman
Original assignee: Metsaeliitto Osuuskunta; Dynea Oy
Priority date: 2008-12-08
Filing date: 2008-12-08
Publication date: 2011-02-15
Also published as: RU2011129435A; FI20086176A0; EP2373463B1; WO2010066944A1; PL2373463T3; FI11277U1; FI20086176A; EP2373463A4; EP2373463A1; RU2518728C2

Description

MENETELMÄ PUUVIILULEVYN VALMISTAMISEKSI

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää puuviilu-levyn valmistamiseksi, jossa menetelmässä puuviilujen pinnoille levitetään hartsia, 5 puuviilut ladotaan päällekkäin ja kuumapuristetaan yhteen hartsin kovettamiseksi.

Puuviilulevyjä valmistetaan yleensä leikkaamalla tai sorvaamalla puuta viiluksi. Ennen leikkaus- tai sorvaustapahtumaa sahattu ja kuorittu puu höyrytetään tai liotetaan puuaineksen lämpötilan nostamiseksi, jotta se plastisoituu. Normaali viilun-paksuus on noin 0,5-5 mm. Viilut kuivataan, lajitellaan ja mahdollisesti paikataan. 10 Sen jälkeen viilut päällystetään hartsilla ja kasataan levyiksi. Levyt lämmitetään ja puristetaan, jolloin hartsi kovettuu ja sitoo viilut toisiinsa. Lopuksi levyt trimmataan, hiotaan ja lajitellaan.

Viilujen päällystys hartsilla ja kasaaminen tapahtuu tekniikan tasossa siten, että hartsi levitetään joka toisen viilun molemmille puolille tai toista ulkopintaa lukuun 15 ottamatta joka viilun toiselle puolelle, viilut sijoitetaan päällekkäin ja hartsi kovetetaan puristamalla ja kuumentamalla. Yleisimmät hartsit ovat fenoliformaldehydi-hartsi ja ureaformaldehydihartsi. Myös melamiiniformaldehydihartsia käytetään, etenkin silloin kun tarvitaan liimasauman kestävyyttä ja värittömyyttä.

On myös tunnettua impregnoida valmista vanerilevyä stabiliteetin, tulenkestävyy-20 den, ulkonäön, dimensiostabiliteetin ja työstettävyyden parantamiseksi. Tällöin käytetään usein pienmolekyylistä fenoliformaldehydihartsia, jolla on se erityinen ominaisuus, että se läpäisee puun soluseinämiä ja reagoi vähentäen puun hygroskooppisuutta (Kirk-Othmer, 3rd Ed. Voi. 14, s. 10-15).

Puuviilulevyltä vaaditaan, että viilujen välisen sauman lujuus on riittävä. Vain jos 25 viiluja toisistaan revittäessä murtuminen tapahtuu puusta eikä liimasaumasta, sauma on tarpeeksi vahva. Vahva liimahartsi ei sinänsä takaa, että murtuminen tapahtuu puusta. Jos puuviilussa on sitä heikentäviä kohtia, kuten sorvaushalkea-mia, liima ei tartu tai imeytyy liiaksi puuhun ja repeäminen tapahtuu liimasaumasta.

30 Perinteisesti impregnoimalla parannettuja puuviilulevyjä on valmistettu seuraavalla tavalla. Ensin kuivatut puuviilut on vahvistettu impregnoimalla ne impregnointi-hartsilla, joka imeytyy viilun sisään. Sitten impregnoidut puuviilut on kuivattu, minkä jälkeen ne on päällystetty liimahartsilla. Liimahartsi on perinteisesti levitetty joka 2 toisen viilun molemmille puolille ja viiluja ladottaessa päällystetty viilu on sijoitettu kahden päällystämättömän viilun väliin. Lopuksi ladottu viilupino on esipuristettu ja puristettu lopullisesti korotetussa lämpötilassa liimahartsin kovettamiseksi.

Perinteisillä menetelmillä valmistetut puuviilulevyt eivät ole tarpeeksi vahvoja. Re-5 peäminen tapahtuu edelleen liimasaumasta eikä puusta. Lisäksi erillinen impreg-nointi ja kuivaus vievät paljon aikaa. Niiden korvaaminen nostamalla liimahartsin annostelumäärää ei myöskään onnistunut. Kokeissa todettiin, ettei puuviilulevyn puustamurtuma (osuus irtirevitystä pinnasta) eikä sen lujuus parantunut, vaikka liimahartsia käytettiin yli kaksinkertainen määrä.

10 Keksinnön tavoitteena on aikaansaada puuviilulevyn valmistusmenetelmä, joka tuottaa vahvaa vaneria, mutta jolla vältetään hankalia työvaiheita. Kuten alussa mainittiin, keksinnössä puuviilujen pinnoille levitetään hartsia, puuviilut ladotaan päällekkäin ja kuumapuristetaan yhteen hartsin kovettamiseksi.

Mainittu tavoite on nyt saavutettu siten, että hartsia levitetään pinnoille, jotka ladot-15 taessa tulevat vastakkain siten, että hartsia levitetään ainakin 50 %:lle, edullisesti vähintään 75 %:lle, edullisimmin 100 %:lle pinnoista, jotka ladottaessa tulevat vastakkain.

Levittämällä näin hartsi vastakkaisille saumapinnoille sen imeytyminen viiluihin on paljon tehokkaampaa ja johtaa vahvempaan saumaan kuin edellä mainitut viilun 20 esi-impregnointi ja/tai hartsin annostelumäärän lisääminen vain toiseen saumapin-taan.

Vaikka keksinnön mukainen vastakkaisliimaus voidaan suorittaa esi-impregnoi-duille viiluille, esi-impregnointi ei ole välttämätöntä. Vastakkaisliimaus paikkaa ja vahvistaa viiluja paremmin kuin tekniikan tason mukainen esi-impregnoinnin ja 25 toispuolisen liimauksen yhdistelmä. Siten on edullista, että vastakkaiset pinnat, joille levitetään hartsia, ovat impregnoimattomia eli puuta, joka on raakaa tai esi-käsitelty muulla tavoin kuin impregnoimalla.

Kullekin ladottaessa toisiaan vastakkain tulevalle pinnalle levitetään edullisesti 100-300 g/m2, edullisimmin 155-175 g/m2 hartsia. Saumaa kohden käytetään siis 30 200-600 g/m2, edullisesti 310-350 g/m2 hartsia. Nämä määrät on kokeellisesti to dettu parhaiksi. Keksinnössä käytettyjen puuviilujen paksuus on edullisesti 0,5-5,0 mm, edullisimmin 1,0-3,5 mm. Puuviilujen lukumäärä on edullisesti 3-70, edullisimmin 12-24, ja ne on edullisesti valittu koivusta, haavasta, männystä ja kuusesta tai muusta menetelmälle sopivasta puulajista. Edullisin puulaji on koivu.

3

Keksinnössä vastakkain tuleville pinnoille levitetään hartsia. Hartsilla tarkoitetaan tässä yhteydessä puhdasta hartsia tai sitä oleellisesti sisältävää seosta. Hartsia levitetään puuviilujen pinnoille tyypillisesti ruiskuttamalla, valamalla, vaahdottamalla, käyttämällä neste-ekstruusiota ja/tai käyttämällä teloja. Edullisin päällystys-5 tapa on levittäminen telojen avulla. Keksinnössä vastakkain tuleville pinnoille levitetään tyypillisesti hartsia, joka on valittu lämpökovettuvien hartsien joukosta. Läm-pökovettuviin hartseihin kuuluvat fenolihartsit (fenolin, o-, m- ja p-kresolin, p-t-bu-tyylifenolin, p-oktyylifenolin, p-nonyylifenolin, p-fenyylifenolin, bisfenoli A:n ja/tai resorsinolin reaktiotuote formaldehydin, asetaldehydin, paraldehydin, glyoksaalin 10 ja/tai furaalin kanssa) ja aminohartsit (melamiinin, urean, bentsoguanamiinin, di-hydroksietyleeniurean, aniliinin ja/tai akryyliamidin reaktiotuote formaldehydin kanssa).

Edullisia hartseja ovat melamiinihartsi eli melamiinin ja formaldehydin reaktiotuote ja ureamelamiinihartsi eli urean, melamiinin ja formaldehydin reaktiotuote. Täysin 15 ylivoimaiset tulokset saavutetaan melamiinihartsilla. Ks. esimerkit. Käytettäessä melamiinihartsia, se on edullisesti vesiliuoksen muodossa. Vesiliuoksen kiintoaine-pitoisuus on edullisesti 45-70 paino-%, edullisimmin 55-65 paino-%. Melamiini-hartsin moolisuhde formaldehydin ja melamiinin välillä on mielellään välillä 1,4-3,0 ja hartsi on erään sovellutusmuodon mukaan modifioitu asetoguanamiinilla, kapro-20 laktaamilla, urealla ja/tai glykolilla.

Hartsiin voidaan tarvittaessa sisällyttää katalysaattoria, joka saa hartsin kuumapu-ristettaessa helpommin kovettumaan. Hartsi voi myös sisältää täyteainetta. Tyypillisiä täyteaineita ovat epäorgaaniset täyteaineet, kuten liitu ja kaoliini, ja orgaaniset täyteaineet, kuten puujauho, selluloosa, tärkkelys ja proteiini. Edullisin täyteaine 25 on proteiineihin kuuluva soijajauhe. Myös näiden täyteaineiden seoksia voidaan käyttää. Täyteaineen määrä säädetään niin, että seoksen viskositeetti saadaan sopivaksi, edullisesti välillä 10-60 s, edullisimmin välillä 20-40 s (Ford cup 6/20 °C). Lisäksi hartsi voi sisältää muita lisäaineita kuten mikrobin, hyönteisten, kosteuden vastaisia ja palolta suojaavia aineita.

30 Edellä esitetty menetelmä voi mainittujen vaiheiden lisäksi sisältää muita vaiheita. Hartsin levityksen jälkeen liimoitettuja viiluja seisotetaan ilman painetta. Ladonnan jälkeen ja ennen kuumapuristusta viilut edullisesti esipuristetaan, edullisesti 5-40 minuuttia lämpötilassa 10-40 °C ja paineessa 0,1-1,0 MPa. Keksinnön mukainen päällekkäin ladottujen puuviilujen kuumapuristus hartsin kovettamiseksi suorite-35 taan edullisesti 5-40 minuuttia lämpötilassa 100-140 °C ja paineessa 1-3 MPa. Lopuksi levyt voidaan trimmata, hioa ja lajitella.

4

Seuraavassa esitetään sovellusesimerkki, jonka ainoana tarkoituksena on valaista keksintöä.

Esimerkki

Raaka-aineena käytettiin koivuviilua, jonka paksuus oli 1,5 mm, melamiinihartsin 5 vesiliuosta, jonka pH oli 9,5, viskositeetti 77 mPas/20 °C ja kuiva-ainepitoisuus (1 g, 3 h, 105 °C) 62 paino-%, ja täyteainetta.

Impregnointiliimausseos valmistettiin sekoittamalla yhteen 100 osaa melamiinihartsin vesiliuosta ja 6 osaa täyteainetta. Tällöin hartsipitoisuus oli 59 paino-%, kuiva-ainepitoisuus 64 paino-% ja viskositeetti 30 s (Ford cup 6/20 °C).

10 Impregnointiliimausseosta levitettiin 165 g/m2 kaikkien viilujen kaikille pinnoille paitsi levyn ulkopinnalle. Viiluja oli levyä kohden 13 kpl.

Liimoituksen jälkeen viilut kasattiin aihioiksi. Liimoitus ja sen jälkeinen seisotus kesti noin 20 minuuttia. Aihioita esipuristettiin 8-10 minuuttia paineessa 0,8 MPa. Rata-aika eli esipuristuksen ja kuumapuristuksen välinen aika oli noin 30-100 mi-15 nuuttia. Kuumapuristus kesti 25 minuuttia ja tapahtui lämpötilassa 125 C ja maksi-mipaineessa 1,8 MPa. Valmis levy otettiin talteen testausta varten..

Vertailuna käytetään samankokoisia levyjä, jotka on valmistettu levittämällä fenoli-formaldehydihartsiin perustuvaa liimaseosta joka toisen viilun molemmille puolille, kasaamalla viilut siten, että liimattu viilu jää kahden liimaamattoman viilun väliin ja 20 puristamalla viilut yhteen.

Hakemuksen liitteenä olevissa taulukoissa on esitetty keksinnön ja tekniikan tason mukaisten vanerilevyjen valmistus ja ominaisuudet.

Kuten koekuvauksesta ja taulukoista ilmenee, saavutetaan paremmat vanerin ominaisuudet kun kaikki viilut päällystetään hartsilla, etenkin silloin, kun hartsina käytetään melamiinihartsia.

Taulukot: Käytetyt hartsikoostumukset, puristusolosuhteet ja lu-juustulokset tekniikan tason ja keksinnön menetelmässä

Viilun impregnointi, koe 6 M

pintaviilut liimoittamatta.

MF = melamiiniformaldehydi, PF = fenoliformaldehydi, 5 PRF = fenoliresorsinoliformaldehydi Hartsikoostumus

Seos 1 MF-hartsi 1000 g soijajauhe_60 g 1060 g

Hartsi % 57,5

Kovettumisaika, 100 °C, 2 h 6 min 30 s

Viskositeetti Fc 6 / 25 °C 25-35s

Viskositeetti liimat- _. R

taessa (2 h) 6 c "c ra .= <S σ> 2 ® o ^ .-e to

O CN

E

c 0) C „

δ E

m "δ> O

2 O " 0 to ~i T- CL .£ 0.¾- 2 E co co I 2 s? O) o o " r ^ CO c (0 '—- 1 " 5 e °·» <S S fc to w a> co .* (d .-e II- " rö ® 0 -r- w c

1 I f & I

— ^ E co <o 3 > 5 00 Έ § I I E O c

o ^ o» -«. F

C O CM 2.2

§ <N ^ O

CO " " to - Q- o .g ^

O' 2 ° C CO

* CO m W c.2!

CO - CM lO CO

T- C Ο Ί- CM C

CO -*-» (0 (0 ^ C Q.

o co 3 > ω 5 ” 3 · » = £ .2 ^ « f .2 $ E » & -* 2 « E -2 -Sro® .9- § M^i>Äb h- JiS W LLJ * 3

CO

E

□ 7 rä a *-> tl 10 3 zj ro c o. E E ro -ixSffl SNOO N N s ro S IO S CM Tf "m h= CO c d) 00 o» o C!) CJ) O) es C3) O) 0> Oi O) ro ^ c «- E 5 E 3 ra i_ N? IA ^ ^ !2 IA------ Φ - .j. -2 cm oi _ h~ in to cm r- co «- t-w x ^ e n n β -ί in n e ro s « -m- ia d W S .2, o" o" o o o" o" o o' o" o o" o" o ia 3 ä ro ra 3. -* ^

O IA

3------ ro ^ °C CM *“ O" CM 00 ® ID O) N [n. O' id v- e n-_ h- r--_ en r-- cm oo in cd co

-1 * -E M"" M"" O~ M" co" O'O'" M""^F CO co’ CO

2 10 3 to — 10 10 m 10 10

C F CM CM CM CM CM

CL

•2 ™ e CD O) il h- CM 04 ^ ro·- E coco ~ + Ui - ™ ™ - + ro c- c -pc .£ 00 o 00 00 o o 05c CM CM O- CM CM CM CM O’ M" ^ ™ E _l e

tn C C C C CD

S? <n CD ID ID CD C

E O C o C O C o e ID '5 > w O O m h'* ’« LO m ' 4^ ID Q) CM CM^t-J^ ^ ™ CM ro —I U‘ O O O O .g fl3 "θ' "o

S O O O CO ro O

I £ i E i aj 5 o z Ίθ2ΐοΝ2®|ο)|2

TS —1 ro (A IA = = (A

ΰ CD Φ CD 5 5 Φ ra * -* * ω ® * E ~ ~ □ 8 3 ύ= CA =5 3 r; ^ (Ο Q. t (0 £.

— 3 V- m -- CM ο ΙΟ O 00O)O>CO00COC0CMC0 Φ ti ^ — E 0500)0 0)0)0)0500)0)0)0) 1! 1 Is " "

3 ~ sP

ro l—

CA

2------

(A

<D

i <0

„ v-^C CM 00 00 00 C*)C«)U)SM-®NCJS

CO w Λ w o U5 ^ n M- CN CO CO l^-_ m 00 CNJ CO

(A i3 S ro* o" o" o o" o’ o’ o o" o" o o" o’ o 81 ö s------ ro .y: ~ Nc CM CM T- T- Ifl N (J) ^ r (O 00 O] c o n io q cq o) co oo_ h- oo r^._ cm_ O), ^ -C ro co « co co co" co co" co" co cm" co" cm" z (0 3 to — io mm m m

cp CM CM CM CM CM

3

CL

2 JJJ .E co O) ^ r^cM 2? ° ® 5 ro·- e ^ co ^ M-m - - + ro c- c-^.c oo o oo oo oo 05c CM CM M- CM CM CM CM M- Μ Ε ™ _l (Λ C cc c

^ N Q) CD CD CD C

^ p oc o c o c o c mc '£ ^ ° 3 ° 5 5 ^ ° —1 03 o o o o fl) (/) 0000 O * * t t t 3 φ 2 >- CM ” co M-m~coN-~ooo)~

« —1 (A CA CA (A

3 CD CD CD CD

n JO

E

□ 9

CO

Q_ c c c

^ E E E

^ O" 00

O

GL — c c

s e E E

'", J2 k m ra £ c c c

i 2 5 E E E

> ö £ °°- CO h». CD

o ! ® .9

ΐ i S E

E 3 <0 00 E =“-.

* co — il^^ioE E E

co -3 . S m oo co t-CXt-OOt-CNt-t- J0 ä> co

JO

o Φ <0 5 S J2 «M W «

So, | CO 5 « rt c w </> <Λ ^ S- m -c cu 2 c 2 ω ϋ> co ^ ds E o E jo w p .9- -2 3 jc

:= co o — co co 3 O

j a: ^ □ lu a; ^ ^ co 3 (0

E

□ cvi 10 m

(Λ § o § W

o g O O ^ CM

0) T— T— to O O O g £ S ° " o fc $ tn to m g _ o m to o CO o ^ *o

® t- T- lO CO

(0 M tn 10 w o o ϊ-ujcit « O o o S ™ T— co co g 05 £ ” ” «N tn 10 WOO TT- in CO °°- “l o O O g S O CO 00

Φ 10 ^ S CM Tt CO

tn <- *- 00 woo <n ^ n a* o o o 'i « c!i s T-

Φ ^ ^ CD t- rt CO

tn *- αΓ---- .E O ,- W w § Γ} O r--~ °l O O O CM^OCMh-

0 & ^ ^CM^-COCO

c w a ° o ^ - m

3 W o O s M W

1 J§ S*i?säs '5---— 1 o ·“ o

*-· O

φ cvj Φ w m cd .£ SS «-

«, 2 - - W

(/) B

SS 0) 2 o E s 2«

3 5 O CM

- <A ω o w c o > tn *5 rt o E CM Έ 0 ^ <o ^ ® ^ ΐί Φ §, c « <o -ts

1 1 1 £ J

15 .. . - Ϊ I » , , S| c CO SSi.g.Sw'cBc^wi 3 rt J5 <5 ™ -V ¥ -p φ β)(ήο«β

= o *ϊ ^ ‘F u- Li- » S -e ä E

^ 3 ui ui ll ^ 01 o =ro φ 3 ro ,w :=

>2C £L CL Έ 0. CL w I— > >- X > —I

11 ro c a. p s ;« ro φ ° 0 ro c 1 '! I £ 3 £ g 00 JZ ^

’> 01 ^ ro T

§ « ° I o a | 1 « 21 o o » ro ^ o S. O c

(Λ ° E

o 00 s ™ ^ (0 ro -1

^ S % E

> jg 2 ^ ra ö "'t.

c E ° CL Ξ Έ ro c «, E % £ E c « -c ^ „ ro 01 ^ ro T ^ ro o o o.

i 2 8 " = ° =

Il 5 I έ in o := 00 I — - r e = _ φ ω E :5 S p .g

φ w ^ c “E

l ft ^ ί S CNJ in

~ 3 9 * 00 = -¾ T-CSJ

s 8 »? = 31 '1 ° - E. ^ c SP 3 -R w 2 « 5 a B-l ? s " — ., c«« tomJq- c to c = d c 'S ra 2

i· | I 1 s 5 ! I

> * £ £ 3 3 |5 Si 12 (Λ TO ΙΟ

τ Λ c CO CM

g. D .g w J_ CM Ifi \φ. ** ro ^ ^ ro '55„ ooioloooloot- to ^- ^ OOCMCOCMCOTfCO cm t-

OMlOOOfflM'OO COCO

co φ J3 T- T- n rj- tj· co

E ^ JS

2 l·- Λ ro jS

μ ν«Ε·“Ε^οΝ(θΝηοο coo) 2 X^^^ocncDco^tiocMOo σ>σ> S 3 t 'ra t *- «- S g·2 i

.* EE

co"

M W I

M 3 v> !5 (O(D(D(ONO)(N00 co τα .3, Λ <λ ST n-_ r>-_ co ^·_ ιο co m co m- 77 _2 J 9 θ' O" θ' O* θ' θ' θ' θ' θ' θ' CJ <Λ -*- ro------- -¾ CN li) λι O) (O CO I QO li) v 5 ^ =δ X | e *>- S ®- *Η ® “l «l a rö «

_j Z1- CSJ^COCNJCOCNJCOCO ro^COCNJ

3 ro jSenjSe/ijSeöjSc/iiSeniSc/)

ΦΟ Q-«Q.Wq.Wq.Wq.«Oq.W

)% i CD i CD i CD i d} i CD i CD

τ-^τ-^τ-^τ-^τ-^ίτ-^ TO ' 9 —v ECn -^ (—

•C m — CO lO IO lO IO IO

ro 3 $ £ t- CN CNI CM CM CM

3 a. ro ^

~C3)n CO O O O O O

ro en E «Λ o o o o oo

Jj >, ^ t— CM CM CM CM t— CM Tf CD 00

Co 00 T- T- T- T-

ro }= I I I I I I

^ _1 c to en co m h- φ T- T- Τ

Ο) — X

o 3 0*0“ Φ <g ^ en ^ O 3 en en <2 en e Έ r t ro -e m ro ro ro .e ro CO o -S *= -*F ·*τ ιΐ. *= O en w e ll ll ^ Qi il O O O .* CL 0. 2 CL 0.

C/5 W ΰ T- cm co io

Claims

1. Menetelmä puuviilulevyn valmistamiseksi, jossa menetelmässä puuviilujen pinnoille levitetään hartsia, puuviilut ladotaan päällekkäin ja kuumapuristetaan yhteen hartsin kovettamiseksi, tunnettu siitä, että hartsia levitetään pinnoille, 5 jotka ladottaessa tulevat vastakkain siten, että hartsia levitetään ainakin 50 %:lle, edullisesti vähintään 75 %:lle, edullisimmin 100 %:lle pinnoista, jotka ladottaessa tulevat vastakkain.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ladottaessa vastakkain tulevat pinnat, joille levitetään hartsia, ovat ennalta impreg- 10 noimattomista viiluista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ladottaessa vastakkain tuleville pinnoille levitetään 100-300 g/m2, edullisesti 155-175 g/m2 hartsia.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, et-15 tä puuviilujen paksuus on 0,5-5,0 mm, edullisesti 1,0-3,5 mm.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puuviilujen lukumäärä on 3-70, edullisesti 12-24.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puuviilut ovat materiaalia, joka on valittu koivusta, haavasta, männystä, 20 kuusesta tai muusta menetelmälle sopivasta puulajista, ja se on edullisesti koivua.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hartsia levitetään puuviilujen pinnoille ruiskuttamalla, valamalla, vaahdottamalla, käyttämällä neste-ekstruusiota ja/tai käyttämällä teloja, edullisesti käyt- 25 tämällä teloja.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hartsi on fenolihartsia, fenoliresorsinolihartsia, melamiinihartsia tai ureame-lamiinihartsia, edullisesti melamiinihartsia tai ureamelamiinihartsia, edullisimmin melamiinihartsia.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että melamii-nihartsi on sellaisen vesiliuoksen muodossa, jonka kiintoainepitoisuus on 45-70 paino-%, edullisesti 55-65 paino-%.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että me-5 lamiinihartsissa formaldehydin moolisuhde melamiiniin on välillä 1,4-3,0.

11. Patenttivaatimuksen 8, 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että melamiinihartsi on modifioitu asetoguanamiinilla, kaprolaktaamilla, urealla ja/tai glykolilla.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että hartsi sisältää täyteainetta.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täyteaine on valittu ryhmästä, johon kuuluvat liitu, kaoliini, puujauho, selluloosa, tärkkelys ja proteiini, ja se on edullisesti soijajauhetta.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 puhtaan hartsin, veden ja täyteaineen määrät valitaan niin, että levitettävän hartsin viskositeetti on välillä 10-60 s (Ford cup 6/20 °C).

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hartsi sisältää mikrobin, hyönteisten ja kosteuden vastaisia ja palolta suojaavia aineita. 20