FI121551B - Pinnan alaisen lämmityksen/jäähdytyksen ohjaus - Google Patents

Pinnan alaisen lämmityksen/jäähdytyksen ohjaus Download PDF

Info

Publication number
FI121551B
FI121551B FI20095148A FI20095148A FI121551B FI 121551 B FI121551 B FI 121551B FI 20095148 A FI20095148 A FI 20095148A FI 20095148 A FI20095148 A FI 20095148A FI 121551 B FI121551 B FI 121551B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
liquid
heating
temperature
flow
room
Prior art date
Application number
FI20095148A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20095148A (fi
FI20095148A0 (fi
Inventor
Ulf Jonsson
Andreas Vogel
Original Assignee
Uponor Innovation Ab
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Uponor Innovation Ab filed Critical Uponor Innovation Ab
Priority to FI20095148A priority Critical patent/FI121551B/fi
Publication of FI20095148A0 publication Critical patent/FI20095148A0/fi
Priority to DE10705648T priority patent/DE10705648T8/de
Priority to CA2752478A priority patent/CA2752478C/en
Priority to EP10705648.3A priority patent/EP2399079B1/en
Priority to US13/147,841 priority patent/US20110290470A1/en
Priority to PCT/IB2010/050686 priority patent/WO2010095092A2/en
Priority to DE202010017728U priority patent/DE202010017728U1/de
Publication of FI20095148A publication Critical patent/FI20095148A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI121551B publication Critical patent/FI121551B/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D19/00—Details
    • F24D19/10—Arrangement or mounting of control or safety devices
    • F24D19/1006—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems
    • F24D19/1009—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems for central heating
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D19/00—Details
    • F24D19/10—Arrangement or mounting of control or safety devices
    • F24D19/1006—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems
    • F24D19/1009—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems for central heating
    • F24D19/1015—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems for central heating using a valve or valves
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D3/00—Hot-water central heating systems
    • F24D3/12—Tube and panel arrangements for ceiling, wall, or underfloor heating
    • G—PHYSICS
    • G05—CONTROLLING; REGULATING
    • G05D—SYSTEMS FOR CONTROLLING OR REGULATING NON-ELECTRIC VARIABLES
    • G05D23/00—Control of temperature
    • G05D23/19—Control of temperature characterised by the use of electric means
    • G05D23/1927—Control of temperature characterised by the use of electric means using a plurality of sensors
    • G05D23/193—Control of temperature characterised by the use of electric means using a plurality of sensors sensing the temperaure in different places in thermal relationship with one or more spaces
    • G05D23/1932—Control of temperature characterised by the use of electric means using a plurality of sensors sensing the temperaure in different places in thermal relationship with one or more spaces to control the temperature of a plurality of spaces
    • G05D23/1934—Control of temperature characterised by the use of electric means using a plurality of sensors sensing the temperaure in different places in thermal relationship with one or more spaces to control the temperature of a plurality of spaces each space being provided with one sensor acting on one or more control means
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02B—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO BUILDINGS, e.g. HOUSING, HOUSE APPLIANCES OR RELATED END-USER APPLICATIONS
    • Y02B30/00—Energy efficient heating, ventilation or air conditioning [HVAC]
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02B—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO BUILDINGS, e.g. HOUSING, HOUSE APPLIANCES OR RELATED END-USER APPLICATIONS
    • Y02B30/00—Energy efficient heating, ventilation or air conditioning [HVAC]
    • Y02B30/70—Efficient control or regulation technologies, e.g. for control of refrigerant flow, motor or heating

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Thermal Sciences (AREA)
  • Remote Sensing (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Automation & Control Theory (AREA)
  • Steam Or Hot-Water Central Heating Systems (AREA)
  • Control Of Heat Treatment Processes (AREA)
  • Air Conditioning Control Device (AREA)

Description

Pinnan alaisen lämmityksen/jäähdytyksen ohjaus
Keksinnön tausta
Keksinnön kohteena on menetelmä pinnan alaisen lämmityksen ohjaamiseksi, missä huonetta lämmitetään käyttäen syöttölenkkiä, jossa nestettä 5 kierrätetään huoneen lämmittämiseksi, jossa menetelmässä nostetaan huoneen lämpötilaa kasvattamalla nesteen virtausta syöttölenkissä.
Edelleen keksinnön kohteena on menetelmä pinnan alaisen jäähdytyksen ohjaamiseksi, missä huonetta jäähdytetään käyttäen syöttölenkkiä, jossa kierrätetään nestettä huoneen jäähdyttämiseksi, jossa menetelmässä huo-10 neen lämpötilaa alennetaan kasvattamalla nesteen virtausta syöttölenkissä.
Vielä keksinnön kohteena on nestekiertoinen lämmitys-jäähdytysjärjestelmä, jossa on pääsyöttöputki, pääpaluuputki, ainakin yksi syöttöjakotuk-ki, ainakin yksi paluujakotukki, lämmityslenkit syöttöjakotukilta paluujakotukille, syöttöjakotukkiin ja/tai paluujakotukkiin sovitetut toimilaitteet lämmityslenkkien 15 virtauksen ohjaamiseksi ja ohjausyksikkö, joka käsittää välineet toimilaitteiden ohjaamiseksi ohjaamaan nesteen virtausta syöttölenkissä.
Vielä keksinnön kohteena on nestekiertoisen lämmitysjärjestelmän ohjausjärjestelmän ohjelmistotuote, jossa lämmitysjärjestelmässä nestettä johdetaan pääputkea pitkin syöttöjakotuki11e ja jaetaan jakotukissa lämmityslenk-20 keihin, jotka palaavat paluujakotukille, jolloin ainakin yhdessä jakotukeista on toimilaitteita lämmityslenkkien virtauksen ohjaamiseksi.
Vielä keksinnön kohteena on nestekiertoisen jäähdytysjärjestelmän ohjausjärjestelmän ohjelmistotuote, jossa jäähdytysjärjestelmässä nestettä johdetaan pääputkea pitkin syöttöj a kotu k i 11 e ja jaetaan jakotukissa lämmitys- 25 lenkkeihin, jotka palaavat paluujakotukille ja jolloin ainakin yhdessä jakotukissa o 5 on toimilaitteita lämmityslenkkien virtauksen ohjaamiseksi.
^ Lämmitysjärjestelmässä on tyypillisesti erilaisia asetuslämpötiloja V päivän tai viikon aikana. Lämmitetyn rakenteen energiahäviö on suhteessa ul- o koiseen lämpötilaeroon. Sen vuoksi on mahdollista säästää energiaa alenta- | 30 maila huoneen lämpötilaa esimerkiksi yön aikana kun huoneessa ei oleskella.
qq Nestekiertoisessa pinnan alaisessa lämmitysjärjestelmässä kun lämpötila nos- j? tetaan takaisin mukavuustasolle, tyypillisesti syöttölenkin virtausta kasvate- o taan. Lattialämmitysjärjestelmä on varsin hidas järjestelmä. Niinpä tyypillisesti
O
^ tarvitaan varsin pitkän aikaa, esimerkiksi useita tunteja, lämpötilan nostami- 35 seen alemmasta arvosta mukavuuslämpötilaan. Lisäksi lämmitysaika riippuu huoneen energiahäviöstä, mikä taas osaltaan riippuu ulkolämpötilasta. Uiko- 2 lämpötilan kompensoimiseksi voidaan käyttää erilaisia ulkolämpötilasta riippuvia vahvistuskäyriä. Tällainen kompensaatio on kuitenkin erittäin monimutkainen siirryttäessä erilaisten lämpötilojen välillä.
Julkaisu JP 11 182 865 esittää ratkaisun, missä vettä lämmitetään 5 ensiöreiteillä ja lattia lämmitetään toisioreiteillä. Termistorit havainnoivat lämmön ensiö- ja toisioreiteillä ja ohjaavat vettä säätöventtiileillä. Ensimmäinen termistön on asetettu tavoitelämpötilaan nopean lämmitystoiminnon aikana. Kytkentälämpötilan saavuttamisen jälkeen nopea lämmitys pysäytetään ja toinen termistön asetetaan toiseen tavoitelämpötilaan. Julkaisu JP 57 077 837 10 esittää lattialämmityksen ohjausjärjestelmän. Boilerille syötettävän polttoaineen syöttömäärää lämmityksen alussa lisätään. Julkaisu JP 57 062 330 esittää lat-tialämmittimen ohjausjärjestelmän. Lämmityksen alussa lämmön nousun kiihdyttämiseksi boileria käytetään suurella syötöllä ja maksimi kuuman veden lämpötilalla lämmittäen pintalämpötilan nostamiseksi. Julkaisu JP 9145069 15 esittää ilmastointilaitteen, jossa on säädin, joka pitää lämpimän veden lämpötilan matossa korkeammalla kuin ennalta määrätty lämpötila, kun lämmönvaihtimen ohjaus pysähtyy ja maton ohjaus alkaa.
Keksinnön lyhyt selostus
Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi menetelmä ja sovi-20 telma pinnan alaisen lämmityksen/jäähdytyksen ohjaamiseksi.
Keksinnön mukaiselle pinnan alaiseen lämmitykseen liittyvälle menetelmälle on tunnusomaista se, että nostetaan väliaikaisesti nesteen syöttö-lämpötilaa vasteena ennalta määrättyä arvoa suuremmalle asetusarvon muutokselle.
25 Edelleen keksinnön mukaiselle pinnan alaiseen jäähdytykseen liitty- o £ välle menetelmälle on tunnusomaista se, että lasketaan väliaikaisesti nesteen ^ syöttölämpötilaa vasteena ennalta määrättyä arvoa suuremmalle asetusarvon V muutokselle.
o Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista se, että ohja- | 30 usyksikkö käsittää välineet nesteen syöttölämpötilan väliaikaiseksi nostami- seksi lämmitysmoodissa ja välineet nesteen syöttölämpötilan väliaikaiseksi ί laskemiseksi jäähdytysmoodissa vasteena ennalta määrättyä arvoa suurem- o malle asetusarvon muutokselle, o ^ Keksinnön mukaiselle pinnan alaiseen lämmitykseen liittyvälle oh- 35 jelmistotuotteelle on tunnusomaista se, että ohjelmistotuotteen suorittaminen ohjausjärjestelmän ohjausyksikössä on sovitettu saamaan aikaan seuraavat 3 toiminnot: nostetaan huoneen lämpötilaa kasvattamalla nesteen virtausta syöt-tölenkissä ja vasteena ennalta määrättyä arvoa suuremmalle asetusarvon muutokselle nostetaan väliaikaisesti nesteen syöttölämpötilaa.
Edelleen keksinnön mukaiselle pinnan alaiseen jäähdytykseen liitty-5 välle ohjelmistotuotteelle on tunnusomaista se, että ohjelmistotuotteen suorittaminen ohjausjärjestelmän ohjausyksikössä on sovitettu saamaan aikaan seu-raavat toiminnot: lasketaan huoneen lämpötilaa kasvattamalla nesteen virtaamaa syöttölenkissä ja vasteena ennalta määrättyä arvoa suuremmalle asetusarvon muutokselle lasketaan väliaikaisesti nesteen syöttölämpötilaa.
10 Keksinnössä lämmitysmoodissa huonelämpötilaa nostetaan kasvat tamalla nesteen virtausta syöttölenkissä. Jos asetusarvo kasvaa enemmän kuin ennalta määrätty arvo, nesteen syöttölämpötilaa nostetaan. Niinpä aktivoidaan tehostusmoodi lämpötilan nostamiseksi. Tällä saavutetaan se etu, että huonelämpötilan askelvaste on nopeampi eli huonelämpötila nostetaan nope-15 ämmin. Pienentämällä lämmitysaikaa säästetään energiaa, koska huoneen keskimääräistä lämpötilaa voidaan laskea nopeilla siirtymillä kun lämpötilaa nostetaan. Ratkaisu saa aikaan parantuneen mukavuuden.
Erään sovellutusmuodon mukaan alueita, joissa on viimeisimmät asetusarvon muutokset, priorisoidaan ohjauslaitteella ajanjakson verran tai 20 kunnes asetusarvot saavutetaan. Tämä myös nopeuttaa lämpötilan nostoa näissä alueissa, jolloin muiden osien lämmitystä ei olennaisesti häiritä.
Erään toisen sovellutusmuodon mukaan kylmää nestettä syötetään lenkkiin viimeisessä vaiheessa ennen kuin uusi asetusarvo saavutetaan. Tämä piirre pienentää tai minimoi ylitystä ja lämmitysramppi voi myös olla jyrkkä lä-25 helle asetusarvoa. Niinpä lämmitysaikaa voidaan pienentää ja ylitystä minimoida.
o 5 Vielä erään toisen sovellutusmuodon mukaan aikaisemmat siirtymät
CV
^ ja ulkolämpötilat analysoidaan ja siirtymärampit optimoidaan analyysin perus- t teella. Tämä piirre lisää vielä siirtymien nopeutta ja pienentää ylitystä.
o ^ 30 Kuvioiden lyhyt selostus
CL
^ Keksinnön eräitä sovellutusmuotoja kuvataan täsmällisemmin ohei- sissa piirustuksissa, joissa o kuvio 1 on kaavio nestekiertoisesta lämmitys-/jäähdytysjärjestel- o w mästä, 35 kuvio 2 esittää kaavamaisesti huoneen lämpötilaa ja kuvio 3 esittää kaavamaisesti syöttönesteen lämpötilaa.
4
Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Kuviossa 1 on esitetty nestekiertoinen lämmitys-/jäähdytys-järjestelmä. Järjestelmässä nestettä johdetaan pääsyöttöputkea 1 pitkin syöttö-jakotukille 2. Syöttöjakotukki 2 jakaa nesteen useaan lämmityslenkkiin 3.
5 Lämmityslenkit 3 saavat nesteen virtaamaan lämmitettävien tai jäähdytettävien huoneiden tai tilojen kautta. Jos järjestelmää käytetään lämmitykseen, neste voi olla esimerkiksi lämmintä vettä. Toisaalta, jos järjestelmää käytetään jäähdytykseen, putkissa virtaava neste on viileää nestettä, joka jäähdyttää huoneita tai tiloja.
10 Lämmityslenkit 3 muodostavat putket palaavat paluujakotukille 4.
Paluujakotukilta 4 neste virtaa takaisin pääpaluuputkea 5 pitkin.
Toimilaitteet 6 on sovitettu paluujakotukkiin 4. Toimilaitteet 6 ohjaavat nesteen virtausta lenkeissä 3.
Ohjausyksikkö 7 ohjaa toimilaitteiden 6 toimintaa, Toimilaitteet 6 15 voidaan sovittaa myös syöttöjakotukkiin 2. Edelleen toimilaitteet voi olla sekä syöttöjakotukissa 2 että paluujakotukissa 4. Kumpi tahansa jakotukeista 2 ja 4 voi lisäksi sisältää tasausventtiilejä. Tasausventtiilit voivat olla esimerkiksi manuaalisesti käytettäviä.
Järjestelmässä voi vielä olla kierrätyspumppu 8 ja yhdistys pääsyöt-20 töputken 1 ja pääpaluuputken välillä, joka yhdistys on varustettu sekoitusvent-tiilillä 11. Erillinen kierrätyspumppu 8 ja/tai yhdistys putkien 1 ja 5 välillä ei kuitenkaan ole aina tarpeellinen.
Ohjausyksikkö 7 mittaa nesteen lämpötilan lämpötilasensorilla 9. Ulkolämpötila mitataan myös lämpötilasensorilla 10. Ohjausyksikkö voi säätää 25 nesteen lämpötilaa päävirtausputkessa eli nesteen syöttölämpötila esimerkiksi 0 ulkolämpötilan perusteella. Ohjausyksikkö 7 voi säätää nesteen lämpötilaa o päävirtausputkessa 1 ohjaamalla esimerkiksi sekoitusventtiiliä 11.
.A Ohjausyksikössä voi olla esimerkiksi aluesäädinosa, joka ohjaa toi- ^ milaitteita 6 ja kierrätyspumppua ja pääsäädinosa, joka ohjaa sekoitusventtiiliä.
° 30 Tällaisessa tapauksessa aluesäädinosa ja pääsäädinosa on yhdistetty esimer-
X
£ kiksi tietoväylällä.
oo Huonetermostaatit 12 on sijoitettu lämmitettäviin huoneisiin. Huo- S neiden lämpötila mitataan termostaateilla ja tieto johdetaan ohjausyksikköön 7.
CD
§ Käyttäjä voi myös asettaa lämpötilan asetusarvon termostaateilla 12. Ase- C\| 35 tusarvot voidaan asettaa myös jollain muulla asettimella tai ohjelmoidulla mallilla.
5
Nestekiertoinen lattialämmitysjärjestelmä jakaa tarvittavan lämmityksen jokaiseen huoneeseen rakennuksessa säätämällä kuuman veden virtausta lattiassa olevassa lämmityslenkissä tai syöttölenkissä. Yleensä käytetään yhtä lenkkiä huonetta kohti, mutta joskus suurempi huone jaetaan kah-5 teen tai useampaan lenkkiin. Säädin toimii huonetermostaatilta saadun informaation perusteella ja vastaavasti kääntää veden virtauksen päälle tai pois lat-tialenkissä.
Lattialenkin tai lämmityslenkin putkitus on tyypillisesti tehty esimerkiksi silloitetusta polyeteenimuoviputkista. Näitä putkia voidaan käyttää eri-10 tyyppisessä lattiarakenteissa eli sekä betoni- että puulattiat voidaan lämmittää tällä tavoin. On olennaista, että eristys putken alapuolella lattiarakenteessa on hyvä, jotta vältetään energian vuotaminen ulos alaspäin. Lattialenkin layout riippuu jokaisen huoneen lämmitystarpeesta.
Betonilattiassa käytetään tyypillisesti 20 mm:n putkia, jotka putket 15 on tavallisesti kiinnitetty vahvikeverkkoon ennen lopullista betonivalua. Suositus on, että putkien yläpinta tulisi olla 30 - 90 mm betonipinnan alapuolella ja putkilenkit tulisi asentaa 300 mm:n keskiosien välillä. Betoni johtaa lämpöä hyvin, joten tällainen layout johtaa energian tasaiseen jakautumiseen ja antaa tasaisen lämpötilan lattiapinnalle. Tällainen rakennusmenetelmä käyttäen beto-20 nia ja 20 mm:n putkia on taloudellinen tapa rakentaa UFH- (lattialämmitys) järjestelmiä.
Betonissa olevan hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi lenkkiin voidaan syöttää alhaisella syöttölämpötilalla, tavallisesti alle 35 °C.
Askelvaste on varsin hidas lattian suuren massan takia, normaalisti 25 8 - 16 tuntia riippuen lattian paksuudesta.
Puulattioissa on saatavilla joitain erilaisia rakennetekniikoita ja ne 5 voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: lattialenkkeihin lattiarakenteen sisä-
(M
^ puolella tai lattiarakenteen päällä. Tulee huomata, että kaikki UFH puuraken- ^ netekniikat käyttävät alumiinilevyjä jakamaan lämpöä putkista. Tämä kompen- ° 30 soi huonoa lämmönjohtavuutta puussa. Yleisesti ottaen kaikki "lattiansisäiset” | rakenteet käyttävät 20 mm:n putkia ja ’’lattianpäälliset” tekniikat käyttävät 17 oo mm:n putkia, jotka asennetaan esiuritettuihin lattialevyihin. On kuitenkin itses- ^ tään selvää alan ammattimiehelle, että putkien halkaisija voi olla myös erilai- § nen ja se määritellään tarpeen ja/tai järjestelmän ja/tai ympäristön asettamien ^ 35 vaatimusten mukaan.
6
Puulattiassa olevan huonon lämmönjohtavuuden takia lenkit tarvitsevat korkeamman syöttölämpötilan kuin betonilattiat, tavallisesti 40 °C asti.
Askelvaste on nopeampi kuin betonilla, tavallisesti 4-6 tunnin välillä riippuen lattiarakenteesta.
5 Edellä esitetyt järjestelmät ovat pääsääntöisesti asennettu kun talo on rakennettu. Näiden lisäksi on olemassa UFH-järjestelmiä jälkiasennukseen. Tällainen järjestelmä keskittyy matalaan rakennekorkeuteen ja käsittelyn helppouteen ja käyttää pieniä putkihalkaisijoita ja putket on asennettu esiuritettui-hin polystyreenilattiapaneeleihin. Syöttölämpötila ja askelvaste ovat melko salo manlaisia kuin puisissa rakenteissa.
Toimilaitteen iskusykli on edullisesti alle 120 sekuntia. Toimilaite voi olla tavanomainen mekaaninen mäntäventtiili. Toimilaite voi myös olla esimerkiksi solenoidiventtiili. Kun käytetään solenoidiventtiiliä, toimilaitteen iskusykli voi olla erittäin lyhyt. Niinpä toimilaitteen iskuaika tai toiminta-aika voi olla esi-15 merkiksi alueella 0,1 - 120 sekuntia. Edullisesti käytetään toimilaitteita, joilla on nopea toiminta-aika. Niinpä toimilaitteiden toiminta-aika on edullisesti alle 10 sekuntia.
Ohjausjärjestelmässä termillä ’’pulssin leveys” viitataan virtauksen aikaan eli toimintajaksoon. Minimipulssinleveys on edullinen tehokkaan lämmi-20 tyksen aikaansaamiseksi. Minimipulssinleveys määritellään kuitenkin siten, että toimintajakson aikana myös pisin lenkki täyttyy syöttövedellä. Minimipulssinleveys tarkoittaa, että ohjauksen ajanjakso on varsin lyhyt, mikä tarkoittaa korkeaa taajuutta. Edullisesti ajanjakso on lyhyempi kuin 1/3 lämmitettävän huoneen lattian vasteajasta. Ajanjakso voi vaihdella esimerkiksi 5-60 minuutin 25 välillä. Jotta saavutetaan se piirre, että toimintajaksot alkavat eri aikaan eri len-keissä, taukoaikojen pituudet toimintajaksojen välillä voivat vaihdella noudatta-o en mallia tai satunnaisesti. Vaihtelu täytyy luonnollisesti suorittaa tiettyjen rajo-
CM
^ jen sisällä siten, että toimintajaksojen prosenttiosuus saadaan pidettyä halu- ^ tussa arvossa. Toinen vaihtoehto on vaihdella pulssin leveyttä käyttäen kaavaa ° 30 tai satunnaisesti vastaavalla tavalla. Vielä eräs tapa on käyttää erilaisia ajan- | jaksoja eri lenkeissä. Esimerkiksi yhdessä lenkissä ajanjakso voi olla 29 mi- oo nuuttia, toisessa lenkissä ajanjakso voi olla 30 minuuttia ja kolmannessa Ien- ^ kissä ajanjakso voi olla 31 minuuttia. Tietysti joskus toimintajaksot käynnistyvät o samanaikaisesti eri lenkeissä, mutta käyttäen ainakin yhtä edellä mainittua jär- ^ 35 jestelmää toimintajaksot alkavat useimmissa tapauksissa eri aikoihin. Niinpä tavoite on estää toimintajaksojen ajaminen eri lenkeissä synkronisesti.
7
Toimintajakson prosenttiosuus tarkoittaa sitä kuinka pitkä ajanjakson päälläoloaika on. Toisin sanoen jos ajanjakso on 10 minuuttia ja toiminta-jakson prosenttiosuus on 10 %, se tarkoittaa, että virtaus on päällä yhden minuutin ja pois päältä 9 minuuttia, jos prosenttiosuus on 50, virtaus on päällä 5 5 minuuttia ja pois päältä 5 minuuttia ja jos toimintajakson prosenttiosuus on 90, virtaus on päällä 9 minuuttia ja pois päältä yhden minuutin. Jos ajanjakso on riittävän lyhyt, ohjauksen voidaan katsoa olevan jatkuva, jos järjestelmä on riittävän hidas eli lattian vasteaika on pitkä.
Tämä selitys liittyy nestekiertoiseen pinnan alaiseen lämmityk-10 seen/jäähdytykseen. Tällaisessa järjestelmässä nestettä syötetään syöttölenk-keihin jäähdytystä/lämmitystä varten. Neste voi olla esimerkiksi vettä tai mitä tahansa sopivaa nesteväliainetta. Neste voi sisältää esimerkiksi glykolia. Pinnan alainen lämmitys/jäähdytys tarkoittaa, että syöttölenkit on asennettu esimerkiksi lattian alle. Syöttölenkit voidaan asentaa myös mihin tahansa sopi-15 vaan rakenteeseen. Lenkit voidaan asentaa esimerkiksi seinään tai kattoon.
Erään sovellutusmuodon mukaisesti päälle/pois ohjaus yhdistetään huonekohtaiseen pulssin leveys modulaatioon. Pulssin leveys riippuu huoneen vasteesta. Aloituksessa pulssin leveys on edullisesti aina 50 %. Ajanjakso pulssin leveydelle voi olla esimerkiksi 30 minuuttia. On tärkeää estää eri kana-20 vien kautta lenkkien ajaminen synkronisesti. Satunnaisen arvon väliltä -30 -+30 sekuntia lisääminen ajanjaksoon voi estää tämän. Toinen mahdollisuus on ottaa hieman erilainen ajanjakso jokaiselle kanavalle/lenkille. On riittävää, jos ero on esimerkiksi 5 sekuntia.
Maksimiarvo pulssin leveydelle on 25 minuuttia ja minimiarvo on 5 25 minuuttia. Erottelutarkkuus voi olla esimerkiksi yksi minuutti. Edullisesti puls-sinleveysmodulaatiolaskuri resetoidaan asetusarvon muutoksesta, mikä estää o viiveitä järjestelmässä.
(M
^ Lämmityssykli määritetään aikana yhden lämmityspyynnön ja seu- T raavan lämmityspyynnön välillä.
° 30 Maksimi ja minimi huoneenlämpötiloja monitoroidaan ja tallennetaan | täyden lämmityssyklin aikana.
oo Pulssin leveyttä säädetään aikakatkaisun yhteydessä, lämmitys- moodin yhteydessä tai lämmityssyklin jälkeen.
o Pääaikakatkaisu pulssinleveyssäädölle voi olla esimerkiksi 300 mi- w 35 nuuttia.
8
Ohjausjärjestelmä käsittää sopivat välineet haluttujen toimintojen suorittamiseksi. Esimerkiksi kanavablokki laskee ohjaussignaaliin perustuen asetusarvoon, huoneen lämpötilaan ja tarvittavaan energiaan. Energia pulssin-leveysmoduloidaan ja energiatarve lasketaan mittaamalla ajan kuluessa huo-5 nelämpötilan ominaispiirteet.
Yksi tapa kuvata tämä on, että kyseessä on perinteinen päälle/pois säätö itsesäätyvällä vahvistuksella.
Erään sovellutusmuodon mukaan pulssinleveysmodulaation ulostuloa voidaan säätää välillä 15-70 % toimintajaksosta. Oletusarvo on 50 %. 10 Maksimi- ja minimiarvot päälle/pois syklin aikana tallennetaan ja arvioidaan ja toimintajaksoa säädetään mikäli tarpeen.
Pulssin leveys modulaation ajastin käynnistetään uudestaan, jos asetusarvo kasvaa enemmän kuin yhden asteen.
Käyrä A kuviossa 2 esittää, kuinka lämpötila yhdessä huoneessa 15 muuttuu, jos käytetään alla kuvattua proseduuria lämmitysmoodin aikana. Uusi asetusarvo Tset on suurempi kuin ennalta määrätty arvo. Asetusarvon muutos voi olla esimerkiksi suurempi kuin kolme astetta. Tämä aktivoi tehostusmoodin, mikä tarkoittaa, että kasvatetaan nesteen syöttölämpötilaa. On esimerkiksi etukäteen määritelty, että uusi asetusarvo täytyy saavuttaa kuudelta aamulla. 20 Se hetki, jolloin asetusarvo täytyy saavuttaa, on esitetty kuviossa 2 viitemer-kinnällä t3. Tavanomaisessa järjestelmässä lämpötilan nousu seuraisi käyrää B, mikä on esitetty pistekatkoviivalla. Niinpä tavanomaisessa järjestelmässä lämpötilan nousu kestää melko pitkän aikaa ajan hetkestä t0 ajan hetkeen t3.
Nyt kuitenkin nesteen syöttölämpötilaa nostetaan ja on mahdollista 25 aloittaa lämmitysperiodi hetkellä ti. Niinpä lämpötilan nousu huoneessa tapah-tuu melko nopeasti.
5 Koska rampin nousu on jyrkkä, mikä tarkoittaa, että tapahtuu hel-
(M
^ posti ylitys, mikä on esitetty pistekatkoviivalla C kuviossa 2. Tämä ylitys saa- v daan pienennettyä tai minimoitua alentamalla syöttölämpötilaa ennen kuin ase- ° 30 tusarvo saavutetaan.
| Kuvio 3 esittää nesteen syöttölämpötilaa lämmitysmoodin aikana, oo Aaltoilu käyrässä esittää, että ohjausyksikkö säätää syöttölämpötilaa ulkoläm- pötilan perusteella. Hetkellä ti syöttölämpötila kasvatetaan säätämällä esimer-o kiksi sekoitusventtiiliä 11. Hetkellä t2 syöttölämpötilaa lasketaan. Niinpä hetken ^ 35 t2 jälkeen syötetään viileämpää syöttönestettä. Huonetta ei jäähdytetä, mutta sitä lämmitetään vähemmän hetkien t2 ja t3 välillä kuin hetken ti ja t2 välillä. Jos 9 säädetään ainoastaan sekoitusventtiiliä 11, syöttölämpötila alenee katkoviivalla D esitetyn käyrän mukaisesti. Niinpä syöttölämpötila alenee varsin hitaasti. Tämä tarkoittaa, että huonelämpötila käyttäytyisi kuvion 2 käyrän E mukaisesti.
Mikäli syöttölämpötila kuitenkin alennetaan nopeammin kuin on esi-5 tetty kuviossa 3 yhtenäisellä viivalla, on mahdollista aloittaa lämpötilan alentaminen hetkellä t2. Nesteen syöttölämpötilaa voidaan jäähdyttää avaamalla väliaikaisesti ainakin osa muiden lenkkien 3 toimilaitteista 6, joita lenkkejä 3 ei tehosteta. Mikäli näissä lenkeissä ei ole ollut lämmityspyyntöjä, nämä lenkit sisältävät nestettä, jonka lämpötila on alempi kuin tehostetun lenkin nesteen 10 lämpötila. Nämä lenkit tarvitsee avata ainoastaan lyhyeksi aikaa. Jos tämä aika on esimerkiksi alle 10 minuuttia, tämä ei olennaisesti nosta lämpötilaa näissä huoneissa, joiden läpi nämä lenkit kulkevat.
Syöttölämpötila hetkien t2 ja t3 välillä voi olla alempi kuin normaali syöttölämpötila ennen tehostusta. Hetkellä t3 syöttölämpötila voidaan nostaa 15 normaalille tasolle.
Jäähdytysmoodin aikana käytetään vastaavaa proseduuria. On kuitenkin itsestään selvää, että silloin huoneen lämpötilaa lasketaan kasvattamalla nesteen virtausta syöttölenkissä ja, vasteena asetusarvon muutokselle, joka on suurempi kuin ennalta määrätty arvo, lasketaan väliaikaisesti nesteen syöt-20 tölämpötilaa. Ylitystä pienennetään syöttämällä lämpimämpää nestettä lenkkiin ennen asetusarvon saavuttamista.
Ohjausyksikkö 7 voi sisältää ohjelmistotuotteen, jonka suorittaminen ohjausyksikössä on sovitettu saamaan aikaan ainakin joitain yllä esitetyistä toiminnoista. Ohjelmistotuote voidaan ladata ohjausyksikköön 7 tallennus- tai 25 muistivälineeltä, kuten muistitikulta, muistilevykkeeltä, kovalevyltä, verkkopal-velimelta tai vastaavasta, jonka ohjelmistotuotteen suorittaminen ohjausyksi-o kön prosessorissa tai vastaavassa saa aikaan tässä selityksessä esitettyjä
CM
^ toimintoja nestekiertoisen lämmitys-/jäähdytysjärjestelmän ohjaamiseksi.
^ Jossain tapauksissa tässä hakemuksessa kuvattuja piirteitä voidaan ° 30 käyttää yksistään muista piirteistä erillään. Tässä hakemuksessa kuvattuja piir- £ teitä voidaan myös yhdistää tarpeen mukaan muodostamaan erilaisia kombi- oo naatioita.
m· ^ Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollis- σ> g tamaan keksinnön ajatusta. Keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteis- ^ 35 sa.

Claims (13)

1. Menetelmä pinnan alaisen lämmityksen ohjaamiseksi, missä huonetta lämmitetään käyttäen syöttölenkkiä, jossa nestettä kierrätetään huoneen lämmittämiseksi, jossa menetelmässä 5 nostetaan huoneen lämpötilaa kasvattamalla nesteen virtausta syöt- tölenkissä ja nostetaan väliaikaisesti nesteen syöttölämpötilaa, tunnettu siitä, että nostetaan väliaikaisesti nesteen syöttölämpötilaa vasteena ennalta määrättyä arvoa suuremmalle asetusarvon muutok-10 selle.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjauslaitteella priorisoidaan alueita, joissa on viimeisimmät asetusarvon muutokset, ajanjakson verran tai kunnes asetusarvot saavutetaan.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että ylityksen pienentämiseksi syötetään lenkkiin viileämpää nestettä ennen asetusarvon saavuttamista.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viileämpi neste hankitaan avaamalla väliaikaisesti ainakin osa muiden lenkkien (3) toimilaitteista (6).
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että analysoidaan aikaisempia siirtymiä ja ulkolämpötiloja ja optimoidaan siirtymärampit analyysin perusteella.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan nesteen virtausta päälle ja pois siten, että toi-25 mintajakson aikana virtaus on suuri ja toimintajaksojen välillä virtaus on pois, jolloin huoneen lämpötilaa säädetään säätämällä toimintajaksojen prosent- 5 tiosuutta. (M
^ 7. Menetelmä pinnan alaisen jäähdytyksen ohjaamiseksi, missä v huonetta jäähdytetään käyttäen syöttölenkkiä, jossa kierrätetään nestettä huo- ° 30 neen jäähdyttämiseksi, jossa menetelmässä | huoneen lämpötilaa alennetaan kasvattamalla nesteen virtausta oo syöttölenkissä ja ^ lasketaan väliaikaisesti nesteen syöttölämpötilaa, o tunnettu siitä, että lasketaan väliaikaisesti nesteen syöttölämpö- ^ 35 tilaa vasteena ennalta määrättyä arvoa suuremmalle asetusarvon muutokselle.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylityksen pienentämiseksi syötetään lämpimämpää nestettä lenkkiin ennen asetusarvon saavuttamista.
9. Nestekiertoinen lämmitys-/jäähdytysjärjestelmä, jossa on pää-5 syöttöputki (1), pääpaluuputki (5), ainakin yksi syöttöjakotukki (2), ainakin yksi paluujakotukki (4), lämmityslenkit (3) syöttöjakotukilta (2) paluujakotukille (4), syöttöjakotukkiin (2) ja/tai paluujakotukkiin (4) sovitetut toimilaitteet (6) lämmi-tyslenkkien (3) virtauksen ohjaamiseksi ja ohjausyksikkö (7), joka käsittää välineet toimilaitteiden (6) ohjaamiseksi ohjaamaan nesteen virtausta syöttölen-10 kissä (3) ja välineet nesteen syöttölämpötilan väliaikaiseksi nostamiseksi läm-mitysmoodossa ja/tai välineet nesteen syöttölämpötilan väliaikaiseksi laskemiseksi jäähdytysmoodissa, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (7) käsittää välineet nesteen syöttölämpötilan väliaikaiseksi nostamiseksi lämmitysmoodissa ja/tai välineet nesteen syöttölämpötilan väliaikaiseksi laskemiseksi jäähdytys-15 moodissa vasteena ennalta määrättyä arvoa suuremmalle asetusarvon muutokselle.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (7) käsittää välineet viileämmän nesteen syöttämisen ohjaamiseksi lenkkiin ennen asetusarvon saavuttamista lämmitysmoodissa ja/tai 20 lämpimämmän nesteen syötön ohjaamiseksi lenkkien ennen asetusarvon saavuttamista jäähdytysmoodissa ylityksen pienentämiseksi.
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että toimilaitteet on sovitettu säätämään virtausta lämmityslenkeissä (3) päälle ja pois siten, että toimintajakson aikana virtaus on suuri ja toiminta- 25 jaksojen välillä virtaus on pois.
12. Nestekiertoisen lämmitysjärjestelmän ohjausjärjestelmän ohjel- o mistotuote, jossa lämmitysjärjestelmässä nestettä johdetaan pääputkea pitkin c\i ^ syöttöjakotuki11e ja jaetaan jakotukissa lämmityslenkkeihin, jotka palaavat pa- ^ luujakotukille, jolloin ainakin yhdessä jakotukeista on toimilaitteita lämmitys- ° 30 lenkkien virtauksen ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että | ohjelmistotuotteen suorittaminen ohjausjärjestelmän ohjausyksikös- oo sä (7) on sovitettu saamaan aikaan seuraavat toiminnot: si- nostetaan huoneen lämpötilaa kasvattamalla nesteen virtausta syötin tölenkissäja ^ 35 vasteena ennalta määrättyä arvoa suuremmalle asetusarvon muu tokselle nostetaan väliaikaisesti nesteen syöttölämpötilaa.
13. Nestekiertoisen jäähdytysjärjestelmän ohjausjärjestelmän ohjelmistotuote, jossa jäähdytysjärjestelmässä nestettä johdetaan pääputkea pitkin syöttöjakotuki11e ja jaetaan jakotukissa lämmityslenkkeihin, jotka palaavat paluujakotukille ja jolloin ainakin yhdessä jakotukissa on toimilaitteita lämmitys-5 lenkkien virtauksen ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että ohjelmistotuotteen suorittaminen ohjausjärjestelmän ohjausyksikössä (7) on sovitettu saamaan aikaan seuraavat toiminnot: lasketaan huoneen lämpötilaa kasvattamalla nesteen virtaamaa syöttölenkissä ja 10 vasteena ennalta määrättyä arvoa suuremmalle asetusarvon muu tokselle lasketaan väliaikaisesti nesteen syöttölämpötilaa. o δ (M i oo o X en CL 00 sj- δ σ> o o (M
FI20095148A 2009-02-18 2009-02-18 Pinnan alaisen lämmityksen/jäähdytyksen ohjaus FI121551B (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20095148A FI121551B (fi) 2009-02-18 2009-02-18 Pinnan alaisen lämmityksen/jäähdytyksen ohjaus
DE10705648T DE10705648T8 (de) 2009-02-18 2010-02-16 Steuerung von fussbodenheizung/-kühlung
CA2752478A CA2752478C (en) 2009-02-18 2010-02-16 Controlling under surface heating/cooling
EP10705648.3A EP2399079B1 (en) 2009-02-18 2010-02-16 Controlling under surface heating/cooling
US13/147,841 US20110290470A1 (en) 2009-02-18 2010-02-16 Controlling under surface heating/cooling
PCT/IB2010/050686 WO2010095092A2 (en) 2009-02-18 2010-02-16 Controlling under surface heating/cooling
DE202010017728U DE202010017728U1 (de) 2009-02-18 2010-02-16 System zum Regeln einer Fußbodenheizung/-kühlung

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20095148 2009-02-18
FI20095148A FI121551B (fi) 2009-02-18 2009-02-18 Pinnan alaisen lämmityksen/jäähdytyksen ohjaus

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20095148A0 FI20095148A0 (fi) 2009-02-18
FI20095148A FI20095148A (fi) 2010-08-19
FI121551B true FI121551B (fi) 2010-12-31

Family

ID=40404649

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20095148A FI121551B (fi) 2009-02-18 2009-02-18 Pinnan alaisen lämmityksen/jäähdytyksen ohjaus

Country Status (6)

Country Link
US (1) US20110290470A1 (fi)
EP (1) EP2399079B1 (fi)
CA (1) CA2752478C (fi)
DE (2) DE10705648T8 (fi)
FI (1) FI121551B (fi)
WO (1) WO2010095092A2 (fi)

Families Citing this family (8)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DK2530390T3 (da) * 2011-06-01 2013-08-19 Danfoss As Heating system and method for heating a plurality of rooms
US20130079931A1 (en) * 2011-09-26 2013-03-28 Mohan Wanchoo Method and system to monitor and control energy
EP2672187A1 (de) 2012-06-05 2013-12-11 Jackon Insulation GmbH Beheizter Duschboden
CH707678A1 (de) 2013-03-05 2014-09-15 Oblamatik Ag Verfahren und System zum Temperieren von Bauteilen.
DE202014002190U1 (de) 2014-03-13 2014-04-03 Oventrop Gmbh & Co. Kg Regelstation für Flächenheizungen
GB2528946A (en) * 2014-08-07 2016-02-10 Husky Heat Pumps Ltd Improved heating system
US10712021B2 (en) 2018-06-27 2020-07-14 Computime Ltd. Pulse modulated heating, ventilation, and air conditioning (HVAC) control
DE102021102070A1 (de) * 2021-01-29 2022-08-04 Vaillant Gmbh Verfahren und Anordnung zur Erhöhung der Temperatur in mindestens einem beheizbaren Raum

Family Cites Families (14)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2530581A (en) * 1946-09-13 1950-11-21 John L Markis Control for zone heating systems
US4386650A (en) * 1976-02-05 1983-06-07 Rockwell International Corporation Temperature control system
JPS5947204B2 (ja) 1980-10-02 1984-11-17 三菱電機株式会社 床暖房装置における制御システム
JPS6012530B2 (ja) 1980-10-30 1985-04-02 三菱電機株式会社 床暖房の制御方式
EP0192226B1 (de) * 1985-02-18 1991-06-05 STIEBEL ELTRON GmbH & Co. KG Verfahren zur Regelung der Temperatur in Räumen, die Heiz- oder Kühleinrichtungen mit Thermostatventilen aufweisen
US5622221A (en) * 1995-05-17 1997-04-22 Taco, Inc. Integrated zoning circulator with priority controller
US5707007A (en) * 1995-11-22 1998-01-13 Fiedrich; Joachim Hydronic heating with continuous circulation supplying multi-temperature heating loops
JP3676062B2 (ja) 1997-12-24 2005-07-27 リンナイ株式会社 温水暖房装置
DE10057361C2 (de) * 2000-11-18 2002-10-24 Danfoss As Verfahren zum Steuern einer Heizungsanlage und Heizungsanlage
EP1987291B1 (en) * 2006-02-10 2016-10-12 Danfoss A/S Control of a system with a large thermal capacity
DE102006041345A1 (de) * 2006-09-01 2008-03-13 Wilo Ag Verfahren zum Betrieb eines Rohrnetzes
DE102006052124A1 (de) * 2006-11-06 2008-05-15 Danfoss A/S Abgleichsystem für eine Fußbodentemperierungs-Anordnung
DE102006053200A1 (de) * 2006-11-10 2008-05-15 Theodor Heimeier Metallwerk Gmbh Heiz- oder Kühlanlage
US20080179416A1 (en) * 2007-01-26 2008-07-31 Johnson David E Modulation control of a hydronic heating system

Also Published As

Publication number Publication date
DE202010017728U1 (de) 2012-09-12
CA2752478A1 (en) 2010-08-26
FI20095148A (fi) 2010-08-19
DE10705648T1 (de) 2012-10-11
EP2399079B1 (en) 2018-04-18
WO2010095092A3 (en) 2012-01-26
DE10705648T8 (de) 2013-04-25
US20110290470A1 (en) 2011-12-01
WO2010095092A2 (en) 2010-08-26
CA2752478C (en) 2017-04-18
EP2399079A2 (en) 2011-12-28
FI20095148A0 (fi) 2009-02-18

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI121551B (fi) Pinnan alaisen lämmityksen/jäähdytyksen ohjaus
FI121579B (fi) Lämmitys-/jäähdytysjärjestelmän ohjaus
US8708244B2 (en) Control of a system with a large thermal capacity
FI121552B (fi) Lämmitys-/-jäähdytysjärjestelmän ohjaus
RU2575961C2 (ru) Способ регулирования объемного потока обогревающей и/или охлаждающей среды, протекающей через теплообменники в обогревающей или охлаждающей установке
KR100985391B1 (ko) 개별난방 제어 시스템에서 난방 부하 변동에 따른 보일러의제어방법 및 이를 이용한 개별난방 제어 시스템
JP4558597B2 (ja) 放熱管及び空調システム
RU2655154C2 (ru) Способ регулирования заданного значения температуры теплопередающей среды
FI122650B (fi) Menetelmä, lämmönsiirtojärjestelmä, säätöjärjestelmä ja tietokoneohjelmatuote lämmönsiirtojärjestelmän ohjaamiseksi
US11105525B2 (en) Method for heating or cooling rooms in a building
US7327950B2 (en) Semi-instantaneous water heater system
EP2220439B1 (en) Controlling under surface heating/cooling
JP2015206568A (ja) 空調システムおよび空調システムの制御方法
US20090234506A1 (en) Method for Controlling and/or Regulating Room Temperature in a Building
JP2006029173A (ja) 送水ポンプ制御システム
JP2003194346A (ja) 床暖房設備
JP2997638B2 (ja) 熱供給システム
CN102866715B (zh) 一种实验室墙体温度的控制方法及装置
JPS6155544A (ja) 貯湯式給湯装置

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed