FI121547B - Menetelmä päällysteverhon stabiloimiseksi verhopäällystyksen yhteydessä ja menetelmää soveltava järjestely - Google Patents

Description

Menetelmä päällysteverhon stabiloimiseksi verhopäällystyksen yhteydessä ja menetelmää soveltava järjestely

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä päällysteverhon stabiloimi-5 seksi verhopäällystyksen yhteydessä, jossa menetelmässä päällystysaine ap-plikoidaan liikkuvan materiaalirainan yläpuolelle sijoitetusta verhopäällyste-laitteesta päällysteverhon muodostavana virtana materiaalirainan pinnalla sijaitsevaan iskupisteeseen, ja jossa menetelmässä suoritetaan rajakerrosil-man poisto ennen päällystysaineen applikointia kuiturainan pinnalle. Lisäksi 10 esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmää soveltavaan järjestelyyn.

Päällystettyjen paperilajien ja päällystyksen yleistyessä asetetaan päällystys-prosesseille ja -laitteille kasvavia vaatimuksia. Päällystyksessä, tarkemmin sanoen pigmenttipäällystyksessä paperin pinnalle muodostetaan päällys-15 teseoskerros päällystysasemalla, jonka jälkeen suoritetaan ylimääräisen veden kuivaus. Päällysteseoskerroksen muodostaminen voidaan jakaa päällys-teseoksen vientiin paperin pinnalle eli applikointiin sekä lopullisen päällyste-määrän säätöön. Tärkein pigmenttipäällystysmenetelmä on niin sanottu terä-päällystys, jossa päällystemäärä säädetään niin sanotun kaavinterän avulla.

20 Yleisimmät teräpäällystysasematyypit ovat sivelytelalla varustettu teräpäällys-tin ja suutinapplikoinnilla varustettu teräpäällystin. Lisäksi päällystyksessä käytetään niin sanottua filminsiirtopäällystintä, jotka ovat yleistyneet viime aikoina, o w 25 Uutena tekniikkana käyttöön ovat tulossa verhopäällystimet, jotka voidaan i v jaotella raosta syöttäviin (slot-fed) ja tasolta syöttäviin (slide-fed) päällysti en o miin. Tasolta syöttävässä verhopäällystimessä päällystettä syötetään suu-

X

£ tinyksikön avulla kaltevalle tasolle, jota pitkin päällyste valuu kohti syöttöhuu- £] Ien muodostavaa tason reunaa, jolloin verho muodostuu päällysteen tippues- £ 30 sa syöttöhuulelta. Raosta syöttävissä applikointipalkeissa päällyste pumpa- o ^ taan jakokammion kautta kapeaan pystysuoraan rakoon, jonka huulella ver- 2 ho muodostuu ja tippuu radalle. Päällystettä voidaan levittää yhdessä tai useammassa kerroksessa.

Erilaisia paperi- ja kartonkilajeja on olemassa lukuisia erilaisia ja ne voidaan 5 jakaa neliöpainon mukaan kahteen luokkaan: papereihin, jotka ovat yksikerroksisia ja neliöpaino 25-300 g/m2 ja kartonkeihin, jotka on valmistettu mo-nikerrostekniikalla ja neliöpaino 100-600 g/m2. Kuten huomataan, on paperin ja kartongin välinen raja liukuva sillä neliöpainoltaan kevyimmät kartongit ovat kevyempiä kuin painavimmat paperit. Yleensä paperia käytetään paina-10 miseen ja kartonkia pakkaamiseen. Paperit ja kartongit voivat olla päällystettyjä tai päällystämättömiä.

Seuraavana esitetyt kuvaukset ovat esimerkkejä nykyisin käytössä olevista päällystettävien kuiturainojen arvoista ja niissä saattaa esiintyä huomattavia 15 vaihteluja annetuista arvoista. Kuvaukset perustuvat pääosin lähdejulkaisuun Papermaking Science and Technology osa Papermaking Part 3, Finishing, toim. Jokio, M., julk. Fapet Oy, Jyväskylä 1999, 361 s.

Päällystetty aikakausilehtipaperi (LWC=Light weight coated) sisältää mekaa-20 nista massaa 40-60%, valkaistua havupuusellua 25^10% ja täyte- ja päällys-tysaineita 20-35%. Yleisinä arvoina LWC-paperille voidaan pitää seuraavia: neliöpaino 40-70 g/m2, Hunter-kiilto 50-65%, PPS S10-karheus 0.8-1.5 pm (offset) ja 0.6-1.0 pm (roto), tiheys 1100-1250 kg/m3, vaaleus 70-75% ja o opasiteetti 89-94%.

oj 25 v Yleisinä arvoina MFC-paperille (machine finished coated) voidaan pitää seu- o raavia: neliöpaino 50-70 g/m2, Hunter-kiilto 25-70%, PPS S10-karheus | 2.2-2.8 pm, tiheys 900-950 kg/m3, vaaleus 70-75% ja opasiteetti 91-95%.

CM

CM

jg 30 Yleisinä arvoina FCO-paperille (film coated offset) voidaan pitää seuraavia: o ^ neliöpaino 40-70 g/m2, Hunter-kiilto 45-55%, PPS S10-karheus 1.5-2.0 pm, tiheys 1000-1050 kg/m3, vaaleus 70-75% ja opasiteetti 91-95%.

3

Yleisinä arvoina MWC-paperille (medium weight coated) voidaan pitää seu-raavia: neliöpaino 70-90 g/m2, Hunter-kiilto 65-75%, PPS S10-karheus 0.6-1.0 pm, tiheys 1150-1250 kg/m3, vaaleus 70-75% ja opasiteetti 89-94%.

5 HWC:lla (heavy weight coated) on neliöpaino 100-135 g/m2 ja se voidaan päällystää jopa useammin kuin kaksi kertaa.

Päällystetyissä sellupohjaisissa puuvapaissa painopapereissa eli hienopape-10 reissä (WFC) päällystemäärät vaihtelevat suuresti vaatimusten ja käyttötarkoituksen mukaan. Seuraavassa tyypillisiä arvoja yhteen ja kahteen kertaan päällystetylle sellupohjaiselle painopaperille: yhteen kertaan päällystetty neliöpaino 90 g/m2, Hunter-kiilto 65-80%, PPS S10-karheus 0.75-2.2 pm, vaaleus 80-88% ja opasiteetti 91-94% ja kahteen kertaan päällystetylle neliö-15 paino 130 g/m2, Hunter-kiilto 70-80%, PPS S10-karheus 0.65-0.95 pm, vaaleus 83-90% ja opasiteetti 95-97%.

Kartongit muodostavat varsin heterogeenisen ryhmän sisältäen neliöpainol-taan korkeat lajit, joiden neliöpaino voi olla jopa 500 g/m2 ja neliöpainoltaan 20 alhaiset lajit, joiden neliöpaino on noin 120 g/m2, lajit voivat olla primaarikui-tupohjaisesta jopa 100 % kierrätyskuitupohjaiseen ja päällystämättömästä moninkertaisesti päällystettyihin. Päällystettyjä kartonkeja ovat seuraavat: - primäärikuitupohjainen (taivekartonki (FBB=folding boxboard), valkaistu o sellukartonki (SBS=solid bleached board), nestepakkauskartonki (LPB=liquid ° 25 packaging board), päällystetty valkopintainen pintakerros (coated white top v liner, carrier board)

CD

0 - kierrätyskuitupohjainen (valkopintainen harmaapahvi (WLC=white lined 1 chipboard), päällystetty kierrätyskartonki).

(M

(M

g 30 Verhopäällystys soveltuu periaatteessa kaikkien edellä mainittujen päällystet- o ^ tävien lajien valmistamiseen. Verhopäällystyksellä ei päästä samanlaiseen 4 sileyteen kuin teräpäällystyksellä, mutta sillä saavutettu peittävyys on terä-päällystystä parempi. Verhopäällystys edustaa tällä alalla varsin uutta tekniikka ja sitä kehitettäessä on identifioitu monia menetelmän kehityspotentiaalin hyödyntämiseen tähtääviä tehtäväalueita.

5

Eräs tehtäväalue on päällysteverhon käyttäytymisen hallinta eli pyritään siis mahdollisimman stabiilisti käyttäytyvään päällysteverhoon. Verhopäällystyk-sen yhteydessä tunnetaan jo ennestään menetelmiä ja laitteita, joiden tarkoituksena on parantaa päällysteverhon käyttäytymisen hallintaa ja siten paran-10 taa päällystyksen laatua. Yksi keskeinen päällysteverhon hallintaan vaikeuttava tekijä on etenevän materiaalirainan pinnalle, nimenomaan päällystettävälle pinnalle muodostuva rajakerrosilma. Tässä materiaalirainan pinnan läheisyydessä olevassa ilmakerroksessa ilma on tempautunut materiaalirainan mukaan ja virtaa sen kulkusuuntaan. Rajakerrosilman virtauksella on haitalli-15 nen vaikutus päällysteverhon käyttäytymiseen erityisesti iskupisteen alueella. Tämän vuoksi rajakerrosilman vaikutus pyritään eliminoimaan iskupistettä edeltävällä alueella. Muutoin on vaarana, että rajakerrosilma rikkoo verhon rakenteen tai ainakin häiritsee sen virtausta ja häiritsee päällysteen applikoi-tumista kuiturainaan vaikuttaen siten erittäin haitallisesti päällystyksen loppu-20 tulokseen.

Tämän ehkäisemiseksi on esitetty erilaisia menetelmiä ja välineitä rajakerrosilman aiheuttamien häiriöiden vähentämiseksi ja ilmanpaineiden hallitse-o miseksi päällysteverhon alueella ja päällysteverhon yleiseksi stabiloimiseksi.

™ 25 Esimerkiksi hakemusjulkaisusta WO 03/053597 on esitetty ilmanpoistoväli- v neet, joilla rajakerrosilma poistetaan imemällä ilmaa iskupisteen edessä ole- σ> ° valta alueelta. Lisäksi on esitetty kaksi ilmansyöttöä, joilla korvataan il- £ maimua vastaava kaasuvirtaus ja hallitaan samalla ilman virtausta verhon £] edessä olevalla alueella. Tässä siis päällysteverhon edessä olevalla alueella g 30 tarkoitetaan materiaalirainan tulosuuntaan päin olevaa päällysteverhon puol- o 8 ta.

5

Julkaisusta EP 1142647B1 tunnetaan laite, jossa verhon eteen on jäljestetty olennaisen suljettu tila, johon syötetään kaasua tilaan järjestetyllä syöttöväli-neellä sekä vastaavasti imetään ilmaa pois. Tarkoituksena on muodostaa ha-lutunsuuruinen ilmanpaine päällysteverhon alueelle sekä lisäksi poistaa rai-5 nan mukana liikkuva rajailmakerros ja korvata se kaasukerroksella. Lisäksi päällysteverhon edessä olevan tilan eteen on järjestetty kaasunpoistokam-mio, jossa on välineet kaasun poistamiseksi tilasta. Kaasun virtaukset kammion sisällä eivät kuitenkin ole erityisen hallittuja saati laminaareja.

10 Edelleen hakijan aiemmassa hakemuksessa FI 20055094 on esitetty menetelmä rajakerrosilman poistamiseksi, jossa ilmaa puhalletaan liikkuvan mate-riaalirainan pinnalle viistossa kulmassa materiaalirainan kulkusuuntaan nähden vastakkaisessa suunnassa. Lisäksi painetasoa hallitaan syöttämällä isku-pisteen alueelle stabilointi-ilmaa iskupisteen edessä materiaalirainan kul-15 kusuuntaan nähden viistossa kulmassa ja materiaalirainan kulkusuuntaan päin sekä poistaa tämä stabilointi-ilma sen syötön edessä olevasta kohdasta.

Eräs toinen päällystyksen lopputulokseen vaikuttava merkittävä tekijä on ilmavirtausten hallinta ennen päällysteverhoa sekä päällysteverhon yli sen eri 20 puolilla vaikuttavien ilmanpaineiden eron hallinta. Tämä on edellytyksenä päällysteverhon häiriöttömälle virtaukselle iskupisteeseen asti.

Rajakerrosilman poistamiseksi on käytössä periaatteessa kolme keskeistä 0 menetelmää eli mekaaninen kaavaus, rajakerrosilman imu ja kaavauspuhal- ^ 25 lus. Näiden menetelmien eräs haittapuoli on niiden taipumus voimistaa tai v entisestään sekoittaa näitä päällysteverholle haitallisia ilmavirtauksia päällys-

CD

o teverhoa edeltävässä kaasutilavuudessa. Samoin häiriöitä aiheutuu päällyste- | verhon yli vallitsevalle paine-erolle. Paine-ero ei siis pysy vakiona vaan sen £{ heilahtelu aiheuttaa päällysteverhon sijaintiin vaihtelua ja muutoinkin häiriöi-

Jg 30 tä verhon virtauksen kannalta.

o o C\l 6

Edellä mainituista rajakerrosilman poistomenetelmistä käytännössä toimi-vimmaksi on havaittu kaavauspuhallus. Rajakerrosilman poisto kaavauspuhal-luksen avulla vaatii varsinkin materiaalirainan suuremmissa nopeuksissa suhteellisen suurta puhallusta niin ilmamäärän kuin puhallusnopeudenkin osalta. 5 Jotta kaavauspuhallus toimisi halutulla tavalla, tulisi sen tapahtua 2-10 mm päässä radasta. Ja mitä nopeammin materiaaliraina kulkee, sen lähempänä puhalluksen tulisi tapahtua rataan nähden.

Käytännössä tästä kuitenkin seuraa vääjäämättä eräs keskeinen kaavauspu-10 halluksen haitta eli ejektoriefektin syntyminen erityisesti puhalluksen jättö-puolelle. Koska hyvän kaavaustuloksen aikaansaamiseksi puhalluksen tulee olla riittävän suuri ja tapahtua tarpeeksi lähellä verhoa, seuraa suuresta puhallusmäärästä suuri korvausilman virtaus päällysteverhon ja rajakerrosilman kaavauslaitteiden välillä.

15

Samoin ajo-olosuhteiden muutokset asettavat haasteita päällysteverho hallinnalle. Ratanopeus määrittelee suuressa määrin sen, kuinka voimakkaasti rataa vasten tulee puhaltaa, jotta saadaan syntymään tilanne, jossa vastapu-hallus aiheuttaa imun sen etupuolelle, eli aiheutetaan korvausilman tarve.

20 Puhallusnopeutta siis säädetään ratanopeuden funktiona lähinnä empiirisesti määritettyjen kaavojen mukaisesti. Normaalisti, kun puhalluksen määrää joudutaan muuttamaan, esimerkiksi juuri ratanopeutta muutettaessa, muuttuu samalla myös kaavauslaitteiden ja päällysteverhon välissä virtaavan kor- 0 vausilman määrä. Virtausnopeuden muutos aiheuttaa samalla myös paine- w 25 muutoksen päällysteverhon ja kaavauspuhallinlaitteen välissä.

1 I

CD

° Jotta päällysteverho pysyisi mahdollisimman vakaana myös ratanopeuden I muutoksissa ja vastaavissa tilanteissa, tulisi päällysteverhoa ympäröivän kaa- £{ sutilavuuden virtauksia hallita ilmavirtausten muutoksista huolimatta. Kaa- g 30 vauspuhalluksen voimakkuuden vaihtelut aiheuttavat selkeitä muutoksia il- o man virtauksiin päällysteverhon ympärillä sekä verhon yli vaikuttavaan paine-eroon. Jos kompensoivia toimia ei suoriteta tai ne eivät yksinkertaisesti ole 7 suoritettavissa, päällysteverhon stabiilisuus enemmän tai vähemmän häiriintyy.

Eräänä ratkaisuna ongelman haitallisten ilmavirtausten välttämiseksi on esi-5 merkiksi julkaisussa US 6,666,165 B2 esitetty ratkaisu, jossa kaavauspuhal-luksen yhteydessä käytetään suojaavaa lisäelintä 14, joka muodostaa samalla suojaavan kuvun kaavauspuhalluksen ja muun ympäristön välille. Kaavaus-puhallus tapahtuu tämän suojakuvun sisäpuolelle rajatussa tilassa. Ratkaisun avulla pyritään estämään kaavauspuhalluksen haitallisia vaikutuksia ilman 10 virtailuun päällysteverhon ja kaavauspuhalluslaitteiston välisessä kaasutila-vuudessa.

Ongelmana on kuitenkin edelleen päällysteverhon stabiilisuuteen liittyvät ongelmat. Mm. kaavauspuhalluksen vaatiman korvausilman virtaus kuvun sisäl-15 le varsinkin jättöreunan kautta lisää ilman pyörteisyyttä päällysteverhon läheisyydessä eikä keinoja ilmavirtausten hallitsemiseksi kaavauspuhaltimen ja päällysteverhon välisessä tilassa ole muutoinkaan esitetty. Päällysteverhon ja rajakerrosilman kaavainlaitteiden välille syntyvien ilmavirtausten hallinnalla on kuitenkin huomattu olevan suuri merkitys päällysteverhon stabiilisuuden 20 kannalta.

Edellä mainittujen tunnetun tekniikan mukaisten ratkaisujen yleinen ongelma on huonosti hallittujen ilmavirtausten haitallinen vaikutus päällysteverhon o käyttäytymiseen. Ongelmia pahentaa lisäksi vielä se, että päällysteverhon w 25 stabiilisuuden kannalta olisi eduksi, että verhon eri puolilla vallitsisi pieni pai- ^7 ne-ero. Ja tämän paine-eron pitäisi ennen kaikkea pysyä mahdollisimman σ> <=> vakaana. Edellä esitetty imuilmiö ja sen aikaansaamat virtaukset samoin kuin £ muidenkin rajakerrosilman poistamiseksi tarkoitettujen menetelmien aiheutti tamat pyörteilyt päällysteverhon edellä vaikeuttavat kuitenkin tätä paine-eron g 30 hallintaa olennaisella tavalla. Lisäksi on havaittu, että päällysteverho aiheut- o ^ taa vielä oman rajailmakerroksensa ja siihen liittyvät ongelmat.

8

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tai ainakin olennaisesti vähentää näitä edellä mainittuja haittakohtia. Keksinnön tehtävänä on saada aikaan menetelmä, jonka avulla voidaan eliminoida mahdollisimman yksinkertaisella ja luotettavalla tavalla päällysteverholle haitallisia ilmavirtauksia, joita 5 rajakerrosilman poistamiseksi tarkoitetut eri menetelmät ja välineet osaltaan vielä voimistavat.

Edellä mainittujen tehtävien ratkaisemiseksi on esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle tunnusomaista se, mitä ilmenee patenttivaatimuksen 1 10 tunnusosassa. Keksinnön mukaiselle järjestelylle tunnusomaiset piirteet ilmenevät puolestaan patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkeistä. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa.

Keksinnön mukaisesti päällysteverhon välittömään yhteyteen järjestetään 15 ympäröivästä kaasutilavuudesta halutulla tavalla ominaisuuksiltaan eroavan kaasun tai kaasuseoksen muodostama suojavyöhyke. Sen ominaisuudet ja virtaukset on järjestetty säädeltäviksi olennaisesti ympäröivää kaasutilavuutta paremmin. Vyöhyke muodostaa päällysteverhon kannalta kaasumaisen, olennaisesti samaan suuntaan kulkevan suojapatjan, joka ikään kuin tukee pääl-20 lysteverhon liikettä päällysteverhon irtoamisesta aina iskupisteeseen asti. Yksi tai useampi kaasuvyöhykkeen eri ominaisuuksista kuten virtausnopeus ja virtauksen suunta, samoin kuin vyöhykkeen paksuus rainan kulkusuunnassa, koostumus, lämpötila sekä myös painetaso voidaan valittujen välineiden avul-o la säätää halutuiksi tai sovittaa päällysteverhon ominaisuuksien mukaisesti.

25 Kaasuvyöhykkeen avulla pyritään päällysteverholle näin tarjoamaan mahdolli- v simman edulliset olosuhteet onnistuneen applikoitumisen sekä hyvän päällys- o o telaadun takaamiseksi.

X

CC

Q_ £] Käytettäessä keksinnön mukaista ratkaisua verhopäällystyksen yhteydessä, ja g 30 varsinkin rajakerrosilman poiston yhteydessä sekä vielä erityisesti rajaker- o ° rosilman kaavauspuhalluksen yhteydessä, saadaan eliminoitua haitallisten 9 virtausten sekä rajailmakaavauksen aiheuttaman ejektori-ilmiön voimistamien haitallisten ilmavirtausten vaikutus päällysteverhoon.

Suojavyöhykkeen muodostava, edullisesti ilmasta koostuva kaasuvirta saate-5 taan kulkemaan tasaisena laminaarisena virtauksena päällysteverhon vierellä tukien sen kulkua. Ympäröivässä kaasutilassa esiintyvän ilman pyörteilyn vaikutuksien ulottuminen päällysteverhoon asti estetään ja painevaihtelut eliminoidaan, jolloin verhon stabiilisuus olennaisesti paranee olosuhteissa tapahtuvista muutoksista riippumatta.

10

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Kuvio la esittää sivukuvantona tunnetun tekniikan mukaista rajakerrosilman 15 poistoa mekaanisen kaavauksen avulla,

Kuvio Ib esittää tunnetun tekniikan mukaista imujärjestelyä rajakerrosilman poistamiseksi, 20 Kuvio le esittää rajakerrosilman poistamista tunnetun tekniikan mukaisesti kaavauspuhallusjärjestelyn avulla,

Kuvio 2 esittää erästä suoritusmuotoa järjestelystä, jossa sovelletaan esillä o olevan keksinnön mukaista menetelmää, ja oj 25 v Kuvio 3 esittää erästä lisäsuoritusmuotoja keksinnön mukaista menetelmää 05 ° soveltavasta järjestelystä, jossa ohjainelimeen on lisäksi järjestetty

X

£ aukkoja,

(M

(M

g 30 Kuvio 4 esittää erästä suoritusmuotoa korvausilman kuristukseen liittyen, o o

(M

10

Kuvio 5 esittää erästä toista suoritusmuotoja korvausilman kuristusta tai säätöä varten.

Kuvioissa la-lc on esitetty tunnetun tekniikan mukaisia ratkaisuja verho-5 päällystyksen yhteydessä rajakerrosilman poistamiseksi. Viitenumerolla 11 merkitty verhopäällystin on sijoitettu olennaisesti radallaan etenevän materi-aalirainan W yläpuolelle. Piirustuksen kuviossa esitetyissä esimerkeissä käytetään yksinomaan tasolta syöttävää verhopäällystintä, mutta keksintö soveltuu aivan yhtä hyvin myös raosta syöttävään verhopäällystimeen.

10

Rata W on tässä tuettu tuentaelementtinä 15 toimivan telan avulla, jota vasten materiaaliraina W tukeutuu. Tuentaelementin 15 materiaalirainaa W tukeva pinta voi olla suora tai esim. kaareva, esimerkiksi liikkumaton tukikenkä tai pyörivä tuentatela, jonka vaipan mukana materiaaliraina W liikkuu osan 15 tukitelan kehän suuntaista matkaa. Esillä olevan keksinnön mukainen ratkaisu ei kuitenkaan edellytä erityisen tuentaelementin käyttöä. Verhopäällysti-meltä 11 tuleva päällysteverho 2 applikoidaan halutulla korkeudelta liikkuvan materiaalirainan W pinnalle iskupisteeseen 12.

20 Nyt ratkaistavana oleva ongelma periytyy varsinkin rajakerrosilman 5 aiheuttavasta ilmiöstä. Rajakerrosilma 5 on eräänlainen ohut virtaavaa ilmapatja, joka liikkuu olennaisesti rainan pinnassa sen kulkusuunnassa. Rajailmakerros aiheuttaa merkittäviä ongelmia sekä päällysteen tasaiselle applikoitumiselle 0 materiaalirainan pinnalle että haittaa osaltaan myös päällysteverhon stabiilia w 25 virtausta.

1 I

O) <=> Tyypillisiä tunnetun tekniikan mukaisia, materiaaliradan W etenemissuunnas- | sa iskupistettä 12 edeltävällä alueella rajakerrosilman 5 poistoon tarkoitettuja £] välineitä ovat kuviossa la esitetty puhalluskaavainlaite 17, jolla rajakerrosil- g 30 man pääsy iskupisteeseen 12 asti estetään olennaisesti vastakkaissuuntaisel ta ^ la kaavauspuhalluksella, kuviossa Ib esitetty imulaite 18 rajakerrosilman 11 imemiseksi pois ennen iskupistettä 12 sekä kuviossa le, esitetty mekaaninen kaavain 19.

Kuviossa la-lc esitetyn rajakerrosilman poistovälineiden 6 ja päällysteverhon 5 2 väliseen tilaan 39 muodostuu herkästi päällysteverhon 2 stabiilisuuteen haitallisesti vaikuttavia ja sangen hallitsemattomia ilmavirtauksia 7. Lisäksi nämä turbulenssimaisiksikin kutsuttavissa olevat ilman pyörteilyt hankaloittavat paine-eron hallintaa päällysteverhon yli sen etupuolen 13 ja takapuolen 14 välillä.

10

Esimerkkinä tunnetusta tekniikasta tähän ongelmaan liittyen voidaan ottaa julkaisussa US 6,666,165 B2 esitetty järjestely, jossa kaavauspuhallustoimin-to on erotettu muusta kaasutilavuudesta kupumaisen lisäelimen (14) avulla. Sen avulla on samalla pyritty vähentämään kaavauspuhalluksen suoria vaiku-15 tuksia ilman hallitsematonta virtailua ympäröivässä kaasutilavuudessa.

Ratkaisun avulla ei kuitenkaan pystytä hallitsemaan ilman pyörteilyä päällysteverhon välittömässä läheisyydessä. Kaavauspuhalluksen yhteydessä esiintyy lisäksi edellä selostettu erityisongelma eli tarvittava puhalluksen teho 20 riippuu rata nopeudesta. Rataa pitää yleensä puhaltaa sellaisella teholla, että saadaan syntymään tilanne, jossa vastapuhallus aiheuttaa imun sen etupuolelle, eli aiheutetaan korvausilman tarve. Puhallusnopeutta säädetään käytännössä ratanopeuden funktiona kokeellisesti määritettävien kaavojen mu-o kaisesti. Vastapuhalluksen määrän kasvaessa kasvaa myös korvausilman tar- w 25 ve. Myös imuperiaatteella toimivassa rajailman poistossa pätee periaatteessa v sama filosofia eli nopeuden lisääntyessä vastaavasti imutehoa pitää lisätä ja 0 korvausilman määrä kasvaa.

CC

CL

Kaasutilavuudessa 39 esiintyvien virtausten hallinnan lisäksi ongelmia tuottaa g 30 myös päällysteverhon 2 itsensä aiheuttamat häiriöt. Varsinkin päällystever- o ^ hon korkeudesta nimittäin riippuu kuinka paljon verho itse tempaa mukaansa ilmaa iskupisteen alueelle. Kyse on eräänlaisesta päällysteverhon omasta ra- 12 jailmakerroksesta, jolla osaltaan on haitallinen vaikutus verhon stabiilisuuteen ja käyttäytymiseen. Jos tätä ilmavirtausta ei hallita mitenkään, se turbulentoi-tuu ja aiheuttaa verhon "lepatusta". Esimerkiksi julkaisun US 6,666,165 B2 ratkaisu ei tarjoa mitään keinoa näihin virtaushäiriöihin.

5

Kuvioon 2 samalla jo viitaten ilmavirtausten hallinnassa on oleellista estää ilman pyörteily päällysteverhon 2 edessä olevassa tilassa 13 sekä erityisesti päällysteverhon välittömässä läheisyydessä. Turbulenttisuuden vaikutusta päällysteverhoon on nyt keksinnönmukaisesti ratkaisevasti vähennetty muo-10 dostamalla päällysteverhon kanssa kontaktissa virraten, suojavyöhykkeenä toimiva kaasupatja 31, 32. Se on edullisesti järjestetty viilaavaksi sopivimmin päällysteverhon suuntaan ja ennen kaikkea edullisesti mahdollisimman la-minaarisena. Kaasuverho muodostetaan tuomalla se edullisesti heti päällysteverhon muodostumisen ja irtoamisen jälkeen sen kanssa kontaktiin päällys-15 teverhon virtausnopeuteen ja suuntaan sovitettuna. Kaasuverho voidaan muodostaa joko ympäristön kaasumateriaalista tai erillisen syötön avulla.

Kuviossa 2 on siis esitetty eräs edullinen keksinnön mukaista menetelmää soveltava ratkaisun suoritusmuoto. Rajakerrosilman poistoa varten on tässä 20 esimerkissä järjestetty kaavauspuhallinlaite 17. Rajakerrosilman 5 virtaus iskupisteelle 12 estetään puhallettavan, materiaalirainan W kulkusuuntaan R nähden ainakin yhden liikekomponentin osalta vastakkaissuuntaisen ilmavirran 21 avulla. Puhallettavan ilmavirtauksen 21 synnyttämän ejektori-ilmiön o aikaansaa imun, jonka mukana ilmaa virtaa kaavauspuhaltimen ja päällystepä 25 verhon 2 välisen tilan 4 kautta vastavirtaan materiaalirainan R kulkusuuntaan v nähden.

G)

O

| Suojakaasun hallittua tuontia ja kaasuvyöhykkeen muodostamista varten on gj kuvion 2 suoritusmuodossa järjestetty pääIlystyslaitteen syöttöhuulen 37 yh- g 30 teyteen mahdollisimman lähelle päällysteverhon irtoamispistettä 34 järjestet- o ^ ty edullisesti syöttövälineet 36. Esimerkiksi päällystyspalkin syöttöhuulen ala pinnan yhteyteen järjestetystä jakotukista tai vastaavista välineistä 36 syöte- 13 tään ilmaa tai muuta kaasuseosta, jolla voi olla haluttu kosteus ja lämpötila ja muut halutut ominaisuudet. Päällysteverhon tavoin alas suuntaavat kaasu-verhot voidaan järjestää virtaamaan niin päällysteverhon etu- kuin takapuolellekin.

5 Käytettävä kaasu voi olla esimerkiksi vedellä kostutettu, halutun lämpöinen ilma tai muu vastaava olennaisen inertti kaasuseos tai kaasu. Kaasuun voidaan samoin lisätä esimerkiksi sumumaisessa muodossa valittuja lisäaineita tai käsittelyaineita, jotka päällysteverhon tai rainan kanssa kontaktiin joutu-10 essaan vaikuttavat halutulla tavalla niiden ominaisuuksiin.

Edullisesti suojakaasun syötön virtausnopeus VI järjestetään ainakin päällysteverhon nopeuden V2 suuruiseksi, tyypillisesti luokkaa 2-3 m/s. Haluttaessa virran nopeus voidaan järjestää aina verhonnopeuden monikerraksi asti. Kaa-15 suvyöhykkeen paksuus SI on puolestaan edullisesti järjestettävissä välille 0-100 mm. Edullista on suunnata suojakaasu virtaamaan olennaisesti päällysteverhon suunnassa ainakin verhon välittömässä läheisyydessä.

Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisesti, voidaan kaasuvyöhyke 20 31 myös muodostaa rainan kulkusuunnan suhteen päällysteverhon etupuolel le sijoitettavan ohjainelimen 20 avulla. Se jää siis toisin sanoen kaasuvyöhyk-keen 31 ja muun ympäröivän kaasutilavuuden 39 väliin. Ohjainelin erottaa kaasuvirtauksesta halutun suuruisen osan kaasuvyöhykettä 31 varten. Järjes- 0 telyllä voidaan jo sellaisenaan saada aikaan tämän kaasuverhon 31 luontai-25 nen alaspäin suuntautuva liike sekä päällysteverhon 2 kannalta mahdollisiin- v man häiriötön käyttäytyminen. Edullisesti kaasuvyöhykkeenä 31 kulkeva ilma O) <=> ohjataan iskupisteen 12 ohitettuaan ohjainelimen 20 alitse tai mahdollisesti | ainakin osittain myös siihen järjestettyjen lävistysten tai soveltuvien aukkojen 28 läpi korvausilmaksi kaavainpuhaltimelle, kuten on havainnollistettu kuvion g 30 3 mukaisessa perspektiivisessä esityksessä.

o o

(M

14 Tämä keksinnön suoritusmuoto soveltuu hyvin juuri kaavauspuhalluksen yhteyteen. Kaavainpuhallusvälineiden ja ohjainelimen 20 väliin muodostuu kaa-suvyöhykkeen 31 lisäksi toinen virtauskanava tai -rako 22, jota kautta loppu-osuus kaavainpuhalluksen edellyttämästä korvausilmasta voidaan ohjata vir-5 taamaan.

Ohjainelin 20 on sijoitettu puhallusvälineiden ja verhon väliin edullisesti pääl-lysteverhon suuntaisesti, esimerkiksi olennaisen pystysuorassa tai toiselta puolelta pinnaltaan päällysteverhoon nähden joko suorassa tai vinossa kul-10 massa. Ohjainelimen muoto voi olla joko suora tai esimerkiksi kupera tai kovera. Samoin voidaan myös käyttää ainakin osan matkaa vinosti päällyste-verhoon nähden muotoiltua ohjainelintä. Vastaavasti poikkileikkauskin voi olla muukin kuin tasapaksu levy.

15 Ohjainelimen muotoilulla voidaan osaltaan vaikuttaa ilmavirtausten ohjailuun. Vaikka tässä puhutaan vain yhdestä ohjainelimestä 20, voi elimiä olla myös useampia tai elin voi koostua useammasta osasta. Olennaista ohjainelimen mitoituksessa ja sijoittamisessa on mm. se, että ilmavirtaus päällysteverhon ja rajakerrosilman poistovälineiden yhteydessä on jaettavissa ohjainelimen tai 20 -elimien avulla yhteen tai useampaan osaan siten, että ilmavirtaukset muilla alueilla eivät pääse häiritsemään päällysteverhon ja ohjainelimen välillä tapahtuvaa virtausta. On myös mahdollista järjestää ohjainelin myös päällyste-verhon takapuolelle 14, kuten on merkitty viitenumerolla 20c.

o w 25 Ohjainelimen paikka järjestetään edullisesti säädettäväksi niin pystysuorassa v kuin vaakasuorassa. Ilmavirtauksen jakaumaa voidaan säätää sekä oh- o 0 jainelimen tilan yläpuolelle rakenteisiin jäävällä raolla 33 että puhalluskaa- 1 vauslaitteiden ja ohjainelimen välisen raon 22 kokoa muuttelemalla.

(M

(M

g 30 Kaavainpuhaltimen ilmasuuttimen yhteyteen voidaan järjestää erityisesti vaa- o ° kasuuntaisessa suunnassa rakoon 22 vaikuttava elin kuten on merkitty viite numeroilla 44, 45. Elimen avulla sen ja ohjainelimen 20 verhon välinen rako 15 22 on muodoltaan ja/tai kooltaan säädettävissä. Tämä ilmamäärän kuristamiseen tai säätöön käytettävä elin voi olla esimerkiksi joko ilmasuuttimen yläpuolelle järjestetty säätölevy 44 tai vaihtoehtoinen säätöelin kuten esimerkiksi raon 22 puolelle järjestettävä painekäyttöinen palje-elin tai vastaava muo-5 doltaan ja kooltaan säädettävissä oleva ohjain- tai kuristuselin 45. Kaksi suoritusmuotoa ilmenee tarkemmin kuvioissa 4 ja 5. Myös muita tunnetun tekniikan mukaisia elimiä voidaan ajatella käytettävän ilmavirtauksen säätöön raon 22 osalta.

10 Keksinnön tämän suoritusmuodon mukaista ohjainelintä 20 ohjaamalla voidaan hallitummin säätää ja stabiloida päällysteverhon 2 edessä kulkeva ilmavirtaus 31. Juuri halutun suuruinen osa kaavauspuhalluksen imemästä ilma-määrästä 49 on kulloinkin erotettavissa ja ohjattavissa kulkemaan ohjaimen ja kaavainpuhaltimen välistä. Ohjainelimen 20 ja rajakerrosilman poistolait- 15 teiden 6 väliin jäävän tilan läpi ilma on ohjattavissa virtaamaan edelleen varsin vapaasti imuilmiön aiheuttaman korvausilman kokonaistarpeen täyttämiseksi. Samoin ohjainelimen 20 tällä puolella ei ilmavirtauksen pyörteilystä aiheudu nyt olennaista haittaa päällysteverhon stabiilisuuden kannalta.

20 On tärkeää, että ohjainelimen tai ohjainelinten sijoitus ja mitoitus valitaan oikein, jotta saadaan aikaan halutunlainen kaasuvirtauksen vyöhyke päällysteverhon tueksi. Ilman pyörteily ohjainelimen 20 ja päällysteverhon välissä on estettävissä mahdollisimman tehokkaasti asettamalla ohjainelin 20 mah-o dollisimman lähelle päällysteverhoa 2. Ohjainlevynä 20 toimivan välilevyn tai ™ 25 vastaavan ja radan W välinen rako 4 on edullisesti välillä 2-10 mm, sopivim- v min 3-6 mm. Vastaavasti välilevyn etäisyys S2 päällysteverhosta 2 eli samal- σ> o la myös kaasuvyöhykkeen 31 paksuus on edullisesti 10-50 mm, sopivimmin | 15-35 mm. Välilevyn eli ohjainelimen 20 korkeus voidaan valita esimerkiksi £{ väliltä 25-150 mm, edullisesti 35-100 mm. Ohjainelimen korkeus voidaan g 30 järjestää myös säädettäväksi kuten on havainnollistettu jatko-osalla 20b.

o ^ Edullista on järjestää ohjainelin 20 leveydeltään ainakin päällysteverhon leve- 16 yttä vastaavaksi, sopivimmin hieman verhon leveyttä suuremmaksi verhon stabiilisuuden varmistamiseksi myös sen reuna-alueilla.

Mahdollista on myös järjestää ohjainelin 20 ulottumaan olennaisesti koko 5 etäisyydelle päällysteverhon irtoamispisteen ja iskupisteen 12 väliselle matkalle, jolloin kaasuvyöhyke 31 muodostetaan samalla olennaisen koteloituun, muusta kaasutilavuudesta halutulla tavalla eristettyyn koteloituun tilaan.

Samalla, kun raja il ma kaava uksen imemä ilma kulkee ohjausseinämän 20 ja 10 päällysteverhon 2 välistä kaasuvyöhykkeessä 31, muodostuu väliin pieni alipaine. Kun kaavauspuhalluksen määrää joudutaan sitten jostakin syystä muuttamaan, muuttuu myös päällysteverhon edessä virtaava ilmamäärä, jolloin virtausnopeuden muutos aiheuttaisi painemuutoksen ja päällysteverhon stabiilisuus häiriintyisi.

15

Jotta virtausolosuhteet päällysteverhon läheisyydessä pysyisivät mahdollisimman vakaana ratanopeuden muutoksissa, voidaan kaasuvyöhykkeen syötön säädön lisäksi samanaikaisesti säätää tämän ohjainelimen 20 paikkaa ja raon 22 suuruutta puhallusnopeuden muuttuessa. Ratanopeuden kasvaessa 20 ohjainelimen 20 ja kaavainpuhallusvälineiden välistä tilaa kasvatetaan tai virtauksen kuristusta säädetään tarpeellisessa määrin.

Ohjauselimenä 20 käytettävän välilevyn ja puhallussuuttimen 46 välisen raon o 22 suuruus on 0-35 mm, edullisesti 5-20 mm. Säätölevyn 44 sijasta voidaan ° 25 myös käyttää raon 22 osalta kuristusta esim. palje-elimien 45 avulla, jolloin v virtausaukon poikkileikkaus on pienimmillään edellä mainitun suuruinen, o Raon 22 suuruus voi siis olla myös 0 mm eli tämä ohjainelimen 20 ja puhal- | lussuuttimen 46 välinen välitila 26 on ylhäältä päin kokonaan suljettu.

(M

CM

g 30 Keksinnön mukainen ratkaisu on kokonaisuutena yksinkertainen ja helposti o ^ säädettävissä. Ohjainelimen 20 paikka tai sen rajaamat virtausraot niin ylä- kuin alapuolella sekä myös kaavauspuhaltimeen nähden voidaan säätää halu- 17 tusti. On mahdollista järjestää ohjainelimen alaosaan myös reikiä tai vastaavia läpi meneviä aukkoja 28, joilla vaikutetaan kaasuvyöhykkeen 31 virtaukseen erityisesti iskupisteen 12 läheisyydessä. Tämä ilmenee parhaiten kuviossa 3.

5

Vaikka tähän asti on puhuttu vain kaasuvyöhykkeen järjestämisestä kuiturai-nan kulkusuunnan suhteen vain päällysteverhon etupuolelle 13, voidaan keksinnöllistä ajatusta soveltaa samalla myös päällysteverhon takapuolella 14. Tässä vaihtoehdossa tulee lisäksi ottaa huomioon päällystämistapahtuman 10 aloitukseen ja lopetukseen liittyvien laitteiden kuten aloituslevyn käytön ja sijoituksen asettamat rajoitukset. On myös mahdollista, että nämä rajoitukset koskevat myös päällysteverhon etupuolta 13.

Päällysteverhon suojaus kaasuvyöhykkeellä 31, 32 voidaan järjestää verhon 15 molemmille puolille joko yksistään kaasun syötön avulla, ohjainelinten 20, 20b, 20c avulla tai yhdistettynä ratkaisuna. Samoin verhon eri puolilla voidaan käyttää täysin eri ratkaisuja. Lisäksi mainittavaa on, että erityisesti päällysteverhon yli vallitsevan paine-eron hallinnan kannalta kaasuvyöhykkeen molemminpuolisen järjestelyn kannalta saadaan aikaan erityisen edulli-20 nen suoritusmuoto. Varsinkin päällysteverhon yli vallitsevan paine-eron hallinnan kannalta on edullista, että päällysteverhon kanssa kontaktissa olevan ja tässä määritellyn kaasuvyöhykkeen ominaisuuksia hallitaan päällysteverhon molemmin puolin, o cv 25 On myös ajateltavissa, että kaasuvyöhyke järjestetään vielä enemmän kote- v loiduksi tilaksi. Esimerkiksi ohjainelin 20 jäljestetään ulottumaan aina verho on o päällystimen huulen alapinnasta tai ylipäätään päällysteverhon irtoamisalu- | eelta aina asti iskupisteeseen saakka, kuten käytännössä elimet 20 ja 20b yhdessä ulottuvat. Kaasuvyöhyke on näin jäljestettävissä kokonaan erityisesti g 30 rajailman poistolaitteiden aiheuttamien häiriöiden vaikutuspiirin ulkopuolelle.

o cg Päällysteverhon ympärille järjestettyyn koteloituun tilaan on jäljestettävissä täysin halutunlainen, koostumukseltaan ja virtauksiltaan stabiloitu kaasuym- 18 paristo. Samoin voidaan iskupisteen alueelle järjestää välineet 56 kaasu-vyöhykkeessä 31 virtaavan kaasun ainakin osittaiseksi imemiseksi pois. Näin voidaan vielä paremmin varmistaa kaasun tasainen laminaarinen virtaus päällysteverhon vierellä rainan koko leveydeltä ulkoisista häiriöistä riippumat-5 ta. Järjestelmä on näin saatettavissa täysin riippumattomaksi rajailman kaava uksesta.

Suoritetussa kokeessa ja testeissä on keksinnön mukaisella ratkaisulla havaittu saatavan aikaan sekä päällysteverhon stabiilisuuden hallinnan helpottumi-10 nen että rajakerrosilman kaavauksen tehokkuuden parantuminen. Ilman keksinnön mukaista ohjainelintä voidaan kaavauspuhalluksen määrää tai vastaavasti puhallusnopeutta kasvattaa vain muutamia prosentteja ilman, että päällysteverhon stabiilisuus häiriintyisi huomattavasti. Sen sijaan keksinnön mukaisesti ohjainelimiä 20 ja/tai kaasuvyöhykkeen omaa syöttöä käyttämällä 15 voidaan kaavauspuhalluksen määrää ja/tai nopeutta muuttaa jopa sadalla prosentilla ilman haitallista vaikutusta päällysteverhon stabiilisuuteen. Tämä ajoikkunan laajennus perustuu siis siihen, että päällysteverhon kanssa kontaktissa virtaava ilmavirtaus on saatavissa pysymään lähes vakiona ja la-minaarisena, vaikka kaavauspuhalluksen tarvitsema korvausilman määrässä 20 tapahtuu jopa moninkertaistuminen.

Keksinnön vielä eräässä suoritusmuodossa ohjainelimeen 20 on järjestetty yksi tai useampi lävistys 28, edullisesti rako tai aukko sopivan etäisyyden o päästä sen alareunasta. Ilma on järjestettävissä virtaamaan sekä aukkojen w 25 kautta että ohjaimen 20 alitse halutussa suhteessa. Näin ilma pääsee virtaa- v maan ohjainelimen 20 ja rajailman poistovälineiden 6 väliseen tilaan ja edel- o 0 leen korvausilman poistovälineisiin 6, kuten on esitetty kuviossa 4 ja 5.

CC

CL

Edelleen voidaan keksinnön erään lisäajatuksen mukaisesti järjestää yksi tai g 30 useampi edellä mainituista ohjainelimen tai kaasuvyöhykkeen syötön ominai- o ° suuksista säädettäväksi tai automaattisesti muuttuvaksi esimerkiksi materiaa- lirainan nopeuden tai kaavauspuhalluksen määrän tai puhallusnopeuden mu- 19 kaan. Samoin säädettävät suuret voivat olla radan poikkisuunnassa profiloitavissa.

o δ

(M

σ> o

X

en

CL

(M

(M

δ 00

O

o

(M

Claims (18)

1. Menetelmä päällysteverhon stabiloimiseksi, jossa menetelmässä päällys-tysaine applikoidaan liikkuvan materiaalirainan (W) yläpuolelle sijoitetusta 5 verhopäällystelaitteesta (11) päällysteverhon muodostavana virtana (2) materiaalirainan pinnalla sijaitsevaan iskupisteeseen (12), ja jossa menetelmässä suoritetaan rajakerrosilman (5) poisto ennen päällystysaineen applikointia kuiturainan (W) pinnalle, tunnettu siitä, että radan (W) kulkusuunnassa päällysteverhon (2) etupuolelle sijoitetaan ainakin yksi ohjainelin (20), joka 10 ulottuu olennaisesti päällysteverhon (2) suunnassa, ominaisuuksiltaan ympäröivästä kaasutilavuudesta (39) erottuvan ja päällysteverhoon (2) rajoittuvan, rajakerrosilman poiston vaikutuksilta olennaisesti suojatun, virtaavan kaasu-vyöhykkeen (31) muodostamiseksi, jonka paine, virtausmäärä ja/tai virtauksen suunta ovat sovitettavissa halutulla tavalla päällysteverhon (2) stabiili-15 suuden parantamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasu-vyöhykkeen (31) virtaus järjestetään laminaariseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hallitaan päällysteverhon (2) yli vaikuttavaa paine-eroa vaikuttamalla kaasu-vyöhykkeen (31) virtausominaisuuksiin ohjainelimen (20) järjestelyn avulla.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, w 25 että ohjainelimen (20) ja materiaalirainan (W) väliseksi etäisyydeksi valitaan V väliltä 2-10 mm, sopivimmin väliltä 3-6 mm. 05 O

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, £| että ohjainelimen (20) ja päällysteverhon (2) väliseksi etäisyydeksi valitaan ^ 30 väliltä 10-50 mm, sopivimmin väliltä 15-35 mm. o o (M

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjainelimen (20) korkeus järjestetään välille 25-150 mm, sopivimmin välille 35-100 mm.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että järjestetään elimet (44, 45) ilmavirtauksen säätämistä tai kuristamista varten ohjainelimen (20) ja rajailman poistovälineiden (6) välisessä raossa (22).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää sovelletaan rajailmakerroksen kaavauspuhalluksen tai imu-kaavauksen yhteydessä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaisen menetelmän käyttö tasolta syöt-15 tävässä verhopäällystyksessä tai raosta syöttävässä verhopäällystyksessä.

10. Järjestely rajakerrosilman (5) hallitsemiseksi, jossa päällystysaine appli-koidaan liikkuvan materiaalirainan (W) yläpuolelle sijoitetusta verhopäällyste-laitteesta (11) päällysteverhon muodostavana virtana (2) materiaalirainan 20 pinnalla sijaitsevaan iskupisteeseen (12), ja jossa suoritetaan rajakerrosilman (5) poisto ennen päällystysaineen applikointia kuiturainan (W) pinnalle, tunnettu siitä, että radan (W) kulkusuunnassa päällysteverhon (2) etupuolelle on sijoitettu ainakin yksi ohjainelin (20), joka ulottuu olennaisesti päällysteen verhon (2) suunnassa, jolloin päällysteverhoon (2) rajoittuvana muodostuu w 25 ominaisuuksiltaan ympäröivästä kaasutilavuudesta (39) erottuva, rajaker- i v rosilman poiston vaikutuksilta olennaisesti suojattu virtaava kaasuvyöhyke σ> ° (31), jonka paine, virtausmäärä ja/tai virtauksen suunta ovat sovitettavissa | halutulla tavalla päällysteverhon (2) stabiilisuuden parantamiseksi. C\l CM g 30

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kaasu- o ^ vyöhykkeen (31) virtaus on järjestetty laminaariseksi.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen järjestely, tunnettu siitä, pääl-lysteverhon (2) yli vaikuttava paine-ero on hallittavissa kaasuvyöhykkeen (31) virtausominaisuuksiin vaikuttavan ohjainelimen (20) järjestelyn avulla.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ohjainelimen (20) ja materiaalirainan (W) välinen etäisyys on järjestetty välille 2-10 mm, sopivimmin välille 3-6 mm.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 10 että ohjainelimen (20) ja päällysteverhon (2) välinen etäisyys on järjestetty välille 10-50 mm, sopivimmin välille 15-35 mm.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ohjainelimen (20) korkeus on järjestetty välille 25-150 mm, sopivimmin 15 välille 35-100 mm.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 10-15 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestelyyn kuuluu elimet (44, 45) ilmavirtauksen säätämistä tai kuristamista varten ohjainelimen (20) ja rajailman poistovälineiden (6) välisessä 20 raossa (22).

17. Jonkin patenttivaatimuksen 10-16 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely on sovitettu raja il ma kerroksen kaava uspuhalluksen tai imukaa- o vauksen yhteyteen. oj 25

18. Jonkin patenttivaatimuksen 10-17 mukainen järjestely, tunnettu siitä, O) ° että elimiä (20) on useampia tai se koostuu useammasta osasta ja/tai siihen X £ on järjestetty ilman virtauksen säätämistä varten yksi tai useampi sen läpi £] menevä aukko (28). LO 00 o o (M