FI121536B - Menetelmä puupinnan käsittelemiseksi, menetelmän käyttö puupinnan käsittelemiseksi ja menetelmällä saatu puupinta - Google Patents

Description

Menetelmä puupinnan käsittelemiseksi, menetelmän käyttö puupinnan käsittelemiseksi ja menetelmällä saatu puupinta

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää puupin-5 nan käsittelemiseksi.

Keksintö koskee myös menetelmän käyttöä puutuotteen valmistamiseksi.

Keksintö koskee lisäksi puupintaa, erityisesti puuoven pintaa, joka on käsitelty menetelmällä.

Keksintö koskee myös ovea, jossa on menetelmällä käsitelty puupinta.

10 Keksinnön lähtökohtana oli tavoite poistaa kaksi tekniikan tasossa esiintyvää ongelmaa. Ensimmäinen ongelma liittyy puuoviin, jotka saattavat altistua kosteudelle. Kosteuden pääsy kosteuden imeytymistä estävällä aineella käsiteltyyn puupintaan näyttäisi johtuvan ensisijassa siitä, että pinnan puukuidut pääsevät nousemaan ylöspäin, mikäli puupinta käsitellään ensin tavanomaisella hiontavaiheita käsittä-15 väliä pintakäsittelymenetelmällä ja sen jälkeen nestemäisellä veden kulkua estävän kalvon tai kerroksen muodostavalla pinnoitteella. Kun puukuidut pääsevät nousemaan ylös, rikkoutuu pinnoitteen pinta ja kosteus pääsee tunkeutumaan puumateriaaliin.

Ongelma on erityisen suuri puuovissa kahden erilaisen puumateriaalin rajapinnal-20 la. Esimerkiksi nykyisten ovien ovilevyissä ja kehyspuussa tai reunapuussa käytetään erilaisia materiaaleja, jolloin näiden materiaalien rajapinnoilta pääsee kosteus helposti pinnoitteen, kuten reunalistan, alle ja edelleen puurakenteisiin. Nykyisin pyritään estämään kosteuden pääsy puuoven puumateriaaliin päällystämällä kosteudelle altistuva reunapuu tai kehyspuu kiinteällä pinnoitteella, kuten laminaatti-25 pinnoitteella, tai homogeenisellä kalvolla, kuten paperipinnoitteella, joka on impregnoitu hartsilla. Huolimatta näistä toimenpiteistä ovissa tapahtuu ajan mittaan kosteusvaurioita, jotka aiheutuvat kosteuden pääsystä reunaa peittävän listan (yleensä hartsilla kyllästetty paperikalvo tai paperilaminaatti) reunoista kehys- tai reunapuuhun, erityisesti alareunan puurakenteisiin, aiheuttaen listan irtoamisen ja 30 tämän jälkeen oven alareunan puuaineksen vääntymistä. Puupintoja on myös käsitelty kosteuden imeytymistä estävällä aineella siten, että ensin pinta on kostutettu ja ylös nousseet puukuidut on kuivumisen jälkeen katkaistu hiomalla. Tämän jälkeen pinta on käsitelty kosteuden imeytymistä estävällä aineella. Tällainen puu- 2 pinnan käsittely on kuitenkin tulokseltaan suhteellisen epävarma ja puukuidut pyrkivät edelleen käsittelyn jälkeen nousemaan ylös. Ongelma voidaan kiertää kyllästämällä oven reunapuu, mutta tästä on seurauksena muun muassa oven valmistuskustannusten huomattava nousu.

5 Toinen keksinnön lähtökohtana esiintyvä ongelma liittyy kehysoviin, joissa ovilevy muodostuu yhdestä tai useammasta puumateriaalista tai joissa ovilevy on huokoista kuitulevyä. Puupeilin reunat saattavat näissä jäädä karheiksi ja karheus joudutaan poistamaan toistuvilla hiontakäsittelyillä.

Edellä esitetyt ongelmat lähtökohtana hakijan päätavoitteena oli kehittää erityisesti 10 puupinnan nopea ja edullinen käsittelymenetelmä, jolla pystytään parantamaan puupinnan ominaisuuksia siten, että sen jatkopinnoitus nestemäisellä pintakäsitte-lyaineella tai kiinteällä pinnoitteella on kestävä. Erityisesti tavoitteena oli saada aikaan puupinnan käsittelymenetelmä, jossa puupinnalle saadaan sellaiset ominaisuudet, että se voidaan päällystää käsittelyn jälkeen pysyvällä, nestemäisellä, 15 puupintaa kosteudelta suojaavalla aineella.

Keksinnön mukaisella menetelmällä puupinnan käsittelemiseksi sekä menetelmän käytöllä puupintojen käsittelemiseksi päästään eroon edellä olevassa tekniikan tasossa ilmenevistä ongelmista.

Keksintö koskee tarkemmin sanottuna patenttivaatimuksen 1 mukaista menetel-20 mää puupinnan käsittelemiseksi. Menetelmässä on ainakin seuraavat vaiheet: - puupinta saatetaan kontaktiin sileäpintaisen kivimateriaalikappaleen pinnan kanssa, - puupintaa sekä kivimateriaalikappaleen pintaa liikutetaan toistensa suhteen samalla kun niiden välille muodostetaan tietty puristuspaine P, joka on sellainen, että 25 puupinta tiivistyy, mutta samanaikaisesti puupinnalta ei kuitenkaan oleellisesti poisteta puumateriaalia, kuten puukuituja, - puupinnan tiivistyksen jälkeen se käsitellään nestemäisellä tai kiinteällä pinnoitteella vähintään yhteen kertaan.

Kivimateriaalista valmistetulla kappaleella tarkoitetaan täyskivestä, kuten vulkaa-30 nista alkuperää olevasta kivestä, esimerkiksi graniitista, sedimentaarista alkuperää olevasta kivestä, kuten kalkkikivestä, metamorfoosista alkuperää olevasta kivestä, kuten gneissistä työstettyä kappaletta. Lisäksi tällä ilmaisulla tarkoitetaan kappalei- 3 ta, jotka on valmistettu yhden tai useamman täyskivilajin ja/ tai kivimineraalin ja/tai kovuudeltaan täyskiveä tai kivimineraalia vastaavan materiaalin murskeesta ja sideaineesta.

Puupinnalla tarkoitetaan pintaa, jolla on puukuituja. Pinta on esimerkiksi puulevyn, 5 massiivipuun tai kertopuun pinta. Puulevy voi olla puukappaleista liimattu liimapuu-levy, puukuitulevy, liimattu viilulevy, vaneri tai lastulevy. Puukuitulevy on esimerkiksi huokoinen, keskikova tai kova kuitulevy. Keskikovaa kuitulevyä kutsutaan myös mdf-levyksi ja kovaa kuitulevyä hdf-levyksi.

Pinnoituksella tarkoitetaan tässä hakemuksessa pintakäsittelyä pintakäsittelyai-10 neilla, kuten nestemäisillä maaleilla tai lakoilla, mutta myös nestemäisillä puunsuoja-aineilla, jotka muodostavat kosteudelta suojaavan kerroksen tai kalvon puu-pinnan päälle. Lisäksi pinnoituksella tarkoitetaan puun pinnan pinnoitusta pinnoi-tushetkellä kiinteällä pinnoitteella, kuten sulateliimalla, tai liimattavalla kalvopinnoit-teella tai liimautuvalla kalvopinnoitteella. Kalvopinnoite käsittää usein paperirun-15 gon, joka on impregnoitu kertamuovisideaineella. Esimerkkejä tällaisista kesto-muovilla kyllästetyistä paperirunkoisista pinnoitteista ovat kuumakovettuvat mela-miini-, fenoli- ja ureahartseilla kyllästetyt paperit, joita laminoidaan päällekkäin useita kerroksia ja jotka asetetaan puupinnan päälle. Kalvopinnoite voi olla myös muodostunut kestomuovista tai hartseilla, kuten melamiini- tai PVC-hartseilla, im-20 pregnoiduista papereista, jotka liimataan kestomuovilla puupintaan. Viimeksi mainitun tyyppisiä kalvopinnoitteita ovat myös puupinnalle liimattava viilu sekä kesto-muovikalvo, joiden katsotaan tässä myös kuuluvan pinnoitteisiin. Edullisesti pinnoite on tässä hakemuksessa puupinnalle siveltävä, ruiskutettava tai telattava nestemäinen pintakäsitteiyaine.

25 Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan se etu, että sillä pystytään estämään puukuitujen nouseminen ylös nestemäisen pintakäsittelyaineen vaikutuksesta tiivistämällä puupinta ennen sen käsittelyä nestemäisellä tai kiinteällä pinnoitteella.

Keksinnön mukainen kuitulevyn pinnan tai puupinnan tiivistysmenetelmä perustuu 30 siihen, että riittävän sileää kivimateriaalikappaleen pintaa painetaan sopivalla, suhteellisen alhaisella ja tasaisella puristusvoimalla P vasten puupintaa ja samanaikaisesti mainittua kivimateriaalikappaletta ja kuitulevyn tai puun pintaa liikutetaan toistensa suhteen siten, että kivimateriaalikappaleen kanssa menetelmän aikana kontaktissa olevalta puupinnalta ei oleellisesti poistu materiaalia. Koska puupinnan 35 ja kivimateriaalikappaleen välinen pintapaine on tarkoitus pitää alhaisena niiden 4 välisellä kontaktialueella, pidetään kontaktipinnat eli tiivistettävä pinta sekä kivima-teriaalikappaleen tiivistävä pinta yhdensuuntaisena tiivistyksen aikana. Lisäksi pintapaine on tarkoitus pitää puupinnan ja kivimateriaalipinnan välisellä kontaktialueella mahdollisimman tasaisena, homogeenisena, jotta vältytään pintapaineen 5 nousemiselta kontaktialueella edes hetkellisesti niin suureksi, että puupinnalta alkaa irrota puuainesta. Pintapaineen pitämiseksi puupinnan ja kivimateriaalikappa-leen välisellä kontaktialueella riittävän alhaisena ja homogeenisena on puupinnan ja kivimateriaalipinnan välinen liike edullisesti lineaarista edestakaista liikettä. Tiivistyksen jälkeen tiivistetylle puupinnalle ei kohdisteta enää materiaalia poistavia 10 ja puukuituja katkovia pintakäsittelymenetelmiä, kuten hiontaa, vaan välittömästi pinnan tiivistyksen jälkeen pinta käsitellään nestemäisellä pinnoitteella, edullisesti nestemäisellä pintakäsittelyaineella, kuten kosteussulun muodostavalla aineella. Edullisesti kivimateriaalikappale on kivijauhetta, kuten vuolukivijauheesta tai kal-siumsilikaatista sekä sideaineesta valmistettua kivijauhetta, joka lisää puukuitujen 15 adheesiota puupohjaan. Kun puupintaa tiivistetään tällaisella kivimateriaalikappa-leella, liimaa kivimateriaalista tiivistämisen aikana irtoava sideaine puukuidut puun pintaan kiinni. Tällaisen kivimateriaalikappaleen käytöllä saavutetaan se lisäetu, että puukuidut pysyvät paremmin puun pinnassa kiinni eivätkä nouse ylös ja vaurioita pinnalle lisättyä kosteussulkua. Edullisesti lisättävä kosteudensulkuaine on 20 akrylaattimaali tai lakka.

Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa käsiteltävä puupinta on levymäinen puupinta, joka käsitellään tiivistämisen jälkeen nestemäisellä pintakäsittelyaineella. Pintakäsittelyssä levymäinen puupinta sivellään/ruiskutetaan/imeytetään kosteus-sululla ja/tai mikrobien vastaisella aineella ja/tai puupinnan fysikaalisia ominai-25 suuksia säilyttävällä aineella ja/tai väriaineella.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa menetelmää käytetään edullisesti oven reunapuun ulkopinnan tiivistämiseen. Näin esimerkiksi kostean tilan oveksi tarkoitetussa peiliovessa tai muotopuristeovessa kehyspuun/reunapuun ulkopinta saadaan tiivistettyä siten, että se voidaan käsitellä pysyvästi kosteuden imeytymistä 30 estävällä aineella.

Vielä eräässä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa keksinnön mukaisella menetelmällä tiivistetään kehysoven peilin reunat peiliosien valmistuksen, kuten jyr-sinnän, jälkeen. Koska puupinnan puukuituja ei katkota menetelmässä, ei käsittely nestemäisellä pintakäsittelyaineella nosta puukuituja pystyyn ja peilin reunojen 35 viimeistelyyn riittää yksi käsittelykerta.

5

Eräässä toisessa keksinnön edullisessa toteutusmuodossa puuoven halutut osat käsitellään ennen oven kokoamista keksinnön mukaisella menetelmällä.

Muista keksinnöllä saavutettavista lisäeduista todettakoon, että keksinnön mukaisella menetelmällä tiivistetty puupinta imee vähemmän nestemäistä pintakäsittely-5 ainetta kuin tiivistämätön pinta. Tiivistetty pinta on usein tasaisempi kuin muilla menetelmillä saatavat puupinnat, etenkin mikäli tiivistämiseen käytetään seostettua kivimateriaalikappaletta, josta irtoaa puupintaa tasoittavaa kiviainesta tiivistyksen aikana. Tällainen tiivistetty puupinta on helpompi värjätä tasaisesti kuin esimerkiksi hiottu pinta. Keksinnön mukaisella menetelmällä pystytään myös joissa-10 kin tapauksissa kiillottamaan tiivistettävää pintaa.

Seuraavassa keksintöä ja sillä saavutettavia etuja havainnollistetaan vielä yksityiskohtaisemmin esimerkinomaisesti, viittaamalla oheisiin kuvioihin.

Kuvioissa 1A, 1B ja 1C, 1D ja 1E on esitetty erilaisia keksinnössä käytettävissä olevia kivimateriaalikappaleita.

15 Kuviossa 2A on esitetty sivultapäin katsottuna kaaviomaisesti oven kehyksen tiivistäminen keksinnön mukaisella menetelmällä.

Kuviossa 2B on esitetty kuvion 2A oven poikkileikkaus kuvion 2A suunnasta HB katsottuna.

Kuviossa 2C on esitetty laakaoven poikkileikkaus.

20 Kuviossa 2D on esitetty kehysoven poikkileikkaus.

Kuviossa 3 on esitetty kaaviomaisesti vinosti ylhäältäpäin katsottuna peilioven puupeilin reunan tiivistäminen keksinnön mukaisella menetelmällä.

Kuviossa 4 on esitetty kaaviomaisesti sivultapäin katsottuna keksinnön mukainen menetelmä sovellettuna parkettilaudan pinnan käsittelyyn.

25 Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän perusperiaate kaaviolli-sesti.

Kuvioissa 1A-1E on näytetty esimerkinomaisesti kivimateriaalikappaleita. Kuvioissa 1A ja 1B perspektiivikuvantoina esitetyissä kivimateriaalikappaleissa 30; 32 kontaktipinta 3 on tasainen soveltuen etenkin tasomaisten puupintojen tiivistyk-30 seen, vrt. esim. kuviossa 2C laakaoven suoran takareunan 22; 22” pinnan tiivis- 6 täminen. Kuvioissa 1A ja 1B esitetyt kivimateriaalikappaleet 30 voivat olla täyskivi-kappaleita 32, joihin on työstetty tasainen sileä kontaktipinta 3 lohkaisemalla.

Kuvioissa 1C ja 1D poikkileikkauskuviona esitettyjen seostettujen kivimateriaali-kappaleiden 30; 31 kontaktipinta 3 on porrastettu sopien esimerkiksi oven kaksin-5 kertaisesti huulletun reunapuun ulkopinnan tiivistykseen tai yksinkertaisesti huulle-tun reunapuun ulkopinnan (vrt. kuviot 2B-2D) tiivistykseen. Kuviossa 1E esitetty seostettu kivimateriaalikappale 30; 31 on muodostettu sylinterimäiseksi, jolloin sen sylinterivaipasta muodostuva kontaktipinta 3 sopii esimerkiksi parkettilaudan 5 ku-lutuspinnan 5a tiivistykseen (vrt. kuvio 4).

10 Keksinnössä käytettävät kivimateriaalikappaleet 30 voivat olla muodostetut yhdestä täyskivimateriaalikappaleesta, kuten graniitista, tai ne voivat olla seostettuja ki-vimateriaalikappaleita, jotka käsittävät yhtä tai useampaa kivilajia ja/tai kivimine-raalia, kuten esimerkiksi vuolukiveä ja graniittia. Myös kivimineraalin kovuusastetta vastaavista keinotekoisista materiaaleista saadut murskeet sopivat kivimateriaali-15 kappaleiden valmistukseen. Tällaisia ovat useat rakennusteollisuuden materiaalit, kuten kalsiumin eri suoloista työstetyt kappaleet, esim. kalsiumsilikaattikappaleet. Kivimateriaalikappaleiden 30 kontaktipinnan 3 eli puupintaa tiivistävän pinnan muoto vastaa tiivistettävän puupinnan muotoa, jota vasten kontaktipinta 3 painetaan tietyllä tasaisella voimalla P.

20 Sopivia keksinnössä käytettäviä kivilajeja ovat vulkaanista alkuperää olevat kivilajit, kuten graniitti, sedimentaarista alkuperää olevat kivet, kuten kalkkikivi, tai metamorfoosista alkuperää olevat kivet, kuten gneissi, sekä erilaiset kivimineraalit, kuten maasälpä, joita esiintyy sellaisenaan tai yleensä täyskiviainekseen sitoutuneena. Esimerkiksi kuvioiden 1A ja 1B kivimateriaalikappaleet, joissa kontaktipinta 3 25 on tasainen, voivat olla muodostetut täyskivilohkareesta lohkaisemalla. Useimmiten keksinnössä käytetään kivimateriaalikappaleina kivi- tai mineraalijauheesta (ki-vimurskeesta) tai kovuudeltaan näitä vastaavasta aineesta ja sideaineesta valmistettuja seostettuja kivimateriaalikappaleita 30; 31, koska näille voidaan saada helpommin haluttu puupintaa tiivistävän kontaktipinnan 3 muoto ja lisäksi näistä kivi-30 materiaalikappaleista 3 saadaan tuotua haluttaessa puupinnan uurteita täyttävää kivipölyä tiivistettävälle puupinnalle. Keksinnössä käytettävän kivimateriaalin kovuus on vähintään 1 Mohsin asteikolla (esimerkiksi talkki, useat sementtipohjaiset rakennusteollisuuden materiaalit), edullisemmin kuitenkin vähintään 2-3 (esim. vuolukivi, kalsiittikivimineraali).

7

Sideaine valitaan seostetuissa kivimateriaalikappaleissa käytetyn kivimurske-lajin/lajien sekä tiivistettävän puupinnan mukaan. Sideaineen tarkoituksena on sitoa kivimurskeen partikkelit toisiinsa riittävän lujasti valmistettaessa seostettuja ki-vimateriaalikappaleita. Tässä tulee ottaa lisäksi huomioon, että usein seostettujen 5 kivimateriaalikappaleiden valmistukseen käytetään kahden tai useamman kivilajin tai kivimineraalin mursketta tai jauhetta, esimerkiksi seostetun kivimateriaalikappa-leen pinnan kovuuden säätämiseen, jolloin sideaineen täytyy soveltua useamman kivilajin tai kivimineraalilajin partikkelien keskinäiseen sitomiseen. Sideainetta saatetaan käyttää myös puukuitujen liimaamiseksi tiivistettävään puupintaan, jolloin 10 sideaineen tulisi sisältää myös puulle soveltuvia adhesiivisia, puukuidun tartuntaa puuhun lisääviä ominaisuuksia. Koska kiven ja puun ominaisuudet poikkeavat toisistaan huomattavasti mm. polaarisuutensa suhteen, käytetään yleensä erillistä kivimateriaaliin lisättyä, puupinnalle soveltuvaa tartunta-ainetta, lisäämään puukuitujen adheesioita puupintaan. Jos tartunta-aineen tai sideaineen halutaan pääsevän 15 tiivistysprosessin aikana kontaktiin tiivistettävän puupinnan kanssa puukuitujen sitomiseksi kiinni tähän puupintaan, on itse kivimateriaalikappaleen oltava suhteellisen pehmeää kiveä, kuten vuolukiveä. Sopivia puukuitujen puupohjaan tartuntaa lisääviä aineita ovat puun liimaukseen käytetyt kestomuoviliimat sisältäen kontakti-liimat, kuten kloropreenipohjaiset kontaktiliimat, polyvinyyliasetaattiin (PVAc) pe-20 rustuvat liimat, sulateliimat, kuten etyylivinyyliasetaattisekapolymeeriin (EVA), eteeniakrylaattisekapolymeeriin (EEA), polyetyleeniin (PE) ja polypropyleeniin (PP) perustuvat sulateliimat ja lastulevyn valmistuksesta tunnetut mineraaliset liima-aineet. Polyvinyyliasetaattipohjaiset liimat ovat osoittautuneet edullisiksi etenkin oven 2 reunapintojen 22 tiivistyksessä.

25 Seostetun kivimateriaalikappaleen 30 kivimateriaali valitaan tiivistettävän pinnan ominaisuuksien mukaan. Usein halutaan, että tiivistettävälle puupinnalle irtoaa tiivistyksen aikana kivikappaleen pinnalta puupinnan koloja ja uurteita täyttävää kivi-pölyä. Tällöin kiven materiaaliksi valitaan huokoinen pehmeä kivi tai kivimineraali, kuten vuolukivi. Esimerkiksi huokoisten puukuitulevyjen ja lastulevyn sekä jossain 30 määrin myös puolikovien puukuitulevyjen pinta jää usein epätasaiseksi levyn valmistuksen jälkeen. Käyttämällä puupohjaisen kuitulevyn pinnan tiivistykseen pehmeästä kivilajista/kivimineraalista muodostettua kivimateriaalikappaletta, kuten vuolukivikappaletta, saadaan pinnan epätasaisuudet täytettyä. Näin saadaan tasainen pohja tiivistykseen jälkeen tapahtuvalle pinnoitukselle nestemäisellä pinta-35 käsittelyaineella.

8

Sileäpintaisen kivimateriaalikappaleen tiivistävä kontaktipinta 3 on niin sileä, ettei mainittu kontaktipinta katko oleellisesti puupinnan puukuituja, kun kontaktipinta 3 saatetaan kosketuksiin puupinnan kanssa ja kontaktipintaa 3 ja puupintaa puristetaan toisiaan vasten tietyllä kontaktialueella tasaisella puristusvoimalla P ja samal-5 la mainittuja pintoja liikutetaan toistensa suhteen. Kulloisenkin kivimateriaalikappaleen suurin mahdollinen kontaktipinnan 3 karheus riippuu tiivistettävän puumateriaalin kovuudesta ja käytetystä puristuspaineesta P. Puumateriaalin kovuuteen vaikuttaa puolestaan muun muassa puulaji ja pinnan valmistustapa, mm. massiivi-puupinnalla, lastulevypinnalla, viilupinnalla, kuitulevypinnalla ja liimatun puulevyn 10 pinnalla on kaikilla erilainen, puun työstötavasta riippuvainen pinnan kovuus.

Kuviossa 2A ja 2B näkyy eräs keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuoto. Siinä muotopuristeovea 2; 2a kuljetetaan pitkin kuljetusrataa 7 oikealta vasemmalle. Kuviossa muotopuristeovi 2; 2a ja sen käsittely keksinnön mukaisella menetelmällä on esitetty pelkistetysti. Ovi 2; 2a käsitellään keksinnön mukaisella mene-15 telmällä ennen sen kiinnitystä karmiin ja heloitusta. Kuviossa 2B on esitetty kuvion 2A mukaisen oven 2; 2a poikkileikkaus kuvion 2A suunnasta IIB nähtynä. Muoto-puristeovella 2; 2a tarkoitetaan tässä (sisä)ovea, jonka sisus 27 on kennorakentei-nen, kennorakenteista sisusta kiertää reunapuu 20; 201. Reunapuun 201 ja ken-norakenteisen sisuksen 27 molemmin puolin on puristettu ovilevyt (puukuitulevyjä) 20 25; 25’, 25” haluttuun muotoonsa. Eräs nykyisin suosittu ovityyppi muodostuu mdf- levyä tai liimapuulevyä olevasta reunapuusta 20; 201, jonka päälle on molemmin puolin sijoitettu ovilevyksi 25 kovalevy kylmä- tai kuumapuristamalla.

Käsiteltävä ovi saattaisi olla myös laakaovi 2; 2b, jonka poikkileikkaus on esitetty kaaviomaisesti kuviossa 2C tai kehysovi 2; 2c, jonka poikkileikkaus on esitetty 25 kaaviomaisesti kuviossa 2D. Kuvioiden 2C ja 2D poikkileikkaukset on esitetty katsottuna samasta suunnasta kuin kuvion 2B muotopuristeoven poikkileikkauskin eli oven 2 yläpäästä katsottuna.

Kehysovella 2; 2c tarkoitetaan ovea, jonka kantavana rakenteena on puinen, jäykkä kehyspuu 20; 203. Reunapuuna 20 toimiva kehyspuu 203 on materiaaliltaan 30 massiivipuuta, liimalevyä, kertopuuta tai puukuitulevyä, kuten keskikovaa kuitulevyä (nk. mdf-levyä). Kehyksenä toimivan kehyspuun 20; 203 välissä on sisuksena ovilevy (peiliosa) 27, joka on puulevy 25 tai lasilevy. Peiliosan 27 muodostava puu-levy 25 on massiivipuuta, vaneria, paneelia, kovaa tai keskikovaa kuitulevyä tai nykyään myös näiden yhdistelmiä, jotka on liimattu keskenään. Kuviossa 2D on 35 esitetty massiivipuisen kehysoven 2; 2c kaaviomainen poikkileikkaus.

9

Laakaovella 2; 2b tarkoitetaan tässä ovea, jonka kantava runko muodostuu kenno-rakenteisesta sisuksesta 27 ja täytteestä sekä sisusta ja täytettä kiertävästä reu-napuusta 20; 202. Reunapuun 20; 202 ja sisuksen 27 sekä siihen liittyvän täytteen molemmin puolin on liimattu puulevyt 25; 25’, 25”. Reunapuun 20; 202 ja puulevy-5 jen 25 materiaali on usein sama kuin kehysovessa 2; 2c.

Reunapuu 20 voi siten olla kehysoven 2c kehyspuu 203, laakaoven 2b runkoa kiertävä reunapuu 202 tai muotopuristeoven muotoonsa puristettujen puulevyjen 25; 25’, 25” välissä oleva, levyjen ulkoreunaa kiertävä reunapuu 201. Reunapuu 20 on materiaaliltaan massiivipuuta, liimapuuta tai nykyisin usein puukuitulevyä, 10 erityisesti mdf-ku itu levyä. Reunapuu voi myös olla valmistettu eri materiaalien yhdistelmästä kuten esimerkiksi liima- tai massiivipuustapuusta, jonka päällä on puu-kuitulevy.

Sekä kehysoven 2c että laakaoven 2b puulevyt 25 voidaan vielä verhoilla sopivalla pintamateriaalilla, kuten viilulla, paneelilla, vanerilevyllä tai kuitulevyllä.

15 Kuvioissa 2A ja 2B esitetyssä muotopuristeovessa 2; 2a reunapuu 20; 201 on puolikovaa puukuitulevyä (mdf-levyä), joka ympäröi oven 2; 2a kennorakenteista sisustaa 27. Reunapuun 20; 201 ylä- ja alapuolelle on asetettu ovilevyt 25; 25’. 25”, jotka ovat puukuitulevyjä (hdf-levyjä), jotka on kuuma- tai kylmäpuristettu muotoonsa kennorakenteisen sisuksen 27 päälle ja alle. Reunapuun 20; 201 kukin 20 reunasivu on poikkileikkausprofiililtaan neliömäinen. Puristeoven ovilevyihin 25; 25’, 25” on muotoiltu puristuksen aikana peiliosia 25a.

Kuljetusradan 7 vierelle on sijoitettu molemmin puolin rataa joukko vuolukivimurs-kasta tai nk. siporeksistä valmistettuja seostettuja kivimateriaalikappaleita 30 kan-natinvarsiinsa 61, jotka tukeutuvat kuljetusradan 7 pituussuuntaiseen johteeseen 25 6. Kuviossa esitetyssä muotopuristeovessa 2; 2a on samanlainen reunahuullos 20a; 20a” ja 20; 20a’ sekä reunapuun 20; 201 katsojaan päin suuntautuneella, reunapuun pituussuuntaisen sivun pinnalla 22; 22” että katsojasta poispäin kääntyneellä reunapuun 20 pituussuuntaisella sivulla 22; 22’. Tämän vuoksi kivimateri-aalikappaleiden 30 reunapuun 20; 201 ulkopinnan 22 kanssa kontaktiin tulevien 30 kontaktipintojen 30 tulee olla muotoiltuja reunapuun ulkopinnan 22 reunahuullok-siin 20a; 20a’, 20a’ sopivasti; tässä kivimateriaalikappaleiden 30 oven reunapuun 20 ulkopinnan 22 kanssa kontaktiin tuleva kontaktipinta 3 voisi olla muotoiltu poikkileikkausprofiililtaan esimerkiksi kuviossa 1D esitetyn kaltaiseksi.

10

Mikäli tiivistettäisiin kuvioiden 2C ja 2D mukaisten laaka- ja kehysovien reunapuun 20 ulkoreunan puupinta 22, valittaisiin kivimateriaalikappaleen 30 kontaktipinnan 3 muoto niiden ulkoreunan 22 pinnan muodon mukaiseksi. Kuviossa 2C esitetyssä laakaovessa 2; 2b on reunapuun 20; 202 ensimmäisessä pituussuuntaisessa ulko-5 reunassa 22; 22’ huullos 20a, joten tämän reunan tiivistämiseen voidaan käyttää kontaktipinnaltaan 3 samanlaista kivimateriaalikappaletta kuin on esitetty kuviossa 1D. Sen sijaan laakaoven 2; 2b reunapuun 20 toinen ulkopinta 22; 22” on suora, joten sen tiivistämiseen voitaisiin käyttää esimerkiksi kuvioissa 1A ja 1B esitettyjen kaltaisia kivimateriaalikappaleita 30, joissa kontaktipinta 3 on tasainen. Kuviossa 10 2D esitetyssä kuviossa kehysoven 2; 2c kehyspuussa 20; 203 ensimmäisellä pituussuuntaisella ulkopinnalla 22; 22’ on huullos 20a, joten sen tiivistämiseen voidaan jälleen käyttää kontaktipinnaltaan 3 samanlaista kivimateriaalikappaletta kuin on esitetty kuviossa 1D. Kehyspuun 20 toinen pituussuuntaisen ulkopinta 22; 22’ (oven 2c takareuna) on pintaprofiililtaan muotoiltu, jolloin sen tiivistykseen käyte-15 tään vastaavasti muotoillun, seostetun kivimateriaalikappaleen kontaktipintaa.

Kuviossa 2A kivimateriaalikappaleiden 30 muotopuristeoven 2; 2a suuntaan kääntyneet kontaktipinnat 3 tulevat kontaktiin oven reunapuun 20 pituussuuntaisten ulkopintojen 22; 22’ ja 22; 22” kanssa, kun ovea 2 kuljetetaan kuljetusradalla 7 vaakatasossa oikealta vasemmalle. Reunapuun 20 ulkopinnan 22 ja kivimateriaali-20 kappaleen 30 kontaktipinnan välinen liike on niiden kontaktialueella yhdensuuntaista lineeariliikettä. Haluttaessa lineaariliike voidaan myös järjestää edestakaiseksi liikuttamalla kivimateriaalikappaleiden 30 kannatinvarsia 61 edestakaisin johteilla 6 samanaikaisesti, kun muotopuristeovea kuljetetaan eteenpäin kuljetusradalla.

25 Reunapuun 20 ulkopinnan 22 ja kivimateriaalikappaleiden 30 kontaktipinnan välinen puristuspaine (pintapaine) P järjestetään tällöin sellaiseksi niiden välisellä kontaktialueella, että reunapuun 20 ulkopintaa 22 vasten painautuva kivimateriaalikappaleen 30 kontaktipinta 3 tiivistää reunapuun ulkopinnan 22 työntämällä puu-kuidut kiinni puupintaan 22, katkomatta kuitenkaan oleellisesti puukuituja. Puupin-30 taan 22 kohdistuvan pintapaineen tulisi olla kontaktialueella mahdollisimman homogeeninen, minkä vuoksi kivimateriaalin kontaktipinnan 3 on oltava tasainen, ettei puupinnalta 22 irtoa puuainesta pinnan sulkemisen aikana. Perätysten kuljetusradan 7 pituussuunnassa, kuljetusradan vieressä sijaitsevien kivimateriaalikappaleiden 30 avulla painetaan reunapuun 20 pituussuuntaisilla ulkopinnoilla 22; 22’ 35 ja 22; 22” sijaitsevat puukuidut sellaisella voimalla kiinni puun ulkopintaan, että kun mainittu puupinta kostutetaan myöhemmin kosteuden imeytymistä estävällä 11 nesteellä tai muulla nestemäisellä pintakäsittelyaineella, puukuidut eivät enää nouse ylös. Tämän jälkeen tiivistetään reunapuun 20 leveyssuuntaiset ulkopinnat (ulkoreunat) 22 samanlaisella järjestelyllä kuin kuviossa.

Kun reunapuun 20 halutut ulkopinnat 22 on tiivistetty, ne käsitellään sopivalla nes-5 temäisellä pintakäsittelyaineella. Mikäli ovi 2; 2a tulisi esimerkiksi kosteisiin tiloihin, käsiteltäisiin reunapuun 20 ulkoreunat 22 sopivalla puupohjaisille pinnoille käytetyllä kosteuden imeytymistä estävällä aineella, kuten erityisesti sen alareuna vesiohenteisella akryylimaalilla tai lakalla, näihin kuitenkaan rajoittumatta; puupintojen käsittely kosteuden imeytymistä estävillä pintakäsittelyaineilla on sinänsä tunnet-10 tua tekniikkaa ja tässä voidaan käyttää muitakin tunnettuja sisäkäyttöön soveltuvia pintakäsittelyaineita, jotka estävät kosteuden imeytymistä puuhun. Kun kosteuden-sulkuaine on kuivunut, voidaan ulkoreunat 22 jatkokäsitellä tavanomaiseen tapaan kuultokäsittelemällä, lakkaamalla ja/tai peittomaalaamalla sopivalla pintakäsittely-aineella. Ulkoreunojen jatkokäsittelyn aikana voidaan toistaa edellä esitetty puu-15 pintojen tiivistäminen esimerkiksi pohjamaalauksen jälkeen.

Mikäli käytettäisiin tavanomaisia hiontaan perustuvia pintakäsittelymenettelyitä muotopuristeoven 2; 2a reunapuun 20 ulkopinnoille 22 (ulkoreunoille), nostaisi nestemäisellä kosteudensulkuaineella käsittely puukuidut pystyyn, mistä seuraisi kosteudensulkuaineen muodostaman, vesihöyryn kulkua estävän kalvon tai pinta-20 kerroksen rikkoutuminen ja sen toiminnan estyminen toivotulla tavalla.

Kuviossa 3 on esitetty eräs toinen keksinnön mukaisen puun tiivistysmenetelmän käyttökohde. Kuviossa näkyy kaavamaisesti osa kehysoven peilistä 25a, joka voi olla esimerkiksi huokoista kuitulevyä tai massiivipuista puulevyä. Eräissä ovimal-leissa peilin pohja 25a2 ja peilin reunat 25a2 ovat myös valmistetut eri materiaa-25 teista ja eri valmistusvaiheissa. Esimerkiksi peilin pohja 25a1 voi olla puristelevyä, johon on kylmä- tai kuumapuristettu peilin muoto. Peilin reuna 25a2 voi olla esimerkiksi muotoonsa jyrsittyä puristelevyä tai massiivipuuta, jonka päällä on muotoonsa jyrsitty puristelevy. Riippuen peilin 25a pohjan 25a 1 ja sen reunojen 25a2 materiaalista ja valmistusmenetelmästä (esim. jyrsintä) saattaa esimerkiksi peilin 30 25a reunoihin 25a2 jäädä karheita kohtia, jotka tulee tasoittaa ennen pinnan käsit telyä värjäys-, kuullotus tai lakkausaineella. Kuviossa 3 on peilin 25a pohjaa 25a1 kiertävä reuna 25a2 liitetty jo peilin 25a pohjaan 25a1 ja reunan käsittely suoritetaan vasta tässä vaiheessa. On myös mahdollista suorittaa reunan 25a2 tai sen osien käsittely ennen kuin reunaa on vielä liitetty peilin pohjaan 25a1.

12

Liikuttamalla kivimateriaalikappaleen 30; 31 kontaktipintaa edestakaisin pitkin peilin reunoja 25a2 samalla kun reunaa ja kivimateriaalikappaletta puristetaan toisiinsa vasten suhteellisen alhaisella, mutta kuitenkin tasaisella puristuspaineella saadaan reunat tiivistettyä katkomatta puukuituja. Kontaktipinta vastaa muodoltaan tii-5 vistettävän puupeilin 25a reunan 25a2 muotoa. Tämän jälkeen mainittu puupeilin reuna voidaan jatkokäsitellä välittömästi pintakäsittelyaineilla ilman työläitä hionta-vaiheita.

Kuviossa 4 on keksinnön mukaista menetelmää sovellettu lautaparkettiin tulevan parkettilaudan 5 kulutuspintaan ennen kulutuspinnan lakkausta ja hiontaa. Parket-10 tilautaa 5 työnnetään oikealta vasemmalle vastapäivään parkettilaudan 5 kulkusuunnan kanssa pyörivään sylinterimäiseen, seostettuun kivimateriaalikappalee-seen nähden 30; 31. Sylinterimäisen kivimateriaalikappaleen kontaktipinta 3 tiivistää ja mahdollisesti kiillottaa parkettilaudan kulutuspinnan 5a, minkä jälkeen kulutuspintaan 5a pintaan voidaan kohdistaa tavallisia pintakäsittelyltä, kuten toistuvia 15 lakkaamisia ja hiomisia. Kun menetelmällä tiivistetään puuparketin kulutuspintaa 5a on edullista käyttää suhteellisen pehmeää kivimateriaalikappaletta tiivistykseen, jolloin samalla parketin kulutuspinnalla mahdollisesti olevat epätasaisuudet saadaan täytettyä kivipölyllä. Näin parkettilaudan 5 kulutuspinta saadaan tasaiseksi, mikä helpottaa sen jatkokäsittelyä, kuten lakkausta ja hiontaa.

20 Kuviossa 5 on vielä havainnollistettu kaaviomaisesti keksinnön mukaista puupinnan tiivistysmenetelmää. Menetelmä käsittää siten tiivistettävälle puupinnalle sopivan kivimateriaalikappaleen valinnan kivimurskeesta ja sideaineesta ja puukuituja katkomattoman puupinnan tiivistyksen tuomalla puupinta kontaktiin kivimateriaalikappaleen kontaktipinnan kanssa. Puupinta ja kivimateriaalikappale tuodaan kon-25 taktiin keskenään puun pintaan kohdistuvan pintapaineen ollessa P, jolloin tapahtuu puukuitujen adheesioita puupohjaan. Pintapaine on homogeeninen koko kon-taktialueella. Kivimateriaalikappaleen kontaktipintaa ja puun pintaa liikutetaan käsittelyn aikana toistensa suhteen edullisesti keskinäisellä lineaariliikkeellä. Tämän tiivistysvaiheen jälkeen tapahtuu pinnan jatkokäsittely pinnoitteella. Pinnoite voi ol-30 la käsittelyhetkellä nestemäinen pintakäsittelyaine, kuten kosteudensulkuaine, ho-meenestoaine, värjäysaine, tartuntaa parantava pohjustusaine tai lakka. Pinnoite voi olla myös käsittelyhetkellä kiinteä ja sen jälkeen sula pintakäsittelyaine, kuten sulateliima. Pinnoite voi olla myös sekä käsittelyhetkellä että sen jälkeen kiinteä pinnoite, kuten reunalista.

13

Edellä on kuvattu vain eräitä keksinnön toteutustapoja, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö on mahdollista toteuttaa monella muullakin tavalla patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Niinpä keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää yleisesti puupohjaisten 5 tuotteiden pintakäsittelyyn rakennus-ja puusepänteollisuudessa.

Edellä on kuviossa 2A kuvattu puristeoven 2; 2a reunapuun 20 ulkoreunojen tiivis-tämismenetelmä sen jälkeen kun puristeoven 2a ovilevyt 25 on puristettu reuna-puun 20 ja sisuksen 27 kahden puolen ts. reunapuun 20 ulkopinnan tiivistys on viimeinen ovenvalmistuksen vaihe ennen oven 2 pinnoitusta, kiinnitystä karmiin ja 10 heloitusta. On kuitenkin mahdollista suorittaa reunapuun 20 ulkopinnan 22 tiivistys ennen ovilevyjen 25 puristusta reunapuun 20 ja sisuksen 27 päälle ja alle.

Kuviossa 2 esitetyssä suoritusesimerkissä kehyspuun 20 ulkopinta 22 pinnoitetaan tiivistyksen jälkeen pintakäsittelyaineella. Keksinnön mukainen tiivistysmenetelmä parantaa puukuitujen pysyvyyttä puupohjassa, etenkin mikäli kivimateriaalikappale 15 30 on seostettu kivimateriaalikappale, johon on sisällytetty puukuitujen puupohjaan parantavaa tartunta-ainetta (liima-ainetta). Tällöin keksinnön mukaisen tiivistysmenetelmää voidaan käyttää myös tavanomaisen reunalistoituksen pysyvyyttä yleensäkin rakennuspuusepäntuotteissa. Erityisesti puuovissa tai ikkunallisissa puuovissa on yleisesti käytetty reunan 22 pinnoitteena (listoituksessa) erilaisia puulisto-20 ja, muovilistoja jotka käsittävät muovilistat, laminoidut muovi-paperipinnoitteet ja liimatut muovilla impregnoidut paperipinnoitteet sekä metallilistat. Tiivistämällä oven reunapuun 20 pinta 22 ennen sen pinnoitusta listalla parannetaan listan pysyvyyttä kosteissa olosuhteissa.

Puupinta voidaan käsitellä myös useilla tiivistysvaiheilla, jolloin tiivistysvaiheiden 25 välissä on yleensä käsittely pintakäsittelyaineella, kuten pohjakäsittely lakalla tai maalilla. Tällöin ensimmäisessä tiivistysvaiheessa voidaan suorittaa puupohjan tiivistys käyttäen karkeamman pinnan omaavaa kivimateriaalikappaletta ja pohjakä-sittelyn jälkeen puupohja voidaan tiivistää sileämmän pinnan omaavalla kivimate-riaalikappaleella.

30 Edellä olevissa esimerkeissä on kuvattu puupinnan käsittelyä keksinnön mukaisella menetelmällä jossa kivimateriaalikappaletta liikutetaan edestakaisin puupintaa pitkin. On myös mahdollista liikuttaa kivimateriaalikappaletta esimerkiksi pyörivää liikerataa pitkin kappaleen pinnalla, mikäli kivimateriaalikapapleen ja puupinnan 14 välinen puristuspaine pysyy niiden kontaktialueella homogeenisena eikä nouse esimerkiksi kivimateriaalikappaleen reunoilla liian korkeaksi.

Claims (23)

1. Menetelmä puupinnan käsittelemiseksi, jossa menetelmässä on ainakin seu-raavat vaiheet: - puupinta saatetaan kontaktiin kivimateriaalikappaleen (30) kontaktipinnan (3) 5 kanssa, - puupintaa ja kivimateriaalikappaleen (30) kontaktipintaa (3) liikutetaan toistensa suhteen samalla kun niiden välille muodostetaan tietty homogeeninen puristuspai-ne (P) koko kontaktialueella, joka puristuspaine on sellainen, että käsitelty puupinta tiivistyy, mutta puupinnalta ei kuitenkaan oleellisesti poisteta puumateriaalia, ku- 10 ten puukuituja, - puupinnan tiivistyksen jälkeen se käsitellään käsittelyhetkellä nestemäisellä tai kiinteällä pinnoitteella vähintään yhteen kertaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä sisältää vähintään seuraavat vaiheet: 15. puuoven (2) puupinta tai osista koottavan puuoven (2) osan puupinta saatetaan kontaktiin kivimateriaalikappaleen (30) kontaktipinnan (3) kanssa, jonka kontaktipinnan muoto vastaa puupinnan muotoa, - puuoven (2) puupintaa tai osista koottavan puuoven (2) osan puupintaa ja kivimateriaalikappaleen (30) kontaktipintaa (3) liikutetaan toistensa suhteen, samalla 20 kun niiden välille muodostetaan tietty homogeeninen puristuspaine (P) koko kontaktialueella, joka on sellainen, että mainittu puupinta tiivistyy, mutta siltä ei kuiten-kaan oleellisesti poisteta puumateriaalia, kuten puukuituja, • · · - mainitun puupinnan tiivistyksen jälkeen se käsitellään käsittelyhetkellä nestemäi- • · · sellä tai kiinteällä pinnoitteella vähintään yhteen kertaan. • · ·· ·

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puuoven (2) pinta tai valmistettavan puuoven (2) osan pinta on oven (2) reunapuun (20) uiko- • · · pinta (22) tai ulkopinnan osa, kuten kehysoven (2; 2c) kehyspuun (20; 203) tai sen :·. osan ulkopinta, kehysoven peilin (25a) reuna (25a2), kehysoven peilin pohja • · · I···. (25a1). muotopuristeoven (2; 2a) reunapuun (20; 201) ulkopinta tai reunapuun • · 30 osan ulkopinta tai laakaoven (2; 2b) reunapuun (20; 202) ulkopinta tai reunapuun osan ulkopinta. • ·

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oven reuna- • · · : ·* puun (20) vähintään yhden sivun ulkopinta (22) tiivistetään kivimateriaalikappaleel- ’·: la (30) ja tämän jälkeen tiivistetty ulkopinta (22) jatkokäsitellään imeyttämällä, sive- 35 lemällä, telaamalla tai ruiskuttamalla se vähintään kertaalleen nestemäisellä pinta- käsittelyaineella, kuten kosteudensulkuaineella, edullisesti vesiliukoisella akryyli-pohjaisella maalilla tai lakalla.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puuoven (2) pinta tai valmistettavan puuoven (2) osan pinta on kehysoven (2; 2c) peilin (25a) 5 reuna (25a2).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä sisältää vähintään seuraavat vaiheet: - puupinta saatetaan kontaktiin kivimateriaalikappaleen (30) kontaktipinnan (3) kanssa, 10. parkettilaudan (5) tulevaa kulutuspintaa (5a) ja kivimateriaalikappaleen (30) kon taktipintaa (3) liikutetaan toistensa suhteen samalla kun niiden välille muodostetaan tietty homogeeninen puristuspaine (P), joka on sellainen, että kulutuspinta tiivistyy, mutta siltä ei oleellisesti poisteta puumateriaalia, kuten puukuituja, - kulutuspinnan (5a) tiivistyksen jälkeen se käsitellään käsittelyhetkellä nestemäi-15 sellä tai kiinteällä pinnoitteella vähintään yhteen kertaan.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsiteltävä puupinta on puulevyn pinta, joka käsitellään välittömästi tiivistämisen jälkeen nestemäisellä pintakäsittelyaineella, kuten värjäysaineella, kuullo-tusaineella, lakalla, kosteuden imeytymistä estävällä aineella, pintaa mikrobeilta 20 suojaavalla aineella ja/tai puupinnan fysikaalisia ominaisuuksia säilyttävällä aineel- • · · *·* a. «4» ,%Λ* • · · • · · :V:

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu sii- tä, kivimateriaalikappaleen (30) kontaktipinta (3) on tasopinta ja/tai tiivistettävän ·· · puupinnan muotoihin sovitettu pinta ja että kivimateriaalikappale (30) on täyskiveä ]···. 25 tai että se on seostettu kivimateriaalikappale, joka sisältää kivi- ja/tai kivimineraali- • · jauhetta ja/tai kovuudeltaan kivijauhetta tai kivimateriaalijauhetta vastaavaa ainetta .. jauheena, johon jauheeseen on seostettu sideainetta ja puristettu haluttuun muo- : ** toon. • · · • · • · • · ·

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kivimate- • · ' 30 riaalikappale (30) on täyskiveä, kuten gneissiä, graniittia tai vuolukiveä. • ·

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kivimateri- • · aalikappale (30) on seostettu kivimateriaalikappale, joka on valmistettu sekoitta- * · · maila yhden tai useamman kivilajin tai kivimineraalilajin kivimurskaa sekä sideainetta tai sementtipohjaista ainesta sekä sideainetta ja mahdollisesti lisäksi puu- kuitujen tarttumista tiivistettävälle puupinnalle parantavaa liima-ainetta, kuten kes-tomuoviin perustuvaa liima-ainetta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kivimateri-aalikappale (30) on seostettu kivimateriaalikappale, jossa on mukana puukuitujen 5 tarttumista puupinnalle parantavaa liima-ainetta ja jolloin menetelmässä painetaan seostetun kivimateriaalikappaleen (30) kontaktipintaa (3) puupintaa vasten sellaisella voimalla, että liikutettaessa mainittua kontaktipintaa (3) ja puupintaa toistensa suhteen kivimateriaalikappaleesta (30) irtoaa puukuitujen tartuntaa parantavaa liima-ainetta puupinnalle.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu sii tä että kivimateriaalikappaleen (30) kontaktipintaa ja puupintaa liikutetaan toistensa suhteen lineaarisesti ja samalla puupintaan kohdistuva pintapaine pidetään homogeenisena kivimateriaalikappaleen ja puupinnan välisellä kontaktialueella.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukaisen menetelmän käyttö puukappa- 15 leen pinnan tiivistämiseksi ja pinnoittamiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen käyttö puulevyn pinnan tai ulkoreunan tiivistämiseksi ja pinnoittamiseksi

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen käyttö, jossa puulevy on massiivipuulevy, : puukappaleista liimattu levy (liimalevy), lastulevy, vaneri, kuitulevy, kuten mdf- tai • · · 20 hdf-levy, tai viilulevy.

• · *··.· 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen käyttö, jossa puulevy on oven, kuten kalus- • · · teoven, laakaoven, kehysoven, muotopuristeoven ikkunalevyllä varustetun puu- • *·· oven, päällystetyn oven, kuten viilulla tai paneelilla päällystetyn laakaoven, tai ke- hysoven reunapuussa (20) tai ovilevyssä (25) tai ovilevyn (25) päällysteessä. .. 25

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö, jossa puulevy on ikkunan kehys, • · jalkalista, oven karmi, kynnys, kalusteen pinta kuten keittiössä käytettävän tason pinta tai parkettilauta.

• · > 18. Puupinta, tunnettu siitä, että se on käsitelty jollakin patenttivaatimuksen 1- 11 mukaisella menetelmällä. •« · • · · • · !*.*: 30

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen puupinta, tunnettu siitä että puupinta on * · · puuoven (2) puupinta tai valmistettavan puuoven (2) osan puupinta, joka on käsitelty jollakin patenttivaatimuksen 1-5 tai 7-12 mukaisella menetelmällä.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen puuoven (2) puupinta tai valmistettavan puuoven (2) osan puupinta, joka on kehysoven (2; 2c) puupeilin reuna tai kehys-oven kehyspuun (20) ulkopinta (22), muotopuristeoven tai laakaoven reunapuun (20) ulkopinta (22).

21. Patenttivaatimuksen 18 mukainen puupinta, tunnettu siitä, että se sijaitsee patenttivaatimuksen 6 mukaisella menetelmällä käsitellyssä parkettilaudassa (5).

22. Puuovi (2), ikkunallinen puuovi, kalusteovi, oven karmi tai oviaukon kynnys, tunnettu siitä, että siinä on jollakin patenttivaatimuksen 1-5 tai 7-12 mukaisella menetelmällä käsitelty puupinta.

23. Parkettilauta (5), tunnettu siitä, että siinä on jollakin patenttivaatimuksen 1 tai 6-11 mukaisella menetelmällä käsitelty kulutuspinta.