FI121382B - Puunkeiton apuaine, sen valmistus ja käyttö - Google Patents
Puunkeiton apuaine, sen valmistus ja käyttö Download PDFInfo
- Publication number
- FI121382B FI121382B FI20022270A FI20022270A FI121382B FI 121382 B FI121382 B FI 121382B FI 20022270 A FI20022270 A FI 20022270A FI 20022270 A FI20022270 A FI 20022270A FI 121382 B FI121382 B FI 121382B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- fatty acids
- acids
- acid
- resin
- cooking aid
- Prior art date
Links
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
- D21C9/00—After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
- D21C9/08—Removal of fats, resins, pitch or waxes; Chemical or physical purification, i.e. refining, of crude cellulose by removing non-cellulosic contaminants, optionally combined with bleaching
- D21C9/086—Removal of fats, resins, pitch or waxes; Chemical or physical purification, i.e. refining, of crude cellulose by removing non-cellulosic contaminants, optionally combined with bleaching with organic compounds or compositions comprising organic compounds
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
- D21C3/00—Pulping cellulose-containing materials
- D21C3/22—Other features of pulping processes
Landscapes
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Paper (AREA)
- Fats And Perfumes (AREA)
Description
Puunkeiton apuaine, sen valmistus ja käyttö
Tillsatsmedel vid kokning av trämassa, samt tillverkning och användning därav Keksinnön ala Tämä keksintö liittyy uuteen puunkeitossa käytettävään puunkeiton apuaineeseen, jonka avulla saadaan parannettua uutteiden poistoa sellunvalmistuksessa. Tämä keksintö liittyy myös menetelmään uuden puunkeiton apuaineen valmistusta varten.
Keksinnön tausta
Erityisesti pohjoismaissa selluteollisuuden raaka-aineena käytetään sekä havupuuta että lehtipuuta. Tärkeimmät selluloosan keitossa käytetyt puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu. Selluloosan keittoprosessissa puu haketetaan pieniin osasiin, jotka sitten keitetään emäksisen liuoksen, kuten natriumsulfidin ja natriumhydroksidin läsnä ollessa noin 150-170 °C:n lämpötilassa. Keittoprosessin aikana puun luontainen liima-aine eli ligniini liukenee nesteliuokseen, kuitumateriaali vapautuu ja se kerätään raakamateriaalina paperia varten.
Kun havupuuta keitetään, ligniini ja muut puun uutteet vapautuvat suhteellisen helposti. Lehtipuuta keitettäessä uutteet eivät vapaudu yhtä helposti kuin havupuusta, koska havupuulla ja lehtipuulla on erilainen kemiallinen rakenne, ja näin ollen osa uutteista jää kuituihin. Kuituihin jääneet uutteet aiheuttavat ongelmia paperintuotannossa. Uutteet aiheuttavat ongelmia erityisesti, kun selluloosan keitossa käytetään koivua.
Keittoprosessin aikana karboksyylihappojen natriumsuolat, rasvahapot ja hartsihapot huuhtovat uutteet selluloosasta. Havupuu sisältää sekä rasvahappoja että hartsihappoja, ja uutteet poistuvat helposti keittoprosessin aikana. Sitä vastoin lehtipuu, kuten koivu, sisältää pelkästään rasvahappoja, eikä ollenkaan hartsihappoja. Koivun rasvahapot eivät pysty huuhtomaan pois uutteita koivusta sellun valmistuksen aikana. Rasvahapot ovat puussa pääasiassa esteri-muodossa, kun taas hartsihapot esiintyvät vapaina happoina. Rasvahapon esterit degradoituvat keittoprosessin aikana. Vapaat rasvahapot muodostavat natriumsuoloja, jotka ovat vesiliukoisia ja toimivat puhdistusaineina. Koivun kohdalla uutteet eivät kuitenkaan huuhtoudu pois samalla tavoin.
Koivun keittoon liittyvä ongelma voidaan välttää käyttämällä raakaa mäntyöljyä, jota saadaan havupuun keitosta. Raa’an mäntyöljyn rasvahapot ja hartsihapot parantavat uutteiden poistoa koivusta, koska ne toimivat pinta-aktiivisina aineina.
2 Tämän keksinnön tekniikan alaan liittyvässä oppikirjoissa esitetään, että tavallisesti koivun keittoon lisätään raakaa mäntyöljyä tai mustalipeäsaippuaa, jotta sellusta saadaan vähennettyä uutteiden määrää. Tämä mainitaan esimerkiksi oppikiijassa Suomen paperi-insinöörien yhdistys: Puumassan valmistus II osa 2, sivu 1341. Raa’an mäntyöljyn tai mustalipeäsaippuan lisäys parantaa sekä saippuan erotusta että sellun laatua koivun keitossa.
Alan aikaisemmat menetelmät eivät kuitenkaan ole tarpeeksi tehokkaita poistamaan uutteita, ja tällöin selluun jää jäljelle jonkin verran uutteita keiton jälkeen. Jotkin alalla aikaisemmin käytetyistä aineista ovat myös hyvin kalliita ja niiden käyttö nostaa kustannuksia. Joitakin aineita on toisaalta hankala hävittää käytön jälkeen, jolloin ne ovat epäkäytännöllisiä. Niinpä uutteiden poistamiseksi lehtipuusta tarvitaankin tehokkaampi keino, joka on teknisesti mahdollinen ja myös hinnaltaan ja tehokkuudeltaan käyttökelpoinen.
Nyt on huomattu, että tietyillä puunkeiton apuaineilla uutteet saadaan poistettua tehokkaasti keittoprosessin aikana. Tehokkaalla uutteiden poistolla saadaan aikaan puhdasta sellua, joka ei aiheuta ongelmia paperiteollisuudessa.
Tämän keksinnön yhteenveto Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan puunkeiton apuaine, joka parantaa uutteiden poistoa puunkeittoprosessien aikana. Keksijät ovat huomanneet, että käytettäessä puunkeiton • · · j\# apuainetta, jossa on hallittu rasvahapon ja hartsihapon jakautuminen, mahdollistetaan hyvälaa-tuisen sellun aikaansaaminen, kun rasvahapot ja hartsihapot ja/tai näiden suolat valitaan niiden • · uutteita poistavan tehokkuuden perusteella. Mainittu rasvahappo/hartsihapposeos sisältää vä- • · :*·.: hemmän kuin noin 15 % saippuoitumatonta ainetta.
• · · • · • ·
Kun rasvahappoja ja hartsihappoja ja/tai niiden suoloja käytetään yhdessä sellaisessa suhteessa, joka poistaa tehokkaasti uutteet, taataan puunkeiton apuaineen tehokkuus uutteiden poistossa • · · ··._ myös silloin, kun puuta on vaikea keittää perinteisillä keiton apuaineilla, esim. raa’alla mäntyöl-• · • jyllä. Tämän keksinnön puunkeiton apuaine on myös luonnollinen ja hinnaltaan edullinen tuote, • · · _’* joka on helppo hävittää käytön jälkeen.
• · • · • · · .·**. Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa puunkeiton apuaineen mainitut suolat ovat • · • · · mainittujen happojen saippuoita, ja mainittu rasvahappo/hartsihapposeos edullisesti vähemmän kuin noin 10 %, edullisemmin vähemmän kuin noin 5 % saippuoitumatonta ainetta. Tällaisen • · 3 seoksen saippuoimista saadaan puunkeiton apuaine, jolla on sama alhainen saippuoitumatto-man aineen taso. Alhaisella saippuoitumattoman aineen määrällä on merkitystä, koska se on vahingollista sellun valmistuksen aikana, sillä saippuoitumattomat aineet voivat itse toimia uutteina. Tämän keksinnön puunkeiton apuaine sisältää vähemmän saippuoitumatonta ainetta kuin esimerkiksi alalla aikaisemmin käytetty raaka mäntyöljy. Niinpä puunkeiton apuaine ei itse lisää haitallisen aineen määrää vaan mahdollistaa puhtaamman sellun aikaansaamisen puusta.
Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa mainittu rasvahappo/hartsihapposeos sisältää hartsihappoja noin 20-98 %, edullisesti noin 35-80 %, edullisemmin noin 50-70 % ja rasvahappoja noin 70-2 %, edullisesti noin 55-15 %, edullisemmin noin 45-25 %. Saippuakoostu-muksessa, joka voidaan valmistaa mainitusta rasvahapon ja hartsihapon seoksesta saippuoinnil-la, on samanlainen hartsihappojen ja rasvahappojen prosenttiosuus kuin alkuperäisessä seoksessa.
Tämän keksinnön puunkeiton apuaine voidaan myös valmistaa sekoittamalla rasvahappojen suoloja ja hartsihappojen suoloja halutun koostumuksen aikaansaamiseksi.
Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa puunkeiton apuaineessa olevat hartsihapot tai vähintään suurin osa hartsihapoista käsittää mäntyöljyn hartsihappoja, edullisesti abietiini-happoa, dehydroabietiinihappoa ja/tai palustriinihappoa. Myös pimaarihappo ja 8,15-pimaari- ··· happo ovat tämän keksinnön edullisia hartsihappoja. On myös mahdollista käyttää esim. pihka- • · • · ί ** hartsista johdettuja hartsihappoja.
• · • « · • · · • · :*·.· Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa puunkeiton apuaineessa olevat rasvahapot kä-• · :*·.· eittävät kasviperäisiä rasvahappoja ja/tai eläinperäisiä rasvahappoja, esim. talia.
• · · • · • ·
Eräässä toisessa tämän keksinnön mukaisessa edullisessa suoritusmuodossa puunkeiton apuai-neessa olevat rasvahapot käsittävät tyydyttymättömiä rasvahappoja. Keksinnön eräässä erityisen • · · .···. edullisessa suoritusmuodossa mainitut rasvahapot käsittävät oleiinihappoa, linoleiinihappoa • · • · · .. · j a/tai pinoleiinihappoa.
• · • ♦ ♦ 9 9·· :...· Tämän keksinnön rasvahapot voivat olla joko lineaarisia tai haaroittuneita. Tämän keksinnön :***; edullisessa suoritusmuodossa mainitut rasvahapot käsittävät haaroittuneita rasvahappoja. Kaik-• » · kein edullisimmat rasvahapot ovat tyydyttymättömiä haaroittuneita rasvahappoja. Tässä kek- sinnössä voidaan myös käyttää konjugoituja rasvahappoja, synteettisiä rasvahappoja ja/tai syk- • · 4 lisiä rasvahappoja.
Eräässä toisessa tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa mainitut rasvahapot käsittävät rasvahappojen dimerisaation aikana muodostuneen monomeeriosan. Tämän keksinnön erityisen edullisessa suoritusmuodossa mainittujen rasvahappojen määrät mainitussa monomeerissä käsittävät haaroittuneita oleiinihappoja 13-20 %, haaroittuneita steariinihappoja 7-20 %, oleiini-happoa 15-25 %, muita rasvahappoja 28-58 % ja loppuosa on saippuoitumatonta ainetta. Mainitun monomeeriosan rasvahapposisältö käsittää edullisemmin haaroittuneita oleiinihappoja noin 14-16 %, haaroittunutta steariinihappoa noin 13-15 %, oleiinihappoa noin 19-21 %, muita rasvahappoja noin 42-44 %.
Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa mainitut rasvahapot ja mainitut hartsihapot on johdettu mäntyöljystä. On myös mahdollista käyttää tislatun mäntyöljyn fraktioita, jotka sisältävät edullisia rasvahappoja ja hartsihappoja. Nämä erityisen edulliset rasvahapot ovat 5,11,14-C20:3 ja 11,14—C20:2, joita saadaan myös tislatun mäntyöljyn fraktioista.
Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa mainitut puunkeiton apuaineessa olevat rasvahapon suolat ja mainitut hartsihapon suolat on johdettu tislatusta mäntyöljystä ja/tai mäntyöljyn hartsista ja/tai mäntyöljyn rasvahapoista.
.*··. Tämän keksinnön mukaisessa puunkeiton apuaineen valmistusmenetelmässä rasvahappoja ja • · · ϊ*. hartsihappoja muodostetaan seokseksi sellaisessa suhteessa, joka poistaa tehokkaasti uutteet ;\f sellun valmistuksessa. Haluttaessa mainittujen happojen suoloja valmistetaan reagoittamalla • · ·*·.· mainittua rasvahapon ja hartsihapon seosta, joka sisältää halutun rasvahapon ja hartsihapon • · : * ·. · j akauman, veden j a natriumhy droksidin kanssa.
• · • · · • · • ·
Reaktio toteutetaan edullisesti painereaktorissa yli 100°C:n lämpötilassa. Tämän keksinnön •.. edullisessa suoritusmuodossa mainittu reaktio toteutetaan iatkuvassa reaktorissa.
• · · • · · • · '···’ Tämän keksinnön puunkeiton apuainetta käytetään sellun valmistuksessa, edullisesti lehtipuun • · j *.. keitossa. Tämän keksinnön puunkeiton apuaine on erityisen tehokas koivun keitossa.
• · · • « • · • · ·
Keksinnön yksityiskohtainen selitys • · • · • · · • · · • *.ί Tämän hakemuksen keksijät ovat yllättäen huomanneet, että uutteiden sisältöä voidaan alentaa korvaamalla keittoprosessissa aikaisemmin käytetty raakamäntyöljy tehokkaammalla puunkei- 5 ton apuaineella. Tämän keksinnön puunkeiton apuaineessa on sellainen rasvahapon ja hartsiha-pon jakauma, joka muuttaa uutteet helpommin liukeneviksi keittoprosessin aikana, minkä vuoksi se huuhtoo pois uutteita tehokkaammin kuin raaka mäntyöljy. Mainittu rasvahap-po/hartsihapposeos sisältää vähemmän kuin noin 15 % saippuoitumatonta ainetta.
Tämän keksinnön “puunkeiton apuaine” on rasvahappojen, hartsihappojen ja/tai niiden suolojen sekä pienen saippuoitumattoman ainemäärän koostumus ja sitä käytetään sellun valmistuksessa, jotta uutteiden poistoa puusta saadaan parannettua.
“Uutteet” ovat suuri joukko erilaisia aineita, joita saadaan puusta uuttamalla. Uutteet ovat liukoisia joko neutraaleihin orgaanisiin liuottimiin tai veteen.
Tämän keksinnön “rasvahappo/hartsihapposeos” on rasvahappojen, hartsihappojen ja/tai niiden suolojen sekä pienen saippuoitumattoman ainemäärän koostumus, jota käytetään puunkeiton apuaineena, joka haluttaessa voidaan myös saippuoida reaktiossa veden ja emäksen kanssa (esim. natriumhydroksidi) valmistettaessa mainittujen happojen suoloja.
Selityksessä ja patenttivaatimuksessa käytettynä “mäntyöljyllä” tarkoitetaan puusta kraft-massanvalmistuksen aikana saatua sivutuotetta. “Raakamäntyöljyä” saadaan muuttamalla happamaksi mustalipeästä kerättyä mäntyöljysaippuaa, ja se sisältää rasvahappoja, hartsi-happoja ja ; * * *. neutraalej a eli saippuoitumattomia aineita.
• · · • · • · • · · *. . “Saippuoitumattomat” ovat neutraaleja aineita, joita esiintyy mäntyöljyssä, joka sisältää korke-• · · • · · ! I ampia rasva-alkoholeja, estereitä, kasvisteroleja ja joitakin hiilivetyjä. Saippuoitumat-tomat • · · # I ! aineet ovat ei-aktiivisia aineita, jotka voivat jopa itse toimia haitallisina uutteina paperin valmis- • · · I..* tuksessa.
• · • · • · · “Hartsihapot” ovat monokarboksyylin diterpeenihappoja, joista yleisin on abietiinihappo.
• · · • · · *·* ’ “Mäntyöljyn hartsihappoja” saadaan raa’an mäntyöljyn fraktiotislauksesta.
• · • · • · · y [ Tislattua mäntyöljyä saadaan, kun mäntyöljyä tislataan ja tislausfraktiot kerätään. Mäntyöljyn • · · .···. tisleet ovat puhdasta mäntyöljyn rasvahappoa, puhdasta hartsia ja niin sanottua tislattua män-• · • · · työljyä. Kaikissa tisleissä on hyvin alhainen saippuoitumattomien aineiden sisältö.
• · • · ··· • · · • “Mäntyöljyn rasvahapot” tarkoittaa raa’an mäntyöljyn tislauksesta saatuja rasvahappoja. Tässä keksinnössä mäntyöljyn rasvahappojen ketjun pituus on tavallisesti C14-C24.
6
Rasvahapot määritellään niiden hiiliketjun pituuden ja kaksoissidosten lukumäärän perusteella standardinimikkeistön mukaisesti, jossa esim. Cl8:0 ilmaisee 18 hiiliatomin ketjun pituuden, eikä yhtään kaksoissidosta, kun taas C20:4 ilmaisee 20 hiiliatomin ketjun pituuden ja 4 kaksois-sidosta. Kaksoissidoksen asemaa ilmaistaan numeroilla, esim. 9,12-18:2, jossa 9 ja 12 ilmaisevat kahden kaksoissidoksen paikkoja.
“Tyydyttymättömät rasvahapot” ovat rasvahappoja, joiden hiilipääketjussa on kaksoissidoksia. “Haaroittuneet rasvahapot” ovat rasvahappoja, joissa on haaroittunut hiilipääketju. Rasvahappojen monomeeriosa saadaan rasvahappojen dimerisaation aikana.
“Kasviperäiset rasvahapot” ovat rasvahappoja, joita saadaan kasveista. “Eläinperäiset rasvahapot” ovat rasvahappoja, joita johdetaan eläimistä, ja niihin sisältyy esim. tali.
Uutteiden poistaminen lehtipuusta, erityisesti koivusta, on erittäin vaikea toteuttaa siten, että uutteet poistuvat tehokkaasti. Tämän keksinnön keksijät ovat huomanneet, että rasvahapoista ja hartsihapoista on mahdollista valmistaa tehokas puunkeiton apuaine ja että kun puunkeiton apuaineessa olevat rasvahapot ja hartsihapot on valittu hallitulla tavalla, saadaan sellainen koostumus, jolla on parannettu kyky poistaa uutteita keittoprosessin aikana. Useilla rasvahapoilla ja hartsihapoilla on erilainen kyky poistaa uutteita.
·*’*: Tämän keksinnön puunkeiton apuaineen tärkeä ominaisuus on sen liukenevuus keittolipeään.
• · · ·*·.. Saippuassa olevissa rasvahapoissa ja hartsihapoissa on hydrofobinen pääketju, jossa on hydro- :\i fiilisiä karboksyyliryhmiä, jotka tekevät niistä tehokkaita uutteiden liuottajia keittoprosessin : aikana. Tyydyttyneiden rasvahappojen natriumsuolat eivät liukene veteen yhtä hyvin kuin tyy- • · l/.j dyttymättömien rasvahappojen suolat. Hartsihappojen natriumsuolat liukenevat paremmin ve-• · · teen kuin vastaavat rasvahappojen natriumsuolat. Tämän vuoksi rasvahappojen ja hartsi-happojen oikeanlainen jakauma on tärkeä tekijä tämän keksinnön puunkeiton apuaineen tehok- • · · : kuuden kannalta.
• · · • · • · • · · Tässä keksinnössä puunkeiton apuaine suunnitellaan erityisesti siten, että siinä on rasvahappo- • · · [·... jen ja hartsihappojen hallittu jakauma, jotta uutteiden poisto sellun valmistuksessa saadaan • · m·' maksimoitua myös sellaisen raaka-aineen kohdalla, jota on ollut vaikea keittää.
• · • · • · · • · · • Puunkeiton apuaine saa aikaan tehokkaampia tuloksia sellun valmistuksessa kuin esimerkiksi aikaisemmin käytetty raaka mäntyöljy, koska raa’an mäntyöljyn rasvahapon ja hartsihapon ja- 7 kaumaa ei voida hallita. Tämän keksinnön puunkeiton apuaineessa on rasvahappojen ja hartsi-happojen hallittu jakauma sekä alhainen saippuoitumattoman aineen pitoisuus, mikä tekee siitä tehokkaamman kuin esim. raaka mäntyöljy.
Haluttaessa rasvahapon ja hartsihapon seosta, joka sisältää rasvahappojen, hartsihappojen ja saippuoitumattoman aineen seoksen, käytetään lähtöaineena saippuoimisreaktiossa veden ja emäksen (natriumhydroksidi) kanssa valmistettaessa rasvahappojen ja hartsihappojen suoloja.
Tämän keksinnön rasvahapot ja hartsihapot johdetaan erilaisista lähteistä. Tämän keksinnön puunkeiton apuaine voidaan myös valmistaa lisäämällä tislattua mäntyöljyä, jossa on korkea hartsihappopitoisuus, rasvahappo/hartsihapposeokseen, jota sitten haluttaessa käytetään rasvahappojen ja hartsihappojen valmistusta varten. Tässä keksinnössä edullisia mäntyöljyhartsi-happoja ovat abietiinihappo, dehydroabietiinihappo tai palustriinihappo.
Tämän keksinnön puunkeiton apuaineessa on myös mahdollista käyttää talin rasvahappoja tai pihkahartsia. Tämän keksinnön puunkeiton apuaineessa voidaan myös käyttää kasveista johdettuja rasvahappoja. Tässä keksinnössä rasvahappoaineina voidaan myös käyttää konjugoituja rasvahappoja, synteettisiä rasvahappoja, syklisiä rasvahappoja, jne.
Kun raakaa mäntyöljyä tislataan, päätisleet ovat puhdas mäntyöljyn rasvahappo, puhdas hartsi .**·. ja niin sanottu tislattu mäntyöljy. Kaikissa tisleissä on hyvin alhainen saippuoitumattomien ai-• · · ·*·.. neiden sisältö. Tämän vuoksi nämä tisleet ovat erittäin hyviä raaka-aineita rasvahapon ja hartsi-hapon seokseen, jota käytetään tämän keksinnön puunkeiton apuaineessa sellun uutteiden vä- • · hentämistä varten.
• · • · • · · • ··
Tislattua mäntyöljyä saadaan, kun mäntyöljyä tislataan ja tislausfraktiot kerätään. Fraktiot sisäl- • · tävät rasva- ja hartsihappoja, joiden kiehumispisteet ovat niin lähellä toisiaan, että ne eivät erotu toisistaan tislauksen aikana. Tätä fraktiota nimitetään yleisesti “tislatuksi mäntyöljyksi”. Näitä • · · .···. fraktioita voidaan käyttää sellaisenaan tässä keksinnössä. Edullinen tislatun mäntyöljyn fraktio • · · sisältää 5,11,14-C20:3 ja 11,14-C20:2 rasvahappoja. Nämä tyydyttymättömät rasvahapot ja • · • ·· tämän vuoksi sen natriumsuolat liukenevat helposti veteen toimimalla siis pinta-aktiivisina ai- • · *** neina. Niinpä tämän keksinnön puunkeiton apuaine, joka sisältää näitä rasvahappoja, poistaa • · *···* tehokkaasti uutteita.
·· · • · · • · ♦ ·
Tyydyttymättömät rasvahapot ovat edullisempia tässä keksinnössä, sillä niiden natriumsuolat 8 liukenevat veteen paremmin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen natriumsuolat. Oleiinihappo, linolihappo tai pinoleiinihappo ovat tyydyttymättömiä happoja, jotka ovat edullisesti käytettyjä tässä keksinnössä.
Haaroittuneet rasvahapot poistavat tehokkaasti uutteita ja tämän vuoksi ne ovat edullisia tämän keksinnön puunkeiton apuaineessa. Edullisia tässä keksinnössä käytettäviä haaroittuneita rasvahappoja ovat haaroittuneet oleiinihapot, haaroittuneet steariinihapot ja oleiinihapot.
Erityisiä rasvahappoja sisältävä monomeeriosa on johdettu rasvahapon dimeerien valmistuksesta. Tavallisesti monomeeriosa sisältää haaroittuneita oleiinihappoja, haaroittuneita steariinihap-poja, oleiinihappoa ja muuta saippuoitumatonta ainetta. Koska haaroittuneet rasvahapot ovat edullisia tämän keksinnön puunkeiton apuaineessa, koostumuksessa on edullista käyttää tällaisia rasvahappoja sisältävää monomeeriosaa.
Happojen suolat tämän keksinnön puunkeiton apuaineessa voidaan valmistaa perinteisellä saip-puointia varten käytetyllä reaktiomenetelmällä. Menetelmässä voidaan käyttää perinteistä laitteistoa. Reaktio toteutetaan korotetussa paineessa tai ilmanpaineessa. On kuitenkin edullista käyttää painereaktoria, joka mahdollistaa reaktion korkeissa lämpötiloissa. Tällöin lämpötila on edullisesti yli 100 °C. Korkea lämpötila on edullinen, koska se lyhentää reaktioaikaa.
Kun reaktio toteutetaan ilmanpaineessa, käytetty lämpötila on alhaisempi ja reaktioaika on pi- • · · dempi.
• · • · · • · · I I Saippuointireaktio toteutetaan edullisesti jatkuvassa reaktorissa. Tämä mahdollistaa jatkuvan ja • · · taloudellisen tavan reaktion toteuttamiseksi.
• · · • · · • · • ·· Tämän keksinnön puunkeiton apuainetta käytetään natriumsuoloina nesteliuoksessa, koska keitto-olosuhteet ovat emäksiset. Koostumus voi kuitenkin sisältää vapaata emästä tai se voi olla ··· • · · ’·* hapan.
• · • · • · · Tämän keksinnön puunkeiton apuaine on erityisen käyttökelpoinen sellun valmistuksessa. Tä- • · · .···. män keksinnön puunkeiton apuaineessa on sellainen rasvahappojen ja hartsihappojen tai niiden ··· .1. suolojen jakauma, joka poistaa tehokkaasti uutteita lehtipuusta keittoprosessin aikana. Puunkei- • · • · ton apuainetta käytetään edullisesti koivun keitossa. Koivua on erityisen vaikea keittää, koska siinä ei ole lainkaan hartsihappoja ja siinä on enemmän rasvahappoja kuin havupuussa. Tämän keksinnön puunkeiton apuaineella keittoprosessiin aikaansaadaan hartsihappoja, mikä helpottaa • · 9 uutteiden poistoa koivusta.
Tämän keksinnön puunkeiton apuaineen kuiva-ainepitoisuus on edullisesti noin 20-70 painoprosenttia. Jos tuotteen kuiva-ainepitoisuus on alhainen, koostumuksen tilavuudet ovat korkeampia ja tämä aiheuttaa lisäkustannuksia. Jos kuiva-ainepitoisuus on korkea, tuotteen viskositeetti kasvaa, jolloin sen pumppaus vaikeutuu.
Tässä selityksessä ja patenttivaatimuksissa olevien aineosien prosenttimäärät lasketaan rasva-happo/hartsihapposeoksen kokonaispainosta.
Seuraavat ei-rajoittavat esimerkit kuvaavat lisää tätä keksintöä.
Esimerkki 1 Tämän keksinnön mukainen puunkeiton apuaine valmistettiin sekoittamalla yhteen 84,8 g mäntyöljyn hartsia ja 35,2 g tislattua mäntyöljyä, jossa hartsihapon pitoisuus oli 30 %, siten että ne liukenivat. Saadun rasvahappo/hartsihapposeoksen hartsihappopitoisuus oli 72 %, rasvahappo-pitoisuus 23 % ja saippuoitumattomien aineiden 5 %.
64,3 g edellä saatua rasvahappo/hartsihapposeosta, 127,2 g vettä ja 8,5 g kiinteää natrium-hydroksidia punnittiin ja sijoitettiin painereaktoriin ja sekoitettiin 120 °C:n lämpötilassa 30 mi- :[**: nuutin ajan. Sitten saatu puunkeiton apuaine jäähdytettiin huoneenlämpötilaan (noin 20 °C).
·· • · • · · ^ . Puunkeiton apuaineen kuiva-ainepitoisuus analysoitiin käyttämällä infrapunakuivaajaa, 160 °C, • ·· • · .·. j 15 minuuttia. Vapaan emäksen pitoisuus analysoitiin käyttämällä HCl-titrausta ja viskositeetti • · · • ♦ .·. : analysoitiin käyttämällä Brookfield-viskometriä.
• ·· • · ··· • · *···' Puunkeiton apuaine analysoitiin ja sen ominaisuudet olivat seuraavat:
Kuiva-ainepitoisuus 34,1 % • · · :***: Vapaan emäksen pitoisuus 0,12%
Viskositeetti 50 °C:ssa 67 mPa*s ··· *···* Viskositeetti 90 °C:ssa 21 mPa*s ··· • · *···* Puunkeiton apuaine oli helposti pumpattavissa ja sitä käytettiin koivusellun keittämisessä. Uut-♦ · · • ·* teet poistuivat sellusta tehokkaasti.
10
Esimerkki 2 Tämän keksinnön mukainen puunkeiton apuaine valmistettiin pullossa sekoittamalla yhteen 99,0 g vettä, 5,8 g natriumhydroksidia ja 50,0 g tislattua mäntyöljyä, jossa hartsihapon pitoisuus oli 35 %, 95 °C:n lämpötilassa 2 tunnin ajan. Saadun rasvahappo/hartsihapposeoksen hartsihap-popitoisuus oli 36 %, rasvahappopitoisuus 60 % ja saippuoitumattomien aineiden 5 %. Sitten saatu puunkeiton apuaine jäähdytettiin huoneenlämpötilaan.
Puunkeiton apuaine analysoitiin kuten esimerkissä 1 ja sen ominaisuudet olivat seuraavat: Happoluku 4,9 mg KOH/g
Kuiva-aine 32,7 %
Viskositeetti 50 °C:ssa 214 mPa*s
Viskositeetti 90 °C:ssa 84 mPa*s
Puunkeiton apuaine oli helposti pumpattavissa ja sitä käytettiin koivusellun keittämisessä. Uutteet poistuivat sellusta tehokkaasti.
Esimerkki 3
Seos, jossa oli 1200 g tislattua mäntyöljyä, jonka hartsihappopitoisuus oli 30 %, ja 300 g haa- • · · ί ^! roittuneita rasvahappoja sisältävää monomeeriä, joka saatiin rasvahapon dimeerin valmis-• · j ’·· tuksesta, sekoitettiin yhteen siten, että ne liukenivat. Saadun rasvahappo/hartsihapposeoksen • · hartsihappopitoisuus oli 28 %, rasvahappopitoisuus 67 % ja saippuoitumattomien aineiden 5 %.
• · • · · • ·« • · .·. : 1292 g edellä saatua rasvahappo/hartsihapposeosta punnittiin reaktioastiaan ja kuumennettiin .·**. 90 °C:seen. NaOH-liuos valmistettiin liuottamalla 2558 g vettä ja 150 g kiinteää NaOH:ta ja • · · liuos lisättiin hitaasti rasvahappo/hartsihapposeokseen. Seoksen lämpötila pidettiin 90 °C:ssa lisäyksen ajan. Saatu puunkeiton apuaine jäähdytettiin huoneenlämpötilaan.
··· • · • ·
Tuote analysoitiin kuten esimerkissä 1 ja tulokset olivat seuraavat: ·· • · • · ·
Happoluku 4,7 mg KOH/g • · ··· .1. Kuiva-aine 35,3 % • · ··· ·*·*: Viskositeetti 50 °C:ssa 813mPa*s • ·
Viskositeetti 90 °C:ssa 257 mPa*s 11
Puunkeiton apuaineen viskositeetti oli vielä tarpeeksi alhainen, jotta se oli pumpattavissa 50 °C:n lämpötilassa. Myös happoluku oli tarpeeksi alhainen, jotta emäksinen liuos ei kulunut keittämisessä. Uutteet poistuivat tehokkaasti sellusta koivusellun keitossa.
Esimerkki 4 Tämän keksinnön mukainen puunkeiton apuaine valmistettiin lisäämällä painereaktoriin 127,2 g vettä, 8,7 g natriumhydroksidia ja 64,3 g mäntyöljyn hartsia, jossa hartsihapon pitoisuus oli 92,3 %, rasvahappojen 4,8 % ja saippuoitumattomien aineiden 2,9 %. Reaktorin lämpötila nostettiin 120 °C:seen ja seosta sekoitettiin 30 minuutin ajan. Tämän jälkeen reaktori jäähdytettiin huoneenlämpötilaan.
Hartsia sisältävä puunkeiton apuaine analysoitiin, kuten esimerkissä 1 ja tulokset olivat seuraa-vat:
Kuiva-ainepitoisuus 35,1 % Infrapunakuivaaja, 160 °C, 15 minuuttia.
Vapaan emäksen pitoisuus: 0,068 % HCl-titraus
Viskositeetti 50 °C:ssa: 762 mPa*s Brookfield
Viskositeetti 90 °C:ssa: 75 mPa*s Brookfield Tässä hartsihappopitoisuus, joka oli niinkin suuri kuin 92,3 %, aikaansai tuotteelle viskositee- • · · ί,,,·' tin, joka oli tarpeeksi alhainen mahdollistamaan pumppauksen suurella lämpötila-asteikolla.
• · • · • · * : Esimerkki 5 • · · • · • · • · · *· *j Tämän keksinnön mukainen koostumus valmistettiin sekoittamalla yhteen 81,4 g mäntyöljyn • · · • · · *..· hartsia ja 18,6 g talin rasvahappoa, jossa pääaineosat olivat oleiinihappo, palmitiinihappo ja • · • · *** steariinihappo. Tämän seoksen hartsihappopitoisuus oli 72,1 %, rasvahappopitoisuus 23,3 % ja ... saippuoitumattomien aineiden 4,6%.
• · * • i » • · · 127,2 g vettä, 8,8 g natriumhydroksidia ja 64,3 g edellä valmistettua koostumusta sijoitettiin painereaktoriin. Reaktorin lämpötila nostettiin 120 °C:seen ja seosta sekoitettiin 30 minuutin ajan. Tämän jälkeen reaktori jäähdytettiin huoneenlämpötilaan.
··· • * [···* Hartsia sisältävä puunkeiton apuaine analysoitiin ja tulokset olivat seuraavat: • · · • · • ·
Kuiva-ainepitoisuus 34,5 % Infrapunakuivaaja, 160 °C, 15 minuuttia.
12
Vapaan emäksen pitoisuus: 0,134 % HCl-titraus
Viskositeetti 50 °C:ssa: 55 mPa*s Brookfield
Viskositeetti 90 °C:ssa: 21 mPa*s Brookfield
Koostumus toimi hyvin poistettaessa uutteita koivua sisältävien erien keittoprosessin aikana. Esimerkki 6 Tämän keksinnön mukainen koostumus valmistettiin sekoittamalla yhteen 81,4 g mäntyöljyn hartsia ja 18,6 g kookospähkinän rasvahappoa, jossa pääaineosat olivat lauriinihappo, myris-tiinihappohappo ja palmitiinihappo. Tämän seoksen hartsihappopitoisuus oli 71,0 %, rasvahap-popitoisuus 24,3 % ja saippuoitumattomien aineiden 4,7 %.
123,5 g vettä, 9,3 g natriumhydroksidia ja 64,3 g edellä valmistettua koostumusta sijoitettiin painereaktoriin. Reaktorin lämpötila nostettiin 120 °C:seen ja seosta sekoitettiin 30 minuutin ajan. Tämän jälkeen reaktori jäähdytettiin huoneenlämpötilaan.
Hartsia sisältävä puunkeiton apuaine analysoitiin ja tulokset olivat seuraavat: Kuiva-ainepitoisuus 34,7 % Infrapunakuivaaja, 160 °C, 15 minuuttia.
Vapaan emäksen pitoisuus: 0,16 % HCl-titraus ··· ·...* Viskositeetti 50 °C:ssa: 49,6 mPa*s Brookfield ·· • · * ·· *. . Viskositeetti 90 °C:ssa: 17 mPa*s Brookfield • · · • ·· • ·
Koostumus toimi hyvin lehtipuun erilaisissa keittoprosesseissa.
*.1: Tätä keksintöä on kuvattu yksityiskohtaisesti edellisissä esimerkeissä. Alan ammattimiehet ··· *...· ymmärtävät, että tätä keksintöä voidaan käyttää usealla eri tavalla ja useissa eri sovelluksissa.
··· • · · • « · ··· • · • · ··· ·· • · • · · • · · • · • · ··· ·*· • · • · «·· · • · · • · • ·
Claims (15)
1. Puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että se käsittää seoksen, jossa on rasvahappoja, hartsi-happoja ja/tai niiden suoloja sellaisessa suhteessa, joka poistaa tehokkaasti uutteet sellun valmistuksessa ja että mainittu rasvahappo/hartsihapposeos sisältää vähemmän kuin noin 15 % saippuoitumatonta ainetta.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut suolat ovat mainittujen happojen saippuoita ja että mainittu rasvahappo/hartsihapposeos sisältää edullisesti vähemmän kuin noin 10 %, edullisemmin vähemmän kuin noin 5 % saippuoitumatonta ainetta.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainittu rasvahappo/hartsihapposeos sisältää hartsihappoja noin 20-98 %, edullisesti noin 35-80 %, edullisemmin noin 50-70 % ja rasvahappoja noin 70-2 %, edullisesti noin 55-15 %, edullisemmin noin 45-25 %.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut hartsihapot käsittävät hartsihappoja, edullisesti abietiinihappoa, dehydroabietiinihappoa ja/tai palustriini-happoa.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut hartsihapot • ·’ käsittävät pimaarihappoa ja/tai 8,15-pimaarihappoa. > 8 t *<» 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut rasvahapot ·/'* käsittävät kasviperäisiä rasvahappoja ja/tai eläinperäisiä rasvahappoja, kuten talia. e e « .·»♦, 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut rasvahapot käsittävät tyydyttymättömiä rasvahappoja. 0 8 »
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut rasvahapot * I * käsittävät oleiinihappoa, linolihappoa ja/tai pinoleiinihappoa. 3. a ® .***. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut rasvahapot käsittävät haaroittuneita rasvahappoja, konjugoituja rasvahappoja, synteettisiä rasvahappoja • ·, *, ja/tai syklisiä rasvahappoja. 1 Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut rasvaha- pot käsittävät rasvahappojen dimerisaation aikana muodostuneen monomeeriosan.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainittu mono-meeriosa sisältää haaroittuneita oleiinihappoja 13-20 %, haaroittuneita steariinihappoja 7-20 %, oleiinihappoa 15-25 %, muita rasvahappoja 28-58 %, ja loput ovat saippuoitumatonta ainetta.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitun monomeeriosan rasvahappojakauma käsittää edullisemmin haaroittuneita oleiinihappoja noin 14-16 %, haaroittunutta steariinihappoa noin 13-15 %, oleiinihappoa noin 19-21 %, muita rasvahappoja noin 42-44 %.
13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut rasvahapot ja mainitut hartsihapot on johdettu mäntyöljystä.
14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut rasvahapot ja mainitut hartsihapot käsittävät tislatun mäntyöljyn fraktioita.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut rasvahapot käsittävät 5,11,14-C20:3 j a 11,14-C20:2.
16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkeiton apuaine, tunnettu siitä, että mainitut rasvaha-pot ja mainitut hartsihapot on johdettu tislatusta mäntyöljystä ja/tai mäntyöljyn hartsista ja/tai : · „, mäntyöljyn rasvahapoista.
17. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen puunkeiton apuaineen valmistusta varten, tun- • g e „*, ; nettu siitä, että rasvahappoja ja hartsihappoja muodostetaan seokseksi sellaisessa suhteessa, joka poistaa tehokkaasti uutteet sellun valmistuksessa, ja haluttaessa mainittujen happojen suoloja valmistetaan reagoittamalla mainittua rasvahapon ja hartsihapon seosta, joka sisältää halu-j : *, tun rasvahapon ja hartsihapon jakauman, veden ja natriumhydroksidin kanssa. # 5
18. Menetelmä patenttivaatimuksen 17 mukaisen puunkeiton apuaineen valmistusta varten, : * * tunnettu siitä, että mainittu reaktio toteutetaan painereaktorissa yli 100 °C:n lämpötilassa. S e « -s 7, 19. Menetelmä patenttivaatimuksen 17 mukaisen puunkeiton apuaineen valmistusta varten, : ’ tunnettu siitä, että reaktio toteutetaan jatkuvassa reaktorissa.
20. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen puunkeiton apuaineen käyttö, tunnettu siitä, että puunkei- ton apuainetta, joka käsittää rasvahappojen ja hartsihappojen suoloja sellaisessa suhteessa, joka poistaa tehokkaasti uutteet sellun valmistuksessa, käytetään lehtipuun, edullisesti koivun keitto-prosessissa.
Priority Applications (9)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20022270A FI121382B (fi) | 2002-12-23 | 2002-12-23 | Puunkeiton apuaine, sen valmistus ja käyttö |
| AU2003288296A AU2003288296A1 (en) | 2002-12-23 | 2003-12-16 | Cooking aid for improving the removal of extractives in pulp production, its production and use |
| PCT/FI2003/000962 WO2004057101A1 (en) | 2002-12-23 | 2003-12-16 | Cooking aid for improving the removal of extractives in pulp production, its production and use |
| CA2510952A CA2510952C (en) | 2002-12-23 | 2003-12-16 | Cooking aid for improving the removal of extractives in pulp production, its production and use |
| RU2005123191/12A RU2349692C2 (ru) | 2002-12-23 | 2003-12-16 | Добавка для улучшения удаления экстрактивных веществ при варке древесины в производстве целлюлозной массы, способ ее получения и применение |
| US10/540,499 US8025762B2 (en) | 2002-12-23 | 2003-12-16 | Cooking aid for improving the removal of extractives in pulp production, its production and use |
| PL377610A PL377610A1 (pl) | 2002-12-23 | 2003-12-16 | Środek pomocniczy warzelny polepszający usuwanie substancji ekstrakcyjnych w produkcji masy celulozowej, sposób jego wytwarzania i jego zastosowanie |
| EP03780195.8A EP1585856B1 (en) | 2002-12-23 | 2003-12-16 | Cooking aid for improving the removal of extractives in pulp production, its production and use |
| NO20053559A NO20053559L (no) | 2002-12-23 | 2005-07-20 | Kokehjelpemiddel for a forbedre fjerningen av ekstrakter i tremasseproduksjon, fremstilling og anvendelse derav. |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20022270 | 2002-12-23 | ||
| FI20022270A FI121382B (fi) | 2002-12-23 | 2002-12-23 | Puunkeiton apuaine, sen valmistus ja käyttö |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20022270A0 FI20022270A0 (fi) | 2002-12-23 |
| FI20022270A FI20022270A (fi) | 2004-06-24 |
| FI121382B true FI121382B (fi) | 2010-10-29 |
Family
ID=8565143
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20022270A FI121382B (fi) | 2002-12-23 | 2002-12-23 | Puunkeiton apuaine, sen valmistus ja käyttö |
Country Status (9)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US8025762B2 (fi) |
| EP (1) | EP1585856B1 (fi) |
| AU (1) | AU2003288296A1 (fi) |
| CA (1) | CA2510952C (fi) |
| FI (1) | FI121382B (fi) |
| NO (1) | NO20053559L (fi) |
| PL (1) | PL377610A1 (fi) |
| RU (1) | RU2349692C2 (fi) |
| WO (1) | WO2004057101A1 (fi) |
Families Citing this family (4)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI122689B (fi) * | 2003-06-05 | 2012-05-31 | Forchem Oy | Menetelmä uuteaineiden poistamiseksi selluloosamassasta |
| FI123012B (fi) * | 2009-04-03 | 2012-09-28 | Upm Kymmene Oyj | Menetelmä uuteaineiden kontrolloimiseksi massan tuoton aikana, näin valmistettu massa ja sen käyttö |
| DE102017200430A1 (de) | 2017-01-12 | 2018-07-12 | CHT Germany GmbH | Ablagerungsverhinderung in der Zellstoff-Herstellung nach dem Sulfatverfahren (Kraft-Aufschluss) |
| EP3514283A1 (en) | 2018-01-19 | 2019-07-24 | Jim Constantacos | Method for improved pulping using an environmentally friendly pulping aid |
Family Cites Families (8)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US2074473A (en) | 1934-07-16 | 1937-03-23 | Int Paper Canada | Process of removing coloring matter from wood pulp |
| US2144756A (en) | 1937-10-14 | 1939-01-24 | Nat Oil Prod Co | Process of treating wood pulp to remove pitch |
| SE311468B (fi) | 1965-05-06 | 1969-06-09 | Mo Och Domsjoe Ab | |
| GB1129053A (en) | 1966-04-22 | 1968-10-02 | Buckman Labor Inc | Pulping process |
| US4673460A (en) | 1984-09-27 | 1987-06-16 | Stepan Company | Deresination method of wood pulp |
| US5298120A (en) * | 1992-06-09 | 1994-03-29 | Michael Blackstone | Composition for enhancing the pulping of wood chips |
| US6084061A (en) * | 1999-01-15 | 2000-07-04 | Arizona Chemical Corporation | Removal of anthraquinone from tall oil and tall oil fractions |
| CA2400911A1 (en) * | 2000-02-24 | 2001-08-30 | Agromedic Co., Ltd. | Method for producing fatty acid salt and feed for raising livestock containing the fatty acid salt |
-
2002
- 2002-12-23 FI FI20022270A patent/FI121382B/fi not_active IP Right Cessation
-
2003
- 2003-12-16 WO PCT/FI2003/000962 patent/WO2004057101A1/en not_active Application Discontinuation
- 2003-12-16 AU AU2003288296A patent/AU2003288296A1/en not_active Abandoned
- 2003-12-16 EP EP03780195.8A patent/EP1585856B1/en not_active Expired - Lifetime
- 2003-12-16 US US10/540,499 patent/US8025762B2/en not_active Expired - Lifetime
- 2003-12-16 PL PL377610A patent/PL377610A1/pl unknown
- 2003-12-16 RU RU2005123191/12A patent/RU2349692C2/ru active
- 2003-12-16 CA CA2510952A patent/CA2510952C/en not_active Expired - Fee Related
-
2005
- 2005-07-20 NO NO20053559A patent/NO20053559L/no not_active Application Discontinuation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI20022270A0 (fi) | 2002-12-23 |
| PL377610A1 (pl) | 2006-02-06 |
| EP1585856B1 (en) | 2014-03-05 |
| WO2004057101A1 (en) | 2004-07-08 |
| RU2349692C2 (ru) | 2009-03-20 |
| FI20022270A (fi) | 2004-06-24 |
| CA2510952A1 (en) | 2004-07-08 |
| US20060231791A1 (en) | 2006-10-19 |
| EP1585856A1 (en) | 2005-10-19 |
| AU2003288296A1 (en) | 2004-07-14 |
| CA2510952C (en) | 2012-07-10 |
| US8025762B2 (en) | 2011-09-27 |
| NO20053559L (no) | 2005-07-20 |
| RU2005123191A (ru) | 2006-02-20 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| Fernandes et al. | New deep eutectic solvent assisted extraction of highly pure lignin from maritime pine sawdust (Pinus pinaster Ait.) | |
| AU2011224435B2 (en) | Lipohydrophilic glycerol based polymers as digestion aids for improving wood pulping processes | |
| EP3626807B1 (en) | Biorefining of crude tall oil | |
| US20160312029A1 (en) | Composition Comprising Esters Of Lignin And Organic Solvent | |
| BR112017008656B1 (pt) | Composição, método de produção da composição, uso da composição e método de preparo de combustível | |
| GB2209772A (en) | Process for pulping lignocellulose-containing material | |
| CA2810419A1 (en) | Biomass extraction process | |
| FI121382B (fi) | Puunkeiton apuaine, sen valmistus ja käyttö | |
| Moral et al. | Potential use of green alga Ulva sp. for papermaking | |
| TWI419966B (zh) | 用來增加松油肥皂從黑液分離的產率之添加物 | |
| Villaverde et al. | Miscanthus x giganteus bark organosolv fractionation: Fate of lipophilic components and formation of valuable phenolic byproducts | |
| Baumassy | Pine Chemicals Industry Global Overview and Trends | |
| AU2012350313A1 (en) | Process for obtaining a diesel like fuel | |
| RU2009145037A (ru) | Способ обработки таллового масла | |
| ORHEVBA et al. | Comparative Analysis of Physicochemical Properties of Ackee Apple (Blighiasapida) Seed Oil and other Seed Oils for Bioresin Production. | |
| FI122689B (fi) | Menetelmä uuteaineiden poistamiseksi selluloosamassasta | |
| US20240175206A1 (en) | Method for producing products based on non-woody biomass as raw material | |
| JP6728720B2 (ja) | リグニン組成物 | |
| del Río et al. | Recent advances in Eucalyptus wood chemistry | |
| Nazri | Production of bio resin from palm oil | |
| Holmbom et al. | Surface‐Active Compounds as Forest‐Industry By‐Products | |
| JP2020090751A (ja) | リグノセルロース材料用の蒸解促進剤及びパルプの製造方法 | |
| NZ625925B2 (en) | Process for obtaining a diesel like fuel |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 121382 Country of ref document: FI |
|
| MA | Patent expired |