FI120126B - Menetelmä tasaisen ääniaaltorintaman aikaansaamiseksi sekä tasoaaltosuuntain, kaiutinrakenne ja akustinen linjasäteilijä - Google Patents

Menetelmä tasaisen ääniaaltorintaman aikaansaamiseksi sekä tasoaaltosuuntain, kaiutinrakenne ja akustinen linjasäteilijä Download PDF

Info

Publication number
FI120126B
FI120126B FI20040623A FI20040623A FI120126B FI 120126 B FI120126 B FI 120126B FI 20040623 A FI20040623 A FI 20040623A FI 20040623 A FI20040623 A FI 20040623A FI 120126 B FI120126 B FI 120126B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
sound
speaker
cone
planar waveguide
loudspeaker
Prior art date
Application number
FI20040623A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20040623A (fi
Inventor
Mika Isotalo
Original Assignee
Aura Audio Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Aura Audio Oy filed Critical Aura Audio Oy
Priority to FI20040623A priority Critical patent/FI120126B/fi
Priority to EP05396016.7A priority patent/EP1592281B1/en
Priority to US11/117,737 priority patent/US7650006B2/en
Publication of FI20040623A publication Critical patent/FI20040623A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI120126B publication Critical patent/FI120126B/fi

Links

Classifications

    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04RLOUDSPEAKERS, MICROPHONES, GRAMOPHONE PICK-UPS OR LIKE ACOUSTIC ELECTROMECHANICAL TRANSDUCERS; DEAF-AID SETS; PUBLIC ADDRESS SYSTEMS
    • H04R1/00Details of transducers, loudspeakers or microphones
    • H04R1/20Arrangements for obtaining desired frequency or directional characteristics
    • H04R1/22Arrangements for obtaining desired frequency or directional characteristics for obtaining desired frequency characteristic only 
    • H04R1/30Combinations of transducers with horns, e.g. with mechanical matching means, i.e. front-loaded horns
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04RLOUDSPEAKERS, MICROPHONES, GRAMOPHONE PICK-UPS OR LIKE ACOUSTIC ELECTROMECHANICAL TRANSDUCERS; DEAF-AID SETS; PUBLIC ADDRESS SYSTEMS
    • H04R1/00Details of transducers, loudspeakers or microphones
    • H04R1/20Arrangements for obtaining desired frequency or directional characteristics
    • H04R1/32Arrangements for obtaining desired frequency or directional characteristics for obtaining desired directional characteristic only
    • H04R1/40Arrangements for obtaining desired frequency or directional characteristics for obtaining desired directional characteristic only by combining a number of identical transducers
    • H04R1/403Arrangements for obtaining desired frequency or directional characteristics for obtaining desired directional characteristic only by combining a number of identical transducers loud-speakers
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04RLOUDSPEAKERS, MICROPHONES, GRAMOPHONE PICK-UPS OR LIKE ACOUSTIC ELECTROMECHANICAL TRANSDUCERS; DEAF-AID SETS; PUBLIC ADDRESS SYSTEMS
    • H04R2201/00Details of transducers, loudspeakers or microphones covered by H04R1/00 but not provided for in any of its subgroups
    • H04R2201/40Details of arrangements for obtaining desired directional characteristic by combining a number of identical transducers covered by H04R1/40 but not provided for in any of its subgroups
    • H04R2201/403Linear arrays of transducers

Landscapes

  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Otolaryngology (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Acoustics & Sound (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Details Of Audible-Bandwidth Transducers (AREA)
  • Obtaining Desirable Characteristics In Audible-Bandwidth Transducers (AREA)

Description

MENETELMÄ TASAISEN ÄÄNIAALTORIΝΤΑΜΑΝ AIKAANSAAMISEKSI SEKÄ TASOAALTOSUUNTAIN, KAIUTINRAKENNE JA AKUSTINEN LINJASÄTEILIJÄ
KEKSINNÖN KOHDE
5 Keksinnön kohteena on menetelmä kahden tai useamman kaiuttimen muodostaman yhdistelmän eli linjasäteilijän kaiutinelementtien äänikartioiden muodostaman ääniaaltorintaman eli säteilykuvion muodostamiseksi pääasiallisesti tasaiseksi ääniaaltorintamaksi. Tavallisesti kaiuttimet asetetaan päällekkäin linjasäteilijän muodostamiseksi.
10
Keksinnön kohteena on myös kaiutinrakenteen yhteydessä oleva tasoaaltosuuntain, joka on keksinnön mukaisen kaiutinrakenteen osa, mutta joka voidaan lisätä myös vanhoihin kaiuttimiin.
15 Edelleen keksinnön kohteena on kaiutinrakenne, johon kuuluu kaiutinkotelo, koteloon sijoitettu kaiutinelementti, ja torviosa, ja jossa kaiutinrakenteessa kaiutinelementin yhteydessä on kompressio-osa, jonka muodostaa kaiutinelementin äänikartion ja välimatkan päässä siitä sijaitsevan kappaleen tai seinämän välinen tila.
20
Keksinnön kohteena on myös akustinen linjasäteilijä, jossa on kaksi tai useampia : V vierekkäisiä kaiuttimia toistensa läheisyydessä niin, että kaiuttimet yhdessä muodostavat * · :.**i halutun muotoisen ja suuntaisen ääniaaltorintaman.
• · · • · ♦ ···
25 TEKNIIKAN TASO
• · · ··· Kaiuttimessa kaiutinelementin puhekelaan syötetty sähköinen signaali saa puhekelan • · · · j*·*. värähtelemään magneettikentässä. Tällöin puhekelaan liitetty äänikartio värähtelee • · · vastaavasti ja aikaansaa sähkösignaalia vastaavia paineaaltoja, jotka kuuluvat akustisena äänisignaalina. Kaiutinelementin äänikartion tuottama ääniaalto on muodoltaan palloaalto, [*!! 30 joka kuitenkin ääniaallon taajuuden kasvaessa ja aallonpituuden lyhentyessä muuttuu • l *Γ äänikartion muotoa muistuttavaksi, jonka seurauksena ääniaallon suuntakuvio kapenee ··♦ taajuuden kasvaessa. Sitä voidaan estää äänikartion kokoa pienentämällä, mutta *:**: äänikartion pinnan pienentyminen johtaa kuitenkin akustisen tehon laskuun ja kaiuttimen :·[·. hyötysuhteen pienenemiseen.
35 • *· 2
Akustista tehoa pystytään nostamaan lisäämällä kaiutinelementin eteen torvi. Tavallisesti torven kurkku on kuitenkin kaiutinelementin äänikartion kokoinen, jolloin kartion eteen jäävä ilmatila toimii vaimentimena taajuuden kasvaessa.
5 Kaiuttimen ylärajataajuuden nostamiseksi on tunnettua sijoittaa kaiutinelementin äänikartion yhteyteen kompressio-osa, jossa äänikartion eteen sijoitetaan sellainen kiinteä kappale, että äänikartion ja kappaleen väliin muodostuu kompressiotila. Kompressio-osalla saadaan äänikartiosta lähtevä paineaalto paremmin hallittua, jolloin ylärajataajuus nousee ja kaiutinrakenne toimii lineaarisemmin. Tällainen kaiutinrakenne onkin edullinen etenkin 10 korkeilla äänen taajuuksilla.
Tunnettuja ratkaisuja kompressio-osan käytöstä kaiutinrakenteessa on esitetty julkaisuissa US-4181193, US-4776428, ja US-6094495ja US-5117462. Ongelmana esitetyissä ratkaisuissa on se, että niissä esiintyy vaihe-eroa, koska paineaallon etenemismatkat 15 kaiutinelementin äänikartion eri kohdista kompressio-osan sisääntuloaukkoon ovat erisuuria. Se aiheuttaa toiston heikkenemistä taajuuden kasvaessa kartioelementin toistokaistan alueella.
On myös tunnettua sijoittaa useita kaiuttimia päällekkäin ns. linjasäteilijäksi, joiden 20 ratkaisuja on esitetty mm. julkaisuissa US-4267405 ja DE-10310033 A1. Tällä pyritään .. . siihen, että linjasäteilijän eri kaiuttimien paineaallot muodostaisivat yhdessä • · · *. ·[ mahdollisimman tasaisen paineaaltorintaman. Se ei kuitenkaan onnistu kovin hyvin » f i *· *: tunnetuilla kaiuttimilla, koska paineaaltorintamaan muodostuu jokaisen kaiuttimen kohdalle pallomaisia ääniaaltorintaman osia. Tällöin ääniaaltorintama on epätasainen ja sen eri • · · 25 osien etäisyydet kaiutinelementtien äänikartioista vaihtelevat suuresti. Linjasäteilijässä kaiuttimien äänikartioiden eri pisteistä lähtevien ääniaaltojen kaiuttimen ulkopinnalle :***: kulkemien matkojen erot eivät kuitenkaan saa olla suurempia kuin toistettavan taajuuden • · · aallonpituuden neljännes. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei onnistu kovin hyvin : .·. tunnetuilla kaiutinratkaisuilla kartioelementin ylärajataajuuteen saakka.
♦ · φ ··· · ··· 30 • · • · Ί' Äänen taajuudella 3,5 kHz aallonpituus on noin 100 mm, jolloin äänikartioiden eri pisteistä • · :.v lähtevien ääniaaltojen kaiuttimen ulkopinnalle kulkemien matkojen erojen maksimi voi olla noin 25 mm. Tunnetuilla kaiutin-ja linjasäteilijäratkaisuilla ei saavuteta tällaista arvoa. Käytännössä kaiutinratkaisuissa on usein yhdistetty basso- keskiääni- ja • · ..... 35 diskanttikaiuttimet. Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan käyttää hyvin laajalla äänen • · * * taajuusalueella, mutta tässä edullisin se on ihmisen kuuloalueen keskialueella eli 300 - 5000 Hz.
3
KEKSINNÖN TARKOITUS
Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä linjasäteilijän säteilykuvion muodostamiseksi tasaiseksi ääniaaltorintamaksi. Edelleen keksinnön tarkoituksena on 5 myös aikaansaada uusi akustinen linjasäteilijä, parempi kaiutinrakenne ja parempi linjasäteilijä, joilla ei ole edellä esitettyjä epäkohtia.
KEKSINNÖN MUKAISEN MENETELMÄN TUNNUSMERKIT Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, 10 - että linjasäteilijän kaiutinelementtien äänikartioiden muodostamat pallomaiset ääniaaltorintamat muutetaan yhtenäiseksi, pääasiallisesti tasomaiseksi ääniaaltorintamaksi siten, että yksittäisen kaiutinelementin äänikartion tuottama ääniaaltorintama johdetaan tasoaaltosuuntaimen äänikanavien kautta, 15 - että tasoaaltosuuntaimen äänikanavissa äänikartion eri kohdista lähtevien äänien kulkemat matkat ovat pääasiallisesti yhtä suuret, että pääasiallisesti ympyrän muotoisesta äänikartiosta lähtevän ääniaaltorintaman osat kavennetaan tasoaaltosuuntaimen vierekkäisissä äänikanavissa kapeaksi riviksi niin, että tasoaaltosuuntaimen vierekkäisten äänikanavien lähtöaukkojen leveys on 20 pienempi kuin puolet kaiutinelementin äänikartion halkaisijasta.
• · · • · · : ·1 Tasoaaltosuuntaimilla varustetussa linjasäteilijässä saadaan vierekkäisten kaiuttimien • · ·.*·: muodostamat pallomaiset ääniaaltorintamat kapeiden, vierekkäisten aukkojen rivistä lähteväksi pääasiallisesti yhtenäiseksi ja tasomaiseksi ääniaaltorintamaksi.
=:::= 1
·:· KEKSINNÖN MUKAISEN TASOAALTOSUUNTAIMEN TUNNUSMERKIT
• · · · :***: Keksinnön mukaiselle tasoaaltosuuntaimelle on tunnusomaista se, että • · · tasoaaltosuuntaimen vierekkäiset kanavat ovat edullisimmin kapenevia ja : tasoaaltosuuntaimen torviosan puolella olevat lähtöaukot muodostavat rivin vierekkäisiä • · · *11/ 30 aukkoja, joiden leveys tasoaaltosuuntaimen poikittaissuunnassa sen ulkopinnalla on • · '7 pienempi kuin puolet tasoaaltosuuntaimen yhteydessä olevan kaiutinelementin äänikartion • · halkaisijasta.
• · · • · • · • · ·
Keksinnön mukaiselle kaiutinrakenteelle on tunnusomaista se, • · ... 35 - että kaiutinrakenteessa kaiutinelementin ja torviosan välissä on tasoaaltosuuntain, • · · 1 • · 1 jossa on useita kanavia ääniaaltojen johtamiseksi tasoaaltosuuntaimen läpi niin, että 4 tasoaaltosuuntain muuttaa kaiutinelementin äänikartion tuottamien ääniaaltojen pallomaisen paineaaltokuvion tasoaalloksi, että tasoaaltosuuntaimessa äänikartiota kohti suunnattu pinta on pääasiallisesti äänikartion muotoinen niin, että tasoaaltosuuntaimen ja äänikartion väliin jäävä kapea 5 rako on pääasiallisesti yhtä suuri koko äänikartion alueella, että tasoaaltosuuntaimen äänikartiota kohti suunnatussa pinnassa on äänen sisääntuloaukkoja ääniaaltojen johtamiseksi kanaviin, ja tasoaaltosuuntaimen vastakkaisella puolella on suuaukkoja ääniaaltojen johtamiseksi kanavista torviosaan, että tasoaaltosuuntaimen kanavien sisääntuloaukot ovat edullisimmin yhdensuuntaisia 10 pitkänomaisia rakoja, jotka on sijoitettu kaiutinelementin äänikartion alalle siten, että kunkin pitkänomaisen raon pituus vastaa pääasiallisesti äänikartion leveyttä kyseisen raon kohdalla, että äänen etenemissuuntaan katsottuna tasoaaltosuuntaimen kanavien mitat muuttuvat siten, että sisääntuloaukkojen kapeiden rakojen leveydet kasvavat ja 15 pituudet pienenevät niin, että tasoaaltosuuntaimen vastakkaisella puolella vierekkäiset lähtöaukot ovat edullisimmin saman levyisiä .
ja että vierekkäisten äänikanavien lähtöaukkojen leveys on pienempi kuin puolet kaiutinelementin äänikartion halkaisijasta.
20 Keksinnön mukaisella, tasoaaltosuuntaimella varustetulla kaiutinrakenteella saadaan .. , kaiutinelementin tuottamien ääniaaltojen pallomainen säteilykuvio muutetuksi tasoaalloksi.
• · · • · • · • · *. *: Keksinnön mukaan tasoaaltosuuntaimen ja kaiutinelementin äänikartion väliin jää pieni ilmatila, josta äänikartion värähtelyn aikaansaamien paineaaltojen akustinen signaali • · · Σ,,.ί 25 johdetaan kanavia pitkin tasoaaltosuuntaimen sisääntuloaukkoon. Kanavien mitat on siten ·:· määritelty, että etäisyydet mistä tahansa pisteestä äänikartion ja tasoaaltosuuntaimen :***; välistä tasoaaltosuuntaimen sisääntuloaukkoon summaustasolle ovat pääasiallisesti yhtä • · · suuret. Tällöin tasoaaltosuuntaimen sisääntuloaukkojen kohdalle muodostuu tasainen : .·. paineaaltorintama, joka johdetaan torviosan avulla ulos kaiutinrakenteesta.
• · · • · · · ··· 30 • · • · *“ Koska äänikartion ja tasoaaltosuuntaimen välissä olevien paineaaltorintaman yksittäisten • · säteilypisteiden etäisyyksien erot tasoaaltosuuntaimen lähtöaukkojen summaustasolta määräävät kaiutinrakenteen toistokaistan ylärajataajuuden, niin keksinnön mukaisella kaiutinrakenteella voidaan ylärajataajuutta nostaa olennaisesti. Samalla kaiutinelementin, • · ;v> 35 tasoaaltosuuntaimen ja torven muodostaman kaiutinrakenteen hyötysuhde kasvaa • · ' ’ paremman akustisen sovituksen ansiosta.
5
Keksinnön mukaiselle akustiselle linjasäteilijälle on tunnusomaista se, että linjasäteilijä on kaiutinelementin edessä, että ainakin osassa linjasäteilijän kaiuttimista on tasoaaltosuuntain, jossa on useita sellaisia vierekkäisiä kanavia, jotka yhdistävät äänikartion läheisyydessä olevan 5 ilmatilan tasoaaltosuuntaimen ulkopinnalle, ja että linjasäteilijässä tasoaaltosuuntaimen vierekkäiset kanavat ovat edullisimmin kapenevia ja tasoaaltosuuntaimen ulkopinnalla olevat lähtöaukot muodostavat rivin vierekkäisiä aukkoja, joiden leveys tasoaaltosuuntaimen poikittaissuunnassa sen ulkopinnalla on pienempi kuin puolet tasoaaltosuuntaimen yhteydessä olevan 10 kaiutinelementin äänikartion halkaisijasta tai leveydestä vastaavalla kohdalla.
KEKSINNÖN SOVELLUTUSMUODOT
Keksinnön mukaisen kaiutinrakenteen eräälle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että kaiutinrakenteessa tasoaaltosuuntaimen sisääntuloaukkojen 15 yhteenlaskettu pinta-ala on noin kolmasosa kaiutinelementin äänikartion pinta-alasta.
Keksinnön mukaisen kaiutinrakenteen eräälle toiselle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että kaksi tai useampia kaiutinrakenneyksiköitä on liitetty toisiinsa niin, että vierekkäisten tasoaaltosuuntaimien lähtöaukot ovat samansuuntaisia ja pääasiallisesti 20 samankokoisia.
• · · • · · • ·* Keksinnön mukaisen kaiutinrakenteen eräälle kolmannelle edulliselle sovellutusmuodolle • · :.'*i on tunnusomaista se, että kaksi tai useampia kaiutinrakenneyksiköitä on liitetty toisiinsa päällekkäin tai rinnakkain niin, että päällekkäisten tai rinnakkaisten tasoaaltosuuntaimien 25 keskenään yhtä leveät lähtöaukot muodostavat yhtenäisen kapean, pystysuuntaisen tai ··· vaakasuuntaisen rivin.
• · · · • · · • · • · • · ·
Liittämällä useita keksinnön mukaisia kaiutinrakenteita toisiinsa aikaansaadaan yhtenäinen : .·. pysty- tai vaakatasossa jatkuva tasomainen paineaalto. Erityisen edullinen on • · · 30 päällekkäinen säteilijäratkaisu, jolloin paineaaltosäteilijän säteilykuviota voidaan muokata • · kaiutinrakenneyksiköiden välisiä kulmia muuttamalla.
• · • · · • · · • ·
SOVELLUTUSESIMERKIT
• · ·
Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, • · .. . 35 joissa • · · • · • · 6
KUVIOLUETTELO
Kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaista menetelmää tasoaallon aikaansaamiseksi.
Kuvio 2 esittää aksonometrisesti keksinnön mukaista tasoaaltosuuntainta.
5 Kuvio 3 esittää kuvion 2 tasoaaltosuuntainta kaiutinelementin puolelta nähtynä.
Kuvio 4 esittää aksonometrisesti kuvion 1 tasoaaltosuuntainta vastakkaiselta puolelta nähtynä.
Kuvio 5 esittää aksonometrisesti pystyleikkauksena kuvion 1 tasoaaltosuuntaimen puolikasta.
10 Kuvio 6 esittää kuviosta 3 pitkin viivaa VI-VI otettua leikkausta.
Kuvio 7 esittää kuviosta 3 pitkin viivaa VII-VII otettua leikkausta.
Kuvio 8 esittää kuviosta 3 pitkin viivaa VIII-VIII otettua leikkausta.
Kuvio 9 esittää pystyleikkauksena sivulta päin nähtynä keksinnön mukaista kaiutinta.
Kuvio 10 esittää kuviosta 9 pitkin viivaa X-X otettua leikkausta.
15 Kuvio 11 esittää aksonometrisesti keksinnön mukaisia tasoaaltosuuntaimia päällekkäin toisiinsa liitettyinä.
Kuvio 12 esittää pystyleikkauksena sivulta päin nähtynä keksinnön mukaisia kaiuttimia päällekkäin toisiinsa liitettyinä.
Kuvio 13 esittää pystyleikkauksena sivulta päin nähtynä keksinnön mukaisia kaiuttimia 20 päällekkäin toisiinsa liitettyinä toisen sovellutusmuodon mukaan.
Kuvio 14 esittää vaakaleikkauksena päältä päin nähtynä keksinnön mukaisia kaiuttimia • · · : *.** toisiinsa liitettyinä kolmannen sovellutusmuodon mukaan.
• ·
Kuvio 15 esittää vaakaleikkauksena päältä päin nähtynä keksinnön mukaisia kaiuttimia toisiinsa liitettyinä neljännen sovellutusmuodon mukaan.
··· : ; 25
KUVIOIDEN SELOSTUS
• · · · .···. Kuviossa 1 on esitetty kaaviollisesti keksinnön mukainen menetelmä tasoaallon aikaansaamiseksi kaiutinrakenteessa. Kuviossa viitenumerolla 12 on merkitty kaiutinelementin pyöreää äänikartiota, jonka halkaisija on D ja pinta-ala A. Keksinnön 30 mukaan äänikartiosta 12 lähtevän äänen paineaalto johdetaan tasoaaltosuuntaimen läpi • · ’♦;·* matkan L yhden tai useamman kanavan kautta niin, että ääni poistuu tasoaaltosuuntaimen : kanavista lähtöaukoista, jotka yhdessä muodostavat suorakaiteen muotoisen kapean :***: alueen, jonka leveys on B ja korkeus C. Keksinnön avulla aikaansaadaan se, että • # · .. \ pyöreästä äänikartiosta 12 lähtevä pallomainen ääniaaltorintama muuttuu 35 tasoaaltosuuntaimen kautta edetessään suorakaiteen muotoisesta lähtöaukosta 25 • · ***** poistuvaksi, tasaiseksi ääniaaltorintamaksi.
7
Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen kaiutinrakenteen tasoaaltosuuntain 20, jonka kaiutinelementtiin päin tuleva pinta 21 on muotoiltu vastaamaan kaiutinelementin äänikartion muotoa. Kuviossa 2 kaiutinelementin paikka on merkitty katkoviivoilla. Tasoaaltosuuntaimen 20 kaiutinelementin puoleiseen pintaan 21 on kaiutinelementin 5 alueelle muodostettu sisääntuloaukkoja 24, jotka kuvion 2 esimerkkitapauksessa ovat vaakasuuntaisia, keskenään yhdensuuntaisia rakoja, joiden leveys vastaa pääasiallisesti äänikartion leveyttä vastaavalla kohdalla. Sisääntuloaukot 24 voivat kuitenkin olla myös muun suuntaisia eikä niiden välttämättä tarvitse olla yhdensuuntaisia. Sisääntuloaukkojen 24 kohdalta tasoaaltosuuntaimen 20 läpi menevät äänikanavat 23.
10
Kuviosta 2 nähdään, että sisääntuloaukkojen 24 eli vaakasuuntaisten rakojen pituudet vastaavat katkoviivalla merkityn kaiutinelementin leveyttä kyseisen raon kohdalla. Toisin sanoen rakojen päät ulottuvat pääasiallisesti kaiutinelementin reunojen kohdalle. Näin tasoaaltosuuntaimen 20 pintaan 21 jää rakojen 24 väliin riittävästi painepintaa 26, joka 15 tulee niin lähelle kaiutinelementin äänikartiota, että pinnan 26 ja äänikartion väliin muodostuu kapea rako eli ns. kompressiotila.
Kuviossa 3 on esitetty kuvion 2 tasoaaltosuuntain 20 suoraan sivulta kaiutinelementin puoleiselta sivulta 21 nähtynä. Kuviosta nähdään selvästi, että sisääntuloaukkojen 24 20 muodostamat raot on rajoitettu katkoviivalla merkityn kaiutinelementin alueelle. Raot 24 ovat yhdensuuntaisia niin, että niiden väliin jäävät painepinnat 26, jotka muodostavat • · · : kapean raon muotoisen kompressiotilan kaiutinelementin äänikartion kanssa.
• ·
Painepintojen 26 yhteispinta-ala on noin kaksi kolmasosaa kaiutinelementin äänikartion : pinta-alasta Aja sisääntuloaukkojen rakojen 24 yhteenlaskettu pinta-ala on noin yksi 25 kolmasosa kaiutinelementin äänikartion pinta-alasta A.
• · · • · · • · · · .*··. Jos kuvioiden 2 ja 3 esimerkkitapauksessa käytetyn kaiutinelementin nimelliskoko on 200 • · mm, niin kaiutinelementin äänikartion halkaisija D on tällöin noin 190 mm. Silloin . kaiutinelementin äänikartion pinta-ala A on noin 2,8 dm2. Koska • · · ::: 30 tasoaaltosuuntaimen 20 kaiutinelementtiin päin tulevan pinnan 21 sisääntuloaukkojen 24 • · ’***’ yhteenlaskettu pinta-ala A1 on edullisimmin noin kolmasosa A:sta eli A/3, niin aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala on edullisimmin noin 0,7-0.9 dm2. Tasoaaltosuuntaimen :***: sisääntuloaukot eivät saa olla liian suuria, jotta toistettavan äänialueen ylärajataajuus ei laskisi liikaa. Sisääntuloaukkojen 24 väliin jäävä kompressiopinta-ala on edullisimmin noin 35 kaksi kolmasosaa äänikartion pinta-alasta A eli 2A/3, joka esimerkkitapauksessa on noin : 1,9-2,1 dm2.
8
Kuviossa 3 on esitetty havainnollisesti miten kaiutinelementin äänikartion ja tasoaaltosuuntaimen 20 välissä sijaitsevaan tilaan muodostuva kompressiotila toimii. Mistä tahansa kohdasta painepinnalta 26 etäisyys mihin tahansa sisääntuloaukkoon 24 on korkeintaan puolet sisääntuloaukkojen 24 välisestä välimatkasta. Tämä etäisyys eli puolet 5 sisääntuloaukkojen 24 välisestä välimatkasta vaikuttaa olennaisesti keksinnön mukaisen kaiutinrakenteen toistaman äänenyiärajataajuuteen. Ratkaisevasti siihen vaikuttaa kuitenkin se kokonaismatka, jonka ääniaalto joutuu kulkemaan kompressiotilan painepinnan 26 eri kohdista tasoaaltosuuntaimen 20 vastakkaisella puolella olevien lähtöaukkojen muodostamaan summaustasoon, kuten seuraavissa kuvioissa on 10 tarkemmin esitetty.
Kuviossa 4 on esitetty kuvion 3 tasoaaltosuuntain 20 vastakkaiselta puolelta nähtynä. Kuviosta nähdään, että tasoaaltosuuntaimen 20 vastakkaiselta puolelta, kaiutinelementiltä tulevat äänikanavat 23 päättyvät lähtöaukkoihin 25. Äänikanavat 23 on 15 tasoaaltosuuntaimen 20 sisällä kavennettu vaakasuunnassa eli kuviossa 4 sivuttaissuunnassa niin, että kuviossa 3 esitetyt, eri levyiset raot 24 ovat kanavien 23 vastakkaisessa päässä muuttuneet yhtä leveiksi ja selvästi kapeammiksi lähtöaukoiksi 25. Edullisimmin lähtöaukkojen 25 leveys B on pienempi kuin puolet kaiutinelementin äänikartion halkaisijasta D eli B<D/2. Samalla raoista 24 lähtevät kanavat 23 levenevät 20 kuitenkin pystysuunnassa niin, lähtöaukkojen 25 kohdalla äänikanavat 23 eivät ole enää rakoja, vaan selviä aukkoja 25, jotka ovat niin lähellä toisiaan, että ne ovat lähes kiinni ·♦ · : toisissaan. Vaikka kanavat 23 äänen etenemissuunnassa kapenevat sivusuunnassa, niin • · :.**: niiden suuri leveneminen korkeussuunnassa aikaansaavat sen, että kanavien 23 :j[: poikkipinta-alat laajenevat noin kaksinkertaisiksi. Tasoaaltosuuntaimen 20 ulkopinnassa 22 25 aukkojen yhteiskorkeus on suurempi kuin kaiutinelementin äänikartion halkaisija D eli ··· OD.
···· ··· • · • ·
Kuviossa 5 on esitetty kuvioiden 2-4 esittämän tasoaaltosuuntaimen 20 puolikas, josta . nähdään havainnollisesti äänikanavien 23 muoto. Kuvion esittämä puolikas voidaan ::: 30 ajatella myös erään sovellutusmuodon mukaan sellaisenaan valmistettavaksi kappaleeksi.
• ♦ ’·;·* Kokoonpanossa tasoaaltosuuntain 20 kootaan valmiiksi siten, että kaksi mainittua puolikasta liitetään yhteen.
··· • · • · ♦ ··
Kuviossa 5 tasoaaltosuuntaimen 20 kanavat 23 alkavat kaiutinelementin äänikartion • · · *..* 35 läheisyydestä sisääntuloaukoista 24 ja päättyvät lähtöaukkoihin 25. Kuviosta nähdään, että • · ***** pystysuunnassa kanavat 23 laajenevat ääniaallon etenemissuunnassa säteittäisesti ja vaakasuunnassa samalla kapenevat. Kuviossa 5 tasoaaltosuuntaimen 20 ulkopinnan 22 g lähtöaukon 25 puolikkaan leveyttä on merkitty B/2:lla, mistä seuraa, että B/2<D/4, kun D on kaiutinelementin äänikartion halkaisija.
Edellä mainitussa esimerkkitapauksessa, jossa kaiutinelementin äänikartion halkaisija D 5 on 190 mm, tasoaaltosuuntaimen 20 lähtöaukkojen 25 leveys B on pienempi kuin D/2 eli noin 70-95 mm, edullisimmin B = noin 0,4D eli noin 70 mm. Tällöin kaiuttimella pääasiallisesti toistettavaksi tarkoitetun äänialueen suurin taajuus eli ylärajataajuus on noin 5 kHz ja vastaava pienin aallonpituus on noin 70 mm. Korkeussuunnassa lähtöaukkojen 25 yhteiskorkeus on suurempi kuin kaiutinelementin äänikartion halkaisija D eli OD, 10 edullisimmin noin 210 mm. Tällöin tasoaaltosuuntaimen ulkopinnan 22 lähtöaukkojen 25 yhteenlaskettu pinta-ala A2 on edullisimmin noin kaksi kertaa sisääntuloaukkojen 24 yhteenlaskettu pinta-ala A1, Kun tasoaaltosuuntaimen 20 sisääntuloaukkojen 24 yhteenlaskettu pinta-ala A1 on noin 0,7-0,9 dm2, niin lähtöaukkojen 25 yhteenlaskettu pinta-ala A2 esimerkkitapauksessa on edullisimmin kaksinkertainen eli noin 1,9-2,1 dm2.
15 Tasoaaltosuuntaimen 20 paksuus L eli kaiutinelementin äänikartiosta tasoaaltosuuntaimen ulkopinnalle 22 johtavan äänikanavan 23 pituus on pienempi kuin puolet kaiutinelementin äänikartion halkaisijasta D eli L < D/2, edullisimmin noin 70 mm.
Kanavien 23 kavennuksella ja mainitulla muotoilulla aikaansaadaan kaiutinelementin 20 äänikartion tuottama pallomainen äänen paineaaltokuvio muutetuksi kapeaksi, yhtenäiseksi tasoaalloksi. Keksinnön mukaan tasoaaltosuuntaimen 20 torviosan kurkun • · · • V tulee on mahdollisimman kapea, jotta tasoaaltosuuntaimeen 20 liitettävä torviosa toimisi halutulla tavalla suuntaavasti. Torviosan vaikutus häviää ja kaiuttimen suuntaavuus : huononee, jos torviosan kurkku eli tasoaaltosuuntaimen 20 lähtöaukot ovat liian leveät.
• · · 25 • · • · ·
Rakenteesta seuraa se, että eri suuntaisten laajenemisten ja kavennusten I**·. yhteisvaikutuksena etäisyydet kaiutinelementin äänikartion eri kohdista vastaavalle • · kohdalle tasoaaltosuuntaimen 20 torviosan puoleisella pinnalle 22 lähtöaukkojen 25 . muodostamaan summaustasoon ovat pääasiallisesti yhtä suuret. Sen seurauksena • ·· ··” 30 kaiutinelementin äänikartion tuottama pallomainen ääniaaltokuvio muuttuu tasomaiseksi • · *···’ paineaalloksi, jossa ei tapahdu haitallisia vaimennusilmiöitä, kuten vierekkäisissä : pallomaisissa paineaalloissa.
··· * • · · • · • ·
Ml
Kuvioissa 6-8 on esitetty tasoaaltosuuntaimen 20 eri kokoiset, kaiutinelementin äänikartion • · * \ 35 eri kohdissa sijaitsevat äänikanavat 23. Kuviossa 7 esitetty kanava 23 näyttäisi kuvion • * *···* mukaan olevan pituudeltaan lyhin. Kuitenkin tämän kuvion kanavan 23 sisääntuloaukko 24 on kaiutinelementin äänikartion yläreunassa, josta kanava kääntyy säteittäisesti 10 pystysuunnassa ylöspäin. Tästä kanavan 23 suuntauksesta seuraa se, että ääniaallon kulkema matka kaiutinelementin äänikartion läheisyydestä eli sisääntuloaukosta 24 lähtöaukkoon 25 on kaikissa kuvioiden 7-9 esittämissä tapauksissa pääasiallisesti sama.
5 Kuviossa 9 on esitetty leikattuna keksinnön mukainen kaiutinratkaisu 10, johon kuuluu kaiutinelementti 11, kotelo 15, tasoaaltosuuntain 20 ja torviosa 30. Kuviosta nähdään, että kaiutinelementin 11 äänikartion 12 ja tasoaaltosuuntaimen 20 välisen kompressioraon eri kohdista lähtevät ääniaallot etenevät pääasiallisesti yhtä pitkät matkat eri kanavien 23 kautta tasoaaltosuuntaimen 20 lähtöaukkoon 25, jossa äänikartiosta 12 lähtenyt palloaalto 10 on näin muuttunut tasoaalloksi. Äänen paineaalto tehostuu torviosassa 30, jonka sisäosan korkeus on E. Kaiutinratkaisun 10 pystyleikkauksessa torviosa 30 ei näytä kartiolta, mutta E on kuitenkin suurempi kuin kaiutinelementin äänikartion halkaisija D. Seuraavassa kuviossa kaiutin on kuitenkin esitetty vaakaleikkauksena, josta selviää torviosan 30 kartion sivulle laajeneva muoto.
15
Kuviossa 10 on esitetty kuvion 9 kaiutinratkaisu 10 vaakaleikkauksena, josta selvästi nähdään torviosan 30 kartiomaisuus ja tasoaaltosuuntaimen 20 kanavan 23 kavennus. Kaiuttimen 10 torviosan 30 kartio laajenee eksponentiaalisesti.
20 Kuviossa 11 on esitetty keksinnön mukaisia tasoaaltosuuntaimia 20 päällekkäin toisiinsa liitettyinä. Kuvio esittää kaaviollisesti ja havainnollisesti kuinka tasoaaltosuuntaimien 20 : V kapeiden lähtöaukkojen 25 rivi muodostaa linjasäteilijään pystysuuntaisen ja lähes • · V*: yhtenäisen pitkän aukon. Linjasäteilijän kapean aukkorivin kautta saadaan jokaisen '*.·.·* tasoaaltosuuntaimen 20 yhteydessä olevan kaiutinelementin muodostamat pallomaiset : 25 ääniaaltokuviot muutetuksi yhtenäiseksi tasomaiseksi paineaalloksi.
• · » ··♦· .*··. Kuviossa 12 on esitetty pystyleikkauksena keksinnön mukaisia kaiutinratkaisuyksiköitä 10 päällekkäin toisiinsa liitettyinä linjasäteilijäksi 40. Kaikki kaiutinyksiköt 10 voivat olla ... vaakasuuntaisia, kuten kuviossa 12, muttei ne voidaan myös suunnata eri suuntiin, kuten *!!* 30 on esitetty kuviossa 13.
♦ · • · ··* • ·.· · Keksinnön mukaisia kaiutinratkaisuyksiköitä 10 voidaan liittää toisiinsa eri tavoin ja myös rinnakkain vaakasuuntaisesta kuten on esitetty kuvioissa 14 ja 15. Kuviossa 14 kolme kaiutinratkaisuyksikköä 10, joiden torviosan 30 suuaukon leveys on E, muodostavat 120° • · 35 suuntakuvion ja kuviossa 15 suuntakuvio on 90°.
• · ··♦ 11
VIITENUMEROLUETTELO
10 kaiutinrakenne 11 kaiutinelementti 5 12 äänikartio 15 kotelo 20 tasoaaltosuuntain 21 kaiuttimen puoli 22 torviosan puoli 10 23 äänikanava 24 sisääntuloaukko 25 lähtöaukko 26 painepinta 30 torviosa 15 40 linjasäteilijä eli kaiuttimien yhdistelmä 50 paineaaltorintama A kaiutinelementin äänikartion pinta-ala A1 tasoaaltosuuntaimen sisäpinnan sisääntuloaukkojen yhteenlaskettu pinta-ala A2 tasoaaltosuuntaimen ulkopinnan lähtöaukkojen yhteenlaskettu pinta-ala 20 B tasoaaltosuuntaimen ulkopinnan lähtöaukon leveys linjasäteilijän poikittaissuunnassa C tasoaaltosuuntaimen ulkopinnan lähtöaukon tai lähtöaukkojen muodostaman alueen :1·[: korkeus linjasäteilijän pituussuunnassa eli tavallisesti pystysuunnassa :1·.· D kaiutinelementin äänikartion halkaisija • · . E torviosan suuaukon korkeus • · · • · · .···. 25 F torviosan suuaukon leveys • · L tasoaaltosuuntaimen paksuus eli äänikartiosta tasoaaltosuuntaimen ulkopinnalle *!!! johtavan äänikanavan pituus • · • · · • · · ···· ··· • · • · • · · * • · • · · • · · • ·· · ··· • · • · • · · • · · • · · • · • · · · • · • · • · ·

Claims (7)

1. Menetelmä kahden tai useamman kaiuttimen (20) muodostaman yhdistelmän eli linjasäteilijän (40) kaiutinelementtien (11) äänikartioiden (12) muodostaman 5 ääniaaltorintaman (50) eli säteilykuvion muodostamiseksi pääasiallisesti tasaiseksi ääniaaltorintamaksi, tunnettu siitä, että linjasäteilijän (40) kaiutinelementtien (11) äänikartioiden (12) muodostamat pallomaiset ääniaaltorintamat muutetaan yhtenäiseksi, pääasiallisesti tasomaiseksi ääniaaltorintamaksi siten, 10. että yksittäisen kaiutinelementin (11) äänikartion (12) tuottama ääniaaltorintama (50) johdetaan tasoaaltosuuntaimen (20) äänikanavien (23) kautta, että tasoaaltosuuntaimen (20) äänikanavissa (23) äänikartion (12) eri kohdista lähtevien äänien kulkemat matkat ovat pääasiallisesti yhtä suuret, ja että pääasiallisesti ympyrän muotoisesta äänikartiosta (12) lähtevän 15 ääniaaltorintaman (50) osat kavennetaan tasoaaltosuuntaimen (20) vierekkäisissä äänikanavissa (23) kapeaksi riviksi niin, että tasoaaltosuuntaimen vierekkäisten äänikanavien lähtöaukkojen leveys (B) on pienempi kuin puolet kaiutinelementin (11) äänikartion (12) halkaisijasta (D).
2. Kaiutinrakenteen (10) yhteydessä oleva tasoaaltosuuntain (20), tunnettu siitä, että tasoaaltosuuntaimen (20) vierekkäiset kanavat (23) ovat edullisimmin kapenevia ja • · · • tasoaaltosuuntaimen torviosan (30) puolella olevat lähtöaukot (25) muodostavat rivin vierekkäisiä aukkoja, joiden leveys (B) tasoaaltosuuntaimen poikittaissuunnassa sen • ;*· ulkopinnalla on pienempi kuin puolet tasoaaltosuuntaimen yhteydessä olevan • · · .*·*. 25 kaiutinelementin (11) äänikartion (12) halkaisijasta (D). • · · • · ·
3. Kaiutinrakenne (10), johon kuuluu • t *** - kaiutinkotelo (15), koteloon sijoitettu kaiutinelementti (11), ja torviosa (30), . ja jossa kaiutinrakenteessa (10) kaiutinelementin (11) yhteydessä on kompressio-osa, • · · ••j * 30 jonka muodostaa kaiutinelementin äänikartion (12) ja välimatkan päässä siitä sijaitsevan kappaleen (20) tai seinämän (26) välinen tila. tunnettu siitä, • · .*··. - että kaiutinrakenteessa (10) kaiutinelementin (11) ja torviosan (30) välissä on • · · • . tasoaaltosuuntain (20), jossa on useita kanavia (23) ääniaaltojen johtamiseksi 35 tasoaaltosuuntaimen läpi niin, että tasoaaltosuuntain muuttaa kaiutinelementin • · · : .* äänikartion (12) tuottamien ääniaaltojen pallomaisen paineaaltokuvion tasoaalloksi, että tasoaaltosuuntaimessa (20) äänikartiota (12) kohti suunnattu pinta (26) on pääasiallisesti äänikartion muotoinen niin, että tasoaaltosuuntaimen ja äänikartion väliin jäävä kapea rako on pääasiallisesti yhtä suuri koko äänikartion alueella, että tasoaaltosuuntaimen (20) äänikartiota (12) kohti suunnatussa pinnassa (26) on 5 äänen sisääntuloaukkoja (24) ääniaaltojen johtamiseksi kanaviin (23), ja tasoaaltosuuntaimen vastakkaisella puolella (22) on suuaukkoja (25) ääniaaltojen johtamiseksi kanavista torviosaan (30), että tasoaaltosuuntaimen (20) kanavien (23) sisääntuloaukot (24) ovat edullisimmin yhdensuuntaisia pitkänomaisia rakoja, jotka on sijoitettu kaiutinelementin (11) 10 äänikartion (12) alalle siten, että kunkin pitkänomaisen raon pituus vastaa pääasiallisesti äänikartion leveyttä kyseisen raon kohdalla, että äänen etenemissuuntaan katsottuna tasoaaltosuuntaimen (20) kanavien (23) mitat muuttuvat siten, että sisääntuloaukkojen (24) kapeiden rakojen leveydet kasvavat ja pituudet pienenevät niin, että tasoaaltosuuntaimen vastakkaisella puolella 15 (22) vierekkäiset lähtöaukot (25) ovat edullisimmin saman levyisiä (B). ja että vierekkäisten äänikanavien (23) lähtöaukkojen leveys (B) on pienempi kuin puolet kaiutinelementin (11) äänikartion (12) halkaisijasta (D).
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaiutinrakenne (10), tunnettu siitä, että 20 kaiutinrakenteessa (10) tasoaaltosuuntaimen (20) sisääntuloaukkojen (24) yhteenlaskettu pinta-ala on noin kolmasosa kaiutinelementin (11) äänikartion (12) pinta-alasta. ·· · • · · • · • ·
5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen kaiutinrakenne (10), tunnettu siitä, että kaksi • · : tai useampia kaiutinrakenneyksiköitä (10) on liitetty toisiinsa niin, että vierekkäisten • · · .**·. 25 tasoaaltosuuntaimien (20) lähtöaukot (25) ovat samansuuntaisia ja pääasiallisesti ··· samankokoisia.
• · · · ··· • · • · *** 6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen kaiutinrakenne (10), tunnettu siitä, että kaksi tai useampia kaiutinrakenneyksiköitä (10) on liitetty toisiinsa päällekkäin tai • · · :·: 1 30 rinnakkain niin, että päällekkäisten tai rinnakkaisten tasoaaltosuuntaimien (20) keskenään yhtä leveät lähtöaukot (25) muodostavat yhtenäisen kapean, pystysuuntaisen tai vaakasuuntaisen rivin (40). • · • · · • · • · ··· * a
7. Akustinen linjasäteilijä (40), jossa on kaksi tai useampia vierekkäisiä kaiuttimia (10) * 1 35 toistensa läheisyydessä niin, että kaiuttimet yhdessä muodostavat halutun muotoisen ja : 1.1 suuntaisenääniaaltorintaman(50), tunnettu siitä, että linjasäteilijä (40) on kaiutinelementin (11) edessä, että ainakin osassa linjasäteilijän (40) kaiuttimista (10) on tasoaaltosuuntain (20), jossa on useita sellaisia vierekkäisiä kanavia (23), jotka yhdistävät äänikartion (12) läheisyydessä olevan ilmatilan tasoaaltosuuntaimen ulkopinnalle (22), ja että linjasäteilijässä (40) tasoaaltosuuntaimen (20) vierekkäiset kanavat (23) ovat 5 edullisimmin kapenevia ja tasoaaltosuuntaimen ulkopinnalla (22) olevat lähtöaukot (25) muodostavat rivin vierekkäisiä aukkoja, joiden leveys (B) tasoaaltosuuntaimen poikittaissuunnassa sen ulkopinnalla on pienempi kuin puolet tasoaaltosuuntaimen yhteydessä olevan kaiutinelementin (11) äänikartion (12) halkaisijasta (D) tai leveydestä vastaavalla kohdalla. 10 • · · # · · • · • · • · • · · • · · • · • · · • · · • · · • · · • « • · • · · • · · • · · · • · · • t • · • · · • · • · · • · · • · · · • · · • · • · • · · # · • · · • · · • · • · · • · • · • · · 1 · • · · • · · • · • ·
FI20040623A 2004-04-30 2004-04-30 Menetelmä tasaisen ääniaaltorintaman aikaansaamiseksi sekä tasoaaltosuuntain, kaiutinrakenne ja akustinen linjasäteilijä FI120126B (fi)

Priority Applications (3)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20040623A FI120126B (fi) 2004-04-30 2004-04-30 Menetelmä tasaisen ääniaaltorintaman aikaansaamiseksi sekä tasoaaltosuuntain, kaiutinrakenne ja akustinen linjasäteilijä
EP05396016.7A EP1592281B1 (en) 2004-04-30 2005-04-28 a loudspeaker construction
US11/117,737 US7650006B2 (en) 2004-04-30 2005-04-29 Method to generate a plane acoustic wave front, a plane wave channel, a loudspeaker construction and a linear loudspeaker array

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20040623A FI120126B (fi) 2004-04-30 2004-04-30 Menetelmä tasaisen ääniaaltorintaman aikaansaamiseksi sekä tasoaaltosuuntain, kaiutinrakenne ja akustinen linjasäteilijä
FI20040623 2004-04-30

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20040623A FI20040623A (fi) 2005-10-31
FI120126B true FI120126B (fi) 2009-06-30

Family

ID=34942860

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20040623A FI120126B (fi) 2004-04-30 2004-04-30 Menetelmä tasaisen ääniaaltorintaman aikaansaamiseksi sekä tasoaaltosuuntain, kaiutinrakenne ja akustinen linjasäteilijä

Country Status (3)

Country Link
US (1) US7650006B2 (fi)
EP (1) EP1592281B1 (fi)
FI (1) FI120126B (fi)

Families Citing this family (31)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US7177437B1 (en) 2001-10-19 2007-02-13 Duckworth Holding, Llc C/O Osc Audio Products, Inc. Multiple aperture diffraction device
US8718310B2 (en) 2001-10-19 2014-05-06 Qsc Holdings, Inc. Multiple aperture speaker assembly
US7920712B2 (en) * 2005-06-10 2011-04-05 Loud Technologies Inc. Coaxial mid-frequency and high-frequency loudspeaker
GB2443228B (en) * 2006-10-25 2010-02-10 Gary Paul Nicholson Piezo-electric loudspeaker
GB2456846B (en) * 2008-07-31 2013-03-13 Wolfson Microelectronics Plc Ear simulator
US20100026655A1 (en) * 2008-07-31 2010-02-04 Avago Technologies Ecbu Ip (Singapore) Pte. Ltd. Capacitive Touchscreen or Touchpad for Finger or Stylus
JP5268203B2 (ja) 2008-08-14 2013-08-21 ハーマン インターナショナル インダストリーズ インコーポレイテッド 直接放射ラウドスピーカのためのフェイズプラグおよび音響レンズ
US8199953B2 (en) * 2008-10-30 2012-06-12 Avago Technologies Wireless Ip (Singapore) Pte. Ltd. Multi-aperture acoustic horn
US20100253629A1 (en) * 2009-04-03 2010-10-07 Avago Technologies Ecbu Ip (Singapore) Pte. Ltd. Combined Mutual Capacitance and Switch-Actuated Keyboard for Enhanced Texting in an Electronic Device
US8278571B2 (en) * 2009-04-03 2012-10-02 Pixart Imaging Inc. Capacitive touchscreen or touchpad for finger and active stylus
FI20090218A0 (fi) * 2009-05-29 2009-05-29 Aura Audio Oy Bassokaiuttimen rakenne
DE102009027212B4 (de) 2009-06-25 2015-01-22 Sennheiser Electronic Gmbh & Co. Kg Lautsprechersystem und Wellenformereinheit
US8385568B2 (en) * 2010-01-06 2013-02-26 Apple Inc. Low-profile speaker arrangements for compact electronic devices
US8798303B2 (en) * 2012-10-22 2014-08-05 Jazz Hipster Corporation Horn amplifier
US9282398B2 (en) 2014-03-19 2016-03-08 Dana Monroe Speaker system having wide bandwidth and wide high-frequency dispersion
US9571935B2 (en) * 2015-01-26 2017-02-14 Harman International Industries, Inc. Loudspeaker with ducts for transducer voice coil cooling
US10631093B2 (en) 2015-01-26 2020-04-21 Harman International Industries, Incorporated Vented loudspeaker system with duct for cooling of internal components
US10419846B2 (en) * 2015-05-07 2019-09-17 Acoustic 3D Holdings Ltd Acoustical diffusion manifold
US10631098B2 (en) * 2016-07-13 2020-04-21 Mrspeakers, Llc Planar magnetic loudspeaker airflow system
US10129637B2 (en) * 2017-02-15 2018-11-13 Elettromedia Srl Phase plug for compression driver having improved assembly
CN108632704B (zh) * 2017-03-23 2023-08-08 深圳纽斯声学系统有限公司 一种组合阵列式低音箱
US10623840B2 (en) * 2017-03-24 2020-04-14 Harman International Industries, Incorporated Loudspeaker acoustic diversity aperture frame
DE102017209193A1 (de) * 2017-05-31 2018-12-06 Robert Bosch Gmbh Lautsprecherbox und Säulenlautsprecherbox
US10327068B2 (en) * 2017-11-16 2019-06-18 Harman International Industries, Incorporated Compression driver with side-firing compression chamber
CN109462784B (zh) * 2018-12-06 2023-09-08 宁波东源音响器材有限公司 一种带压缩设计的阵列音箱
CN109391888A (zh) * 2018-12-12 2019-02-26 陈伟东 扬声器结构、带式扬声器及音响设备
KR102614578B1 (ko) * 2019-09-06 2023-12-18 삼성전자주식회사 음향 출력 장치 및 이를 포함하는 디스플레이 장치
CN115022758A (zh) * 2019-09-20 2022-09-06 广州视源电子科技股份有限公司 电子设备
US11445303B2 (en) 2020-10-16 2022-09-13 Harman International Industries, Incorporated Omnidirectional loudspeaker and compression driver therefor
WO2023100674A1 (ja) * 2021-12-02 2023-06-08 ソニーグループ株式会社 音響出力装置
US20240048894A1 (en) * 2022-08-05 2024-02-08 Aac Microtech (Changzhou) Co., Ltd. Loudspeaker and electronic device

Family Cites Families (15)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GB1592246A (en) 1976-09-23 1981-07-01 Isaac T P Sound projection system
US4267405A (en) 1979-06-05 1981-05-12 Mcintosh Laboratory, Inc. Stereo speaker system for creating stereo images
US4325456A (en) * 1980-10-10 1982-04-20 Altec Corporation Acoustical transformer for compression-type loudspeaker with an annular diaphragm
US4776428A (en) 1987-11-16 1988-10-11 Belisle Acoustique Inc. Sound projection system
US5117462A (en) * 1991-03-20 1992-05-26 Jbl Incorporated Phasing plug for compression driver
US6744899B1 (en) 1996-05-28 2004-06-01 Robert M. Grunberg Direct coupling of waveguide to compression driver having matching slot shaped throats
US6064745A (en) * 1997-09-26 2000-05-16 Peavey Electronics Corporation Compression driver phase plug
US6094495A (en) 1998-09-24 2000-07-25 Eastern Acoustic Works, Inc. Horn-type loudspeaker system
US6026928A (en) * 1999-04-06 2000-02-22 Maharaj; Ashok A. Apparatus and method for reduced distortion loudspeakers
US6343133B1 (en) * 1999-07-22 2002-01-29 Alan Brock Adamson Axially propagating mid and high frequency loudspeaker systems
AU2000276332B2 (en) 2000-09-22 2005-03-10 Robert Grunberg Direct coupling of waveguide to compression driver having matching slot shaped throats
KR100922910B1 (ko) 2001-03-27 2009-10-22 캠브리지 메카트로닉스 리미티드 사운드 필드를 생성하는 방법 및 장치
US7177437B1 (en) * 2001-10-19 2007-02-13 Duckworth Holding, Llc C/O Osc Audio Products, Inc. Multiple aperture diffraction device
GB2382511C (en) * 2001-11-26 2011-03-04 Turbosound Ltd Improvements in or relating to loudspeakers
DE10310033A1 (de) 2003-03-06 2004-09-16 Karl-Heinz Kuntze Schallwandler in Form eines Linienstrahlers zur Erzeugung und Abgabe pulsierender Zylinderwellen mittels kleiner und kleinster Schallwandler

Also Published As

Publication number Publication date
US20050265570A1 (en) 2005-12-01
EP1592281B1 (en) 2013-06-26
EP1592281A2 (en) 2005-11-02
US7650006B2 (en) 2010-01-19
EP1592281A3 (en) 2009-06-03
FI20040623A (fi) 2005-10-31

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI120126B (fi) Menetelmä tasaisen ääniaaltorintaman aikaansaamiseksi sekä tasoaaltosuuntain, kaiutinrakenne ja akustinen linjasäteilijä
US9204212B2 (en) Multiple aperture speaker assembly
EP3501184B1 (en) Compression driver and phasing plug assembly therefor
US7177437B1 (en) Multiple aperture diffraction device
KR920001058B1 (ko) 스피이커시스템
EP1994793B1 (en) Sound reproduction with improved low frequency characteristics
EP3512212B1 (en) Unified wavefront full-range waveguide for a loudspeaker
CN108810732A (zh) 扬声器
US7510049B2 (en) Acoustic transformer and method for transforming sound waves
US9503807B2 (en) Acoustic horn arrangement
US7299893B2 (en) Loudspeaker horn and method for controlling grating lobes in a line array of acoustic sources
KR20190023612A (ko) 스피커 장치
KR102097891B1 (ko) 스피커용 입체 음향 가이드 및 이를 구비한 스피커
US10863263B2 (en) Acoustic lens and speaker system
US10506331B2 (en) Coaxial loudspeaker
US6870942B1 (en) Loudspeaker for line array sound system
JP2008131540A (ja) スピーカ装置
JP6277314B1 (ja) スピーカー装置
KR102670204B1 (ko) 라우드 스피커 및 이를 포함하는 음향 출력 장치
RU2751431C1 (ru) Рупор устройства вывода звука
JP4630400B2 (ja) 位相反転方式のスピーカシステム
JP5880039B2 (ja) スピーカ
JP2009260899A (ja) スピーカー
JPH02199993A (ja) スピーカ装置

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 120126

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed