FI119926B - Niputus- ja sidontalaite ja -menetelmä - Google Patents

Description

Niputus- ja sidontalaite ja -menetelmä Tämä hakemus on jakamalla erotettu FI-hakemuksesta 970659.

Esillä oleva keksintö koskee laitetta ja menetelmää tasomaisten elementtien pinon 5 sitomiseksi. Keksintö on erityisesti tarkoitettu käytettäväksi sanomalehtien, varsinkin taipuisien ja pystyasennossa ei-itsekantavien sanomalehtien yhteydessä. Vaikka keksinnön sovellutusala onkin laajempi, sitä kuvataan alla sanomalehti-pinojen niputtamisen ja sitomisen suhteen.

Sidontalaitteet on tarkoitettu ohuen taipuisan nauhan kiertämiseksi sanomalehtipi-10 non ympärille ja päiden sulattamiseksi yhteen nipun muodostamiseksi. Aikaisemmin, kuten US-patentissa 5373686, tällaiset nauhat syötettiin syöttökanavien läpi nipun reitin kummallakin puolella, kierrettiin sen ympäri ja päät yhdistettiin sulattamalla. Näillä laitteilla oli kuitenkin useita puutteita.

Nauhat työnnettiin nimenomaan syöttökanavien lävitse. Siten nauhan läpikulun 15 mahdolliset esteet estivät syöttämisen suorittamista ja johtivat siihen, ettei laite kiinnittänyt papereita kunnolla. Siten kanavat oli pidettävä täysin puhtaina ja tasaisina. Ongelman minimoimiseksi käytettiin paksumpia nauhoja pyrittäessä saamaan lisäjäykkyyttä siten, että nauhat olisivat vähemmän herkkiä syöttökanavassa oleville : V epätasaisuuksille. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan olleet täysin tehokkaita.

··· ···· :·. 20 Lisäksi sanomalehtiä pinoon asetettaessa niillä on taipumus pursua sivuille eri leh- [···. tisivujen väliin jääneen ilman johdosta. Erityisesti taitetun reunan paksuus on usein • · suurempi kuin muun paperin paksuus. Tämän seurauksena pinon toinen puoli tulee korkeammaksi kuin toinen puoli ja ainakin jotkin lehdistä liukuvat helposti pois, • · *···' ellei lehtien suuntaa vaihdella.

25 Sen vuoksi esillä olevan keksinnön kohteisiin kuuluu sellaisen laitteen ja menetel- .*··. män aikaansaaminen, jotka toimivat sujuvasti, vaikkeivät syöttökanavat olisi puhtaat • · · • . ja ne olisivat tulleet epätasaisiksi. Nippujen muodostukseen kuuluu sopivan [ * puristuksen aikaansaaminen pinoihin siten, että niitä pidetään olennaisesti tasaisina myös ilman suunnan vaihtelua. Esillä olevan keksinnön kohteisiin kuuluu vielä ; 30 sellaisen niputus- ja sidontalaitteen ja sen käyttömenetelmän aikaansaaminen, joka • · · : pystyy ottamaan vastaan sanomalehtiä suoraan olemassa olevista liitekiinnitys- koneista ja kuljettimilta. Keksinnön mukaisen laitteen ja menetelmän tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

2

Nippusaijan muodostamiseksi järjestetään vastaanottolaite useampaa sanomalehteä varten, jotka lasketaan peräkkäin sen päälle ensimmäisen pinon muodostamiseksi. Vastaanottolaite liikkuu pitkin reittiä alavirran suuntaan siten, että muodostettavan pinon yläpää pysyy aina samalla tasolla. Sen jälkeen vastaanottolaite liikkuu si-5 vusuuntaan pois reitiltä, niin että pino voidaan siirtää puristimeen. Sen jälkeen sovitetaan pidin reitille pinon ylävirran puolelle, ja puristin liikkuu pidintä kohti kohdistaen tällöin puristusvoimaa pinoon. Laitteen toivotussa suoritusmuodossa pinon päällä tai sisällä on paineanturi, ja paineen saavuttaessa ennakolta määrätyn tason kokoonpuristaminen lopetetaan. Tämän jälkeen puristin poistuu reitiltä vapauttaen 10 samalla pinon. Peräkkäisiä pinoja käsitellään samalla tavoin ja edullisesti järjestetään useita vastaanottimia ja useita puristimia, jotta lisättäisiin laitteen tietyn ajanjakson aikana käsittelemien pinojen määrää.

Edellä esitetyn lisäksi on todettu tarkoituksenmukaiseksi jäljestää yksi tai useampi säppi, jotka on sovitettu kohdistamaan esipuristusta sanomalehtien taittoreunaan. 15 Tämä suoritetaan pinon muodostamisen yhteydessä ja sen tarkoituksena on estää tai minimoida se, että taittoreunan epätasainen osuus on paksumpi kuin takareuna.

Pinoa muodostettaessa suoraan naukkarikuljettimelta sen yhteyteen järjestetään hihnakuljetin. Naukkarien vapauttaessa lehdet nämä pääsevät putoamaan hihnakuljet-timelle, joka pakottaa ne vastaanottimen suuntaan. Pinon ollessa valmis tai melkein 20 valmis on ryhdyttävä seuraavan pinon muodostamiseen. Tämän suorittamiseksi i'·*: käytetään erotinta, jota voidaan liikuttaa edestakaisin etäällä pinosta ja kuljettimista olevan asennon ja lähellä pinoa ja kuljettimia olevan asennon välillä. Erottimen liik- ·*·., kuessa lähellä olevaan asentoon se pystyy vastaanottamaan naukkarien vapauttamat • .···. lehdet. Jotta erottimelle jäisi riittävästi aikaa päästäkseen tähän asentoon, naukkari- 25 kuljetinta ohjataan siten, että naukkarit pinoa muodostettaessa vapauttavat lehdet • · · ensimmäisessä kohdassa ja erottimen liikkuessa lähellä olevaan asentoon vapautta- • · *** vat lehdet toisessa kohdassa. Naukkarien liikkeen aikana toinen kohta on ensimmäi sen kohdan alavirran puolella. Sen vuoksi syntyy lyhyt aika, jolloin sanomalehtiä ei • · · *·]·* lainkaan vapauteta naukkarikuljettimelta. Tällöin erotin pääsee liikkumaan asen- ·...· 30 toonsa ja aloittamaan seuraavan pinon muodostamisen. Kun erotin on päässyt lähel- ;***; lä olevaan asentoonsa, naukkarikuljetin voi vapauttaa lehdet uudelleen ensimmäi- ··· ....: sessä kohdassa.

• ·

Esillä oleva keksinnön mukainen sidontalaite muodostuu kahdesta yhteenliitettävän, ·:··· joustavan pitkänomaisen nauhan lähteestä ja vastaavasta hitsauspäiden parista. Näitä 35 voidaan liikutella sisäänvedetyn asennon, jossa ne ovat erillään, ja sulatusasennon, jossa ne ovat päittäin ja nauhaosa on niiden välissä, välillä. Ainakin toinen päistä 3 käsittää kuumentimen nauhan sulattamiseksi. Pinon noudattaman reitin kummallakin puolella sijaitsee nauhalähde, edullisesti kela. Nauhat ulottuvat reitin poikki ja ne sulatetaan yhteen kahden lähteen välillä.

Nipun liikkuessa pitkin reittiä se painuu nauhaa vasten vetäen sitä ulos kahdesta 5 lähteestä. Tämän vahvistustoimenpiteen ansiosta ei synny ongelmaa nauhan jumiutumisen suhteen tai syöttökanavien epätasaisuuden tai epäpuhtauden muodostaman esteen suhteen. Lisäksi laitteen edullisessa suoritusmuodossa kiekot on kallistettu jatkuvan jännityksen kohdistamiseksi nauhoihin, jolloin ne saavat nauhat ympäröimään pinoa tiiviisti.

10 Tänä aikana hitsauspäät ovat sisäänvedetyssä asennossaan, ja nauhoja vedettäessä ulos niiden lähteistä ne kulkevat sisäänvedettyjen hitsauspäiden lähellä olevien pintojen ylitse. Kun pino on kulkenut päiden ohitse, päät liikkuvat toisiaan kohti yh-teensulatusasentoonsa, jossa päiden läheiset pinnat ovat päittäin ja nauha on niiden välissä. Tämä vetää nauhan tiiviisti nipun ympärille ja kuumennin sulattaa sen 15 jälkeen nauhat yhteen kahdessa kohdassa. Toinen kohta on välittömästi pinon yläpään vieressä ja toinen etäällä siitä ylävirran suunnassa. Tämän seurauksena pinon ympärillä olevan nauhan osuus sulatetaan paikalleen ja loput nauhasta venytetään reitin poikki ja sulatetaan, jolloin se on valmiina seuraavaa pinoa varten.

Oheisissa keksintöön liittyvissä piirustuksissa, joissa samat viitenumerot tarkoittavat .·. 20 samoja osia, • · · · • · : ’·· kuviossa 1 esitetään kaavamaisesti sidontalaitteen koko toimintakierto; • · · • · • · • · · : kuviossa 2 esitetään kaavamaisesti kaksi toimintakiertoa, joissa pino muodoste- • · · | · ·. [ taan j a puristetaan kokoon; • · • · · kuviossa 3 esitetään kaavamaisesti koko toimintakierto, jossa pinoamislaite ottaa • · ·.· ; 25 vastaan sanomalehtiä naukkarikuljettimelta ja hihnakuljettimelta; ja φ · · • · • · kuviossa 4 esitetään kaavamaisesti pinoamislaitteen ja liitekoneen yhdistelmä, : ’ * * josta osia on jätetty pois selvyyden vuoksi.

• · · • · • · • · · * . Kuviossa 2 esitetään pinoamislaitteen ja puristimen toimintaa. Siinä kuvataan kahta toimintakierrosta, ensimmäistä vasemmalta oikealle kuvion yläosassa ja toista sa- * * 30 maila tavalla esitettynä alaosassa. Laite käsittää kuljetushaarukat 23 ja 24, puris- tushaarukat 25 ja 26 ja portin 28. Kuvion 2 ylemmässä vasemmanpuoleisessa osassa nippu 27 on muodostettu kuljetushaarukalle 24, mutta sitä ei ole vielä puristettu 4 kokoon. Seuraavassa vaiheessa kuljetushaarukka 24 on siirtynyt nipun 27 reitiltä, kuten esitetään kuljetusreitillä 30 olevilla nuolilla. Nippu on siirretty puristimeen 26, joka on liikkunut alaspäin, kuten viereisessä kuviossa esitetään. Samalla kuljetus-haarukka 23 on siirtynyt asentoon vastaanottamaan nipun 29 muodostavat erilliset 5 lehdet.

Samaan aikaan portti 28 on siirtynyt asentoonsa välittömästi nipun 27 yläpuolelle ja puristin 26 liikkuu porttia 28 kohti, jolloin se puristaa kokoon nippua 27 tähän väliin. Puristuskierron lopussa (kuvion 2 yläosan oikeanpuoleinen yläosa) kuljetushaa-rukalla 23 oleva nippu 29 on muodostettu valmiiksi. Puristin 25 on asennossa vas-10 taanottamaan nipun 29, kun kuljetushaarukka 23 siirtyy pois asennostaan, kuten esitetään kuvion 2 alemmassa vasemmanpuoleisessa osassa. Puristin 26 liikkuu nyt alaspäin ja vasemmalle pitkin puristusreittiä 31 valmiin kokoonpuristetun nipun 27 vapauttamiseksi.

Sen jälkeen portti 28 siirtyy asentoonsa nipun 29 yläpuolelle ja puristin 25 liikkuu 15 ylöspäin nipun 29 kokoonpuristamiseksi samalla tavoin kuin puristin 26 on puristanut nipun 27. Muut vaiheet ovat samat kuin kuvion 2 yläosassa esitetyt, paitsi että kolmas nippu 32 muodostetaan ja nippu 29 vapautetaan. Kierto toistetaan luonnollisesti niin monta kertaa kuin halutaan.

Kuviossa 3 hihnakuljetin 33 ottaa vastaan sanomalehtiä 40 naukkarikuljettimelta 35, 20 jossa on naukkarit 36. Hihnakuljettimen 33 yläkola liikkuu vasemmalle, kuten kuvi- I”’ ossa 3 esitetään, pakottaen siten lehdet 40 seinää 37 vasten pinoa 34 näin muodos- • · · tettaessa. Tämän toimintavaiheen aikana naukkarikuljetin 35 vapauttaa lehdet 40 pudotuskohdassa 38. Pinon 34 valmistuessa erotin 39 liikkuu kuljettimia 33 ja 35 • · · :;j : kohti. Sinä aikana naukkarikuljetin 35 vapauttaa lehdet 40 viivästyspudotuskohdassa 25 41 (katso kuvion 3 kolme viimeistä vaihetta oikeassa laidassa). Tällöin erotin 39 pääsee liikkumaan täysin toiminta-asentoonsa ja vastaanottamaan lehdet 40, seuraa- ·.·*; van pinon muodostamisen aloittamiseksi. Sitten erotin 39 liikkuu alaspäin muodos- tettaessa seuraavaa pinoa vastaavalla tavalla kuin pino 34. On tietenkin toivottavaa, :·[ että voidaan käyttää useampia erottimia, jotka on sovitettu liikkumaan toiminta- • · · 30 asentoon tahdistetusta kun ensimmäinen pino on valmis ja seuraavaa aloitetaan.

• · • · ♦

Siinä tapauksessa, että pinoojan on määrä ottaa vastaan lehtiä siirtopyörältä (joita usein käytetään liitekoneissa), rakenne on kuviossa 4 kaavamaisesti esitetyn mukai- * · nen. Siirtopyörä 42 pyörii myötäpäivään ja on varustettu naukkareilla 43. Sanomalehdet 40 vapautetaan jaksoittain vapautuskohdassa 38. Sen vieressä on vastaanotin 35 23, ja sen ja pyörän 42 välissä on väli 44. Naukkarit 43 tarttuvat lehtiin 40 niiden 5 taittoreunasta 45. Tällöin lehdet 40 voidaan laskea vastaanottimelle 23 oikeassa suunnassa siten, että taittoreuna 45 nojaa seinää 37 vasten. Jos väli 44 on suuri, syntyy tiettyjä ongelmia. Koska lehdet 40 siirtyvät pyörältä 42 vastaanottimelle 23 painovoiman vaikutuksesta, niiden putoamisnopeus määräytyy painovoiman kiihtyvyy-5 den mukaan pikemminkin kuin laitteen nopeuden mukaan. Painovoima on tietenkin vakio eikä sitä voida muuttaa. Jos väli 44 siten on suuri, lehtien 40 vastaanottimelle 23 putoamiseen tarvittava aika saattaa rajoittaa laitteen toimintanopeutta. Kuvioiden 3 ja 4 pinojen muodostuessa niitä käsitellään kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti, jotta lopuksi aikaansaataisiin nauhalla sidotut yksittäiset niput.

10 Sidontalaite esitetään kaavamaisesti kuviossa 1. (Ei esitetyt) pinot viedään jaksoittain pitkin reittiä 1, kuten nuoli osoittaa. Nauhojen yläosuudet 11 ja 12 ulottuvat reitin 1 poikki ja yhdistyvät sulatuskohdassa 21. Hitsauspäät 2 ja 3 ovat sisäänvedetyssä asennossaan. Ne muodostuvat olennaisesti ontoista putkista 4 ja 7, joista toinen sisältää kuumennetun yksikön 5 ja toinen on varustettu alasimella 6. Kuumennetussa 15 yksikössä 5 on katkaisukohta 8, joka muodoltaan vastaa toisessa hitsauspäässä olevaa tilaa 10.

Pinon liikkuessa pitkin reittiä 1 se kohtaa nauhan yläosuudet 11 ja 12. Pinon liike vetää nauhat niiden vastaavista lähteistä (ei esitetty) siten, että ne ympäröivät pinon etupintaa ja kahta kohtisuoraa sivua. Samaan aikaan nauhat tuodaan kosketukseen 20 päiden 2 ja 3 lähellä oleviin pintoihin 19 ja 20. Kun pino on vapauttanut hitsauspäät v 2 ja 3, ne siirretään sulatusasentoon kuten kuvion 1 vaiheessa 3 esitetään. Nauhojen • · · · i\ 11 ja 12 sulatusosia 15 ja 16 pidetään nyt päiden 2 ja 3 välissä. Kuten vaiheessa 4 .···. esitetään, yksikkö 5 viedään sen jälkeen alasinta 6 kohti ja kuumennuskäämi 9 käyn- • · nistetään. Tällöin sulatusosa 15 viedään sulatusosaa 16 kohti ja ne sulatetaan yhteen • · · *“.* 25 alemman liitäntäosan 17 ja ylemmän liitäntäosan 18 välissä.

• · • · • · ·

Samalla katkaisukohta 8 lävistää sulatusosat 15 ja 16 ja vetäytyy sen jälkeen vai- • heessa 5 esitettyyn asentoon. Alasin 6 liikkuu yksikköä 5 kohti ja poistaa sulatusosat ·*’*· 15 ja 16. Nauhat jaetaan nyt yläosuuksiin 11 ja 12 ja alaosuuksiin 13 ja 14. Viimeksi • · · ..· mainitut sidotaan tiiviisti pinon ympäri kun taas ensin mainitut liitetään sulatus- • · 30 kohdassa 21. Nauhat 13 ja 14 yhdistetään sulatuskohdassa 22 ja sitovat siten pinon.

• · '···* Päät 2 ja 3 palaavat sen jälkeen sisäänvedettyyn asentoonsa ja laite on valmis •: · ·: seuraava pinoa varten.

Vaikkakin on nimenomaan esitetty vain rajoitettu määrä esillä olevan keksinnön eri-35 tyisiä suoritusmuotoja, keksintö on kuitenkin käsitettävä laajasti ja sitä rajoittavat vain oheiset patenttivaatimukset.

• ·

Claims (8)

6

1. Laite yleisesti tasomaisten elementtien pinon sitomiseksi, joka laite käsittää joustavan pitkänomaisen nauhan (11) ensimmäisen lähteen; mainitun nauhan (12) toisen lähteen; 5 jolloin mainittu ensimmäinen lähde on mainitun pinon kulkeman reitin (1) toisella puolella; jolloin mainittu toinen lähde on mainitun reitin vastakkaisella puolella; ensimmäisen ja toisen hitsauspään (2, 3), jotka ovat siirrettävissä mainittuun reittiin (1) nähden kohtisuoraan suuntaan avoimen erillään olevan asennon ja lähellä 10 toisiaan olevan sulatusasennon välillä, jolloin mainituissa päissä (2, 3) on lähellä olevat pinnat (19,20) vastakkain; tunnettu siitä, että mainittu toinen pää (3) käsittää oleellisesti onton putken (4), joka sisältää kuumentimen (5), jossa mainitussa kuumentimessa (5) on katkaisukohta (8), joka on 15 sovitettu sulattamaan ja lävistämään mainitun nauhan alemman liitäntäosan (17) ja ylemmän liitäntäosan (18) ja vetäytymään sen jälkeen; :*·*: mainittu ensimmäinen pää (2) käsittää oleellisesti onton putken (7), joka sisältää ··· alasimen (6), joka mainittu alasin (6) on sovitettu liikkumaan kuumenninta (5) kohti, • · · · :·. ja poistamaan sulatusosat (15, 16); • · · 20 jolloin mainittu nauha (11, 12) ulottuu mainitusta ensimmäisestä lähteestä ja • · : mainitusta toisesta lähteestä mainitun pinon ympäri sen kolmella ulkopinnalla ja on • · · ϊ.,.ϊ kosketuksessa mainittuihin (19, 20) pintoihin kun mainitut päät (2,3) ovat avoimessa asennossa; • · · • · · • · · jolloin mainitut päät (2, 3) on sovitettu liikkumaan sen jälkeen mainittuun • · *·;·* 25 sulatusasentoon, jolloin kuumennin (5) on sovitettu vietäväksi sulatusasentoon, *:**: sulattamaan ja lävistämään mainitun nauhan alemman liitäntäosan (17) ja ylemmän :**: liitäntäosan (18), ja joka mainittu alasin (6) on sovitettu liikkumaan • ·· e poistamisasentoon poistamaan sulatusosat (15, 16) jolloin ne jakavat mainitun nauhan ensimmäiseen, pinon ympärille sulatettuun osuuteen (13, 14) ja toiseen • · · *· 30 osuuteen (11, 12), ulottuen mainitusta ensimmäisestä lähteestä ja mainitusta toisesta lähteestä. 7

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäisestä lähteestä tuleva nauha (11) ja mainittu toisesta lähteestä tuleva nauha (12) kulkevat vinosti mainituista pinnoista (19, 20) poispäin osoittavaan suuntaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäi-5 nen lähde (11) ja mainittu toinen lähde (12) ovat mainittua nauhaa pitäviä keloja.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitulla ensimmäisellä (3) päällä on pinnassaan ulkonema (8) mainitun nauhan katkaisemiseksi mainitussa sulatusasennossa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitulla toisella 10 päällä (2) on päätypinta (19) mainitun nauhan poistamiseksi mainitun ensimmäisen osuuden (13, 14) ja mainitun toisen osuuden (11,12) väliltä.

6. Menetelmä yleisesti tasomaisten elementtien pinon sitomiseksi, jossa menetelmässä: vedetään joustavaa pitkänomaista nauhaa (11, 12) reitin (1) kummallakin puolella 15 olevista lähteistä, jolloin mainittu nauha ulottuu mainitun reitin poikki, viedään mainittu pino (27, 29, 32) mainittua reittiä pitkin alavirran suuntaan hitsaus- pääparin (2, 3) ohitse, jolloin mainitut päät ovat mainitun reitin kummallakin puolella, ja mainittu nauha ympäröi mainitun pinon sen alavirran puoleisella pinnal- :*·*: la ja kahdella siihen nähden olennaisesti kohtisuoralla sivulla ja on kosketuksessa • · 20 mainittujen hitsauspäiden lähellä oleviin pintoihin (19, 20), tunnettu siitä, että ··«» ·♦ • · ♦mainittu toinen pää (3) käsittää oleellisesti onton putken (4), joka sisältää • · *·..* kuumentimen (5), jossa mainitussa kuumentimessa (5) on katkaisukohta (8), joka • · : kuumennin (5) sulattaa ja jakaa mainitun nauhan alemman liitäntäosan (17) ja ··« Σ.,.ϊ ylemmän liitäntäosan (18) katkaisukohdasta ja vetäytyy sen jälkeen; . . 25 mainittu ensimmäinen pää (2), joka käsittää oleellisesti onton putken (7), joka • · · M sisältää alasimen (6), joka mainittu alasin (6) liikkuu sulatusasentoon, jossa **:*’ mainitun nauhan liitäntäosat (17, 18) sulatetaan ja jaetaan osiksi (17, 18) ja liikkuu poistamisasentoon, jossa alasin (6) poistaa sulatusosat (15, 16); ja • · . liikutetaan mainittuja päitä (2, 3) mainittuun reittiin nähden kohtisuoraan sulatus- • · : *·· 30 suuntaan olennaisesti samansuuntaisesti mainitun alavirran puoleisen pinnan kanssa siten, että mainitut lähellä olevat pinnat joutuvat kosketukseen toisiinsa siten, että mainitun nauhan sulatusosat (15, 16) jäävät niiden väliin; ja 8 sulatetaan mainitut osuudet toisiinsa sekä mainitun pinon sitomiseksi että mainitun nauhan vetämiseksi mainitun reitin poikki mainittujen elementtien seuraavaa pinoa varten, jolloin mainitut sulatusosat (15, 16) lävistetään erottamaan nauha, joka ympäröi mainittua pinoa nauhasta, joka ympäröi mainitun seuraa van pinon reitin (1).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut lähteet kohdistavat vetoa mainittuun nauhaan mainituista lähellä olevista pinnoista (19, 20) poispäin oleviin suuntiin.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut sulatusosat (15, 16) irrotetaan mainitun nauhan, joka ympäröi mainittua pinoa, 10 erottamiseksi mainitusta nauhasta, joka ulottuu mainitun reitin poikki mainittujen elementtien seuraavaa pinoa varten. ·· · • · · • · • · ··· ···· • · • · • ·· ··· • · • · ··· • · • · · • · · • M · • · · • · • * ··· • · • » « • · · • · «·» • · • · • · · ··· • · • · ··· • · ·· • · • ·· • · 9