FI118913B - Menetelmä ja laite digitaalisen tietoliikennekanavan testaamiseksi - Google Patents

Description

118913

MENETELMÄ JA LAITE DIGITAALISEN TffiTOLDKENNEKANAVAN TESTAAMISEKSI

I. Keksinnön ala 5

Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikennejäijestelmiin, joissa käytetään digitaalisia signaaleita ja erityisesti uuteen ja parannettuun menetelmään ja laitteeseen lähetyksen laadun arvioimiseksi digitaalisilla tietoliikennekanavilla.

10 Π. Liittyvän alan kuvaus

Tietoliikennejäqestelmiä on kehitetty informaatiosignaalien lähettämisen mahdollistamiseksi lähdepaikasta fyysisesti erilliselle 15 käyttäjäkohteelle. Sekä analogisia että digitaalisia menetelmiä on käytetty informaatiosignaalien lähettämiseksi tietoliikennekanavilla, jotka yhdistävät lähteen ja käyttäjän sijainnit. Digitaalisilla menetelmillä on useita etuja suhteessa analogisiin menetelmiin, esimerkikslparempi kohina-ja häiriösieto, parempi • · •,:: kapasiteetti ja turvallisempi yhteys salauksen käytön ansiosta • * 20 * · • * · t *· *: Lähetettäessä informaatiosignaali lähdepaikasta • · • · · " tietoliikennekanavalla lähdesignaali ensin muunnetaan sopivaan muotoon • · tehokasta lähetystä varten kanavalla. Informaatiosignaalin konversioon tai • · · • · ♦ * modulaatioon kuuluu kantajan parametrin muuttaminen informaatiosignaalin . 25 perusteella siten, että saadun moduloidun kantajan spektri on yhteensopiva • « · . · · ·. kanavan kaistaleveyden kanssa. Käyttäjän päässä alkuperäinen viestisignaali • ♦ · · . * . kopioidaan moduloidun kantajan versiosta, joka vastaanotetaan sen kuljettua • · · * ·♦ kanavan läpi. Tällainen kopiointi saadaan yleensä käyttämällä lähdelähettimen • · * * * modulaatioprosessin toteuttamaa käänteisprosessia.

• · · —: 30 * · · * · • · 2 118913

Lisäksi modulaatio mahdollistaa monipääsyn eli useiden signaalien lähettämisen yhteisellä kanavalla. Mompääsytietoliikennejäqestelmissä on usein joukko etätilaajayksiköitä, jotka tarvitsevat palvelua, jonka kesto on suhteellisen lyhyt, jatkuvan tietoliikennekanavapääsyn sijaan. Järjestelmiä, jotka on 5 suunniteltu lyhyiden aikajaksojen aikana tapahtuvan yhteyden muodostamiseen, on kutsuttu monipääsytietoliikennejäijestelmiksi.

Eräs erityinen tunnettu monipääsyj äq estelmä on hajaspektrijärjestelmä. Hajaspektrijäijestelmissä käytetty modulaatiotekniikka 10 j ohtaa lähetetyn signaalin haj auttamiseen laaj alle taajuuskaistalle tietoliikkennekanavalla. Eräs monipääsyhajaspektrijäijestelmä on koodijakomonipääsy(CDMA)modulaatiojäq estelmä. Lisäksi alalla tunnetaan muita monipääsytietoliikennejäijestelmätekniikoita, kuten aikajakomonipääsy (TDMA), taajuusjakomonipääsy (FDMA) ja AM-modulaatiojäqestelmät, kuten 15 amplitudikompandoitu yksittäissivukaista. Kuitenkin CDMA:n hajaspektrimodulaatiotekniikalla on merkittäviä etuja muihin tunnettuihin modulaatiotekniikoihin nähden monipääsyj ärj estelmissä. CDMA-tekniikan käyttö monipääsyjäijestelmässä esitetään patentissa nro US 4,901,307, • y; ^ajaspektrimonipääsyjäqestelmä, jossa käytetään satelliitti- tai maatoistimia”, * :***: 20 jossa hakijana on sama kuin tässä keksinnössä ja jonka esitys liitetään tähän viittauksella.

• · • · • « · • ·« • · ·· j ’·· Yllä mainitussa patentissa nro US 4,901,307 esitetään ·«· V * monipääsyjäijestelmä, jossa suuri joukko mobiilipuhelinjäqestelmän käyttäjiä, 25 joilla kullakin on lähetinvastaanotin, kommunikoivat satelliittitoistimien tai • · ♦ maatukiasemien kautta käyttäen CDMA-hakaspektritietoliikennesignaaleita.

• · *; * Käytettäessä CDMA-kommunikaatiota, taajuuskaista voidaan uudelleenkäyttää • · • · · *· " useita kertoja, mikä antaa mahdollisuuden jäqestelmän käyttäjäkapasiteetin ··· • · kasvattamiseen. CDMA:n käyttö johtaa paljon suurempaan spektritehokkuuteen ..*·* 30 kuin mitä voidaan aikaansaada käyttämällä muita monipääsytekniikoita.

• · ·

*...* Lisäesimerkki CDMA-tietoliikennejärjestelmästä esitetään patentissa nro US

3 118913 5,103,459 ’’Järjestelmä ja menetelmä signaaliaaltomuotojen generoimiseksi CDMA-sohikkopuhelinjärjestelmässä", jossa myös on hakijana sama kuin tässä keksinnössä ja jonka esitys liitetään tähän viittauksella.

5 Erityisemmin tietoliikenneyhteys CDMA-järjestelmässä sijaintiparin välillä aikaansaadaan hajauttamalla kukin lähetetty signaali kanavan kaistanleveydelle käyttämällä uniikkia käyttäjän hajautuskoodia. Tietyllä tavalla lähetetyt signaalit tuotetaan tietoliikennekanavalta kokoamalla kokonaissignaaliteho tietoliikennekanavalla käyttäjän koodilla, joka liitttyy 10 erotettavaan lähetettyyn signaaliin. Lähetty signaali jaetaan joukkoon "kehyksiä”, joihin kuhunkin kuuluu tietty määrä informaatiobittejä. Yleensä on mahdollista lähettää informaatiobitit kussakin kehyksessä millä tahansa ennalta määrätystä lukumäärästä datanopeuksia.

15 Hajaspektri- eli CDMA-solukkojäqestelmään, joka pystyy tarjoamaan sopivaa palvelua tietyllä maantieteellisellä alueella, suunnitteluun kuuluu yleensä järjestelmän tehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen.

Esimerkiksi yleensä on tarpeellista harkita saatavilla olevan taajuuskaistan määrä . ·. *. samoin kuin mahdollisuus yhteistyöhön muiden lähellä olevien · 20 tietoliikennejärjestelmien kanssa. Lisäksi lämpökohina ja useiden tilaajalaitteiden at· : ’ *. · generoima häiriö j a niiden aiheuttamat raj oitukset on otettava huomioon. Häiriön • * : \: arviointi on erityisen tärkeää CDMA-j äij estelmissä, koska tilaaj alaitteiden t» • *·· lähettämä teho on samalla kaistanleveydellä riippumatta solun peittoalueen • · · V : sijainnista.

25 • · • * · *·*.* Tietyn tukiaseman ja tilaajayksiköt yhdistävän kanavan häiriö **« • * *·;·.* tietyssä solussa voi j ohtua siitä, kun naapurisoluissa käytetään samaa tai viereistä • · :: CDMA-radiokanavaa kuin mitä käytetään kyseisessä solussa. Järj estelmän • aa *... * suorituskyvyn arvioimiseksi todellisissa olosuhteissa voidaan asettaa valittu 30 määrä tilaajayksiköltä eri etäisyyksille useista tukiasemista kanavan häiriön eri ·· tasojen arvioimiseksi. Järjestelmän käytön aikana signaalilähetysten laatu eri 4 118913 etäisyyksillä tukiasemasta voidaan määrittää tilaajayksiköiden vastaanottamien signaalien ominaisuuksista. Järjestelmän eri parametrit (esim. lähetetyn tehon taso) voidaan säätää yhteyden laadun parantamiseksi.

5 Kuitenkin, on otettava huomioon, että laatumittaus digitaalisella tietoliikennekanavalla, joka kuljettaa tietyn tyyppistä informaatiota (esim. muuttuvaa tai kiinteänopeuksista kehysdataa) mahdollistaisi tarkemman järjestelmän tehokkuuden arvioinnin. Täten järjestelmän tehokkuuden laatumittaukset mahdollistaisivat suorituskykydatan tarkemman keräämisen kuin 10 tiettyjen käyttäjien vastaanottamien signaalien subjektiivinen arviointi.

Esimerkiksi subjektiiviset signaalin laadun arvioinnit eivät salli lähetystilastojen määräämistä (esim. kehysvirhenopeutta eri datanopeuksilla). Lisäksi signaalin laadun kvalitatiivinen arviointi ei mahdollista tosiaikaista kanavan heikkenemisen tunnistusta, mikä kasvattaa bittivirhenopeuksia ennalta määrätyn 15 kynnyksen yli. Tämä ominaisuus voisi käyttää esimerkiksi tiettyjen digitaalisten datakehysten tunnistamisen ’’vioittuneiksi” siten, että niitä ei voida käyttää, jos halutaan ylläpitää tietty tarkkuustaso.

. V. Näin ollen keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin järjestelmä • * 20 tietoliikennekanavien kvantitatiiviseksi arvioimiseksi digitaalisessa ··· :\j tietoliikennejärjestelmässä.

• ·

• t * t M

• ·

f*·· KEKSINNÖN YHTEENVETO

t · · i · · • · · 25 Esillä oleva keksintö tuo esiin jäijestelmän ja menetelmän signaalin • · • * * *;*·* lähetyslaadun testaamiseksi digitaalisessa tietoliikennejärjestelmässä. Esillä • · ’ ·; * * olevan keksinnön esimerkkisovellus voidaan toteuttaa digitaalisessa • · solukkotietoliikennejärjestelmässä, jossa informaatiota välitetään • · • · *·..* hajaspektritietoliikennekanavilla useiden matkaviestinkäyttäjien välillä ainakin 30 yhden soluaseman kautta.

«·· • · ♦ · ··· 5 118913

Esillä oleva keksintö tuo esiin digitaalisen tietoliikennekanavan testaamisen lähettämällä digitaalisen testisekvenssin tietoliikennekanavalle. Digitaalisen datan testisekvenssi, joka on lähetetty tietoliikennekanavalla, vastaanotetaan vastaanottavassa asemassa, jossa myös generoidaan digitaalidatan 5 testisekvenssin kopio. Lähetyksen tarkkuus tietoliikennekanavalla määritetään vertaamalla digitaalidatan testisekvenssin kopiota tietoliikennekanavalla vastaanotettuun datan testisekvenssiin.

Esillä oleva keksintö mahdollistaa digitaalidatan testisekvenssin 10 lähettämisen yhdellä tunnetuista datanopeuksista niin, että vastaanottava asema on j äij estetty identifioimaan kuhunkin digitaalisen datan testisekvenssiin liittyvä datanopeus. Esimerkiksi äänidatan lähetyksen simuloimiseksi järjestelmä voidaan konfiguroida siten, että digitaalidatan testisekvenssi generoidaan näennäissatunnaisen prosessin mukaisesti.

15

Edullisessa toteutuksessa testisekvenssin lähettämiseen kuuluu ensimmäisen datapakettijoukon generoiminen, johon kollektiivisesti kuuluu digitaalidatan testisekvenssi. Jokainen datapaketti nimetään yhdelle useista , ·. ·. datanopeuksista ensimmäisen näennäissatunnaisen prosessin mukaisesti ja sen *·*# . * * *. 20 jälkeen lähetetään sille nimetyllä datanopeudella. Esimerkkitoteutuksessa ··· bittisekvenssit kussakin datapaketissa generoidaan toisen näennäissatunnaisen • t prosessin perusteella.

• I

* ·

• M

:T: PIIRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS

25 • · • · t ***** Esillä olevan keksinnön muodot, tavoitteet ja edut tulevat • *· *·;·* selvemmiksi seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta viitaten piirustuksiin, • *.**: joissa viitenumerot ovat kauttaaltaan samat ja joissa: ··· • ***** kuvio 1 esittää esimerkinomaisen digitaalisen ,.*·* 30 solukkotilaajatietoliikennejäqestelmän, jossa esillä olevan keksinnön mukaista ··· *... * tietoliikennekanavan testaustekniikkaa voidaan käyttää.

6 118913

Kuvio 2A esittää edullista toteutusta matkaviestimen lähetysmodulaattorista, johon digitaalisen tietoliikennejärjestelmän testausj äij estelmän lähetysosuutta sovelletaan.

Kuvio 2B esittää lohkokaaviota solutukiaseman vastaanottimesta, 5 joka vastaanottaa lähetyksiä matkaviestimiltä, jotka sijaitsevat siihen liittyvän solun tai sektorin alueella.

SUOSITELTUJEN SUORITUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

10 I. Jäij estelmän yleiskatsaus

Kuviossa 1 esitetään esimerkinomainen digitaalinen solukkotietoliikennej äjj estelmä, j ossa esillä olevan keksinnön mukaista 15 tietoliikennekanavan testaustekniikkaa voidaan käyttää. Kuvion 1 mukainen järjestelmä voi käyttää esimerkiksi hajaspektri- tai muuta modulaatiotekniikkaa, jotka ovat ammattimiehelle tunnettuja, tietoliikenneyhteyksien muodostamiseksi matkaviestinten käyttäjien (esim. matkapuhelimien) ja solutukiasemien välillä.

: V: Kuviossa 1 järjestelmän ohjain ja kytkin 10 tyypillisesti käsittää rajapinnanja • « :***: 20 käsittelypiiristön järjestelmän ohjauksen antamiseksi soluasemille. Kun kuvion 1 mukainen järjestelmä konfiguroidaan puheluiden käsittelemiseksi, ohjain 10 • · V·: reitittää puhelut yleisestä kytkentäisestä puhelinverkosta (PSTN) sopivaan ·· : *·· solutukiasemaan lähetettäväksi sopivalle matkaviestimelle. Tässä tilanteessa ··· • · · V * ohjain myös reitittää puhelut matkaviestimiltä ainakin yhden solutukiaseman 25 kautta PSTN:ään. Ohjain 10 voi yhdistää puhelut matkaviestinten välillä käyttäen • · * sopivia solutukiasemia, koska matkaviestimet eivät tyypillisesti kommunikoi • · • · T suoraan keskenään.

t · • · · • ·· • · ·«· · *·;*’ Ohjain 10 voidaan kytkeä solutukiasemiin useilla tavoilla, kuten „.T 30 nimetyillä puhelinjohdoilla, optisilla kuitulinkeillä tai *»* • t *·..· mikroaaltokommunikaatiolinkeillä. Kuviossa 1 esitetään kaksi esimerkinomaista 7 118913 soluasemaa 12 ja 14 sekä matkaviestintä 16 ja 18. Soluasemat 12 ja 14, kuten tässä on esitetty, ajatellaan palvelevan koko solua. Kuitenkin on ymmärrettävä, että solu voi olla maantieteellisesti jaettu sektoreihin, jossa jokaista sektoria pidetään eri peittoalueena. Näin ollen kanavanvaihdot tehdään saman solun 5 sektorien välillä, kuten tässä kuvataan useille soluille, vaikkakin eroavaisuus voidaan myös saavuttaa sektoreiden välillä samoin kuin soluillekin.

Kuviossa 1 nuoliviivat 20a-20b ja 22a-22b vastavasti määrittävät mahdolliset tietoliikenneyhteydet soluaseman 12 j a matkaviestimen 16 ja 18 10 välillä. Vastaavasti nuoliviivat 24a-24b j a 26a-26b määrittävät mahdolliset tietoliikenneyhteydet soluaseman 14 ja matkaviestinten 16 ja 18 välillä.

Soluasemat 12 j a 14 normaalisti lähettävät samalla teholla.

Solutukiaseman palvelualueet tai solut suunnitellaan 15 maantieteellisiin muotoihin siten, että matkaviestimet normaalisti ovat lähimpänä yhtä soluasemaa ja yhden solun sisällä solu pitäisi olla jaettuna sektoreihin. Kun matkaviestin on valmiustilassa eli puhelua ei ole käynnissä, matkaviestin tarkkailee jatkuvasti pilottisignaalilähetyksiä kultakin lähistöllä olevalta soluasemalta ja, jos mahdollista, yhdeltä soluasemalta, jonka solu on sektoroitu.

• . *". 20 Kuten esitetään kuviossa 1, pilottisignaalit lähetetään vastaavasti *·· j*·.: matkaviestimeen 16 soluasemilta 12 ja 14 lähtevällä tai lähtökanavalla 20a ja • * ϊ]·.ί 26a. Matkaviestin 16 voi määrittää, missä solussa se on, vertaamalla soluasemien · j * · · 12 j a 14 lähettämien pilottisignaalien voimakkuuksia.

··· • Il • · · 25 Kunkin matkaviestimen äänilähetys alustetaan antamalla • · * · a * · * · * matkaviestimen käyttäj än analoginen äänisignaali digitaaliselle vokooderilla.

* · * · · · * Vokooderin lähtö sekvensseittäin konvoluutio koodataan etenevän * • · •, * ·: virheenkoodauksen (FEC) mukaisesti, 64-aarisesti ortogonaalisena sekvenssinä • · · *... * koodataan j a moduloidaan PN-kantosignaalille. 64-aarinen ortogonaalinen 30 sekvenssi generoidaan Walsh-funktion kooderilla. Kooderia ohjataan keräämällä ♦ ·· •.,.: kuusi peräkkäistä binäärimerkkilähtöä konvoluutio-FEC-kooderilta. Kuusi 8 118913 merkkilähtöä määrittävät, mitkä 64 mahdollisesta Walsh-sekvenssistä lähetetään. Walsh-sekvenssi on 64 bittiä pitkä. Täten Walsh-”pala”-nopeuden on oltava 9600 • 3 (1/6) · 64 = 307200 Hz 9600 bps:n (9.6 kbps) datan lähetysnopeudella.

5 Matkaviestimestä soluun -linkillä (eli ”paluu”-linkillä) käytetään yhteistä lyhyttä PN-sekvenssiä kaikilla äänen kantajilla järjestelmässä, kun taas tallentajan osoite koodataan käyttämällä käyttäjän PN-sekvenssigeneraattoria. Käyttäjän PN-sekvenssi nimetään uniikisti matkaviestimelle ainakin kunkin puhelun ajaksi. Käyttäjän PN-sekvenssi XOR-poriitetään yhteisten PN-10 sekvenssien kanssa, joiden pituus on 32768 lisättyjä maksimaalisia lineaarisia siirtorekisterisekvenssejä. Saadut binäärisignaalit sitten kaksivaihemoduloidaan kvadratuurikantaj alle, summataan komposiittisignaalin muodostamiseksi, kaistanpäästösuodatetaan ja käännetään IF-taajuusantoon.

Esimerkkisovellutuksessa osa suodatusprosessia suoritetaan todellisuudessa 15 digitaalisella äärellisen impulssivasteen suodattimella (FIR), joka toimii binäärisekvenssin lähdöllä. Modulaattorin lähdön tehoa ohjataan signaaleilla, jotka saadaan digitaaliselta ohjausprosessorilta ja analogiselta vastaanottimelta, jotka on muunnettu RF-taajuudelle sekoittamalla taajuussyntetisaattorilla, joka säätää signaalin sopivalle lähtötaajuudelle ja sen jälkeen vahvistettu lopulliselle ·*·* 20 lähtötasolle. Lähetyssignaali siirretään sitten duplekseriin ja antenniin. Vaikka ··· ·*·,· esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa hajaspektritietoliikennejäijestelmässä, * · i \ I keksinnön periaatteet kuvataan viitaten yleistettyyn esitykseen digitaalisesta ·· • *·· tietoliikennejäqestelmästä, kuten esitetään kuvioissa 2A ja 2B.

mmm • · · • · · * 25 Π. T esti- j a informaatiodatan lähettäminen • · • · · • · · • · ··· • · • * · * Kuvio 2A esittää edullista sovellutusta matkaviestimen • ♦ lähetysmodulaattorista 30, jossa käytetään keksinnön mukaista digitaalista mmm m m *···* tietoliikennetestijärjestelmää. Normaalin toiminnan aikana lähetinmodulaattori 30 käsittelee digitaalisen informaatiodatan esim. ääni-informaation vokooderilta mmm multiplekserille 32. Kuten alla kuvataan, multiplekseri 32 antaa ohjausviestit ja 9 118913 vastaavat lähetettäväksi yhdessä testidatan kanssa ’’himmeä ja purske”-vaiheen testimooditoiminnassa. T oiminnan testimoodissa testimoodin valintakytkin 3 4 vaihtelee asentoaan vasteena ohjausprosessorilta saatuihin ohjeisiin (ei esitetty) siten, että lähetysmodulaattori 30 toimii testidatagenerointipiirin 33 antaman 5 näennäissatunnaisen datan testisekvenssillä.

Viitaten j älleen kuvioon 2 A, normaalissa matkaviestimen toiminnassa testimoodivalintakytkin 24 asetetaan siten, että vain tulojohdin 31 on kytketty kooderiin/limittäjään 35 multiplekserillä 32. Sekä normaalin ja 10 testimooditoiminnan aikana kooderi/limittäjä 35 suorittaa lohkolimitysoperaation.

Normaalin mooditoiminnan aikana limitysväli suoritetaan suositellusti välin aikana, joka vastaa yhden data”kehyksen” kestoa vastaanotettuna esimerkiksi vokooderilta tulojohtimen 31 kautta. Esimerkinomainen kehysrakenne esitetään

esimerkiksi samaan aikaan vireillä olevassa patenttihakemuksessa sarjanro US

15 08/117,279, ’’Menetelmä ja laite datan muotoilemiseksi lähetystä varten”, jossa hakijana on sama kuin tässä hakemuksessa ja jonka esitys liitetään tähän viittauksella. Tarkempia yksityiskohtia esimerkinomaisesta kehysrakenteesta saadaan julkaisusta TIA/EIA Interim Standard "Mobile Station-Base Station . , , Compatibility Standard for Dual-Mode Wideband Spread Spectrum Cellular .*··. 20 System”, TIA/EIA/IS-95, July 1993.

···' • · • · · • t* * · :\j Kuhunkin vokooderikehykseen on liitetty ennalta määrätty • *·· säännöllisen redundanssitarkisteen koodi (CRC), jonka tyyppi on V : ammattimiehelle tuttu. CRC-koodia käytetään dekoodausprosessissa (kuvataan 25 alla) identifioimaan bittivirheet, jotka esiintyvät lähetyksen aikana ψ · • · · *·*·* tietoliikennekanavalla. Kuten myöhemmin kuvataan, keksinnön mukaista • · * · ;· * tietoliikennekanavan testaustekniikkaa voidaan käyttää yhdessä sellaisen • ♦ :: konventionaalisen virheentunnistustekniikan kanssa tarkemman ··· kanavatarkkuuden aikaansaamiseksi.

•s· 30 ··· • · • · • o 118913 ίο

Viitaten jälleen kuvioon 2A, testimooditoiminnassa kooderi/limittäjä 35 toimii limitysaikajakson, joka vastaa normaalitoiminnan limitysaikajaksoa. Kuitenkin testimoodin aikana yksittäinen testidata-”paketti”, toisin kuin vokooderidatakehys, käsitellään kooderilla/limittäjällä 35.

5

Esimerkkisovellutuksessa jokainen testidatapaketti, joka on annettu testigenerointipiirille 33, käsittää näennäissatunnaisen bittisekvenssin, jonka pituus on ennalta määrätty. Näennäissatunnaisen testidatan koodauksen ja senjälkeisen lähetyksen vastaanottoasemalle jälkeen vastaanotettua testidataa 10 verrataan siitä synkronisesti saatuun kopioon vastaanottoasemassa. Keksinnön mukaisesti datalähetyksen kokonaisuus tietoliikennekanavalla voidaan arvioida vastaanotetun ja paikallisesti generoitujen testidatan versioiden perusteella.

Seuraavaksi kuvataan kooderin/limittäjän 35 toimintaa tarkemmin, 15 erityisessä sovellutuksessa kooderi/limittäjä 35 on jäljestetty koodisekvenssilähdön generoimiseksi käyttäen 64-aarista ortogonaalista signalointitekniikkaa. 64-aarisessa ortogonaalisessa signaloinnissa 64 merkin joukko on saatavilla datan koodausta varten, jossa jokainen merkki koodataan 64 , · · mittaisiksi sekvensseiksi käsittäen 64 binääribittiä tai ’’palaa”. Koodisymbolien « · « f · *,···, 20 määrä, joka muodostetaan esimerkinomaisessa 20 millisekunnin limitysjaksossa, • i »·· .·. : olettaen datanopeuden olevan 9.6 kbps ja koodinopeus r=l/3, on 576.

•\j Koodisymbolit kiijoitetaan limittäjän muistimatriisiin riveittäin ja luetaan • · sarakkeittain. Koodintoistoa voidaan käyttää neljän eri datanopeuden :T: sovittamiseksi vokooderilla 20 millisekunnin kehysperusteella. Kuitenkaan 25 toistettuja koodimerkkejä ei lähetetä pienemmillä tehotasoilla, vaan vain yksi • · V.: koodimerkki toistoryhmästä lähetetään normaaalilla tehotasolla. Täten ··· *.♦** kooditoistoa esimerkkisovellutuksessa käytetään ainoastaan muuttuvien t j datanopeuksien sovittamiseksi limitys- ja modulaatiorakenteeseen.

·*· • · ...

• · 9 ··* 30 Viitaten jälleen kuvioon 2A sekä normaalin että testitoiminnan ΦΙ·· aikana koodattu data kooderilta 35 annetaan lähetinmodulaattorille 37.

··· 118913 π

Modulaattoripiiri 37 käsittelee digitaalista lähtöä kooderilta käyttäen modulaatiomuotoa, j oka muodostuu esimerkiksi 64-aarisesta ortogonaalisesta signaloinnista. Toisin sanoen limitetyt koodisymbolit ryhmitetään kuuden ryhmiin yhden valitsemiseksi 64:stä ortogonaalisesta aaltomuodosta.

5

Esimerkinomaisessa sovellutuksessa datamoduloinnin aikaväli on 208.33 psek ja sitä kutsutaan Walsh-symbolijaksoksi. 9.6 kbpstn nopeudella 208.33 psek vastaa kahta informaatiobittiä ja ekvivalentisti kuutta koodimerkkiä koodisymbolinopeudella 28800 sps. Walsh-symboliväli jaetaan 64:ään yhtä 10 pitkään aikaväliin, joita kutsutaan Walsh-paloiksi, jotka kukin kestävät 208.33/64 = 3.25 psek. Walsh-palanopeus on silloin 1/3.25 psek = 307.2 kHz. Tietyllä PN-hajautusnopeudella 1.2288 Mhz, on tarkalleen 4 PN-palaa Walsh-palaa kohden.

Kuten osoitetaan kuviolla 2A, lähetinmodulaattori 36 käsittää myös 15 lähettimen 38, joka on kytketty modulaattoripiiriin 37. Kantajasignaali, joka on generoitu lähettimessä 38, moduloidaan digitaalisella sekvenssilähdöllä modulaattoripiiriltä 37. Saatu moduloitu kantaja lähetetään antennin 39 kautta solutukiaseman vastaanottimeen 40 (kuvio 2B). Esimerkkisovellutuksessa . V. digitaalinen testipaketti, joka liittyy kuhunkin kehykseen, puretaan » · . * * *. 20 vastaanotetusta signaalista solutukiasemassa j a sitä verrataan paikallisesti 9·· generoituun testipakettikopioon. Edullisessa sovellutuksessa tämän vertailun "> · i\j tuloksia käytetään solutukiaseman ohjausprosessorissa laskettaessa virhetilastoja • *♦· liittyen datan lähetystarkkuuteen tietoliikennekanavallajoka yhdistää ··· V* mobiiliyksikönjasoluaseman.

25 • · • * * ‘ · * · * Esillä olevan keksinnön ominaisuus on, että ’’lähtölinkki”

• M

• · *·;·* soluasemasta mobiiliyksikköön voidaan testata riippumatta ’’paluu” tai • · • ,*·; ’’mobiiliasemasta soluun” -linkistä. Erityisesti, kun halutaan arvioida paluulinkin *...* tarkkuutta, paluulinkin testipaketit lähetetään mobiiliyksiköstä ja arvioidaan Μ)ΐ' 30 soluasemassa. Kun testataan lähtölinkkiä, testipaketit lähetetään soluasemasta ja

«M

V,! vastaanotetaan ja analysoidaan mobiiliyksikössä.

12 118913 ΠΙ. Testi- ja informaatiodatan vastaanotto

Viitaten kuvioon 2B, esitetään lohkokaavio solutukiaseman 5 vastaanottimesta 40, joka vastaanottaa lähetyksiä matkaviestimiltä, j otka ovat siihen liittyvän solun tai sektorin alueella. Sekä normaali- että testimooditoiminnan aikana matkaviestimien lähettämät ja antennilla 41 vastaanotetut signaalit annetaan analogiseen vastaanottimeen 42.

Vastaanottimessa 42 antennilta 41 vastaanotetut signaalit vahvistetaan, 10 alasmuunnetaan välitaajuudelle, kaistanpäästösuodatetaan ja näytteistetään analogi-digitaalimuuntimella.

Vastaanottimen 40 CDMA-toteutuksen esimerkissä vastaanotetun signaalin ajoitusta seurataan käyttäen esimerkiksi tunnettua vastaanotetun 15 signaalin korrelointitekniikkaa korreloimalla hieman aikaista paikallista referenssi-PN-koodia ja korreloimalla vastaanotettua signaalia hieman myöhäisellä paikallisella referenssi-PN-koodilla. Ero näiden kahden korrelaation välillä on keskimääräin nolla, jos ajoitusvirhettä ei ole. Sitä vastoin jos t · ^# aj oitusvirhettä on, niin tämä virhe osoittaa virheen suuruuden j a merkin j a * · · • · . · · ·, 20 vastaanottimen aj oitus säädetään sen mukaisesti.

M· • · • « · • ·· • · •'·. · Vastaanottimen 40 digitoitu lähtö annetaan demodulaattorille 44.

• » Γ · „ Demodulaattorilla 44 generoidut digitaaliset koodisekvenssit vastaanotettuun signaalitehoon annetaan dekooderille/delimittäjälle 45, joka identifioi tietyn 25 matkaviestimen lähettämät ortokonooliset koodisekvenssit. Täten • · !. V dekooderi/delimitin 45 palauttaa digitaalisen tulodatan, joka on lähetetty ·*** * ·.. * lähetysmodulaattorilla 30 (kuvio 2A) ja antaa tuloksen demultiplekserille 47. Kun *·· sekä ohjausviesti ja testi-informaatio on lähetetty testimooditoiminnan ,5himmeä *·» ja purske” -vaiheen aikana, demultiplekseri 47 identifioi kunkin testi/viestidatan « 30 kehyksen ensimmäisen bitin. Komposiittibittisekvenssi käsittäen kunkin s***s yhteenliitetyn kehyksen jaetaan sitten vastaanotetun ohjausviestidatan 13 118913 sekvensseihin j a digitaalisen testidatan paketteihin. Kuten osoitetaan kuviolla 2B, vastaanotettu ohjausviestidata on lähtönä demultiplekseriltä 47 solutukiaseman ohjausprosessoriin ’’himmeä ja purske” -testimooditoiminnan aikana.

5 Demultiplekseri 47 antaa vastaanotetun testi- ja viestidatan testimoodin valintakytkimelle 48 testi-ja normaalimooditoiminnan aikana, vastaavasti. Kytkimien 32 ja 48 toiminta synkronisoidaan siten, että noimaalimooditoiminnan aikana testimoodikytkin 48 on asetettu siten, että se reitittää palautetun digitaalisen signaalilähdön dekooderilta/delimittäjältä 45 10 solutukiaseman ohjausprosessorille. Testimooditoiminnan aikana kytkin 48 linkittää dekooderin/delimittäjän 45 lähdön digitaaliselle vertailijalle 49.

Kuten osoitetaan kuviolla 2B, digitaalinen vertailija 49 myös vastaanottaa paikallisen generoidun kopion vastaanotetusta testipaketista 15 testidatan kopiointipiiriltä 50. Edullisessa sovellutuksessa solutukiaseman ohjausprosessori säätää testidatakopiointipiirin 50 ajoitusta siten, että se on synkronoitu testidatagenerointipiiriin 33. Digitaalista bittisekvenssiä käsittäen vastaanotetun testipaketin ja kopioitua testipakettia liittyen tiettyyn kehykseen SS' verrataan sitten komparaattorissa 49.

• » · 20 • · ·«· : Kuten osoitetaan kuviolla 2B kunkin sellaisen vertailun tulokset • ·* ' · · talletetaan kehysvirhemuistiin 52. Kehysvirhemuisti 52 pystyy tallettamaan • · j**„ ’’bittivirheiden” määrän, mikä esiintyy vastaanotettua ja kopioitua : J*: testidatasekvenssiä vastaavissa biteissä liittyen tiettyyn kehykseen. Kuten tässä 25 jäljempänä kuvataan, kehysvirhemuistissa 52 olevaa informaatiota voidaan • · \V käyttää solutukiaseman ohjausprosessorissa haluttujen kehysvirhetilastojen *·..* laskemiseksi.

• · • · · « ·· • · ··· IV. Testipakettigenerointi ·:· 30 • ••t ·*· • · • ♦ ··· 14 118913

Kuten alla esitetään esillä oleva keksintö edullisesti mahdollistaa olemassa olevien signalointimuotojen testaamisen ilman modifikaatioita. Täten perinteiset kehyskategoriatunnisteet annetaan niihin liittyvine testisekvensseineen lähetettäväksi tietoliikenneyhteydellä testimooditoiminnan aikana. Lisäksi esillä 5 olevan keksinnön eräs mahdollisuus on aikaansaada erinopeuksisia testipakettej a, mikä mahdollistaa tietoliikennekanavan datan ja muun vastaavan informaation kantokyvyn testaamisen.

Kuten yllä mainitaan testimooditoiminnan aikana voidaan 10 muodostaa testidatan generointipiirillä 3 3 j oko kiinteä- tai muuttuvanopeuksista dataa. Esimerkkitoteutuksessa datan generointi- ja kopiointipiirit 33 ja 50 pystyvät generoimaan digitaalisen datan testipaketteja ennalta määrätyillä datanopeuksilla (esim. 9.6 kbps, 4.8 kbps, 2.4 kbps tai 1.2 kbps). Seuraavassa datanopeutta 9.6 kbps kutsutaan ’’täyden nopeuden” dataksi (eli nopeus 1), 15 datanopeutta 4.8 kbps kutsutaan ’’puolen nopeuden” dataksi (eli nopeus 1/2), datanopeutta 2.4 kbps kutsutaan ’’neljäsosanopeuden” dataksi (eli nopeus 1/4) ja nopeutta 1.2 kbps kutsutaan ’’kahdeksasosanopeuden” dataksi (eli nopeudeksi 1/8). Muissa paitsi ’’himmeä ja purske” -toiminnoissa, joissa ohjausviestit >v# yhdistetään multiplekserissä 32 yhdessä alle täyden nopeuden testisekvenssin • · · .···. 20 kanssa, kiinteän nopeuden testauksen aikana bittisekvenssit käsittäen jokaisen • · ·« · .·. : testipaketin normaalisti lähetetään samalla nopeudella.

• · • · • · · • ·· • ♦ * * ·,, Esillä olevan keksinnön eräässä sovellutuksessa äänilähetyksiä : T: simuloidaan valitsemalla nopeus, j olla peräkkäiset testidatapaketit lähetetään 25 perustuen neljätilaiseen toisen asteen Markovin prosessiin, jossa sen hetkinen • · V Markovin ’’tila” on kahden edeltävän testipaketin datanopeuden funktio. On ··· •...: ymmärrettävä kuitenkin, että vaihtoehtoisissa sovellutuksissa voidaan käyttää :\j Markovin prosessin eri asteita ja/tai tiloja. Toisen asteen Markovin prosessissa *·· *,,, ϊ voidaan käyttää kuusitoistatilaisen ensimmäisen asteen Markovin ketj ua. Kukin ··· 30 tila mallissa määritellään puhenopeuksilla (esim. täysinopeus, puolinopeus, ·«·· neljäsosanopeus tai kahdeksasosanopeus), jotka liittyvät edeltävään peräkkäiseen 15 118913 puhekehyspariin. Esimerkiksi se, mikä seuraa tilaa ”0” vastaa edeltävää peräkkäistä kehysparia kuvaten täyden nopeuden puheaktiviteettia. Taulukko I alla esittää edeltävät puhenopeusparit määritellen j okaisen tällaisen Markovin tilan.

5

TAULUKKO I

Edellisen kehyksen Nykyisen kehyksen Markovin tila kehysnopeus (N-l) kehysnopeus (N) 1 ϊ "ö _ _ j 1 ; Im 2 1 Ϊ/8 — 3

Ui i T

Ui ϊ/i 1

Ui ΪΜ ~6 ___ ! ~j m 1 ! ~8 _ __ _ 1/4 ΪΜ lö 1/4 _ _ • 1 *·1·1 1/8 1 12 **· :···** 1/8 ϊ/2 ΪΓ • · 1/8 ϊ/4 ""Ϊ4 * · . _ .

1/8 1/8 15 • 1 • · 1 • · 1 • · 1 *·1 1 Näin ollen testauksessa, joka on suunniteltu ääniyhteyden 10 approksimoimiseen, kunkin testipaketin datanopeus valitaan taulukon I esittämän • · · l,; näennäissatunnaisen prosessin perusteella. Kuten alla selitetään, bittisekvenssit * · * · *l1 datapaketeissa, joita käytetään sekä kiinteä- että muuttuvanopeuksisessa • · • φ · *· " testauksessa myös generoidaan käyttäen tiettyä näennäissatunnaista prosessia.

• · **;·1 Bittisekvenssin generointiprosessin synkronointi, joka on suoritettu käyttäen ...: 15 datan generointi- ja kopiointipiirej ä 3 3 j a 5 0 mahdollistaa kunkin datapaketin • · · • · · · · 1 täydellisen kopioinnin soluasemassa.

16 118913

Viitaten nyt taulukkoon U listataan joukko bittejä, jotka kuuluvat sekvensseihin käsittäen joukon esimerkinomaisia datapaketteja, jotka on lähetetty eri datanopeuksilla. Esimerkiksi taulukossa II esitetyssä sovellutuksessa 5 nopeuden 1 pakettiin kuuluu 171 bitin bittisekvenssi, joka on lähetetty täydellä nopeudella (eli 9.6 kbpsilla). Nopeuden 1/2 paketti on lähetetty puolella täydestä nopeudesta (eli 4.8 kbpsilla), nopeuden 1/4 paketti on lähetetty yhdellä neljäsosalla täydestä nopeudesta (eli 2.4 kbpsilla), nopeuden 1/8 paketti on lähetetty yhdellä kahdeksasosalla täydestä nopeudesta (eli 1.2 kbpsilla).

10 Koorderi/limitin 35 on ohjelmoitu toistamaan koodisymbolit jokaiselle datanopeudelle alle täyden nopeuden. Jokainen symboli on lähtönä 1,2,4 tai 8 kertaa täyden, puolen, neljäsosa- tai kahdeksasosanopeuden testidatapaketeille, vastaavasti. Näin ollen kuhunkin pakettiin kuuluvien bittien määrä (eli pakettien koko) testidatalla vaihtelee taulukolla Π osoitettavalla tavalla, jotta datanopeuden 15 ja pakettikoon tulo pysyy vakiona. Tällä tavoin aikaansaadaan yhtä suuri määrä koodimerkkejä kehystä kohti sopivalla koodimerkkitoistolla kehyksissä, joissa datanopeus on pienempi kuin täysinopeus.

. . TAULUKKO II

• · « • · · 20 · ______ • * * | Pakettityyppi Testibittejä per kehys *· ** Nopeus 1 171 *· " Nopeus 1/2 80 m m : ** Nopeus 1/4 40 V * Nopeus 1/8 16

Tyhjä Ί) • · I I <ΜΜ·«Ι — • · · • te • · ···

Kuten yllä huomattiin, "himmeä ja purske” -testidatalähetyksen :\j aikana multiplekseri 32 yhdistää ohjausviestin testibittehin, joihin kuuluu muut ·«« ϊ.,,ϊ kuin täyden nopeuden (eli nopeus 1/2, nopeus 1/4 tai nopeus 1/8) datapaketti.

··· 25 Esimerkkisovellutuksessa ’’himmeä ja purske” -mooditoiminnan aikana yhdistetyt ···· ohjausviesti ja testidata kullakin kehyksellä lähetetään täydellä nopeudella.

17 118913

Esimerkiksi kun nopeuden 1/8 testipaketti (eli 16 bittiä testidataa) on generoitu suhteellisen pitkään ohjausviestidatapakettiin (eli 152 ohjausviestidatabittiä) yhdistetään kehyksessä lähetystä varten. Lähetettävien testidatabittien määrä ’’himmennetään” ohjausviesti-informaatiopurskeen aikaansaamiseksi 5 lähetettäväksi testausprosessin aikana.

Tietyissä olosuhteissa voidaan haluta lähettää ohjausviesti, jonka pituus ulottuu koko kehykseen. Tässä tilanteessa ’’tyhjä ja purske” -kehys käsittäen vain ohjausviesti-informaation (eli 0 bittiä testidataa) lähetetään 10 matkaviestimellä. Edullisessa sovellutuksessa lippu ”yleisrasitebittien muodossa” asetetaan siten, että määritetään testipaketti-ja ohjausviestidatan koko, mikä lähetetään ’’himmeä ja purske” -vaiheen toiminnassa. Vastaavasti ’’tyhjä ja purske” -lähetykset myös identifioidaan asettamalla lippu lähetetyssä apukentässä (eli yleisrasitebittejä). Lipun yksityiskohdat kehysrakenteessa voidaan löytää 15 teknisestä standardista TIA/EIA/IS-95 ja yllämainitusta vireillä olevasta hakemuksesta saijanro 08/117,279.

V. Testipakettikopiointi • · • · » * · * • · . * * ·. 20 Solutukiaseman vastaanottimessa 40 kunkin vastaanotetun • ·

• M

·’<: datapaketin bittinopeus määritetään dekooderilla 45. Esimerkkisovellutuksessa • · : * ·, · dekooderi 45 toteuttaa Viterbin dekoodausalgoritmin, jossa todennäköisin • · dekoodaussekvenssi määritetään suhteessa kuhunkin vastaanotettuun • · · :,«* .* testidatapakettiin. Koska dekooderi 45 ei tiedä ennalta kuhunkin vastaanotettuun 25 kehykseen liittyvän koodimerkkitoiston astetta, on tarpeen yrittää dekoodata • · :. *. · kaikilla mahdollisilla datanopeuksilla. Esimerkinomainen Viterbin dekooderi • · » * · · · * kuvataan samaan aikaan vireillä olevassa US-patenttihakemuksessa saijanro • « !,'·· 08/126,477,’’moninopeuksinen Viterbin saijadekooderi CDMA- *·* järjestelmäsovellutuksia varten”, jossa hakija on sama kuin tässä keksinnössä ja m *:· 30 joka liitetään tähän viittauksella.

···· * · * • · • * 18 118913

Tiettyyn vastaanotettuun kehykseen liittyvän datanopeuden identifioinnin jälkeen testidatan kopiointipiiri 50 antaa paikallisesti generoidun testidatapaketin, joka on sopivan tyyppinen, digitaaliseen vertailijaan 49.

Erityisesti annetaan kehyskategoria, joka osoittaa joko nopeutta 1, nopeutta 1/2, 5 nopeutta 1/4, nopeutta 1/8, tyhjää, nopeutta 1 bittivirheineen tai riittämättömine kehyslaatuineen, annetaan piirillä 50 vertailijalle 49. Lisäksi taulukko III luetteloi testipaketissa olevien bittien määrän tietyssä kehyskategoriassa, joka annetaan vertailijalle 49 himmeä ja purske - tai tyhjä ja purske -lähetyksen puuttuessa. Ensimmäiset viisi paikallisesti generoitua pakettityyppiä, jotka listataan 10 taulukossa ΙΠ, vastaavat viittä lähetettyä pakettityyppiä, jotka on numeroitu taulukossa II. Esimerkiksi nopeuden 1 paketti annetaan vertailijaan 49 kopioitipiirillä 50, kun on määritetty, että testidatan täyden nopeuden kehys vastaanotettiin tunnistamatta CRC-virhettä. Jälleen kunkin vastaanotetun kehyksen dekoodauksen aikana CRC-koodi-infonnaatio, joka on vastaanotettu 15 sen yhteydessä, prosessoidaan käyttäen perinteistä tekniikkaa lähetyksen aikana esiintyvien bittivirheiden identifioimiseksi.

Vastaavasti nopeus 1/2, nopeus 1/4 ja nopeus 1/8 annetaan ι·ι·ι kopiointipiirillä 50 komparaattorille 49, kun on määritetty, että puoli-, neljäsosa- • · * • · , ···. 20 ja kahdeksasosanopeuden kehykset on vastaanotettu ilman CRC-virheitä, • · «·« | vastaavasti. Tyhjä paketti annetaan vertailijalle 49, kun huomataan, että ’’tyhjä ja • » • * ·, j purske” -lippu vastaanotetussa kehyksessä on asetettu. Jos tunnistettu CRC-virhe » t j * ·., on sellainen, että vastaanotetun kehyksen laatu katsotaan riittäväksi täsmällisen :T: nopeustunnistuksen mahdollistamiseksi, annetaan poistokehys testidatan 25 kopiointipiirillä 50. Annetun kaltainen poistokehys ei sisällä bittejä.

• · · » · · * * ;***: taulukko in * · * • · ·

Pakettityyppi Testibittejä pakettia kohden **:** Nopeus 1 Τ7Ϊ • . _

Nopeus 1/2 80 :,lf! Nopeus 1/4 40 19 118913

Nopeus 1/8 16

Tyhjä 0

Nopeus 1 bittivirheineen 171

Riittämätön kehyslaatu (poisto) 0

Testidatan kopiointipiirillä generoitu testipaketti on alla olevan datapaketin generointialgoritmin mukainen. Kuten yllä huomattiin, ’’himmeä ja purske” -mooditoiminnan aikana asetetaan lippu, mikä osoittaa testipaketin ja 5 siihen liittyvän ohjausviestidatan koon. Tämä mahdollistaa sopivankokoisen testipaketin siirtämisen digitaaliseen vertailijaan, vastaanotetun testisekvenssin ohjausviestin demultipleksoinnin jälkeen.

VI. Datapakettigenerointi 10

Testidatan generointi- ja kopiointipiirien 33 ja 50 edullisissa sovellutuksissa ne luovat bittisekvenssejä, joissa kussakin on testidatapaketti, generoimalla identtisiä näennäissatunnaisia sekvenssejä, joiden pituus on ennalta määrätty. Erityisesti piirit 33 ja 50 on jäljestetty generoimaan 31-bittistä 15 näennnäissatunnaista numeroa kullekin datapaketille seuraavan lineaarisen *.V sopivan generaattorin mukaisesti: • t· • · • · *** * · k · · x„ = (a)*(xn-l)(modm), • · Φ • · · • · i* k · k ·· 20 missä x„-l ja xnviittaavat peräkkäisiin generaattoreidenkokonaislukulähtöihin.

« · ·

Edullisessa sovellutuksessa parametrit ”a” ja ”m” valitaan siten, että • « • · · • * t .···, a = 75 = 16807, ja m = 231-1 = 2147483647.

* · « • ·· 25 k • · •# Paluulinkkikanavan matkaviestimen lähettimen 30 ja ··· "" solutukiaseman vastaanottimen 40 välillä testauksen aikana identtiset * · « · • k« 20 118913 satunnaislukugeneraattorit piireissä 33 ja 50 alustetaan uudelleen joka kerta kun vähiten merkitsevät 9 bittiä tuloksessa, mikä saadaan ennalta määrätyllä XOR-operaatiolta, tulevat yhtä suuriksi 32-bittisen elektronisen sarjanumeron (ESN) 9:n vähiten merkitsevän bitin kanssa, joka uniikisti määrittää tietyn 5 matkaviestimen. Erityisesti satunnaislukugeneraattorin uudelleen alustus suoritetaan aina, kun 9 vähiten merkitsevää kehysmäärän bittisuuntaista XOR:ää (eli # kehystä on lähetetty edellisen alustuksen jälkeen) ennalta määrätyllä maskisekvenssillä (esim. '0101 0101 0101 0101 0101 0101 0101 010Γ) tulevat identtiseksi ESN:n 9:n vähiten merkitsevän bitin kanssa. Eri alkulukuja käytetään 10 satunnaislukugeneraattorien alustamiseen lähtevällä liikennekanavalla ja paluuliikennekanavalla. Alkuperäinen xo:n ”alkuluku”-arvo valitaan perustuen ekvivalenttitulokseen bittisuuntaisessa XOR-piirissä 32-bittisellä kehysmäärällä paluihinkin uudelleen alustamisessa paluihinkin ’’alkuluku’’-maskilla (esim.

Ό101 0101 0101 0101 0101 0101 0101 0101').

15

Kunkin satunnaislukugeneraattorin uudelleen alustuksen yhteydessä satunnaislukugeneraattoreita iteroidaan kolme kertaa ennen arvon (eli X3) käyttämistä ensimmäisenä tai nopeuden 1/8 paketeille ainoastaan, jossa yhden tai . . useamman yhdistetyn satunnaisluvun jono on sisällytetty ensimmäiseen *·* * ,···. 20 kehykseen. Tällaiset monikertaiset iteraatiot varmistavat, että viereisissä • ♦ ··· . ·. : matkaviestimissä generoidut testisekvenssit, jotka käyttävät vastaavanlaisia • · ;\{ prosesseja, tulevat sopivasti dekorreloiduiksi. Muuttuvanopeuksisen testauksen • * j*·.. aikana ensimmäinen muodostettu satunnaisluku (eli X3) on myös käytössä :T: ensimmäisen kehyksen datanopeuden valitsemiseksi alla kuvatulla tavalla. Nämä 25 alkuperäiset kolme iteraatiota suoritetaan seuraavasti: • · • * · • · · • · xo = alkuluku ϊ/.ί xi = a»xomodm, ··· \„s xs = a»xi mod m, ja ··· 30 X3 = a»X2 mod m.

···· ··· • · * · ♦ ·· 21 118913

Jokainen x„ arvo voidaan muuntaa vastaavaksi 24-bittiseksi näennäissatunnaiseksi numeroksi, yn, ottamalla 24 eniten merkitsevää bittiä xn:stä. Tällöin ynon kokonaislukuosa Xn/128. Tällainen n:s numero yn voidaan esittää binäärimuodossa seuraavasti: 5 yn,23 yn,22 yn,21 yn,20—yn,3 yn,2 Υη,Ι yn>0 missä yn,23 viittaa y„:n eniten merkitsevään bittiin.

Jälleen suhteessa muuttuvanopeuksiseen testaukseen nopeuden 1 10 kehyksillä satunnaislukugeneraattoria iteroidaan kuusi kertaa edelleen seuraten termin X3 testipakettisekvenssiin kuuluvien jäljelle jäävien bittien aikaansaamiseksi. Nopeuden 1 paketti käsittää 24-bittisiä arvoja y3.sta yioieenja niiden lisäksi kolme ennalta määrättyä bittiä, jotka edullisesti ovat kaikki ’’nolla” 171 -bittisen testipaketin täyttämiseksi. Nopeuden 1/2 paketeilla 15 satunnaislukugeneraattori iteroidaan kolme kertaa seuraten termin X3 tuloa testipakettiin kuuluvien jäljelle jäävien bittien aikaansaamiseksi. Nopeuden 1/2 paketti käsittää 24-bittisiä arvoja y3:sta ys:een ja kahdeksan eniten merkitsevää bittiä arvosta ys 80-bittisen testipaketin täyttämiseksi. Nopeuden 1/4 paketeilla ; V: satunnaislukugeneraattoria iteroidaan kerran seuraten edelleen termin X3 tuloa 20 testipakettisekvenssiin kuuluvien jäljelle jäävien bittien aikaansaamiseksi.

* · \*·· Nopeuden 1/4 paketti käsittää 24-bittisiä arvoja y3:sta ys:een ja 16 eniten • · merkitsevää bittiä arvosta ys 40-bittisen testipaketin täyttämiseksi. Nopeuden 1/8 • e ϊ ** datakehyksillä alkuperäistä arvoa X3 vastaavan satunnaisluvun y316 eniten

»M

• · · *·* * merkitsevää bittiä käsittävät koko testipakettisekvenssin. On huomattava, että kun . , 25 nopeuden 1 paketti valitaan ja on ohjausviestidataa eli signalointia tai ♦ φ · « « » M sekundääristä liikennedataa lähetettävänä ’’himmeä ja purske”-vaiheen • · • e testimooditoiminnassa, nopeuden 1 testipaketti generoidaan, kuten yllä kuvattiin, • · · *· |· mutta nopeuden 1/2 paketti annetaan multiplekserille 32. Edelleen kun on *"* lähetettävänä ohjausviestidataa ’’tyhjä ja purske”-vaiheen testimooditoiminnassa, •••S 30 nopeuden 1 testipaketti generoidaan, mutta annetaan tyhjä paketti (eli 0 bittiä • * *···* testidataa).

22 118913

Kiinteänopeuksisessa testauksessa samaxmopeuksinen testipaketti generoidaan kaikille kehyksille valitun kiinteänopeuksisen testin aikana.

Esimerkiksi 9.6 kbps:lla, 4.8 kbps:lla, 2.4 kbps:lla tai 1.2 kbps:lla, 5 satunnaislukugeneraattoria iteroidaan seitsemän kertaa nopeudelle 1, neljä kertaa nopeudelle 2, kahdesti nopeudelle 1/4 ja kerran nopeudelle 1/8, vastaavasti, kuten esitettiin yllä vaadittavan testibittimäärän aikaansaamiseksi.

Vaihtoehtoisissa sovellutuksissa lähtökommunikaatiolinkki 10 solutukiaseman j a matkaviestimen välillä voidaan testata samanaikaisesti tai matkaviestimen ja soluaseman välisen paluukanavan testauksen sijaan.

Testattaessa lähtölinkkiä solutukiasemaan sisällytetään olennaisesti lähetintä 30 (kuvio 2A) vastaava lähetin solutukiasemaan ja olennaisesti vastaanotinta 40 (kuvio 2B) vastaava vastaanotin sijoitetaan matkaviestimeen. Edullisessa 15 sovellutuksessa satunnaislukugenerointi, j ota käytetään lähtölinkin testauksessa uudelleenalustetaan lähtölinkkimaskin (eli '0010 1010 1010 1010 1010 1010 1010 1010') kehysnumeron bittisuuntaisella XOR-prosessin 9:n vähiten merkitsevän bitin perusteella mikä vastaa matkaviestimen ESN:n 9:llä vähiten merkitsevää bittiä. Näin ollen vaikka lähtö- ja paluulinkin • · · • * .···. 20 satunnaislukugenerointi tapahtuu eri aikoina, jokainen prosessi ♦ ··* .‘. j uudelleenalustetaan kerran joka 512. kehys.

• · • · • * ♦ • ·* • · i**.. VII. Kehysnopeusvalinta ·*· « · · * · · * 25 Viitaten uudelleen taulukkoon I, esimerkkisovellutuksessa • * ·* V testipakettisaqa, joka on suunniteltu puheen emuloimiseen, generoidaan 16- ··· • · *···* tilaisen ensimmäisen asteen Markov-ketjun mukaisesti. Markov-ketjun tila :,*·· määritetään datanopeuksilla, jotka liittyvät kahteen edeltävään testipakettiin, kuten esitetään taulukolla I. Kuten voidaan huomata taulukosta I, kustakin tilasta • j* 30 voidaan siirtyä yhteen neljästä tilasta tietyn kehyksen päätteeksi. Esimerkiksi, ··· !|tt! koska ’’tila 0” on olemassa, kun N:n (eli nykyinen) nopeuden kehys ja (N-l):n 23 118913 nopeuden kehys on 1, niin (N-l):n nopeuden kehys kaikissa tiloissa, joihin tila 0 siirtyy, on myös oltava 1. Täten tila 0 voi siirtyä ainoastaan tiloihin 0,1,2 ja 3; ja tila 1 voi siirtyä vain tiloihin 4, 5,6 ja 7. Yleisesti tila ”M” voi siirtyä enimmillään tiloihin (4 · M) modulo 16, (4 - M+1) modulo 16, (4 · M+2) modulo 5 16ja (4 ·Μ+3) modulo 16.

Viitaten nyt taulukkoon IV, siinä luetellaan joukko kumulatiivisia todennäköisyyksiä, j otka indikoivat todennäköisyyttä, että (N+1): s puhekehys on tietyllä nopeudella Markovin tilan funktiona N:nnessä puhekehyksessä. Jokainen 10 kumulatiivinen todennäköisyys taulukossa IV on skaalattu alueelle 0:sta 32768:aan. Täten luku 32768 vastaa todennäköisyyttä ykkönen, luku 0 vastaa kumulatiivista todennäköisyyttä nolla ja niin edelleen. Esimerkiksi olettaen, että N:nnen kehyksen Markovin tila on 0, taulukko IV määrittää, että on nolla todennäköisyys, että (N+l):nnen kehyksen datanopeus on joko 1/8 nopeus tai 1/4 15 nopeus. Vastaavasti todennäköisyys sille, että (N+l):s kehys on 1/2 nopeuden kehys on 2916/32768 ja todennäköisyys sille, että (N+l):s kehys on täyden nopeuden kehys, on (32768-2916)/32768. Luvut taulukossa IV edustavat esimerkinomaista joukkoa empiirisesti määritetyistä puheparametreistä, ja on . ·, ·. ymmärrettävä, että tällaisten lukujen arvoa voidaan muuttaa muiden **'·* 20 muuttuvanopeuksisten prosessien mallintamiseksi.

i·· • · • ♦ · • ·· ·*·,: taulukko iv • ♦ ·· • · • ·· • -1--------------- -------------- - N:nnen kehyksen (N+l):nenn kehysnopeuden kumulatiivinen todennäköisyys tila . . Nopeus 1/8 Nopeus 1/4 tai 1/8 nopeus 1/2, 1/4 tai 1/8 ö ö ö 29Ϊ6 • *____·___ *·;** 1 0 20906 25264 !/.{ 2 Ö —0 Ö 3 : ö ö r Ö «·· ]·. 4 Ö Ö 4915 "" 5 0 17170 24969 • · • · ----------- - 24 118913 ~6 121856 25887 127099 7 o' "5 Ö — 8 "Ö Ö 4522 9 Ί) 1472 16384 1Ö 21856 21856 24576 ΤΪ 28246 29622 30802 ~12 ö Ö 5472 _ -Q 6554 "6554 ~14 28377 28934 29491 15 29753 32473 32571 24-bittinen näennäissatunnainen numero yn, joka, kuten yllä huomautettiin, käsittää koko tai osan tietyn kehyksen testipakettisekvenssistä, voidaan myös käyttää satunnaisvalinnan saamiseksi datanopeudelle kullakin 5 peräkkäisellä kehyksellä. Erityisesti näennäissatunnainen numero Zr muodostetaan 15 vähiten merkitsevästä bitistä 24-bittisessä satunnaisluvussa yn, joka liittyy N:nteen kehykseen ja täten vaihtelee 0:sta 32768:aan. (N+l):nnen kehyksen datanopeus määritetään vertaamalla arvoa z* taulukon IV riviin vastaten N:nnen kehyksen Markovin tilaa. Yleisesti valitaan nopeus Rj, jos arvo zr on . , 10 suurempi tai yhtä suuri kuin numero sarakkeessa ”i-1” ja on pienempi kuin • · · * · # !,! numero ”i:nnessä” sarakkeessa.

• · • · ··♦ • · • · · • M • · ,·. · Esimerkkinä taulukko IV osoittaa, että jos N:nnen kehyksen • «t • · |‘.t Markovin tila on 6 ja zr on pienempi kuin 21856, niin (N+l):nnen kehyksen ;*·*. 15 datanopeus valitaan nopeudeksi 1/8. Täten generoidaan nopeuden 1/8 testipaketti testigenerointi-ja kopiointipiirissä (N+l):nnen kehyksen aikana. Jälleen viitataan : Vi tilanteeseen, jossa N:nnen kehyksen Markovin tila on 6, kun Zr on suurempi tai ··· !,„! yhtä suuri kuin 21856, mutta pienempi kuin 25887, (N+l):nnen kehyksen ·\· datanopeus valitaan nopeudeksi 1/4 ja generoidaan nopeuden 1/4 testipaketti.

I · :**|ϊ 20 Vastaavasti jos Zr on suurempi tai yhtä suuri kuin 25887, mutta pienempi kuin 27099, (N+l):nnen kehyksen datanopeus valitaan nopeudeksi 1/2 ja generoidaan .*··. nopeuden 1/2 testipaketti. Lopulta jos zr on suurempi tai yhtä suuri kuin 27099,

Ml 25 118913 (N+l):nnen kehyksen datanopeus valitaan nopeudeksi ja generoidaan nopeuden 1 testipaketti.

Esimerkkisovellutuksessa Markovin ketju asetetaan tilaan 15 5 alustamalla testidatan generointipiirit 33 ja 50. Seuraavan satunnaislukugeneraattorien uudelleenalustuksen avulla piireissä 33 ja 50 Markovin ketjun tila asetetaan tilaksi 15.

VHI. Kehysvirhetilastojen kokoaminen 10

Viitaten nyt taulukkoon V, listataan joukko lähetettyjä kehyslaskureita, jotka on kerätty matkaviestimen ohjausprosessorin muistissa (ei esitetty). Merkintää RTn, jota käytetään taulukossa V, käytetään viittaamaan datanopeuteen, joka liittyy n:teen kehykseen, joka on lähetetty matkaviestimellä 15 testialustuksen jälkeen. Jokaiselle kehykselle, joka on lähetetty testialustuksen jälkeen, matkaviestimen ohjausprosessori lisää sopivan laskurin taulukosta V.

Vastaavasti taulukossa VI on esitetty esimerkinomainen joukko , V. vastaanotettua kehystilastoa, joka on kerätty tukiaseman ohjausprosessorin .*·*. 20 muistissa (ei esitetty). Merkintää RRn, jota käytetään taulukossa VI, käytetään «·« ·*·.· viittaamaan datanopeuteen, joka liittyy tukiaseman vastaanottamaan n.teen "· · kehykseen testialustuksen jälkeen. Lisäksi termi ”CRC-virhe” viittaa ·· • *·. dekoodausprosessin aikana tunnistettuihin CRC-virheisiin. Vastaavasti ilmaus ·«* V : ’’testisekvenssivirhe” indikoi yhtä tai useampaa bittivirhettä, jotka tunnistettiin 25 digitaalisella vertailij alla 49, vastaanotetun j a sitä vastaavan kopioidun • t • ♦ · • · * · * testipakettisekvenssin bitti bitiltä suoritetun vertailun aikana. Kullekin • · · * testialustuksen j älkeen vastaanotetulle kehykselle tukiaseman ohj ausprosessori • · ' 1 lisää sopivan laskimen, joka on taulukossa VI. Taulukon VI laskimet lisätään • i· • · * · ·. * perustuen useisiin nopeudentunnistusoperaatioihin. Näihin operaatioihin voi „*·· 30 kuulua esimerkiksi Viterbin dekoodausprosessi, CRC-virheen tarkistus ja muita ··· energiamittaustekniikoita.

26 118913

Esimerkkisovellutuksessa ensimmäinen nopeudentunnistusmenetelmä toteutetaan käyttäen yllä viitattua Viterbin dekoodausprosessia, joka suoritetaan dekooderilla 45. Tunnistamattomat 5 bittivirheet Viterbin dekoodauksessa, mutta jotka sen jälkeen tunnistetaan testidatan vertailussa, joka suoritetaan digitaalisessa vertailijassa 49, talletetaan myös taulukkoon V. Tietyssä toteutuksessa taulukon V sisältö voidaan kopioida tukiaseman ohjausprosessorin muistiin ja taulukon VI sisältö matkaviestimen ohjausprosessorin muistun.

10 TAULUKKO V Laskimen nimi Kuvaus MS02_T 1 Nopeudella 1 lähetettyjen pakettien, joiden RTn oli 1, määrä MS02_T2 Nopeudella 1/2 lähetettyjen pakettien, joiden RT„ oli 1/2, määrä MS02_T3 Nopeudella 1/4 lähetettyjen pakettien, joiden RT„ oli 1/4, määrä MS02 T4 Nopeudella 1/8 lähetettyjen pakettien, joiden RTtt oli 1/8, määrä MS02_T5 "Himmeä ja purske” -pakettien, joiden RL oli 1, määrä MS02 T6 "Himmeä ja purske" pakettien, joiden RT„ oli 1/2, määrä ,t MS02_T7 "Himmeä ja purske" pakettien, joiden RTn oli 1/4, määrä e · · ' ' *·]·* MS02_T8 "Himmeä ja purske" pakettien, joiden RTn oli 1/8, määrä * · - - —--- *···* MS02 T9 "Tyhjä ja purske" pakettien, joiden RT„ oli 1, määrä • · • · * ϊ MSO2T10 "Tyhjä ja purske" pakettien, joiden RT„ oli 1/2, määrä • m _· _ · ·.*·; MS02_T11 "Tyhjä ja purske" pakettien, joiden RT„ oli 1/4, määrä • *·· MS02_T12 "Tyhjä ja purske" pakettien, joiden RT„ oli 1/8, määrä ··· I II. 1 .1 • · · • · ·

TAULUKKO VI

:V: 15 ’ ♦ · .. _______ _ . .

·***» Laskimen nimi Kuvaus • · ··· .

,* # MS02 R1 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä CRC:n tai • · · *1^ testisekvenssivirheiden puuttuessa edellyttäen, että RR, oli 1 *···* MS02_R2 Vastaanotettujen "himmeä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, ·;· että RR„ oli 1 ·***. MS02_R3 Vastaanotettujen "tyhjä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, 27 118913 että RRn oli 1 MS02_R4 Nopeudella 1/2 ilman CRC-virheitä ja ’’himmeä ja purske” -pakettien puuttuessa vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RR„ oli 1 MS02_R5 Nopeudella 1/4 "himmeä ja purske” -pakettien puuttuessa vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1 MS02_R6 Nopeudella 1/8 ’’himmeä ja purske” -pakettien puuttuessa vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RR„ oli 1 MS02_R7 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin CRC-virheitä edellyttäen, että RRn oli 1 MS02_R8 Riittämättömällä kehyslaadulla vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RRn oh 1 MS02_R9 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä CRC:n puuttuessa, mutta tunnistetuilla testisekvenssivirheillä edellyttäen, että RRn oli 1 MSO2 R10 CRC-virheiden puuttuessa vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1/2 MS02 R11 Vastaanotettujen ’’himmeä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1/2 MS02_R12 Vastaanotettujen ’’tyhjä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1/2 MS02_R13 Nopeudella 1/2 vastaanotettujen pakettien määrä CRC- tai testisekvenssivirheiden puuttuessa edellyttäen, että RRn oli 1 . # MS02_R14 Nopeudella 1/4 vastaanotettujen pakettien määrä ’’himmeä ja purske” - • · · *·]·* pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRn oli 1/2 • · ----------------- -- *···* MS02 R15 Nopeudella 1/8 vastaanotettujen pakettien määrä ’’himmeä ja purske” - ·*· « ·ϊ pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRn oU 1/2 ·,*·· MS02 R16 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin ·♦ • *.. testisekvenssivirheitäedellyttäen, ettäRR„ oli 1/2 MS02_R17 Riittämättömällä kehyslaadulla vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RR„ oli 1/2 MS02_R18 Nopeudella 1/2 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin • ** ,·*·, testisekvenssivirheitä edellyttäen, että RRn oli 1 /2 • · _ · • MS02_R19 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä CRC-virheiden puuttuessa '« *! edellyttäen, että RRn oli 1/4 ·,,,· MSO2JR20 Vastaanotettujen ’’himmeä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1/4 • ••A .............. _ .....- - -------m. .III.

,···, MS02 R21 Vastaanotettujen "tyhjä ja purske”-pakettien määrä edellyttäen, · "

··» ^m I

28 118913 I että RR» oli 1/4 MS02_R22 Nopeudella 1/2 vastaanotettujen pakettien määrä ilman CRC-virheitä ja ’’himmeä ja purske” -pakettien puuttuessa edellyttäen, että RR„ oli 1/4 MS02_R23 Oikealla nopeudella 1/4 vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1/4 MS02_R24 Nopeudella 1/8 vastaanotettujen pakettien määrä ”himmeä ja purske” -pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRn oli 1/4 MS02_R25 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin testisekvenssiviiheitä edellyttäen, että RRn oli 1/4 MS02 R26 Riittämättömällä kehyslaadulla vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RR„ oli 1/4 MS02_R27 Nopeudella 1/4 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin testisekvenssiviiheitä edellyttäen, että RRn oli 1/4 MS02_R28 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä CRC-virheiden puuttuessa, edellyttäen, että RRn oli 1/8 MS02_R29 Vastaanotettujen "himmeä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, että RR„ oli 1/8 MSO2JR30 Vastaanotettujen ’’tyhjä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1/8 MS02_R31 Nopeudella 1/2 vastaanotettujen pakettien määrä ilman CRC-virheitä ja ’’himmeä ja purske” -pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRn oli 1/8 . . MS02__R32 Nopeudella 1/4 vastaanotettujen pakettien määrä ’’himmeä ja purske” -

• · S

*, * pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRn oli 1/8 • · _ __ MS02 R33 Oikealla nopeudella 1/8 vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1/8 • · • * * ' 111....... " » *. *! MS02_R34 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin ·· • *·· testisekvenssiviiheitä edellyttäen, että RR, oli 1/8 • · · ........................ ' ' ' " ...........- .....

ί ί : MS02_R35 Riittämättömällä kehyslaadulla vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RR„ oli 1/8 MS02_R36 Nopeudella 1/8 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin • · , · · ·, testisekvenssivirheitä edellyttäen, että RRn oli 1 /8 • · • MS02 R37 Oikean nopeuden ”m” pakettien määrä edellyttäen, että RR„ oli ”m”, !.’*i siksi: (MS02_R37 = MS02 Rl + MS02_R13 + MS02_R23 + MS02_R33) • _ ____ ·!· MS02_R38 Nopeudella 1 virheellisesti vastaanotettujen pakettien määrä, siksi: !···. (MS02_R38 = MSQ2 R4 + MS02 R5 + MS02_R6 + MS02 R7 + * ” ··· Il I I .............................. I II I 1 29 1 1 891 3 MS02_R8) MS02_R39 Huonojen kehysten kokonaismäärä, siksi: (MS02_R39 = MS02JU4 + MS02_R15 + MS02_R16 + MS02_R17 + MS02_R18 + MS02_R19 + MS02_R22 + MS02_R24 + MS02_R25 + MS02R26 + MS02_R28 + MS02_R31 + MS02_R32 +MS02_R34 + MS02_R35 + MS02JR38) IX. Kehysvirhenopeuden laskeminen

Kehyslähetys- ja virhetilastot, jotka esitetään taulukoissa V ja VI 5 voivat olla käytössä laskettaessa kehysvirhenopeuksia liittyen lähetyksiin eri kehysvirhenopeuksilla. Esimerkinomainen joukko kehysvirhenopeuksia (FER:t) täyden nopeuden, 1/2 nopeuden, 1/4 nopeuden ja 1/8 nopeuden lähetyksille paluulinkillä matkaviestimen ja soluasema-asemien välillä voidaan määrittää seuraavien ilmaisujen mukaisesti: 10 FERpäysinopeus ~ 1 ~ MS02_Rlc/MS02_Tlin, FERi/2-nopeus = 1- MS02-R13c/MS02__T2in, FERj/4-nopeus — 1- MS02_R23e/MS02_T3m, ja • · !:i:! FERi/8.nopeus = 1 - MS02_R33XS02_T4m, v·: • · · * ·· # · .·, ; missä matkaviestimessä lisätyt laskimet identifioidaan alaindeksillä ”m” ja • ♦· • · Γ. solutukiasemassa lisätyt laskimet identifioidaan alaindeksillä ”c”. Lisäksi • * . * ί *. huomautetaan, että yllä esitetty esimerkinomainen kehysvirheyhtälö on riippumaton himmeä ja purske -kehyksistä ja tyhjä ja purske -kehyksistä, jotka :V: 20 lähetetään tietyn testiaikajakson aikana.

• · • « 4·*

Vastaavasti kehyslähetys-ja virhetilastot, jotka esitetään taulukoissa • · V ja VI voivat olla käytössä laskettaessa kehysvirhenopeuksia liittyen lähtökanavan eri lähetysnopeuksiin. Esimerkinomaisia kehysvirhenopeuksia «··· .***. 25 (FER:t) täyden nopeuden, 1/2 nopeuden, 1/4 nopeuden ja 1/8 nopeuden ··· 30 118913 lähetyksille lähtölinkillä soluasema-asemasta matkaviestimeen voidaan määrittää seuraavien ilmaisujen mukaisesti: FERxaysinopeus = 1- MS02_Rlm/MS02^Tlc# 5 FERi/2-nopeus -1 - MS02_R13m/MS02_T2c, FERy4-nopeus ~ 1- MS02_R23m/MS02_T3c, ja FERi/8-nopeus = 1- MS02_R33ra/MS02_T4c, missä matkaviestimessä lisätyt laskimet jälleen identifioidaan alaindeksillä ”m” 10 ja missä solutukiasemassa lisätyt laskimet identifioidaan alaindeksillä ”c”. Tämä esimerkinomainen lähtölinkin kehysvirhenopeusilmaisujoukko on myös riippumaton lähetettyjen himmeä ja purske -kehysten ja tyhjä ja purske -kehysten määrästä.

15 Huomataan, että solutukiaseman laskinten arvot MS02_Tlg, MS02JT2C, MS02_T3C ja MS02_T4C voidaan estimoida summaamalla vastaavat matkaviestimen laskinten arvot. Vastaavasti matkaviestimen laskinten arvot MS02_Tlm, MS02_T2m, MS02 T3m ja MS02_T4m voidaan estimoida « · • · * * · * · * summaamalla vastaavat tukiaseman laskimet.

• · · : 20 • · * · · • ‘ Edellä oleva edullisten sovellusten kuvaus on esitetty, jotta kuka • · · · • · · .; * tahansa alan ammattimies voisi käyttää tai valmistaa esillä olevan keksinnön.

• · φ Näiden sovellutusten eri modifikaatiot ovat ilmeisiä alan ammattimiehelle ja • · ♦ tässä esitettyjä yleisiä periaatteita voidaan soveltaa muihin sovellutuksiin . ·. *. 25 keksimättä mitään uutta. Täten esillä olevaa keksintöä ei ole tarkoitettu rajata • · • m . ‘ . tässä esitettyihin sovellutuksiin, vaan sille tulee suoda laaj in piiri, j oka on ··· , · | . yhdenmukainen tässä esitettyjen periaatteiden ja yleisten piirteiden kanssa.

* · · • * • · * · · VAADIMME: so • ® • · · ·

Claims (28)

31 118913

1. Viestintäjärjestelmässä, jossa digitaalista informaatiota lähetetään muuttuvilla nopeuksilla viestintäkanavalla, menetelmä suorituskyvyn 5 mittaamiseksi mainitulta kanavalta, tunnettu siitä, että käsittää seuraavat vaiheet: lähetetään (16,18, 30) kehysten testisekvenssi digitaalista dataa yhdellä tai useammalla useista valittavista nopeuksista sanotulla viestintäkanavalla, jossa jokaisen sanotun kehyksen sanottu nopeus valitaan ihmisen puheen 10 mukaisen mallin mukaisesti; vastaanotetaan (12,14,40) sanottu viestintäkanavalla lähetetty testisekvenssi digitaalista dataa; generoidaan (50) kopio sanotusta testisekvenssistä digitaalista dataa; ja vertaillaan (49) sanottua kopiota sanotusta testisekvenssistä digitaalista 15 dataa sanottuun testisekvenssiin digitaalista dataa, joka vastaanotettiin sanotulta viestintäkanavalta datalähetyksen suorituskyvyn määrittämiseksi sanotulla viestintäkanavalla. • · • · · • · ♦ .M 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu • · • · t”*; 20 testisekvenssi digitaalista dataa generoidaan näennäissatunnaisprosessin • ·· • * # : mukaisesti. ♦ ♦· • · « · « ·· ;* j*. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu Φ lähetysvaihe käsittää vaiheet joissa: :V; 25 generoidaan ensimmäinen datapakettijoukko, jotka käsittävät sanotun • •a :.., · testisekvenssin digitaalista dataa; ;*·,· osoitetaan sanottu nopeus jokaiselle sanotuista datapaketeista sanotun • * : ” *: ihmispuheen mukaisen mallin mukaisesti; j a • * * A .:. lähetetään j okainen sanotuista ensimmäisestä useasta datapaketista yhdellä « · « · .***. 30 sille osoitetuista sanotuista useista datanopeuksista. • t · 32 118913

2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att nämnda testsekvens digitala data genereras enligt en pseudoslumpprocess.

3. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att nämnda sändningsskede 20 omfattar skedena: · · • · . · ··. generering av ett första mängfald av datapaket, vilka omfattar nämnda testsekvens av ··« digitala data; • · :*·.· tilldelning av nämnda hastighet tili var och en ay nämnda datapaket enligt en modell av • · mänskligt tai; och :T; 25 sändning av var och en av nämnda första flertal av datapaket med en av nämnda flertal av datahastigheter, som är tilldelat det. • · • * · • · · • · ··· *...· 4. Förfarande enligt patentkravet 3, kännetecknat därav, att nämnda skede för generering :\j av nämnda kopia av nämnda testsekvens av digitala data innehäller ett skede för generering :"": 30 av en andra grupp datapaket, som är väsentligen identisk med nämnda första sekvens datapaket. • IM ··· : : ··· 40 118913

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu vaihe sanotun digitaalisen datan testisekvenssin sanotun kopion generoimiseksi sisältää vaiheen toisen datapakettiryhmän generoimiseksi, joka on oleellisesti identtinen sanotun ensimmäisen datapakettisekvenssin 5 kanssa.

5. Förfarande enligt patentkravet 3, kännetecknat därav, att nämnda skede för generering av nämnda första flertal datapaket omfattar ett skede för generering av bitsekvenser inuti var och en av nämnda första flertal datapaket enligt en andra pseudoslumppröcess. 5 6. Förfarande ΐ ett digitalt kommunikationssystem, där ramar av digitala data sänds med valda hastigheter över en kommunikationskanal mellan en ^äirterminal (16,18) och en basstation (12,14), för att mätä nämnda kommunikationskanals effekt, kännetecknat därav, att det omfattar följande skeden: sändning (30) av en första av nämnda ramar frän nämnda fjärrterminal tili nämnda 10 basstation över nämnda kommunikationskanal, där var och en av nämnda rams nämnda valda hastighet är vald enligt en modell av mänskligt tai, varvid första nämnda rams digitala data mnehäller ett första paket digitala testdata; mottagning (40) av nämnda första rams digitala data i nämnda basstation; generering (50) av en kopia av en första ram digitala testdata i nämnda basstation; 15 jämförelse (49) av nämnda första paket digitala testdata med nämnda första paket digitala tester som är i nämnda första ram digitala data, som är mottaget i nämnda basstation, för att bestämma datasändningens nämnda prestanda över nämnda kommunikationskanal.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe mainitun ensimmäisen datapakettijoukon generoimiseksi käsittää vaiheen bittisekvenssien generoimiseksi jokaisen mainitun ensimmäisen 10 datapakettijoukon sisällä toisen näennäissatunnaisprosessin mukaisesti.

6. Menetelmä, digitaalisessa viestintäjärjestelmässä, jossa kehyksiä digitaalista dataa lähetetään valituilla nopeuksilla viestintäkanavan kautta etäpäätteen (16,18) ja tukiaseman (12,14) välillä, mainitun viestintäkanavan tehon 15 mittaamiseksi tunnettu siitä, että käsittää seuraavat vaiheet: ensimmäisen mainituista kehyksistä lähettämisen (30), mainitulta etäpäätteeltä mainitulle tukiasemalle mainitun viestintäkanavan kautta, jossa jokaisen mainitun kehyksen mainittu valittu nopeus on valittu ihmisen * · · * · · |, * puheen mallin mukaisesti, ensimmäisen mainitun kehyksen digitaalista • · • · * ”. 20 dataa sisältäessä ensimmäisen paketin digitaalista testidataa; * *·· j mainitun ensimmäisen kehyksen digitaalista dataa vastaanottamisen (40) • ·· • « ;·, mainitulla tukiasemalla; • M . *: *. kopion, ensimmäisestä kehyksestä digitaalista testidataa, generoimisen (50) mainitussa tukiasemassa; 25 mainitun ensimmäisen paketin digitaalista testidataa vertaamisen (49) • · mainittuun ensimmäiseen pakettiin digitaalista testiä, joka on mainitussa .’. j ensimmäisessä kehyksessä digitaalista dataa, joka on vastaanotettu • · : ” * · mainitussa tukiasemassa, jotta määrätään datalähetyksen mainittu |:. suorituskyky mainitulla viestintäkanavalla. * ·«*· .*·*. 30 ♦ · ·«· 33 118913

7. Förfarande enligt patentkravet 6, kännetecknat därav, att det dessutom omfattar ett skede •V. 20 för mottagande av vaije nämnd rams digitala data i nämnda basstation och bestämning av en • · .***. datahastighet som hänför sig tili vaije nämnd mottagen ram av digital information. ' *·· • a # · a • ·· • ·

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edelleen käsittää vaiheen jokaisen mainitun kehyksen digitaalista dataa vastaanottamiseksi mainitussa tukiasemassa määrittäen datanopeuden, joka liittyy j okaiseen mainittuun vastaanotettuun kehykseen digitaalista 5 informaatiota.

8. Förfarande enligt patentkravet 7, kännetecknat därav, att det dessutom omfattar ett skede S*·.. för generering av nämnda kopia av nämnda första paket digitala testdata enligt den t, 1 *: 25 datahastighet, som hänför sig tili nämnda första ram av digital information. • · ·. V 9. Förfarande enligt patentkravet 8, kännetecknat därav, att det dessutom omfattar ett skede • M för generering av en bitsekvens inom nämnda första paket digitala testdata enligt en pseudo-slumpprocess. 30 ···

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edelleen käsittää vaiheen mainitun kopion mainitusta ensimmäisestä paketista digitaalista testidataa generoimiseksi sen datanopeuden mukaisesti, joka 10 liittyy mainittuun ensimmäiseen kehykseen digitaalista informaatiota.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edelleen käsittää vaiheen bittisekvenssin generoimiseksi ensimmäisen mainitun paketin digitaalista testidataa puitteissa näennäissatunnaisprosessin 15 puitteissa.

10. Förfarande enligt patentkravet 6, kännetecknat därav, att skedet att sända nämnda ·***♦ första ram digitala data över nämnda kommunikationskanal omfattar ett skede för ··· modulering av nämnda första ram av digitala data genom användning av en sprittspektrumsmodulationssignal. 41 118913

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, mainitun ensimmäisen kehyksen digitaalista dataa, lähettämiseksi mainitun • · · viestintäkanavan kautta käsittää vaiheen mainitun ensimmäisen kehyksen • · • « !*’. 20 digitaalista dataa moduloimiseksi käyttäen hajaspektrimodulaatiosignaalia. • · * • · · • · • · · · *· *· ;·. 11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, • · · . *: *. mainitun ensimmäisen kehyksen digitaalista dataa, lähettämiseksi mainitun viestintäkanavan kautta käsittää vaiheen mainitun ensimmäisen kehyksen : *: *: 25 digitaalista dataa moduloimiseksi käyttäen näennäiskohina (PN) signaalia, • · :***: joka vastaa ennalta määrättyä PN binaarisekvenssiä. • · • ♦ ♦ • ·· • ♦ :***: 12. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edelleen • e » \ j. käsittää vaiheen j ossa lähetetään useita kehyksiä digitaalista dataa mainitulla e··* .*·*. 30 viestintäkanavalla, jossa jokainen mainituista useista kehyksistä käsittää ·«·' 34 118913 paketin digitaalista testidataa, j oka on generoitu näennäissatunnaisprosessin mukaisesti.

11. Förfarande enligt patentkravet 6, kännetecknat därav, att skedet för sändning av nämnda första ram digitala data over nänmda kommunikationskanal omfattar ett skede för modulering av nänmda första ram av digitala data genom användning av en pseudobrus (PN) signal, vilken motsvarar en förutbestämd PN binärsekvens. 5

12. Förfarande enligt patentkravet 6, kännetecknat därav, att det dessutom omfattar ett skede där ett flertal ramar digitala data sänds över nämnda kommunikationskanal, där var och en av nämnda flertal ramar omfattar ett paket av digitala testdata, vilket är genererat enligt en pseudoslumpprocess. 10

13. Förfarande enligt patentkravet 6, kännetecknat därav, att nämnda jämförelseskede omfattar ett skede, där bitsekvenser, vilka omfattar nämnda kopia av nämnda första paket digitala testdata, jämförs med motsvarande bitsekvens i det första paketet digitala testdata för att hopsamla ett kumulativt bitfeltal. 15

13. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu 5 vertailuvaihe käsittää vaiheen, jossa verrataan bittisekvenssejä, jotka käsittävät mainitun kopion mainitusta ensimmäisestä paketista digitaalista testidataa, vastaavaan bittisekvenssiin ensimmäisessä paketissa digitaalista testidataa kumulatiivisen bittivirheluvun kokoamiseksi.

14. Förfarande enligt patentkravet 13, kännetecknat därav, att det dessutom omfattar skeden: för beräkning av nämnda ramar av nämnda digitala information, vilka mottogs i nämnda basstation för att bestämma antalet mottagna ramar; och . *. ·, 20 för att beräkna ramfelstatistik pä basen av nämnda kumulativa bitfeltal och nämnda antal • » .*··. mottagna ramar. ··· • · • · · • ·* • · : * ·, * 15. Förfarande, i ett digitalt kommunikationssystem, i vilket ramar av digital information • · sänds med valda hastigheter över en kommunikationskanal frän en basstation tili en :T: 25 1]ärrterminal, för att mätä nämnda kommunikationskanals prestanda, kännetecknat därav, att • · ;,V det omfattar skeden: ·♦· sändning av ett paket digitala testdata, inom vaije ram digital information, frän nänmda :\j basstation tili nämnda ij äirteiminal, där den valda hastigheten av nämnda digitala testdata är 30 vald enligt modell av mänsldigt tai; mottagning i nämnda fjärrterminal av nämnda ram digital information sänd av nämnda ···· ·***. baststation; ··« generering i nämnda fjärrterminal av kopior av vaqe nämnt paket digitala data inom nämnda ramar av digitala data, som mottas i nämnda basstation; 42 118913 jämförelse av nänmda kopior av nämnda paket digitala testdata med nänmda mottagna paket digitala testdata, för bestämning av datasändningens prestanda över nämnda konununikationskanal. 5 16. Förfarande enligt patentkravet 15, kännetecknat därav, att nänmda jämförelseskede omfattar ett skede för j ämförelse av bitsekvenser omfattande nänmda kopior av nänmda paket digitala testdata med motsvarande bitsekvenser omfattande nänmda mottagna paket digitala testdata, för bestämning av datasändningens prestanda över nänmda konununikationskanal. 10

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edelleen käsittää vaiheet: mainittu) en kehysten mainittua digitaalista informaatiota, j otka vastaanotettiin mainitussa tukiasemassa, laskemiseksi, vastaanotettujen kehysten lukumäärän määrittämiseksi; ja 15 kehysvirhetilaston laskemiseksi, perustuen mainittuun kumulatiiviseen bittivirhelukuun ja mainittuun vastaanotettujen kehysten lukumäärään.

15. Menetelmä, digitaalisessa viestintäjärjestelmässä, jossa kehyksiä • · • · · *·[·* digitaalista informaatiota lähetetään valituilla nopeuksilla viestintäkanavan • · V ’! 20 kautta tukiasemalta etäpäätteeseen, mainitun viestintäkanavan suorituskyvyn * · I * f · * mittaamiseksi tunnettu siitä, että käsittää vaiheet: * · » • ·· paketin digitaalista testidataa, j okaisen kehyksen digitaalista informaatiota • i· , · i ·. puitteissa, lähettämisen mainitulta tukiasemalta mainitulle etäpäätteelle, • · · jossa mainitun digitaalisen testidatan valittu nopeus on valittu ihmisen 25 puheen mallin mukaisesti; • · mainitun tukiaseman lähettämän mainitun kehyksen digitaalisen : informaation vastaanottamisen mainitussa etäpäätteessä; • ! .***; mainitussa etäpäätteessä, kopioiden generoiminen, jokaisesta mainitusta M» ];. paketista digitaalista dataa, mainittu) en kehysten digitaalista dataa puitteissa, *·*♦ .···. 30 joka vastaanotetaan mainitussa tukiasemassa; ···* mainittujen pakettien digitaalista testidataa mainittujen kopioiden 35 118913 vertaamisen mainittuihin vastaanotettuihin paketteihin digitaalista testidataa, datalähetyksen suorituskyvyn määrittämiseksi mainitulla viestintäkanavalla.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu 5 vertailuvaihe käsittää vaiheen bittisekvenssien vertaamiseksi käsittäen mainitut kopiot mainituista paketeista digitaalista testidataa vastaaviin bittisekvensseistä käsittäen mainitut vastaanotetut paketit digitaalista testidataa kumulatiivisen bittivirheluvun kokoamiseksi.

17. Förfarande enligt patentkravet 16, kännetecknat därav, att det dessutom omfattar skeden: beräkning av nämnda ramar av nämnda digitala information, vilka har mottagits i nämnda fjärrterminaler, för att bestämma antalet mottagna ramar; och 15 beräkning av ramfelstatistik pä basen av nänmda kumulativa bitfeltal och pä nänmda antal mottagna ramar.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edelleen käsittää vaiheet: mainittujen kehysten mainittua digitaalista informaatiota laskemiseksi, jotka on vastaanotettu mainitulla etäpäätteellä, vastaanotettujen kehysten lukumäärän määrittämiseksi; ja 15 kehysvirhetilaston laskemiseksi perustuen mainittuun kumulatiiviseen bittivirhelukuun ja mainittuun vastaanotettujen kehysten lukumäärään.

18. System i ett kommunikationssystem, där digital information sänds med valda hastigheter över en konununikationskanal, för att mätä nämnda kommunikationskanals prestanda, , V, 20 kännetecknat därav, att det omfattar: • · » * · .···, en sändare (16,18, 30) för att sända en testsekvens digitala data med en eller flera valbara »•f* j*. j hastigheter över nänmda konununikationskanal, där hastigheten av nämnda testsekvens • · •\i bestäms enligt modell av mänskligt tai; • *· en mottagare (12,14,40) för att motta nämnda testsekvens digital data, som sänds över :T: 25 nämnda konununikationskanal, varvid nämnda mottagare omfattar medel (50) för generering av en kopia av nämnda testsekvens digitala data; och ϊ.ϊ^ί en digital jämförelsekrets (49) för jämförelse av nämnda kopia av testsekvensen digitala data med nänmda testsekvens data, som mottas över nämnda konununikationskanal, för * ;*·,· bestämning av datasändningens prestanda över nämnda konununikationskanal. f’: 30 ♦ ·· *i. 19. System enligt patentkravet 18, kännetecknat därav, att sändaren omfattar medel för att . * · *. sända nämnda testsekvens digitala data med en första av en eller flera av nämnda valbara hastigheter och nämnda mottagare omfattar medel för identifiermg av nämnda första datahastighet. « 118913

18. Järjestelmä, viestintä) äijestelmässä, jossa digitaalista informaatiota • ·#· ‘lii lähetetään valituilla nopeuksilla viestintäkanavalla, mainitun • · 20 viestintäkanavan suorituskyvyn mittaamiseksi, tunnettu siitä, että käsittää: • · « • «· l I lähettimen (16,18, 30) testisekvenssin digitaalista dataa lähettämiseksi, S '·! »t yhdellä tai usealla valittavalla nopeudella mainitun viestintäkanavan kautta, . .. /··. jossa mainitun testisekvenssin nopeus määritetään ihmispuheen mallin • · · mukaan; . *. \ 25 vastaanottimen (12,14,40) mainitun testisekvenssin digitaalista dataa • · :**"· vastaanottamiseksi, joka lähetetään mainitulla viestintäkanavalla, mainitun ««I : vastaanottimen käsittäessä välineet (50) kopion generoimiseksi mainitusta » M • · .***. testisekvenssistä digitaalista dataa; ja \ digitaalisen vertailijapiirin (49), mainitun kopion testisekvenssistä , · · · 30 digitaalista dataa, vertaamiseksi mainittuun testisekvenssiin dataa, j oka • « M· 36 118913 vastaanotetaan mainitulla viestintäkanavalla, jotta määrätään datalähetyksen suorituskyky mainitulla viestintäkanavalla.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen j äijestelmä, tunnettu siitä, että lähetin 5 käsittää välineet mainitun testisekvenssin digitaalista dataa, lähettämiseksi ensimmäisellä yhdestä tai useammasta mainitusta valinnaisesta nopeudesta ja mainittu vastaanotin käsittää välineet mainitun ensimmäisen datanopeuden identifioimiseksi.

20. System enligt patentkravet 18, kännetecknat därav, att det dessutom omfattar medel för att väljä nämnda testsekvens digitala data ur ett flertal pseudoslumpdatasekvenser.

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että edelleen käsittää välineet mainitun testisekvenssin digitaalista dataa valitsemiseksi joukosta näennäissatunnaisdatasekvenssejä.

21. System enligt patentkravet 18, kännetecknat därav, att nämnda sändare dessutom omfattar: medel för generering av ett första flertal datapaket, omfattande nämnda testsekvens digitala data; medel för att tilldela en av flera datahastigheter till var och en av nämnda datapaket enligt 10 en pseudoslumpprocess; och medel för att sända var och en av nämnda flera datapaket med en till det tilldelad datahastighet av nämnda flertal.

21. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu 15 lähetin edelleen käsittää: välineet ensimmäisen datapaketti] oukon generoimiseksi, käsittäen mainitun testisekvenssin digitaalista dataa; välineet yhden useista datanopeuksista, osoittamiseksi jokaiselle mainituista * ft datapaketeista ensimmäisen näennäissatunnaisprosessin mukaisesti; ja • » " *, 20 välineet j okaisen, mainituista useista datapaketeista, lähettämiseksi yhdellä • · · • 4 I sille osoitetulla mainituista useasta datanopeudesta. • · · * • ·· • · ·· • · • ··

22. System enligt patentkravet 21, kännetecknat därav, att nämnda medel för att generera 15 nämnda kopia av nämnda testsekvens digitala data omfattar medel för generering av ett andra flertal datapaket, som är väsentligen identiskt med nämnda första datapaketsekvens.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut • · · välineet mainitun kopion mainitusta testisekvenssistä digitaalista dataa, : Yi 25 generoimiseksi, käsittävät välineet toisen datapaketti]oukon generoimiseksi, • · joka on oleellisesti identtinen mainitun ensimmäisen datapakettisekvenssin t ; kanssa. • · · • · *·· • ♦ * · • · · jj. 23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut «··· . · · \ 30 välineet mainitun ensimmäisen datapakettij oukon generoimiseksi, käsittävät ···' 37 118913 välineet bittisekvenssin generoimiseksi jokaisen mainitun datapakettijoukon puitteissa toisen näennäissatunnaisprosessin mukaisesti.

23. System enligt patentkravet 22, kännetecknat därav, att nämnda medel för generering av nämnda första flertal datapaket omfattar medel för generering av en bitsekvens inom vart . ·. ·. 20 och ett av nämnda flertal datapaket enligt en andra pseudoslumpprocess. • · · • · ··· • · • · • ♦ · : 24. System i ett digitalt kommunikationssystem, i vilket ramar digitala data sänds med valda • · : * · (· hastigheter över en kommunikationskanal mellan en jjärrterminal och en basstation för • f •' ·.. mätning av nämnda kommunikationskanals prestanda, kännetecknat därav, att det 25 omfattar: en sändare, som är anordnad i nämnda fjärrterminal för att sända paket av digitala testdata • · v,; inom vaije nämnd ram digital information, där hastigheten av nämnda paket digitala testdata • · a :...Σ väljs enligt modell av mänskligt tai; : * ·. · en mottagare, som är anordnad i nämnda fjärrterminal för att motta nämnda ramar digitala • · :***: 30 data vilka sändes frän nämnda basstation; ·»» I:. medel för generering av kopior av var och en av nämnda paket digitala testdata inom *··· , · · ·. nämnda ramar av digital information, vilka mottogs i nämnda basstation; och e t ··· 44 1 1.891 3 medel for jämförelse av nämnda kopior av nämnda paket digitala testdata med nämnda mottagna paketdigitala testdata för att bestämma nämnda prestanda av nämnda kommunikationskanals datasändning.

24. Järjestelmä, digitaalisessa viestintäjärjestelmässä, jossa kehyksiä 5 digitaalista dataa lähetetään valituilla nopeuksilla viestintäkanavalla etäpäätteen j a tukiaseman välillä, mainitun viestintäkanavan suorituskyvyn mittaamiseksi tunnettu siitä, että käsittää: lähettimen, joka on jäljestetty mainittuun etäpäätteeseen, pakettien digitaalista testidataa lähettämiseksi jokaisen mainitun kehyksen digitaalista 10 informaatiota sisällä, jossa mainitun paketin digitaalista testidataa nopeus valitaan ihmispuheen mallin mukaisesti; vastaanottimen, joka on jäljestetty mainittuun etäpäätteeseen, mainittujen kehysten digitaalista dataa vastaanottamiseksi jotka lähetettiin mainitusta tukiasemasta; 15 välineet kopioiden generoimiseksi jokaisesta mainituista paketeista digitaalista testidataa mainittujen kehysten digitaalista informaatiota puitteissa, j otka vastaanotettiin mainitussa tukiasemassa; j a välineet mainittujen kopioiden, mainituista paketeista digitaalista testidataa • · · • · · t § . * vertaamiseksi mainittuihin vastaanotettuihin paketteihin digitaalista • · !*’, 20 testidataa, mainitun viestintäkanavan datalähetyksen mainitun suorituskyvyn ** ** • * määrittämiseksi. • · · • ·· • · ·· • · « ·»

25. System enligt patentkravet 24, kännetecknat därav, att nämnda mottagare omfattar medel för bestämning av datahastigheten, som hänför sig tili var och en av nämnda ramar digital information.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen jäqestelmä, tunnettu siitä, että mainittu vastaanotin käsittää välineet datanopeuden määrittämiseksi, j oka liittyy :V; 25 jokaiseen mainituista kehyksistä digitaalista informaatiota. ··» • · • · ··· ;*·.{ 26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että edelleen • e :" *: käsittää välineet mainittuj en kopioiden generoimiseksi mainituista paketeista digitaalista testidataa perustuen datanopeuteen, joka liittyy yhteen ···· . * * *. 30 manituista kehyksistä digitaalista informaatiota. « 4 4 38 118913

26. System enligt patentkravet 25, kännetecknat därav, att det dessutom omfattar medel för 10 generering av nämnda kopior av nämnda paket digitala testdata pä basen av datahastigheten, som hänför sig tili en av nämnda ramar digital information.

27. System enligt patentkravet 26, kännetecknat därav, att det dessutom omfattar medel för generering av bitsekvenser inom var och en av nämnda paket digitala testdata enligt en 15 pseudoslumpprocess.

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että edelleen käsittää välineet bittisekvenssien generoimiseksi j okaisen mainituista paketeista digitaalista testidataa puitteissa näennäissatunnaisprosessin mukaisesti. 5

28. Patenttivaatimuksen 24 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut vertailijavälineet käsittävät välineet bittisekvenssien, jotka käsittävät mainitut kopiot mainituista paketeista digitaalista testidataa, vertaamiseksi vastaaviin bittisekvensseistä, käsittäen mainitut vastaanotetut paketit 10 digitaalista testidataa kumulatiivisen bittivirheluvun kokoamiseksi. t « • · * · · • t ··« • · * · ·Φ· • · * · · • ·· • 1 • · • · · • M • · tn * · • ·· M# I · « • · 1 • » • · » • · « • · ··· t t • · ··« « • · • 1 t • · · • 1 • · » • · • · ··♦ ·· *··· «M • I 39 1 1 89 1 3 1.1 ett kommunikationssystem, i vilket digital information sands med variabla hastigheter over en kommunikationskanal, förfarande för mätning av nämnda kanals prestanda, 5 kännetecknat därav, att det omfattar följande skeden: sändning (16,18,30) av en testsekvens av ramar av digitala data med en eller flera av ett flertal valbara hastigheter over nämnda kommunikationskanal, där vaqe nämnd rams nämnda hastighet väljs enligt en modell av mänskligt tai; mottagning (12,14,40) av nämnda testsekvens av digitala data sänd över nämnda 10 kommunikationskanal; generering (50) av en kopia av nämnda testsekvens digitala data; och jämförelse (49) av nämnda kopia av nämnda testsekvens av digitala data med nämnda testsekvens av digitala data, som mottogs över nämnda kommunikationskanal för bestämning av prestanda av dataöverföringen över nämnda kommunikationskanal. 15

28. System enligt patentkravet 24, kännetecknat därav, att nämnda jämförelsemedel omfattar medel för jämförelse av bitsekvenser, vilka omfattar nämnda kopior av nämnda paketdigitala testdata, med motsvarande bitsekvenser vilka omfattar nämnda mottagna paket . , 20 digitala testdata för att hopsamla ett kumulativt bitfeltal. * ♦ » • · · · • · · • * « · «·· • m • · · • f· I Φ • · • * t • ·· • · ·· ·' · • ·· ·*· • · · ♦ · ♦ • · • · · • · · • · ··· • · • e ··· • · • * · • ·· • · ··· • · • · ··· ·«· ···♦ *•1 • · • · • · ·