FI118078B - Menetelmä ja laitteisto materiaalirullan ainakin yhden arkin venymäarvon määrittämiseksi - Google Patents

Description

, 118078

MENETELMÄ JA LAITTEISTO MATERIAALIRULLAN AINAKIN YHDEN ARKIN VENYMÄARVON MÄÄRITTÄMISEKSI

Keksintö koskee menetelmää ja laitteistoa ma-teriaalirullan ainakin yhden arkin venymäarvon määrit-5 tämiseksi.

Ennen kooltaan asiakkaan vaatimuksiin räätälöidyn materiaalirullan valmistusta valmistetaan iso paperirulla ensin paperikoneessa ja viedään sitten ke-lauslaitteeseen työstettäväksi. Pohjimmiltaan kelaus-10 laite on tarkoitettu kooltaan asiakkaan vaatimuksiin räätälöityjen pienempien rullien valmistukseen isosta rullasta. Kelausprosessin aikana materiasiiarkkia kiristetään rullaa kelattaessa kovemman rullan tuottamiseksi, joka kestää paremmin kuljetuksen asiakkaan toi-15 mipaikkaan. Arkin venymäprofiilin täytyy olla rullan halkaisijaan nähden mahdollisimman tasainen. Kaikki häiriöt rullan vetojännitysprofiilissa tulevat esiin asiakkaan kelatessa rullan auki.

On hyvin tärkeätä määrittää arkin venymäarvo 20 rullan halkaisijan suhteen. Arkin venymäarvojen profiilin halkaisijan suhteen pitäisi olla mahdollisimman tasainen häiriöiden estämiseksi asiakkaan tehtaalla.

# · 9 *· '· Alalla on tunnettu J. Pundykin patentti U.S.

* ‘ 3,161,043, jossa on kuvattu menetelmä ja laite käytet- • · · · 25 täväksi rainan jännityksen toteamiseen käärityssä rul- : lassa. Menetelmä käsittää rainamateriaalin uloimman • · · ·*·.. löystymättömän kierroksen katkaisemisen kokonaan sen poikkisuunnassa jännityksen vapauttamiseksi mainitussa kierroksessa ja antaen siten kerroksen omaksua lyhen-30 tyneen pituuden ei jännityksen alaisessa tilassa ja • * · *** mainitun lyhentyneen pituuden vertaamisen käärityn · *·;·* rullan ympärysmittaan.

*:**: Edellä kuvattu menetelmä on manuaalinen aikaa vievä menetelmä, jossa koneenhoitajan täytyy katkaista • · * *. 35 uloinna oleva löystymätön materiaalikerros kokonaan * * * **J\ poikittain ja sitten verrata lyhentynyttä pituutta käärityn rullan ympärysmittaan. Nämä kaksi vaihetta on 2 118078 toistettava säännöllisesti rullaa auki kelattaessa eri halkaisijan arvojen määrittämiseksi. Koska mittaus vaatii tietyn ajan ja energian koneenhoitajalta, mittaukset on rajoitettu alennettuun määrään halkaisijan 5 arvoj a.

Edellä kuvattu välikoemenetelmä on yleinen menetelmä paperirullan arkin venymäprofiilin määrittämiseksi. Pohjimmiltaan käytetään hyvin terävää veistä katkaistaessa rullan poikki uloin paperikerros eli -10 arkki siten, että muodostuu väli. Mittaamalla tarkasti tämä väli ja rullan halkaisija lasketaan arkin venymän prosenttisuhde tuolle annetulle halkaisijalle. Tarkempaa selitystä varten katsotaan seuraavaa esimerkkiä, jossa välin pituus on 6 mm ja rullan halkaisija 1000 15 mm. Venymän aiheuttama sisäinen jännitys (STR(%), stretch residual tension) lasketaan seuraavan yhtälön mukaan: STR(%) = 100*välin pituus/(rullan halkaisija* π) STR(%) = 100*6 mm/1000 mm*π 20 STR(%) = 0,19098

Venymän aiheuttama sisäinen jännitys 6, mm:n välin pituudelle on silloin 1000 mm:n rullalla * · *.’·· 0.19098%. Arkin venymän määritys rullan halkaisijan *”*: suhteen vaatii useiden kohtien mittausta. Tavallisesti 25 rullan halkaisijalle tasaisesti levitettyjen 30-40 • ·**·. kohdan mittaus vaatii 2-4 tuntia. Se on melkoinen työ, • · · :·. koska se vaatii paperin katkaisemisen käsin rullalta.

• ··

Manuaalisen lukemisen edustavuus, joka on n. 30-40 ’ * * · kohtaa, on hyvin alhainen verrattuna paperikierrosten : 30 kokonaismäärään tyypillisessä paperirullassa, joka on • · · *···· n. 5000-8000 paperikerrosta. Välin pituus myös luetaan ·*» *...* läpinäkyvään viivottimeen yhdistetyn suurennuslasin avulla. Lukemat ovat enemmän tai vähemmän tarkkoja ,···, riippuen henkilöstä, joka suorittaa mittauksen. Nämä 35 eri seikat tekevät siitä lähes empiirisen rullien tes- tausmenetelmän.

Alalla ovat tunnettuja myös seuraavat U.S.

118078 patentit: 3,472,439, 3,699,809, 4,347,993, 4,532,500 ja 4,823,608.

Keksinnön tarkoitus on varustaa menetelmä ja laitteisto materiaalirullan ainakin yhden arkin veny-5 mäarvon määrittämiseksi, joka on nopeampi ja tarkempi kuin tunnetun tekniikan menetelmät ja laitteet ja joka voi tuottaa nopeasti arkin venymäarvoja eri halkaisijan arvojen suhteen suurella tarkkuudella.

Keksinnön mukaisesti varustetaan menetelmä 10 materiaalirullan ainakin yhden arkin venymäarvon määrittämiseksi sitä vastaavan halkaisijan suhteen, joka käsittää vaiheet: (a) merkitään säteen suunnassa rullan toinen sivu-pääty sen kehältä sarjan linjassa olevia merkkejä jär- 15 jestämiseksi pitkin sen sädettä; (b) tuetaan rulla sillä tavoin, että rulla voi pyöriä vapaasti siten mahdollistaen sen kehällä olevien kerrosten löystymisen; ja (c) mainittujen vaiheiden (a) ja (b) jälkeen mää-20 ritetään yhden merkeistä, joka on uloinna mainitun rullan kehällä, sivuttaissiirtymän arvo GAP mainituista merkeistä vieressä olevaan merkkiin nähden.

• · it*.j Keksinnön mukaisesti varustetaan myös lait- ·:··· teisto materiaalirullan ainakin yhden arkin venymäar- ·*ί*. 25 von määrittämiseksi, rullan toisen sivun ollessa sä- .···, teen suunnassa merkattu sen kehältä sarjan linjassa v ;·. olevia merkkejä tuottamiseksi pitkin sen sädettä, • · · laitteen käsittäessä: ' • · * * kannatinlaitteen rullan tukemiseksi sillä tavoin, 30 että rulla voi pyöriä vapaasti siten mahdollistaen sen kehällä olevien kerrosten löystymisen; ja ensimmäisen mittauslaitteen yhden merkeistä, joka * on uloinna mainitun rullan kehällä, sivuttaissiirtymän i .···. arvon GAP määrittämiseksi merkeistä vieressä olevaan ί • · ’** 35 merkkiin nähden.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lyhyesti viit-*!*" taamalla liitteenä oleviin piirroksiin, joissa: j ' 118078 4 kuva 1 esittää materiaalirullan kaavamaista > perspektiivikuvaa rullan merkkauksen jälkeen; kuva 2 esittää sivulta katsottuna keksinnön mukaisen laitteiston tiettyjä osia yhdessä materiaali- 5 rullan kanssa; kuva 3 esittää kuvan 2 osan suurennettua per- >f spektirvikuvaa, joka kuvaa lisäksi optisia antureita; kuva 4 esittää perspektiivikuvaa osoittaen keksinnön edullisen suoritusesimerkin mukaisen kuvassa 10 3 esitettyjä optisia antureita kannattavan tukiosan; kuva 5 esittää sopivalla liitoskappaleella varustetun takometrin perspektiivikuvaa ja materiaali- j rullan osittaista perspektiivikuvaa varustettuna keksinnön edullisen suoritusesimerkin mukaisella sylinte-15 rillä; kuva 6 esittää lohkokaaviota, joka kuvaa keksinnön edullisen suoritusesimerkin mukaisen laitteis- -i ton osia; ja kuva 7 esittää virtauskaaviota, joka kuvaa 20 keksinnön edullisen suoritusesimerkin mukaista mene- -l telmää.

Viitaten nyt kuviin 1-6 niissä on esitetty ί,*·· keksinnön mukainen laitteisto paperirullan ainakin yh- *:·*: den arkin venymäarvon määrittämiseksi. Automatisoimal- 25 la lukeminen keksinnön laitteistolla lisääntyy tulos- .··*. ten tarkkuus, toistettavuus ja luotettavuus. Rulla •\ valmistellaan analyysiä varten loveamalla se sivultaan • ·· *... kuten kuvassa 1 on esitetty. Sitten rullan arkin anne- • * · * ··*·· * taan kulkea kuvassa 2 esitetyn laitteen läpi arkin ve-30 nymäarvojen määrittämiseksi.

♦ ♦ * *·ί·* Laite käsittää tukilaitteen, kuten esim. pys- • · · *...· tysuoran kannattimen (6) , rullan (2) kannattamiseksi sillä tavoin, että se voi pyöriä vapaasti siten mah- .·*·, dollistaen sen kehällä olevien kerrosten löystymisen, • * *Γ 35 kuten on esitetty kuvassa 2; ja ensimmäisen mittaus- laitteen, kuten esim. mittausyksikön, yhden (10) mer-‘:*'ί keistä (4) , joka on uloinna rullan (2) kehällä, sivut- 4 118078 5 taissiirtymän arvon GAP määrittämiseksi merkeistä (4) vieressä olevaan merkkiin nähden, tämän ensimmäisen mittausyksikön osia kuvattaessa myöhemmin. Laitteisto saattaa käsittää myös toisen mittauslaitteen, kuten 5 esim. mittausyksikön rullan (2) halkaisijan määritystä '· varten, tämän toisen mittausyksikön osia kuvattaessa myöhemmin. Arvo GAP kuvaa rullan (2) arkin venymäarvoa ;; mainitun halkaisijan kohdalla.

Kuten kuvassa 2 on esitetty, paperirulla (2) 10 on asetettu kannattimelle (6). Terässylinteri (30) on asennettu laakereille, joita tukee kääntövarsi (32) .

Sylinteri (30) nojaa paperirullaan (2) . Kääntövarsi (32) on vastapainotettu siten, että ainoastaan pieni r jäännöspaino, esim. 1-2 paunaa, kohdistuu paperirul-15 laan (2). Sylinteri (30) nostaa paperiarkin ja moottorikäyttöiset telat (33) vetävät sitä vakionopeudella. Paperirullaa (2) auki kelattaessa sen halkaisija pienenee ja kääntövarsi (32) pitää terässylinterin (30) kosketuksessa paperirullan (2) kanssa. Tietokone (41) 20 on liitetty eri antureihin tulosten laskemiseksi ja tallentamiseksi muistiin.

Viitaten kuviin 1-6 ensimmäinen mittausyksikö käsittää: • » ... ; aukikelauslaitteen, kuten moottorikäyttöisten te- 25 lojen (33) muodostaman aukikelauslaitteiston, merkin • · * .···. (10) sisältävän materiaaliosan, joka on uloinna rullan • · .Γ* (2) kehällä, kelaamiseksi auki; • ·

• *· * I

*,#t ensimmäisen llmaismlaitteen, kuten ensimmäisen « * « *·* optisen anturin (12), merkin (10), joka on materiaa- 30 liosassa, läpikulun havaitsemiseksi ensimmäisessä ase-massa ja signaalin A tuottamiseksi siten ajan suhteen; • · · *4>>· toisen ilmaisinlaitteen, kuten esim. toisen opti- sen anturin (14), kuvassa 3 esitetyn toisen merkin • · (16), joka on heti merkkiä (10) seuraava ja sijaitsee • · *" 35 rullan (2) kehällä, läpikulun havaitsemiseksi toisessa '•'I/· asemassa ja signaalin B tuottamiseksi siten ajan suh- *:·: teen; 6 118078 vertailulaitteen, kuten kuvassa 6 esitettyyn kes-kusyksikköön CPU (18) sisällytetyn nollaindikaattorin, ?; signaalien A ja B vertaamiseksi ajan suhteen aikajakson At selvittämiseksi, joka määrittää kumpi signaa-5 leista A ja B esiintyi' ensin ja vahvistaa siten napaisuuden arvon P; äi arviointilaitteen, kuten esim. CPU:hun (18) sisällytetyn arviointiyksikön, aikajakson At aikana aukike-latun materiaalin pituuden LM määrittämiseksi; ja 10 ensimmäisen laskentalaitteen, kuten esim. CPU:hun (18) sisällytetyn laskentayksikön, arvon GAP laskemiseksi seuraavan yhtälön avulla GAP = P*LM+OV, jossa OV on ensimmäisen ja toisen aseman suhteellisen paikan avulla määritetty siirtymäarvo.

15 Optiset anturit (12 ja 14) on kiinnitetty te- rässylinteriin (30) . Kuvan 3 esityksen selvyyden vuoksi optisia antureita (12 ja 14) paikallaan pitäviä ripustuksia ei ole esitetty tässä kuvassa 3. Nämä ripustukset on esitetty kuvassa 4. Ne on liitetty mekaani- .¾ 20 sesti kääntövarteen (32) . Kumpikin kahdesta optisesta anturista (12 ja 14) sisältää lähettimen (15) ja ilmaisimen (17) .

• · ϊ,*·ϊ Takometri (40) , kuten kuvassa 5 esitetty *:·♦; tarkka pulssigeneraattori, on kiinnitetty terässylin- ·*·*; 25 teriin (30) sen pyörimisen määrittämiseksi tarkasti.

• .**·. Takometri (40) kehittää tyypillisesti 5000 puls- ··]* sia/kierros. Optinen anturi (12) on sijoitettu teräs- • ·· *... sylinterin (30) päähän ja havaitsee paperiarkissa ole- ♦ · · * van loven ensimmäisen reunan sitä aukikelattaessa koh-30 ti terässylinteriä (30). Anturin (12) lähetin (15) lä- • · · *.i.* hettää kapean valonsäteen, jonka havaitsee vastaava * + * , *...· ilmaisin (17) paperissa olevan loven kulkiessa ohi.

Toinen anturi (14) havaitsee rullalla (2) olevan pape- ,··♦, riarkin uloinna kehällä olevan loven ensimmäisen reu- » · . 3 5 nan.

Kannatin (6) käsittää kaksi yhdensuuntaista * *:**ί pylväsosaa (24) , vain toisen osista ollessa esitetty 118078 7 kuvissa 1 ja 2, mutta voidaan helposti ymmärtää, että rullan (2) toisella puolella on toinen pylväsosa. Pyl-väsosat (24) on kytketty mekaanisesti yhteen alustale-vyn (26) avulla, kummassakin pylväsosassa (24) ollessa 5 kuulalaakerilla (28) varustettu yläosa rullan (2) kes- kiakselin kannattamiseksi, jonka avulla rulla (2) käy- ; tettäessä asennetaan pylväsosien (24) väliin.

Laite käsittää lisäksi laskentalaitteen, kuten esim. CPU:hun (18) sisällytetyn laskentayksikön, 10 venymän prosenttisuhteen STR(%) laskemiseksi toisen mittausyksikön määrittämälle rullan (2) vastaavalle halkaisijan arvolle seuraavan yhtälön avulla: STR(%) = [arvo GAP]*100/ π *[rullan vastaava halkaisijan arvo] 15 Ensimmäinen mittausyksikkö käsittää terässy- linterin (30), jolla on ilmoitettu sivuhalkaisija *

Sylinteri (30) on asennettavissa tukiosaan, kuten kääntövarteen (32) siten, että käytettäessä sylinteri (30) on rullan (2) suuntainen, aukikelattu materiaalin 20 osa on sijoitettu sylinterin (30) ainakin osan ympärille ja sylinteri (30) pyörii vapaasti siten mahdollistaen sen kehällä olevien kerrosten löystymisen ma- :*·.· teriaalin osaa kelattaessa auki.

• · ,

Ensimmäinen mittausyksikkö käsittää myös: * .···. 25 takometrin (40), joka on liitetty sylinteriin • · ♦ (30) , takometrin (40) kehittäessä ennalta määrätyn • pulssien lukumäärän NP sylinterin (30) yhtä täyttä • · : kierrosta kohden; ··· ' • · * *·* ' ensimmäiseen ja toiseen optiseen anturiin (12 30 ja 14) sekä takometriin (40) liitetyn kolmannen il- • ' :.·4ί maisinlaitteen, kuten CPU.-hun (18) sisällytetyn kol- mannen anturin, takometrin (40) aikajakson Ät aikana ·♦« . kehittämän pulssien lukumäärän N1 toteamiseksi; ja * · ... toisen laskentalaitteen, kuten esim. CPU:hun • · *“** 35 (18) sisällytetyn laskentayksikön, materiaalin pituu- i den LM laskemiseksi seuraavan yhtälön LM = Nl* [ (Dl* *;·*· π)/NP] avulla.

118078 8

Toinen mittausyksikkö käsittää: toiseen anturiin (14) ja takometriin (40) liitetyn neljännen ilmaisinlaitteen, kuten esim.

CPU:hun (18) sisällytetyn neljännen anturin, kahden 5 peräkkäisen 1äpikulkuhavainnon toisessa asemassa määrittämän takometrin (40) aikajakson At aikana kehittämän pulssien lukumäärän N2 toteamiseksi; ja kolmannen laskentalaitteen, kuten esim.

CPU:hun (18) sisällytetyn toisen laskentayksikön, rul-10 lan (2) halkaisijan D2 laskemiseksi seuraavan yhtälön D2 = [(N2*D1)/NP]] avulla.

Nollaindikaattorin varustaa tietokone (41), joka käsittää keskusyksikön CPU (18) , muistilaitteen (22) ja liitäntälaitteita, kuten laukaisusalvat (36) 15 signaalien vastaanottamiseksi optisista antureista (12 ja 14), Kolmannen ja neljännen anturin varustavat keskusyksikkö CPU (18) ja laukaisusalvat (36), jotka vastaanottavat signaaleja optisilta antureilta (12 ja 14) ja takometriltä (40) .

20 Viitaten nyt kuviin 3 ja 4 anturi (12) sisältää lähettimen (15), ilmaisimen (17) ja lähettimen ? (15) ja ilmaisimen (17) linjassa toistensa kanssa ja ' ϊ • * ί#*.ϊ oikeassa asennossa pitävän U-muotoisen kiinnityspidik- s

*;*·: keen (51). Anturi (14) käsittää myös lähettimen (15), I

·*;*. 2 5 ilmaisimen (17) ja U-muotoisen kiinni tyspidikkeen • .*··. (53). Anturi (12) on varustettu ilmaisemaan loven (10) • · ·”* reuna ja anturi (14) on varustettu ilmaisemaan loven • · · (16) reuna. Molemmat U-muotoiset kiinnityspidikkeet - * (51 ja 53) on asennettu yhteen sivuakselin (76) avul-30 la, jonka korvake (82) kiinnittää terässylinterin (30) *·!.* akseliin (84) . Korvake (82) on kiinnitetty terässylin- i...i terin akseliin (84) laakerilla. Akseli (84) pyörii si- ....: ten vapaasti terässylinterin (30) mukana kohdistamatta • · .···. vääntöä korvakkeeseen (82). Sivuakseli (76) on asen- *1* 35 nettu kiinteästi korvakkeeseen (82), joka estää sen pyörimisliikkeen.

*:’*i Viitaten nyt kuvaan 5 voidaan nähdä, että si- 9 118078 vuakselin (76) toinen pää on kiinnitetty kuvassa 4 esitettyä korvaketta (82) vastaavaan korvakkeeseen (78) . Molemmat korvakkeet (78 ja 82) on kiinnitetty myös kuvassa 4 esitettyyn terässylinterin akseliin 5 (84) .

Viitaten nyt kuvaan 4 kiinnittämällä teräs- i pyörät (86) sivuakseliin (76) siten, että ne voivat pyöriä paperirullan (2) mukana, koko anturirakenne toimii laahuskelkkana lähettimen (15), ilmaisimen (17) 10 ja U-muotoisen kiinnityspidikkeen (53) pitämiseksi aina oikealla etäisyydellä rullasta (2).

Viitaten nyt kuvaan 5 takometri (40) on kiinnitetty kääntovarteen (32) pidikkeellä (72). Pidike (72) on järjestetty estämään takometrin pyöriminen te-15 rässylinterin (30) mukana, kun paperirulla (2) vuorostaan laittaa sen liikkeelle. Terässylinterin (30) pyöriminen siirretään takometrin (40) akseliin murtonive-len (74) kautta. Osat (76 ja 78) on varustettu pitämään kuvassa 4 esitetyt optiset anturit (12 ja 14) 20 paikallaan.

Viitaten nyt kuvaan 6 siinä on esitetty edullisen suoritusesimerkin mukaisesti sähköiset virtapii- :*·.· rit erilaisten sähköisten signaalien lukemiseksi. Mo- • · *·. ·* net erilaiset suoritusmuodot ovat mahdollisia ja tämä * · ^ 25 eräs esitetään ainoastaan esimerkkinä. Takometri (40) * · « t··^ on kiinnitetty terässylinteriin (30) . Takometrin (40) ; * • · .1" sähköinen antosignaali syötetään laskimen (60) sisään- • · menoon. Joka kerta kun sylinteri (30) pyörii, takomet- ♦ * * *** ri (40) lähettää pulsseja laskimeen (60) kasvattaen 30 sen arvoa ja siten sen ulostuloa vastaanotettujen pulssien määrällä. Laskimen (60) tuloste on binaarinen ja yhdistetty salpamuisteihin (62 ja 64) . Nämä salpa-muistit (62 ja 64) on järjestetty tallentamaan laski- • · ... men (60) tulosteen arvo muistiin juuri sillä hetkellä, • * *·** 35 kun vastaavan salpalaukaisimen sisääntulot aktivoidaan ja silloin CPU (18) tai tyypiltään mikä tahansa pro-*:**: sessori voi lukea sen sisällön. Nuo salpalaukaisimen 118078 10 sisääntulot aktivoidaan kuvassa 3 esitettyjen optisten antureiden (12 ja 14) avulla. Havaittaessa ensimmäinen loven reuna toinen optisista antureista lähettää pulssin vastaavaan laukaisusalpaan (36), joka sitten lä-5 hettää pulssin sitä vastaavaan salpamuistiin (62 tai 64) ja asettaa oman havaintotilansa lippusyötön (68) positiiviseen tilaan CPU-väylän kautta. Tilan lippusyötön ollessa positiivisessa tilassa CPU (18) havaitsee sen ja voi sitten lukea vastaavan salpamuistin 10 sisällön. Salpamuistin lukemisen jälkeen CPU (18) asettaa uudelleen laukaisusalvan aktivoimalla sen nollatun syötön (70). Nämä kuvassa 6 esitetyt virtapiirit mahdollistavat laskimen arvon asynkronisen lukemisen CPU:n (18) avulla loven havaitsemisen jälkeen.

15 Viitaten kuviin 2, 3, 4, 5 ja 6 niissä on esitetty edullisen suoritusesimerkin mukaisesti laitteistoon sisältyvät osat paperirullan (2) arkin veny-mäarvon määrittämiseksi sen sivuhalkaisijän suhteen.

Nämä laitteistoon kuuluvat osat käsittävät kannattimen 20 (6) , johon paperirulla (2) nojaa? pystysuoran osan (35), jossa on ylä- ja alapää, alapään ollessa kiinnitetty jäykästi alustalevyyn (26); kääntövarren (32) , ;1 2 3 4 5·.· jossa on ensimmäinen ja toinen ääripää, ensimmäisen i • · ... : ääripään ollessa liitetty pystysuoran osan (35) ylä- 25 päähän; kääntövarren (32) toiseen päähän liitetyn te- } * 1 1 l.. rässyl inter in (30) , teräsyl inter in (30) pituuden oi- * · lessa hieman pienempi kuin paperirullan (2) pituus, • « •>t|1 teräsylinterin (30) nojatessa paperirullaan (2) ; ja t · · *·1 1 kaksi moottorikäyttöistä (33) telaa paperiarkin vetä- 30 miseksi rullalta (2), telojen (33) ollessa kiinnitetty ϊ#ί#ί pystysuoraan osaan (35) .

Nämä laitteistoon kuuluvat osat käsittävät * · · . myös ensimmäisen optisen anturin (12) paperiarkin osan 2 * · 3 ... ensimmäisen loven reunan havaitsemiseksi rullan (2) ja • · 4 *·;·1 35 terässylinterin (30) välissä ja siten signaalin lähet- sj1! tämiseksi; toisen optisen anturin (14) paperirullan 5 (2) uloinna kehällä olevan loven reunan havaitsemisek- 118078 11 si ja siten signaalin lähettämiseksi; takometrin (40) terässylinterin (30) pyörimisen toteamiseksi ja sen mukaisen signaalin lähettämiseksi; ensimmäisen ja toi- i sen pidikkeen (51 ja 53), ensimmäisen pidikkeen (51) 5 kannattaessa ensimmäistä anturia (12) ja ollessa kiinnitetty kääntövarren (32) toiseen ääripäähän, toisen pidikkeen (53) kannattaessa toista anturia (14) ja ollessa kiinnitetty kääntövarren (32) toiseen ääripäähän; ja tietokoneen (41) signaalien vastaanottamiseksi 10 kahdelta anturilta (12 ja 14) takometristä signaalien tallentamiseksi muistiin ja vastaavien arkin venymäar-vojen laskemiseksi.

Edellä kuvattua laitetta voidaan käyttää myös rullan (2) arkin venymäarvojen profiilin määrittämi-15 seen sen halkaisijan suhteen. Siinä tapauksessa laite käsittää lisäksi näytteenkeräyslaitteen, kuten esim.

CPU-.hun (18) sisällytetyn näytteittimen, tulosten keräämiseksi useista laitteen ensimmäisen ja toisen op- £ tisen anturin (12 ja 14) avulla havaituista läpikulku- 20 pareista; tallennuslaitteen, kuten kuvassa 6 esitetty muistilaite (22), näytteittimen keräämiä läpikulkupa- reja varten laskettujen GAP-arvojen tallentamiseksi .*. ί muistiin; toisen laskentalaitteen, kuten esim. CPU:hun • · (18) sisällytetyn toisen laskentayksikön, GAP-arvojen • * ,*;.t 25 profiilin rullan (2) halkaisijan suhteen ilmaisevan • · · funktion F selvittämiseksi muistiin (22) tallennetuis- • * ,***' ta GAP-arvoista.

· : Käytettäessä kuvissa 1-6 esitetty laite to- • · · V* teuttaa edullisesti yleisesti kuvassa 7 esitetyn raene- 30 telmän. Menetelmä on tarkoitettu määrittämään rullan (2) ainakin yhden arkin venymäarvo sitä vastaavan hal- :**’· kaisi jän suhteen. Tämä menetelmä käsittää vaiheet (a) *·· *, rullan toisen sivun merkitsemiseksi säteen suunnassa £ ···»·. .'y' ttm sen kehältä sarjan linjassa olevia merkkejä (4) jär- • ♦ *···* 35 jestämiseksi pitkin sen sädettä; (b) rullan kannatta- : miseksi sillä tavoin, että se pyörii vapaasti siten ·;··· mahdollistaen sen kehällä olevien kerrosten löystymi- 118078 12 sen; (c) vaiheiden (a) ja (b) jälkeen yhden merkeistä, joka on uloinna rullan (2) kehällä, sivuttaissiirtymän arvon GAP määrittämiseksi viereisen merkin suhteen; ja 1 (d) rullan (2) halkaisijan määrittämiseksi. Arvo GAP 5 kuvaa rullan arkin venymäarvoa vaiheessa (d) mitatun halkaisijan kohdalla.

Kuten edellä on kuvattu, rullan (2) sivu lo- 1 vetaan ensin alkaen rullan (2) keskeltä edeten kohti ulkokehää. Loven koon on oltava riittävän suuri, jotta 10 arkin löystymisliike, joka tapahtuu vain rullan (2) ulkokehällä, ei saa ylinnä olevan loven sivuja menemään limittäin sen alla olevien kanssa. Löystymispro-sessin saamiseksi tapahtumaan paperirullan (2) koko painoa täytyy kannattaa sen keskiakselilla. Kun lovi 15 on tehty ja rulla (2) on asetettu laakereilla varustetulle kannattimelle (6) rullan pyörimisen vapauttamiseksi, havaitaan ulkokerrosten siirtyminen. Paperiark- g kia vedettäessä ulkokerrokset siirtyvät arkin löystyessä. Siirtymän etäisyys eli pituus on aukko tai veny-20 mä, joka paperiin on aiheutettu valmistusprosessin aikana.

Tapauksessa, jossa merkitseminen tehdään lo-veamalla vaiheessa (a), merkitseminen sisältää vaiheen * * ·;··· rullan (2) toisen sivun loveamiseksi säteen suunnassa 25 sen ulkokehältä sarjan linjassa olevia lovia (4) jär- .···. jestämiseksi pitkin sen sädettä. Vaiheessa (c) mittaus • · sisältää vaiheen yhden (10) lovista (4) , joka on i »· *... uloinna rullan (2) kehällä, sivuttaissiirtymän arvon « * · ’·' * GAP määrittämiseksi viereiseen loveen (16) nähden.

30 Vaihe (c) käsittää edullisesti vaiheet (i) materiaaliosan, joka sisältää merkin (10), kelaamisek-si auki; (ii) merkin (10), joka on materiaaliosassa, läpikulun havaitsemiseksi ensimmäisessä asemassa ja • · signaalin A kehittämiseksi siten ajan suhteen; (iii) *" 35 merkin (16) , joka on heti merkkiä (10) seuraava ja si- jaitsee rullan (2) kehällä, läpikulun havaitsemiseksi ·:**: toisessa asemassa ja signaalin B kehittämiseksi siten 13 1 1 8078 ajan suhteen; (iv) signaalien A ja B vertaamiseksi ajan suhteen aikavälin At selvittämiseksi, joka määrää kumpi signaaleista A ja B esiintyi ensin ja vahvistaa siten napaisuuden arvon P; (v) aikajakson At aikana 5 aukikelatun materiaalin pituuden LM määrittämiseksi; ja (vi) arvon GAP laskemiseksi seuraavan yhtälön avulla; GAP = P*LMiOV, missä OV on ensimmäisen ja toisen aseman suhteellisen 10 paikan määrittämä siirtymäarvo.

Vaiheet (c) ja (d) toistetaan usealle ensim-maisen ja toisen merkin parille rullaa (2) kelattaessa auki. Menetelmä käsittää lisäksi vaiheet (e) kunkin vaiheessa (vi) lasketun arvon GAP tallentamiseksi 15 muistiin ja funktion F selvittämiseksi, joka ilmaisee arvojen GAP vaihtelut rullan (2) vaiheessa (d) mitattujen halkaisijoiden suhteen, funktion F kuvatessa ma-teriaalirullan (2) arkin eri venymäarvojen profiilia sen halkaisijan suhteen.

20 Vaiheessa (b) rullaa (2) kannattaa sen kes- kiakseli. Menetelmä käsittää lisäksi edullisesti vaiheen venymän prosenttisuhteen STR(%) laskemiseksi rul-lan (2) vastaavan halkaisijan arvolle seuraavan yhtä- • ;··· lön avulla; 25 STR (%) = [arvo GAP] *100/ • · · .···. π * [rullan vastaava halkaisijan arvo] • ·

Vaiheessa (d) halkaisija määritetään mittaa- « · Φ maila aikajakson, jonka määrittää läpikulun kaksi pe- • · * ·* räkkäistä toteamista toisessa asemassa, aikana aukike- 30 latun materiaalin pituus DM; ja laskemalla halkaisija seuraavan yhtälön avulla, halkaisija = DM/π.

Kuten edellä on kuvattu, määritysmenetelmä on melko yksinkertainen. Ensin mitataan kahden peräkkäi- ♦ · sen loven välinen paperin pituus DM, joka vastaa rul- • · *1* 35 lan (2 ) ympärysmittaa C.

C = luettujen pulssien lukumäärä x *:·*: terässylinterin halkaisija* %/ 11 1 1 8078 pulssia/terässylinterin kierros

Sitten määritetään ensimmäisen ja vastaavasti toisen anturin (12 ja 14) avulla havaittu loven reuno- f jen välinen etäisyys. Mittaus aloitetaan heti kun toi- a 5 nen antureista (12 ja 14) havaitsee loven reunan ja loppuu toisen anturin (12 tai 14) havaitessa loven . > reunan. Sitten määrätään lukeman napaisuus P määrittämällä kumpi anturi (12 tai 14) havaitsi reunan ensin.

Jos toinen anturi (14) havaitsee loven ensin, napai-10 suus P on positiivinen, ja mikäli ensimmäinen anturi (12) havaitsee loven ensin, napaisuus P on negatiivinen.

Ensimmäisen ja toisen anturin (12 ja 14) mittauksen lähtöarvojen selvittämiseksi käytetään siirty-15 mäarvoa OV. Tämän siirtymäarvon arvioimiseksi väli mitataan ensin huolellisesti käsin. Sitten välin arvo määritetään seuraavan yhtälön avulla:

Arvo GAP = P[(N1 * ( (Dj* π) /NP) ) ] + OV, missä P on napaisuus, N1 takometrin (40) ai-20 kajakson, joka kuluu ensimmäisen ja vastaavasti toisen anturin (12 ja 14) tekemien havaintojen välillä, aika-na kehittämien pulssien lukumäärä, Dt on terässylinte- j rin (30) halkaisija, NP on pulssien lukumäärä terässy- • · linterin (30) kierrosta kohden ja OV on siirtymäarvo, 25 joka asetetaan nollaksi lähtöarvojen selvittämisen ai- • · * I.. kana. Ero käsin mitatun välin ja lähtöarvojen selvit- • · tämisen aikana mitatun välin arvon välillä on siirty- * * • mäarvo OV.

• * « *.* * Kun siirtymäarvo OV on arvioitu ensimmäisen 30 välin arvo voidaan laskea edellä olevan yhtälön avulla ί,·#ϊ ensimmäisen ja toisen anturin myöhemmistä lukemista korvaamalla edellisessä yhtälössä oleva OV lähtöarvo- *···..

jen selvittämisen aikana arvioidulla siirtymäarvolla.

* * .

... Ainoa jäljellä oleva arvioitava seikka on rullan (2) * · - *·;·* 35 halkaisija, joka on C/π.

Välin pituus ja rullan halkaisija lasketaan ·:··· kutakin paperirullan (2) kierrosta varten, jotta veny- 15 118078 män prosenttisuhde STR(%) voidaan laskea kullekin kierrokselle. Tulokset tallennetaan tietokoneeseen (41) .

Edullisen suoritusesimerkin mukaisesti mene-5 telmä paperirullan (2) arkin venymän sen sivuhalkaisi-jan suhteen määrittämiseksi käsittää seuraavat vaiheet (A) lovetaan rullan (2) toinen sivu säteen suunnassa lähtien sen keskeltä kohti sen ulkokehää; (B) asenne- ^

taan rulla (2) laakereilla (28) varustetulle kannatti-10 melle (6) rullan (2) koko painon kannattamiseksi sen 'I

keskustan avulla kummastakin päästä siten, että kehällä olevat paperikerrokset voivat löystyä; (C) johdetaan viimeinen paperikerros terässylinterin (30) ympäri, joka on sijoitettu paperirullan (2) kehälle ja on 15 sen suuntainen; (D) kelataan paperirulla (2) auki siten, että se kulkee terässylinterin (30) ympäri moottorikäyttöisten telojen (33) avulla; (E) havaitaan pa-perikerroksessa oleva ensimmäinen loven reuna ensim- * mäisen optisen anturin (12) avulla terässylinterin , 20 (30) kohottaessa sen ja tuotetaan siten signaali A;

(F) havaitaan paperirullan (2) uloinna kehällä oleva loven reuna toisen optisen anturin (14) avulla ja tuo-:**.* tetaan siten signaali B; (G) määritetään paperirullan I

* * Λ (2) ympärysmitta C kiinnittämällä takometri (40) te-25 rässylinteriin (30), jolla on tunnettu halkaisija Dl, • · · takometrin (40) kehittäessä tyypillisesti 5000 puis- > • · .1“ sia/terässylinterin (30) kierros, ja todetaan takomet-

• * I

rin (40) paperirullan (2) kehällä olevien kerrosten • · * *·' * kahden peräkkäisen loven välisen aikajakson aikana ke- { 30 hittämä pulssien lukumäärä N2, ympärysmitta C lasket-*.·.ί taessa seuraavan yhtälön avulla: C = [N2 * ((D^tO/SOOO pulssia)]; (H) lasketaan paperirullan (2) halkaisija D2 • * ... vaiheessa (G) saadusta arvosta C seuraavan yhtälön • · 35 avulla: :d2 * (c/ π); * • · 118078 16 (I) jos siirtymäarvoa ei ole arvioitu, arvioidaan siirtymäarvo OV lähtöarvojen selvitysmenettelyn aikana, siirtymäarvon OV ollessa tulos optisten antureiden (12 ja 14) suhteellisista asemista; (J) laske-5 taan välin arvo, joka tulee esiin vaiheessa (E) ja (F) tuotettujen signaalien A ja B välillä, välin arvon napaisuuden P ollessa positiivinen, jos signaali B esiintyy ennen signaalia A, välin arvon napaisuuden P ollessa negatiivinen signaalin A esiintyessä ennen 10 signaalia B, välin arvo laskettaessa seuraavan yhtälön avulla:

Arvo GAP = P [ (N1 1 ( (Dx1 π)/5000 pulssia))] + OV

jossa N1 on takometrin (40) signaalien A ja B välillä esiintyvän aikajakson aikana kehittämien puls-15 sien lukumäärä, P on välin arvon napaisuus ja OV on lähtöarvojen selvitysmenettelyn aikana laskettu siirtymäarvo; (K) lasketaan venymän prosenttisuhde STR(%) paperirullan halkaisijalle D2 seuraavan yhtälön avulla: STR (%) = [100 1 (arvo GAP/(D21 π) ) ] , 20 ja tallennetaan muistiin STR(%):n arvo liitettynä D2:een; (L) toistetaan menetelmää vaiheesta (D) ΐ i.

lähtien, kunnes paperirulla (2) on kokonaan kelattu i :1·,· auki, jolloin paperirullan (2) ollessa kokonaan kelat- · ···· tu auki STR(%) :n arvot kuvaavat arkin venymää paperi- ^ 25 rullan (2) eri halkaisijoille D,.

.···. Vaikka keksintöä on kuvattu edellä olevassa • · hakemuksessa sen edullisten suoritusesimerkkien avul- • · • · · la, pitäisi korostaa, että minkään modifikaation näi- • · 1 *·1 hin liitteenä olevien patenttivaatimusten suojapiiris- ; 30 sä oleviin edullisiin suoritusesimerkkeihin ei katsota vaihtavan tai muuttavan keksinnön luonnetta ja suoja-• · · t ί ! piiriä.

• M 1-* *···» * · • · · , • · : * » m · · • 1 1 • · · * # 1 f '···! ' • »•M • ·

Claims (16)

17 118078

1. Menetelmä materiaalirullan ainakin yhden arkin venymäarvon määrittämiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet: 5 (a) merkitään säteen suunnassa rullan (2) toinen sivu sen kehältä sarjan linjassa olevia merkkejä (4, 10, 16) järjestämiseksi pitkin sen sädettä; (b) tuetaan rulla sillä tavoin, että rulla voi pyöriä vapaasti siten mahdollistaen sen kehällä olevi- 10 en kerrosten löystymisen; ja (c) mainittujen vaiheiden (a) ja (b) jälkeen määritetään yhden (10) merkeistä (4) , joka on uloinna mainitun rullan kehällä, sivuttaissiirtymän arvo GAP merkeistä (4) vieressä olevaan merkkiin (16) nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä rullan ainakin yhden arkin venymäarvon määrittämiseksi sitä vastaavan halkaisijan suhteen, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vaiheen (d) rullan halkaisijan määrittämiseksi, arvon GAP kuvatessa rul-20 lan arkin venymäarvoa vaiheessa (d) mitatun halkaisijan kohdalla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, · · *. 1: tunnettu siitä, että: *·1 · vaiheessa (a) merkitseminen sisältää vaiheen rul- ··· : : : 25 lan toisen sivun loveamiseksi säteen suunnassa sen ke- ·’**: häitä sarjan linjassa olevia lovia tuottamiseksi pit- • · 1 kin sen sädettä; ja * ·· 1 J vaiheessa (c) määritys sisältää vaiheen yhden lo- * * · vista, joka on uloinna rullan kehällä, sivuttaissiir- , 30 tymän arvon GAP määrittämiseksi lovista vieressä ole- • 1 * ·*** vaan loveen nähden. *·· • · *···1

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä ·:*·; rullan arkin venymäarvo j en profiilin määrittämiseksi ;***; sen halkaisijan suhteen, tunnettu siitä, että: * · « ·, 35 vaiheessa (a) rullan toinen sivupääty merkataan « · · *·:·1 sen keskeltä sen ulkokehään; 1 vaihe (c) sisältää vaiheet: 18 1 1 8078 (i) kelataan auki materiaaliosa, joka sisältää yhden merkin; (ii) havaitaan yhden merkin, joka on materiaa-liosassa, läpikulku ensimmäisessä asemassa ja kehite- 5 tään signaali A siten ajan suhteen; (iii) havaitaan toisen merkin, joka on heti mainittua merkkiä seuraava ja sijaitsee rullan kehällä, läpikulku toisessa asemassa ja kehitetään signaali B siten ajan suhteen; 10 (iv) verrataan signaaleja A ja B ajan suhteen ai kavälin At selvittämiseksi, joka määrää kumpi signaaleista A ja B esiintyi ensin ja vahvistaa siten napaisuuden arvon P; (v) määritetään aikajakson At aikana aukikelatun 15 materiaalin pituus LM; ja I (vi) lasketaan arvo GAP seuraavan yhtälön avulla: GAP - P1LM+OV, jossa OV on ensimmäisen ja toisen aseman suhteellisen paikan määrittämä siirtymäarvo; 20 toistetaan vaiheet (c) ja (d) usealle ensimmäisen ,¾ ja toisen merkin parille rullaa kelattaessa auki; menetelmän käsittäessä lisäksi vaiheet (e) kunkin : vaiheessa (vi) lasketun arvon GAP tallentamiseksi • ** -• · ,,, ; muistiin ja funktion F selvittämiseksi, joka ilmaisee • · t...' 25 arvojen GAP vaihtelut rullan vaiheessa (d) mitattujen « 1 · halkaisijoiden suhteen, funktion F kuvatessa materiaa- * · !1··’ lirullan arkin eri venymäarvojen profiilia sen hai- • « • ** kaisi jän suhteen.

• · · : 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että vaiheessa (b) rullaa kan- : natetaan sen keskiakselilla. ; ···

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, ··· * . tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vai- heen (e) venymän prosenttisuhteen STR(%) laskemiseksi • · *···" 35 rullan vastaavalle halkaisijan arvolle seuraavan yhtä- : lön avulla : ·1· t 19 1 1 8078 STR(%) = [arvo GAP]*100/ π *[rullan vastaava halkaisijan arvo]

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa (d) halkaisija 5 mitataan: määrittämällä kahden peräkkäisen läpikulkuhavain-non toisessa asemassa määrittämän aikajakson aikana aukikelatun materiaalin pituus DM; ja laskemalla halkaisija seuraavan yhtälön avulla: · 10 halkaisija = DM/π.

8. Laitteisto materiaalirullan ainakin yhden arkin venymäarvon määrittämiseksi, rullan (2) toisen sivun ollessa säteen suunnassa merkattu sen kehältä sarjan linjassa olevia merkkejä (4, 10, 16) järjestä- 15 miseksi pitkin sen sädettä, tunnettu siitä, että laite käsittää: kannatinlaitteen (6, 24) rullan (2) tukemiseksi sillä tavoin, että rulla voi pyöriä vapaasti siten mahdollistaen sen kehällä olevien kerrosten löystymi-20 sen; ja ensimmäisen mittauslaitteen yhden (10) merkeistä (4), joka on uloinna mainitun rullan kehällä, sivut- .·. : taissiirtymän arvon GAP määrittämiseksi merkeistä (4) • · ... ; vieressä olevaan merkkiin (16) nähden. * · ·· ·' * ... 25

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, • · · • · · . tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi toi- • » ’··** sen mittauslaitteen rullan halkaisijan määrittämisek- ·* J • · • ** si, arvon GAP kuvatessa rullan arkin venymäarvoa hai- • · · :.: · kaisijan kohdalla.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteis- : to, tunnettu siitä, että: “*· ensimmäinen mittausyksikö käsittää: • · m * . aukikelauslaitteen (30) materiaaliosan, joka si- ····*-. sältää yhden merkin, kelaamiseksi auki; • · *♦··' 35 ensimmäisen ilmaisinlaitteen (12) yhden merkin, ; joka on materiaaliosassa, läpikulun havaitsemiseksi ··· ·;··: ensimmäisessä asemassa ja signaalin A tuottamiseksi 118078 20 siten ajan suhteen; toisen ilmaisinlaitteen (14) toisen merkin, joka on heti mainittua merkkiä seuraava ja sijaitsee rullan kehällä, läpikulun havaitsemiseksi toisessa asemassa :r' 5 ja signaalin B tuottamiseksi siten ajan suhteen; vertailulaitteen signaalien A ja B vertaamiseksi ajan suhteen aikajakson At selvittämiseksi, joka määrittää kumpi signaaleista A ja B esiintyi ensin ja vahvistaa siten napaisuuden arvon P; 10 arviointilaitteen aikajakson At aikana aukikelatun materiaalin pituuden LM määrittämiseksi; ensimmäisen laskentalaitteen arvon GAP laskemiseksi seuraavan yhtälön avulla: GAP = P*LM+OV, 15 jossa OV on ensimmäisen ja toisen aseman suhteel lisen paikan avulla määritetty siirtymäarvo; laitteiston käsittäessä lisäksi: näytteenkeräyslaitteen tietojen keräämiseksi useista laitteen ensimmäisen ja toisen ilmaisinlait- 20 teen avulla havaituista läpikulkupareista; tallennuslaitteen näytteenkeräyslaitteen ottamia läpikulkupareja varten laskettujen GAP-arvojen tallen- ,·. : tamiseksi muistiin; • ·· toisen laskentalaitteen arvojen GAP profiilin rul- • · ... 2 5 lan halkaisijan suhteen ilmaisevan funktion F selvit- • ♦ · '·* * tämiseksi muistiin tallennetuista GAP-arvoista.

• « · • · *···* 11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteis- ·# : **· to, tunnettu siitä, että kannatinlaite käsit- • · · V· tää kaksi yhdensuuntaista pylväsosaa (24), jotka on 30 liitetty mekaanisesti alustalevyn (26) kautta, kummas- • ·*; sakin pylväsosassa ollessa kuulalaakerilla (23) varus- • · · .*·*. tettu yläosa rullan keskiakselin kannattamiseksi, jon- • · · • ka avulla rulla on käytettäessä asennettu pylväsosien * * väliin.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteis- m • to, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi • · · . laskentalaitteen venymän prosenttisuhteen STR(%) las- • · n 118078 kemiseksi toisella mittauslaitteella määritetyn rullan vastaavalle halkaisijan arvolle seuraavan yhtälön avulla: STR(%) = [arvo GAP]*100/ 5 π*[rullan vastaava halkaisijan arvo]

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen mittauslaite käsittää: kannattimeen siten asennettavan sylinterin (30) , 10 jolla on ilmoitettu sivuhalkaisija Dx, että käytettäessä sylinteri on rullan suuntainen, aukikelattu materiaalin osa on sijoitettu sylinterin ainakin osan ympärille ja sylinteri pyörii vapaasti siten mahdollistaen sen kehällä olevien kerrosten löystymisen materiaa-15 liosaa kelattaessa auki; sylinteriin liitetyn takometrin (40), takometrin kehittäessä ennalta määrätyn pulssien lukumäärän NP sylinterin yhden täyden kierroksen aikana; ensimmäiseen ja toiseen ilmaisinlaitteeseen sekä 20 takometriin liitetyn kolmannen ilmaisinlaitteen, takometrin aikajakson At aikana kehittämän pulssien lukumäärän N1 toteamiseksi; ja toisen laskentalaitteen materiaalin pituuden LM *:··· laskemiseksi seuraavan yhtälön avulla.-

25 LM = Nl* [ (D* π)/NP] . • · · A a .···.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteis- * · ··’* to, tunnettu siitä, että toinen mittauslaite • * * "... käsittää: * · * *·’ * toiseen ilmaisinlaitteeseen ja takometriin liite- 30 tyn neljännen ilmaisinlaitteen kahden peräkkäisen lä-pikulkuhavainnon toisessa asemassa määrittämän tako- • · a metrin aikajakson At aikana kehittämän pulssien luku- ....· määrän N2 toteamiseksi; ja • · kolmannen laskentalaitteen rullan halkaisijan D2 • t 35 laskemiseksi seuraavan yhtälön avulla: d2 = [ (N2*DX) /NP] ] .

*”*; 15. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteis- 118078 to, jossa rullan toinen sivupääty lovetaan säteen suunnassa sen kehältä sarjan linjassa olevia lovia (4, 10. tuottamiseksi pitkin sen sädettä, tunnettu siitä,että: 5 ensimmäinen ja toinen ilmaisinlaite sisältävät vastaavasti ensimmäisen ja toisen optisen anturin (12, 14); vertailulaitteen varustaa tietokone (41), joka sisältää liitäntälaitteet signaalien vastaanottamiseksi 10 optisilta antureilta ja muistista (22) ,- ensimmäisen ja toisen laskentalaitteen varustaa tietokone; näytteenkeräyslaitteen varustaa tietokone; ja tallennuslaitteen varustaa muisti.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteis to, jossa rullan toinen sivupääty lovetaan säteen suunnassa sen kehältä sarjan linjassa olevia lovia (4, 10. tuottamiseksi pitkin sen sädettä, tunnettu siitä, että: 20 ensimmäinen ja toinen ilmaisinlaite sisältävät vastaavasti ensimmäisen ja toisen optisen anturin (12, 14) ; • · :.1·· kolmannen ja neljännen ilmaisinlaitteen varustaa *:**: tietokone (41) , joka sisältää liitäntälaitteet signaa- :1·1; 25 lien vastaanottamiseksi optisilta antureilta sekä ta- « kometriltä ja on varustettu muistilla (22); ··· vertailulaitteen varustaa tietokone; • 1 · ... ensimmäisen, toisen ja kolmannen laskentalaitteen * 1 » ' J • · · varustaa tietokone; 30 näytteenkeräyslaitteen varustaa tietokone; ja • 1 ♦ **:·1 tallennuslaitteen varustaa muisti. * · · • · · • · · • · · · · • · • · 1 • · • 1 *··. ' • ·1. 35 *·· · ' ' 23 118078