FI117333B - Laite liikkuvan rainan leijuvaa kuljetusta varten - Google Patents

Description

1 117333

Laite liikkuvan rainan leijuvaa kuljetusta varten -Anordning för svävande transport av en löpande bana

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista laitetta.

Kun rainaa valmistetaan herkästä materiaalista, kuten esimerkiksi paperista tai 5 vastaavasta, on osoittautunut, että rainan tai sen pinnan vahingoittumisen välttämiseksi on edullista pitää rainaa leijuvana rainan materiaalin tai sen pinnan päällysteen kuivauksen ajan. Tavallisesti tätä varten käytetään laitteita, joissa puhaltimen syöttämää ilmaa puhalletaan suuttimien kautta rainan toiselle tai kummallekin puolelle, niin että tällöin muodostuneet ilmatyynyt kannattavat rainaa. Tällä tavalla 10 rainan ympäri virtaa ilma kiihdyttää tällöin kuivumista, jota useimmiten lisäksi edistetään rainan leveyden yli ulottuvilla lämmityslaitteilla. Rainat on johdettava leijuvasti yhä pidempiä matkoja koska paperirainojen valmistuksessa ja vastaavasti käsittelyssä on suuntana yhä kasvavat toimintanopeudet, mutta koska rainan pinta-alueen kuivumisnopeudella on kuitenkin esimerkiksi rainan materiaalin suurimman 15 termisen kuormitettavuuden takia ylempi raja-arvo, joka johtaa siihen että pinta-alueen on oltava määrätty minimiaika leijuvassa tilassa. Koska erityisesti kosteiden paperirainojen suhteellisen pienen lujuuden takia kahden peräkkäisen leijutuslait-teen välinen suurin saavutettavissa oleva etäisyys on rajallinen, tämä kehitys johtaa edelleen yhä suurempaan määrään rainan ohjausta varten tarvittaviin tukipaikkoi-20 hin, joka toisaalta lisää rainan ohjausta varten tarvittavaa ilmamäärää ja siten tarvittavaa energiaa, ja toisaalta lisää kuvauslaitteen tilantarvetta. Suurempi tilantarve i[ * .j otetaan tavallisesti huomioon siten, että paperirainan suuntaa muutetaan useita Γ \. kertoja, jonka johdosta vapaana leijuvan osuuden samalla pituudella voidaan pie- : nentää tätä varten tarvittavaa laitteen pohja-alaa.

• M · « 25 Laitteita, joiden avulla liikkuvaa rainaa voidaan pitää leijuvassa tilassa ja vastaa- vasd kääntää, tunnetaan monenlaisia toteutuksia. Tavallisesti laitteissa on niin sa- ·** · nottuja suutinlaatikoita, joista ilma tulee rainaa kohti. Tällöin suuttimet ovat usein raon muotoiset (kuten esimerkiksi patenttijulkaisun DE 31 30 450 mukaisessa lait- : teessä). Suutinlaatikot on jäljestetty keskinäisin etäisyyksin rainan kulkusuunnassa, 30 jolloin välitilat toimivat ilman poistumisteinä, ilman poistuessa sitten oleellisesti

\ rainan kummankin reunan alueiden kautta, kuten esimerkiksi patenttijulkaisusta GB

·«» ·;·/; 13 07 695 tunnetussa laitteessa. Ilman vapaa poistuminen rainan reunojen kautta 1 · · * johtaa toisaalta paineilman suurempaan kulutukseen ja toisaalta rainan epästabiiliin : kulkuun ja epätyydyttävään ohjaukseen.

• 35 Tätä pyritään korjaamaan patenttijulkaisun DE 29 32 794 mukaisella laitteella si- , 117333 ten, että se käsittää toisaalta rainan kääntöalueen alussa ja lopussa rainan poikittaissuuntaisia ilman ulostulosuuttimia, jolloin niistä rainaa kohti suunnattu ilmavirta aikaansaa rainan paremman tuennan laitteen kehällä ja vaikuttaa siten laitteen ja rainan välistä kosketusta estävästi. Toisaalta rainan kummankin reunan alueelle on 5 järjestetty raon muotoiset ilman ulostulosuuttimet, jotka vaimentavat ilman poistumista reunan sivuilta ja muodostavat siten rainan reunoille patopaineen, jolla on positiivinen vaikutus rainan ohjaukseen. Patenttijulkaisussa DE 29 32 794 selitetyllä rainan kääntölaitteella on kuitenkin haittana se, että energian tarve yhä kasvaa lisäsuuttimien johdosta, joiden kautta on puhallettava lisää paineilmaa.

10 Patenttijulkaisun DE 29 32 794 kehitelmä esittää patenttijulkaisun DE 31 04 656 mukaisen laitteen, jolla tulisi saavuttaa hyvät ominaisuudet rainan ohjauksen ja stabiilin kulun suhteen suuttimien poikkialan erityisen valinnan ja niiden geometrisen järjestelyn avulla. Paineilmalla syötettyjen suuttimien suuren lukumäärän johdosta odotettavissa oleva energiantarve on kuitenkin yhä suhteellisen suuri.

15 Patenttijulkaisusta DE 33 31 856 AI tunnetaan laite liikkuvan rainan kuivaamiseksi ja/tai pitämiseksi, jolloin laitteessa on keskenään samansuuntaisesti ulottuvien il-mapalkkien rivi, joihin kulloinkin on jäljestetty kaksi pitkänomaista, ilmapalkin pituussuuntaan ulottuvaa Coanda-suurinta. Laitteeseen järjestetystä ilmakammiosta virtaa Coanda-suuttimien kautta paineilmaa viitojen muodossa, jotka aikaansaavat 20 laitteen yli johdetun materiaalirainan kosketuksettoman tuennan. Jotta estettäisiin, että laitteen sivuilta tai materiaalirainan sivureunoilta pääsisi liikaa ilmaa, on toisaalta kahden viereisen ilmapalkin välisten ilmakanavien päihin järjestetty sivuttais-.\ : ta ilmavirtausta rajoittavat ensimmäiset ilmapadot, ja toisaalta niistä kohtisuoraan * ylöspäin ulottuvat, rainan sivusuunnassa ylittävät toiset ilmapadot. Tämän laitteen *, . 25 yhteydessä on puutteena se, että ilmantarpeen ja siten energian kulutuksen tehokas- : : [ ta pienentämistä varten on toisten ilmapatojen ja materiaalirainan välisen etäisyy den oltava mahdollisimman pieni, joka kuitenkin on mahdollinen ainoastaan erit- *.i.: täin tarkalla materiaalirainan ohjauksella, koska raina voisi muutoin vaurioitua il- • * * : mapatojakoskettaessaan.

. .·. 30 Lisäksi patenttijulkaisuista GB 21 46 303 ja DE 27 52 572 C2 tunnetaan laitteita • · · e materiaalirainojen kosketuksetonta ohjaamista varten, joissa ilman ulostulosuutti- mien erityinen geometrisen jäijestelyn ja toteutuksen tulisi ensinmainitun osalta mahdollistaa rainan kulun stabilisoiminen ja toisen osalta mahdollistaa niiden käyttökelpoisuus erityisen herkkien materiaalirainojen yhteydessä. Toimenpiteitä /··. 35 kummankin laitteen odotettavissa olevan suuren ilmantarpeen pienentämiseksi ei * * näissä julkaisuissa ole mainittu.

k t

Rainan ohjauslaitteen toinen toteutus tunnetaan patenttijulkaisusta DE 36 26 016 3 117333 AI, tässä toteutuksessa aikaansaadaan parempi ohjausvaikutus rainaan siten, että on järjestetty suutinlaatikkoina toimivat ilmakanavat poikittain rainan kulkusuuntaan nähden, jolloin kanavat käsittävät sivuilla olevat, keskenään terävän kulman muodostavat kanavan seinät, jolloin jokaiseen kanavaseinään on muodostettu suuttimi-5 en rivi, niin että jokainen suutin on vastapäätä toisen kanavaseinän muodostamaa ulosvirtaavan ilman johtopintaa. Käyttämällä hyväksi Coanda-vaikutusta muodostuu siis rainan stabiilimpaa kulkua edistävä ilmavirtaus. Tässä rainan ohjauslaitteessa on puutteena se, että raina pyrkii aaltoilemaan ilmakanavan isobaareja pitkin, koska virtaavia väliaineita koskevan Bemoullin lain mukaan jokaisen ilmakanavan 10 yläpuolella vallitsee pienempi paine.

Tähän pyrkimykseen on pyritty löytämään vastavaikutus toisessa tunnetussa, yhtiön Krieger, Mönchengladbach, laitteessa siten, että jokaisen ilmakanavan pohjalle on jäljestetty paineilmalla syötetyt lisäsuuttimet, jotka johtavat ilmakanavaan suoraan sellaisen lisäilmamäärän, että isobaarit, joita pitkin raina kaareutuu, ulottuvat oleel-15 lisesti yhtenäisesti laitteen pintaa pitkin.

Tällä laitteella saavutetaan tosin erittäin stabiili rainan ohjaus, mutta ilman syöttämiseen tarvittava energiantarve, noin 25 kW rainan leveyden metriä kohti, on suhteellisen suuri.

Patenttijulkaisusta FR-A 2 334 599 tunnetaan laite, johon on järjestetty kulloinkin 20 kahden vierekkäisen, raon muotoisen ilman ulostulosuuttimen väliin sisäänvir-tausaukot, joiden kautta ejektorivaikutuksen avulla imetään lisää ilmaa materiaali-rainan tukemiseksi. Tämän toimenpiteen avulla rainan ohjauksen tulisi parantua.

* · m • ·· • · ·* \. Keksinnön tehtävänä on parantaa lajin mukaisen laitteen toimintaa.

• * • · * ; Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä keksinnöllä.

4 4 i 25 Keksinnön mukaisten, materiaalirainaa kohti olevien seinäpintojen pituussuuntais-(*:*; ten päiden lähelle järjestettyjen sisäänmenoaukkojen avulla imetään ainakin osa ejektorivaikutuksen voimasta imetystä virtaavasta väliaineesta suuremman paineen alueelta, jonka johdosta laitteen hyötysuhde ja rainan ohjaustoiminta paranevat.

« » · • · · v : Rainan reunojen läheisyydessä vallitseva virtaavan väliaineen suurempaa painetta 30 ja sen johdosta ulospäin suuntautuvia virtauskomponentteja voidaan lisäksi käyttää hyväksi siten, että patenttivaatimuksen 2 mukaan järjestetään sisäänmenoaukot ai-* * * nakin osittain ympäröivä virtauksen johtopelti. Kokeet ovat osoittaneet, että tällä tavalla toteutetulla keksinnön mukaisella laitteella voidaan saavuttaa energiansääs-tö, joka on jopa 25 %.

117333 4

Keksinnön mukaisessa laitteessa varsinaisten ilmakanavien toteuttamiseksi on olemassa lukuisia mahdollisuuksia. Kokeet ovat osoittaneet, että ilmakanavan sellainen toteutus on erityisen edullinen, jossa ilmakanavan pituussuunnassa olevan poikittaistason kummallekin puolelle on järjestetty kanavaseinät, jolloin poikittais-5 taso on kohtisuorassa senja rainan leikkausviivalle asetettuun sivuajatasoon nähden (patenttivaatimus 3).

Erityisen edullisessa suoritusmuodossa suutinjärjestely muodostuu erillisten ulos-virtausaukkojen rivistä, jotka aukot on järjestetty toisen kanavaseinän muodostamia virtauksen johtopintoja vastapäätä olevaan kanavaseinään (patenttivaatimus 4).

10 Koska tällaisessa toteutuksessa kanavaseinät on tehty virtauksen ohjauspinnoiksi niihin osuvien ilmavirtojen alueilla, voidaan saavuttaa erittäin edulliset virtausolosuhteet. Erityisesti on mahdollista muodostaa erityisen vähäpyörteisiä ilmavirtauksia, jotka seuraavat kulloisenkin kanavaseinän pinnan niin sanottua Coanda-vaikutusta.

15 Ilmavirtojen lisätasoitus voidaan tehdä patenttivaatimuksen 5 mukaan niin, että ulosvirtausaukot on toteutettu reikinä, joita ympäröivät samankeskiset, ilmakanavaan ulottuvat virtauksen johtoreunat.

Ilmakanavasta laitteen pinnan yli symmetrisesti ulottuvan virtauksen muodostamiseksi on eduksi, jos patenttivaatimuksen 6 mukaan kaksi välittömästi vastakkain 20 järjestettyä kanavaseinää muodostavat ilmakanavan, ja jos jokainen tällainen kana-vaseinä muodostaa ainakin osaksi johtopinnan toisen kanavaseinän ulosvirtausau-koista tuleville, virtaavan väliaineen virtauksille. Tällöin pyrkimys voimakkaam- :: man pyörteisyyden muodostumiseksi heikkenee, kun toisen kanavaseinän ulosvir- ** : *** tausaukot on järjestetty sivusuunnassa sivuun siirretysti toisen kanavaseinän ulos-

Lf: 25 virtausaukkojen suhteen (patenttivaatimus 7).

* « *

Jos laite käsittää useampia ilmakanavia, niin vahingollisten pyörteiden muodosta-::: mispyrkimyksen pienentämiseksi on patenttivaatimuksen 8 mukaan lisäksi erityisen • * ‘ edullista, jos ilmakanavan toiseen kanavaseinään jäljestetyt ulosvirtausaukot on järjestetty viereisen ilmakanavan toiseen kanavaseinään jäljestettyjä ulostuloaukko-30 ja vastapäätä.

• » · • » · » » » 4. Samaten vähäpyörteisten ilmavirtausten saavuttamiseksi on keksinnön mukainen * * * ···*· laite erityisen edullinen, kun se on toteutettu patenttivaatimusten 9 ja 10 mukaan, 1...: koska tällöin mahdollistetaan ilmavirtojen tasainen ohj aus ilman reunoj a ulos ilma- ;**: kanavista.

* 35 Erityisesti sisäänvirtaavan väliaineen ejektorivaikutuksen hyödyntämiseksi soveltuu 117333 5 ilmakanavien toteutus patenttivaatimusten 11 ja 12 mukaisesti. Maksimaalisen ejektorivaikutuksen saavuttamiseksi on tällöin edullista, että järjestetään patenttivaatimuksen 14 mukaisesti sisäänvirtausaukoiksi erilliset, ilmakanavan alemman reunaviivan katkaisevat reiät.

5 Eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa on kuitenkin myös mahdollista, että erillisten sisäänvirtausaukkojen sijasta järjestetään ilmanakanavan oleellisen pituuden yli alempaa reunaviivaa pitkin ulottuvat sisäänmenorakosuuttimet. Sisäänvirtausaukkojen tällainen toteutus on edullinen erityisesti silloin, kun molemmat ka-navaseinät muodostuvat kahdesta erillisestä komponentista, jotka tällöin on järjes-10 tettävä niin, että ne ovat ilmakanavan alaosassa etäisyydellä, joka vastaa tarvittavaa sisäänmenorakosuuttimen leveyttä. Tämän suoritusmuodon etuna on se, että si-säänvirtausaukon muodostamiseksi ei tarvita mitään muita työstövaiheita.

Rainan kääntämiseksi järjestetyssä laitteessa on edullista, että järjestetään useampia ilmakanavia, joiden poikittaistasot leikkaavat yhteistä viivaa pitkin, niin että lait-15 teen vaippapää on kääntösuuntaa vastaten kaareva (patenttivaatimus 16). Tällöin on laitteen ohjausominaisuuksien optimoimiseksi on sellainen toteutus edullinen, jossa patenttivaatimuksen 17 mukaan viereisten poikittaistasojen kulmaetäisyys on likimain vakio. Lisäpyörteisyyden muodostumista vastaan voidaan tämän avulla vaikuttaa siten, että patenttivaatimuksen 18 mukaan laitteen seinäpinnat ovat kaarevat, 20 edullisesti vakiona pysyvin kaarevuussätein (patenttivaatimus 19).

Kulkevan rainan lisastabilointia varten on patenttivaatimuksen 20 mukaan edullista, jos laitteen kääntöalueen alkuun ja loppuun järjestettyihin seinäosiin on jäljestetty likimain säteen suuntaan ulospäin suunnatut stabilointisuuttimet, jotka ovat yhtey- • * : *·* dessä painekammioon. Sellaiset stabilointisuuttimet edesauttavat osaltaan rainan ja ; 25 laitteen välisen kosketuksen välttämistä, myös rainan vähäisen lepatuksen yhtey- *:*·: dessä.

» : : :

Kun patenttivaatimuksen 21 mukaan painekammio on osastoitu rainan kulkusuun- * taan nähden poikittaisessa suunnassa, ja kun on järjestetty välineet painekammion eri osastojen paineen säätämiseksi, laitetta voidaan myös käyttää kapeiden rainojen :! 30 leijuvana kuljettamiseen ja vastaavasti kääntämiseen, ilman että paineenalaisen • · ♦ V : virtaavan väliaineen suurin osa virtaisi käyttämättömänä ympäristöön siitä seuraa- ,:. vine haittoineen. Lisäksi keksinnön mukaisen laitteen tämän toteutuksen avulla on i '···. mahdollista nostaa painekammion muihin osastoihin verrattuna painetta niissä s · osastoissa, jotka vaikuttavat virtaavalla väliaineella rainan reunoihin, jonka ansiosta

«M

:...;1 35 laitteen sivusuuntaiset ohjausominaisuudet edelleen paranevat. Edullisesti välineet * s’*5 eri osastojen paineen erillistä ohjausta varten muodostuvat niiden eteen kytketyistä, portaattomasti ohjattavista levy venttiileistä (patenttivaatimus 22).

117333 6

Piirustuksessa on esitetty keksinnön suoritusesimerkki. Piirustuksessa: kuva 1 esittää perspektiivikuvana keksinnön mukaisen laitteen suoritusesimerkin; kuva 2 esittää saman laitteen sivulta (kuvan 1 suunnasta A); kuva 3 esittää saman laitteen osan päältä katsottuna (kuvan 1 osa III); 5 kuva 4 esittää laitteen leikkauksen samasta osasta (leikkaus IV - IV kuvassa 3); kuva 5 esittää perspektiivikuvassa ilmakanavan leikkauksen kuvan 1 leikkausviivaa V - V pitkin.

Kun seuraavassa käytetään termejä “ylhäällä” tai “alhaalla”, niin nämä suunnat tarkoittavat laitteen kuvissa 1 ja 2 esitettyä, pystysuuntaista käyttöasentoa, ja termit 10 “edessä”, “vasemmalla” tai “oikealla” viittaavat kuvaan 2.

Piirustuksessa kokonaisuutena viitenumerolla 100 merkityn laitteen tarkoituksena on kääntää leijuvasti ohjattua paperirainaa B, joka kulkee nuolen P suuntaan. Keksinnön puitteisiin kuuluu kuitenkin myös laitteen varustaminen tasaisella yläsivulla 12, ja sen käyttäminen suoraan kulkevan rainan ohjaamiseksi.

15 Rainan käyttämistä varten olevia laitteita ei ole esitetty piirustuksessa, ja ne voidaan toteuttaa tunnetulla tavalla.

Laite 100 käsittää oleellisesti suljetun kotelon 1, joka on sylinterisegmentin muotoinen, jolloin sylinterin muotoisen pinnan kulmaulottuvuus vastaa vaadittua rainan kääntökulmaa - piirustuksessa esitetyssä suoritusesimerkissä noin 120°. Kotelon 20 pitkän sivun suuntaiset rajat muodostaa kaksi keskenään samansuuntaista pitkää . . seinää 2, 2’. Päätypuolelta kotelo on suljettu keskenään samansuuntaisesti järjeste- · tyillä, ympyrän segmentin muotoisilla sivuosilla 3, 3’, joilla on keskenään saman- | ] suuntaiset, suorat alareunat. Kotelon alapuoli muodostaa tasaisen seinän 4, johon • · Ψ | on työstetty laitteen pituusakselin L suhteen symmetrisesti ulottuvat ilman sisään- " * *: 25 menoaukot 5. Alaseinän 4 alapuolelle on jäljestetty laitteen 100 koko pituudelta 1,: ulottua ilmansyöttökanava 6, jonka sisätilaan ilman sisäänmenoaukot 5 avautuvat.

ΓΓ: Ilmansyöttökanavaan 6 on järjestetty ulkoa päin käsikahvojen 7 avulla käytettävät venttiililäpät 8, joiden avulla niitä kuvan 2 nuolen K suuntaan kääntämällä ilman . f* sisäänmenoaukkojen 5 poikki ai aa voidaan muuttaa. Ilmanakanavan avoimeen pää- u· _ 30 hän on järjestetty laippa 9, johon liitetään -piirustuksessa esittämättä oleva - ilman-syöttöletku, joka tavallisesti muodostaa laitteen ja puhaltimen välisen yhteyden.

«·§ f 9 t*“: Kotelon 1 painekammiona 10 toimiva sisätila on osastoitu sivuosien 3, 3’ kanssa A· samansuuntaisesti järjestettyjen väliseinien 11 avulla. Jokainen ilman sisäänmeno- ***** aukko 5 on yhteydessä juuri yhteen painekammion 10 osastoon, niin että venttiili- ' * 35 läppien 8 avulla voidaan säätää rainan B leveyden yli ulottuvaa paineprofiilia. Tä- 7 117353 män toteutuksen avulla on erityisesti mahdollista vaikuttaa rainan reunoihin suuremmalla ilmanpaineella, jonka takia aikaansaadaan parempi rainan sivusuuntainen ohjaus.

Kotelon 1 oleellisesti vakio kaarevuussäteen omaava yläsivu 12 käsittää useita -5 piirustuksessa esitetyssä suoritusesimerkissä viisi - laitteen koko leveyden yli ulottuvia keskenään samansuuntaisia ilmakanavia 13, joiden toteutusta alempana selitetään vielä yksityiskohtaisemmin.

Viereisten ilmakanavien 13 väliin on järjestetty yläsivun 12 muodostavat seinäpinnat 14, joiden kaarevuus vastaa laitteen kaarevuussädettä. Laitteen 100 kääntöalu-10 een alussa ja lopussa on järjestetty ulkoseinäpinnoissa 15,15' rainan B koko leveyden yli ulottuvat stabilointisuuttimien järjestelyt, jotka ovat yhteydessä painekam-mioon 10, ja joiden kautta ilmaa puhalletaan likimain säteen suuntaisesti ulospäin rainan B lisätukea varten.

Laitteen kumpaankin päätyyn on jäljestetty imukammiot 17, joiden toimintaa alla 15 selitetään yksityiskohtaisemmin. Imukammiot 17 käsittävät virtauksen johtopeltien 18 ympäröivät sisäänmenoaukot 19, jotka on järjestetty seinäpintojen 14 päihin.

Seuraavassa selitetään kuvien 3 - 5 avulla laitteen virtausolosuhteet määräävien komponenttien rakennetta ja toimintaa.

Ilmakanava 13 käsittää kaksi sivuilla olevaa vastakkaista kanavaseinää 20, 20’, jot-20 ka rainan suhteen ovat kuperasti kaarevat, ja jotka ulospäin mennessä kulloinkin · yhtyvät seinäpintaan 14. Kuten kuvasta 5 nähdään, kanavaseinät 20, 20’ on vedetty ! *«· * kotelon 1 sisätilaan päin juuri niin pitkälle, että ne yhtyvät terävässä kulmassa β, ; \m niin että ilmakanavalla 13 on suora, viivan muotoinen alareuna 21. Tällöin kanavan * * * · seinien kaarevuus on valittu niin, että ilmakanavalla 13 on V-muotoinen poikki- * 25 leikkaus, jolloin kanavaseinät 20, 20’ on järjestetty symmetrisesti ilmakanavan pi- tuussuuntaisen poikittaistason Q suhteen, joka taso on kohtisuorassa rainan B ja ta-ιΤ ϊ son lävistyskohdassa muodostuvan viivan D sivuajatasoon T nähden.

w e., Ilmakanavan 13 kanavaseiniin 20,20’ on jäljestetty rainan leveydeltä ulottuvat *suutinrivit 22, 22’, jotka muodostuvat erillisistä, painekammioon 10 yhteydessä • · » ’ 30 olevista reiän muotoisista ulosvirtausaukoista 23. Ulosvirtaavan ilman pyörteiden muodostumisen pienentämiseksi ulosvirtausaukot 23 on varustettu reiän reunojen kohdilla olevilla, ulosvirtausaukot 23 samankeskisesti ympäröivillä, ilmakanavaan 13 ulottuvilla virtauksen ohjausreunoilla 24. Virtauksen ohjausreunat 24 voidaan ***** muodostaa yksinkertaisesti siten, että reikien 23 reunat pallistetaan ilmakanavaan 35 13 päin. Suutinrivien 22, 22’ ulosvirtausaukot 23 on järjestetty keskenään sivuun 8 117333 siirretysti, niin että virtausaukosta 23 tuleva ilmavirta osuu vastakkaiseen kanava-seinään 20, 20’, joka muodostaa ilmavirran ohjauspinnan 25, 25* tällä alueella.

Ilmakanavan 13 alareunaa 21 pitkin on jäljestetty rainan leveyden yli ulottuva rivi toisia sisäänvirtausaukkoja 26, jotka ovat juoksevan aineen yhteydessä kotelon 1 5 sisätilaan järjestettyyn, ilmakanavaa pitkin ulottuvaan imukanavaan 27. Imukanava muodostuu kotelon 1 sisätilassa ilmakanavan 13 alareunan 21 ympäröivästä seinästä 28, joka kaasutiiviisti on liitetty kanavaseiniin 20, 20’ sisäänvirtausaukkojen 23 alapuolella. Laitteen päädyissä imukanava 27 läpäisee sivuosat 3, 3’ ja ulottuvat selitetyllä tavalla jäljestettyyn imukammioon 17.

10 Kuvissa 1 - 5 esitetyllä ja kirjaimella S merkityllä kaksoisnuolella havainnollistetaan käytössä olevan laitteen 100 ilmavirtauksen kulkua. Ilmansyöttökanavan 6 kautta esittämättä olevan puhaltimen avulla syötetty ilma tulee, määrältään venttiili-läpän 8 säätämänä, ilman sisäänmenoaukkojen 5 kautta painekammion 10 eri osastoihin. Painekammioista 10 muodostuu ulosvirtausaukoista 23 tulevat ilmavir-15 rat, jotka osuvat viistosti vastakkaiseen kanavaseinään 20, 20’, joka toimii ohjaus-pintana tällä alueella. Coanda-vaikutuksen takia ilmavirtaukset kulkevat oleellisesti seinäpintoihin 14 liittyviä kanavaseiniä pitkin, jolloin seinäpintojen 14 yläpuolelle muodostuu ilmatyyny, joka kannattaa kulkevaa rainaa B. Ulosvirtausaukoista 23 tulevan ilman ejektorivaikutuksen takia sisäänvirtausaukkojen kautta imeytyy il-20 manakanavaan 13 lisää ilmaa, jolla toisaalta vaikutetaan sitä vaikutusta vastaan, että isobaaiit ainakin osittain noudattavat ilmakanavien ääriviivoja, ja toisaalta lisätään kulkevan rainan kannattamiseen käytettävissä olevaa ilmamäärää, tarvitsemat-t»t i ta aktiivisesti syöttää paineilmaa sisäänvirtausaukkoihin 26.

I 'm • · ·· • Coanda-vaikutuksen periaatteen mukaisesti ilmakanavasta 13 seinäpinnoille 14 tu-25 leva ilma johdetaan edullisesti pois seinäpintojen 14 pituussuuntaisten päiden ·:··) kautta, josta se lopuksi pääsee eteen asetettujen ilmavirran ohjauspelteihin 18, josta « ·*· se edullisesti johdetaan vastaavan sisäänmenoaukon 19 ja imukanavan 27 imu- • ·♦ *: \ kammion 17 kautta sisäänvirtausukkoihin 26.

* * · Tällä tavalla voidaan hyödyntää ainakin osaa seinäpintojen 14 päätypäiden yli vir-30 taavan ilman kineettisestä energiasta - ejektorivaikutuksen lisäksi - ilman puhalta-* miseksi sisäänvirtausaukoista 26 ilmakanavaan. Kokeet ovat osoittaneet, että pois virtaavan ilman jäännösenergia on tällöin optimaalisesti hyödynnettävissä, kun il-#! ·! makanavan 13 kanavaseinään 20 jäljestetyt ulosvirtausaukot 24 on järjestetty vas- takkaisesti viereisen ilmakanavan 13 toiseen kanavaseinään 20’ järjestettyjen ulos- ·«· 35 virtausaukkojen 23 suhteen, niin että tätä järjestelyä käytetään keksinnön mukaisen laitteen selitetyssä suoritusesimerkissä.

Claims (22)

1. Laite liikkuvan rainan leijuvaa kuljetusta varten ilman tai muun virtaavan väliaineen avulla, erityisesti käytettäväksi kostean paperirainan suunnan kääntämiseksi, jolloin laitteessa on: 5. yksi tai useampia, ainakin rainan toiselle puolelle järjestettyjä ilmakanavia (13), jotka ulottuvat rainan koko leveydeltä, jolloin ainakin yhdessä ilmakanavassa (13) on virtaavan väliaineen sisäänvirtausaukot (26), jotka eivät ole juoksevan aineen yhteydessä painekammioon (10), vaan virtaavan väliaineen ainakin yhden sisään-menoaukon (19) omaavan imukammioon (17); 10. ilmakanavien (13) sivuille jäljestetyt seinäpinnat (14); ja - ainakin yksi jokaisen ilmakanavan (13) pituutta pitkin järjestetty suutinjärjestely (22, 22’), joka on yhteydessä painekammioon (10), johon vaikuttaa ylipaineessa oleva virtaava väliaine, tunnettu siitä, että 15 mainittu ainakin yksi sisäänmenoaukko (19) on järjestetty seinäpinnan (14) pituussuuntaisen pään lähelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäänmenoaukkoi-hin (19) on järjestetty ainakin yksi virtauksen ohjauspelti (18).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmakanava 20 (13) käsittää ilmakanavan pituussuunnassa olevan poikittaistason (Q) kummallekin .*.e: puolelle järjestetyt kanavaseinät (20), jolioin poikittaistaso on kohtisuorassa sen ja rainan (B) leikkausviivalle (D) asetettuun sivuajatasoon (T) nähden. • ·* * * i.:

: 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että suutinjärjestely (22, *:: 22’) muodostuu erillisten ulosvirtausaukkojen (23) rivistä, jotka aukot on järjestetty 5,;*: 25 toisen kanavaseinän (20’) muodostamia virtauksen johtopintoja (25) vastapäätä :T: olevaan kanavaseinään (20).

. . 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ulosvirtausaukot • « · *;;/ (23) on toteutettu reikinä, joita ympäröivät samankeskiset, ilmakanavaan (13) ulot- * φ *···* tuvat virtauksen johtoreunat (24). * • « · I i « !!! 30

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mukaan kaksi välittömästi vastakkain järjestettyä kanavaseinää (20,20’) muodostavat ilmakana- ··· : van (13), ja että jokainen tällainen kanavaseinä (20, 20’) muodostaa ainakin osaksi {*·]: johtopinnan (25) toisen kanavaseinän ulosvirtausaukoista (23) tuleville, virtaavan väliaineen virtauksille. 117333 ίο

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen kanavaseinän (20, 20’) ulosvirtausaukot (23) on järjestetty sivusuunnassa sivuun siirretysti toisen kanavaseinän (20,20’) ulosvirtausaukkojen (23) suhteen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmakanavan (13) 5 toiseen kanavaseinään (20,20*) jäljestetyt ulosvirtausaukot (23) on järjestetty viereisen ilmakanavan toiseen kanavaseinään (20,20T) järjestettyjä ulostuloaukkoja (23) vastapäätä.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 3-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen kanavaseinän (20,20’) ainakin yhdellä poikittaisalueella on kupera kaare- 10 vuus rainaan (B) nähden.

9 117333

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuperan kaarevuuden omaava poikittaisalue toisaalta yhtyy johonkin seinäpintaan (14).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 3-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmakanavan (13) vastakkaiset kanavaseinät (20, 20’) muodostavat keskenään 15 oleellisesti symmetrisesti poikittaistason (Q) suhteen olevan terävän kulman (β).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmakanavalla (13) on kulman (β) kärjen kautta kulkeva viivamainen alareuna (21).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäänvirtausaukot (26) on jäljestetty lähelle alareunaa (21). • » ·· j ** 20

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäänvirtausau- : koiksi (26) on jäljestetty erillisiä, alareunan katkaisevia reikiä. φ « .

.·. 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäänvirtausau- • * ♦ .···. koksi (26) on järjestetty ainakin yksi, oleellisesti ilmakanavan (13) pituuden yli ala- m · 9 reunaviivaa (21) pitkin ulottuva sisäänmenorakosuutin. ; 25

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 3-15 mukainen laite, tunnettu siitä, et- tä on jäljestetty useampia ilmakanavia (13), joiden poikittaistasot (Q) leikkaavat yh- # teistä viivaa pitkin. 9 9 9 »tf Ml

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että viereisten poikit- . · ··. taistasojen (Q) kulmaetäisyys on likimain vakio. ··* • · ♦ : V 30

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että seinäpinnat (14) ovat kaarevat. π 117333

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että seinäpintojen (14) kaarevuussäteet ovat vakiot.

20. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-19 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen kääntöalueen alkuun ja loppuun järjestettyihin seinäosiin (15, 15’) on jär- 5 jestetty likimain säteen suuntaan ulospäin suunnatut stabilointisuuttimet (16), jotka ovat yhteydessä painekammioon (10).

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-20 mukainen laite, tunnettu siitä, että painekammio (10) on osastoitu rainan (B) kulkusuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa, ja että on järjestetty välineet (8) painekammion eri osastojen paineen 10 säätämiseksi.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että välineet eri osastojen paineen erillistä ohjausta varten muodostuvat niiden eteen kytketyistä, portaattomasti ohjattavista levyventtiileistä (8).