FI117210B - Lukon jaettu kara - Google Patents

Description

117210

LUKON JAETTU KARA - DELAD DORN FÖR LAS

Tekniikan ala Tämä keksintö liittyy lukkojen karoihin, jotka on jaettu kahteen osaan ja joita osia 5 yhdistää yhdystappi. Keksintö liittyy myös lukkoihin, joissa käytetään jaettua karaa. Erityisesti keksintö liittyy solenoidilukkotyyppeihin ja vastaaviin mekaanisiin lukko-tyyppeihin.

Tekniikan taso 10 Kuvio 1 kuvaa tunnetun tekniikan mukaista jaettua karaa, joka koostuu kahdesta karaosasta 4, 5 ja niitä yhdistävästä yhdystapista 6. Kuvion 1 suoritusmuodossa yhdystappi on yksiosainen pultti, joka kierretään kiinni toisen kanaosan 4 reikään pultin kierteillä, niin että pultin 6 vääntöpää 15 jää toisen kanaosan 5 läpi menevän reiän laajennukseen. Vääntöpäätä 15 voidaan kiertää kanaosan 5 reiän kautta esimerkiksi 15 kuusiokoloavaimella, riippuen siitä mille työkalulle vääntöpää on työstetty. Jaetun kanan kanaosat 4,5 pyörivät toisistaan riippumatta.

... Molempiin kanaosiin voidaan kiinnittää halutunmaliinen painike. Kuvion 1 esimer- • · · *:Y kissä kanaosiin 5, 4 on kiinnitetty kahvamalliset painikkeet 3, 2. Lukon peitekilpiä ei • 1 · v\ ole esitetty kuviossa 1. Eräissä sovellusmuodoissa painikkeita ei kiinnitetä karaan, ' 1 ^' vaan lukon peitekiipiin käyttämällä esimerkiksi laakerointia ja iukitusrengasta.

* · « • · · **V Kuvion 1 suoritusmuodossa oveen 1 on kiinnitetty solenoidilukko (tai vastaava ::: mekaaninen lukkotyyppi), johon jaettu kara on asetettu. Lukosta esitetään vain tar- # peelliset osat tätä kuvausta varten. Lukkorunkoon 8 on asetettu lukon painonokka 9 . ja vääntiöt 10,11 molempia kanaosia 5,4 varten. Kun painiketta 3 käännetään oven 1 • · avaamiseksi, kanaosa 5 kääntyy, kääntäen samalla karaosakohtaista vääntiötä 10.

• · ’·;·1 Vääntiö 10 siirtää karaan kohdistuneen vääntövoiman painonokkaan 9, joka on yh- j teydessä lukon telkeen, avaten näin lukon. Vastaavasti kun painiketta 2 käännetään oven 1 avaamiseksi oven vastakkaiselta puolelta, kanaosa 4 kääntyy, kääntäen sa- : · 1 maila karaosakohtaista vääntiötä 11, joka siirtää vääntövoiman painonokkaan 9.

* ·· · 2 117210

Lisäksi karaosien 5 ja 4 välissä on erillinen pilkka 7. Joissakin suoritusmuodoissa erillistä prikkaa ei tarvita, sillä painonokassa 9 on ulokerengas, joka asettuu karaosien väliseen rakoon.

Kuviossa 1 painike 3 ja karaosa 5 ovat sisäpuolella, eli niin sanotulla exit-puolella.

5 Tällä tarkoitetaan sitä, että ovi on aina tarvittaessa avattavissa painikkeesta 3. Tässä esimerkissä ei huomioida mahdollista takalukitusta. Toisin sanoen karaosasta 5 on aina yhteys vääntiön 10 kautta painonokkaan 9.

Painike 2 ja karaosa 4 ovat ulkopuolella, eli niin sanotulla control-puolella. Tällä tarkoitetaan sitä, että painikkeeseen 2 ja karaosaan 4 kohdistuvan vääntövoiman vä-10 litys lukon painonokkaan voidaan estää. Tällöin painike 2 kääntyy tyhjään, ja ovi voidaan aukaista vain aukaisemalla lukko esimerkiksi mekaanisella avaimella. Vääntö-voiman välityksen katkaiseminen, eli oven lukitseminen, control-puolella saadaan aikaan solenoidilla.

Kuvion 1 tyyppisen suoritusmuodon ongelmana on, että lukittu ovi voidaan siitä 15 huolimatta avata ulkopuolelta, jos painikkeeseen 2 ja karaosaan 4 kohdistuu riittävä karaan kohdistuva voima, erityisesti karan pituussuuntainen voima, samaan aikaan painiketta väännettäessä. Voima 12 voi olla joko työntövoima, vetovoima tai myös sivuttaisvoima.

·· » • · · • «

Jos painiketta 2 esimerkiksi työnnetään voimakkaasti, karaosa 4 työntyy kohti * 1 · 20 oven sisäpuolta työntäen samalla vääntiötä 11 kohti painonokkaa 9. Painonokan 9 ja . ^ vääntiön 11 välisiin pintoihin muodostuu riittävä kitkapinta/kitkapinnat 13, jolloin muo- ***.: dostuu yhteys painikkeesta 2 painonokkaan 9. Painikkeen samanaikainen voimakas

• M

•;;; työntö ja vääntäminen aiheuttaa lukon ei-toivotun aukeamisen.

Jos painiketta 2 vedetään voimakkaasti, sisäpuolen kanaosan 5 ja pultin vääntö-... 25 pään 15 välille muodostuu kitkapinta 14. Voimakkaan vedon ansiosta kitkapinta on riittävä välittämään painikkeen 2 samanaikaisen väännön momentti sisäpuolen kara- • 1 osan 5 kautta vääntiöön 10 ja painonokkaan 9. Painikkeen 2 samanaikainen voima- • 1 : kas veto ja vääntäminen aiheuttaa lukon ei-toivotun aukeamisen lukon sisäpuolen :!!!: vääntiön 10 kautta.

• · · * · · 3 117210

On myös mahdollista, että tietyissä lukoissa ja/tai painiketyypeissä karaan kohdistuvalla sivuittaissuuntaista komponenttia sisältävällä voimalla saadaan aikaan jompi kumpi ylläkuvattu ei-toivottu lukon aukeaminen.

Keksinnön päämääränä on poistaa mainittu ongelma. Päämäärä saavutetaan 5 vaatimuksissa esitetyin tavoin.

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnössä eliminoidaan jaettuun karaan kohdistuvan ulkopuolisen voiman (erityisesti pituussuuntaisen voiman) vaikutus karan vastapuoleiseen karaan ja lukon 10 muihin osiin. Jaetussa karassa on vähintään yksi joustoelin riippuen toteutuksesta. Lisäksi eräissä jaetun karan toteutusmuodoissa on erillinen reiän laajennusosa myös toisessa karaosassa. Näillä keinoin estetään työntämisestä tai sivuttaissuuntaisesta vedosta/työnnöstä aiheutuvan riittävän suuren kitkapinnan muodostumisen.

Eräässä edullisessa keksinnön toteutusmuodossa jaettu kara käsittää joustoeli-15 men 25, joka on asetettavissa ensimmäisen karaosan reikään 29. Joustoelin ympäröi sen ja ensimmäisen karaosan 21 läpi asetettavan yhdystapin 23 ja se jää yhdystapin toisen pään 24 ja ensimmäisen karaosan väliin jäävään tilaan. Lisäksi toisen kara-osan 22 reiässä 210 on laajennusosa 27 toisen karaosan 22 siinä päässä, joka on • · • v: asetettavissa vasten ensimmäistä karaa 21. Eräs vähemmän edullinen suoritusmuoto • · 20 on muuten samanlainen kuin yllä kuvattu suoritusmuoto, mutta toisessa karaosassa : . *. ei ole reiän 210 laajennusosaa 27.

• · « • ·· · ·:· Eräässä toisessa keksinnön toteutusmuodossa jaettu kara käsittää edellä mainit- tujen rakenteiden lisäksi toisen joustoelimen 211, joka on asetettavissa toisen kara-osan reiän laajennusosaan 27. Tällöin toinen joustoelin ympäröi sen ja toisen kara-25 osan läpi asetettavan yhdystapin 23. Keksinnöllisessä lukon jaetussa karassa, on ··** .***. siis perustoteutusmuodossaan ensimmäinen karaosa 21, toinen karaosa 22 ja kara- . ·. osia yhdistävä yhdystappi 23, molempien osien käsittäessä reiän 29, 210 yhdystap- • · · :;y pia 23 varten ja joustinelin 25 ensimmäisessä karassa. Lisäksi muissa keksinnön to- '·;· teutusmuodoissa on toisessa karaosassa reiän laajennusosa 27 tai reiän laajen- ;T: 30 nusosa 27 ja toinen joustoelin 211.

• · 4 117210

Vielä eräässä suoritusmuodossa, joka käsittää kaksi joustinelintä ja toisen karan reiän laajennusosan, toinen karaosista käsittää välikaran 22A varsinaisen karaosan 22 lisäksi. Tässä suoritusmuodossa toinen joustoelin 211 asetetaan varsinaisen karaosan 22 reiän laajennusosaan 27 ja välikaran 22A vastaavaan laajennusosaan 5 212. Välikarassa on läpireikä yhdystappia varten. Varsinainen karaosa 22 ja välikara 22A ovat siis asetettavissa toisiaan vasten karojen retkien laajennusosien 27, 212 päistä. Ensimmäinen joustoelin 25 on asetettavissa ensimmäiseen karaosaan 21, jolloin joustoelin ympäröi sen ja ensimmäisen karaosan läpi asetettavan yhdystapin 23 ja jolloin joustoelin jää yhdystapin toisen pään (vääntöpään) ja ensimmäisen kara-10 osan väliin jäävään tilaan, kuten muissakin totetutusmuodoissa. Toinen joustoelin 27 on asetettavissa toisen karaosan 22 välikaran 22A ja varsinaisen karan 22C reikien laajennusosiin 27, 212. Jompikumpi mainituista joustoelimistä joustaa jaetun karan pituussuunnassa, silloin kun jaettuun karaan kohdistuu ulkopuolinen, erityisesti sen pituussuuntainen, voima.

15

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten kuvioiden avulta, joissa ·· 1 • · · • 1 \ ; Kuvioi kuvaa esimerkkiä tunnetusta jaetusta karasta, • · · v\ 20 Kuvio 2 kuvaa esimerkkiä keksinnön eräästä sovellusmuodosta, / / Kuvio 3 kuvaa esimerkkiä keksinnön eräästä toisesta sovellusmuodosta, • 1 e :: Kuvio 4 kuvaa kuvion 3 esimerkkiä toisesta kulmasta, • e· ***** Kuvio 5 kuvaa esimerkkiä vielä eräästä keksinnön sovellusmuodosta, ♦ ·· ' · · · 1 Kuvio 6 kuvaa kuvion 5 esimerkkiä toisesta kulmasta, 25 Kuvio 7 kuvaa esimerkkiä erään keksinnön mukaisen suoritusmuodon välika- ran toteutusmuodosta ja • · «

Kuvio 8 kuvaa esimerkkiä erään keksinnön mukaisen suoritusmuodon varsi- : naisen karaosan toteutusmuodosta.

• · · ··· · * · · • i • * » · • » · I Φ « 9 1 · 5 117210

Keksinnön kuvaus

Kuvio 2 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta suoritusmuodosta, jossa ensimmäisen karaosan 21 reiän 29 kautta on asetettu yhdystappi 23 toisen karaosan 22 5 reikään 210. Yhdystappi on kiinni toisessa karaosassa yhdystapin kierteillä 26. Yh-dystapin pää 24 jää ensimmäisen karaosan 21 reikään 29, jolloin ensimmäisen kara-osan reiässä oleva joustoelin (ensimmäinen joustoelin) 25 jää yhdystapin pään 24 ja ensimmäisen karaosan rungon väliseen tilaan. Ensimmäisen karaosan 21 ja toisen karaosan 22 väliin jää rako 28 10 Kun kuvion 2 mukainen kara on asennettuna lukon yhteyteen, joustoelin 25 ja toisen karaosan reiän laajennusosa 27 estävät esimerkiksi toiseen karaosaan 22 yhdistettyyn painikkeeseen kohdistuvan voiman ei-toivotut vaikutukset. Jos mainittua painiketta esimerkiksi painetaan tai vedetään karaan nähden poikittaissuunnassa, reiän laajennusosa 27 ja joustinelin 25 estävät tästä ulkopuolisesta voimasta aiheutu-15 van karaan ja/tai lukkoon muodostuvan haitallisen kitkavoiman kasvamisen liian suureksi, jolloin lukkoa ei voida avata ei-toivotulla tavalla. Jos taas karaan kohdistuu olennaisesti karan pituussuuntainen ulkopuolinen voima, joustinelin 25 joustaa mainittua painiketta vedettäessä estäen haitallisen kitkavoiman syntymisen. Jos taas V\: mainittua painiketta työnnetään voimakkaasti ja painike on liukuvasti yhteydessä ka- 20 raosaan 22, painikkeen liukuminen estää työntämisestä aiheutuvan ei-toivotun kitka- » · ·:··: voiman syntymisen. Kuvion 2 suoritusmuoto on siis edullinen toteutuksissa, joissa j painike on kiinnitetty lukon peitekilpeen, jolloin painike pystyy liukumaan karaosan ··· · .:· pituussuunnassa.

On myös tosin mahdollista muodostaa sellainen kuvion 2 mukainen suoritusmuo-25 to, jossa ei ole reiän laajennusosaa 27 toisessa karaosassa. Tummennettu laajen- ·:· nusosan 27 merkintä kuvaa tätä mahdollisuutta kuviossa 2. Tässä perustoteutus- #·· :***· muodossa on kuitenkin edellytyksenä, että toiseen karaosaan 22 yhteydessä olevan . \ painikkeen kiinnitys peitekilpeen on sellainen, että se sallii painikkeen riittävän tilkku- ::i/ misen toisen karaosan suhteen, mikä voi olla toteutuksena hankala.

• · e · 1 « t « · ♦ 117210 6

Kuvio 3 kuvaa esimerkkiä eräästä toisesta keksinnön mukaisesta suoritusmuodosta. Tämä suoristusmuoto on rakenteeltaan vastaava kuin kuvion 2 esittämä suoritusmuoto, mutta lisäksi se käsittää toisen joustoelimen 211, joka on sijoitettu toisen karaosan 22 reiän laajennusosaan 27. Tässä suoritusmuodossa painikkeet voidaan 5 kiinnittää suoraan kanaosaan esimerkiksi ruuvikiinnityksellä, jolloin painike ei pääse liukumaan karan pituussuunnassa. Toinen joustoelin 27 estää haitallisen kitkavoiman syntymisen, esimerkiksi kun toista karaosaa 22 tai siihen kiinnitettyä painiketta työnnetään voimakkaasti kohti ensimmäistä karaosaa. Luonnollisesti myös aikaisemmin mainitut muista suunnista karaan kohdistuvat voimat otetaan huomioon täs-10 sä suoritusmuodossa. Kuvio 4 kuvaa kuvion 3 esimerkkiä leikkauskuviona.

Kuvion 3 suoritusmuodossa, jossa käytetään kahta joustoelintä, ensimmäinen joustoelin 25 on edullisesti joustavuudeltaan vähäisempi kuin kuvion 2 suoritusmuodon vastaava joustoelin 25. Näin saadaan aikaan molemmissa suoritusmuodoissa niiden haluttu toiminta. Koska käytännössä kaikissa keksinnön toteutusmuodoissa on 15 edullista, että joustinelimet 25, 211 ovat jousia, suurempi joustavuus kuvion 2 toteutuksessa saadaan aikaan käyttämällä pidempää mutta muuten samanlaista jousta kuin kuvion 3 toteutuksessa.

Asennettaessa kuvion 3 esittämää jaettua karaa lukkoon toisen joustineiimen 211 "·*: ensimmäisen karaosan 21 puoleinen pää asettuu vasten lukkoa.

• * \v 20 Kuvio 5 kuvaa vielä erästä esimerkkiä keksinnön mukaisesta suoritusmuodosta.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 suoritusmuotoa eri kulmasta leikkauksena. Oletetaan, että ensimmäinen karaosa 21 on sisäpuolen karaosa ja toinen karaosa 22 on ulkopuolen ;:* karaosa. Kuvio 5 esittää karaa asennuskokoonpanossa (kuten myös aikaisemmat kuviot 2 - 4), jossa yhdystappi 23 on kierretty kiinni toiseen karaosaan 22 pultin kier- • * * 25 teillä 26, tarkemmin sanottuna toisen karaosan reikään 210. Yhdystapin vääntöpää 24 jää ensimmäisen karaosan 21 reiän 29 laajennusosaan. Ensimmäisen karaosan * * * * reikään 29 on asetettu ensimmäinen joustoelin 25, joka jää yhdystapin vääntöpään . 24 ja ensimmäisen karaosan 21 väliin. Ensimmäinen joustoelin 25 takaa karan jous- * * * :;;V ton, erityisesti pituussuunnassa, jos toista karaa 22 vedetään pois päin ensimmäistä « · **;·* 30 karasta 21, eli käytännön asennustilanteessa pois päin ovesta. Karaosien väliin jää ·♦» • · t • » · • 9 7 117210 rako 28. Karaosat 21,22 pyörivät vapaasti toisistaan riippumatta kuten aikaisemmissakin toteutusmuodoissa.

Toinen kanaosa 22 käsittää varsinaisen kanaosan lisäksi välikaran 22A. Välikaras-sa ja varsinaisessa karaosassa on reikä yhdystappia 23 varten. Välikaran reikä on 5 läpi välikaran. Näissä rei'issä on laajennusosat 27,212. Toinen kanaosa 22 muodostaa siis kokonaisuuden 22S välikaran kanssa. Varsinainen kanaosa 22 ja välikara 22A ovat asetettavissa toisiaan vasten karojen reikien laajennusosien 27,212 päistä. Toinen joustoelin 211 on asetettu varsinaisen karan ja välikaran laajennusosiin 27, 212, jolloin varsinaisen kanaosan ja välikaran väliin jää rako 213. Rako 213 ja toinen jous-10 toelin 211 takaa karan jouston, erityisesti pituussuunnassa, jos toista karaa 22 työnnetään kohti ensimmäistä karaa 21, eli käytännön asennustilanteessa kohti ovea.

Lisäksi kuvion 5 suoritusmuodossa varsinaisen kanaosan 22 ja välikaran 22A välistä rakoa 213 peittää erillinen holkki 22B, joka antaa tukea, yhdistää välikaran ja varsinaisen karan runkonsa kautta ja suojaa toista joustinelintä 211. Ainakin toinen 15 varsinaisesta karaosasta ja välikarasta pääsee liikkumaan hoikin 22B ympäröimänä. Hoikin ei tarvitse olla erillinen osa vaan se voi olla myös kiinteä osa joko välikaraa tai varsinaista karaa. Kuvio 7 kuvaa välikaran 22A suoritusmuotoa, jossa holkki 41 on kiinteänä osana. Tässä suoritusmuodossa varsinainen karaosa pääsee liikkumaan • · ψ : V holkkiiaajennuksen 41 ympäröimänä. Kuvio 8 kuvaa varsinaisen karan 22 suoritus- « 1 :Λ: 20 muotoa, jossa holkki 51 on kiinteänä osana. Tässä suoritusmuodossa välikara pää- *:: see liikkumaan holkkiiaajennuksen 51 ympäröimänä.

* · # ♦ · : Kuvioiden 2-6 esimerkeissä on siis oletettu, että ensimmäinen karaosa 21 on si- • · · ···· säpuolen karaosa ja toinen karaosa 22 on ulkopuolen karaosa. Oletetaan vielä, että kuvioiden mukaiset karat on asennettu solenoidilukkoon tai vastaavan toiminnan me· 25 kaanisen lukkoon kuvion 1 tapaan. Jos siis ulkopuolen karaosaan 22 kohdistuu karan ...T erisyisesti pituussuuntainen voima 12, niin silloin joustinelin 25 tai 211 (Huomioi erik- * 1 1 seen kuvion 2 suoritusmuoto.) estää ei-toivotun voiman välityksen painonokkaan 9. : .·. Myös karaosaan kohdistuva poikittaissuuntaisesta voimasta aiheutuva ei-toivottu .···. voiman välitys painonokkaan otetaan huomioon mainituissa esimerkeissä.

• ·« • · 1 • « 1 8 117210

Jos esimerkiksi kuvioiden 3-6 toteutuksissa toista karaosaa 22 vedetään ja väännetään samanaikaisesti, niin silloin ensimmäinen joustinelin 25 joustaa estäen voiman välittymisen sisäpuolen vääntiön 10 kautta lukon painonokkaan 9. Jos taas toista karaosaa 22 työnnetään ja väännetään samanaikaisesti, niin silloin toinen jous-5 tinelin 211 joustaa estäen voiman välittymisen lukon ulkopuolen vääntöön 11 ja sitä kautta painonokkaan.

Keksinnöllinen suoritusmuoto voidaan toteuttaa siis usealla eri tavalla. Joustoeli-met 25, 211 voivat olla esimerkiksi jousia. On myös karan toiminnan kannatta edullista, että ensimmäiseen kanaosaan 21 asetettava joustoelin 25 (kuten jousi) on jäy-10 kempt joustoelin ja toiseen karaosaan 22 asetettava joustoelin 211 (kuten jousi) on juostavampi joustoelin. Kummallakin joustoelimellä 25 ja 211 saadaan aikaan esimerkiksi 1 - 4 mm:n jousto, jouston pituuden riippuessa suoritusmuodon tarpeista. Kuvion 5 esimerkissä toisen joustoelimen 211 kohdalla karan osien väliin jäävän raon 213 leveys muodostaa maksimijouston.

15 Vaikka kuvioiden 2 - 6 esimerkeissä toinen kanaosa 22 on ulkopuolen karaosa, on jaettu kara myös mahdollista asettaa lukkoon niin, että toinen karaosa on sisäpuolen karaosa ja ensimmäinen karaosa on ulkopuolen karaosa.

.. . Keksinnön mukainen jaettu kara on edullista rakentaa niin, että lukkoa väkisin • * · i avattaessa ensimmäiseksi rikkoutuu painike, sen jälkeen kara ja viimeiseksi lukko.

• · · • « « 20 Yhdystappi voidaan toteuttaa eri tavoin. Se on esimerkiksi pultti, jonka kierteet on • * . . kierrettävissä toisen karaosan varsinaiseen karaan ja jonka vääntöpää jää ensimmäi- " Y sen karaosan reikään asennettaessa jaettua karaa paikoilleen.

• Ml .***. Edellä esitettyjen esimerkkien valossa on selvää, että keksinnön mukainen toteu- * # tusmuoto voidaan saada aikaa monella eri ratkaisuilla. On myös selvää, että keksintö 25 ei rajoitu pelkästään tässä tekstissä mainittuihin esimerkkeihin vaan se voidaan to-teuttaa monilla erilaisilla toteutusmuodoilla keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• · 000 • · • · · • * * • ·· · e·· • · • · • · a e e·· 0 0· 0 0 0 0 0 0 a

Claims (15)

117210

1. Lukon jaettu kara, joka käsittää ensimmäisen karaosan (21), toisen karaosan (22) ja karaosia yhdistävän yhdystapin (23), molempien osien käsittäessä reiän (29, 210) yhdystappia (23) varten, tunnettu siitä, että jaettu kara käsittää joustoelimen 5 (25), joka on asetettavissa ensimmäisen karaosan (21) reikään (29), jolloin joustoelin (25) ympäröi sen ja ensimmäisen karaosan (21) läpi asetettavan yhdystapin (23) ja jolloin joustoelin (25) jää yhdystapin (23) toisen pään (24) ja ensimmäisen karaosan (21) väliin jäävään tilaan.

2. Vaatimuksen 1 mukainen kara, tunnettu siitä, että toisen karaosan (22) reiässä 10 (210) on laajennusosa (27) toisen karaosan (22) siinä päässä, joka on asetettavissa vasten ensimmäistä karaa (21).

3. Vaatimuksen 2 mukainen kara, tunnettu siitä, että jaettu kara käsittää toisen joustoelimen (211), joka on asetettavissa toisen karaosan (22) laajennusosaan (27), jolloin toinen joustoelin (211) ympäröi sen ja toisen karaosan (22) läpi asetettavan 15 yhdystapin (23).

4. Vaatimuksen 3 mukainen kara, tunnettu siitä, että kahden joustoelimen suoritusmuodossa ensimmäinen joustoelin (25) on järjestetty joustavuudeltaan vähäisemmäksi kuin yhden joustoelimen suoritusmuodon vastaava joustoelin (25). * * * : 5. Vaatimuksen 3 tai 4 mukainen kara, tunnettu siitä, että asennettaessa jaettua • · '·*** 20 karaa lukkoon toisen joustoelimen (211) ensimmäisen karaosan (21) puoleinen pää asettuu vasten lukkoa. • * • · · :*: : 6. Jonkin vaatimuksen 3-5 mukainen kara, tunnettu siitä, että toinen karaosa (22) käsittää lisäksi välikaran (22A), jossa on reikä välikaran läpi yhdystappia (23) * · ***** varten ja jossa reiässä on laajennusosa (212) välikaran (22A) toisessa päässä, 25 välikaran (22A) ollessa asetettavissa vasten varsinaista toista karaosaa välikaran • * · reiän laajennusosan (212) päästä, jolloin toisen joustinelimen (211) ensimmäisen * · **:·' karaosan (21) puoleinen pää asettuu välikaran (22A) reiän laajennusosaan (212). ♦ · : 7. Vaatimuksen 6 mukainen kara, tunnettu siitä, että toisen karaosan (22) välikara • · · (22A) käsittää holkkilaajennuksen (41), mihin laajennukseen varsinainen toinen : * \. 30 karaosa (22) on asetettavissa. • · 117210

8. Vaatimuksen 6 mukainen kara, tunnettu siitä, että varsinainen toinen karaosa (22) käsittää hotkkilaajennuksen (51), mihin laajennukseen välikara (22A) on asetettavissa.

9. Vaatimuksen 6 mukainen kara, tunnettu siitä, että se käsittää hoikin (22B), joka 5 on asetettavissa toisen karaosan (22) välikaran (22A) ja varsinaisen toisen karaosan (22) reikien laajennusosien (27, 212) päiden päälle, yhdistäen näin välikaran (22A) ja varsinaisen karan (22).

10. Jonkin vaatimuksen 7,8 tai 9 mukainen kara, tunnettu siitä, että ainakin toinen välikarasta (22A) ja varsinaisesta toisesta karaosasta (22) on liikkuva hoikin (22B) 10 ympäröimänä.

11. Jonkin vaatimuksen 1-10 mukainen kara, tunnettu siitä, että joustoelimet (25, 211) ovat jousia.

12. Jonkin vaatimuksen 3-11 mukainen kara, tunnettu siitä, että ensimmäiseen karaosaan (21) asetettava joustoelin (25) on jäykempi joustoelin ja toiseen karaosaan 15 (22) asetettava joustoelin (211) on juostavampi joustoelin.

13. Jonkin vaatimuksen 1-12 mukainen kara, tunnettu siitä, että toinen karaosa (22) on ulkopuolen kara.

14. Jonkin vaatimuksen 1-13 mukainen kara, tunnettu siitä, että yhdystappi (23) :T: on pultti, jonka kierteet (26) on kierrettävissä toisen karaosan varsinaiseen karaan : Y: 20 (22) ja jonka vääntöpää jää ensimmäisen karaosan (21) reikään (29) asennettaessa *:**: jaettua karaa paikoilleen. j.·': 15. Jonkin vaatimuksen 1-14 mukainen kara, tunnettu siitä, että ensimmäisen karaosan (21) reikä (29) käsittää laajennusosan. • « ««i

25 Patentkrav • « ·