FI116969B - Menetelmä siroteaineen esilämmittämiseksi ennalta annettavaan esilämmityslämpötilaan puumateriaalilevyjä valmistettaessa - Google Patents

Description

Menetelmä siroteaineen esilämmlttämiseksi ennalta vaan esilämmityslämpätilaan puunaterlaalilevyjä \ taessa 5 Keksinnön kohteena on menetelmä siroteai lämmittämiseksi ennalta annettavaan esilämmityslc valmistettaessa puumateriaalilevyjä kuumapurista] rotemassamattoa jatkuvatoimisessa puristimessa t puristimessa, erityisesti liimoitettujen lastuje 10 mittämiseksi lastulevyjen valmistuksen yhteydessä aineen esilämmitys puumateriaalilevyjen valmistuki dessä toteutetaan siksi, että laitosten puumateri jen valmistustehoa saadaan kohotetuksi, koska puri voidaan tällöin lyhentää ja/tai puumateriaalilevy: 15 voidaan parantaa. Siroteaineella tarkoitetaan puitteissa liimoitettua tai liimoittamatonta sirot Keksinnön kohteena on ensi sijassa liimattuun sii seen perustuva menetelmätapa. Tällöin käytetään jotka ovat tavanomaisia puumateriaalilevyjä valmi 20 sa. Käsite lastulevy ei rajoitu keksinnön puitte tujen erityiseen pituuteen, eikä siroteaineen € koostumukseen. Erityisen merkityksellinen on keksi * * to OSB-levyjen valmistamiseksi. OSB johtuu sanois • · ;v. ted Strand Board. Lastun pituus on tässä alue» • · 25 150 mm, ensi sijassa alueella 100 - 120 mm, lastu • * I I den ollessa suunnilleen 0,75 mm.

* * » ·*;/ Siroteaineen esi lämmittämiseksi puumateri * # * *** ' jen valmistuksen yhteydessä tunnetaan erilaisia teitä. Tunnetussa menetelmässä (DE-PS 1 276 912) • ; 30 taan siroteaineesta puristusmassamattoja ja puris * · « matoista sitten puristusmassamattokappaleita. Sii 2 avattuun levypuristimeen, joka suljetaan sen jäi ristusmassamattokappaleet esipuristetaan aluksi levyjen välissä ilman höyrynsyöttöä pienempään ki tiheyttä vastaavaan tiheyteen. Sitten johdetaan ; 5 nettua vesihöyryä sisään ja lopussa puristusmass; paleet puristetaan valmiiksi lopputiheyteen. Täi mentuvat myöskin puristuslevyt. Ylikuumennetun 1 johtamista varten on ainakin toinen puristuslev^ höyrykammioon, joka on puristuslevyssä olevien 1 10 päisyaukkojen avulla yhteydessä puristuslevyjei olevaan puristusrakoon. Höyrykammio on liitetty ; nettua vesihöyryä tuottavaan laitteistoon. Höyr; varustetun puristuslevyn puristustilan puoleisess sa on reikiä tai siinä on sintrattua metallia oi 15 jossa on höyryä läpäiseviä avoimia huokosia. Vai jen tuotteiden laatu tarvitsee parannusta.

Eräässä toisessa tunnetussa menetelmässä DE 3 640 682 Ai) muodostetaan puristusmassamatt tyksettä siroteaineesta. Esilämmityksen eteen on 20 esitiivistys, joka toteutetaan kaksoisnauha] avulla, jossa on ylempi ja alempi kuumentamaton levy. Puristusmassalevyt lepäävät seulaviiran pä * •V. ristusmassalevyn yläpuolelle ja puristusmassalev^ « · :v; lelle sovitetun kammion avulla puristetaan kui • * * :v. 25 nestettä, ensi sijassa ylikuumennetusta tai kyl' * . · | 1' vesihöyrystä peräisin olevaa nestettä, kaksoisnf • * * *’*.* timessa puristusmassamattoon ja imetään siihen. Ί * * m *" * vutetaan säästöjä investointi- ja kuumennuskuste verrattuna jatkuvatoimiseen valmistusprosessiin, : 30 siirtoa on parannettava. Esilämmitetyn puristusi + · puristusaikaa valmispuristimessa voidaan lyhenti 11 3 sille sirotetuotteille, erilaisille liimoille ja € le tuotantoparametreille puumateriaalilevyjen suht johtuu siitä, että neste, jonka avulla esilämmit tetaan, voi aiheuttaa halutun lämmityksen rinnall 5 epätoivottuja muutoksia siroteaineessa.

Keksinnön perusteena on tekninen ongeln siroteaineen esilämmitystä puumateriaalilevyjen tuksen yhteydessä siten, että siroteaineessa ei er ne epätoivottuja, esilämmityksestä johtuvia hä 10 muutoksia.

Tämän teknisen ongelman ratkaisemiseksi o non kohteena menetelmä siroteaineen esilämmit ennalta annettavaan esilämmityslämpötilaan puuma levyjen valmistuksen yhteydessä kuumapuristamall 15 massamattoa jatkuvatoimisessa puristimessa tai vs timessa, erityisesti liimattujen lastujen esila seksi lastulevyjen valmistuksen yhteydessä, ja jc luu seuraavat menetelmävaiheet 1.1 esilämmitys toteutetaan ilmastoidulla 20 lä, joka koostuu ilmasta ja vesihöyrystä ja jo siroteaineen läpi, 1.2 siroteaineen läpi virtaavalla nesteell • · ·"·*· lainen lämpötila, joka on kastepiste-erotuksen ve • * :v2 keampi kuin kastepiste, 25 1.3 toisaalta nesteen määrävirta, toisaal • · I piste ja lisäksi kastepiste-erotus valitaan si1 • « * ·/ lämmitetyn siroteaineen ennalta annettu esilämmi tila säätyy kohdalleen, jolloin siroteaineessa tapahtuva vesihöyry : 30 saatio on otettava mukaan ja jolloin lämmitetyn * * * neen kosteus säädetään tarvittaessa lisämenetelmä 4 kyllästämättömän nesteen kohdalla se voi olla myc man korkeampi.

Käsitteellä ilmastoitu neste tarkoiteta että nesteen lämpötilaa ja kosteutta, joka neste 5 ilman ja vesihöyryn seos, säädetään kuten ilmast nilkassa yleensä. Tämän "ilmaston" säätämiseks: siksi viitata ilmastointitekniikan kokemuksiin ja teessä myöskin ilmastointitekniikassa yleensäkin viin laitteisiin, vaikkakin keksinnön piirissä t} 10 lään toisilla, lukujen mukaisilla parametreillä, piirissä tarkoitetaan kastepisteellä, kuten yleisi tä lämpötilaa, jossa ilma/vesihöyryseoksessa i'. olevine vesihöyrymäärineen on juuri kyllästynytt pisteen alapuolella tapahtuu vesihöyryn kondens 15 johtuen ylikyllästymisestä. Vesihöyry tiivistyy e teen muodossa. Kastepiste-erotus on ilman kosteuc Se tarkoittaa ilman lämpötilan ja kastepisteei erotusta. Suuri kastepiste-erotus esittää siis su man kyllästysvajausta (suhteellisen kuiva ilma), 20 on pieni kastepiste-erotus merkki suuresta ilmanl· ta. Ilmankosteudella tarkoitetaan keksinnön piiri ten yleisesti, ilman vesihöyryn pitoisuutta d • * suhteellisena kosteutena. Suhteellisen ilmankost • · lessa 100 % on ilma vesihöyryn kyllästämää. Ylimä •·β·β 25 höyryä kondensoituu.

* * l l' Keksintö perustuu siihen tietämykseen, ett • I · ···.· mitettäessä siroteainetta puumateriaalilevyjen \ * · » sen yhteydessä voidaan nesteen määrävirtaa, kast ja kastepiste-erotusta (ja lisäksi käsittelyaika :J : 30 ilman vaikeuksia siten, että lämmitettävän sii ennalta annettu esilämmityslämpötila saavutetaa 5 kondensaatio. Lämmitetyn siroteaineen kosteus vo lättävästi, kun se on tarpeen, säätää lisämeneteJ pitein, kuten jäljempänä selitetään.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan ei 5 kehittää ja erikoistaa erilaisin tavoin. Useimpi tapauksia varten on suositeltavaa ohjata menetelir että nesteen lämpötila on yli 90 °C, ensi si; 100 °C. Tällöin on osoittautunut hyväksi työskenne täen nestettä, jonka suhteellinen ilmankosteus 10 40 %, ensi sijassa alle 30 %. Siroteaineessa tapa sihöyryn kondensaatio otetaan mukaan keksinnön p ensi sijassa siten, että siroteaineessa oleva ko hoaa esilämmityksellä enintään 5 %. Nesteen lämp Iitaan tarkoituksenmukaisesti siten, että se on 15 20 %, ensi sijassa 30 % yli järjestettävän esilän pötilan. Tällöin ei laitoksessa eikä siroteaiheess du mitään häiritsevää kondensaatin muodostumista.

On suositeltavaa johtaa nestettä kieri ilmastointilaitteen kautta ja säätää siinä vesi 20 toisuutta, kastepistettä ja kastepiste-eroa. Kosk nön mukaisessa menetelmässä kulutetaan vesihöyry mityksen avulla ja kondensaation seurauksena, * * :v. kiertopiiriin syötettävä aina uutta vesihöyryä.

• *

Jotta lämmitetyn siroteaineen kosteus saa • · • 25 detyksi, on siihen keksinnön puitteissa erilaisi « * j l lisuuksia. Keksinnön mukaisen menetelmän puittei; *;·/ daan lämpenevän siroteaineen kosteus säätää s φ · · esim. siten, että siroteaine saatetaan kuivausp ennen kuin se viedään keksinnön mukaiseen menete • * : 30 jolloin tämän avulla sisäänvientikosteutta vä ί.,.Σ esilämmityksen yhteydessä syntyvän vesihöyryn ke 6 saattiin. Lämmitetyn siroteaineen kosteutta voida myöskin siten, että esilämmityksen perään suorite vaus. Keksinnön mukainen edullinen suoritusmuoto tässä yhteydessä siitä, että lämmitetyn siroteai 5 vaus suoritetaan ilmasta ja vesihöyrystä koost vausnesteen avulla, jolla on suunnilleen sama Ϊ kuin sillä nesteellä, jolla esilämmitys on si mutta jolla kuitenkin tämän nesteen suhteen on rj korotettu lämpötilaerotus. Mikäli kyseessä on us 10 roksisten puumateriaalilevyjen valmistus, jotka monikerroksisesta sirotemassamatosta, niin silloi olla tarkoituksenmukaista se, että ainoastaan kes sisen siroteainetta esilämmitetään.

Tämä menetelmä toteutetaan keksinnön edull 15 ritusmuodon mukaan jatkuvatoimisena. Tällöin s muokataan keskeytyksettä sirotemassamatoksi ja s< taan esilämmitykseen. Se voi tapahtua siten, et tettävä siroteaine muotoillaan keskeytyksettä sii matoksi, ja että sirotemassamatto saatetaan keske 20 esilämmitykseen. Normaalisti sen päätteeksi si esimuotoillun sirotemassamaton puristaminen valmi :*·.· tulevyksi myöskin jatkuvatoimisessa puristimesi * « lämmitettävä liimattu siroteaine voidaan muotoili • · TV. tyksettä sirotemassamatoksi ja jakaa se siiroteiric • · 2·.·, 25 kappaleiksi, jolloin sirot emä s samat to kappaleet • · l l esilämmitykseen toinen toisensa perään. Tämä mene • il *;*.* mahdollistaa myöskin sen, että puristus suoriteta • * · *·* * puristimissa. Kun sirotemassamatto esilämmitetä tällöin on suositeltua suorittaa esilämmitys "syn • · : 30 ti", jolloin sirotemassamaton paksuudelle säätyy ·** tyslämpötilan homogeeninen jakauma. Tämän saavut 7 siten, että ilmastoitu neste johdetaan keskeytyks esilämmityksessä samanaikaisesti sirotemässamator rotemassamattokappaleiden samassa kohdassa ylhää Mutta tässä voidaan menetellä myöskin siten, et 5 toitu neste syötetään keskeytyksettömässä esilämn samanaikaisesti, mutta vierekkäisiin kohtiin ja a haalta ja sen jälkeen ylhäältä tai päinvastoin, ε samattoon tai sirotemassamattokappaleisiin. Keske esilämmitys tapahtuu tarkoituksenmukaisesti esi 10 asemalla, joka on sovitettu välittömästi jatkua puristimen eteen, joka puristaa esilämmitettyjä s samattoja.

Keksintöä selitetään seuraavassa erääseen muotoesimerkkiin viitaten. Suoritusmuotoesimerkki 15 OSB-levyjen valmistuksen johtavan määritelmän hen jossa kuvio 1 esittää graafista taulukkoa, jost väittävissä keksinnön mukainen lastun esilämmity ristusmassan puitteissa sekä saavutetut edut, 20 kuvio 2 esittää kaavamaisesti keksinnön menetelmän toteuttamista varten olevaa laitetta, kuvio 3 esittää suurennettuna leikkauksena • · JV. mukaista kohdetta lisäyksityiskohtineen.

• JV* Kuvioon 1 on abskissa-akselille piirre SV. 25 alueella 0 - 240 sekuntia, ordinaatta-akselille t · ! I retty lämpötila. Tässä valmistettiin OBS-levyjc I * Ϊ paksuus on 12 mm. Tätä varten asetettiin sirote • · · • * to ja, joilla oli sama siroteainekoostumus ja pak pötilakulun mukaiseen seurantaan ja mikä tapahtu : 30 mitysasemalla, kuljetettaessa esilämmitysaseman • · · timen välillä, sekä puristimessa puristustapahtum 8 Käyrä 1 vastaa tavanomaista menetelmä tapa a, josi esilämmitystä, mikä on havaittavissa myöskin gi esityksestä. Käyrässä 2 tapahtuu keksinnön mukai netelmässä esilämmitys noin 70 °C:ssa, käyräss. 5 80 °C:ssa ja käyrässä 4 noin 90 °C:ssa. Esilämmit pahtuvat ilmastoidussa nesteessä patenttivaatimust hengessä. Puristusmassamattojen kosteus oli esi sen jälkeen noin 10 %:n vaiheilla. Jo käyristäki todeta se, että esilämmityksen noustessa alenee 10 sessiaikatekijä, PZF, ja esilämmityksen tapahtues; lämpötilassa arvoon 7 s/mm. Prosessiaikatekijä tunnetusti tarpeellisen puristusajan s/mm levynjc Seuraavasta taulukosta voidaan havaita saavutetu parannukset.

15 OBS-siroteaine, OSB-levyn paksuus 12 mm

Yksikkö Ei esi- Esiläm- Es läirnni - mitetty mi tetty 70 °C: seen 90 20 Prosessiaikatekijä s/mm 12 9 7

Raakatiheys kg/m3 680 680 6 JV. Taivutusluj. N/mm2 25, 8 27,7 2 E-moduuli N/mm2 4 140 4 200 3 • · ·· l 25 Poikittais-• * · J ^ vetolujuus N/mm2 0,52 0,51 0 "I.5 24 h turvotus * 25,4 23,3 2

• f I

• · ·

Mikäli valmistettavien OSB-levyjen paksuut :,· : 30 taan, niin tällöin pysyvät taulukosta saatavat 1 *** metrit vastaavina. Edullinen proses siaikatekij.

9 jetusnauha 10, jatkuvatoiminen kaksoisnauhapui esilämmityslaitteisto 11. Muotoiluasema on liiti Ien 12 suunnassa kuviossa 2 vasemmalla siinä es: laitteen osiin. Kaksoisnauhapuristin on liitetty 5 2 esitettyihin laitteen osiin oikealla olevan nuc nassa. Kuvio 3 esittää sitä vastoin kuvion 2 suh1 naisesti suurennetussa mittakaavassa keksinnön laitteen esilämmityslaitteistoa 11. Siitä havait esilämmityslaitteistoon 11 kuuluu ylempi, käänti 10 tojen 14 yli johdettu seulaviiran kiertorata alempi kääntölaitteistojen 16 yli johdettu s< kiertorata 17. Näiden seulaviirojen kiertoratojen ki 18 tai ylälenkki 19 muodostavat esilämmitettä^ tusmassamaton esilämmitysraon 20. Alalenkkiin 18 15 lenkkiin 19 on sijoitettu neste kammiot 21, 22 i! nesteen syöttöä tai poisjohtamista varten. Ne: 21, 22 on liitetty nesteensiirtojohtoihin 23, j dostavat nesteen kiertopiirin, ja joissa on o säätölaitteistot. Ne johdetaan nesteen ilmastoint 20 olevan ilmateknisen laitteen kautta. Ilmatekniner varustettu kuten tavallinen ilmastointilaite, toimii kuitenkin keksinnön mukaisesti järjestetty * + metrialueiden vastaavuuden mukaan. Kuviossa 2 or • » *·.«, kiin 18 tai ylälenkkiin 19 sijoitettu kulloinkin • 4 λ l 25 tekammio 21 tai 22. Kuviosta 3 havaitaan, että se

• i I

• • * jen kiertoratojen alalenkkiä 18 tai ylälenkkiä 1 • i · jotka muodostavat esilämmitysraon 20, on sijoitet • i t V * vastakkain olevia nestekammioita 21, 22. Tässä e suoritusmuotoesimerkissä nämä nestekammiot 21, 22 • * ; 30 samaan nesteen kiertopiiriin. Mutta vastakkain oi : tekammiot 21, 22 voisivat kuulua pareittain myös

Claims (8)

10 Patenttiväätimuk set

1. Menetelmä siroteaineen esilämmittämisel· ta annettavaan esilämmityslämpotilaan valmistetta 5 materiaalilevyjä kuumapuristamalla sirotemassamatl vatoimisessa puristimessa tai vaihepuristimessa sesti lastujen esilämmittämiseksi lastulevyjen i sen yhteydessä, ja johon kuuluu menetelmävaiheet 1.1 esilämmitys toteutetaan ilmastoidulla 10 lä, joka koostuu ilmasta ja vesihöyrystä, ja jc siroteaineen läpi, 1.2 siroteaineen läpi virtaavalla nesteell lainen lämpötila, joka on kastepiste-erotuksen ve keampi kuin kastepiste, 15 1.3 toisaalta nesteen määrävirta, toisaal piste ja lisäksi kastepiste-erotus valitaan si lämmitetyn siroteaineen ennalta annettu esilämm: tila säätyy kohdalleen, jolloin siroteaineessa tapahtuva vesihöyry 20 saatio on otettava mukaan, ja jolloin lämmitetyn neen kosteus säädetään tarvittaessa lisämenetelmä ·*·β· teillä. * e ;\\ 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menete • * loin nesteen lämpötila on yli 90 °C, ensi si !. f 25 100 °C. * e * * * ‘ 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen r • * · **|/ jolloin nesteen suhteellinen ilmankosteus on a • · · ensi sijassa alle 30 %.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukai • » · 30 telmä, jolloin siroteaineessa tapahtuva vesihöyry «·· ϊ i saatio on otettava mukaan siten, että siroteainee 11

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaii telmä, jolloin lämmitetyn siroteaineen kosteus ί siten, että siroteaine ennen sen viemistä keksi kaiseen menetelmään saatetaan kuivausprosessiin, 5 loin tämän avulla sisäänvientikosteutta vähennet lämmityksen yhteydessä syntyvän vesihöyryn kondei suhteutettuna.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaii telmä, jolloin lämmitetyn siroteaineen kosteus ; 10 siten, että liimausta varten olevassa liimassa c siosuus vähennetään suhteutettuna esilämmityksesi vän vesihöyryn kondensaattiin.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaii telmä, jolloin lämmitetyn siroteaineen kuivaus 15 taan ilmasta ja vesihöyrystä koostuvan kuivai avulla, jolla nesteellä on suunnilleen sama ke kuin sillä nesteellä, jolla esilämmitys on sue mutta jolla kuitenkin tämän nesteen suhteen on rd ti kohotettu lämpötilaerotus.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaii telmä, jolloin lämmitettävä siroteaine muokataar tyksettä sirotemassamatoksi, ja jolloin sirotemc • * SV· saatetaan keskeytyksettä esilämmitykseen. • · JV. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetel * * ··.·, 25 loin sirotemassamaton esilämmitys ilmastoidulla i • * | I tapahtuu syöttämällä tätä nestettä ylhäältä ja a] • · * **·.· 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen me • · a jolloin ilmastoitua nestettä syötetään samanaikad samassa kohtaa ylhäältä ja alhaalta sirotemase • · : 30 tai sirotemassamattokappaleille. *· *

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 muke 12