FI116011B - Menetelmä pienjänniteverkon viestinsiirtojärjestelmässä lähetyksen signaalitason vakioimiseksi syöttökaapelilla varustetussa kytkennässä - Google Patents

Description

116011 MENETELMÄ PIEN JÄNNITE VERKON VIESTINSURTOJÄRJESTELM ÄSSÄ LÄHETYKSEN SIGNAALITASON VAKIOIMISEKSI SYÖTTÖKAAPELILLA VARUSTETUSSA KYTKENNÄSSÄ 5 Yleisenä ongelmana viestinsiirrossa pienjänniteverkossa on lähetyssignaalin vaimeneminen syöttökaapelissa ja perille esim. sähköverkon vaihekiskoon pääsee vain murto-osa lähettimen lähetyssignaalista. Ongelma on erityisen paha syöttökaapelin ollessa pitkä ja impedanssin ollessa signaalitaajuuksilla hyvin pieni. Mm. tämä ongelma voi estää monien viestinsiirtojärjestelmien kaupallisen hyödyntämisen.

10

Keksintö poistaa em. ongelman eliminoimalla kytkentäkondensaattorin Cc ja verkkoon-syöttökaapelin Lw, Zw signaalia vaimentavan vaikutuksen. Näin sähköverkon vaihekiskoon saadaan standardin sallima maksimisignaali SFS-EN 50065-1: 122dBuV ja saadaan viestinsiirto pienjänniteverkossa tältä osin luotettavaksi myös pienillä verkkoimpedans-15 seilla Zload.

Kehittyneissäkin nykyteknisissä ratkaisuissa, joissa laitteen lähtöliittimessä lähetyssignaali on vakio ts. verkkoimpedanssista riippumaton, kytkentäkondensaattori Cc ja syöttökaape-li aiheuttavat lähetyssignaalin vaimenemisen. Tilanne on erityisen paha kun kuormituksena 20 toimiva verkko impedanssi on hyvin pieni.

* ] Kuviossa 1 on esitetty lähetyssignaalin vaimeneminen 3 m:n pituisella syöttökaapelilla.

Tällöin vaimennus on noin 7 dB mutta syöttökaapelin pituuden ollessa esim. 10 m on ', vaimennus peräti 14 dB (1/5-jännite) verkkoimpedanssin kuormitusimpedanssin Zload , ··, 25 ollessa 1 ohm.

Keksinnön lohkokaavio on esitetty Kuviossa 2. Lohko 10 on käyttöjännitelähde varus-:' : tettuna vakio tai säädettävällä lähtöjännitteellä Us. Us on signaalivahvistimen 20 : käyttöjännite.

30

Tulosignaali Uin ( esim. alle 95 kHz, 95-125 kHz, 125-140 kHz tai 140-148,5 kHz) voi ;· ; olla sini- tai sakarasignaali amplitudiltaan esim. 5 Vpp. Tulosignaali viedään säädettävällä vahvistuksella tai tasonsäädöllä varustetun signaalivahvistimen 20 jälkeen Uqut ali- tai o 116011 kaistanpäästösuotimelle 40, jossa harmoniset (särö)signaalit suodatetaan pois perustaa-.juisesta signaalista. Suodatettu signaali Ufl viedään sitten sähköverkkoon kytkentäyk-sikölle 50 ja edelleen pienjännitesähköverkkoon L-N esim. 3 m:n pituisella syöttökaa-pelilla.

5

Vaihe-ja nollakiskon välistä sähköverkon impedanssia, kiskoimpedanssia kuvataan signaalitaajuuksilla kuormitusimpedanssilla ZloaD· Syöttökaapelin sarjaimpedanssia kuvataan impedanssilla Zw. Syöttökaapelin pituus on Lw· 10 Pistekatkoviivalla A on esitetty perinteinen käsitys lähettävästä laitteesta, jossa on läh-töliitin O viitenro. 51: L-N. Pistekatkoviivalla B on esitetty keksinnön mukainen laajennettu käsitys lähettävästä laitteesta. Tällöin syöttökaapeli kuuluu kiinteänä osana laitteeseen ja näin laajennetusti käsitetyn laitteen lähtöliitäntä on vaihe-ja nollakiskoon kytkettävät syöttökaapelin johtojen päät 1 - n. Syöttökaapelin pituus on oltava tunnettu, 15 kuten sen sähköiset ym. ominaisuudetkin.

Keksinnön perusidea on, että tietyn pituinen ia-tyyppinen svöttökaapeli Lw, Zw kuuluu kiinteänä osana lähettävään laitteeseen ja sähköverkon vaihe- ja nollakiskoon kytkettyjen johtojen päiden 1 - n välillä pidetään takaisinkytkennän avulla kiskojännite vakiona. Lä-20 hettävän laitteen lähtöliitäntä L-N on samalla vaihe-ja nollakiskoliitäntä. Näin vaihe-ja « I f » ;: nollakiskon välille syötettävä lähetyssignaalin Uload/Zload amplitudi Uload on vakio.

: Lähettimen ja liitäntäkaapelin muodostaman signaaligeneraattorin sisäinen generaattori- impedanssi saadaan tavallaan näin lähes arvoon 0 ohm jännitekiskoliitännässä mitattuna.

0 25

Keksintö ei ole ristiriidassa esim. standardin SFS-EN 50065-1 kanssa, koska signaa- » i t * · · : · ’ lijännite Uload jännitekiskossa ei missään olosuhteissa ole yli sallitun tason 122 dBuV.

1 *

Sama tulos saataisiin ilman keksintöäkin, jos syöttökaapelin pituus olisi esim. vain 10-20 * ·; ’ cm. Käytännössä se on yleensä kuitenkin mahdotonta.

30 J '· Toimintavaihtoehto 1 LOHKOT 60 ia 70 ’: ‘': Lohkon 70 sisältämän mikroprosessorin uP ohjaamana ennen varsinaista viestinsiirtoa lähettää signaalivahvistin 20 referenssitasoista signaalia lyhytaikaisesti, esim. 40 ms:n ajan 116011 sillä tavalla, että signaalivahvistin saa aina vakion ohjausjännitteensä Urc (RC= REFERENCE CONTROL) lohkon 70 näyte/ pito/ohjauslohkosta. Urc: n taso on sellainen, että kuormitusimpedanssin Zload = 50 ohm saataisiin esim. 3,56 Vpp:n suuruinen lähetyssignaali Uload· Ulc on pois toiminnasta.

5

Referenssisignaalin lähetyksen aikana kuormitusimpedanssi (sähköverkon kiskoimpe-danssi) Zload on se, mikä sillä hetkellä sattuu olemaan. Lohko 60 mittaa lähetyssig-naalin Ua lohkosta 20, Ub lohkosta 40 tai Uc lohkosta 50 ja Ud lohkosta 50. Lähetys-signaalijännite Ua, Ub, tai Uc on sitä pienempi mitä pienempi on Z load· Signaalimuun-10 tajan Te lohkossa 50 ensiövirta Ie mitataan mittaamalla sarja vastuksen R= 0,5 ohm yli oleva signaalijännite Ud. Ie on sitä suurempi mitä pienempi on Zload.

Vaihtoehtoisesti edelliselle signaalivirran Ie sijasta voidaankin mitata signaalimuuntajan Te toisio virta Load, mikä kulkee kytkentäkondensaattorin Cc läpi syöttökaapelille ja 15 edelleen kuormitusimpedanssiin Zload- Mitattava signaalijännite Ud on verrannollinen signaalivirtaan Ie tai Iload- Jos mitataan Load mittaamalla Ud ja/tai Uc mitataan kytkentämuuntajan Te toisiopuolelta ennen tai jälkeen kytkentäkondensaattorin Cc, tarvitaan vielä erillinen kytkentäyksikkö signaalien Ud ja Uc kytkemiseksi lohkolle 60.

:* 20 Signaalijännite Ud voidaan lohkon 50 sijasta mitata vaihtoehtoisesti lohkosta 20 tai 40.

: * Signaalijännite Ud antaa tietoa signaali virrasta Load lähetystilanteessa.

• · ·

Ua:n,Ub:n tai Uc:n ja Ic:n välinen vaihekulma 0 riippuu Zload -'n vaihekulmasta ts. siitä missä määrin Zload on resistiivinen, kapasitiivinen tai induktiivinen. Lohko 60 sisältää 25 vaihe-eroilmaisimen ja signaalinkäsittelyelimiä ja rajusti häiriösuojausta. Lohkossa 60 : * ’ ’: lasketaan em. tietojen perusteella seuraavat suureet: . , ·. Z = Ua/Ic, Ub/Ic tai Uc/Ic ohm

Z/0 = Z

• t r , / 0 = (Ua, Ie tai Ub Ie tai Uc, Ie) *tii. 30 Impedanssi Z on eräänlainen virtuaalinen impedanssi, jonka itseisarvon Z perusteella ja vaihekulman 0 perusteella saadaan tietoa ZloaD;h itseisarvosta ja vaihekulmasta.

4 116011 .Lohkossa 60 muodostetaan mitattuun impedanssin Z ja vaihekulmaan 0 verrannolliset tasajännitteet Uz ja Uo, jotka viedään lohkoon 70 mikroprosessorille, joka muodostaa niistä Ulc -muistikartan avulla ohjausjännitteen ohjaamaan signaalivahvistimen 20 vah-5 vistusta tai tasoa sellaiseksi, että kuormitusimpedanssiin Zr oad saadaan tasoltaan vakio lähetyssignaali 3,56 Vpp eli 122 dBuV. Ulc säilyy lohkon 70 pitopiirissä kunnes n. 1-4 sekunnin kuluttua seuraavan uuden referenssi mittauksen määrittelemä uusi Ulc -arvo sen hävittää. (LO LEVEL CONTROL).

10 Kaiken kaikkiaan aina esimerkiksi 40 ms:n ajan laite lähettää tietyn referenssitason mukaista lähetyssignaalia esim. 1-4 s:n välein. Em. 40 ms:n aikana määritellään kuormitus-impedanssin Zload suuruuteen ja vaihekulmaan verrannollinen virtuaali-impedanssi Z = Z/0. jonka määrittämät suureet Uz ja Uo poimivat Ulc- muistikartasta niitä vastaavan Ulc - ohjausjännitteen signaalivahvistimen 20 lähtöjännitteen säätämiseksi sellaiseksi, että 15 lähetyssignaalin taso Uload on 3,56 Vpp ko. kuormitusimpedanssilla.

Vaihtoehtoisesti edellä esitetylle virtuaali-impedanssimenetelmälle (Z /01 voidaan signaalivahvistimen 20 ohjausjännite Ulc muodostaa pelkästään lähetyssignaalien Ua, Ub tai Uc ja Ud amplituditarkastelun avulla.

20 • · • · ....: Lähettävä laite signaalivahvistimesta 20 alkaen ja edeten ali- ja/tai kaistanpäästösuotimen . · ·. 40 ja sähköverkkoon kytkentälohkon 50 kautta syöttö kaapeli Ile ja edelleen lopulta kuor- : ’«.; mitusimpedanssiin Zload saakka sisältää kondensaattoreita, vastuksia pienoiskuristimia, : : muuntajan ja muita induktansseja ja kapasitansseja. Näin ollen erilaisilla kuormitusimpe- 25 danssin Zload arvoilla voidaan lähettävän laitteen eri pisteistä mitata amplitudiltaankin eri « » » • ·' suuruisia lähetyssignaaleja (Ua, Ub, Uc, Ud). Esim. kahden lähetyssignaalin, esim. Ub ja •;' ’ Ud amplitudikombinaatioiden perusteella voidaan päätellä kuormitusimpedanssin Zload

I I I

'··’·’ suuruus ja luonne. Kysymyksessä on amplitudimenetelmä virtuaali-impedanssimenetelmän vaihtoehtona.

Γ'*· 30 > ’ ' Kuvio 2: Keksinnön lohkokaavio ja Kuvio 6: Ulc - muistikartta. Ulc = Ulc (Z, 0).

5 116011

Kuviossa 1 on lähetyssignaalin vaimennus 3 m:n pituisella syöttökaapelilla.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön lohkokaavio.

Kuvio 3 esittää ensimmäisen käytännön sovelluksen keksinnöstä.

Kuvio 4 esittää toisen käytännön sovelluksen keksinnöstä.

5 Kuvio 5 esittää kolmannen käytännön sovelluksen keksinnöstä.

Kuvio 6 esittää Ulc -muistikartan.

Kuvio 7 esittää kiskojännitteen(ULOAD) takaisinkytkennässä kiskoimpedanssin (Zload) funktiona.

10 Kuvio 2: Keksinnön lohkokaavio ja Kuvio 6: Ulc - muistikartta. Ulc = Ulc (Z, 0). Ohjausjännitteellä Ulc voidaan lohkon 20 lisäksi tai vaihtoehtoisesti ohjata lohkoa 40 ja/tai lohkoa 10. Sama koskee myös ohjausjännitettä Urc-

Toimintavaihtoehto 2 (lohkot 80 ia 90t 15 Takaisinkytkentä otetaan vaihe- ja nollakiskosta (kiskojännite) Iload - »load kytkentä-yksikön 80 kautta ALC/AGC-lohkolle 90, jossa muodostetaan ohjaussignaali Ualc tai Uagc ohjaamaan signaalivahvistimen 20 tasoa tai vahvistusta sellaiseksi, että lähetys-signaalin taso Uload on vakio ts. riippumaton kuormitusimpedanssista Zload· 20 Ohjausjännite Ualc ja/tai Uagc voi ohjata lohkon 20 lisäksi tai vaihtoehtoisesti lohkoa • · · • · *··*! 40 ja/tai lohkoa 10.

• · f · · • · ; “. Sähköverkkoonkytkentäyksikkö 50 ja verkostakytkentäyksikkö 80 sisältävät galvaanisen i.. ' erotuksen tapauksessa kytkentämuuntajan Te ja Tee ja kytkentäkondensaattorin Cc ja 25 Ccc ja mahdollisesti muitakin komponentteja. Ns. suorassa kytkennässä, ei galvaanista • | * erotusta ole sähköverkosta ja kytkentäyksiköt 50 ja 80 voivat yksinkertaisimmillaan • t » · # * » :, > : sisältää vain kytkentäkondensaattorin Cc ja Ccc » • · • · · : * * i Käytännön sovellus keksinnöstä. Kuvio 3 .·!·. 30 . ·, : Kuviossa 3 on esitetty käytännön sovellus keksinnöstä. Toimintaperiaate on selostettu jo edellä. Ulc - muistikarttaan liittyen Kuvio 6, voidaan todeta, että siinä on esitetty 304 eri 6 116011 kuormitusimpedanssin Zload arvoa vastaavat signaalinvahvistimen ohjausjännitteen arvot Ulc, joilla saadaan siis vakio signaalin lähetysjännite Uload 3,56 Vpp eli 122 dBuV ko. kuormitusimpedanssiin. Impedanssien Zload lisäksi siinä on esitetty mitatun virtuaali-im-pedanssin Z = Z 0 arvot Z ja 0 muistipaikan osoitteina ja ko. muistipaikan sisältönä 5 Ulc -arvo. Virtuaali-impedanssiin Z vaikuttaa lohkon 50 lisäksi myös sitä edeltävä lohko 20 ja 40 sekä syöttökaapeli. Näin ollen virtuaali-impedanssi ei anna hyvää lineaarista kuvaa kuormitusimpedanssista Zload erityisesti vaihekulman 0 osalta. Tämä johtuu siitä, että signaalivahvistimesta 20 kuormitusimpedanssiin Zload on kuristimia, muuntaja, kondensaattoreita ja syöttökaapeli, joiden yhteisvaikutuksesta vaihevääristymiä tapahtuu 10 kuten myös erilaisten resonanssi-ilmiöiden takia. Keksinnön eräs nerokkuus on siinä, ettei sen em. seikoilla ole mitään merkitystä koska riittää, että virtuaali-impedanssi riippuu vain jollakin tavalla ZLOAD;sta ja syöttökaapelista ja saadaan vain jollakin tavalla toisistaan eroavia virtuaali-impedanssin Z arvoja Z ja 0 ja sitä kautta Ulc - muistikartan osoitteita Z ja 0. Asianomaiseen muistipaikkaan on sitten tallennettu sellainen signaalivahvistimen 15 ohjausjännitteen arvo Ulc, että sillä saadaan tilanteeseen sopiva signaalivahvistimen lähtö-jännite Uout ja vakio lähetyssignali (kiskosignaali) Uload ao. kuormitusimpedanssiin Zload· ., ‘ · * Keksintö toimii pistemäisillä taajuuksilla tai tietyllä taajuuskaistalla. Tarvitaan aina oma * · * · * ·' 20 ULC-muistikartta tarpeeksi kaukana toisistaan oleville taajuuksille tai taajuuskaistoille ja * » » * * eri syöttökaapeleille. Ellei virtuaali-impedanssi ole täsmälleen sama kuin muistikartan . jokin osoite, valitaan lähin tai sopivin osoite.

» ·

Ulc - muistikartassa voi olla enemmän tai vähemmänkin kuin 304 muistipaikkaa. Muisti-.:. 25 karttoja voidaan käytännössä tarvita kokonainen parvi. Jos käytetään tarpeeksi eri pituisia ; *". ja erityyppisiä syöttökaapeleita ja tarpeeksi kaukana toisistaan olevilla taajuuksilla tai • · < : taajuuskaistoilla, tarvitaan kutakin tapausta varten oma Ulc - muistikartta. Syöttökaapelin ....: pituus voi olla 3 m:n sijasta suurempikin, mutta silloin joudutaan signaalivahvistimen 20 Λ käyttöjännitettä mahdollisesti suurentamaan.

.O: 30 * » » Lähettimen komponenttien arvotoleranssien on oltava riittävän pieniä, tarkkuuskompo- 7 116011 nentteja tai sitten kullakin lähetinkokonaisuudella ohjelmoidaan Ulc - muistikartta erityisessä ohjelmointityö-pisteessä sarjatuotannossa yksilökohtaisesti. Tämä pätee tällejä seu-raavalle käytännön sovellukselle.

5 Toinen käytännön sovellus keksinnöstä. Kuvio 4.

Virtuaali-impedanssimenetelmän sijasta voidaan käyttää amplitudimenetelmää ohjaus-jännitteen Ulc synnyttämiseksi. Amplitudimenetelmässä voidaan kahden esim. Ub ja Ud signaalijännitteen amplitudin perusteella määrittää Ulc - muistikartasta Ulc = ULc(Ub, 10 Ud) ko. kuormitusimpedanssia Zload vastaava ohjausjännite Ulc, joka säätää signaa-livahvistimen lähtöjännitteen Uout sellaiseksi amplitudiltaan, että kiskosignaali Uimn/

Zload on tasoltaan vakio ts. 3,56 Vpp eli 122 dBuV. On mitattu varsin selviä eroja Ub:lle ja Ud:lle kun Zload = 1-50 ohm ja 0load = 0- ±90°: Ubmax-Ubmin = 6 Vpp ja Udmax-Udmin =310 mVpp/0,5ohm. Lähetyssignaalien Ub ja Ud amplitudi voidaan mitata A/D-15 muuntimella (10 ja 8 bittiä) referenssitasoisen 3,56 Vpp/50 ohm signaalin lähetyksen aikana esim. 40 ms/1 - 4 sek. A/D-muuntimelta saatu bittikuvio 10 + 8 bittiä, vastaa Ub:tä ja Ud:tä, voi toimia suoraan ULc-muistikartan Ulc = ULc(Ub, Ud) osoitteena, jonka osoitta-tamasta muistipaikasta saadaan tilanteeseen sopiva ohjausjännite Ulc signaalivahvistimelle •: * 20 pitopiirin välityksellä lohkossa 70. Ulc - muistikartasta valitaan lähin tai sopivin osoite : 20 ellei mitattu osoite ole täsmälleen sama. A/D-muuntimen sijasta voidaan käyttää kompa- ’: ’ · raattoriasteita lähetyssignaalien Ub ja Ud tasojen mittaamiseksi portaittain.

’; ’: Kuviossa 6 esitetty Ulc -muistikartta sopii tähänkin käytännön sovellukseen jos muisti paikkojen osoitekoordinaatit Z ja 0 muutetaan vastaavasti Ub:ksi ja Ud:ksi. Ulc = 25 ULC(Ub, Ud).

; Kolmas käytännön sovellus keksinnöstä. Kuvio 5.

Λ Kuviossa 7 on esitetty tämän käytännön sovelluksen lähetyssignaalitaso Uload (1) takai- : 30 sinkytkennällä ja ilman takaisinkytkentää Uload (2) kuormitusimpedanssin (kiskoim- koimpedanssin) Zload funktiona. Kuvio 7 esittää käytännön sovelluksen, kuvion 5, i 8 116011 lähetyssignaalitasot. Varsinaisen laitteen lähetyssignaali on Uw + ULOAD verkko-liittimessä (51) takaisinkytkennällä.

Ennestään tiedetään. että mitä pitempi on pienjänniteverkon viestinsiirtojäijestelmän lä-5 hettimen syöttökaapeli Lw, Z\y ja mitä pienempi on impedanssi signaalitaajuuksilla syöt-tökaapelin toisessa päässä (kuormitusimpedanssi eli kiskoimpedanssi) Zload niin sitä pienempi on lähetyssignaalin jännitetaso Uload·

Ennestään ei kuitenkaan tiedetä tehokasta keinoa em. seikkojen aiheuttaman signaalin 10 voimakkaan vaimenemisen eliminoimiseksi. Ongelma ei poistu sillä, että lähetin pystyy pitämään lähetyssignaalin tason vakiona lähtöliittimessään.

Toimintavaihtoehto 1: Lähetystilanteessa lähetetään lyhytaikaisesti, mutta toistuvasti tietyntasoista referenssisig-15 naalia ja sinä aikana mitataan lähettävän laitteen (laite + syöttökaapeli) eri pisteistä yksi tai useampi lähetyssignaali Ua,b,c... .Un, joiden amplitudien, vaihe-erojen, suhteiden, tulojen, summien ym. ominaisuuksien suoraan tai ohjaussignaalien avulla (lohkot 60 ja 70) säädetään lähettimen lähtösignaali sellaiseksi että kiskosignaalin Uload amplitudi Uload on vakio ts. kuormitusimpedanssista Zload riippumatonseuraavaanreferenssitasoiseensig-20 naalin lähetykseen saakka. Signaalit Ua - Un, Uz, U& Urc, Ulc, Ualc ja Uagc voivat olla jännitesignaaiin sijasta virtasignaaleja, taajuussignaaleja, koodi signaaleja, sähkökent-' ' täsignaaleja, magneettikenttäsignaaleja, optisia signaaleja, sähkömagneettisia signaaleja.

• · • * * ’· ’· Toimintavaihtoehto 2 • * ♦ * t 25 Lähetystilanteessa takaisinkytkentäsignaali otetaan suoraan kiskoimpedanssin Zload t;, navoista tai läheltä napoja (yleensä vaihe- ja nollakiskosta). Takaisinkytkntäsignaali , · ·, tuodaan verkostakytkentäyksikölle 80 erillisillä johtimilla edelleen ALC/AGC-lohkolle 90, . * , jossa synnytettävä ohjausjännite Ualc ja/tai Uagc viedään ohjaamaan lohkon 20, 40 ja/tai • t * ....: 10 lähtösignaali tai -jännite sellaiseksi, että kiskosignaalin Uload amplitudi Uload on 30 vakio tai lähes vakio.

Claims (3)

116011 PATENTTI VAATIMUKSET

1. Menetelmä pienjänniteverkon viestinsiirtojärjestelmässä lähetyksen signaalitason va-kioimiseksi svöttökaapelilla varustetussa viestinsiirrossa verkon jännitekiskolla, jossa me- 5 netelmässä kytkentälaitteet mainitun signaalitason vakioimiseksi käsittävät: -käyttöjän-nitelähteen (Us) signaalivahvistimelle, - signaalivahvistimen (20), - ali-tai kaistanpääs-tösuotimen (40), verkkoonkytkentäyksikön (50), - verkkoonsyöttökaapelin, pituus (Lw), sarjaimpedanssi (Zw), - lähetyssignaalien mittaus-ja käsittely-yksikön (60) muistipaikan määrittämiseksi, - elektronisen yksikön (70)Joka sisältää näyte-ja pitopiirin (S&H) ja 10 ohjauspiirit (CONTROL) ohjaussignaalin (Urc ja/tai Ulc) synnyttämiseksi (Ulc) - muis-tikartan avulla tai muulla tavalla tai muuntyyppisten signaalien avulla, tunnettu siitä, että menetelmässä varsinaisen laitteen tai verkkoonsyöttökaapelin (Lw) jostakin tai jois-takin pisteistä saatu takaisinkytkentäsignaali viedään langallisesta tai langattomana lähetyssignaalien mittaus- ja käsittely-yksikölle (60) ja edelleen näyte- ja pitopiirin 15 (S&H) tai vastaavan elimen ja ohjauselimen (CONTROL) prosessiyksikölle (70), minkä yksikön synnyttämä ohjaussignaali (Urc ) ja/tai (Ulc) viedään ohjaamaan lohkojen (10, 20, ja/tai 40) lähtösignaalia tai - jännitettä kuormitusimpedanssista (Zload) ja verkkoonsyöttökaapelin (Lw) sarjaimpedanssista (Zw) riippuvalla tavalla siten, että lähetyksen signaalitason (Uload) amplitudi (Uload) jännitekiskolla tai syöttökaapelin jossakin ; i * 20 pisteessä on vakio tai lähes vakio. • · · « · « ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että menetelmässä ·,,,* lähetetään lyhytkestoinen esim. 40 ms referenssilähetyssignaali verkkojännitekiskolle ja ’· sen takaisinkytkentäsignaalin avulla määritellään laaditulta (Ulc) - muistikartaltaoh- 25 jausjännite, jolla signaalivahvistimen (20) lähtöjännitetaso tulee ennalta määrättyyn ar-:v, voon (Uload)· f I

3. Menetelmä pienjänniteverkon viestinsiirtojärjestelmässä lähetyksen signaalitason va- »ti kioimiseksi syöttökaapelilla varustetussa viestinsiirrossa verkon jännitekiskolla tai syöttö-i 30 kaapelin jossakin pisteessä, jossa menetelmässä kytkentälaitteet mainitun signaalitason * , vakioimiseksi käsittävät: - käyttöjännitelähteen (Us) signaalivahvistimelle, - signaali- vahvistimen (20), - ali- tai kaistanpäästösuotimen (40), verkkoonkytkentäyksikön (50), 10 116011 - verkkoonsyöttökaapelin, pituus (Lw), saijaimpedanssi (Zw), - sähköverkostakytkentä-yksikön (80), - ALC/AGC-yksikön (90) ohjaussignaalien Ualc ja Uagc synnyttämiseksi, jolloin lohkojen (10, 20 ja/tai 40) lähtösignaalit tai -jännitteet ovat ohjattavissa ohjaussignaalilla Ualc ja/tai Uagc, tunnettu siitä, että menetelmässä kiskosignaali 5 tai verkkoonsyöttökaapelin (Lw) jostakin tai joistakin pisteistä takaisinkytkentäsignaali viedään langallisena tai langattomasti sähköverkostakytkentäyksikön (80) avulla (ALC/ AGC) yksikölle (90) ohjaussignaalien synnyttämiseksi, joilla ohjataan lohkojen (10, 20 ja/tai 40) lähtösignaalia tai -jännitettä kuormitusimpedanssista (Zload) ja verkkoonsyöt-tökaapelista, pituus (Lw) ja saijaimpedanssi (Zw), riippuvalla tavalla siten, että lähetyk-10 sen signaalitason amplitudi (Uload) jännitekiskolla tai verkkoonsyöttökaapelin jossakin pisteessä on vakio tai lähes vakio.