FI115938B - Laite ja menetelmä koodien sisällyttämiseksi audiosignaaleihin ja niiden dekoodaus - Google Patents

Laite ja menetelmä koodien sisällyttämiseksi audiosignaaleihin ja niiden dekoodaus Download PDF

Info

Publication number
FI115938B
FI115938B FI963827A FI963827A FI115938B FI 115938 B FI115938 B FI 115938B FI 963827 A FI963827 A FI 963827A FI 963827 A FI963827 A FI 963827A FI 115938 B FI115938 B FI 115938B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
code
frequency
component
audio signal
components
Prior art date
Application number
FI963827A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI963827A (fi
FI963827A0 (fi
Inventor
Wendell D Lynch
James M Jensen
Michael M Perelshteyn
Sayed Hassan
Wayne Sabin
Robert B Graybill
Original Assignee
Arbitron Co
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=26915413&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI115938(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Priority claimed from US08/221,019 external-priority patent/US5450490A/en
Application filed by Arbitron Co filed Critical Arbitron Co
Publication of FI963827A0 publication Critical patent/FI963827A0/fi
Publication of FI963827A publication Critical patent/FI963827A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI115938B publication Critical patent/FI115938B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H20/00—Arrangements for broadcast or for distribution combined with broadcast
    • H04H20/28—Arrangements for simultaneous broadcast of plural pieces of information
    • H04H20/30—Arrangements for simultaneous broadcast of plural pieces of information by a single channel
    • H04H20/31—Arrangements for simultaneous broadcast of plural pieces of information by a single channel using in-band signals, e.g. subsonic or cue signal
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H60/00—Arrangements for broadcast applications with a direct linking to broadcast information or broadcast space-time; Broadcast-related systems
    • H04H60/35—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users
    • H04H60/37—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users for identifying segments of broadcast information, e.g. scenes or extracting programme ID
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H60/00—Arrangements for broadcast applications with a direct linking to broadcast information or broadcast space-time; Broadcast-related systems
    • H04H60/35—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users
    • H04H60/38—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users for identifying broadcast time or space
    • H04H60/40—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users for identifying broadcast time or space for identifying broadcast time
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H60/00—Arrangements for broadcast applications with a direct linking to broadcast information or broadcast space-time; Broadcast-related systems
    • H04H60/35—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users
    • H04H60/38—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users for identifying broadcast time or space
    • H04H60/41—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users for identifying broadcast time or space for identifying broadcast space, i.e. broadcast channels, broadcast stations or broadcast areas
    • H04H60/44—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users for identifying broadcast time or space for identifying broadcast space, i.e. broadcast channels, broadcast stations or broadcast areas for identifying broadcast stations
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H60/00—Arrangements for broadcast applications with a direct linking to broadcast information or broadcast space-time; Broadcast-related systems
    • H04H60/35—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users
    • H04H60/45—Arrangements for identifying or recognising characteristics with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time, e.g. for identifying broadcast stations or for identifying users for identifying users
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H60/00—Arrangements for broadcast applications with a direct linking to broadcast information or broadcast space-time; Broadcast-related systems
    • H04H60/56—Arrangements characterised by components specially adapted for monitoring, identification or recognition covered by groups H04H60/29-H04H60/54
    • H04H60/58—Arrangements characterised by components specially adapted for monitoring, identification or recognition covered by groups H04H60/29-H04H60/54 of audio
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04K—SECRET COMMUNICATION; JAMMING OF COMMUNICATION
    • H04K1/00—Secret communication
    • H04K1/02—Secret communication by adding a second signal to make the desired signal unintelligible
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L27/00—Modulated-carrier systems
    • H04L27/10—Frequency-modulated carrier systems, i.e. using frequency-shift keying
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L27/00—Modulated-carrier systems
    • H04L27/26—Systems using multi-frequency codes
    • H04L27/30—Systems using multi-frequency codes wherein each code element is represented by a combination of frequencies
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H20/00—Arrangements for broadcast or for distribution combined with broadcast
    • H04H20/12—Arrangements for observation, testing or troubleshooting
    • H04H20/14—Arrangements for observation, testing or troubleshooting for monitoring programmes
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H60/00—Arrangements for broadcast applications with a direct linking to broadcast information or broadcast space-time; Broadcast-related systems
    • H04H60/09—Arrangements for device control with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time; Arrangements for control of broadcast-related services
    • H04H60/13—Arrangements for device control affected by the broadcast information
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H60/00—Arrangements for broadcast applications with a direct linking to broadcast information or broadcast space-time; Broadcast-related systems
    • H04H60/09—Arrangements for device control with a direct linkage to broadcast information or to broadcast space-time; Arrangements for control of broadcast-related services
    • H04H60/14—Arrangements for conditional access to broadcast information or to broadcast-related services
    • H04H60/17—Arrangements for conditional access to broadcast information or to broadcast-related services on recording information
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H60/00—Arrangements for broadcast applications with a direct linking to broadcast information or broadcast space-time; Broadcast-related systems
    • H04H60/61—Arrangements for services using the result of monitoring, identification or recognition covered by groups H04H60/29-H04H60/54
    • H04H60/63—Arrangements for services using the result of monitoring, identification or recognition covered by groups H04H60/29-H04H60/54 for services of sales
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04H—BROADCAST COMMUNICATION
    • H04H60/00—Arrangements for broadcast applications with a direct linking to broadcast information or broadcast space-time; Broadcast-related systems
    • H04H60/61—Arrangements for services using the result of monitoring, identification or recognition covered by groups H04H60/29-H04H60/54
    • H04H60/66—Arrangements for services using the result of monitoring, identification or recognition covered by groups H04H60/29-H04H60/54 for using the result on distributors' side

Description

115938
Laite ja menetelmä koodien sisällyttämiseksi audiosignaa-leihin ja niiden dekoodaus
Keksinnön ala 5 Esillä oleva keksintö liittyy laitteeseen ja mene telmiin, joilla sisällytetään koodeja audiosignaaleihin ja dekoodataan tällaisia koodeja.
Keksinnön tausta
Monia vuosia on jo ehdotettu tekniikoita, joilla 10 sekoitetaan koodeja audiosignaaleihin siten, että (1) koodit voidaan luotettavasti toistaa audiosignaaleista, ja että (2) koodit ovat kuulumattomia, silloin kun audiosignaalit toistetaan äänenä. Molempien päämäärien saavuttaminen on käytännön sovellusten kannalta oleellista. Esimer-15 kiksi radioasemat ja radio-ohjelmien tuottajat sekä ne, jotka tallentavat musiikkia julkista jakelua varten, eivät siedä kuultavissa olevien koodien sisällyttämistä ohjelmiinsa ja tallenteisiinsa.
Tekniikoita audiosignaalien koodaamiseksi on ehdo-20 tettu useita kertoja alkaen ainakin US-patentista nro 3 004 104, Hembrooke, annettu 10 lokakuuta 1961. Hembrooke esitti koodausmenetelmän, jossa kapean taajuuskaistan si- • I f *.t ; säitä valikoivasti poistettiin audiosignaalienergia sig- ! / naalin koodaamiseksi. Ongelmia tämän tekniikan kanssa tu- ; 25 lee, kun kohina tai signaalinvääristymä tuo uudelleen • energiaa kapealle taajuuskaistalle siten, että koodi peit-tyY* v · Toisessa menetelmässä, US-patentti nro 3 845 391,
Crosby, ehdotettiin kapean taajuuskaistan poistamista au- . : 30 diosignaalista ja koodin sijoittamista sinne. Tämä tek- : niikka ilmeisestikin kohtasi samoja ongelmia kuin Hembrooke, kuten todetaan US-patentissa nro 4 703 476,
Howard, joka, kuten patentissa mainitaan, annettiin yhtei- » * sesti Crosbyn patentin kanssa. Howardin patentti kuitenkin » » · 115938 2 pyrki vain parantamaan Crosbyn menetelmää poikkeamatta sen peruslähestymistavasta.
On myös ehdotettu binäärisignaalien koodausta hajottamalla binäärikoodit kautta koko audiokaistan ulottu-5 ville taajuuksille. Ongelmana tässä ehdotetussa menetelmässä on, että kun kooditaajuudet peittävät audiosignaali-komponentit puuttuvat, kooditaajuuksista voi tulla kuuluvia. Tämä menetelmä näin ollen luottaa koodien oletettuun kohinan kaltaiseen luonteeseen olettaen, että kuulijat 10 eivät välitä niiden läsnäolosta. Monissa tapauksissa tämä oletus ei kuitenkaan ole kelvollinen, esimerkiksi klassisen musiikin tapauksessa, joka sisältää osia, joissa on verrattain vähän audiosignaalisisältöä sisältäviä osia, tai puheessa olevien taukojen aikana.
15 On ehdotettu muuatta tekniikkaa, jossa kaksoisääni- monitaajuus (DTMF) -koodeja sijoitetaan audiosignaaliin. DTMF-koodit ovat tarkoitetut ilmaistavaksi taajuuksiensa ja kestojensa perusteella. Audiosignaaleja voidaan kuitenkin erehtyä pitämään DTMF-koodin jompanakumpana tai molem-20 pina ääninä siten, että ilmaisin joko hukkaa koodin esiintymän tai signaalikomponentteja pidetään erehdyksessä .. DTMF-koodina. Lisäksi huomautetaan, että kukin DTMF-koodi , sisältää äänen, joka on yhteinen toisen DTMF-koodin kans- ’; · sa. Näin ollen signaalikomponentti, joka vastaa eri DTMF- *·'·* 25 koodin ääntä, voi yhdistyä signaalissa samanaikaisesti : esiintyvän DTMF-koodin äänen kanssa aikaansaaden väärän ilmaisun.
: Keksinnön päämäärät Näin ollen esillä olevan keksinnön päämääränä on • 30 antaa koodaus- ja dekoodauslaite ja menetelmät, joilla päästään eroon edellä mainittujen ehdotettujen tekniikoiden haitoista.
: ’· ; Esillä olevan keksinnön jatkopäämääränä on antaa koodauslaite ja menetelmät, joilla sisällytetään audiosig-: ; 35 naaleihin koodeja siten, että ääninä koodit ovat ihmiskor- 115938 3 valle kuulumattomia mutta voidaan luotettavasti ilmaista dekoodauslaitteella.
Esillä olevan keksinnön jatkopäämääränä on antaa koodauslaite ja menetelmät, joilla luotettavasti palaute-5 taan audiosignaaleissa olevat koodit.
Keksinnön yhteenveto
Esillä olevan keksinnön ensimmäisen piirteen mukaan laite ja menetelmät, joilla sisällytetään koodi, jolla on ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, 10 jolla on useita audiosignaalitaajuuskompenentteja, sisältävät välineet ja askeleet: arvioidaan ensimmäisen joukon useita audiosignaalitaajuuskomponentteja kyky peittää ainakin tuo yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, jotta saataisiin ensimmäinen peittoarviointi; arvioidaan toi-15 sen joukon useita audiosignaalitaajuuskomponentteja, jotka poikkeavat ensimmäisen ryhmän komponenteista, kyky peittää tuo yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, jotta saataisiin toinen peittoarviointi; annetaan tuolle ainakin yhdelle kooditaajuuskomponentille amplitudi perustuen en-20 simmäisestä ja toisesta peittoarvioinneista valittuun peittoarviointiin; ja sisällytetään ainakin tuo yksi koo-;·. ditaajuuskomponentti audiosignaaliin.
. Esillä olevan keksinnön erään piirteen mukaan lai- te, jolla sisällytetään koodi, jolla on ainakin yksi koo-25 ditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, jolla on useita : ·* audiosignaalitaajuuskompenentteja, sisältää: digitaalisen *:.* tietokoneen, jolla on tulo audiosignaalin vastaanottama- v · seksi, digitaalisen tietokoneen ollessa ohjelmoitu arvioi maan usean audiosignaalitaajuuskomponentin ensimmäisen ja : : : 30 toisen ryhmän vastaavat kyvyt peittää ainakin tuo yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, jotta saataisiin . vastaavat ensimmäinen ja toinen peittoarviointi, usean audiosignaalitaajuuskomponentin toisen ryhmän poiketessa • 9 ensimmäisestä ryhmästä digitaalisen tietokoneen ollessa : : : 35 edelleen ohjelmoitu antamaan amplitudi ainakin tuolle yh- 115938 4 delle kooditaajuuskomponentille perustuen ensimmäisestä ja toisesta peittoarvioinnista valittuun arviointiin; ja välineet, joilla sisällytetään ainakin tuo yksi kooditaa-juuskomponentti audiosignaaliin.
5 Esillä olevan keksinnön jatkopiirteen mukaan laite ja menetelmät, joilla sisällytetään koodi, jolla on useita kooditaajuuskomponentteja, audiosignaaliin, jolla on useita audiosignaalitaajuuskompenentteja, usean kooditaajuus-komponentin sisältäessä ensimmäisen kooditaajuuskomponen-10 tin, jolla on ensimmäinen taajuus, ja toisen kooditaajuus-komponentin, jolla on toinen taajuus, joka on eri kuin ensimmäinen taajuus, sisältävät välineet ja askeleet: arvioidaan ainakin yhden useista audiosignaalitaajuuskompo-nenteista kyky peittää ensimmäisen taajuuden omaava koodi-15 taajuuskomponentti ihmiskuulolta, jotta saataisiin ensim mäinen vastaava peittoarviointi; arvioidaan ainakin yhden useista audiosignaalitaajuuskomponenteista kyky peittää toisen taajuuden omaava kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, jotta saataisiin toinen vastaava peittoarviointi; 20 annetaan ensimmäiselle kooditaajuuskomponentille vastaava amplitudi perustuen ensimmäiseen vastaavaan peittoarvioin-tiin ja annetaan toiselle kooditaajuuskomponentille vas-: taava amplitudi perustuen toiseen vastaavaan peittoar- ‘ viointiin; ja sisällytetään useat kooditaajuuskomponentit ; 25 audiosignaaliin.
* * · • Esillä olevan keksinnön vielä erään piirteen mukaan laite, jolla sisällytetään koodi, jolla on useita koodi-v ’ taajuuskomponentteja, audiosignaaliin, jolla on useita audiosignaalitaajuuskompenentteja, usean kooditaajuuskom-l I | 30 ponentin sisältäessä ensimmäisen kooditaajuuskomponentin, jolla on ensimmäinen taajuus, ja toisen kooditaajuuskompo-. \ nentin, jolla toinen taajuus, joka on eri kuin ensimmäinen taajuus, sisältää: digitaalisen tietokoneen, jolla on tulo ; audiosignaalin vastaanottamiseksi digitaalisen tietokoneen :35 ollessa ohjelmoitu arvioimaan ainakin yhden useista audio- 115938 5 signaalitaajuuskomponenteista kyky peittää ensimmäisen taajuuden omaava kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, jotta saataisiin vastaava ensimmäinen peittoarviointi, ja arvioimaan ainakin yhden useista audiosignaalitaajuuskom-5 ponenteista kyky peittää toisen taajuuden omaava kooditaa-juuskomponentti ihmiskuulolta, jotta saataisiin vastaava toinen peittoarviointi digitaalisen tietokoneen ollessa edelleen ohjelmoitu antamaan vastaava amplitudi ensimmäiselle kooditaajuuskomponentille perustuen ensimmäiseen 10 vastaavaan peittoarviointiin, ja antamaan vastaava amplitudi toiselle kooditaajuuskomponentille perustuen toiseen vastaavaan peittoarviointiin, ja välineet, joilla sisällytetään useat kooditaajuuskomponentit audiosignaaliin.
Esillä olevan keksinnön vielä erään jatkopiirteen 15 mukaan laite ja menetelmät, joilla sisällytetään koodi, jolla on ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, jolla on useita audiosignaalitaajuuskomponentte-ja, sisältävät vastaavasti välineet ja askeleet: arvioidaan ainakin yhden useista audiosignaalitaajuuskomponen-20 teista ensimmäisen audiosignaalivälin sisällä audiosignaalin aikaskaalassa, kun se tuotetaan äänenä vastaavan en-;·. simmäisen aikavälin sisällä, kyky peittää ainakin tuo yksi ; kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, kun se tuotetaan äänenä toisen aikavälin aikana, joka vastaa toista audio-,! ; 25 signaaliväliä, jota on siirretty ensimmäisestä audiosig- * ; naalivälistä, jotta saataisiin ensimmäinen peittoarvioin- ti, annetaan amplitudi ainakin tuolle yhdelle kooditaa-V ’ juuskomponentille perustuen ensimmäiseen peittoarvioin tiin; ja sisällytetään ainakin tuo yksi kooditaajuuskompo-;j I 30 nentti audiosignaalin osaan toisen audiosignaalivälin si s’säilä.
. \( Esillä olevan keksinnön vielä erään piirteen mukaan t * t laite, jolla sisällytetään koodi, jolla on ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, jolla on useita ' 35 audiosignaalitaajuuskomponentteja, sisältää: digitaalisen
5 I
6 11 S 5 3 8 tietokoneen, jolla on tulo audiosignaalin vastaanottamiseksi, digitaalisen tietokoneen ollessa ohjelmoitu arvioimaan ainakin yhden useista audiosignaalitaajuuskomponen-teista ensimmäisen audiosignaalivälin sisällä, audiosig-5 naalin aikaskaalassa, kun se tuotetaan äänenä vastaavan ensimmäisen aikavälin sisällä, kyky peittää ainakin tuo yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, kun se tuotetaan äänenä toisen välin aikana, joka vastaa toista au-diosignaaliväliä, jota on siirretty ensimmäisestä audio-10 signaalivälistä, jotta saataisiin ensimmäinen peittoar-viointi; digitaalisen tietokoneen ollessa edelleen ohjelmoitu antamaan amplitudi ainakin tuolle yhdelle kooditaa-juuskomponentille perustuen ensimmäiseen peittoarvioin-tiin; ja välineet, joilla sisällytetään ainakin tuo yksi 15 kooditaajuuskomponentti audiosignaalin osaan toisen audiosignaalivälin sisällä.
Esillä olevan keksinnön vielä erään jatkopiirteen mukaan laite ja menetelmät, joilla sisällytetään koodi, jolla on ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosig-20 naaliin, jolla on useita audiosignaalitaajuuskomponentte- ja, sisältävät vastaavasti välineet ja askeleet: tuotetaan ensimmäinen tonaalisignaali, joka edustaa oleellisesti \ . ensimmäistä yksittäistä komponenttia useasta audiosignaa- • I · litaajuuskomponentista; arvioidaan ensimmäisen yksittäisen 25 signaalin useasta audiosignaalitaajuuskomponentista kyky : *' peittää ainakin tuo yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuu- lolta ensimmäisen tonaalisignaalin perusteella, jotta saa- ν’ : täisiin ensimmäinen peittoarviointi; annetaan amplitudi ainakin tuolle yhdelle kooditaajuuskomponentille perustuen : : : 30 ensimmäiseen peittoarviointiin; ja sisällytetään ainakin » » · * tuo yksi kooditaajuuskomponentti audiosignaaliin.
, Esillä olevan keksinnön erään piirteen mukaan lai- * te, jolla sisällytetään koodi, jolla on ainakin yksi koo- ‘ ’ ditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, jolla on useita :Y: 35 audiosignaalitaajuuskompenentteja, sisältää: digitaalisen 115938 7 tietokoneen, jolla on tulo audiosignaalin vastaanottamiseksi, digitaalisen tietokoneen ollessa ohjelmoitu tuottamaan ensimmäinen tonaalisignaali, joka edustaa oleellisesti ensimmäistä yksittäistä komponenttia useasta audiosig-5 naalitaajuuskomponentista, ja arvioimaan ensimmäisen yksittäisen signaalin kyky peittää ainakin tuo yksi koodi-taajuuskomponentti ihmiskuulolta perustuen ensimmäiseen tonaalisignaaliin, jotta saataisiin ensimmäinen peittoar-viointi digitaalisen tietokoneen ollessa edelleen ohjel-10 moitu antamaan amplitudi ainakin tuolle yhdelle kooditaa-juuskomponentille perustuen ensimmäiseen peittoarvioin-tiin; ja välineet, joilla sisällytetään ainakin tuo yksi kooditaaj uuskomponentti audiosignaaliin.
Esillä olevan keksinnön vielä erään piirteen mukaan 15 laitteet ja menetelmät, joilla ilmaistaan koodi koodatussa audiosignaalissa koodatun audiosignaalin sisältäessä useita audiosignaalitaajuuskomponentteja ja ainakin yhden koodi taa juuskomponentin, jossa amplitudi ja audiotaajuus on valittu siten, että ainakin yksi useista audiosignaalitaa-20 juuskomponenteista peittää kooditaajuuskomponentin ihmis kuulolta; sisältävät vastaavasti välineet ja askeleet: muodostetaan tuon ainakin yhden kooditaa juuskomponentin . odotettu koodiamplitudi koodatun audiosignaalin perusteel- 'la; ja ilmaistaan koodatussa audiosignaalissa oleva koodi-25 taaj uuskomponentti perustuen sen odotettuun koodiamplitu- : ** diin.
Esillä olevan keksinnön vielä erään jatkopiirteen v * mukaan ohjelmoitu digitaalinen tietokone on varustettu ilmaisemaan koodi koodatussa audiosignaalissa koodatun : : : 30 audiosignaalin sisältäessä useita audiosignaalitaajuuskom- ponentteja ja ainakin yhden kooditaa juuskomponentin, jossa , amplitudi ja audiotaajuus on valittu siten, että ainakin ;·/ yksi useista audiosignaalitaajuuskomponenteista peittää kooditaa juuskomponentin ihmiskuulolta; digitaalisen tieto-: ; : 35 koneen sisältäessä: syötön koodatun audiosignaalin vas- 115938 8 taanottamiseksi; prosessorin, joka on ohjelmoitu muodostamaan tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin odotetun koodiamplitudin koodatun audiosignaalin perusteella ilmaisemaan koodatussa audiosignaalissa olevan kooditaajuuskom-5 ponentin perustuen sen odotettuun koodiamplitudiin; ja lähdön kytkettynä prosessorin kanssa ilmaistun koodilähtö-signaalin antamiseksi.
Esillä olevan keksinnön erään piirteen mukaan laite ja menetelmät, joilla ilmaistaan koodi koodatussa audio-10 signaalissa, kun koodatussa audiosignaalissa on joukko taajuuskomponentteja mukaan lukien useita audiosignaali-taajuuskomponentteja ja ainakin yksi kooditaajuuskompo-nentti, jolla on ennalta määrätty audiotaajuus ja ennalta määrätty amplitudi, jotta voitaisiin erottaa tuo ainakin 15 yksi kooditaajuuskomponentti useista audiosignaalitaajuus-komponenteista, sisältävät vastaavasti välineet ja askeleet: määritetään koodatun audiosignaalin taajuuskomponen-tin amplitudi audiotaajuuksien ensimmäisellä alueella, joka sisältää tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin 20 ennalta määrätyn audiotaajuuden; muodostetaan kohina-amplitudi audiotaajuuksien ensimmäiselle alueelle; ja ilmais-;·, taan tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin läsnäolo ]·_ . audiotaajuuksien ensimmäisellä alueella perustuen tuon alueen muodostettuun kohina-amplitudiin ja siinä olevan * * · ; 25 taajuuskomponentin määritettyyn amplitudiin.
• ;* Esillä olevan keksinnön jatkopiirteen mukaan digi- ' taalinen tietokone, joka on varustettu ilmaisemaan koodi ·.· · koodatussa audiosignaalissa, kun koodatussa audiosignaa lissa on joukko taajuuskomponentteja mukaan lukien useita : : j 30 audiosignaalitaajuuskomponentteja ja ainakin yksi koodi- taajuuskomponentti, jolla on ennalta määrätty audiotaajuus . ja ennalta määrätty amplitudi, jotta voitaisiin erottaa tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti useista audiosig-naalitaajuuskomponenteista, sisältää: syötön koodatun au-35 diosignaalin vastaanottamiseksi, prosessorin, joka on kyt- 115938 9 ketty tuloon koodatun audiosignaalin vastaanottamiseksi ja joka on ohjelmoitu määrittämään koodatun audiosignaalin taajuuskomponentin amplitudi audiotaajuuksien ensimmäisellä alueella, joka sisältää tuon ainakin yhden kooditaa-5 juuskomponentin ennalta määrätyn audiotaajuuden; prosesso rin ollessa edelleen ohjelmoitu muodostamaan kohina-amplitudi audiotaajuuksien ensimmäiselle alueelle ja ilmaisemaan tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin läsnäolo audiotaajuuksien ensimmäisellä alueella perustuen tuon 10 alueen muodostettuun kohina-amplitudiin ja siinä olevan taajuuskomponentin määritettyyn amplitudiin; prosessorin pystyessä tuottamaan koodilähtösignaalin tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin ilmaistun läsnäolon perusteella; ja prosessoriin kytketyn lähtöliittimen koodisignaalin 15 antamiseksi siitä.
Esillä olevan keksinnön vielä erään jatkopiirteen mukaan laite ja menetelmät, joilla koodataan audiosignaali, sisältävät vastaavasti laitteet ja välineet: synnytetään koodi, joka sisältää useita kooditaajuuskomponentti-20 ryhmiä kunkin näistä kooditaajuuskomponenttiryhmistä edustaessa vastaavasti erilaista koodisymbolia ja sisältäessä :·. useita vastaavasti erilaisia kooditaaj uuskomponentte ja .·. ; kooditaajuuskomponenttiryhmien kooditaajuuskomponenttien ’ / muodostaessa komponenttiryppäitä, jotka ovat taajuusava- .11 25 ruudessa erillään toisistaan, kun kullakin komponenttiryp- * ; päällä on vastaavasti ennalta määrätty taajuusalue ja sen sisältäessä yhden taajuuskomponentin kustakin kooditaa-v ’ juuskomponenttiryhmästä, jotka osuvat sen vastaavan ennal ta määrätyn taajuusalueen sisään, kun komponenttiryppäät, 1 ; j 30 jotka ovat vierekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisistaan vastaavien taajuusmäärien verran kunkin vastaa-. van komponenttiryppään ennalta määrätyn taajuusalueen ol- '11,' lessa pienempi kuin taajuusmäärät, jotka erottavat vastaa- ;* van komponenttiryppään viereisistä komponenttiryppäistä; 35 ja yhdistetään koodi audiosignaalin kanssa.
ίο 115938
Esillä olevan keksinnön vielä muun piirteen mukaan digitaalinen tietokone, jolla koodataan audiosignaali, sisältää: syötön audiosignaalin vastaanottamiseksi, prosessorin, joka on ohjelmoitu synnyttämään koodi, joka si-5 sältää useita kooditaajuuskomponenttiryhmiä kunkin näistä kooditaajuuskomponenttiryhmistä edustaessa vastaavasti erilaista koodisymbolia ja sisältäessä useita vastaavasti erilaisia kooditaajuuskomponentteja kooditaajuuskomponent-tiryhmien kooditaajuuskomponenttien muodostaessa kompo-10 nenttiryppäitä, jotka ovat taajuusavaruudessa erillään toisistaan, kun kullakin komponenttiryppäällä on vastaavasti ennalta määrätty taajuusalue ja sen sisältäessä yhden taajuuskomponentin kustakin kooditaajuuskomponentti-ryhmästä, jotka osuvat sen vastaavan ennalta määrätyn taa-15 juusalueen sisään, kun komponenttiryppäät, jotka ovat vierekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisistaan vastaavien taajuusmäärien verran kunkin vastaavan komponent-tiryppään ennalta määrätyn taajuusalueen ollessa pienempi kuin taajuusmäärät, jotka erottavat vastaavan komponentti-20 ryppään viereisistä komponenttiryppäistä; ja välineet, joilla yhdistetään koodi audiosignaalin kanssa.
Yllä mainitut ja muut keksinnön päämäärät, piirteet : ja edut tulevat ilmeisiksi seuraavasta keksinnön tiettyjen I edullisten toteutusten yksityiskohtaisesta kuvauksesta, .1 25 joka tulee lukea yhdessä oheisten piirustusten kanssa, ’ ; jotka muodostavat osan kuvauksesta ja joissa vastaavat ' elementit on merkitty samoilla viitenumeroilla piirustus- v ' ten useissa näkymissä.
Piirustusten lyhyt kuvaus | 30 Kuvio 1 on toiminnallinen lohkokaavio kooderista esillä olevan keksinnön erään piirteen mukaan; . kuvio 2 on toiminnallinen lohkokaavio digitaalisesti.’ ta kooderista esillä olevan keksinnön erään toteutuksen f mukaan; 115938 11 kuvio 3 on lohkokaavio koodausjärjestelmästä käytettäväksi analogiamuodossa syötettyjen audiosignaalien koodauksessa; kuvio 4 antaa spektrikaavioita, joita käytetään 5 havainnollistamaan eri datasymbolien taajuussisältöä koodattaessa kuvion 3 toteutuksella; kuviot 5 ja 6 ovat toiminnallisia lohkokaavioita, joita käytetään havainnollistamaan kuvion 3 toteutuksen toimintaa; 10 kuviot 7A - 7C ovat vuokaavioita, jotka havainnol listavat kuvion 3 toteutuksessa käytettävää ohjelmistoru-tiinia; kuviot 7D ja 7E ovat vuokaavioita, jotka havainnollistavat kuvion 3 toteutuksessa käytettävää vaihtoehtoista 15 ohjelmistorutiinia; kuvio 7F on piirros, joka havainnollistaa yhden äänen peittosuhteen lineaarista aproksimaatiota; kuvio 8 on lohkokaavio analogiapiiristöä käyttävästä kooderista; 20 kuvio 9 on lohkokaavio kuvion 8 toteutuksen paino- tuskertoimen määrityspiiristä; ;·. kuvio 10 on toiminnallinen lohkokaavio koodinpurka- , jasta esillä olevan keksinnön tiettyjen piirteiden mukaan; ! kuvio 11 on lohkokaavio koodinpurkajasta esillä 25 olevan keksinnön toteutuksen mukaan, jossa käytetään digi- • taalista signaaliprosessointia; ’•h* kuviot 12A ja 12B ovat vuokaavioita, joita käyte- v · tään kuvattaessa kuvion 11 koodinpurkajan toimintaa; kuvio 13 on toiminnallinen lohkokaavio koodinpurka-: 30 jasta esillä olevan keksinnön tiettyjen toteutusten mu- kaan; .kuvio 14 on lohkokaavio analogisen koodinpurkajan ;;/ toteutuksesta esillä olevan keksinnön mukaan; kuvio 15 on lohkokaavio kuvion 14 toteutuksen kom-35 ponentti-ilmaisimesta; ja 115938 12 kuviot 16 ja 17 ovat lohkokaavioita esillä olevan keksinnön mukaisesta toteutuksesta yhdistettynä järjestelmään, jolla tuotetaan arvioita laajalle levitetyn informaation yleisöstä.
5 Tiettyjen edullisten toteutusten yksityiskohtainen kuvaus
Koodaus
Esillä oleva keksintö toteuttaa tekniikoita, joilla sisällytetään koodeja audiosignaaleihin, jotta saataisiin 10 optimoitua todennäköisyys sille, että signaalista saadaan tarkasti palautettua koodeissa oleva informaatio samalla varmistaen, että koodit ovat ihmiskorvalle kuulumattomia, silloin kun koodattu audio toistetaan äänenä, myös silloin kun koodien taajuudet osuvat kuultavissa olevalle taajuus-15 alueelle.
Tarkastellaan ensiksi kuviota 1, jossa on esitetty toiminnallinen lohkokaavio esillä olevan keksinnön erään piirteen mukaisesta kooderista. Koodattava audiosignaali vastaanotetaan tuloliittimeen 30. Audiosignaali voi edus-20 taa esimerkiksi radiolla lähetettävää ohjelmaa, televisiolähetyksen audio-osaa tai musiikkiesitystä tai muuntyyp-;·. pistä audiosignaalia, joka on tarkoitus tallentaa jollain . tavoin. Tämän lisäksi audiosignaali voi olla yksityistä ! viestintää, kuten puhelinlähetys tai jonkin kaltainen hen- ; 25 kilökohtainen tallenne. Nämä ovat kuitenkin vain esimerk- * kejä esillä olevan keksinnön sovellettavuudesta eikä tar- koituksena ole rajoittaa keksinnön suoja-aluetta antamalla V ·' tällaisia esimerkkejä.
Kuten kuvion 1 toiminnallisessa lohkossa 34 on esi-: : : 30 tetty, vastaanotetun audiosignaalin yhden tai useamman : * * *: komponentin kyky peittää ääniä, joilla on taajuuksia, jot- . ka vastaavat audiosignaaliin lisättävää kooditaajuuskompo- *;;/ nenttia tai -komponentteja, arvioidaan. Moninkertaisia ar- viointia voidaan suorittaa yhdelle kooditaajuudelle, voi-35 daan suorittaa erillinen arviointi kullekin useista koodi- 115938 13 taajuuksista, voidaan suorittaa moninkertaisia arviointeja kullekin useista kooditaajuuksista, voidaan suorittaa yksi tai useampia yhteisiä arviointeja monelle kooditaajuudelle, tai voidaan toteuttaa yllä mainittujen yhden tai 5 useamman tavan yhdistelmä. Kukin arviointi suoritetaan perustuen yhden tai useamman peitettävän koodikomponentin taajuuteen ja audiosignaalikomponentin tai -komponenttien, joiden peittokykyä arvioidaan, taajuuteen tai taajuuksiin. Tämän lisäksi, jos koodikomponentti ja peittävä audiokom-10 ponentti tai -komponentit eivät osu oleellisesti samanaikaisille signaaliväleille, jolloin ne toistettaisiin äänenä merkittävästi erilaisilla aikaväleillä, peitettävän koodikomponentin tai -komponenttien ja peittävän ohjelma-komponentin tai -komponenttien signaaliväleissä olevien 15 erojen vaikutus otetaan myös huomioon.
Edullisesti tietyissä toteutuksissa moninkertaisia arviointeja suoritetaan kullekin koodikomponentille tarkastelemalla erikseen audiosignaalin eri osien kykyä peittää kukin koodikomponentti. Yhdessä toteutuksessa arvioi-20 daan kunkin useasta oleellisesti yksiäänisestä audiosig-naalikomponentista kyky peittää koodikomponentti perustuen audiosignaalikomponentin taajuuteen, sen "amplitudiin" . (tässä määriteltynä) ja ajoitukseen koodikomponentin suh- ; teen tällaista peittoa kutsuttaessa tässä "tonaalipeitok- : 25 si".
: * Termiä "amplitudi" käytetään tässä tarkoittamaan mitä tahansa signaaliarvoa tai -arvoja, joita voidaan : käyttää arvioitaessa peittokykyä, valittaessa koodikompo nentin kokoa, ilmaistaessa sen läsnäolo toistetussa sig-: 30 naalissa, tai muulla tavoin käytettynä, sisältäen arvoja, kuten signaalienergia, teho, jännite, virta, intensiteetti , ja paine, mitattuna joko absoluuttisesti tai suhteellisesti ti ja mitattuna joko hetkellisinä tai summa-arvoina. Ti- i t lanteen mukaan amplitudi voidaan mitata ikkunoituna keski-:Y: 35 arvona, aritmeettisena keskiarvona, integroimalla, juuri- 14 115938 keskiarvona, absoluuttisten tai suhteellisten erillisarvo-jen summana tai muutoin.
Muissa toteutuksissa, tonaalipeittoarviointien lisäksi tai niiden vaihtoehtona, arvioidaan audiosignaali-5 komponenttien, jotka ovat verrattain kapealla taajuuksien kaistalla riittävän lähellä annettua koodikomponenttia, kyky peittää komponentti (kutsutaan tässä "kapeakaista"-peitoksi). Vielä muissa toteutuksissa arvioidaan verrattain leveällä taajuuksien kaistalla olevien moninkertais-10 ten koodikomponenttien kyky peittää komponentti. Tarpeen tai tilanteen mukaan arvioidaan ohjelman audiokomponent-tien, jotka ovat annettua komponenttia tai komponentteja edeltävällä tai seuraavalla signaalivälillä, kyky peittää nämä ei-samanaikaisesti. Tämä arviointitapa on erityisen 15 hyödyllinen, kun annetulla signaalivälillä olevilla audio-signaalikomponenteilla ei ole tarpeeksi suuret amplitudit, jotta voitaisiin sallia riittävän suurten amplitudien koodikomponenttien lisääminen samalle signaalivälille siten, että ne olisivat erotettavissa kohinasta.
20 Kernaasti moninkertaisille koodikomponenteille ar vioidaan yhdistelmä kahdesta tai useammasta tonaalipeitto-kyvystä, kapeakaistapeittokyvyistä ja laajakaistapeittoky-\ . vyistä (ja tarpeen tai tilanteen mukaan ei-samanaikaisista > « t peittokyvyistä). Kun koodikomponentit ovat taajuudeltaan t;; 25 riittävän lähekkäisiä, erillisiä arviointeja ei tarvitse I k » : ·* suorittaa kullekin komponentille.
' Tietyissä muissa edullisissa toteutuksissa suorite- v · taan liukuva tonaalianalyysi erillisten tonaali-, kapea- kaista- ja laajakaista-analyysien sijasta, jolloin välte-! : : 30 tään tarve luokitella ohjelma-audio tonaaliksi, kapeakais- täiseksi tai laajakaistaiseksi.
,Kernaasti, kun arvioidaan peittokykyjen yhdistel-·;;/ mää, kukin arviointi antaa suurimman sallitun amplitudin
I I
’··’ yhdelle tai useammalle koodikomponentille siten, että ver- .35 tailemalla kaikkia suoritettuja arviointeja, jotka liitty- 115938 15 vät annettuun komponenttiin, voidaan komponentille valita suurin amplitudi, mikä varmistaa, että kukin komponentti voidaan joka tapauksessa peittää audiosignaalilla, kun se toistetaan äänenä, joten kaikista komponenteista tulee 5 ihmiskuulolle kuulumattomia. Maksimoimalla kunkin komponentin amplitudi todennäköisyys sille, että sen läsnäolo todetaan amplitudin perusteella, myös maksimoituu. Tietenkään ei ole oleellista, että käytetään suurinta mahdollista amplitudia, sillä välttämätöntä on vain, että dekoodaus 10 pystyy erottamaan riittävän suuren lukumäärän koodikompo-nentteja audiosignaalikomponenteista ja muusta kohinasta.
Arviointien tulokset annetaan, kuten kuvion 1 kohdassa 36 on esitetty, ja saatetaan koodigeneraattorin 40 käyttöön. Koodin generointi voidaan suorittaa millä tahan-15 sa useista eri tavoista. Yksi erityisen edullinen tekniikka antaa yksikäsitteisen kooditaajuuskomponenttien ryhmän kullekin useista datatiloista eli symboleista siten, että annetun signaalivälin aikana vastaavaa datatilaa edustaa sen kooditaajuuskomponenttien vastaava ryhmä. Tällä tavoin 20 audiosignaalikomponenttien interferenssi koodin ilmaisun kanssa vähenee, koska edullisesti suuressa prosenttimää-\ rässä signaalivälejä riittävän suuri lukumäärä koodikompo- ·. ; nentteja on ilmaistavissa huolimatta ohjelman audiosignaa-
Iin interferenssistä muiden komponenttien ilmaisemisen .! 25 kanssa. Tämän lisäksi peittoarviointien toteutusprosessi ’ ;* yksinkertaistuu, kun koodikomponenttien taajuudet tiede- t I · tään ennen niiden generointia.
·' ' Muita koodaustapoja voidaan myös toteuttaa. Esimer kiksi taajuussiirtoavainnus (FSK), taajuusmodulointi (FM), ;,· I 30 hyppy taajuus, hajaspektrikoodaus, sekä voidaan käyttää : edellä mainittujen yhdistelmää. Vielä muut koodausteknii- ; '.t kat, joita voidaan käyttää esillä olevaa keksintöä harjoi- tettaessa, tulevat ilmeisiksi tästä esityksestä.
> i ;· Koodattava data vastaanotetaan tuloon 42 koodigene- v’/ 35 raattorissa 40, joka vastaa tuottamalla yksikäsitteisen 115938 16 ryhmän kooditaajuuskomponentteja ja antamalla kullekin amplitudin perustuen lähdöstä 36 saatuihin arviointeihin. Näin tuotetut kooditaajuuskomponentit syötetään ensimmäiseen tuloon summauspiirissä 46, joka vastaanottaa koodat-5 tavan audiosignaalin toiseen tuloon. Piiri 46 lisää koodi-taajuuskomponentit audiosignaaliin ja antaa koodatun audiosignaalin lähtöliittimestä 50. Piiri 46 voi olla joko analoginen tai digitaalinen summauspiiri riippuen siihen syötettyjen signaalien muodosta. Summaustoiminto voidaan 10 toteuttaa myös ohjelmistolla, ja jos näin tehdään, digitaalista prosessoria, jota käytetään suorittamaan peitto-arviointi ja tuottamaan koodi, voidaan myös käyttää sum-maamaan koodi audiosignaalin kanssa. Yhdessä toteutuksessa koodi syötetään aika-avaruusdatana digitaalisessa muodossa 15 ja lisätään koodiin, joka on samalla tavoin esitettynä digitaalisena taajuusavaruusdatana. Useimmissa sovelluksissa summattu taajuusavaruusdata muunnetaan sitten aika-avaruusdataksi.
Seuraavasta nähdään, että peittoarviointi sekä koo-20 din tuottavat toiminnot voidaan toteuttaa joko digitaalisella tai analogisella prosessoinnilla tai digitaalisen ja analogisen prosessoinnin yhdistelmällä. Tämän lisäksi, i ta *, , vaikka audiosignaali voidaan vastaanottaa analogisessa ; / muodossa tuloliittimestä 30 ja lisätä koodikomponentteihin ’·'·* 25 analogisessa muodossa piirissä 46, kuten kuviossa 1 on - .* esitetty, vaihtoehtoisesti audiosignaali voidaan vastaan- otettaessa muuntaa digitaaliseen muotoon, lisätä koodikom-v * ponentteihin digitaalisessa muodossa ja antaa ulos joko digitaalisessa tai analogisessa muodossa. Esimerkiksi kun 30 signaali aiotaan tallentaa CD-levylle tai digitaaliselle audionauhalle, se voidaan antaa digitaalisessa muodossa, kun taas, jos se aiotaan lähettää tavanomaisella radio-: tai televisiolähetystekniikalla, se voidaan antaa analogi sessa muodossa.
115938 17
Tietyissä toteutuksissa vain yhden koodisymbolin koodikomponentit sisällytetään audiosignaaliin. Kuitenkin muissa toteutuksissa usean koodisymbolin komponentit sisällytetään samanaikaisesti audiosignaaliin. Esimerkiksi 5 tietyissä toteutuksissa yhden symbolin komponentit varaa-vat yhden taajuuskaistan ja toisen symbolin komponentit varaavat yhden taajuuskaistan samanaikaisesti. Vaihtoehtoisesti yhden symbolin komponentit voivat olla samalla kaistalla kuin toisen tai limittäisellä kaistalla, kunhan 10 niiden komponentit ovat erotettavissa esimerkiksi antamalla vastaavasti eri taajuudet tai taajuusvälit.
Digitaalisen kooderin toteutus on esitetty kuviossa 2. Tässä toteutuksessa analogisessa muodossa oleva audiosignaali vastaanotetaan tuloliittimeen 60 ja muunnetaan 15 digitaaliseen muotoon A/D-muuntimella 62. Digitoitu audiosignaali syötetään peittoarviointia varten, kuten lohko 64 toiminnallisesti osoittaa, jonka jälkeen digitoitu audiosignaali erotetaan taajuuskomponentteihin esimerkiksi nopealla Fourier-muunnoksella, aallokemuunnoksella tai muul-20 la aika-taajuus-avaruusmuunnoksella, tai muuten digitaalisella suodatuksella. Tämän jälkeen audiosignaalin taajuus-komponenttien peittokyvyt kiinnostavissa taajuuskohdissa \ . arvioidaan tonaalipeittokykynsä, kapeakaistapeittokykynsä i * i ; ja laajakaistapeittokykynsä osalta (ja jos välttämätöntä 25 tai tilanteen mukaan, ei-samanaikaisen peittokyvyn osal- * ·' ta). Vaihtoehtoisesti audiosignaalitaajuuskomponenttien peittokyvyt kiinnostavissa taajuuskohdissa arvioidaan liu-V * kuvalla tonaalianalyysillä.
Koodattava data vastaanotetaan tuloliittimeen 68 ja * 30 kullekin annettua signaaliväliä vastaavalle datatilalle * I I ♦ tuotetaan sen vastaava koodikomponenttien ryhmä, kuten , signaalin generoinnin toiminnallinen lohko 72 esittää, ja * ; · sille suoritetaan tason säätö, kuten on esitetty lohkossa 76, jonne syötetään myös asianomaiset peittoarvioinnit. 35 Signaaligenerointi voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttä- 115938 18 mällä hakutaulukkoa, johon on talletettu kukin koodikompo-nentti aika-avaruusdatana, tai talletetun datan interpoloinnilla. Koodikomponentit voivat olla joko pysyvästi talletettuja tai ne voidaan generoida kuvion 2 järjestelmä 5 alustettaessa ja tallettaa sitten muistiin, kuten RAM, annettavaksi ulos tilanteen mukaan liittimeen 68 vastaanotetun datan mukaan. Komponenttien arvot voidaan myös laskea hetkellä, jolloin komponentit generoidaan.
Tason säätö suoritetaan kullekin koodikomponentille 10 perustuen asianomaisiin peittoarviointeihin, kuten yllä selostettiin, ja koodikomponentit, joiden amplitudia on säädetty kuulumattomuuden varmistamiseksi, lisätään digitoituun audiosignaaliin, kuten summaussymboli 80 esittää. Riippuen ajasta, joka on välttämätön yllä mainittujen pro-15 sessien suorittamiseksi, saattaa olla toivottavaa viivästää digitoitua audiosignaalia, kuten kohdassa 82 on esitetty, muistissa olevan väliaikaisen tallennuksen avulla. Jos audiosignaalia ei viivästetä, sen jälkeen kun FFT ja peittoarviointi on suoritettu audiosignaalin ensimmäiselle 20 välille, amplitudisäädetyt koodikomponentit lisätään audiosignaalin toiselle välille, joka seuraa ensimmäistä ;.t väliä. Jos kuitenkin audiosignaalia viivästetään, amplitu- • f · \ , disäädetyt koodikomponentit voidaan sen sijaan lisätä en- • ' t ; ,* simmäiselle välille ja täten voidaan käyttää samanaikaista * t t 25 peittoarviointia. Tämän lisäksi, jos audiosignaalin osa * ) * • ·' ensimmäisen välin aikana antaa suuremman peittokyvyn koo- \,v dikomponentille, joka lisätään toisen välin aikana, kuin
* I I
v : audiosignaalin osa toisen välin aikana antaisi koodikom ponentille saman välin aikana, koodikomponentille voidaan :30 antaa amplitudi perustuen ensimmäisen välin audiosignaalin osan ei-samanaikaisiin peittokykyihin. Tällä tavoin voi-, daan arvioida sekä samanaikaiset ja ei-samanaikaiset peit- tokyvyt ja antaa optimaalinen amplitudi kullekin koodikom-1 >··' ponentille edullisemman arvioinnin perusteella.
. * > 115938 19
Tietyissä sovelluksissa, kuten yleisradiolähetys tai analoginen tallennus (kuten tavanomaiselle nauhakase-tille), digitaalisessa muodossa oleva koodattu audiosignaali muunnetaan analogiseen muotoon digitaali-analogia-5 muuntimella (DAC) 84. Kuitenkin tapauksessa, että signaali aiotaan lähettää tai tallentaa digitaalisessa muodossa, DAC 84 voidaan jättää pois.
Kuviossa 2 esitetyt erinäiset toiminnot voidaan toteuttaa esimerkiksi digitaalisella signaaliprosessorilla 10 tai henkilökohtaisella tietokoneella, työasemalla, päätie-tokoneella tai muulla digitaalisella tietokoneella.
Kuvio 3 on lohkokaavio koodausjärjestelmästä käytettäväksi koodattaessa analogisessa muodossa syötettäviä audiosignaaleja, kuten tavanomaisessa radiolähetysstudios-15 sa. Kuvion 3 järjestelmässä isäntätietokone 90, joka voi olla esimerkiksi henkilökohtainen tietokone, valvoo informaation, joka aiotaan koodata ja sisällyttää tuloliitti-meen 94 vastaanotettuun analogiseen audiosignaaliin, valinta ja generointia. Isäntäprosessoriin 90 on kytketty 20 näppäimistö 96 ja monitori 100, kuten CRT-monitori, siten että käyttäjä voi valita halutun sanoman koodattavaksi valitessaan monitorilla 100 näytettävästä saatavilla ole-. . vien sanomien valikosta. Tyypillinen lähetettävään audio- signaaliin koodattava sanoma voisi sisältää asema- tai 25 kanavatunnistusinformaatiota, ohjelma- tai segmentti-in- : *’ formaatiota ja/tai aikakoodin.
Kun haluttu sanoma on syötetty isäntäprosessoriin : 90, isäntä etenee antamaan sanoman symboleita edustavan datan digitaaliseen signaaliprosessoriin (DSP) 104, joka : : : 30 etenee koodaamaan kunkin isäntäprosessorilta 90 vastaan- ; otetun symbolin koodisignaalikomponenttien yksikäsitteisen . , ryhmän muotoon, kuten alla kuvataan. Yhdessä toteutuksessa isäntäprosessori synnyttää neljätilaisen datavirran, toisin sanoen datavirran, jossa kukin datayksikkö voi saada 35 yhden neljästä erillisestä datatilasta, joista kukin edus- 115938 20 taa yksikäsitteistä symbolia, mukaan lukien kaksi tahdistavaa symbolia, jotka on tässä nimetty "E:ksi" ja "S:ksi" ja kaksi sanomainformaatiosymbolia "l;ksi" ja "0;ksi", joista kumpikin edustaa vastaavaa binääritilaa. Ymmärre-5 tään, että voidaan käyttää mitä tahansa lukumäärää erillisiä datatiloja. Esimerkiksi kahden sanomainformaatiosymbo-lin sijasta kolme yksikäsitteistä symbolia voi edustaa kolmea datatilaa, mikä sallii vastaavasti suuremman määrän informaatioa siirtämisen annetun kokoisella datavirralla.
10 Esimerkiksi, kun ohjelmamateriaali edustaa puhetta, on edullista lähettää symbolia suhteellisesti pitemmän ajanjakson ajan kuin ohjelma-audion tapauksessa, jossa on oleellisesti enemmän jatkuvaa energiasisältöä, jotta otettaisiin huomion puheessa olevat luonnolliset tauot tai 15 aukot. Näin ollen, jotta varmistettaisiin, että informaation läpimeno on tässä tapauksessa riittävän suurta, mahdollisten sanomainformaatiosymbolien lukumäärää edullisesti lisätään. Symboleilla, jotka edustavat jopa viittä bittiä, symbolilähetyspituudet kaksi, kolme tai neljä sekun-20 tia antavat yhä suuremmat todennäköisyydet oikealle dekoodaukselle. Joissain tällaisissa toteutuksissa alkusymboli ;·. ("E") dekoodataan, (i) kun energia tämän symbolin FFT-koh- ,·, : dissa on suurin, (ii) keskimääräinen energia miinus ener- .* / gian keskipoikkeama tälle symbolille on suurempi kuin kes- 25 kimääräinen energia plus energian keskipoikkeama kaikille ’ ; muille symboleille, ja (iii) tämän symbolin energia-vas- taan-aika-käyrän muodolla on yleisesti kellomuoto, jonka V * huippu on symbolien välisellä aikarajalla.
Kuviossa 3 esitetyssä toteutuksessa, kun DSP 104 on ·, · 30 vastaanottanut annetun koodattavan sanoman symbolit, se vastaa synnyttämällä kullekin symbolille kooditaajuuskom-:[ ponenttien yksikäsitteisen ryhmän, jonka se syöttää läh töön 106. Tarkastellaan myös kuviota 4, jossa on annettu spektrikaaviot yllä kuvatun esimerkinomaisen dataryhmän 35 kullekin neljälle datasymbolille S, E, 0 ja 1. Kuten ku- 115938 21 viossa 4 on esitetty, tässä toteutuksessa symbolia S edustaa kymmenen kooditaajuuskomponentin “ f 10 yksikäsitteinen ryhmä, jotka on sijoitettu tasaisin taajuusvälein alueelle, joka ulottuu taajuusarvosta hieman suurempi kuin 5 2 kHz taajuusarvoon hieman alle 3 kHz. Symbolia E edustaa kymmenen kooditaajuuskomponentin fll ^20 toinen yksikäsitteinen ryhmä, jotka on sijoitettu taajuusspektriin tasaisin välein ensimmäisestä taajuusarvosta hieman suurempi kuin 2 kHz taajuusarvoon hieman alle 3 kHz, missä kullakin 10 koodikomponentilla fU ~ ^20 on yksikäsitteinen taajuusarvo, joka on erilainen kuin mikään muu saman ryhmän taajuusarvo sekä erilainen kuin mikään taajuuksista fx - f10. Symbolia 0 edustaa kymmenen kooditaajuuskomponentin f21 - f30 yksikäsitteinen ryhmä, jotka myös on asetettu tasaisin taajuus-15 välein arvosta hieman yli 2 kHz arvoon hieman alle 3 kHz, ja joista kullakin on yksikäsitteinen taajuusarvo, joka on erilainen kuin mikään muu taajuusarvo tässä samassa ryhmässä sekä erilainen kuin mikään taajuuksista f1 - f20· Lopuksi symbolia 1 edustaa kymmenen kooditaajuuskomponentin 20 f31 - f40 yksikäsitteinen ryhmä, jotka myös on asetettu ta saisin taajuusvälein arvosta hieman yli 2 kHz arvoon hie- ;·, man alle 3 kHz, siten että kullakin komponenteista f31 - f40 • * · ]· . on yksikäsitteinen taajuusarvo, joka on erilainen kuin ,* mikään muu taajuuskomponentti fl ^40 · Käyttämällä monin- ; 25 kertaisia kooditaajuuskomponentteja kullekin datatilalle siten, että kunkin tilan koodikomponentit ovat oleellises- ti erillään toisistaan taajuuden suhteen, kohinan esiinty-V · minen (kuten koodiin kuulumattomat audiosignaalikomponen- tit tai muu kohina) annetun datatilan minkä tahansa yhden ! : : 30 koodikomponentin annetulla yhteisellä ilmaisemiskaistalla häiritsee vähemmän todennäköisesti tuon datatilan jäljelle , jäävien komponenttien ilmaisemista.
Muissa toteutuksissa on edullista esittää symbolit moninkertaisilla taajuuskomponenteilla, esimerkiksi kymme-35 neliä koodiäänellä eli taajuuskomponentilla, jotka eivät 115938 22 ole tasaisesti jaetut taajuuksille ja joilla ei ole samaa siirtymää symbolista symboliin. Kun vältetään kokonaislu-kusuhde symbolin kooditaajuuksien välillä asettamalla äänet ryppäisiin, vähennetään taajuuksien välisen huojunnan 5 ja huonenollakohtien, toisin sanoen paikkojen, jossa huoneen seinistä tulevat kaiut häiritsevät oikeanlaista dekoodausta, vaikutusta. Seuraavat koodiäänitaajuuskompo-nenttien ryhmät neljälle symbolille (0, 1, S ja E) on annettu huonenollakohtien vaikutuksen lieventämiseksi, missä 10 - f10 edustavat kunkin neljän symbolin kooditaajuuskompo- nentteja (ilmaistuna Hertseissä): I ·°· I '· I ·· I ·· fl 1 046,9 1 054,7 1 062,5 1 070,3 15 f2 1 195,3 1 203,1 1 179,7 1 187,5 I f3 1 351,6 1 343,8 1 335,9 1 328,1 f4 1 492,2 1 484,4 1 507,8 1 500,0 -----1 f5 1 656,3 1 664,1 1 671,9 1 679,7 f6 1 859,4 1 867,2 1 843,8 1 851,6 20 f7 2 078,1 2 070,3 2 062,5 2 054,7 * · · _ _ :v, £8 2 296,9 2 289,1 2 304,7 2 312,5 : f9 2 546,9 2 554,7 2 562,5 2 570,3 V : flO 2 859,4 2 867,2 2 843,8 2 851,6 ;· · 25 Yleisesti ottaen yllä annetuissa esimerkeissä koo- ’·«’ din spektrisisältö vaihtelee verrattain vähän, kun DSP 104 : vaihtaa lähtönsä mistä tahansa datatilasta S, E, 0 ja 1 mihin muuhun datatilaan tahansa. Esillä olevan keksinnön yhden piirteen mukaan tietyissä edullisissa toteutuksissa 30 kunkin symbolin kukin kooditaajuuskomponentti on parina 115938 23 kunkin muun datatilan taajuuskomponentin kanssa siten, että niiden välinen ero on pienempi kuin kriittinen kaistanleveys. Mille tahansa puhtaiden äänien parille kriittinen kaistanleveys on taajuusalue, jonka sisällä kahden 5 äänen taajuuseroa voidaan vaihdella, ilman että oleellisesti lisätään äänekkyyttä. Koska taajuusero kahden äänen välillä kunkin datatiloista S, E, 0 ja 1 tapauksessa on sama ja koska kunkin datatiloista S, E, 0 ja 1 kukin ääni on parina kunkin muun datatilan vastaavan äänen kanssa si-10 ten, että niiden välinen taajuusero on pienempi kuin tuon parin kriittinen kaistanleveys, ei äänekkyydessä oleellisesti tapahdu muutosta siirryttäessä mistä tahansa datatilasta S, E, 0 ja 1 mihin tahansa muuhun tilaan, silloin kun koodit palautetaan äänenä. Tämän lisäksi, kun minimoi-15 daan kunkin parin koodikomponenttien välinen taajuusero, siirtotien taajuusominaisuudet eivät oleellisesti vaikuta suhteellisiin todennäköisyyksiin kunkin datatilan ilmaisemiselle vastaanotettaessa. Lisähyötynä eri datatilojen komponenttien parittamisella on se, että peittoarviointi, 20 joka suoritetaan ensimmäisen datatilan koodikomponentille, on oleellisesti tarkka vastaavalle komponentille seuraa-;·, vassa datatilassa, kun tilojen vaihto tapahtuu.
• . Vaihtoehtoisesti huonenollakohtien minimoimiseen • · · • * · ‘ tarkoitetussa ei-tasaisessa koodiäänisijoittelumenettelys- ; 25 sä nähdään, että kullekin koodi taa juuskomponentille fx - f10 • · « • valitut taajuudet on asetettu ryppäiksi taajuuden ympäril- ’··· le, esimerkiksi taajuuskomponentit komponenteille fl, f2 v * ja f3 sijaitsevat vastaavasti taajuuksien 1 055 Hz, 1 180
Hz ja 1 340 Hz läheisyydessä. Erityisesti tässä esimerkin-j : 30 omaisessa toteutuksessa äänet ovat erillään toisistaan kaksi kertaa FFT-erottelukyvyn verran, esimerkiksi 4 Hz:n erottelukyvylle äänet on esitetty 8 Hz:n päässä toisis-taan, ja ovat valitut keskelle FFT-kohdan taajuusaluetta. Myös erinäisten taajuuksien, jotka on annettu kooditaa-: , : 35 juuskomponenteille fi - f 10 edustamaan eri symboleita 0, 1, 115938 24 S ja E, järjestystä vaihdellaan eri ryppäissä. Esimerkiksi taajuudet, jotka on valittu komponenteille fl, £2 ja f3, vastaavat symboleita (0, 1, S, E), (S, E, 0, 1) ja (E, S, 1, 0), alimmasta korkeimpaan taajuuteen, toisin sanoen 5 (1 046,9, 1 054,7, 1 062,5, 1 070,3), (1 179,7, 1 187,5, 1 195,3, 1 203,1), (1 328,1, 1 335,9, 1 343,8, 1 351,6). Tämän menettelyn etuna on, että vaikka olisi olemassa pieni huonenollakohta, joka häiritsisi koodikomponentin oikeaa vastaanottoa, yleisesti sama ääni poistuu kustakin 10 symbolista, joten on helpompaa dekoodata symboli jäljellä olevista komponenteista. Sitä vastoin tilanteessa, että huonenollakohta poistaa komponentin yhdestä symbolista mutta ei toisesta symbolista, on vaikeampaa dekoodata symboli oikein.
15 Ymmärretään, että vaihtoehtoisesti joko enemmän tai vähemmän kuin neljää erillistä datatilaa eli symbolia voidaan käyttää koodaukseen. Tämän lisäksi kutakin datatilaa eli symbolia voi edustaa enemmän tai vähemmän kuin kymmenen koodiääntä, ja vaikkakin on suotavaa, että samaa mää-20 rää ääniä käytetään edustamaan kutakin datatilaa, ei ole oleellista kaikissa sovelluksissa, että kutakin datatilaa edustavien koodiäänien lukumäärä on sama. Kernaasti kukin . koodiäänistä poikkeaa taajuudeltaan kaikista muista koodi- ;äänistä, jotta maksimoitaisiin kunkin datatilan erottumi- *·'*' 25 nen dekoodauksessa. Kuitenkaan kaikissa sovelluksissa ei • · * l ole oleellista, että mitään koodiäänitaajuuksista ei ole jaettu kahden tai useamman datatilan kesken, v ·’ Kuvio 5 on toiminnallinen lohkokaavio, johon viita taan selostettaessa kuvion 3 toteutuksen suorittamaa koo-; 30 daustoimenpidettä. Kuten yllä huomautettiin, DSP 104 vas- taanottaa isäntäprosessorilta 90 dataa, joka määrää data-tilojen sekvenssin, jonka DSP 104 antaa ulos kooditaajuus-:*: komponenttien vastaavina ryhminä. Edullisesti DSP 104 syn-
* I
nyttää hakutaulukon aika-avaruusesityksistä kullekin koo-; 35 ditaajuuskomponenteista fl “ ^ 40 r jonka taulukon se sitten 4 t 115938 25 tallettaa RAMiinsa, jota edustaa muisti 110 kuviossa 5. Isäntäprosessorista 90 vastaanotetun datan mukaan DSP 104 synnyttää vastaavan osoitteen, jonka se vie muistin 110 osoitetuloon, merkitty kohdassa 112 kuviossa 5, saadakseen 5 muistin 110 antamaan aika-avaruusdatan kullekin kymmenestä taajuuskomponentista vastaten tuolla hetkellä annettavaa datatilaa.
Tarkastellaan myös kuviota 6, joka on toiminnallinen lohkokaavio, joka havainnollistaa tiettyjä DSP:n 104 10 suorittamia toimenpiteitä, muisti 110 tallettaa aika-ava-ruusarvojen sekvenssin kunkin symboleista S, E, 0 ja 1 kullekin taajuuskomponentille. Tässä nimenomaisessa toteutuksessa, koska kooditaajuuskomponentit vaihtelevat noin 2 kHzistä noin 3 kHz:iin, riittävän suuri lukumäärä aika-15 avaruusnäytteitä talletetaan muistiin 110 kullekin taajuuskomponentille fx - f40 siten, että ne voidaan antaa ulos nopeudella, joka on suurempi kuin suurimman kooditaajuus-komponentin Nyquist-taajuus. Aika-avaruuden koodikomponen-tit annetaan ulos sopivan suuruisesta muistista 110, joka 20 tallettaa kullekin kooditaajuuskomponentille ennalta määrättyä kestoa edustavat aika-avaruuskomponentit siten, että (n) aika-avaruuskomponenttia talletetaan kullekin *· . kooditaajuuskomponentille fx - f40 (n) aikavälille tx - tn,
‘ kuten kuviossa 6 on esitetty. Esimerkiksi, jos symboli S
25 aiotaan koodata annetun signaalivälin aikana, ensimmäisen • välin ti aikana, muisti 110 antaa ulos tuota väliä vastaa- vat, muistiin 110 talletetut aika-avaruuskomponentit fx -v · f10. Seuraavan välin aikana aika-avaruuskomponentit f1 - f10 välille t2 annetaan muistista 110. Tämä prosessi jatkuu I 30 sekventiaalisesti väleille t3 - t4 ja takaisin väliin tlt kunnes koodatun symbolin kesto S on kulunut umpeen.
Tietyissä toteutuksissa, sen sijaan että annettaisiin kaikki kymmenen koodikomponenttia, esim fl - f 10, ' aikavälin aikana, annetaan vain ne koodikomponentit, jotka 35 sijaitseva audiosignaalin äänien kriittisellä kaistanle- 115938 26 veydellä. Tämä on yleensä konservatiivinen lähestymistapa, jolla taataan koodikomponenttien kuulumattomuus.
Tarkastellaan jälleen kuviota 5 DSP myös säätää muistin 110 antamien aika-avaruuskomponenttien amplitudeja 5 siten, että kun kooditaajuuskomponentit toistetaan äänenä, audiosignaalin komponentit, johon ne on sisällytetty, peittävät ne siten, että ne ovat kuulumattomia ihmiskuu-lolle. Näin ollen DSP:hen 104 syötetään myös tuloliitti-meen 94 vastaanotettu audiosignaali sopivan suodatuksen ja 10 analogia-digitaali-muunnoksen jälkeen. Tarkemmin sanoen kuvion 3 kooderi sisältää analogisen kaistanpäästösuodat-timen 120, jonka tehtävänä on oleellisesti poistaa kiinnostavan kaistan ulkopuolella olevat audiosignaalitaajuuskomponentit vastaanotetun audiosignaalin peittokyvyn ar-15 vioimiseksi, joka kaista esillä olevassa toteutuksessa ulottuu noin 1,5 kHz:stä noin 3,2 kHz:iin. Suodattimen 120 tehtävänä on myös poistaa audiosignaalista suurtaajuuskom-ponentit, jotka voivat aiheuttaa aliasointia, kun signaali oleellisesti digitoidaan riittävän suurella näytenopeudel-20 la toimivalla analogia-digitaali-muuntimella (A/D) 124.
Kuten kuviossa 3 on esitetty, A/D 124 syöttää digitoidun audiosignaalin DSP:hen 104, missä, kuten kuvion 130 . kohdassa 5 on esitetty, ohjelman audiosignaalille suorite- ; taan taajuusalue-erotus. Tässä nimenomaisessa toteutukses- i ♦ · *'·’ 25 sa taajuusalue-erotus suoritetaan nopeana Fourier-muunnok- ·’ sena (FFT), joka suoritetaan jaksollisesti ajallisen limi- tyksen kanssa tai ilman sitä, jotta saataisiin peräkkäi-v : siä taajuuskohtia, joilla on ennalta määrätty taajuusle- veys. Muitakin tekniikoita on käytettävissä audiosignaa-30 lien taajuuskomponenttien erottamiseen, kuten aallokemuun-nos, diskreetti Walsh-Hadamard-muunnos, diskreetti Hada-mard-muunnos, diskreetti kosinimuunnos sekä erinäisiä digitaalisia suodatustekniikoita.
Sitten kun DSP 104 on erottanut digitoidun audio-35 signaalin taajuuskomponentit peräkkäisiksi taajuuskohdik- 115938 27 si, kuten yllä mainittiin, se etenee arvioimaan audiosignaalissa olevien eri taajuuskomponenttien kyvyn peittää muistin 110 antamat eri koodikomponentit, ja tuottaa vastaavat amplitudisäätötekijät, joiden tehtävänä on säätää 5 eri kooditaajuuskomponenttien amplitudeja siten, että ohjelman audio peittää ne, kun ne toistetaan äänenä, jolloin ne ovat ihmiskuulon kuulumattomissa. Nämä prosessit esittää kuvion 5 lohkon 134.
Audiosignaalikomponenteille, jotka ovat oleellises-10 ti samanaikaisia kuin kooditaajuuskomponentit, jotka niiden tulee peittää (mutta jotka edeltävät kooditaajuuskom-ponentteja lyhyen ajanjakson verran), ohjelman audiokompo-nenttien peittokyky arvioidaan tonaalipohjalta sekä kapea-kaistapeittopohjalta että laajakaistapeittopohjalta, kuten 15 alla kuvataan. Kullekin kooditaajuuskomponentille, joka annettaan annetulla hetkellä muistista 110, tonaalipeitto-kyky arvioidaan kullekin useasta audiosignaalitaajuuskom-ponentista perustuen energiatasoon kussakin vastaavassa taajuuskohdassa, jolle ne komponentit osuvat, sekä perus-20 tuen kunkin taajuuskohdan taajuussuhteeseen vastaavan koo-ditaajuuskomponentin kanssa. Arviointi kussakin tapaukses-;·, sa (tonaali, kapeakaista ja laajakaista) voi saada ampli- • 4 4 . tudisäätötekijän tai muun mitan muodon, joka mahdollistaa * ( * ‘ koodikomponenttiamplitudin antamisen siten, että audiosig- • « · ’; ·* 25 naali peittää koodikomponentin. Vaihtoehtoisesti arviointi : ·' voi olla liukuva tonaalianalyysi.
Kapeakaistapeiton tapauksessa tässä toteutuksessa V ’· kullekin vastaavalle kooditaajuuskomponentille arvioidaan energiasisältö taajuuskomponenteista, jotka ovat ennalta ; 30 määrätyn tason alapuolella ennalta määrätyllä taajuuskais- talla, joka sisältää vastaavan kooditaajuuskomponentin, . jotta saataisiin erillinen peittokykyarviointi. Tietyissä » · » •;j ’ toteutuksissa kapeakaistapeittokyky mitataan perustuen *··>' energiasisältöön niissä audiosignaalitaajuuskomponenteis- ; ; ; 35 sa, jotka ovat keskimääräisen taajuuskohtaenergiatason 115938 28 alapuolella ennalta määrätyn taajuuskaistan sisällä. Tässä toteutuksessa niiden komponenttien energiatasot, jotka ovat keskimääräisen taajuuskohtaenergian (komponenttikyn-nyksenä) alapuolella olevien komponenttien energiatasojen 5 alapuolella, summataan, jotta saataisiin kapeakaistaener-giataso, jonka perusteella vastaavan koodikomponentin ka-peakaistapeittoarviointi tunnistetaan. Erilainen kapea-kaistaenergiataso voidaan sen sijaan tuottaa valitsemalla muu komponenttikynnys kuin keskimääräinen energiataso. 10 Tämän lisäksi, vielä muissa toteutuksissa, sen sijaan kaikkien ennalta määrätyllä taajuuskaistalla olevien au-diosignaalikomponenttien keskimääräistä energiatasoa käytetään kapeakaistaenergiatasona, jonka avulla annetaan kapeakaistapeittoarviointi vastaavalle koodikomponentille.
15 Vielä eräissä toteutuksissa käytetään sen sijaan ennalta määrätyllä taajuuskaistalla olevien audiosignaalikompo-nenttien kokonaisenergiasisältöä, kun taas muissa toteutuksissa ennalta määrätyllä taajuuskaistalla olevaa pienintä komponenttitasoa käytetään tähän tarkoitukseen.
20 Lopuksi tietyissä toteutuksissa audiosignaalin laa- jakaistaenergiasisältö määritetään, jotta saataisiin ar-vioitua laajakaistapeittopohjalta audiosignaalin kyky t I t \ . peittää vastaava kooditaajuuskomponentti. Tässä toteutuk- sessa laajakaistapeittoarviointi perustuu pienimpään ka-25 peakaistaenergiatasoon, joka löydettiin yllä kuvattujen ·' ·’ kapeakaistapeittoarviointien kuluessa. Toisin sanoen, jos neljä erillistä ennalta määrättyä taajuuskaistaa on tut-ν’ · kittu arvioitaessa yllä kuvatulla tavalla kapeakaistapeit- toa, ja otetaan laajakaistakohina, jotta saataisiin mukaan : ,· : 30 pienin kapeakaistaenergiataso kaikkien neljän ennalta mää- rätyn taajuuskaistan sisällä (miten tahansa määritettynä), • i * , niin sitten tämä pienin kapeakaistaenergiataso kerrotaan ' tekijällä, joka on yhtä kuin kaikkien neljän kapean kais- * ; ' tan kattamien taajuuksien alueen suhde ennalta määrätyn 35 taajuuskaistan, jolla on pienin kapeakaistaenergiataso, 115938 29 kaistanleveyteen. Saatava tulos ilmaisee sallittavan koko-naiskooditehotason. Jos sallittava kokonaiskooditehotaso merkitään P:llä ja koodi sisältää kymmenen koodikomponent-tia, kullekin annetaan sitten amplitudisäätötekijä, jotta 5 saataisiin komponenttitehotaso, joka on 10 dB pienempi kuin P. Vaihtoehtoisesti laajakaistakohina lasketaan ennalta määrätylle, verrattain laajalle koodikomponentit kattavalle kaistalle, valitsemalla yksi tekniikoista, joita yllä selostettiin kapeakaistaenergiatason arvioimisek-10 si, vaan sen sijaan käyttämällä audiosignaalikomponentteja ennalta määrätyllä verrattain laajalla kaistalla. Kun laajakaistakohina on määritetty valitulla tavalla, vastaava laajakaistapeittoarviointi annetaan kullekin vastaavalle koodikomponentille.
15 Amplitudisäätötekijä kullekin kooditaajuuskomponen- tille valitaan sitten perustuen tonaali-, kapeakaista- tai laajakaistapeittoarvioinneista siihen, joka antaa suurimman sallittavan tason vastaavalle komponentille. Tämä maksimoi todennäköisyyden, että kukin vastaava kooditaajuus-20 komponentti tulee erotettavissa olevaksi ei-audiosignaali- kohinasta, kun samalla varmistetaan, että vastaava koodi-. taajuuskomponentti peittyy siten, että se on ihmiskuulon , ·, : kuulumattomissa.
.] Amplitudisäätötekijä valitaan sitten tonaali-, 25 kapeakaista- ja laajakaistapeitolle kullekin perustuen ' ; seuraaviin tekijöihin ja olosuhteisiin. Tonaalipeiton ta- » t 1 pauksessa tekijät annetaan perustuen audiosignaalikompo-'·' * nenttien taajuuksiin, joiden peittokykyjä arvioidaan ja peitettävien koodikomponenttien taajuuteen tai taajuuk-;,· ; 30 siin. Tämän lisäksi annettu audiosignaali millä tahansa ; : valitulla välillä antaa kyvyn peittää annettu koodikompo- * , nentti samalla välillä (ts. samanaikainen peitto) maksimi- tasolla, joka on suurempi kuin jolla sama audiosignaali valitulla välillä kykenee peittämään saman koodikomponen-35 tin, joka esiintyy valittua väliä ennen tai sen jälkeen 115938 30 (ts. ei-samanaikainen peitto). Olosuhteet, joissa yleisö tai muu kuunteleva ryhmä kuulee koodatun audiosignaalin, otetaan kernaasti tilanteen mukaan huomioon. Esimerkiksi, jos aiotaan koodata television audio, tyypillisen kuunte-5 luympäristön häiritsevät vaikutukset otetaan kernaasti huomioon, sillä tällaisissa ympäristöissä tietyt taajuudet vaimenevat enemmän kuin muut. Vastaanottavat ja toistavat laitteistot (kuten graafiset tasaajat) voivat aiheuttaa samanlaisia ilmiöitä. Ympäristöön ja laitteistoon liitty-10 vät vaikutukset voidaan kompensoida valitsemalla riittävän alhaiset amplitudisäätötekijät, jotta taattaisiin peitto odotettavissa olevissa olosuhteissa.
Tietyissä toteutuksissa arvioidaan vain yksi tonaa-li-, kapeakaista- ja laajakaistapeittokyvyistä. Muissa ιοί 5 teutuksissa arvioidaan kaksi tällaista erityyppistä peit-tokykyä ja vielä eräissä muissa käytetään kaikkia kolmea.
Tietyissä toteutuksissa käytetään liukuvaa tonaali-analyysiä audiosignaalin peittokyvyn arvioimiseksi. Liukuva tonaalianalyysi yleisesti tyydyttää kapeakaistakohinan, 20 laajakaistakohinan ja yksittäisten äänien peittosäännöt edellyttämättä audiosignaalin luokittelua. Liukuvassa to-naalianalyysissä audiosignaalia pidetään ryhmänä erillisiä i * t ’•s ; ääniä, joista kunkin keskipiste on vastaavassa FFT-taajus- kohdassa. Yleisesti liukuva tonaalianalyysi aluksi laskee ; 25 audiosignaalin tehon kussakin FFT-kohdassa. Sitten, kulle- • kin koodiäänelle, audiosignaalin kussakin FFT-kohdassa * * t '···’ olevien erillisten äänien, jotka ovat taajuudeltaan eril- '.· · lään koodiäänestä ei enempää kuin audioäänen kriittisen kaistanleveyden verran, peittokyvyt arvioidaan perustuen \t\ \ 30 audiosignaalitehoon kussakin taajuuskohdassa käyttäen yh- den äänen peiton peittosuhteita. Audiosignaalin kaikkien
* I I
. asiaankuuluvien erillisten äänien peittokyvyt summataan kullekin koodiäänelle ja säädetään sitten audiosignaalin kriittisellä kaistanleveydellä olevien äänien lukumäärän 35 ja audiosignaalin monimutkaisuuden mukaan. Kuten alla se- 115938 31 lostetaan, tietyissä toteutuksissa ohjelmamateriaalin monimutkaisuus kokeellisesti perustuu audiosignaalin asianomaisissa äänissä olevan tehon ja tällaisissa audiosignaa-liäänissä olevien tehojen neliöiden juurisumman suhtee-5 seen. Monimutkaisuus selittää seikan, että kapeakaistako-hina ja laajakaistakohina molemmat antavat paljon paremmat peittovaikutukset kuin jotka saadaan summaamalla yksinkertaisesti äänet, joita käytetään mallintamaan kapeakaista-ja laajakaistakohinaa.
10 Tietyissä toteutuksissa, jotka käyttävät liukuvaa tonaalianalyysiä, ennalta määrätty lukumäärä audiosignaa-linäytteitä käy aluksi läpi suuren FFT:n, joka antaa suuren erottelukyvyn mutta edellyttää pidempää prosessointi-aikaa. Sitten peräkkäiset, ennalta määrätyn lukumäärän 15 näytteitä sisältävät osat käyvät läpi suhteellisesti pienemmän FFT:n, joka on nopeampi, mutta antaa vähemmän erottelukykyä. Suuresta FFT:stä löydetyt amplituditekijät yhdistetään pienemmistä FFTristä löydettyjen kanssa, mikä yleisesti vastaa suuremman "taajuustarkkuuden" FFT:n aika-20 painotusta suuremman "aikatarkkuuden" pienemmällä FFT:llä.
Kuvion 5 toteutuksessa, sitten kun sopiva amplitu-;·. disäätötekijä on valittu kullekin muistista 110 annetulle \ . kooditaajuuskomponentille, DSP 104 säätää kunkin kooditaa- ; juuskomponentin taajuutta vastaavasti, kuten toiminnalli- » · · 25 nen lohko "amplitudin säätö" 114 esittää. Muissa toteutuk-·* ·* sissa kukin kooditaajuuskomponentti synnytetään alunperin siten, että sen amplitudi on vastaavan säätötekijän mukai-V > nen. Tarkastellaan myös kuviota 6, amplitudin säätötoimen pide tässä toteutuksessa kertoo kymmenen valittua nykyisen : 30 aikavälin tx - tn aika-avaruuden kooditaajuuskomponenttiar- voista fx - f40 vastaavalla amplitudisäätötekijällä GÄ1 - GÄ10 , ja sitten DSP 104 summaa amplitudisäädetyt aika-avaruus- · komponentit tuottaen yhdistetyn koodisignaalin, jonka se '·*' syöttää lähtöönsä 106. Tarkastellaan kuvioita 3 ja 5, yh- 35 distetty koodisignaali muunnetaan analogiseen muotoon di- 115938 32 gitaali-analogia-muuntimella (DAC) 140 ja syötetään sitten suimnauspiirin 142 ensimmäiseen tuloon. Summauspiiri 142 vastaanottaa audiosignaalin toisen tulon tuloliittimestä 94 ja summaa yhdistetyn analogisen koodisignaalin analogi-5 seen audiosignaaliin syöttääkseen koodatun audiosignaalin lähtöönsä 146.
Radiolähetyssovelluksissa koodattu audiosignaali moduloi kantoaaltoa ja tulee lähetetyksi ilman kautta. NTSC-televisiolähetyssovelluksissa koodattu audiosignaali-10 taajuus moduloi alikantoaaltoa ja se sekoitetaan yhdistetyn videosignaalin kanssa siten, että yhdistettyä signaalia käytetään moduloimaan ilmalähetysten lähetyskantoaal-toa. Radio- ja televisiosignaalit voidaan tietenkin lähettää myös kaapeleitse (esimerkiksi tavanomainen tai optinen 15 kaapeli), satelliitin kautta tai muuten. Toisissa sovelluksissa koodattu audio voidaan tallentaa joko tallennetussa muodossa tapahtuvaa jakelua varten tai myöhempää radiolähetystä tai muuta laajaa lähetysjakelua varten. Koodattua audiota voidaan käyttää myös pisteestä-pistee-20 seen tapahtuvissa lähetyksissä. Erinäiset muut sovellukset, lähetystavat ja tallennustekniikat ovat ilmeisiä.
Kuviot 7A - 7C antavat vuokaavioita, jotka havain- '. . nollistavat ohjelmistorutiinia, jonka DSP 104 suorittaa • · · toteuttaakseen yllä kuvatut tonaali-, kapeakaista- ja laa-25 jakaistapeiton arviointitoimet. Kuvio 7A havainnollistaa • ·" DSP:n 104 ohjelmiston pääsilmukkaa. Ohjelma alkaa isäntä- prosessorista 90 tulevalla komennolla (askel 150), jolloin v ·’ DSP 104 alustaa laitteistorekisterinsä (askel 152) ja ete- nee sitten askeleeseen 154 laskeakseen painottamattoman ; 30 aika-avaruuden koodikomponenttidätän, kuten kuviossa 6 on * * * * esitetty, jonka se sitten tallettaa muistiin luettavaksi , *, ulos tarpeen mukaan aika-avaruuden koodikomponenttien syn- * nyttämiseksi, kuten yllä mainittiin. Vaihtoehtoisesti tämä
i I
askel voidaan jättää pois, mikäli koodikomponentit on tal-35 letettu pysyvästi ROMiin tai muuhun ei-haihtuvaan muis- 115938 33 tiin. On myös mahdollista laskea koodikomponenttidata tarvittaessa, vaikkakin tämä lisää prosessointikuormaa. Toinen vaihtoehto on tuottaa painottamattomia koodikomponent-teja analogisessa muodossa ja säätää sitten analogisten 5 komponenttien amplitudeja digitaalisen prosessorin tuottamilla painotuskertoimilla.
Sitten kun aika-avaruusdata on laskettu ja talletettu, DSP 104 välittää askeleessa 156 isäntäprosessorille 90 pyynnön seuraavasta koodattavasta sanomasta. Sanoma on 10 jono merkkejä, kokonaislukuja tai muu datasymboliryhmä, joka yksikäsitteisesti tunnistaa koodikomponenttiryhmät, jotka DSP:n 104 tulee antaa järjestyksessä, jonka sanoma ennalta määrää. Muissa toteutuksissa isäntä tietäen DSP:n antonopeuden määrittää itsekseen, milloin syöttää seuraava 15 sanoma DSP:lie asettamalla sopivan laskurin ja syöttämällä sanoman ajastimen umpeuduttua. Vielä eräässä vaihtoehtoisessa toteutuksessa DSP:n 104 lähtöön on kytketty koodin-purkaja vastaanottamaan annetut koodikomponentit niiden dekoodaamiseksi ja sanoman syöttämiseksi takaisin isäntä-20 prosessorille siten, että isäntä voi määrittää, milloin syöttää seuraava sanoma DSP:lie 104. Vielä muissa toteu-;·, tukeissa yksittäinen prosessori suorittaa isäntäprosesso- . rin 90 ja DSP:n 104 toiminnot.
• «t ;Kun seuraava sanoma on vastaanotettu isäntäproses-25 sorilta askeleen 156 jälkeen, DSP etenee järjestyksessä ‘ ·* synnyttämään koodikomponentit sanoman kullekin symbolille ja syöttämään yhdistetyt, painotetut kooditaajuuskomponen-v : tit lähtöönsä 106. Tätä prosessia edustaa silmukka, jonka tunnistaa merkistä 160 kuviossa 7A.
: 30 Mennessään silmukkaan, jota symbolisoi merkki 160, DSP 104 käynnistää ajastinkeskeytykset 1 ja 2 ja menee , sitten "laske painotustekijät" alirutiiniin 162, joka ku- ·;; · vataan kuvioitten 7B ja 7c vuokaavioiden yhteydessä. Tar-
I I
kastellaan ensin kuviota 7B, mennessään laske painotuste-:Y: 35 kijät -alirutiiniin 162 DSP ensiksi määrittää, onko talle- 115938 34 tettu riittävä lukumäärä audiosignaalinäytteitä, jotta voitaisiin sallia suuren erottelukyvyn FFT:n suorittaminen, jotta voitaisiin analysoida audiosignaaliin spektri-sisällön analysointi kaikkein viimeisimmän ennalta määrä-5 tyn audiosignaalivälin aikana, kuten askeleessa 163 on esitetty. Käynnistettäessä tarvitsee ensiksi koota riittävän suuri lukumäärä audiosignaalinäytteitä FFT:n suorittamiseksi. Kuitenkin, jos käytetään limitettyä FFT:tä, seu-raavien silmukkakierrosten aikana tarvitsee tallettaa vas-10 taavasti pienempi lukumäärä näytteitä, ennen kuin seuraava FFT suoritetaan.
Kuten kuviosta 7B nähdään, DSP pysyy tiukassa silmukassa askeleessa 163 odottaen välttämätöntä näytteenke-räystä. Kullakin ajastinkeskeytyksellä 1 A/D 124 antaa 15 ohjelman audiosignaalin uuden digitoidun näytteen, joka kerätään DSP:n 104 datapuskuriin 104, kuten kuvion 7A alirutiini 164 esittää.
Palataan kuvioon 7B, kun DSP on kerännyt riittävän suuren lukumäärän näytedataa, prosessointi jatkuu aske-20 leessa 168, jossa suoritetaan yllä mainittu suuren erottelukyvyn FFT kaikkein viimeisimmän audiosignaalivälin au-;·. diosignaalidatanäytteille. Tämän jälkeen, kuten merkki 170 . esittää, vastaava painotuskerroin eli amplitudisäätötekijä ! lasketaan kullekin kymmenelle kooditaajuuskomponentille ; 25 parhaillaan koodattavassa symbolissa. Askeleessa 192 mää- • ;* ritetään yllä selostetulla tavalla se suuren erottelukyvyn FFT:n (askel 168) tuottamista taajuuskohdista, joka antaa V : kyvyn peittää suurimman tason vastaavasta koodikomponen- tista yhden äänen perustella ("dominantti tonaali").
: j j 30 Tarkastellaan myös kuviota 7C, askeleessa 176 do- minantin tonaalin painotuskerroin määritetään ja säilyte-. ’ tään vertailua varten kapeakaista- ja laajakaistapeittojen antamien peittokykyjen kanssa ja, jos se todetaan kaikkein tehokkaimmaksi peittäjäksi, sitä käytetään painotuskertoi-35 mena asetettaessa vallitsevan koodi taa juuskomponent in amp- 115938 35 litudi. Seuraavassa askeleessa 180 suoritetaan kapeakais-ta- ja laajakaistapeittokykyjen arviointi yllä kuvatulla tavalla. Tämän jälkeen askeleessa 182 määritetään, antaako kapeakaistapeitto parhaimman kyvyn peittää vastaava koodi-5 komponentti ja jos näin on, askeleessa 184 painotuskerroin päivitetään perustuen kapeakaistapeittoon. Seuraavassa askeleessa 186 määritetään, antaako laajakaistapeitto parhaimman kyvyn peittää vastaava koodikomponentti ja jos näin on, askeleessa 190 vastaavan kooditaajuuskomponentin 10 painotuskerroin säädetään perustuen laajakaistapeittoon. Sitten askeleessa 192 määritetään, onko painotuskertoimet valittu kullekin kooditaajuuskomponentille, jotka aiotaan juuri antaa ulos edustamaan nykyistä symbolia, ja jos ei ole, silmukka aloitetaan uudelleen painotuskertoimen va-15 litsemiseksi seuraavalle kooditaajuuskomponentille. Jos kuitenkin kaikkien komponenttien painotuskertoimet on valittu, alirutiini päätetään, kuten on esitetty askeleessa 194.
Ajastinkeskeytyksen 2 sattuessa prosessointi jatkuu 20 alirutiiniin 2, jossa suoritetaan kuviossa 6 esitetyt toiminnot. Toisin sanoen alirutiinissa 200 alirutiinin 162 aikana laskettuja painotuskertoimia käytetään kertomaan l * · ; nykyisen, ulos annettavan symbolin aika-avaruusarvot ja » » » . sitten painotetut aika-avaruuden koodikomponenttiarvot ; 25 summataan ja annetaan painotettuna yhdistettynä koodisig- • naalina DACriin 140. Kutakin symbolia annetaan ennalta * * * määrätty ajanjakso, jonka päättyessä prosessointi palaa v ' askeleeseen 156 askeleesta 202.
Kuviot 7D ja 7E esittävät vuokaaviot, jotka havain- : 30 nollistavat liukuva tonaalianalyysi -tekniikan toteutusta audiosignaalin peittovaikutusten arvioimiseksi. Askeleessa . \_ 702 alustetaan muuttujia, kuten suuren FFT:n ja pienemmän » · » FFT:n näytteiden koko, pienempien FFT:iden lukumäärä per ·:· suuri FFT ja koodiäänien lukumäärä per symboli, esimerkik- 35 si vastaavasti 2 048, 256, 8 ja 10.
36 115938
Askeleissa 704 - 708 analysoidaan joukko suurta FFT:tä vastaavia näytteitä. Askeleessa 704 saadaan audio-signaalinäytteet. Askeleessa 706 saadaan ohjelmamateriaa-lin teho kussakin FFT-kohdassa. Askeleessa 708 saadaan 5 sallittava koodiääniteho kullekin äänistä kussakin vastaavassa FFT-kohdassa ottaen huomioon kaikkien asianomaisten audiosignaaliäänien vaikutukset tuossa taajuuskohdassa.
Askeleissa 710 - 712 analysoidaan joukko pienempää FFT:tä vastaavia näytteitä, samalla tavoin kuin askeleis-10 sa 706 - 708 suurelle FFT:lie. Askeleessa 714 yhdistetään sallittavat kooditehot, jotka askeleessa 708 todettiin suuresta FFT:stä ja askeleessa 712 pienestä FFT:stä, näytteiden osalle, jotka ovat läpikäyneet pienemmän FFT:n. Askeleessa 716 koodiäänet sekoitetaan audiosignaalin kans-15 sa koodatun audion muodostamiseksi ja askeleessa 718 koodattu audio viedään DAC:iin 140. Askeleessa 720 päätetään, toistetaanko askeleet 710 - 718, toisin sanoen onko olemassa audiosignaalinäytteiden osia, jotka ovat käyneet läpi suuren FFT:n mutteivät pienempää FFT:tä. Sitten aske-20 leessa 722, jos vielä on audionäytteitä, seuraava suurta FFT:tä vastaava lukumäärä näytteitä analysoidaan.
;·, Kuvio 7E antaa yksityiskohdat askeleille 708 ja . 712, sallittavan kooditehon laskennalle kullekin FFT-koh- ! .* dalle. Yleisesti ottaen tämä proseduuri mallintaa audio- ; 25 signaalin muodostuvaksi ryhmästä ääniä (katso alla olevia * esimerkkejä), laskee kunkin audiosignaaliäänen peittovai- * « i * :. kutuksen kunkin koodiäänen kohdalla, summaa peittovaiku- v * tukset ja säätää koodiäänien tiheyden ja audiosignaalin monimutkaisuuden mukaan.
: : : 30 Askeleessa 752 määritetään kiinnostava kaista. 01- koon koodaukseen käytettävä kaista esimerkiksi 800 - 3 200 , Hz ja olkoon näytteitystaajuus 44 100 näytettä/s. Alkutaa- juuskohta alkaa 800 Hz:stä ja lopputaajuuskohta päättyy 3 200 Hz:iin.
I » 115938 37
Askeleessa 754 määritetään kunkin asianomaisen au-diosignaaliäänen peittovaikutus kullekin koodille tässä taajuuskohdassa käyttämällä yhden äänen peittokäyrää, ja kompensoimalla nollasta poikkeava audiosignaalin FFT-taa-5 juuskohdan leveys määrittämällä (1) ensimmäinen peittoarvo perustuen olettamukseen, että kaikki audiosignaaliteho on taajuuskohdan yläpäässä, ja (2) toinen peittoarvo perustuu olettamukseen, että kaikki audiosignaaliteho on taajuus-kohdan alapäässä, ja valitsemalla sitten ensimmäisestä ja 10 toisesta taajuusarvosta pienempi.
Kuvio 7F esittää yhden äänen peittokäyrän aproksi-maation audiosignaaliäänelle taajuudella fPGM, joka on noin 2 200 Hz tässä esimerkissä, seuraten julkaisua Zwis-locki, J. J. "Masking: Experimental and Theoretival As-15 pects of Simultaneous, Forward, Backward and Central Masking", 1978, toimittajat Zwicker et al., Psychoacoustics: Facts and Models, sivut 283 - 316. Springer-Verlag, New York. Zwislowski määrittelee kriittisen kaistan (CB) leveyden : 20 kriittinen kaista = 0,002 * fp^1,5 + 100
Seuraavin määrittelyin, ja olkoon "peittäjä" audiosignaali liäänes, \ BRKPOINT =0,3 / ± 0,3 kriittiset kaistat/ " PEAKFAC = 0,025119 / -16 db peittäjästä/ 25 BEATFAC = 0,002512 / -26 db peittäjästä/ • ·* mNEG = -2,40 / -24 db per kriittinen kaista/ mPOS = -0,70 / -7 db per kriittinen kaista/ * » · v : cf = kooditaajuus mf = peittäjätaajuus : 30 cband = kriittinen kaista fPGM:n ympärillä, ; tällöin peittätekijä, mfactor, voidaan laskea seuraavasti:
. brkpt = cband * BRKPOINT
; jos kuvion 7F käyrän negatiivisella kaltevuudella, ·** mf actor = PEAKFAC * 10** (mNEG* mf-brkpt-cf) /cband) ^ t t ‘ t 115938 38
jos kuvion 7F käyrän tasaisella osalla, mfactor = BEATFAC
jos kuvion 7F käyrän positiivisella kaltevuudella, mfactor = PEAKFAC * 10**(mPOS* mf-brkpt-cf)/cband).
5 Erityisesti ensimmäinen mfactor lasketaan perustuen olettamukseen, että kaikki audiosignaaliteho on taajuus-kohdan alapäässä, sitten lasketaan toinen mfactor olettaen, että kaikki audiosignaaliteho on taajuuskohtansa loppupäässä, ja pienempi ensimmäisestä ja toisesta mfacto-10 rista valitaan peittoarvoksi, jonka tuo audiosignaaliääni antaa valitulle koodiäänelle. Askeleessa 754 tämä prosessointi suoritetaan kunkin koodiäänen kullekin relevantille audiosignaaliäänelle.
Askeleessa 756 kutakin koodiääntä säädetään kulla-15 kin audiosignaaliääniä vastaavalla peittotekijällä. Tässä toteutuksessa peittotekijä kerrotaan audiosignaaliteholla vastaavassa taajuuskohdassa.
Askeleessa 758 peittotekijät ja audiosignaalitehot kertomalla saatu lopputulos summataan kullekin taajuuskoh-20 dalle, jotta saataisiin kullekin koodiäänelle sallittava teho.
:·, Askeleessa 760 sallittavia koodiäänitehoja sääde- • « · \ . tään arvioitavan koodiäänen kummallakin puolella kriitti-
• » I
! sellä kaistanleveydellä olevien koodiäänien lukumäärän • » · 25 mukaan, ja audiosignaalin monimutkaisuuden mukaan. Kriit- • · * ; ·' tisellä kaistalla olevien koodiäänien lukumäärä CTSUM las- ketään. Säätötekijä ADJFAC saadaan:
V ; ADJFAC = GLOBAL * (PSUM/PRSS)1'5 / CTSUM
missä GLOBAL on pienennystekijä, joka ottaa huomioon ai- i 30 kaviiveistä johtuvan epätarkkuuden FFT-suorituskyvyssä, ! 1 » » (PSUM/PRSS)1,5 on kokeellinen kompleksisuuskorjauskerroin ja ,1/CTSUM edustaa yksinkertaisesti audiosignaalin jakamista kaikille koodiäänille, jotka sen tulee peittää. PSUM on ’summa peittoäänitehotasoista, jotka on annettu peittämään 115938 39 koodiääni, jonka ADJFAC:ia määritetään. Neliötehojen juu-risumma (PRSS) saadaan PRSS = SQRT (Σ (Pi2)), i = FFT-kohdat kaistalla 5 i
Esimerkiksi olettaen täysin peittävä ääniteho kaistalla, joka on yhtäläisesti levittäytynyt yhden, kahden ja kolmen ääneksen kesken, niin
10 äänien ääniteho PSUM PRSS
lukumäärä 1 10 1 * 10 = 10 10 2 5, 5 2 * 5 = 10 SQRT(2*52) = 7,07 15 3 3,3, 3,3, 3,3 3 * 3,3 =10 SQRT(3*3,32) = 5,77 Täten PRSS mittaa ohjelmamateriaalin peittotehon huipuk-kuutta (kasvavat arvot) tai levittäytyneisyyttä (laskevat arvot).
" 20 Askeleessa 762 kuviossa 7E määritetään, onko kiin- ·. i nostavalla kaistalla vielä taajuuskohtia jäljellä ja jos V,** on, ne prosessoidaan kuten yllä on kuvattu.
: 1 : Nyt annetaan esimerkkejä peittolaskelmista. Olete- : taan audiosignaalisymboli 0 dB:ssä siten, että annetut 25 arvot ovat maksimikoodiäänitehoja suhteessa audiosignaali-tehoon. Annetaan neljä tapausta: yksi 2 500 Hz:n ääni; ; kolme ääntä taajuuksilla 2 000, 2 500 ja 3 000 Hz; ka- peakaistakohina mallinnettuna 75 äänellä kriittisellä kaistalla, jonka keskipiste on kohdassa 2 600, toisin sa- t * ;,· · 30 noen 75 ääntä tasaisin 5 Hz:n välein alueella 2 415 - : ’ : 2 785 Hz; ja laajakaistakohina mallinnettuna 351 äänellä • ‘ _ tasaisin 5 Hz:n välein 1 750 - 3 250 Hz:n alueella. Kulle kin tapaukselle liukuvalla tonaalianalyysillä (STA) las- 115938 40 kettua tulosta verrataan laskettuun tulokseen, joka saadaan valitsemalla paras yksiääni-, kapeakaistakohina- ja laaj akaistakohina-analyyseistä.
5 I YKSI ÄÄNI I MONI ÄÄNI KAPEA KOHI- I LAAJΑΚΟΗI-
I _I_ NAKAISTA INAKAISTA
H koo- PARAS STA PARAS STA PARAS STA PARAS
Idiää- STA 3:STA 3:STA 3:STA 3: STA
In·*- (Hz) (dB) (dB) (dB) (dB) (dB) (dB) (dB) _ (dB)________ 10 1 976 -50 -49 -28 -30 -19 NA 14 12 — 2 070 -45 -45 -22 -32 -14 NA 13 12 I 2 163 -40 -39 -29 -25 -9 NA 13 12 2 257 -34 -33 -28 -28 -3 NA 12 12 2 351 -28 -27 -20 -28 1 NA 12 12 15 2 444 -34 -34 -23 -33 2 7 13 12 2 538 -34 -34 -24 -34 3 7 13 12 2 632 -24 -24 -18 -24 5 7 14 12 2 726 -26 -26 -21 -26 5 7 14 12 2 819 -27 -27 -22 -27 6 NA 15 12 .. 20 : ” Esimerkiksi liukuvassa tonaalianalyysissä (STA) • · yhden äänen tapaukselle peittoääni on 2 500 Hz vastaten kriittistä kaistanleveyttä 0,002 * 2 5001,5 + 100 = 350 Hz. i ·: Kuvion 7H käyrän taitekohdat ovat kohdissa 2 500 ± 0,3*350 ; 25 eli 2 395 ja 2 605 Hz. Kooditaajuuden 1 976 nähdään olevan ;’j\ kuvion 7F käyrän negatiivisen kaltevuuden osalla, joten t peittotekijä on: : mfactor = 0,025119 * ίο'2·4 * <250°-205-1976>'350 = 3,364 * 10-5
30 = -44,7 dB
:,* Kriittisen kaistan 1 976 Hz sisällä on kolme koodiääntä, joten peittoteho jakaantuu niiden kesken:
3,364 * 10-5 / 3 = -49,5 dB
115938 41 Tämä tulos pyöristetään arvoon -50 dB, joka on esitetty näytelaskelmataulussa ylhäällä vasemmalla.
"Paras 3:sta" -analyysissä tonaalipeitto lasketaan yksiäänimenetelmän mukaan, joka selostettiin yllä kuvion 5 7F yhteydessä.
"Paras 3:sta" -analyysissä kapeakaistakohinapeitto lasketaan laskemalla ensiksi keskimääräinen teho kriittisellä kaistalla, jonka keskipiste on kiinnostavan koodi-äänen taajuudella. Ääniä, joiden teho on suurempi kuin 10 keskimääräinen teho, ei pidetä osana kohinaa ja poistetaan. Jäljelle jäävän tehon summa on kapeakaistakohinateho. Suurin sallittu koodiääniteho on -6 dB kapeakaistakoo-ditehosta kaikille koodiäänille, jotka ovat kiinnostavan koodiäänen kriittisen kaistanleveyden sisällä.
15 "Paras 3:sta" -analyysissä laajakaistakohina laske taan laskemalla kapeakaistakohinateho kriittisille kaistoille, joiden keskipisteet ovat kohdissa 2 000, 2 280, 2 600 ja 2 970 Hz. Pienin saatava kapeakaistakohinateho kerrotaan kokonaiskaistanleveyden ja asianomaisen kriitti-20 sen kaistanleveyden suhteella laajakaistakohinatehon saamiseksi. Esimerkiksi, jos keskipisteeltään 2 600 Hz olevalla kriittisellä kaistalla on minimi, sen kapeakaistako- * · '. . hina kerrotaan 1 322 Hz / 370 = 3,57, jotta saataisiin ; laajakaistakohinateho. Sallittu kooditeho on -3 dB laaja- ];’** 25 kaistakohinatehosta. Kun koodiääniä on kymmenen, suurin • · ‘ kullekin sallittu teho on 10 dB vähemmän eli -13 dB laa- jakaistakohinatehosta.
V · Liukuvien tonaalianalyysilaskelmien nähdään ylei sesti vastaavan "Paras 3:sta" -laskelmia, mikä merkitsee, i 30 että liukuva tonaa li analyysi on vankka menetelmä. Tämän lisäksi liukuvan tonaalianalyysimenetelmän antamat tulok-, , set moninkertaisten äänten tapauksessa ovat parempia, toi- ·;; sin sanoen sallivat suurempia koodiääniteho ja, kuin "Paras ’···' 3:sta" -analyysi, mikä osoittaa, että liukuva tonaaliana- 115938 42 lyysi sopii myös tapauksiin, jotka eivät sovi kauniisti johonkin "Paras 3:sta" -laskelmiin.
Tarkastellaan nyt kuviota 8, jossa on esitetty analogista piiristöä käyttävän kooderin toteutus. Analoginen 5 kooderi vastaanottaa audiosignaalin analogisessa muodossa tuloliittimeen 210, josta audiosignaali syötetään tulona N-komponenttigeneraattoripiireihin 220x - 220N, joista kukin synnyttää vastaavan koodikomponentin Cx - CN. Yksinkertaisuuden ja selkeyden vuoksi vain komponenttigeneraatto-10 ripiirit 220x ja 220N on esitetty kuviossa 8. Jotta voitaisiin hallitusti synnyttää audiosignaaliin sisällytettävät datasymbolin vastaavat koodikomponentit, kutakin kompo-nenttigeneraattoripiireistä syötetään vastaavalla data-syöttöliittimellä 222x - 222„, joka toimii käynnistävänä 15 syöttönä vastaavalle komponenttigeneraattoripiirilleen.
Kukin symboli koodataan koodikomponenttien Cx - CN aliryhmänä viemällä valitusti käynnistävä signaali tiettyihin komponenttigeneraattoripiireihin 220x - 220N. Kutakin data-symbolia vastaavat synnytetyt koodikomponentit viedään 20 tuloina summauspiiriin 226, joka vastaanottaa tuloaudio-signaalin lisätulossa olevasta tuloliittimestä 210, ja ;·. summaa koodikomponentit tuloaudiosignaaliin antaakseen *. . koodatun audiosignaaliin, jonka se syöttää lähtöönsä.
;.· Kukin komponenttigeneraattoripiireistä on raken- 25 teeltaan samanlainen ja sisältää vastaavan painotuskertoi- • ·’ men määrityspiirin 230x - 230N, vastaavan signaaligeneraat- torin 232x - 232N ja vastaavan kytkentäpiirin 234x - 234„. Kukin signaaligeneraattoreista 232x - 232„ tuottaa vastaavasti erilaisen koodikomponenttitaajuuden ja syöttää syn- * 30 nytetyn komponentin vastaavaan kytkentäpiiriin 234x - 234H, joista kullakin on toinen tulo kytkettynä maahan ja lähtö , ·, kytkettynä vastaavan kertojapiirin 236x - 236„ kanssa. Vas- · tauksena käynnistävän tulon vastaanottamiselle vastaavaan • datatuloliittimeensä 222x - 222„,kukin kytkentäpiireistä 35 234x - 234„ vastaa kytkemällä vastaavan signaaligeneraatto- 115938 43 rinsa 232± - 232N lähdön vastaavan kertojapiireistä 236ι -236n tuloon. Kuitenkin käynnistävän signaalin puuttuessa datatulosta kukin kytkentäpiireistä 234! - 234„ kytkee lähtönsä maadoitettuun tuloon, joten vastaavan kertojan 236x -5 236n lähtö on nollatasolla.
Kukin painotuskertoimen määrityspiireistä 230i -230„ arvioi audiosignaalin taajuuskomponenttien, jotka ovat vastaavalla taajuuskaistalla, kyvyn peittää koodikompo-nentti, jonka synnyttää vastaava generaattori 232x - 232K, 10 ja tuottaa painotuskertoimen, jonka se syöttää tulona vastaavaan kertojapiiriin 236x - 236„, jotta voitaisiin säätää vastaavan koodikomponentin amplitudia ja varmistua, että audiosignaalin osa, jonka painotuskertoimen määrityspiiri on arvioinut, peittää sen. Tarkastellaan myös kuvioita 9, 15 jossa on esitetty kunkin painotuskertoimen määrityspiirin 2301 - 230„ rakenne lohkomuodossa esitettynä esimerkkipii-rin 230 avulla. Piiri 230 sisältää peittosuodattimen 240, joka vastaanottaa tuloonsa audiosignaalin ja erottaa audiosignaalista osan, jota aiotaan käyttää tuottamaan pai-20 notuskerroin, joka syötetään vastaavaan kertojaan 236! -236n. Peittosuodattimen ominaisuudet valitaan lisäksi painottamaan audiosignaalitaajuuskomponenttien amplitudeja ’ i · , komponenttien suhteellisen kyvyn peittää vastaava koodi- i t * komponentti mukaan.
’·*·' 25 Peittosuodattimen 240 valitsema audiosignaalin osa i · > : ,· syötetään absoluuttiarvopiiriin 242, joka tuottaa lähdön, joka edustaa absoluuttiarvoa signaalin osasta peittosuo-i:: dattimen 240 päästämän taajuuskaistan sisällä. Absoluutti- arvopiirin 242 lähtö syötetään tulona skaalausvahvistimeen j 30 244, jonka vahvistus on valittu tuottamaan lähtösignaali, »*", joka kerrottuna vastaavan kytkimen 234x - 234„ lähdöllä tuottaa vastaavan kertojan 236! -236N lähdössä koodikompo-: : ; nentin, joka varmistaa, että kerrottu koodikomponentti tu- lee peittosuodattimen 240 päästämän audiosignaalin valitun 35 osan peittämäksi, kun koodattu audiosignaali toistetaan 115938 44 äänenä. Kukin painotuskertoimen määrityspiiri 230t - 230„ täten tuottaa signaalin, joka edustaa arviota audiosignaalin valitun osan kyvystä peittää vastaava koodikomponent-ti.
5 Muissa esillä olevan keksinnön mukaisissa analogis ten kooderien tapauksissa useita painotuskertoimen määri-tyspiirejä on varustettu kullekin koodikomponenttigene-raattorille, ja kukin annettua koodikomponenttia vastaavista useista painotuskertoimen määrityspiireistä arvioi 10 audiosignaalin eri osan kykyä peittää tuo nimenomainen komponentti, kun koodattu audiosignaali toistetaan äänenä. Esimerkiksi voidaan varustaa useita tällaisia painotuskertoimen määrityspiirejä, joista kukin arvioi verrattain kapealla taajuuskaistalla (siten, että audiosignaaliener-15 gia tällaisella kaistalla kaikella todennäköisyydellä muodostuu yhdestä taajuuskomponentista) olevan audiosignaalin osan kyvyn peittää vastaava koodikomponentti, kun koodattu audio toistetaan äänenä. Samalle vastaavalle koodikompo-nentille voidaan varustaa painotuskertoimen lisämääritys-20 piiri, joka arvioi audiosignaalienergian, joka on kriittisellä kaistalla, jossa koodikomponenttitaajuus on keskus-taajuutena, kyvyn peittää koodikomponentti, kun koodattu ; audiosignaali toistetaan äänenä.
Tämän lisäksi, vaikka kuvioiden 8 ja 9 erinäiset * · · ^ * · · ,! 25 elimet on toteutettu analogisilla piireillä, ymmärretään, t · · • että samat toiminnot, jotka nämä analogiset piirit suorit- * tavat, voidaan myös toteuttaa, kokonaan tai osittain, di- v ’ gitaalisella piiristöllä.
Dekoodaus 30 Nyt kuvataan koodinpurkajat ja dekoodausmenetelmät, : : jotka on erityisesti sovitettu dekoodaamaan audiosignaale- . ja, jotka on koodattu yllä kuvatuilla keksinnön teknii- \\Y koilla, sekä yleisesti dekoodaamaan audiosignaaleihin si- säilytettyjä koodeja siten, että koodit voidaan erottaa 35 signaalista amplitudin perusteella. Esillä olevan keksin- 115938 45 nön tiettyjen piirteiden mukaan ja tarkastellen kuvion 10 toiminnallista lohkokaaviota yhden tai useamman koodikom-ponentin läsnäolo koodatussa audiosignaalissa ilmaistaan muodostamalla odotettu amplitudi tai amplitudit yhdelle 5 tai useammalle koodikomponentille perustuen jompaankumpaan tai molempiin audiosignaalitasosta ja ei-audiosignaaliko-hinatasosta, kuten toiminnallinen lohkokaavio 250 esittää. Syötetään yksi tai useampi tällaista odotettua amplitudia tai amplitudeja edustava signaali, kuten kuvion 10 kohdas-10 sa 252, jotta voitaisiin määrittää koodikomponentin läsnäolo ilmaisemalla signaali, joka vastaa odotettua amplitudia tai amplitudeja, kuten toiminnallinen lohko 254 esittää. Esillä olevan keksinnön mukaiset koodinpurkajat soveltuvat erityisen hyvin ilmaisemaan koodikomponentit, 15 jotka ovat audiosignaalin muiden komponenttien peittämiä, koska amplitudisuhde koodikomponenttien ja muiden audio-signaalikomponenttien välillä on jossain määrin ennalta määrätty.
Kuvio 11 on lohkokaavio esillä olevan keksinnön 20 erään toteutuksen mukaisesta koodinpurkajasta, joka käyttää digitaalista signaaliprosessointia erottaessaan koode-ja koodatuista audiosignaaleista, jotka koodinpurkaja vas-: taanottaa analogisessa muodossa. Kuvion 11 koodinpurkajas- ,v, sa on tuloliitin 260, joka vastaanottaa koodatun analogi- .! 1 25 sen audiosignaali, joka voi olla esimerkiksi mikrofonin ' ; poimima signaali ja joka sisältää televisio- tai radiolä- • · · hetyksiä, jotka vastaanotin on toistanut äänenä, tai muita '<* tällaisia koodattuja audiosignaaleja, jotka on annettu sähkösignaalien muodossa suoraan vastaanottimesta. Tällai-f 30 nen koodattu audio voidaan tuottaa myös toistamalla ääni-tallenteesta, kuten CD-levy tai nauhakasetti. Tulo 260 on : kytketty analogisiin muokkauspiireihin 262, jotka vastaan- *!‘* ottavat koodatun analogisen audion ja suorittavat signaa- livahvistusta, automaattista vahvistuksen säätöä ja anti-ν',: 35 aliasoivan alipäästösuodatuksen ennen analogia-digitaali- 115938 46 muunnosta. Tämän lisäksi analogiset muokkauspiirit 262 suorittavat kaistanpäästösuodatustoimenpiteen, jotta varmistettaisiin, että niiden antamat signaalit ovat rajoittuneet taajuusalueelle, jossa koodikomponentteja voi 5 esiintyä. Analogiset muokkauspiirit 262 antavat prosessoidut analogiset audiosignaalit analogia-digitaali-muunti-meen (A/D) 263, joka muuntaa vastaanotetut signaalit digitaaliseen muotoon ja syöttävät ne digitaaliseen signaaliprosessoriin (DSP) 266, joka prosessoi digitoidut analogi-10 set signaalit koodikomponenttien ilmaisemiseksi ja niiden edustamien koodisymbolien määrittämiseksi. Digitaalinen signaaliprosessori 266 on kytketty muistiin 270 (joka sisältää sekä ohjelma- että datatallennusmuistit) ja siir-räntäpiireihin (I/O) 272 ulkoisten komentojen vastaanotta-15 miseksi (esimerkiksi komento, jolla aloitetaan dekoodaus, tai komento, jolla annetaan talletetut koodit) ja dekoodattujen sanomien antamiseksi.
Nyt kuvataan kuvion 11 digitaalisen koodinpurkajan toiminta kuvion 3 laitteella koodattujen audiosignaalien 20 dekoodaamiseksi. Analogiset muokkauspiirit 262 kaistan- päästösuodattavat koodatut audiosignaalit päästökaistalla, ;·. joka on suunnilleen välillä 1,5 - 3,1 kHz ja DSP 266 näyt- ; teistää suodattuja audiosignaaleja sopivan suurella nopeu- della. DSP 266 erottaa sitten digitoidun audiosignaalin ; 25 taajuuskomponenttialueisiin eli taajuuskohdiksi FFT-pro- • sessoinnilla. Tarkemmin sanoen suoritetaan limitetty, ik-kunoitu FFT ennalta määrätylle lukumäärälle viimeisimpiä v ’ datapisteitä siten, että uusi FFT suoritetaan jaksoittain, kun on vastaanotettu riittävä lukumäärä uusia näytteitä.
• I
: ; .* 30 Data painotetaan kuten alla selostetaan ja FFT suorite- ;taan, jotta tuotettaisiin ennalta määrätty lukumäärä taa-juuskohtia, joista kullakin on ennalta määrätty leveys. DSP 266 laskee kunkin taajuuskohdan energian B(i) alueel-; la, joka kattaa koodikomponenttitaajuudet.
115938 47
Kohinatason arviointi suoritetaan kunkin sellaisen taajuuskohdan ympärillä, jossa koodikomponentti voi esiintyä. Näin ollen, kun kuvion 11 koodinpurkajaa käytetään dekoodaamaan kuvion 3 laitteella koodattuja signaaleja, 5 on 40 taajuuskohtaa, jonka sisällä koodikomponentti voi esiintyä. Kullekin tällaiselle taajuuskohdalle kohinataso arvioidaan seuraavalla tavalla. Ensiksi lasketaan keskimääräinen energia E(j) taajuuskohdissa, jotka ovat ikkunassa, joka taajuudeltaan ulottuu nimenomaisen, kiinnos-10 tuksen kohteena olevan taajuuskohdan j yläpuolelle ja alapuolelle (toisin sanoen taajuuskohta, jossa koodikomponentti voi esiintyä) seuraavan relaation mukaan; 15 E(j) = - ΣΒ(i) , 2W+1 missä i = (j-w) -♦ (j+w) ja w edustaa ikkunan ulottuvuutta kiinnostuksen kohteena olevan taajuuskohdan ylä- ja ala-20 puolella taajuuskohtien lukumääränä ilmaistuna. Sitten kohinataso NS(j) taajuuskohdassa j arvioidaan seuraavan kaavan mukaan; NS(j) = (ΣΒΝ(i))/(Σδ(ί)) :Y: 25 missä Bn(i) on B(i) (energiataso taajuuskohdassa i), jos B(i) < E(j), ja on nolla muulloin, ja 6(i) on 1 jos B(i) < E(j) ja 6(i) on muulloin nolla. Toisin sanoen kohinakom-* ponenttien oletetaan sisältävän komponentit, joiden taso 30 on alempi kuin keskimääräinen energia nimenomaisessa ik-: kunassa, joka ympäröi kiinnostuksen kohteena olevaa taa- juuskohtaa ja sisältää täten audiosignaalikomponentteja, jotka osuvat tällaisen keskimääräisen energiatason alapuo-.·* , lelle.
35 Kun kohinataso kiinnostuksen kohteena olevalle taa juuskohdalle on arvioitu, tuolle taajuuskohdalle arvioi- 115938 48 daan signaali-kohina-suhde SNR(j) jakamalla kiinnostuksen kohteena olevassa taajuuskohdassa oleva energiataso B(j) arvioidulla kohinatasolla NS(j). Arvoja SNR(j) käytetään sekä ilmaisemaan tahdistussymbolien läsnäolo ja ajoitus 5 sekä datasymbolien tilat, kuten alla selostetaan. Erinäisiä tekniikoita voidaan käyttää poistamaan tilastollisin keinoin audiosignaalikomponentteja tarkastelusta koodikom-ponentteja etsittäessä. Esimerkiksi voidaan olettaa, että taajuuskohta, jolla on suurin signaali-kohina-suhde, si-10 sältää audiosignaalikomponentin. Toinen mahdollisuus on sulkea pois taajuuskohdat, joiden SNR(j) on ennalta määrätyn arvon yläpuolella. Vielä eräänä mahdollisuutena on poistaa tarkastelusta taajuuskohdat, joilla on suurin ja/ tai pienin SNR(j).
15 Kun kuvion 11 laitetta käytetään ilmaisemaan koo dien läsnäolo audiosignaaleissa, jotka on koodattu kuvion 3 laitteen avulla, kuvion 11 laite kerää dataa, joka ilmaisee koodikomponenttien läsnäolon kussakin kiinnostavassa taajuuskohdassa, toistuvasti ainakin suurimman osan en-20 naita määrättyä aikaväliä, josta koodisymboli voidaan löytää. Näin ollen yllä mainittua prosessia toistetaan useita ;·. kertoja ja komponentin läsnäolodataa kerää kullekin kiin- ; nostavalle taajuuskohdalle tuon aikarungon aikana. Teknii koita, joilla muodostetaan sopivat ilmaisemisaikarungot ; 25 tahdistuskoodien käyttöön perustuen, kuvataan yksityiskoh- • taisemmin alla. Kun DSP 266 on kerännyt tällaista dataa '·’·* asianomaiselle aikarungolle, se sitten määrittää alla ku- ·.· · vattavalla tavalla, mitkä mahdollisista koodisignaaleista olivat läsnä audiosignaalissa. DSP 266 tallettaa sitten J : : 30 ilmaistun koodisymbolin muistiin 270 yhdessä aikaleiman kanssa, jonka avulla tunnistetaan hetki, jolloin symboli . ilmaistiin, DSP:n sisäisen kellosignaalin perusteella.
Tämän jälkeen, l/0-piirin 272 kautta vastaanotetun, DSP:lie 266 tulevan asianomaisen komennon mukaan, DSP saa 115938 49 muistin 270 antamaan ulos talletetut koodisymbolit ja ai-kaleimat I/O-piirien 272 kautta.
Kuvioiden 12A ja 12B vuokaaviot havainnollistavat DSP:n 266 suorittamaa toimenpidesarjaa dekoodattaessa sym-5 bolia, joka on koodattu tuloliittimiin 260 vastaanotettuun analogiseen audiosignaaliin. Tarkastellaan aluksi kuviota 12A dekoodausprosessin alussa DSP 266 menee pääohjelmasil-mukkaan askeleessa 450, jossa se asettaa lipun SYNCH siten, että DSP 266 ensiksi aloittaa toimenpiteen tahdistus-10 symbolien E ja S toteamiseksi tulevassa audiosignaalissa ennalta määrätyssä sanomajärjestyksessä. Kun askel 450 on suoritettu, DSP 266 kutsuu alirutiinia DET, joka on esitetty kuvion 12B vuokaaviossa, todetakseen audiosignaalissa olevia tahdistussymbolia edustavien koodikomponenttien 15 läsnäolon.
Tarkastellaan kuviota 12B askeleessa 454 DSP kerää ja tallentaa tulevan audiosignaalin näytteitä toistuvasti, kunnes riittävä määrä on talletettu yllä olevan FFT:n suorittamiseksi. Kun tämä on suoritettu, talletettua dataa 20 käsitellään datan ikkunoimiseksi painotusfunktiolla, kuten kosinineliö-painotusfunktio, Kaiser-Bessel-funktio, Gaussin (Poisson-) funktio, Hanning-funktio tai muu sopiva . painotusfunktio, kuten askeleessa 456 esitetty. Kuitenkin, jos koodikomponentit ovat riittävän erillisiä, painotusta ’25 ei edellytetä. Ikkunoidulle datalle suoritetaan sitten ·* ·’ limitetty FFT, kuten askeleessa 460 on esitetty.
• * ·
Kun FFT on tullut valmiiksi, askeleessa 462 testa-ν’ · taan SYNCH-lippua, jotta nähtäisiin, onko se asetettu (missä tapauksessa odotetaan tahdistussymbolia) vai nol-: : : 30 lattu (missä tapauksessa odotetaan databittisymbolia).
;Koska DSP alunperin asettaa SYNCH-lipun ilmaistaakseen . tahdistussymboleja edustavien koodikomponenttien läsnä- ’ olon, ohjelma etenee askeleeseen 466, missä arvioidaan ’· >' FFT:n avulla askeleessa 460 saatu taajuusavaruusdata, jot- 35 ta saataisiin määritettyä, ilmaiseeko tämä data E-tahdis- 50 115938 tussymbolia vaiko S-tahdistussymbolia edustavien komponenttien läsnäoloa.
Tahdistussymbolien läsnäolon ja ajoituksen ilmaisemiseksi määritetään ensiksi jokaisen mahdollisen tahdis-5 tussymbolin ja datasymbolin SNR(j) arvojen summa. Annetulla hetkellä tahdistussymbolien ilmaisemisprosessin aikana odotetaan tiettyä symbolia. Ensimmäisessä askeleessa odotetun symbolin ilmaisemiseksi määritetään, onko sen vastaavien arvojen SNR(j) summa suurempi kuin mikään muista. 10 Jos näin on, ilmaisemiskynnys muodostetaan perustuen kohi-natasoihin taajuuskohdissa, jotka voivat sisältää koodi-komponentteja. Toisin sanoen, koska millä tahansa annetulla hetkellä vain yksi koodisymboli sisältyy koodattuun audiosignaaliin, vain neljännes kiinnostavista taajuuskoh-15 dista sisältää koodikomponentteja. Jäljellä olevat kolme neljännestä sisältävät kohinaa, toisin sanoen ohjelma-au-diokomponentteja ja/tai muuta ylimääräistä energiaa. Ilmaisemiskynnys tuotetaan arvojen SNR(j) keskiarvona kaikille neljällekymmenelle kiinnostavalle taajuuskohdalle, 20 mutta sitä voidaan säätää kertojatekijällä, jotta voitaisiin ottaa huomioon ympäröivän kohinan vaikutukset ja/tai kompensoida havaittu virhenopeus.
t*t ; Kun ilmaisemiskynnys on näin muodostettu, odotetun .* tahdistussymbolin arvojen SNR(j) summaa verrataan ilmaise- ; 25 miskynnystä vasten, jotta määritettäisiin, onko se suurem- pi kuin kynnys vai ei. Jos on, odotetun tahdistussymbolin oikea ilmaiseminen todetaan. Kun tämä on suoritettu, kuten : askeleessa 470 on esitetty, ohjelma palaa kuvion 12A pää- prosessointisilmukan askeleeseen 472, missä määritetään Jt| j 30 (kuten alla selostetaan) tyydyttääkö dekoodatun datan kaa-: : vio ennalta määrätyt luokituskriteerit. Jos ei, proses- . sointi palaa askeleeseen 450 aloittaakseen uudelleen tah-
t ( I
distussymbolin läsnäolon audiosignaalissa hakemisen, mutta » » jos nämä kriteerit täytetään, määritetään, onko odotettu • ' : 35 tahdistuskaavio (toisin sanoen symbolien E ja S odotettu 115938 51 sarja) vastaanotettu ja ilmaistu kokonaan, kuten askel 474 esittää.
Kuitenkin alirutiinin DET ensimmäisen läpikäynnin jälkeen riittämättömästi dataa on kerätty sen määrittämi-5 seksi, täyttääkö kaavio luokituskriteerit, joten askeleesta 474 prosessointi palaa alirutiiniin DET lisä-FFT:n suorittamiseksi ja tahdistussymbolin läsnäolon ilmaisemiseksi. Kun alirutiini DET on suoritettu ennalta määrätyn lukumäärän kertoja, prosessoinnin palatessa askeleeseen 472 10 DSP määrittää, täyttääkö kerätty data tahdistuskaavion luokituskriteerit.
Toisin sanoen, kun DET on suoritettu ennalta määrätyn lukumäärän kertoja, vastaava lukumäärä arviointeja on suoritettu alirutiinin DET askeleessa 466. "E"-symbolin 15 löytymiskertojen lukumäärään käytetään yhdessä toteutuksessa "E"-symbolin energiamäärän mittana vastaavan aikajakson aikana. Voidaan sen sijaan käyttää kuitenkin muitakin "E"-symbolin energian mittoja (kuten "E"-taajuuskoh-tien SNR:ien, jotka ylittävät keskimääräisen taajuuskohta-20 energian, kokonaismäärä). Sen jälkeen kun alirutiinia DET on jälleen kutsuttu ja lisäarviointi on suoritettu aske-leessa 466, askeleessa 472 tämä kaikkein viimeisin ar-,«t · viointi lisätään ennalta määrätyn aikavälin aikana kerät- tyihin ja vanhin arviointi aikaisemmin kerätyistä hylä- ; 25 tään. Tämä prosessi jatkuu DET -alirutiinin usean läpi- • » · • käynnin ajan ja askeleessa 472 etsitään huippua "E"-symbo-
* * I
Iin energiassa. Jos tällaista huippua ei löydy, tämä joh-' taa määritykseen, että tahdistuskaaviota ei ole löydetty, joten prosessointi palaa askeleessa 472 askeleeseen 450 ffj : 30 asettamaan SYNCH-lipun jälleen kerran ja aloittamaan tah- distuskaavion etsinnän.
Jos kuitenkin "E"-signaalienergian maksimi on löy-detty, askeleessa 472 alirutiinin DET 452 jälkeen suori-;·’ tettava arviointiprosessi jatkuu joka kerta käyttäen samaa : 35 lukumäärää arviointeja askeleesta 466, mutta hyläten van- 115938 52 hin arviointi ja lisäämällä uusin, joten liukuvaa dataik-kunaa käytetään tähän tarkoitukseen. Tämän prosessin jatkuessa ennalta määrätyn lukumäärään läpikäyntejä jälkeen askeleessa 472 määritetään, onko tapahtunut siirtyminen 5 "E"-symbolista "S"-symboliin. Tämä määritetään yhdessä to teutuksessa kohtana, jossa "S"-taajuuskohtien kokonais-SNR, joka tulee askeleesta 466 liukuvan ikkunan sisällä, ensimmäistä kertaa ylittää "E"-taajuuskohtien kokonais-SNR:n saman välin aikana. Kun tällainen siirtymäkohta on 10 löydetty, prosessointi jatkuu yllä kuvatulla tavalla etsien "S"-symbolienergian maksimia, jonka ilmaisee suurin lukumäärä "S"-ilmaisuja liukuvan dataikkunan sisällä. Jos tällaista maksimia ei löydetä tai maksimi ei muuten esiinny odotetun aikarungon sisällä "E"-symbolienergian maksi-15 min jälkeen, prosessointi etenee askeleesta 472 takaisin askeleeseen 450 tahdistuskaavion hakemisen aloittamiseksi uudelleen.
Jos yllä mainitut kriteerit täyttyvät, tahdistus-kaavion läsnäolo julistetaan askeleessa 474 ja prosessoin-20 ti jatkuu askeleessa 480, jotta määritettäisiin odotetut bittivälit perustuen "E"- ja "S"-symbolienergiamaksimei-hin ja ilmaistuun siirtymäkohtaan. Yllä kuvatun prosessin . sijasta tahdistuskaavion läsnäolon ilmaisemiksi voidaan ‘ ’ käyttää muita strategioita. Jatkototeutuksessa tahdistus- * » * '· *' 25 kaavio, joka ei täytä yllä kuvattuja kriteerejä mutta joka • * * : approksimoi luokituskaaviota (toisin sanoen ilmaistu kaa- vio ei ole selvästi luokittelematon), määritystä siitä, v ·' onko tahdistuskaavio ilmaistu, voidaan lykätä jatkoanalyy- siin, joka perustuu arviointeihin, jotka suoritetaan (ku-* 30 ten alla selostetaan) databittien läsnäolon määrittämisek- . ”*. si odotetuilla dataväleillä mahdollisen tahdistuskaavion » ( jälkeen. Ilmaistun kokonaisdatan perusteella, toisin sa-: : : noen sekä epäillyn tahdistuskaaviovälin aikana että epäil- tyjen bittivälien aikana, voidaan suorittaa mahdollisen 35 tahdistuskaavion taannehtiva luokitus.
115938 53
Palataan nyt kuvion 12A vuokaavioon, kun tahdistus-kaavio on luokiteltu, askeleessa 480, kuten yllä huomautettiin, bittiajoitus määritetään perustuen kahteen maksimiin ja siirtymäkohtaan. Toisin sanoen nämä arvot keskiar-5 voistetaan, jotta saataisiin määritettyä kunkin seuraavan databittivälin alku- ja loppukohdat. Kun tämä on suoritettu, askeleessa 482 SYNCH-lippu nollataan osoittamaan, että DSP etsii sitten jommankumman mahdollisen bittitilan läsnäoloa. Sitten kutsutaan jälleen alirutiinia DET 452 ja, 10 viitaten myös kuvioon 12B, alirutiini suoritetaan samalla tavoin kuin on kuvattu, kunnes tullaan askeleeseen 462, jossa SYNCH-lipun tila osoittaa, että tulee määrittää bit-titila, ja prosessointi etenee sitten askeleeseen 486. Askeleessa 486 DSP etsii yllä kuvatulla tavalla koodikom-15 ponentteja, jotka osoittavat joko nollabittitilan tai yk-kösbittitilan.
Kun tämä on suoritettu, askeleessa 470 prosessointi palaa kuvion 12A pääprosessointisilmukan askeleessa 490, jossa määritetään, onko vastaanotettu riittävästi dataa 20 bittitilan määrittämiseksi. Jotta näin tapahtuisi, alirutiinin 452 läpi täytyy suorittaa useita läpikäyntejä si-;·. ten, että ensimmäisen läpikäynnin jälkeen prosessointi . palaa alirutiiniin DET 452 uuteen FFTrhen perustuvan jat- koarvioinnin suorittamiseksi. Kun alirutiini 452 on suori- ♦ » * ; 25 tettu ennalta määrätyn lukumäärän kertoja, askeleessa 486 • · · * ·' näin kerätty data arvioidaan, jotta saataisiin määritet- tyä, ilmaiseeko vastaanotettu data nollatilaa, ykköstilaa V ; tai määrittelemätöntä tilaa (joka voitaisiin ratkaista pariteettidataa käyttämällä). Toisin sanoen "0"-taajuus-; : 30 kohtien kokonais SNR:ää verrataan "l"-taajuuskohtien SNRriin. Suurempi näistä määrittää datatilan ja jos ne , ovat yhtä suuret, datatila on määrittelemätön. Vaihtoeh- * I » ;;/ toisesti jos "0"-taajuuskohtien ja "1"-taajuuskohtien ko- I t konais-SNR:t eivät ole yhtä suuret vaan ovat lähekkäin, 35 voidaan julistaa määrittelemätön tila. Myös jos käytetään 115938 54 suurempaa lukumäärää datasymboleja, symboli, jolle löydetään suurin SNR-summaus, määritetään vastaanotetuksi symboliksi.
Kun prosessointi jälleen palaa askeleeseen 490, 5 blttitilan määritys todetaan ja prosessointi jatkuu askeleeseen 492, jossa DSP tallentaa muistiin 270 dataa, joka ilmaisee vastaavan bitin tilan, jotta saataisiin koottua sana, jossa on ennalta määrätty lukumäärä symboleja, joita edustavat vastaanotetussa audiosignaalissa olevat koodatut 10 komponentit. Tämän jälkeen askeleessa 496 määritetään, onko vastaanotettu data antanut kaikki koodatun sanan tai sanoman bitit. Jos ei ole, prosessointi palaa DET-aliru-tiiniin 452 määrittämään seuraavan odotetun sanomasymbolin bittitilan. Jos kuitenkin askeleessa 496 määritetään, että 15 sanoman viimeinen symboli on vastaanotettu, prosessointi palaa askeleeseen 450 asettamaan SYNCH-lipun etsimään uutta sanomaa ilmaisemalla sen tahdistussymbolit, joita edustavat koodatun audiosignaalin koodikomponentit.
Tarkastellaan kuviota 13, tietyissä toteutuksissa 20 jompaakumpaa tai molempia ei-koodi-audiosignaalikomponen-teista tai muusta kohinasta (joita kollektiivisesti kutsu-taan tässä yhteydessä "kohinaksi") käytetään tuottamaan ,·. : vertailuarvo, kuten kynnys, kuten toiminnallinen lohko 276 . . | . esittää. Yhtä tai useampaa koodatun audiosignaalin osaa ,! ; 25 verrataan vertailuarvoa vastaan, kuten toiminnallinen loh-
( < I
• ko 277 esittää, jotta saataisiin ilmaistua koodikomponent- * * · ' tien läsnäolo. Koodattu audiosignaali kernaasti ensiksi V ' prosessoidaan, jotta saataisiin eritettyä taajuuskaistalla tai -kaistoilla olevat komponentit, jotka voivat sisältää !: f 30 koodikomponentteja, ja näitä kootaan jonkin ajanjakson yli : ; kohinan keskiarvoistamiseksi pois, kuten toiminnallinen . *. lohko 278 ilmaisee.
> 1 I
Tarkastellaan nyt kuviota 14, jossa on esitetty t > ; esillä olevan keksinnön mukainen koodinpurkaja lohkomuo- 35 dossa. Kuvion 14 koodinpurkaja sisältää tuloliittimen 280, 115938 55 joka on kytketty neljän komponentti-ilmaisinryhmän 282, 284, 286 ja 288 kanssa. Kukin komponentti-ilmaisinryhmä 282 - 288 ilmaisee tulevassa audiosignaalissa olevat, vastaavia koodisymboleja edustavat koodikomponentit. Kuvion 5 14 toteutuksessa koodinpurkajalaite on järjestetty ilmai semaan mikä tahansa koodikomponentti lukumäärästä 4N koo-dikomponentteja, missä N on kokonaisluku, siten että koodi muodostuu neljästä eri symbolista, joista kutakin edustaa N: n koodikomponentin yksikäsitteinen ryhmä. Näin ollen 10 neljä ryhmää 282 - 288 sisältävät 4N komponentti-ilmaisinta.
Yhden lukumäärästä 4N ryhmien 282 - 288 komponentti-ilmaisinta toteutus on esitetty lohkomuodossa kuviossa 15 ja on merkitty siinä komponentti-ilmaisimeksi 290. Kom-15 ponentti-ilmaisimella 290 on tulo 292 kytkettynä kuvion 14 koodinpurkajan tuloon 280 vastaanottamaan koodattu audiosignaali. Komponentti-ilmaisin 290 sisältää yläpiirihaa-ran, jossa on kohina-arviosuodatin 294, joka yhdessä toteutuksessa on muodiltaan kaistanpäästösuodatin, jolla on 20 verrattain leveä päästökaista ja joka päästää audiosignaa-lienergiaa kaistalla, jonka keskikohta on vastaavan il-maistavan koodikomponentin taajuudella. Vaihtoehtoisesti : ja ensisijaisesti kohina-arviosuodatin 294 sen sijaan si- * 8 · sältää kaksi suodatin, joista toisen päästökaista alkaa .!! 25 vastaavan ilmaistavan koodikomponentin taajuuden yläpuo-
• · I
’ ; leita, ja toisen suodattimen päästökaistan yläreuna on ilmaistavan koodikomponentin taajuuden alapuolella siten, v ‘ että yhdessä nämä kaksi suodatinta päästävät energiaa, jolla on taajuuksia ilmaistavan koodikomponentin taajuuden :,· 30 ylä- ja alapuolella (mutta ei ilmaistavalla taajuudella), : : mutta sen taajuusympäristössä. Kohina-arviosuodattimen 294 . [ lähtö on kytketty absoluuttiarvopiirin 296 tuloon, joka ’ tuottaa lähtösignaalin, joka edustaa kohina-arviosuodatti men 294 lähdön absoluuttiarvoa, integraattorin 300 tuloon, 35 joka kerää sinne syötetyt signaalit tuottaen lähtöarvon, 115938 56 joka edustaa signaalienergiaa taajuusspektrin osissa, jotka ovat ilmaistavan koodikomponentin taajuuden vieressä sisältämättä itse taajuutta, ja antaa tämän arvon logaritmisena vahvistimena toimivan erovahvistimen 302 invertoi-5 vaan tuloon.
Kuvion 15 komponentti-ilmaisin sisältää myös alahaaran, joka sisältää signaaliarviosuodattimen 306, jolla on tulo kytkettynä tulon 392 kanssa koodatun audiosignaalin vastaanottamiseksi ja joka päästää taajuuskaistan, 10 joka oleellisesti on kapeampi kuin kohina-arviosuodattimen 294 verrattain laaja kaista siten, että signaaliarviosuo-datin 306 päästää signaalikomponentteja, jotka ovat oleellisesti vain vastaavan, ilmaistavan koodisignaalikomponen-tin taajuudella. Signaaliarviosuodattimella 306 on lähtö 15 kytkettynä toisen absoluuttiarvopiirin 308 tulon kanssa, joka tuottaa lähdössään signaalin, joka edustaa signaaliarviosuodattimen 306 päästämän signaalin absoluuttiarvoa. Absoluuttiarvopiirin 308 lähtö on toisen integraattorin 310 tuloon. Integraattori 310 kerää piirin 308 antamia 20 arvoja tuottaen signaalin, joka edustaa energiaa signaaliarviosuodattimen kapealla kaistalla ennalta määrätyllä ;·. ajanjaksolla.
• · · . Kummassakin integraattorissa 300 ja 310 on nollaus- ’liitin, joka on kytketty vastaanottamaan yhteinen nollaus-; 25 signaali, joka tuodaan liittimeen 312. Nollaussignaalin • syöttää kuviossa 14 esitetty ohjauspiiri 314, joka tuottaa nollaussignaalin jaksoittaisesti.
v · Palataan kuvioon 15, integraattorin 310 lähtö syö tetään invertoivaan tuloon vahvistimessa 302, joka tuottaa ! : : 30 signaalin, joka edustaa eroa integraattorin 310 lähdön ja integraattorin 300 lähdön välillä. Koska vahvistin 302 on , *. logaritminen vahvistin, mahdollisten lähtöarvojen alue on ·;; supistunut, jotta pienennettäisiin lähdön dynaamista aluetta vietäessä ikkunakomparaattoriin 316, missä ilmais-35 taan koodikomponentin läsnäolo tai puuttuminen annetun 115938 57 aikavälin aikana, jonka määrittää ohjauspiiri 314 antamalla nollaussignaalin. Ikkunakomparaattori antaa koodin läs-näolosignaalin tapauksessa, että vahvistimen 302 antama tulo osuu alemman kynnyksen, joka tuodaan kiinteänä arvona 5 komparaattorin 316 alempaan kynnystuloliittimeen, ja kiinteän ylemmän kynnyksen, joka tuodaan komparaattorin 316 ylempään kynnystuloliittimeen, väliin.
Tarkastellaan jälleen kuviota 14, kunkin komponentti- ilmaisinryhmän kukin N komponentti-ilmaisinta 290 kyt-10 kee vastaavan ikkunakomparaattorinsa 316 lähdön koodimää-rityslogiikkapiirin 320 tuloon. Piiri 320 kerää ohjauspiirin 314 ohjaamana eri koodin läsnäolosignaaleja 4N:stä komponentti-ilmaisinpiiristä 290 ohjauspiirin 314 antaman usean nollausjakson ajan. Annetun symbolin ilmaisemisaika-15 välin päättyessä, joka todetaan alla kuvatulla tavalla, koodimäärityslogiikkapiiri 320 määrittää vastaanotetuksi koodisymboliksi symbolin, jolle todettiin suurin lukumäärä komponentteja välin aikana, ja antaa lähtöliittimeensä 322 signaalin, joka osoittaa ilmaistun koodisymbolin. Lähtö-20 signaali voidaan tallentaa muistiin, koota suuremmaksi sanomaksi tai datatiedostoksi, lähettää tai käyttää muuten hyväksi (esimerkiksi ohjaussignaalina).
*. . Symbolien ilmaisemisvälit yllä kuvioiden 11, 12A, ; ,· 12B 14 ja 15 yhteydessä kuvatuille koodinpurkajille voi- 25 daan muodostaa perustuen kunkin koodatun sanoman kanssa : ·* lähetettäviin tahdistussymboleihin, joilla on ennalta mää- rätty kesto ja järjestys. Esimerkiksi audiosignaaliin si-: sältyvä koodattu sanoma voi muodostua koodatun E-symbolin kahdesta datavälistä, joita seuraa koodatun S-symbolin • 30 kaksi dataväliä, molemmat kuten kuvattiin yllä kuvion 4 yhteydessä. Kuvioiden 11, 12A, 12B, 14 ja 15 koodinpurka-jat toimivat aluksi etsien ensimmäisen odotetun tahdistus-··; symbolin olemassaoloa, toisin sanoen koodatun E-symbolin, *·’ joka lähetetään ennalta määrätyn jakson aikana, ja määrit- 35 täen sen lähetysvälin. Tämän jälkeen koodinpurkajat etsi- 115938 58 vät symbolia S merkitsevien koodikomponenttien läsnäoloa ja kun se on todettu, koodinpurkajat määrittävät sen lähe-tysvälin. Ilmaistuista lähetysväleistä määritetään siirty-mäkohta E-symbolista S-symboliin ja tästä kohdasta asete-5 taan ilmaisemisvälit kullekin databittisymbolille. Kunkin ilmaisemisvälin aikana koodinpurka ja kerää koodikomponent-teja määrittääkseen tuon välin aikana lähetetyn vastaavan symbolin yllä kuvatulla tavalla.
Vaikka kuvioiden 14 ja 15 toteutuksen erinäiset 10 elimet on toteutettu analogisilla piireillä, ymmärretään, että näillä suoritetut samat toiminnot voidaan myös toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain digitaalisella pii-ristöllä.
Tarkastellaan nyt kuvioita 16 ja 17, joissa on esi-15 tetty järjestelmä, jolla tuotetaan arvioita laajalle levitettävän informaation, kuten televisio- ja radio-ohjelmat, yleisöistä. Kuvio 16 on lohkokaavio radiolähetysasemasta, jolla lähetetään ilman kautta audiosignaaleja, jotka on koodattu aseman tunnistamiseksi yhdessä lähetysajan kans-20 sa. Jos halutaan, lähetettävän ohjelman tai segmentin tunniste voidaan myös sisällyttää. Ohjelman audiolähdettä ;·. 340, kuten CD-soitin, digitaalista audionauhasoitinta tai ; elävää audiolähdettä hallitsee asemanjohtaja käyttämällä !ohjauslaitetta 342, joka hallitusti antaa lähetettäviä ; 25 audiosignaaleja. Ohjelman audiolähteen lähtö 344 on kyt- • ketty kooderin 348 tulon kanssa kuvion 3 toteutuksen mu- kaan, joka sisältää DSP:n 104, kaistanpäästösuodattimen v * 120 analogia-digitaali-muuntimen (A/D) 124, digitaali-ana- logia-muuntimen (DAC) 140 ja summauspiirin 142. Ohjauslai-: : : 30 te 342 sisältää kuvion 3 isäntäprosessorin 90, näppäimis tön 96 ja monitorin 100 siten, että ohjauslaitteessa 324 . oleva isäntäprosessori on kytketty kuvion 16 kooderissa olevan DSP:n kanssa. Kooderi 348 toimii ohjauslaitteen 348 ·;·’ ohjaamana ja sisällyttää jaksoittaisesti koodatun sanoman 35 lähetettävään audioon sanoman sisältäessä sopivaa tunnis- 115938 59 tavaa dataa. Kooderi 348 antaa koodatun audion radiolähettimen 350 tuloon, joka moduloi kantoaaltoa koodatulla oh-jelma-audiolla ja lähettää tämän ilman kautta antennin 352 kautta. Ohjauslaitteeseen 342 sisältyvää isäntäprosessoria 5 ohjelmoidaan näppäimistön avulla ohjaamaan kooderia antamaan sopiva koodattu sanoma, joka sisältää aseman tunnis-tusdatan. Isäntäprosessori tuottaa automaattisesti lähe-tysaikadatan siinä olevan vertailukellopiirin avulla.
Tarkastellaan myös kuvioita 17, järjestelmän henkilö lökohtainen tarkkailulaite 380 on suljettu koteloon 382, joka on kooltaan tarpeeksi pieni kannettavaksi yleisöar-viotutkimukseen osallistuvan yleisön edustajan mukana. Kullekin yleisön edustajista on annettu henkilökohtainen tarkkailulaite, kuten laite 380, jota tulee kantaa yleisön 15 edustajan mukana määrättyinä aikoina kunakin päivänä tutkinta jakson aikana, kuten ennalta määrätty yhden viikon jakso. Henkilökohtainen tarkkailulaite 380 sisältää suuntaamattoman mikrofonin 386, joka poimii äänet, jotka laitetta 380 kantava yleisön edustaja kohtaa, mukaan lukien 20 radio-ohjelmat, jotka toistetaan äänenä radiovastaanottimen kaiuttimella, kuten kuvion 17 radiovastaanotin 390.
, , Henkilökohtainen tarkkailulaite 380 sisältää myös ,: signaalinmuokkauspiiristön 394, jonka tulo on kytketty i,’ mikrofonin 386 lähtöön ja joka vahvistaa mikrofonin lähdön ,1 ; 25 ja suorittaa sille kaistanpäästösuodatuksen sekä vaimen- • ;* taakseen taajuuksia, jotka ovat audiotaajuuskaistan ulko- ' puolella, mukaan lukien kuvion 16 kooderilla 348 ohjelma- V : audioon sisällytetyn koodin erinäiset taajuuskomponentit, että suorittaakseen antialisointisuodatuksen ennen analogi j 30 gia-digitaali-muunnosta.
Henkilökohtaisen tarkkailulaitteen 380 digitaalinen .\ piiristö on esitetty kuviossa 17 toiminnallisen lohkokaa- vion muodossa, joka sisältää koodinpurkajalohkon ja oh-jauslohkon, joista molemmat voidaan toteuttaa esimerkiksi 35 digitaalisen signaaliprosessorin avulla. Ohjelma- ja data- 115938 60 tallennusmuisti 404 on kytketty sekä koodinpurkajaan 400 ilmaistujen koodien vastaanottamiseksi tallennusta varten että ohjauslohkoon muistin 404 kirjoitus- ja lukutoimenpi-teiden ohjaamiseksi. Siirräntäpiiri (I/O) 406 on kytketty 5 muistiin 404 vastaanottamaan henkilökohtaisen tarkkailu-laitteen 380 antamia koodeja sekä tallentamaan sinne informaatiota, kuten ohjelmakäskyjä. I/O-piiri 406 on kytketty myös ohjauslohkoon 402 laitteen 380 tulo- ja lähtö-toimenpiteiden ohjaamiseksi.
10 Koodinpurkaja 400 toimii yllä kuvatun kuvion 11 koodinpurkajan mukaan ja antaa asematunniste- ja aikakoo-didatan tallennettavaksi muistiin 404. Henkilökohtainen tarkkailulaite 380 on varustettu myös liittimellä, esitetty kaavamaisesti kohdassa 410, jolla annetaan ulos kerät-15 ty ja muistiin 404 tallennettu asematunniste- ja aikakoo-didata ja jolla vastaanotetaan komentoja ulkoisesta laitteesta.
Henkilökohtainen tarkkailulaite 380 pystyy kernaasti toimimaan telakointiaseman kanssa, kuten on esitetty 20 US-patenttihakemuksessa sarjanro 08/101 558, jätetty 2.
elokuuta 1993, nimeltään Compliance Incentives for Au-dioence Monitoring/Recording Devices, joka on yhteisesti ; annettu esillä olevan hakemuksen kanssa ja joka on tässä ;viitteenä. Tämän lisäksi henkilökohtainen tarkkailulaite 25 380 on kernaasti varustettu kannettavan lähetyskattavuuden : ·* tarkkailulaitteen ylimääräisillä piirteillä, jotka myös esitetään mainitussa US-patenttihakemuksessa sarjanro 08/ 0 : 101 558.
Telakointiasema kommunikoi modeemin kautta puhelin-: 30 linjojen välityksellä keskitetyn dataprosessointijärjes- telmän kanssa siirtäen sinne tunniste- ja aikakoodidatan, , jotta voitaisiin tuottaa raportteja kuuntelevasta ja/tai ·;;/ katselevasta yleisöstä. Keskitetty järjestelmä voi myös siirtää informaatiota telakointiaseman käyttöön ja/tai 35 välitettäväksi laitteelle 380, kuten suoritettavaa ohjel- 115938 61 mainformaatiota. Keskitetty järjestelmä voi myös syöttää informaatiota telakointiasemalle ja/tai laiteelle RF-kana-van välityksellä, kuten olemassa oleva FM-lähetys, joka on koodattu tällaisella informaatiolla esillä olevan keksin-5 nön esittämällä tavalla. Telakointiasema ja/tai laite 380 on varustettu FM-vastaanottimella (ei kuviossa yksinkertaisuuden ja selkeyden vuoksi), joka demoduloi koodatun FM-lähetyksen ja syöttää tämän koodinpurkajaan esillä olevan keksinnön mukaisesti. Koodattu FM-lähetys voidaan myös 10 syöttää kaapelin tai muun siirtovälineen kautta.
Henkilökohtaisilla tarkkailuyksiöillä tapahtuvan tarkkailun lisäksi voidaan käyttää kiinteitä yksiköitä (kuten laitteen päälle tulevat yksiköt). Laitteen päällä olevat yksiköt voidaan kytkeä vastaanottamaan koodattu 15 audio sähköisessä muodossa vastaanottimessa tai muuten ne voivat käyttää mikrofonia, kuten kuvion 17 mikrofonia 386. Laitteen päällä olevat laitteet voivat tällöin tarkkailla valittuja kanavia samalla tarkkailemalla, tai olemalla tarkkailematta, yleisön kokoonpanoa esillä olevaa keksin-20 töä käyttäen.
Esillä olevan keksinnön koodaus- ja dekoodaustek-niikoille harkitaan muita sovelluksia. Yhdessä sovelluk-. sessa mainosten ääniraidat on varustettu tunnistuskoodeil- la, jotka mahdollistavat mainosten tarkkailun varmistua 25 siitä, että mainokset on lähetty (televisio- tai radiolä- • ·’ hetyksinä tai muutoin) sovittuina aikoina.
• » * * Vielä muissa sovelluksissa ohjaussignaaleja lähete- V * tään esillä olevan keksinnön mukaan tuotettujen koodien muodossa. Eräässä tällaisessa toteutuksessa vuorovaikut-: 30 teinen lelu vastaanottaa ja dekoodaa koodatun ohjaussig- naalin, joka on sisällytetty televisio- tai radiolähetyk-. \ sen tai äänitallenteen audio-osaan, ja suorittaa vastaavan ·;;/ toimenpiteen. Muussa toteutuksessa vanhempien valvontakoo- ‘ · ’ deja on sisällytetty televisio- tai radiolähetyksen tai : : : 35 äänitallenteen audio-osiin siten, että vastaanottava tai 115938 62 toistava laite dekoodaamalla tällaiset koodit voi suorittaa vanhempien valvontatoimia estääkseen valitusti lähetysten ja tallenteiden vastaanottamisen tai toistamisen. Ohjauskoodeja voidaan myös sisällyttää matkapuhelinlähe-5 tyksiin rajoittamaan luvatonta matkapuhelintunnisteiden käyttöä. Eräässä sovelluksessa koodeja on sisällytetty puhelinlähetyksiin erottamaan ääni- ja datalähetykset, jotta voitaisiin sopivasti hallita siirtotien valintaa ja välttää siirretyn datan korruptoituminen.
10 Erinäisiä lähettimen tunnistustoimintoja voidaan myös toteuttaa, esimerkiksi varmistamaan sotilaallisten lähetysten ja ilma-aluksen kanssa käytävän äänikommunikaa-tion oikeellisuus. Eräässä tällaisessa sovelluksessa markkinointitutkimukseen osallistuvat kantavat henkilökohtai-15 siä tarkkailulaitteita, jotka vastaanottavat koodattuja sanomia, jotka on lisätty yleisökuulutus- tai vastaaviin audiosignaaleihin vähittäiskaupoissa tai ostoskeskuksissa, osallistujien paikallaolon kirjaamiseksi. Muassa toteutuksessa työntekijät kantavat henkilökohtaisia tarkkailulait-20 teitä, jotka vastaanottavat työpaikalla oleviin audiosignaaleihin lisättyjä koodattuja sanomia, jotta voitaisiin tarkkailla heidän paikallaoloaan määrätyissä paikoissa.
» · ♦ , Turvallinen viestintä voidaan myös toteuttaa esillä » » · ; / olevan keksinnön koodaus- ja dekoodaustekniikoita sovelta- '·*·' 25 maila. Eräässä tällaisessa sovelluksessa turvattua veden- .* alaista viestintää suoritetaan esillä olevan keksinnön mukaisella koodauksella ja dekoodauksella, joko asettamal-v ·’ la koodikomponenttitasot siten, että koodit peittyvät ym päröiviin vedenalaisiin ääniin tai käyttämällä äänilähdet-30 tä, joka on koodilähettimen sijaintikohdassa. Eräässä to-teutuksessa turvatut hakulähetykset saadaan aikaan sisäl- » * » lyttämällä peitettyjä koodeja muihin ilman kautta tapahtuviin audiosignaalilähetyksiin, jotka hakulaite vastaanottaa j a dekoodaa.
63 115938
Esillä olevan keksinnön koodaus- ja dekoodaustek-niikoita voidaan käyttää myös toteamaan oikeaksi äänialle-kirjoituksia. Esimerkiksi puhelintilaussovelluksessa tallennettua ääniprinttiä voidaan verrata elävään ääneen.
5 Toisessa esimerkissä data, kuten turvanumero ja/tai kellonaika, voidaan koodata ja yhdistää ääneen lausutun kanssa, sitten dekoodata ja käyttää automaattisesti ohjaamaan ääneen lausutun prosessointia. Tämän skenaarion koodaus-laite voi olla puhelimeen kiinnitettävä tai muu äänivies-10 tintälaite tai muuten erillinen kiinteä yksikkö, jota käytetään, kun ääneen lausuttu tallennetaan suoraan ilman lähetystä puhelimitse tai muuten. Jatkosovellus on autenti-kointikoodin lisääminen kannettavan puhelimen muistiin siten, että äänivirta sisältää autentikointikoodin, jol-15 loin mahdollistuu luvattomien lähetysten ilmaiseminen.
On myös mahdollista saavuttaa parempi viestintäkanavan kaistanleveyden käyttö sisällyttämällä dataa ääni-tai muuhun audiolähetykseen. Eräässä tällaisessa sovelluksessa ilma-aluksen instrumenttien lukemia osoittavaa dataa 20 sisällytetään ilmasta maahan -äänilähetyksiin lennonvalvo-jien pitämiseksi ajan tasalla ilma-aluksen toimintatilasta, ilman että tarvitaan erillisiä ääni- ja datakanavia.
", . Kooditasot valitaan siten, että koodikomponentit peittyvät I · · ; _* äänilähetyksiin siten, että vältetään häiriöt niiden kans- 25 sa.
: .* Nauhojen piratointi, tekijäoikeussuojattujen töi- den, kuten audio/video-tallenteet, luvaton kopiointi, voi-- daan myös todeta koodaamalla yksikäsitteinen tunnistenume ro kunkin luvallisen kopion audio-osaan esillä olevan kek- 30 sinnön koodaus tekniikan avulla. Jos koodattu tunnistenume- ro todetaan useasta kopiosta, luvaton kopiointi on tällöin ilmeistä.
: : Jatkosovellus määrittää ohjelmat, jotka on tallen- nettu käyttämällä VCR:ää, joka sisältää keksinnön mukaisen 35 koodinpurkajan. Video-ohjelmat (kuten viihdeohjelmat, mai- » 115938 64 nokset jne.) koodataan esillä olevan keksinnön mukaan tun-nistuskoodilla, joka tunnistaa ohjelman. Kun VCR asetetaan nauhoitustoiminnalle, nauhoitettavien signaalien audio-osat syötetään koodinpurkajaan signaaleissa olevien tun-5 nistuskoodien ilmaisemiseksi. Ilmaistut koodit talletetaan VCR:n muistiin myöhempää käyttöä varten synnytettäessä raportti nauhoituskäytöstä.
Dataa, joka osoittaa tekijänoikeussuojatut työt, jotka on lähetetty asemalta tai muutoin siirretty palvelun 10 tarjoajan toimesta, voidaan koota esillä olevaa keksintöä käyttämällä, jotta voitaisiin varmistua tekijänoikeusmaksujen vastuista. Työt koodataan vastaavilla tunnistuskoo-deilla, jotka yksikäsitteisesti tunnistavat ne. Tarkkailu-yksikkö, joka saa signaalit, jotka lähetetään tai muulla 15 tavoin siirretään yhden tai useamman aseman tai palvelun tarjoajan toimesta, antaa signaalin audio-osat esillä olevan keksinnön mukaiselle koodinpurkajalle, joka ilmaisee signaalissa olevat tunnistuskoodit. Ilmaistut koodit talletetaan muistiin käytettäväksi synnytettäessä raportti, 20 jota käytetään maksuvelvoitteiden pohjana.
Liikkuvan kuvan asiantuntijaryhmän (MPEG) 2 stan-;*t dardin mukaan ehdotetut koodinpurkajat sisältävät jotain \ . osia akustisesta aukipurkamisprosessoinnista, jotka tarvi- ,* taan esillä olevan keksinnön mukaan koodatun datan erotta- 25 miseksi, joten tallennuksen estävät tekniikat (esimerkik- I | « ‘ si, jotta estettäisiin tekijänoikeussuojattujen töiden \,v luvaton tallennus), jotka käyttävät esillä olevan keksin- v : nön mukaisia koodeja, sopivat hyvin MPEG 2 koodinpurkajil- le. Esillä olevan keksinnön mukainen sopiva koodinpurkaja : 30 on varusteena tallentimessa tai sen apulaitteena ja ilmai- see kopioinnin estävän koodin läsnäolon tallennusta varten syötetyssä audiossa. Tallennin vastaa näin ilmaistuun es-* tokoodiin ja estää vastaavien audiosignaalien ja mahdol listen muiden mukana tulevien signaalien, kuten videosig-: : ; 35 naali, tallennuksen. Esillä olevan keksinnön mukaan koo- 115938 65 dattu tekijänoikeusinformaation on kaistalla, ei edellytä ylimääräistä ajastusta tai tahdistusta ja seuraa luonnollisesti ohjelmamateriaalia.
Vielä muissa sovelluksissa ohjelmat, jotka lähete-5 tään ilman kautta, kaapeleitse tai muuten, tai muutoin nauhalle, levylle tai muuten tallennetut ohjelmat, sisältävät audio-osia, jotka on koodattu ohjaussignaalien kanssa, joita voidaan käyttää yhden tai useamman katselijan tai kuuntelijan käyttämän laitteen kanssa. Esimerkiksi 10 ohjelma, joka esittää reittiä, jota polkupyöräilijä saattaisi kulkea, sisältää esillä olevan keksinnön mukaan koodatun audio-osan, jossa on ohjaussignaaleja, joita paikallaan pysyvä kuntopyörä käyttää ohjaamaan poljinvoimaa tai vastusta esitetyn reitin näennäisen kaltevuuden mukaan. 15 Kun käyttäjä polkee kuntopyörää, hän katselee ohjelmaa televisiosta tai muusta monitorista ja ohjelman audio-osa toistetaan äänenä. Kuntopyörässä oleva mikrofoni muuntaa toistetun äänen ja esillä olevan keksinnön mukainen koo-dinpurkaja ilmaisee siinä olevat ohjaussignaalit antaen ne 20 harjoituspyörän poljinvoiman ohjausyksikölle.
Edellä olevan perusteella voidaan ymmärtää, että esillä olevan keksinnön tekniikat voidaan toteuttaa koko- \ . naisuudessa tai osittain käyttämällä analogista tai digi-
* * I
; ,* taalista piiristöä ja kaikki tai osa sen signaaliproses- I f · 25 sointitoiminnoista voidaan suorittaa joko langoitetuilla '· >* piireillä tai digitaalisia signaaliprosessoreita, mikro- prosessoreja, mikrotietokoneita, moniprosessoreita (esi- : » » V * merkiksi rinnakkaisprosessoreita) tai vastaavia käyttä mällä.
; 30 Vaikka tässä on yksityiskohtaisesti esitetty kek- sinnön spesifisiä toteutuksia, on ymmärrettävä, että kek- , sintö ei rajoitu täsmälleen näihin toteutuksiin ja että t I i ' ; alaa tunteva voi toteuttaa niihin lukuisia muutoksia poik- t * ' · * keamatta oheisten patenttivaatimusten määrittelemästä kek- 35 sinnön päämäärästä tai hengestä.

Claims (69)

115938 66
1. Laite, jolla sisällytetään koodi, jossa on ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, jossa 5 on joukko audiosignaalitaajuuskomponentteja, tunnet-t u siitä, että laite sisältää: ensimmäiset peittoarviointivälineet, joilla arvioidaan ensimmäisen ryhmän joukosta audiosignaalitaajuuskom-ponentteja kyky peittää tuo ainakin yksi kooditaajuuskom-10 ponentti ihmiskuulolta, ensimmäisen peittoarvioinnin tuottamiseksi; toiset peittoarviointivälineet, joilla arvioidaan toisen ryhmän joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja, jotka ovat eri komponentteja kuin ensimmäisessä ryhmässä, 15 kyky peittää tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, toisen peittoarvioinnin tuottamiseksi; amplitudin antamisvälineet, joilla annetaan amplitudi tuolle ainakin yhdelle kooditaajuuskomponentille perustuen ensimmäisestä ja toisesta arvioinnista valittuun 20 arviointiin; ja koodin sisällyttämisvälineet, joilla sisällytetään tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti audiosignaaliin.
\ . 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - * * * In e t t u siitä, että ensimmäinen ryhmä joukosta audio- i i * 25 signaalitaajuuskomponentteja valitaan ensimmäiseltä taa- • -* juusalueelta ja toinen ryhmä joukosta audiosignaalitaa- juuskomponentteja valitaan toiselta taajuusalueelta, joka V : on kapeampi kuin ensimmäinen taajuusalue.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n - • 30 n e t t u siitä, että toinen ryhmä joukosta audiosignaa- Iitaajuuskomponentteja rajoittuu oleellisesti yhteen au- , diosignaalitaajuuskomponenttiin.
: * 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n - *···' n e t t u siitä, että välineet, joilla sisällytetään tuo » : Y; 35 ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, toimivat siten, että 115938 67 ne sisällyttävät joukon kooditaajuuskomponentteja audiosignaaliin.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että joukko kooditaajuuskomponentteja 5 sisältää ensimmäisen komponentin ja toisen komponentin, joilla on vastaavasti minimitaajuus ja maksimitaajuus koodi taa juuskomponenttien joukon kaikkien taajuuksien kesken, ja että ensimmäinen taajuusalue ulottuu ainakin koodisig-naalikomponenttien joukon minimitaajuudesta sen maksimi-10 taajuuteen.
6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen ryhmä joukosta audiosignaa-litaajuuskomponentteja muodostuu useista audiosignaalitaa-juuskomponenttien toisista ryhmistä, kun kukin useista 15 toisista ryhmistä valitaan vastaavalta taajuusalueelta, joka on kapeampi kuin ensimmäinen taajuusalue, kun toiset peittoarviointivälineet toimivat siten, että ne arvioivat kunkin useasta toisesta ryhmästä kyvyn peittää ainakin vastaava useasta koodisignaalikomponentista vastaavan toi- 20 sen peittoarvioinnin tuottamiseksi amplitudin antamisväli- neiden toimiessa siten, että ne antavat vastaavan amplitu- ;·, din kullekin joukosta koodisignaalikomponentteja perustuen • « · . ainakin yhteen toisista arvioinneista koodin sisällyttä- ! misvälineiden toimiessa siten, että ne sisällyttävät jou- 25 kon koodisignaalikomponentteja audiosignaaliin.
: 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - M.· n e t t u siitä, että kukin joukosta audiosignaalitaa- v · juuskomponenttien toisia ryhmiä rajoittuu oleellisesti yhteen audiosignaalitaajuuskomponenttiin. : : 30
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n - n e t t u siitä, että ensimmäinen ryhmä joukosta audio-, \ signaalitaajuuskomponentteja valitaan audiosignaalitaa- ’ juuksien alueelta, jonka kaistanleveys vastaa tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin kriittistä kaistaa. 115938 68
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että koodi muodostuu joukosta kooditaa-juuskomponenttiryhmiä kunkin kooditaajuuskomponenttiryh-mistä edustaessa vastaavasti eri koodisymbolia ja sisäl- 5 täessä joukon vastaavasti erilaisia kooditaajuuskomponent-teja kooditaajuuskomponenttiryhmien kooditaajuuskomponent-tien muodostaessa komponenttiryppäitä, jotka ovat erillään toisistaan taajuusavaruudessa, kun kullakin komponentti-ryppäällä on vastaava ennalta määrätty taajuusalue ja si-10 sältää yhden taajuuskomponentin kustakin kooditaajuuskom-ponenttiryhmästä, joka osuu vastaavalle ennalta määrätylle taajuusalueelle, kun komponenttiryppäät, jotka ovat vierekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisista vastaavien taajuusmäärien verran, ja että kunkin vastaavan kom-15 ponenttiryppään ennalta määrätty taajuusalue on pienempi kuin taajuusmäärä, joka erottaa vastaavan komponenttiryp-pään vierekkäisistä komponenttiryppäistä.
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiset peittoarviointivälineet 20 toimivat siten, että ne ilmaisevat ensimmäisen ryhmän au- diosignaalitaajuuskomponenttien signaalitehon ensimmäisel- ;·. lä taajuusalueella määrittääkseen ensimmäisen ja toisen * * · , peittotekijän ehdolla, että signaaliteho on sekä ensimmäi- .* sellä että toisella taajuudella vastaavasti spesifioidun ; 25 taajuusalueen sisällä, toisen taajuuden ollessa eri kuin : ensimmäinen taajuus, valitakseen ensimmäisestä ja toisesta * * t peittotekijästä sen, joka edustaa tuon ainakin yhden koo-v · ditaajuuskomponentin pienempää amplitudia ja määrittääk seen ensimmäisen ryhmän joukosta audiosignaalitaajuuskom-i : : 30 ponentteja peittokyvyn perustuen valittuun peittotekijään.
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - , n e t t u siitä, että se on yhdistetty välineisiin, joil- ;;/ la dekoodataan koodattu audiosignaali tuon ainakin yhden koodi taajuuskomponentin ilmaisemiseksi. 115938 69
12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että amplitudin antamisvälineet toimivat siten, että ne valitsevat ensimmäisestä ja toisesta peit-toarvioinnista arvioinnin perustuen ensimmäisen ja toisen 5 ryhmän joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja kykyyn peittää tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti.
13. Menetelmä, jolla sisällytetään koodi, jossa on ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, jossa on joukko audiosignaalitaajuuskomponentteja, t u n - 10. e t t u siitä, että menetelmä sisältää askeleet: arvioidaan ensimmäisen ryhmän joukosta audiosignaa-litaajuuskomponentteja peittokyky peittää tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta ensimmäisen peitto-arvioinnin tuottamiseksi; 15 arvioidaan toisen ryhmän joukosta audiosignaalitaa- juuskomponentteja peittokyky peittää tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta toisen peittoarvioinnin tuottamiseksi; annetaan amplitudi tuolle ainakin yhdelle kooditaa-20 juuskomponentille perustuen ensimmäisestä ja toisesta arvioinnista valittuun arviointiin; ja sisällytetään tuo ainakin yksi kooditaajuuskompo-. . nentti audiosignaaliin.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, ; 25 tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää askeleen, ·' jossa koodattu audiosignaali dekoodataan tuon ainakin yh- »tl den koodi taa juuskomponent in ilmaisemiseksi, v
· 15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää askeleen, : : : 30 jossa tuotetaan tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ainakin jotain lähetyslähdettä, audio- ja/tai video-ohjel-,malähdettä tai audio- ja/tai video-ohjelmatunnistetta vas-·;; taavan datan mukaan.
16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että että koodi muodostuu joukosta 115938 70 kooditaajuuskomponenttiryhmiä kunkin kooditaajuuskompo-nenttiryhmistä edustaessa vastaavasti eri koodisymbolia ja sisältäessä joukon vastaavasti erilaisia kooditaajuuskom-ponentteja kooditaaj uuskomponent ti ryhmien kooditaaj uuskom-5 ponenttien muodostaessa komponenttiryppäitä, jotka ovat erillään toisistaan taajuusavaruudessa, kun kullakin kom-ponenttiryppäällä on vastaava ennalta määrätty taajuusalue ja sisältää yhden taajuuskomponentin kustakin kooditaa-juuskomponenttiryhmästä, joka osuu vastaavalle ennalta 10 määrätylle taajuusalueelle, kun komponenttiryppäät, jotka ovat vierekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisista vastaavien taajuusmäärien verran, ja että kunkin vastaavan komponenttiryppään ennalta määrätty taajuusalue on pienempi kuin taajuusmäärä, joka erottaa vastaavan komponentti-15 ryppään vierekkäisistä komponenttiryppäistä.
17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että askel, jossa arvioidaan ensimmäisen ryhmän peittokyky, sisältää, että ilmaistaan ensimmäisen ryhmän audiosignaalitaajuuskomponenttien sig-20 naaliteho ensimmäisellä taajuusalueella, määritetään ensimmäinen ja toinen peittotekijä ehdolla, että signaalite-: . ho on sekä ensimmäisellä että toisella taajuudella vastaa- ,·, ; vasti spesifioidun taajuusalueen sisällä toisen taajuuden ollessa eri kuin ensimmäinen taajuus, valitaan ensimmäi- * * » ; 25 sestä ja toisesta peittotekijästä se, joka edustaa tuon ' ; ainakin yhden kooditaajuuskomponentin pienempää amplitudia * * · * * ja määritetään ensimmäisen ryhmän joukosta audiosignaali- '·’ ’ taajuuskomponentteja peittokyky perustuen valittuun peit toteki j ään. * * :.· ; 3 0
18. Laite, jolla sisällytetään koodi, jossa on : : joukko kooditaajuuskomponentteja, audiosignaaliin, jossa ; on joukko audiosignaalitaajuuskomponentteja, joukon koodi- taajuuskomponentteja sisältäessä ensimmäisen kooditaajuus-komponentin, jolla on ensimmäinen taajuus, ja toisen koo-:,v 35 ditaajuuskomponentin, jolla on toinen taajuus, joka on eri 115938 71 kuin ensimmäinen taajuus, tunnettu siitä, että laite sisältää: ensimmäiset peittoarviointivälineet, joilla arvioidaan ainakin yhden joukosta audiosignaalitaajuuskomponent-5 teja kyky peittää kooditaajuuskomponentti, jolla on ensimmäinen taajuus, ihmiskuulolta ensimmäisen vastaavan peit-toarvioinnin tuottamiseksi; toiset peittoarviointivälineet, joilla arvioidaan ainakin yhden joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja 10 kyky peittää kooditaajuuskomponentti, jolla on toinen taajuus, ihmiskuulolta toisen vastaavan peittoarvioinnin tuottamiseksi; amplitudin antamisvälineet, joilla annetaan vastaava amplitudi ensimmäiselle kooditaajuuskomponentille pe-15 rustuen ensimmäiseen vastaavaan peittoarviointiin ja joilla annetaan vastaava amplitudi toiselle kooditaajuuskomponentille perustuen toiseen vastaavaan peittoarviointiin; ja koodin sisällyttämisvälineet, joilla sisällytetään 20 joukko kooditaajuuskomponentteja audiosignaaliin.
19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, t u n -;·, n e t t u siitä, että ensimmäinen ja toinen vastaava \ . peittoarviointi sisältää signaalitasodataa, joka vastaa ; ensimmäisen ja toisen kooditaajuuskomponentin vastaavia 25 tasoja.
: 20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, t u n - • * * ·..*.* n e t t u siitä, että koodi muodostuu joukosta kooditaa- v ’ juuskomponenttiryhmiä kunkin kooditaajuuskomponenttiryh- mistä edustaessa vastaavasti eri koodisymbolia ja sisäl- • 30 täessä joukon vastaavasti erilaisia kooditaajuuskomponent- teja kooditaajuuskomponenttiryhmien kooditaajuuskomponent- , tien muodostaessa komponenttiryppäitä, jotka ovat erillään » * * toisistaan taajuusavaruudessa, kun kullakin komponentti- I I ryppäällä on vastaava ennalta määrätty taajuusalue ja si-:Y: 35 sältää yhden taajuuskomponentin kustakin kooditaajuuskom- 115938 72 ponenttiryhmästä, joka osuu vastaavalle ennalta määrätylle taajuusalueelle, kun komponenttiryppäät, jotka ovat vierekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisista vastaavien taajuusmäärien verran, ja että kunkin vastaavan kom-5 ponenttiryppään ennalta määrätty taajuusalue on pienempi kuin taajuusmäärä, joka erottaa vastaavan komponenttiryppään vierekkäisistä komponenttiryppäistä.
21. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiset peittoarviointivälineet 10 toimivat siten, että ne ilmaisevat audiosignaalitaajuus-komponenttien signaalitehon ainakin yhdestä komponentista joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja ensimmäisellä taajuusalueella määrittääkseen ensimmäisen ja toisen peit-totekijän ehdolla, että signaaliteho on sekä ensimmäisellä 15 että toisella taajuudella vastaavasti spesifioidun taajuusalueen sisällä, toisen taajuuden ollessa eri kuin ensimmäinen taajuus, valitakseen ensimmäisestä ja toisesta peittotekijästä sen, joka edustaa tuon ainakin yhden koo-ditaajuuskomponentin pienempää amplitudia ja määrittääk-20 seen ensimmäisen ryhmän joukosta audiosignaalitaajuuskom-ponentteja peittokyvyn perustuen valittuun peittotekijään.
;·, 22. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, t u n - . n e t t u siitä, että se on yhdistetty välineisiin, joil- ! ,* la dekoodataan koodattu audiosignaali ensimmäisen ja toi- * * * ; 25 sen kooditaajuuskomponentin ilmaisemiseksi.
’ ·’ 23. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, t u n - ‘..V n e t t u siitä, että ne lisäksi sisältävät välineet, V · joilla tuotetaan ensimmäinen kooditaajuuskomponentti edus tamaan ensimmäistä informaatiosymbolia ja tuotetaan toinen : 30 kooditaajuuskomponentti edustamaan toista informaatiosym- bolia, joka on eri kuin ensimmäinen informaatiosymboli.
,24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laite, t u n -’;;,‘ n e t t u siitä, että koodin sisällyttämisvälineet toimi- ··'’ vat siten, että ne sisällyttävät ensimmäisen ja toisen 73 1 1 5938 kooditaajuuskomponentin audiosignaalin yhteiselle aikavälille.
25. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää välineet, joil- 5 la tuotetaan ensimmäinen ja toinen kooditaajuuskomponentti ainakin jotain lähetyslähdettä, audio- ja/tai video-ohjelmalähdettä tai audio- ja/tai video-ohjelmatunnistetta vastaavan datan mukaan.
26. Menetelmä, jolla sisällytetään koodi, jossa on 10 joukko kooditaajuuskomponentteja, audiosignaaliin, jossa on joukko audiosignaalitaajuuskomponentteja joukon kooditaajuuskomponentteja sisältäessä ensimmäisen kooditaajuuskomponentin, jolla on ensimmäinen taajuus, ja toisen kooditaajuuskomponentin, jolla on toinen taajuus, joka on eri 15 kuin ensimmäinen taajuus, tunnettu siitä, että menetelmä sisältää: arvioidaan ainakin yhden joukosta audiosignaalitaa-juuskomponentteja peittokyky peittää kooditaajuuskomponentti, jolla on ensimmäinen taajuus, ihmiskuulolta ensim-20 mäisen vastaavan peittoarvioinnin tuottamiseksi; arvioidaan ainakin yhden joukosta audiosignaalitaa-juuskomponentteja peittokyky peittää kooditaajuuskompo- • I I |>( ; nentti, jolla on toinen taajuus, ihmiskuulolta toisen vas- • i 1 ! .1 taavan peittoarvioinnin tuottamiseksi; • i I ; 25 annetaan vastaava amplitudi ensimmäiselle kooditaa- ' juuskomponentille perustuen ensimmäiseen vastaavaan peit- • · 1 ‘.h’ toarviointiin ja annetaan vastaava amplitudi toiselle koo- • I I V : ditaajuuskomponentille perustuen toiseen vastaavaan peit- toarviointiin; ja : j : 30 sisällytetään joukko kooditaajuuskomponentteja au- diosignaaliin.
,27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, i t » tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää askeleen, ’jossa koodattu audiosignaali dekoodataan ensimmäisen ja : : 3 5 toisen kooditaajuuskomponentin ilmaisemiseksi. 115938 74
28. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää askeleen, jossa tuotetaan ensimmäinen ja toinen kooditaajuuskompo-nentti ainakin jotain lähetyslähdettä, audio- ja/tai vi- 5 deo-ohjelmalähdettä tai audio- ja/tai video-ohjelmatunnis-tetta vastaavan datan mukaan.
29. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodi muodostuu useasta koo-ditaajuuskomponenttiryhmästä kunkin kooditaajuuskomponent- 10 tiryhmistä edustaessa vastaavasti eri koodisymbolia ja sisältäessä vastaavasti eri kooditaajuuskomponentteja koo-ditaajuuskomponenttiryhmien koodi taa j uuskomponent tien muodostaessa komponenttiryppäitä, jotka ovat erillään toisistaan taajuusavaruudessa, kun kullakin komponenttiryppääl-15 lä on vastaava ennalta määrätty taajuusalue ja sisältää yhden taaj uuskomponent in kustakin kooditaajuuskomponentti-ryhmästä, joka osuu vastaavalle ennalta määrätylle taajuusalueelle, kun komponenttiryppäät, jotka ovat vierekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisista vastaavien 20 taajuusmäärien verran, ja että kunkin vastaavan komponent-tiryppään ennalta määrätty taajuusalue on pienempi kuin taajuusmäärä, joka erottaa vastaavan komponent ti ryppään '•m > vierekkäisistä komponenttiryppäistä.
30. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, ; 25 tunnettu siitä, että askel, jossa arvioidaan aina- * kin yhden joukosta audiosignaalitaajuuskomponentin kyky • · t *·!·’ peittää kooditaajuuskomponentti, jolla on ensimmäinen taa- V : juus, sisältää, että ilmaistaan audiosignaalitaajuuskompo- nenttien signaaliteho ensimmäisellä taajuusalueella, mää-: : : 30 ritetään ensimmäinen ja toinen peittotekijä ehdolla, että signaaliteho on sekä ensimmäisellä että toisella taajuu-, *. della vastaavasti spesifioidun taajuusalueen sisällä, toi- sen taajuuden ollessa eri kuin ensimmäinen taajuus, vali-*·;*' taan ensimmäisestä ja toisesta peittotekijästä valitsemi- : ; : 35 seksi se, joka edustaa tuon ainakin yhden kooditaajuuskom- 115938 75 ponentin pienempää amplitudia ja määritetään ainakin yhden joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja kyky peittää ensimmäisen taajuuden omaava kooditaajuuskomponentti perustuen valittuun peittotekijään.
31. Laite, jolla sisällytetään koodi, jossa on ai nakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, joka sisältää joukon audiosignaalitaajuuskomponentteja, tunnettu siitä, että laite sisältää: peittoarviointivälineet, joilla arvioidaan ainakin 10 yhden joukosta audiosignaalitaajuuskomponenteista ensimmäisen audiosignaalivälin sisällä, audiosignaalin aikaskaalassa, kun se tuotetaan äänenä vastaavan ensimmäisen aikavälin sisällä, kyky peittää tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, kun se tuotetaan äänenä 15 toisen aikavälin aikana, joka vastaa toista audiosignaali-väliä, jota on siirretty ensimmäisestä audiosignaalivälis-tä ensimmäisen peittoarvioinnin tuottamiseksi; amplitudin antamisvälineet, joilla annetaan amplitudi tuolle ainakin yhdelle kooditaajuuskomponentille pe-20 rustuen ensimmäiseen peittoarviointiin; ja koodin sisällyttämisvälineet, joilla sisällytetään ;·. tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti audiosignaalin .·, ; osaan toisen audiosignaalivälin sisällä.
’ 32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen laite, t u n - 25. e t t u siitä, että toinen audiosignaaliväli seuraa • ; ensimmäistä audiosignaaliväliä audiosignaalin aikaskaa- lassa. V
* 33. Patenttivaatimuksen 31 mukainen laite, tun nettu siitä, että toinen audiosignaaliväli edeltää ·,· · 30 ensimmäistä audiosignaaliväliä audiosignaalin aikaskaa- : lassa.
34. Patenttivaatimuksen 31 mukainen laite, t u n - "!. n e t t u siitä, että se on yhdistetty välineisiin, joil- *;* la dekoodataan koodattu audiosignaali tuon ainakin yhden 35 koodi taa juuskomponent in ilmaisemiseksi. 115938 76
35. Patenttivaatimuksen 31 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää välineet, tuotetaan tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ainakin jotain lähe-tyslähdettä, audio- ja/tai video-ohjelmalähdettä tai au- 5 dio- ja/tai video-ohjelmatunnistetta vastaavan datan mukaan.
36. Menetelmä, jolla sisällytetään koodi, jossa on ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, joka sisältää joukon audiosignaalitaajuuskomponentteja, 10 tunnettu siitä, että menetelmä sisältää askeleet: arvioidaan ainakin yhden joukosta audiosignaalitaa-juuskomponenteista ensimmäisen audiosignaalivälin sisällä, audiosignaalin aikaskaalassa, kun se tuotetaan äänenä vastaavan ensimmäisen aikavälin sisällä, kyky peittää tuo 15 ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta, kun se tuotetaan äänenä toisen aikavälin aikana, joka vastaa toista audiosignaaliväliä, jota on siirretty ensimmäisestä audiosignaalivälistä ensimmäisen peittoarvioinnin tuottamiseksi ; 20 annetaan amplitudi tuolle ainakin yhdelle kooditaa- juuskomponentille perustuen ensimmäiseen peittoarvioin-tiin; ja • · ,; sisällytetään tuo ainakin yksi kooditaajuuskompo- .’ nentti audiosignaalin osaan toisen audiosignaalivälin si- I 25 säilä.
* ;* 37. Patenttivaatimuksen 36 mukainen menetelmä, ’···* tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää askeleen, v jossa koodattu audiosignaali dekoodataan tuon ainakin yh den kooditaajuuskomponentin ilmaisemiseksi. ; | | 30
38. Patenttivaatimuksen 36 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää askeleen, . jossa tuotetaan tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ‘I!,* ainakin jotain lähetyslähdettä, audio- ja/tai video-ohjel- » » malähdettä tai audio- ja/tai video-ohj elmatunnistetta vas-:: : 35 taavan datan mukaan. 77 1 1 5938
39. Laite, jolla sisällytetään koodi, jossa on ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, jolla on useita audiosignaalitaajuuskomponentteja, tunnet -t u siitä, että laite sisältää: 5 tonaalisignaalin tuottavat välineet, joilla tuote taan ensimmäinen tonaalisignaali, joka edustaa ensimmäistä oleellisesti yksittäistä komponenttia joukosta audiosignaali taajuuskomponenttej a ; peittoarviointivälineet, joilla arvioidaan ensim- 10 mäiseen tonaalisignaaliin perustuen ensimmäisen oleellisesti yksittäisen komponentin joukosta audiosignaalitaa-juuskomponentteja kyky peittää tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta ensimmäisen peittoarvioinnin tuottamiseksi; 15 amplitudin antamisvälineet, joilla annetaan ampli tudi tuolle ainakin yhdelle kooditaajuuskomponentille perustuen ensimmäiseen peittoarviointiin; ja koodin sisällyttämisvälineet, joilla sisällytetään tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti audiosignaaliin.
40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen laite, tun nettu siitä, että tonaalisignaalin tuottavat välineet :\ toimivat siten, että ne tuottavat toisen tonaalisignaalin, : joka edustaa toista oleellisesti yksittäistä komponenttia ! .* joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja, joka on eri ; 25 kuin ensimmäinen oleellisesti yksittäinen komponentti, : että peittoarviointivälineet toimivat siten, että ne ar- vioivat toisen tonaalisignaalin perusteella toisen oleel-V : lisesti yksittäisen komponentin joukosta audiosignaalitaa- juuskomponentteja kyvyn peittää tuo ainakin yksi kooditaa-; 30 juuskomponentti ihmiskuulolta toisen peittoarvioinnin : tuottamiseksi, ja että amplitudin antamisvälineet toimivat . \ siten, että ne antavat amplitudin tuolle ainakin yhdelle 'il.’ kooditaajuuskomponentille perustuen ensimmäisestä ja toi- ’··*’ sesta peittoarvioinnista valittuun arviointiin. ) I t 115938 78
41. Patenttivaatimuksen 40 mukainen laite, tunnettu siitä, että amplitudin antamisvälineet toimivat siten, että ne valitsevat ensimmäisestä ja toisesta peit-toarvioinnista ensimmäiseksi tai toiseksi peittoarvioin- 5 niksi sen, joka ilmaisee suurempaa kykyä vastaavasta ensimmäisestä ja toisesta yksittäisestä komponentista joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja peittää tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta.
42. Patenttivaatimuksen 39 mukainen laite, t u n -10 n e t t u siitä, että se on yhdistetty dekoodausvälinei- siin, joilla dekoodataan koodattu audiosignaali tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentti ilmaisemiseksi.
43. Patenttivaatimuksen 39 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää välineet, joil- 15 la tuotetaan tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ainakin jotain lähetyslähdettä, audio- ja/tai video-ohjelmalähdettä tai audio- ja/tai video-ohjelmatunnistetta vastaavan datan mukaan.
44. Patenttivaatimuksen 39 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että koodi muodostuu joukosta kooditaajuuskomponentti ryhmiä kunkin kooditaajuuskomponenttiryh-mistä edustaessa vastaavasti eri koodisymbolia ja sisäl- t.# . täessä joukon vastaavasti erilaisia kooditaajuuskomponent- ! .' te ja koodi taa juuskomponent tiryhmi en koodi taa juuskomponent- ; 25 tien muodostaessa komponenttiryppäitä, jotka ovat erillään : ·' toisistaan taajuusavaruudessa, kun kullakin komponentti- ryppäällä on vastaava ennalta määrätty taajuusalue ja si-V * sältää yhden taajuuskomponentin kustakin kooditaajuuskom ponent ti ryhmästä, joka osuu vastaavalle ennalta määrätylle 30 taajuusalueelle, kun komponent ti ryppäät, jotka ovat vie-:*”: rekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisistaan vas- . taavien taajuusmäärien verran, ja että kunkin vastaavan komponent ti ryppään ennalta määrätty taajuusalue on pienem-pi kuin taajuusmäärä, joka erottaa vastaavan komponentti-35 ryppään vierekkäisistä komponenttiryppäistä. * ‘ * > » 115938 79
45. Patenttivaatimuksen 39 mukainen laite, tunnettu siitä, että peittoarviointivälineet toimivat siten, että ne ilmaisevat ensimmäisen oleellisesti yksittäisen komponentin joukosta audiosignaalitaajuuskomponent- 5 teja signaalitehon spesifioidulla taajuusalueella määrittääkseen ensimmäisen ja toisen peittotekijän ehdolla, että signaaliteho on sekä ensimmäisellä että toisella taajuudella vastaavasti spesifioidun taajuusalueen sisällä, toisen taajuuden ollessa eri kuin ensimmäinen taajuus, vali-10 takseen ensimmäisestä ja toisesta peittotekijästä sen, joka edustaa tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin pienempää amplitudia, ja määrittääkseen ensimmäisen oleellisesti yksittäisen komponentin joukosta audiosignaalitaa-juuskomponentteja peittokyvyn perustuen valittuun peitto-15 tekijään.
46. Patenttivaatimuksen 39 mukainen laite, tunnettu siitä, että peittoarviointivälineet toimivat siten, että ne tuottavat ensimmäisen peittoarvioinnin vain silloin, kun tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti on 20 ensimmäisen oleellisesti yksittäisen komponentin joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja kriittisen kaistan si-säilä.
.·. ; 47. Patenttivaatimuksen 39 mukainen laite, t u n - ! / n e t t u siitä, että koodi sisältää joukon kooditaajuus- .* ; 25 komponentteja ja että amplitudin antamisvälineet toimivat : siten, että ne antavat amplitudin tuolle ainakin yhdelle kooditaajuuskomponentille perustuen koodi taa j uuskomponent-'.* · tien lukumäärään tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponen tin kriittisellä kaistalla. i l : 30
48. Patenttivaatimuksen 39 mukainen laite, t u n - : ": n e t t u siitä, että tonaalisignaalin tuottavat välineet .\ toimivat myös siten, että ne tuottavat toisen tonaalisig- ’!!,* naalin, joka edustaa toista oleellisesti yksittäistä kom ponenttia joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja, että : : : 3 5 peittoarviointivälineet toimivat myös siten, että ne ar- 115938 80 vioivat toisen tonaalisignaalin perusteella toisen oleellisesti yksittäisen komponentin joukosta audiosignaalitaa-juuskomponentteja kyvyn peittää tuo ainakin yksi koodi -taajuuskomponentti ihmiskuulolta toisen peittoarvioinnin 5 tuottamiseksi, ja että amplitudin antamisvälineet toimivat siten, että ne antavat amplitudin tuolle ainakin yhdelle kooditaajuuskomponentille perustuen ensimmäiseen ja toiseen peittoarviointiin.
49. Patenttivaatimuksen 48 mukainen laite, t u n -10 n e t t u siitä, että amplitudin antamisvälineet toimivat siten, että ne antavat amplitudin tuolle ainakin yhdelle kooditaajuuskomponentille perustuen tehon jakautumiseen ensimmäisen ja toisen tonaalisignaalin kesken.
50. Menetelmä, jolla sisällytetään koodi, jossa on 15 ainakin yksi kooditaajuuskomponentti, audiosignaaliin, jossa on useita audiosignaalitaajuuskomponentteja, tunnettu siitä, että menetelmä sisältää askeleet: tuotetaan ensimmäinen tonaalisignaali, joka edustaa ensimmäistä oleellisesti yksittäistä komponenttia joukosta 2. audiosignaalitaaj uuskomponentteja; arvioidaan ensimmäiseen tonaalisignaaliin perustuen ;·, ensimmäisen oleellisesti yksittäisen komponentin joukosta . audiosignaalitaajuuskomponentteja kyky peittää tuo ainakin 'yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuulolta ensimmäisen 25 peittoarvioinnin tuottamiseksi; : ·’ annetaan amplitudi tuolle ainakin yhdelle kooditaa- juuskomponentille perustuen ensimmäiseen peittoarvioin-v · tiin; ja sisällytetään tuo ainakin yksi kooditaajuuskompo-: 30 nentti audiosignaaliin.
51. Patenttivaatimuksen 50 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää askeleen, jossa dekoodataan koodattu audiosignaali ainakin yhden kooditaajuuskomponentin ilmaisemiseksi. 115938 81
52. Patenttivaatimuksen 50 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää askeleen, jossa tuotetaan tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ainakin jotain lähetyslähdettä, audio- ja/tai video-ohjel- 5 malähdettä tai audio- ja/tai video-ohjelmatunnistetta vastaavan datan mukaan.
53. Patenttivaatimuksen 50 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että että koodi muodostuu joukosta kooditaajuuskomponenttiryhmiä kunkin kooditaajuuskompo- 10 nenttiryhmistä edustaessa vastaavasti eri koodisymbolia ja sisältäessä joukon vastaavasti erilaisia kooditaajuuskom-ponentteja kooditaajuuskomponenttiryhmien koodi taa juuskom-ponenttien muodostaessa komponenttiryppäitä, jotka ovat erillään toisistaan taajuusavaruudessa, kun kullakin kom-15 ponenttiryppäällä on vastaava ennalta määrätty taajuusalue ja sisältää yhden taajuuskomponentin kustakin kooditaa-juuskomponenttiryhmästä, joka osuu vastaavalle ennalta määrätylle taajuusalueelle, kun komponenttiryppäät, jotka ovat vierekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisis-20 taan vastaavien taajuusmäärien verran, ja että kunkin vastaavan komponenttiryppään ennalta määrätty taajuusalue on , , pienempi kuin taajuusmäärä, joka erottaa vastaavan kompo- . ; nenttiryppään vierekkäisistä komponenttiryppäistä.
;54. Patenttivaatimuksen 50 mukainen menetelmä, t* ; 25 tunnettu siitä, että askel, jossa arvioidaan en- : *’ simmäisen ryhmän peittokyky, sisältää, että ilmaistaan M.* ensimmäisen oleellisesti yksittäisen komponentin joukosta V · audiosignaalitaajuuskomponentteja signaaliteho ensimmäi sellä taajuusalueella, määritetään ensimmäinen ja toinen : : : 30 peittotekijä ehdolla, että signaaliteho on sekä ensimmäi- sellä että toisella taajuudella vastaavasti spesifioidun , taajuusalueen sisällä, toisen taajuuden ollessa eri kuin ♦ t » ensimmäinen taajuus, valitaan ensimmäisestä ja toisesta ’·;·* peittotekijästä se, joka edustaa tuon ainakin yhden koodi- ; 35 taajuuskomponentin pienempää amplitudia ja määritetään 115938 82 ensimmäisen oleellisesti yksittäisen komponentin joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja peittokyky valitun peit-totekijän perusteella.
55. Patenttivaatimuksen 50 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että peittokyvyn arvioimisaskel esiintyy vain, kun tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponent-ti on ensimmäisen oleellisesti yksittäisen komponentin joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja kriittisen kaistan sisällä.
56. Patenttivaatimuksen 50 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodi sisältää joukon koodi-taajuuskomponentteja ja että askel, jossa annetaan amplitudi tuolle ainakin yhdelle kooditaajuuskomponentille, perustuu kooditaajuuskomponenttien lukumäärään tuon aina-15 kin yhden kooditaajuuskomponentin kriittisellä kaistalla.
57. Patenttivaatimuksen 50 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää askeleet: tuotetaan toinen tonaalisignaali, joka edustaa toista oleellisesti yksittäistä komponenttia joukosta audiosig- 20 naalitaajuuskomponentteja; arvioidaan toisen tonaalisig- naalin perusteella toisen oleellisesti yksittäisen kom- ; ponentin joukosta audiosignaalitaajuuskomponentteja kyvyn . . peittää tuo ainakin yksi kooditaajuuskomponentti ihmiskuu- !lolta toisen peittoarvioinnin tuottamiseksi, ja että amp- 25 litudin antava askel antaa amplitudin tuolle ainakin yh- ·* ·' delle kooditaajuuskomponentille perustuen ensimmäisestä ja • # · toisesta peittoarvioinnista valittuun arviointiin. V
· 58. Patenttivaatimuksen 57 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että antava askel antaa amplitudin ; 30 tuolle ainakin yhdelle kooditaajuuskomponentille perustuen tehon jakautumiseen ensimmäisen ja toisen tonaalisignaalin , välillä.
59. Laite, jolla koodataan audiosignaali, t u n -n e t t u siitä, että se sisältää: » ‘ * 115938 83 välineet, joilla synnytetään koodi, joka muodostuu joukosta kooditaajuuskomponenttiryhmiä kunkin kooditaa-juuskomponenttiryhmistä edustaessa vastaavasti eri koodi-symbolia ja sisältäessä joukon vastaavasti erilaisia koo-5 ditaajuuskomponentteja kooditaaj uuskomponent ti ryhmien koo-ditaajuuskomponenttien muodostaessa komponenttiryppäitä, jotka ovat erillään toisistaan taajuusavaruudessa, kun kullakin komponenttiryppäällä on vastaava ennalta määrätty taajuusalue ja sisältää yhden taajuuskomponentin kustakin 10 kooditaajuuskomponenttiryhmästä, joka osuu vastaavalle ennalta määrätylle taajuusalueelle, kun komponenttiryppäät, jotka ovat vierekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisistaan vastaavien taajuusmäärien verran, ja että kunkin vastaavan komponenttiryppään ennalta määrätty taa-15 juusalue on pienempi kuin taajuusmäärä, joka erottaa vastaavan komponenttiryppään vierekkäisistä komponenttiryppäistä; ja koodin sisällyttämisvälineet, joilla yhdistetään koodi audiosignaaliin.
60. Menetelmä, jolla koodataan audiosignaali, tunnettu siitä, että se sisältää: synnytetään koodi, joka muodostuu joukosta koodi- \ . taajuuskomponenttiryhmiä kunkin kooditaajuuskomponentti- ; ryhmistä edustaessa vastaavasti eri koodisymbolia ja si- 25 sältäessä joukon vastaavasti erilaisia kooditaajuuskompo- : ·' nentteja kooditaajuuskomponenttiryhmien kooditaajuuskom- ponenttien muodostaessa komponenttiryppäitä, jotka ovat *,· · erillään toisistaan taajuusavaruudessa, kun kullakin kom- ponenttiryppäällä on vastaava ennalta määrätty taajuusalue : 3 0 ja sisältää yhden taaj uuskomponent in kustakin kooditaa- j uuskomponenttiryhmästä, joka osuu vastaavalle ennalta ,määrätylle taajuusalueelle, kun komponenttiryppäät, jotka * » » ovat vierekkäin taajuusavaruudessa, ovat erillään toisis- I » ' ·;·* taan vastaavien taaj uusmäär ien verran, ja että kunkin vas- i 35 taavan komponent ti ryppään ennalta määrätty taajuusalue on 115938 84 pienempi kuin taajuusmäärä, joka erottaa vastaavan kompo-nenttiryppään vierekkäisistä komponenttiryppäistä; ja yhdistetään koodi audiosignaaliin.
61. Laite, jolla ilmaistaan koodi koodatussa audio-5 signaalissa koodatun audiosignaalin sisältäessä useita audiosignaali taajuuskomponentteja ja ainakin yhden kooditaa-juuskomponentin, jossa amplitudi ja audiotaajuus on valittu siten, että ainakin yksi useista audiosignaalitaajuus-komponenteista peittää kooditaajuuskomponentin ihmiskuu- 10 lolta; tunnettu siitä, että laite sisältää: välineet, joilla muodostetaan tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin odotettu koodiamplitudi koodatun audiosignaalin perusteella; ja välineet, joilla ilmaistaan koodatussa audiosignaa- 15 lissa oleva kooditaajuuskomponentti perustuen odotettuun koodiamplitudiin.
62. Patenttivaatimuksen 61 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää välineet, joilla ilmaistaan koodatun audiosignaalin ensimmäinen kompo- 20 nentti tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin audio-taajuudella, ja että välineet, jotka ilmaisevat kooditaa-;·, juuskomponentin, toimivat siten, että ne määrittävät, vas- . taako ilmaistun ensimmäisen komponentin taajuus odotettua ,* koodiamplitudia. tj*·* 25
63. Patenttivaatimuksen 61 mukainen laite, t u n - ' ·' n e t t u siitä, että välineet, joilla ilmaistaan kooda- tun audiosignaalin ensimmäisen komponentin ilmaisevat vä-V 1 lineet sisältävät välineet, joilla erotetaan koodattu au diosignaali taajuuskomponenttiryhmiksi, joista kukin si-: 30 sältää yhden tai useamman komponentin vastaavalla taajuus- > t * I alueella, kun ensimmäisellä taajuuskomponenttiryhmistä on ,vastaava taajuusalue, joka sisältää tuon ainakin yhden · kooditaajuuskomponentin audiotaajuuden.
64. Menetelmä, jolla ilmaistaan koodi koodatussa :Y; 35 audiosignaalissa koodatun audiosignaalin sisältäessä usei- 115938 85 ta audiosignaalitaajuuskomponentteja ja ainakin yhden koodi taa juuskomponent in, jossa amplitudi ja audiotaajuus on valittu siten, että ainakin yksi useista audiosignaalitaa-juuskomponenteista peittää kooditaajuuskomponentin ihmis-5 kuulolta; tunnettu siitä, että menetelmä sisältää askeleet: muodostetaan tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin odotettu koodiamplitudi koodatun audiosignaalin perusteella; ja 10 ilmaistaan koodatussa audiosignaalissa oleva koodi - taajuuskomponentti perustuen odotettuun koodiamplitudiin.
65. Laite, jolla ilmaistaan koodi koodatussa audiosignaalissa, kun koodatussa audiosignaalissa on joukko taajuuskomponentteja, jotka sisältävät useita audiosignaa- 15 litaajuuskomponentteja ja ainakin yhden kooditaajuuskomponentin, jolla on ennalta määrätty audiotaajuus ja ennalta määrätty amplitudi tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponentin erottamiseksi joukosta audiosignaalitaajuuskompo-nentteja; tunnettu siitä, että laite sisältää: 20 välineet, joilla määritetään koodatun audiosignaa lin taajuuskomponenttien amplitudi ensimmäisellä audiotaa-juuksien alueella, joka sisältää ennalta määrätyn tuon \ . ainakin yhden kooditaajuuskomponentin audiotaajuuden; i ♦ · ;välineet, joilla muodostetaan kohina-amplitudi au- I I I 25 diotaajuuksien ensimmäiselle alueelle; ja ·* *' välineet, joilla ilmaistaan tuon ainakin yhden koo- ditaajuuskomponentin läsnäolo audiotaajuuksien ensimmäi-V : sellä alueella perustuen alueen muodostettuun kohina-amp litudiin ja alueella olevien taajuuskomponenttien määri-* 3 0 tettyyn amplitudiin.
66. Menetelmä, jolla ilmaistaan koodi koodatussa , *, audiosignaalissa, kun koodatussa audiosignaalissa on jouk- «t* ko taajuuskomponenttej a, jotka sisältävät useita audiosig- f « ';·* naalitaajuuskomponentteja ja ainakin yhden kooditaajuus- :Y: 35 komponentin, jolla on ennalta määrätty audiotaajuus ja en- 115938 86 naita määrätty amplitudi tuon ainakin yhden kooditaajuus-komponentin erottamiseksi joukosta audiosignaalitaajuus-komponentteja; tunnettu siitä, että menetelmä sisältää askeleet: 5 määritetään koodatun audiosignaalin taajuuskompo- nenttien amplitudi ensimmäisellä audiotaajuuksien alueella, joka sisältää ennalta määrätyn tuon ainakin yhden koodi taa j uuskomponent in audiotaajuuden; muodostetaan kohina-amplitudi audiotaajuuksien en-10 simmäiselle alueelle; ja ilmaistaan tuon ainakin yhden kooditaajuuskomponen-tin läsnäolo audiotaajuuksien ensimmäisellä alueella perustuen alueen muodostettuun kohina-amplitudiin ja alueella olevien taajuuskomponenttien määritettyyn amplitudiin. 15
67. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että useasta audiosignaalitaajuus-komponentista ensimmäinen joukko valitaan ensimmäisestä ryhmästä audiotaajuuksia ja toinen joukko valitaan toisesta ryhmästä audiotaajuuksia, johon sisältyy ainakin yksi 20 ensimmäisen audiotaajuuksien ryhmän ulkopuolinen taajuus.
68. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että koodin sisällyttämisvälineet • t · ’. . käsittävät summainpiirin.
< * · ) ,* 69. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laitteisto, ’ ) I ;·' 25 tunnettu siitä, että ensimmäiset ja toiset peitto- * » * ’ ' arviointivälineet, amplitudin antamisvälineet ja koodin sisällyttämisvälineet käsittävät digitaalisen tietokoneen. > f i · · » » t lit t | * » » * f 3 ! ! i t 115938 87
FI963827A 1994-03-31 1996-09-25 Laite ja menetelmä koodien sisällyttämiseksi audiosignaaleihin ja niiden dekoodaus FI115938B (fi)

Applications Claiming Priority (6)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US08/221,019 US5450490A (en) 1994-03-31 1994-03-31 Apparatus and methods for including codes in audio signals and decoding
US22101994 1994-03-31
US40801095 1995-03-24
US08/408,010 US5764763A (en) 1994-03-31 1995-03-24 Apparatus and methods for including codes in audio signals and decoding
US9503797 1995-03-27
PCT/US1995/003797 WO1995027349A1 (en) 1994-03-31 1995-03-27 Apparatus and methods for including codes in audio signals and decoding

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI963827A0 FI963827A0 (fi) 1996-09-25
FI963827A FI963827A (fi) 1996-11-29
FI115938B true FI115938B (fi) 2005-08-15

Family

ID=26915413

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI963827A FI115938B (fi) 1994-03-31 1996-09-25 Laite ja menetelmä koodien sisällyttämiseksi audiosignaaleihin ja niiden dekoodaus

Country Status (23)

Country Link
US (3) US6421445B1 (fi)
EP (1) EP0753226B1 (fi)
JP (2) JPH10500263A (fi)
CN (1) CN1149366A (fi)
AT (1) AT410047B (fi)
AU (1) AU709873B2 (fi)
BR (1) BR9507230A (fi)
CA (1) CA2185790C (fi)
CH (1) CH694652A5 (fi)
CZ (1) CZ288497B6 (fi)
DE (1) DE19581594T1 (fi)
DK (1) DK176762B1 (fi)
FI (1) FI115938B (fi)
GB (1) GB2302000B (fi)
HU (7) HU219668B (fi)
IL (1) IL113190A (fi)
LU (1) LU88820A1 (fi)
MX (1) MX9604464A (fi)
NO (1) NO322242B1 (fi)
NZ (2) NZ283612A (fi)
PL (5) PL177808B1 (fi)
SE (1) SE519882C2 (fi)
WO (1) WO1995027349A1 (fi)

Families Citing this family (172)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5812937B1 (en) * 1993-04-08 2000-09-19 Digital Dj Inc Broadcast data system with multiple-tuner receiver
WO1995027349A1 (en) 1994-03-31 1995-10-12 The Arbitron Company, A Division Of Ceridian Corporation Apparatus and methods for including codes in audio signals and decoding
GB9604659D0 (en) 1996-03-05 1996-05-01 Central Research Lab Ltd Audio signal identification
AU2205297A (en) * 1996-03-13 1997-10-01 Digital D.J. Incorporated Subcarrier injection system and method using adaptive level-shifted minimum shift keying
JP3470864B2 (ja) * 1996-07-31 2003-11-25 日本ビクター株式会社 著作権情報の埋め込み装置及び記録媒体
JP3503434B2 (ja) * 1996-07-31 2004-03-08 日本ビクター株式会社 著作権情報の埋め込み装置及び記録媒体
US7607147B1 (en) * 1996-12-11 2009-10-20 The Nielsen Company (Us), Llc Interactive service device metering systems
US8183998B2 (en) * 1996-12-16 2012-05-22 Ip Holdings, Inc. System for seamless and secure networking of implantable medical devices, electronic patch devices and wearable devices
US6169789B1 (en) 1996-12-16 2001-01-02 Sanjay K. Rao Intelligent keyboard system
US6675383B1 (en) 1997-01-22 2004-01-06 Nielsen Media Research, Inc. Source detection apparatus and method for audience measurement
WO1999036910A1 (fr) * 1998-01-16 1999-07-22 Kabusiki Kaisha Intellectual Cyber Procede d'enregistrement permettant de specifier un support d'enregistrement original et procede permettant de specifier un tel support
DE69830423D1 (de) 1998-05-12 2005-07-07 Nielsen Media Res Inc Vorrichtung für die Erfassung der Einschaltquoten für das digitale Fernsehen
US6272176B1 (en) * 1998-07-16 2001-08-07 Nielsen Media Research, Inc. Broadcast encoding system and method
US7006555B1 (en) 1998-07-16 2006-02-28 Nielsen Media Research, Inc. Spectral audio encoding
US7515896B1 (en) 1998-10-21 2009-04-07 Parkervision, Inc. Method and system for down-converting an electromagnetic signal, and transforms for same, and aperture relationships
US6061551A (en) 1998-10-21 2000-05-09 Parkervision, Inc. Method and system for down-converting electromagnetic signals
US7386600B1 (en) 1998-09-11 2008-06-10 Lv Partners, L.P. Launching a web site using a personal device
US7392312B1 (en) * 1998-09-11 2008-06-24 Lv Partners, L.P. Method for utilizing visual cue in conjunction with web access
US6636896B1 (en) 1998-09-11 2003-10-21 Lv Partners, L.P. Method and apparatus for utilizing an audibly coded signal to conduct commerce over the internet
US6704864B1 (en) 1999-08-19 2004-03-09 L.V. Partners, L.P. Automatic configuration of equipment software
US6745234B1 (en) 1998-09-11 2004-06-01 Digital:Convergence Corporation Method and apparatus for accessing a remote location by scanning an optical code
US6868433B1 (en) 1998-09-11 2005-03-15 L.V. Partners, L.P. Input device having positional and scanning capabilities
US7191247B1 (en) 1998-09-11 2007-03-13 Lv Partners, Lp Method for connecting a wireless device to a remote location on a network
US7392945B1 (en) 1998-09-11 2008-07-01 Lv Partners, L.P. Portable scanner for enabling automatic commerce transactions
US7440993B1 (en) 1998-09-11 2008-10-21 Lv Partners, L.P. Method and apparatus for launching a web browser in response to scanning of product information
US7379901B1 (en) 1998-09-11 2008-05-27 Lv Partners, L.P. Accessing a vendor web site using personal account information retrieved from a credit card company web site
US6823388B1 (en) 1998-09-11 2004-11-23 L.V. Parners, L.P. Method and apparatus for accessing a remote location with an optical reader having a programmable memory system
US6370371B1 (en) 1998-10-21 2002-04-09 Parkervision, Inc. Applications of universal frequency translation
US7039372B1 (en) 1998-10-21 2006-05-02 Parkervision, Inc. Method and system for frequency up-conversion with modulation embodiments
US6813485B2 (en) * 1998-10-21 2004-11-02 Parkervision, Inc. Method and system for down-converting and up-converting an electromagnetic signal, and transforms for same
US7236754B2 (en) 1999-08-23 2007-06-26 Parkervision, Inc. Method and system for frequency up-conversion
US7209725B1 (en) * 1999-01-22 2007-04-24 Parkervision, Inc Analog zero if FM decoder and embodiments thereof, such as the family radio service
US6879817B1 (en) 1999-04-16 2005-04-12 Parkervision, Inc. DC offset, re-radiation, and I/Q solutions using universal frequency translation technology
US6853690B1 (en) 1999-04-16 2005-02-08 Parkervision, Inc. Method, system and apparatus for balanced frequency up-conversion of a baseband signal and 4-phase receiver and transceiver embodiments
US7693230B2 (en) 1999-04-16 2010-04-06 Parkervision, Inc. Apparatus and method of differential IQ frequency up-conversion
US7110444B1 (en) 1999-08-04 2006-09-19 Parkervision, Inc. Wireless local area network (WLAN) using universal frequency translation technology including multi-phase embodiments and circuit implementations
US7065162B1 (en) 1999-04-16 2006-06-20 Parkervision, Inc. Method and system for down-converting an electromagnetic signal, and transforms for same
US6871180B1 (en) * 1999-05-25 2005-03-22 Arbitron Inc. Decoding of information in audio signals
US10728381B2 (en) * 1999-06-04 2020-07-28 Raman K. Rao Reconfigurable mobile device interfaces supporting authenticated high quality video, audio, TV and multimedia services
JP4522509B2 (ja) * 1999-07-07 2010-08-11 アルパイン株式会社 オーディオ装置
US8295406B1 (en) 1999-08-04 2012-10-23 Parkervision, Inc. Universal platform module for a plurality of communication protocols
CA2809775C (en) 1999-10-27 2017-03-21 The Nielsen Company (Us), Llc Audio signature extraction and correlation
US6947893B1 (en) * 1999-11-19 2005-09-20 Nippon Telegraph & Telephone Corporation Acoustic signal transmission with insertion signal for machine control
GB2358999A (en) * 2000-02-02 2001-08-08 Central Research Lab Ltd A system and method for labelling a signal
JP2001275115A (ja) * 2000-03-23 2001-10-05 Nec Corp 電子すかしデータ挿入装置および検出装置
US6968564B1 (en) * 2000-04-06 2005-11-22 Nielsen Media Research, Inc. Multi-band spectral audio encoding
US7010286B2 (en) 2000-04-14 2006-03-07 Parkervision, Inc. Apparatus, system, and method for down-converting and up-converting electromagnetic signals
US7466742B1 (en) * 2000-04-21 2008-12-16 Nielsen Media Research, Inc. Detection of entropy in connection with audio signals
US6879652B1 (en) * 2000-07-14 2005-04-12 Nielsen Media Research, Inc. Method for encoding an input signal
FR2815507B1 (fr) * 2000-10-16 2003-01-31 Cit Alcatel Procede de gestion des ressources radio dans un reseau de telecommunication interactif
US7454453B2 (en) 2000-11-14 2008-11-18 Parkervision, Inc. Methods, systems, and computer program products for parallel correlation and applications thereof
US7010559B2 (en) * 2000-11-14 2006-03-07 Parkervision, Inc. Method and apparatus for a parallel correlator and applications thereof
US20020080976A1 (en) * 2000-12-14 2002-06-27 Schreer Scott P. System and method for accessing authorized recordings
US7072908B2 (en) * 2001-03-26 2006-07-04 Microsoft Corporation Methods and systems for synchronizing visualizations with audio streams
US6807528B1 (en) * 2001-05-08 2004-10-19 Dolby Laboratories Licensing Corporation Adding data to a compressed data frame
DE10129239C1 (de) * 2001-06-18 2002-10-31 Fraunhofer Ges Forschung Vorrichtung und Verfahren zum Einbetten eines Wasserzeichens in ein Audiosignal
US8572640B2 (en) * 2001-06-29 2013-10-29 Arbitron Inc. Media data use measurement with remote decoding/pattern matching
US7100181B2 (en) * 2001-08-22 2006-08-29 Nielsen Media Research, Inc. Television proximity sensor
US7072427B2 (en) 2001-11-09 2006-07-04 Parkervision, Inc. Method and apparatus for reducing DC offsets in a communication system
US7085335B2 (en) * 2001-11-09 2006-08-01 Parkervision, Inc. Method and apparatus for reducing DC offsets in a communication system
JP4166466B2 (ja) * 2001-12-19 2008-10-15 ソニー株式会社 無線通信システム及び無線通信方法、無線通信装置及びその制御方法、並びにコンピュータ・プログラム
US20030131350A1 (en) * 2002-01-08 2003-07-10 Peiffer John C. Method and apparatus for identifying a digital audio signal
US7076558B1 (en) 2002-02-27 2006-07-11 Microsoft Corporation User-centric consent management system and method
US7321640B2 (en) * 2002-06-07 2008-01-22 Parkervision, Inc. Active polyphase inverter filter for quadrature signal generation
US7379883B2 (en) 2002-07-18 2008-05-27 Parkervision, Inc. Networking methods and systems
US7460584B2 (en) 2002-07-18 2008-12-02 Parkervision, Inc. Networking methods and systems
US7143028B2 (en) * 2002-07-24 2006-11-28 Applied Minds, Inc. Method and system for masking speech
US7460827B2 (en) * 2002-07-26 2008-12-02 Arbitron, Inc. Radio frequency proximity detection and identification system and method
US7239981B2 (en) 2002-07-26 2007-07-03 Arbitron Inc. Systems and methods for gathering audience measurement data
US9711153B2 (en) 2002-09-27 2017-07-18 The Nielsen Company (Us), Llc Activating functions in processing devices using encoded audio and detecting audio signatures
US8959016B2 (en) 2002-09-27 2015-02-17 The Nielsen Company (Us), Llc Activating functions in processing devices using start codes embedded in audio
WO2004036762A2 (en) * 2002-10-16 2004-04-29 Mazetech Co., Ltd. Encryption processing method and device of a voice signal
CA2503340A1 (en) 2002-10-23 2004-05-06 Arun Ramaswamy Digital data insertion apparatus and methods for use with compressed audio/video data
US6845360B2 (en) * 2002-11-22 2005-01-18 Arbitron Inc. Encoding multiple messages in audio data and detecting same
EP1586045A1 (en) 2002-12-27 2005-10-19 Nielsen Media Research, Inc. Methods and apparatus for transcoding metadata
KR101065426B1 (ko) * 2003-03-03 2011-09-19 인터디지탈 테크날러지 코포레이션 복잡도가 감소된 슬라이딩 윈도우 기반의 등화기
US7042967B2 (en) * 2003-03-03 2006-05-09 Interdigital Technology Corporation Reduced complexity sliding window based equalizer
JP2004297141A (ja) * 2003-03-25 2004-10-21 Nippon Hoso Kyokai <Nhk> データ放送における視聴履歴取得システム、送信装置、及び受信装置
KR100948381B1 (ko) * 2003-05-15 2010-03-22 삼성전자주식회사 인간시각시스템을 이용한 영상 워터마킹 방법
US7460684B2 (en) 2003-06-13 2008-12-02 Nielsen Media Research, Inc. Method and apparatus for embedding watermarks
MXPA05014162A (es) 2003-06-20 2006-03-13 Nielsen Media Res Inc Aparato y metodos de identificacion de programa a base de firma para uso con sistemas de difusion digital.
WO2005032144A1 (en) * 2003-08-29 2005-04-07 Nielsen Media Research, Inc. Methods and apparatus to measure media consumption
US7474739B2 (en) * 2003-12-15 2009-01-06 International Business Machines Corporation Providing speaker identifying information within embedded digital information
US8447668B2 (en) 2004-01-16 2013-05-21 Keith Jentoft Audio-equipped transaction card systems and approaches
WO2005099385A2 (en) * 2004-04-07 2005-10-27 Nielsen Media Research, Inc. Data insertion apparatus and methods for use with compressed audio/video data
CN1993700B (zh) 2004-07-02 2012-03-14 尼尔逊媒介研究股份有限公司 用于进行压缩数字位流的混合的方法及装置
WO2006023770A2 (en) 2004-08-18 2006-03-02 Nielsen Media Research, Inc. Methods and apparatus for generating signatures
US7672356B2 (en) * 2005-05-19 2010-03-02 Itt Manufacturing Enterprises, Inc. Method and apparatus for detection of a frequency coded sequence in the presence of sinusoidal interference
EP1739670A1 (en) * 2005-06-29 2007-01-03 Sony DADC Austria AG Optical data carrier
WO2007022250A2 (en) 2005-08-16 2007-02-22 Nielsen Media Research, Inc. Display device on/off detection methods and apparatus
EP3709539A1 (en) * 2005-09-26 2020-09-16 Nielsen Media Research, Inc. Methods and apparatus for metering computer-based media presentation
US9015740B2 (en) 2005-12-12 2015-04-21 The Nielsen Company (Us), Llc Systems and methods to wirelessly meter audio/visual devices
JP4728860B2 (ja) * 2006-03-29 2011-07-20 株式会社東芝 情報検索装置
CN101536503B (zh) 2006-06-15 2012-09-26 尼尔森（美国）有限公司 利用隐藏字幕信息来计量内容曝光的方法和装置
EP2095560B1 (en) 2006-10-11 2015-09-09 The Nielsen Company (US), LLC Methods and apparatus for embedding codes in compressed audio data streams
US10885543B1 (en) 2006-12-29 2021-01-05 The Nielsen Company (Us), Llc Systems and methods to pre-scale media content to facilitate audience measurement
AU2008218716B2 (en) 2007-02-20 2012-05-10 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus for characterizing media
WO2008137385A2 (en) 2007-05-02 2008-11-13 Nielsen Media Research, Inc. Methods and apparatus for generating signatures
US8213521B2 (en) 2007-08-15 2012-07-03 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus for audience measurement using global signature representation and matching
US20090074094A1 (en) * 2007-09-14 2009-03-19 Qualcomm Incorporated Beacon symbols with multiple active subcarriers for wireless communication
WO2009064561A1 (en) * 2007-11-12 2009-05-22 Nielsen Media Research, Inc. Methods and apparatus to perform audio watermarking and watermark detection and extraction
AU2012241085B2 (en) * 2007-11-12 2014-10-23 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to perform audio watermarking and watermark detection and extraction
US8457951B2 (en) 2008-01-29 2013-06-04 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus for performing variable black length watermarking of media
CN102982810B (zh) * 2008-03-05 2016-01-13 尼尔森（美国）有限公司 生成签名的方法和装置
US9667365B2 (en) * 2008-10-24 2017-05-30 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to perform audio watermarking and watermark detection and extraction
AU2013203820B2 (en) * 2008-10-24 2016-08-04 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and Apparatus to Extract Data Encoded in Media
US8121830B2 (en) * 2008-10-24 2012-02-21 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to extract data encoded in media content
US8359205B2 (en) * 2008-10-24 2013-01-22 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to perform audio watermarking and watermark detection and extraction
AU2013203838B2 (en) * 2008-10-24 2016-09-08 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to perform audio watermarking and watermark detection and extraction
US9124769B2 (en) 2008-10-31 2015-09-01 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to verify presentation of media content
US8508357B2 (en) 2008-11-26 2013-08-13 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to encode and decode audio for shopper location and advertisement presentation tracking
CN101420564A (zh) * 2008-12-02 2009-04-29 北京中星微电子有限公司 一种音频制式识别电路及终端
US20100184479A1 (en) * 2009-01-20 2010-07-22 Griffin Jr Paul P System and Apparatus for Communicating Digital Data through Audio Input/Output Ports
US10008212B2 (en) * 2009-04-17 2018-06-26 The Nielsen Company (Us), Llc System and method for utilizing audio encoding for measuring media exposure with environmental masking
US20100268540A1 (en) * 2009-04-17 2010-10-21 Taymoor Arshi System and method for utilizing audio beaconing in audience measurement
US20100268573A1 (en) * 2009-04-17 2010-10-21 Anand Jain System and method for utilizing supplemental audio beaconing in audience measurement
CA3094520A1 (en) * 2009-05-01 2010-11-04 The Nielsen Company (Us), Llc Methods, apparatus and articles of manufacture to provide secondary content in association with primary broadcast media content
US20130102241A1 (en) * 2009-09-11 2013-04-25 Lazer Spots, Llc Targeted content insertion for devices receiving radio broadcast content
US20130232198A1 (en) * 2009-12-21 2013-09-05 Arbitron Inc. System and Method for Peer-to-Peer Distribution of Media Exposure Data
US20110153391A1 (en) * 2009-12-21 2011-06-23 Michael Tenbrock Peer-to-peer privacy panel for audience measurement
EP2362383A1 (en) 2010-02-26 2011-08-31 Fraunhofer-Gesellschaft zur Förderung der Angewandten Forschung e.V. Watermark decoder and method for providing binary message data
EP2362387A1 (en) 2010-02-26 2011-08-31 Fraunhofer-Gesellschaft zur Förderung der Angewandten Forschung e.V. Watermark generator, watermark decoder, method for providing a watermark signal in dependence on binary message data, method for providing binary message data in dependence on a watermarked signal and computer program using a differential encoding
EP2362384A1 (en) 2010-02-26 2011-08-31 Fraunhofer-Gesellschaft zur Förderung der Angewandten Forschung e.V. Watermark generator, watermark decoder, method for providing a watermark signal, method for providing binary message data in dependence on a watermarked signal and a computer program using improved synchronization concept
EP2362382A1 (en) 2010-02-26 2011-08-31 Fraunhofer-Gesellschaft zur Förderung der Angewandten Forschung e.V. Watermark signal provider and method for providing a watermark signal
EP2362385A1 (en) * 2010-02-26 2011-08-31 Fraunhofer-Gesellschaft zur Förderung der Angewandten Forschung e.V. Watermark signal provision and watermark embedding
EP2362386A1 (en) 2010-02-26 2011-08-31 Fraunhofer-Gesellschaft zur Förderung der Angewandten Forschung e.V. Watermark generator, watermark decoder, method for providing a watermark signal in dependence on binary message data, method for providing binary message data in dependence on a watermarked signal and computer program using a two-dimensional bit spreading
US8713593B2 (en) * 2010-03-01 2014-04-29 Zazum, Inc. Detection system and method for mobile device application
US8855101B2 (en) * 2010-03-09 2014-10-07 The Nielsen Company (Us), Llc Methods, systems, and apparatus to synchronize actions of audio source monitors
US8768713B2 (en) * 2010-03-15 2014-07-01 The Nielsen Company (Us), Llc Set-top-box with integrated encoder/decoder for audience measurement
US8732605B1 (en) 2010-03-23 2014-05-20 VoteBlast, Inc. Various methods and apparatuses for enhancing public opinion gathering and dissemination
US9134875B2 (en) 2010-03-23 2015-09-15 VoteBlast, Inc. Enhancing public opinion gathering and dissemination
JP5573298B2 (ja) * 2010-03-31 2014-08-20 ヤマハ株式会社 放音装置
US8676570B2 (en) 2010-04-26 2014-03-18 The Nielsen Company (Us), Llc Methods, apparatus and articles of manufacture to perform audio watermark decoding
US8619985B2 (en) * 2010-04-27 2013-12-31 Research In Motion Limited Table splitting for cryptographic processes
JP5857418B2 (ja) * 2011-03-02 2016-02-10 大日本印刷株式会社 聴覚マスキングデータの作成方法および装置
GB201105992D0 (en) * 2011-04-08 2011-05-18 Univ Surrey Source detection by spectrum sensing
US9380356B2 (en) 2011-04-12 2016-06-28 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to generate a tag for media content
US9209978B2 (en) 2012-05-15 2015-12-08 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to measure exposure to streaming media
US9515904B2 (en) 2011-06-21 2016-12-06 The Nielsen Company (Us), Llc Monitoring streaming media content
CN104137557A (zh) 2011-12-19 2014-11-05 尼尔森（美国）有限公司 用于对媒体呈现装置进行归属的方法和设备
US9692535B2 (en) 2012-02-20 2017-06-27 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus for automatic TV on/off detection
US9812137B2 (en) 2012-07-25 2017-11-07 Paypal, Inc. Data communication using audio patterns systems and methods
US9282366B2 (en) 2012-08-13 2016-03-08 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to communicate audience measurement information
US10158927B1 (en) 2012-09-05 2018-12-18 Google Llc Systems and methods for detecting audio-video synchronization using timestamps
US9317872B2 (en) 2013-02-06 2016-04-19 Muzak Llc Encoding and decoding an audio watermark using key sequences comprising of more than two frequency components
US9313544B2 (en) 2013-02-14 2016-04-12 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to measure exposure to streaming media
US9300645B1 (en) 2013-03-14 2016-03-29 Ip Holdings, Inc. Mobile IO input and output for smartphones, tablet, and wireless devices including touch screen, voice, pen, and gestures
US9711152B2 (en) 2013-07-31 2017-07-18 The Nielsen Company (Us), Llc Systems apparatus and methods for encoding/decoding persistent universal media codes to encoded audio
US20150039321A1 (en) 2013-07-31 2015-02-05 Arbitron Inc. Apparatus, System and Method for Reading Codes From Digital Audio on a Processing Device
US8768005B1 (en) 2013-12-05 2014-07-01 The Telos Alliance Extracting a watermark signal from an output signal of a watermarking encoder
US8768714B1 (en) 2013-12-05 2014-07-01 The Telos Alliance Monitoring detectability of a watermark message
US8768710B1 (en) 2013-12-05 2014-07-01 The Telos Alliance Enhancing a watermark signal extracted from an output signal of a watermarking encoder
US9824694B2 (en) 2013-12-05 2017-11-21 Tls Corp. Data carriage in encoded and pre-encoded audio bitstreams
US8918326B1 (en) 2013-12-05 2014-12-23 The Telos Alliance Feedback and simulation regarding detectability of a watermark message
US9699499B2 (en) 2014-04-30 2017-07-04 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to measure exposure to streaming media
US9462471B2 (en) * 2014-06-27 2016-10-04 Mcafee, Inc. Identification of call participants
PL3796314T3 (pl) * 2014-07-28 2022-03-28 Nippon Telegraph And Telephone Corporation Kodowanie sygnału dźwiękowego
US9686031B2 (en) 2014-08-06 2017-06-20 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to detect a state of media presentation devices
AU2015332430A1 (en) 2014-10-15 2017-05-04 Lisnr, Inc. Inaudible signaling tone
US9804719B2 (en) * 2014-10-23 2017-10-31 Semiconductor Energy Laboratory Co., Ltd. Electronic device
WO2016127333A1 (en) * 2015-02-11 2016-08-18 Harman International Industries, Incorporated Mobile device positioning
US9924224B2 (en) 2015-04-03 2018-03-20 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to determine a state of a media presentation device
US9130685B1 (en) 2015-04-14 2015-09-08 Tls Corp. Optimizing parameters in deployed systems operating in delayed feedback real world environments
US9762965B2 (en) 2015-05-29 2017-09-12 The Nielsen Company (Us), Llc Methods and apparatus to measure exposure to streaming media
US9454343B1 (en) 2015-07-20 2016-09-27 Tls Corp. Creating spectral wells for inserting watermarks in audio signals
US10115404B2 (en) 2015-07-24 2018-10-30 Tls Corp. Redundancy in watermarking audio signals that have speech-like properties
US9626977B2 (en) 2015-07-24 2017-04-18 Tls Corp. Inserting watermarks into audio signals that have speech-like properties
US10210545B2 (en) * 2015-12-30 2019-02-19 TCL Research America Inc. Method and system for grouping devices in a same space for cross-device marketing
US10460709B2 (en) * 2017-06-26 2019-10-29 The Intellectual Property Network, Inc. Enhanced system, method, and devices for utilizing inaudible tones with music
US10713335B2 (en) * 2017-08-28 2020-07-14 Visa International Service Association System, method, and apparatus for detecting unlicensed performances of copyrighted creative works
CN111091740A (zh) * 2020-01-14 2020-05-01 中仿智能科技（上海）股份有限公司 一种飞行模拟器的音响操作系统
US11564003B1 (en) 2021-09-20 2023-01-24 The Nielsen Company (Us), Llc Systems, apparatus, and methods to improve watermark detection in acoustic environments

Family Cites Families (58)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2470240A (en) 1945-07-31 1949-05-17 Rca Corp Limiting detector circuits
US2662168A (en) 1946-11-09 1953-12-08 Serge A Scherbatskoy System of determining the listening habits of wave signal receiver users
US2573279A (en) 1946-11-09 1951-10-30 Serge A Scherbatskoy System of determining the listening habits of wave signal receiver users
US2660662A (en) 1947-10-24 1953-11-24 Nielsen A C Co Search signal apparatus for determining the listening habits of wave signal receiver users
US2660511A (en) 1947-10-24 1953-11-24 Nielsen A C Co Lockout and recycling device for an apparatus for determining the listening habits of wave signal receiver users
US2630525A (en) 1951-05-25 1953-03-03 Musicast Inc System for transmitting and receiving coded entertainment programs
US2766374A (en) 1951-07-25 1956-10-09 Internat Telementer Corp System and apparatus for determining popularity ratings of different transmitted programs
US3004104A (en) 1954-04-29 1961-10-10 Muzak Corp Identification of sound and like signals
NL154378B (nl) 1965-01-08 1977-08-15 Frederik Adolf Nauta En Freder Stelsel en inrichting voor het registreren van luister- en/of kijkgegevens.
US3492577A (en) 1966-10-07 1970-01-27 Intern Telemeter Corp Audience rating system
US3845391A (en) * 1969-07-08 1974-10-29 Audicom Corp Communication including submerged identification signal
JPS508907B1 (fi) * 1970-07-08 1975-04-08
JPS5619141B1 (fi) 1970-10-24 1981-05-06
JPS5221852B2 (fi) 1971-10-19 1977-06-14
US4025851A (en) 1975-11-28 1977-05-24 A.C. Nielsen Company Automatic monitor for programs broadcast
DE2757171C3 (de) 1977-12-22 1980-07-10 Standard Elektrik Lorenz Ag, 7000 Stuttgart Verfahren und Anordnung zur Übertragung zweier unterschiedlicher Informationen in einem einzigen Übertragungskanal vorgegebener Bandbreite auf einer Trägerwelle
US4225967A (en) 1978-01-09 1980-09-30 Fujitsu Limited Broadcast acknowledgement method and system
US4230990C1 (en) * 1979-03-16 2002-04-09 John G Lert Jr Broadcast program identification method and system
US4425642A (en) * 1982-01-08 1984-01-10 Applied Spectrum Technologies, Inc. Simultaneous transmission of two information signals within a band-limited communications channel
JPS58198934A (ja) * 1982-05-17 1983-11-19 Sony Corp 秘話装置
US4450531A (en) 1982-09-10 1984-05-22 Ensco, Inc. Broadcast signal recognition system and method
US4805020A (en) 1983-03-21 1989-02-14 Greenberg Burton L Television program transmission verification method and apparatus
US4547804A (en) 1983-03-21 1985-10-15 Greenberg Burton L Method and apparatus for the automatic identification and verification of commercial broadcast programs
US4639779A (en) 1983-03-21 1987-01-27 Greenberg Burton L Method and apparatus for the automatic identification and verification of television broadcast programs
US4967273A (en) 1983-03-21 1990-10-30 Vidcode, Inc. Television program transmission verification method and apparatus
US4703476A (en) 1983-09-16 1987-10-27 Audicom Corporation Encoding of transmitted program material
FR2559002B1 (fr) 1984-01-27 1986-09-05 Gam Steffen Procede et dispositif de detection d'une information audiovisuelle diffusee par un emetteur
US4613904A (en) 1984-03-15 1986-09-23 Control Data Corporation Television monitoring device
US4697209A (en) 1984-04-26 1987-09-29 A. C. Nielsen Company Methods and apparatus for automatically identifying programs viewed or recorded
CA1208761A (en) 1984-06-06 1986-07-29 Cablovision Alma Inc. Method and device for remotely identifying tv receivers displaying a given channel by means of an identification signal
DE3506912A1 (de) * 1985-02-27 1986-08-28 Telefunken Fernseh Und Rundfunk Gmbh, 3000 Hannover Verfahren zur uebertragung eines audiosignals
US4618995A (en) 1985-04-24 1986-10-21 Kemp Saundra R Automatic system and method for monitoring and storing radio user listening habits
US4626904A (en) 1985-11-12 1986-12-02 Control Data Corporation Meter for passively logging the presence and identity of TV viewers
GB8611014D0 (en) * 1986-05-06 1986-06-11 Emi Plc Thorn Signal identification
US4718106A (en) 1986-05-12 1988-01-05 Weinblatt Lee S Survey of radio audience
DE3703143A1 (de) * 1987-02-03 1988-08-11 Thomson Brandt Gmbh Verfahren zur uebertragung eines audiosignals
US4843562A (en) 1987-06-24 1989-06-27 Broadcast Data Systems Limited Partnership Broadcast information classification system and method
US5394274A (en) 1988-01-22 1995-02-28 Kahn; Leonard R. Anti-copy system utilizing audible and inaudible protection signals
DE3806411C2 (de) * 1988-02-29 1996-05-30 Thomson Brandt Gmbh Verfahren zur Übertragung eines Tonsignals und eines Zusatzsignals
US4945412A (en) 1988-06-14 1990-07-31 Kramer Robert A Method of and system for identification and verification of broadcasting television and radio program segments
US4955070A (en) 1988-06-29 1990-09-04 Viewfacts, Inc. Apparatus and method for automatically monitoring broadcast band listening habits
US5213337A (en) * 1988-07-06 1993-05-25 Robert Sherman System for communication using a broadcast audio signal
US5023929A (en) 1988-09-15 1991-06-11 Npd Research, Inc. Audio frequency based market survey method
GB8824969D0 (en) * 1988-10-25 1988-11-30 Emi Plc Thorn Identification codes
NL8901032A (nl) * 1988-11-10 1990-06-01 Philips Nv Coder om extra informatie op te nemen in een digitaal audiosignaal met een tevoren bepaald formaat, een decoder om deze extra informatie uit dit digitale signaal af te leiden, een inrichting voor het opnemen van een digitaal signaal op een registratiedrager, voorzien van de coder, en een registratiedrager verkregen met deze inrichting.
US4943973A (en) * 1989-03-31 1990-07-24 At&T Company Spread-spectrum identification signal for communications system
US4972471A (en) 1989-05-15 1990-11-20 Gary Gross Encoding system
WO1991011062A1 (en) 1990-01-18 1991-07-25 Young Alan M Method and apparatus for broadcast media audience measurement
EP0446037B1 (en) * 1990-03-09 1997-10-08 AT&T Corp. Hybrid perceptual audio coding
CA2036205C (en) 1990-06-01 1996-11-19 Russell J. Welsh Program monitoring unit
FR2681997A1 (fr) * 1991-09-30 1993-04-02 Arbitron Cy Procede et dispositif d'identification automatique d'un programme comportant un signal sonore.
US5319735A (en) 1991-12-17 1994-06-07 Bolt Beranek And Newman Inc. Embedded signalling
EP0559348A3 (en) * 1992-03-02 1993-11-03 AT&T Corp. Rate control loop processor for perceptual encoder/decoder
JP3446216B2 (ja) * 1992-03-06 2003-09-16 ソニー株式会社 音声信号処理方法
US5379345A (en) 1993-01-29 1995-01-03 Radio Audit Systems, Inc. Method and apparatus for the processing of encoded data in conjunction with an audio broadcast
US5450490A (en) 1994-03-31 1995-09-12 The Arbitron Company Apparatus and methods for including codes in audio signals and decoding
WO1995027349A1 (en) 1994-03-31 1995-10-12 The Arbitron Company, A Division Of Ceridian Corporation Apparatus and methods for including codes in audio signals and decoding
US5404377A (en) 1994-04-08 1995-04-04 Moses; Donald W. Simultaneous transmission of data and audio signals by means of perceptual coding

Also Published As

Publication number Publication date
CZ284096A3 (en) 1997-04-16
SE9603570D0 (sv) 1996-09-30
HU0004765D0 (fi) 2001-02-28
AT410047B (de) 2003-01-27
HU0004767D0 (fi) 2001-02-28
CH694652A5 (de) 2005-05-13
PL180441B1 (pl) 2001-02-28
HU219667B (hu) 2001-06-28
BR9507230A (pt) 1997-09-16
HU0004766D0 (fi) 2001-02-28
HU9602628D0 (en) 1996-11-28
US6996237B2 (en) 2006-02-07
NO322242B1 (no) 2006-09-04
JPH10500263A (ja) 1998-01-06
US20030081781A1 (en) 2003-05-01
PL183307B1 (pl) 2002-06-28
PL177808B1 (pl) 2000-01-31
GB2302000B8 (fi) 1999-01-27
US20060222179A1 (en) 2006-10-05
ATA902795A (de) 2002-05-15
GB9620181D0 (en) 1996-11-13
FI963827A (fi) 1996-11-29
IL113190A0 (en) 1995-06-29
EP0753226A1 (en) 1997-01-15
FI963827A0 (fi) 1996-09-25
HU0004768D0 (fi) 2001-02-28
HU219668B (hu) 2001-06-28
IL113190A (en) 2000-06-29
GB2302000A (en) 1996-12-18
DE19581594T1 (de) 1997-03-27
HU0004770D0 (fi) 2001-02-28
HU219627B (hu) 2001-05-28
SE9603570L (sv) 1996-11-29
NO964062D0 (no) 1996-09-26
DK105996A (fi) 1996-11-14
US7961881B2 (en) 2011-06-14
GB2302000A8 (fi) 1996-12-18
NZ331166A (en) 2000-07-28
PL187110B1 (pl) 2004-05-31
PL316631A1 (en) 1997-02-03
AU709873B2 (en) 1999-09-09
DK176762B1 (da) 2009-07-06
NZ283612A (en) 1998-09-24
JP2006154851A (ja) 2006-06-15
CN1149366A (zh) 1997-05-07
HUT76453A (en) 1997-09-29
CZ288497B6 (en) 2001-06-13
CA2185790C (en) 2008-03-11
MX9604464A (es) 1997-07-31
LU88820A1 (de) 1997-03-18
SE519882C2 (sv) 2003-04-22
EP0753226A4 (en) 2000-08-16
GB2302000B (en) 1999-01-27
NO964062L (no) 1996-11-19
WO1995027349A1 (en) 1995-10-12
HU0004769D0 (fi) 2001-02-28
EP0753226B1 (en) 2008-07-30
US6421445B1 (en) 2002-07-16
PL183573B1 (pl) 2002-06-28
CA2185790A1 (en) 1995-10-12
HU219256B (en) 2001-03-28
AU2196995A (en) 1995-10-23
HU219628B (hu) 2001-05-28

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI115938B (fi) Laite ja menetelmä koodien sisällyttämiseksi audiosignaaleihin ja niiden dekoodaus
US5764763A (en) Apparatus and methods for including codes in audio signals and decoding
KR100392475B1 (ko) 방송또는기록된세그먼트를엔코딩/디코딩하고그러한세그먼트에대한시청자노출을모니터링하기위한방법과장치
KR20040011562A (ko) 원격 복호화/유형정합을 통한 미디어 데이터 사용 측정
JP2011061766A (ja) 通信システム
CA2767106A1 (en) System and method for determining broadcast dimensionality
CN108024120B (zh) 音频生成、播放、接听方法及装置和音频传输系统
GB2325826A (en) Apparatus and method for including codes in audio signals
AU763243B2 (en) Apparatus and methods for including codes in audio signals
IL133705A (en) Apparatus and methods for including codes in audio signals and decoding
NZ502630A (en) Encoding data onto audio signal with multifrequency sets simultaneously present on signal

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 115938

Country of ref document: FI

MA Patent expired