FI115659B - Kiinnikekokoonpano katteen kiinnittämiseksi - Google Patents

Description

115659

Kiinnikekokoonpano katteen kiinnittämiseksi - Fästsammansättning för att fasta en betäckning

Keksintö koskee kiinnikekokoonpanoa katteen kiinnittämiseksi tasomaisesta oleelli-5 sesti poikkeavaan kattoon, lattiaan tai seinään, joka kiinnikekokoonpano käsittää: seinän, lattian tai katon rakenteisiin ruuvattavan ja ulkokierteellä varustetun varren; sekä mainitun varren ulkopäässä vaihtelevan etäisyyden päähän katon, lattian tai seinän ulkopinnasta jäävän levylaipan, jolla on ulkopinta sen päälle sijoitettavan mainitun katteen tukemista varten ja jonka läpimitta on oleellisesti suurempi kuin 10 varren läpimitta.

Vesikatto on rakennuksen se osa, jonka huono kunto useinkin aiheuttaa rakennuksessa suurimpia ongelmia. Materiaalien luonnollisella vanhenemisella on vaikutuksensa katon vaurioiden syntyyn, samoin kuin luonnonvoimilla. Edellä mainitut teki-15 jät voivat vaikuttaa katossa esiintyvien painumien syntyyn. Kaikkein merkittävin tekijä katon painumien aiheuttajana ovat kuitenkin suuret lumikuormat, jotka mm. lumiesteiden ja katemateriaalin suuren kitkan vuoksi pysyvät pitkiäkin aikoja, pahimmassa tapauksessa koko talven, paikallaan ja aiheuttavat näin suuria rasituksia kattorakenteisiin. Lumiesteiden takia myös lumen vettä patoava vaikutus on syytä 20 ottaa huomioon. Vastaavia muodonmuutoksia saattaa eri syistä syntyä myös raken- .* nuksen muihin osiin, kuten seiniin. Katetta uusittaessa on useinkin mahdollista oi- : : kaista syntyneet muodonmuutokset, kunhan itse kantavat rakenteet ovat edelleen :t : riittävän hyvässä kunnossa. Kattopinnan ja seinäpinnan oikaisua voidaan tarvita myös silloin, kun ne on jostain syystä alunperinkin valmistettu väärään tai ainakin ; 25 nykyvaatimusten mukaan liian epätarkkaan muotoon. Aloitettaessa esim. katon oi- . ·. kaisua on syytä varmistaa, riittääkö katon painumien oikaisuun vain ruoteiden avulla tapahtuva oikaisu. Toinen mahdollisuus on kattotuolien alapuolinen oikaisu, jota . käytetään yleensä silloin, jos painumat ovat yli 10 cm tai silloin, jos epäillään, että ; vanhat rakenteet eivät kestä uuden katemateriaalin painoa. Silloin uusitaan vanhoja 30 rakenteita tai lisätään tukia vanhojen alle. On kuitenkin tilanteita, joissa yli 10 cm:n .: oikaisuja tehdään myös kattotuolipinnan yläpuolella. Tällainen tilanne syntyy esi- ; · merkiksi silloin, kun vanha tiilikatto poistetaan ja tilalle laitetaan peltikate tai huo pakate. Kyseisessä tilanteessa katemateriaalin oma paino alenee huomattavasti, jol-, \ loin taipuneet kattotuolit saattavat kestää ilman alapuolista oikaisuakin uuden kat- * ': 35 teen painon. Kuten edellä jo on todettu, voidaan katon tai seinän pintaa joutua oikai semaan, vaikkei katossa tai seinässä olisikaan mitään vaurion aiheuttamaa muodon 2 115659 muutosta vaan katossa tai seinässä on liiallisia mittapoikkeamia. Nykypäivänä katot oikaistaan käytännössä aina käyttäen puukiiloja. Puukiilojen käyttö on hidasta ja vaivalloista ja lopputulos ei aina ole suora.

Julkaisuissa US-3 922 831 ja EP-0 295 905 on kuvattu kantavan rakenteen reikään 5 kiila-ankkurilla kiinnitettävä ja vastaavasti lattian yläpintaa vastaan joustavasti tukeutuvat säädettävät verhouksen/lattian kannakkeet. Molempien julkaisuiden mukaan verhouslevy ja vastaavasti lattialevy kiinnitetään ensin näihin kannakkeisiin, minkä jälkeen verhous- tai lattialevyn suoruus asetellaan kannakkeiden ruuviosia kääntämällä verhous- tai lattialevyn näkyviin jäävältä puolelta. Näillä ratkaisuilla on 10 haittapuolina ensinnäkin pieni säätövara, eli suuria korkeuseroja verhous- tai lattia-levyn eri kohtien välissä ei kyetä korjaamaan, ja toiseksi hidas ja hankala oikaisutyö. Oikaisutyön hankaluus johtuu siitä, että verhous- tai lattialevyn tasomaisuutta aseteltaessa yhden kohdan säätö vaikuttaa muiden kohtien asemaan ja säätöön. Julkaisussa EP-0 295 905 kuvatulla kannakkeella ei voida tukea mitään muuta kuin lattiaa. 15 Julkaisussa US-4 809 477 on kuvattu kolmiosainen kiinnike, jonka sisäpäässä on laajentuva nivelmutteri ja jonka ulko-osan laippa puristuu välikerroksen muodostavan rakennuslevyn ulkopintaa vasten kun alustaa ja rakennuslevyä puristetaan ruuvin välityksellä nivelmutterin ja ulko-osan laipan väliin, jolloin tämä rakennuslevy puristuu kokonaisuudessaan alustaansa vasten. Tätä varten myös ulko-osan laipassa 20 on sisäkierre, joka sopii alustan läpi menevän ruuvin päälle, jolloin tätä laippaa kierrettäessä se kiristää rakennuslevyä edellä mainitulla tavalla alustaan. Tämän jälkeen välikerroksen muodostavan rakennuslevyn päälle kiinnitetään liimalla toinen levy ulkopinnoitteeksi, jolloin saadaan vesitiivis ulkokatto. Tämän avulla ei ole mitään ‘ ‘ mahdollisuuksia kiinnittää rakennuslevyä eri kohdistaan yksilöllisesti vaihtelevien :: 25 etäisyyksien päähän alustasta, koska julkaisun ratkaisulla rakennuslevyä voidaan ai- ':' noastaan kiristää joka paikasta ja aina samalla tavoin alustaan kiinni.

• I

• »

Keksijän aikaisemmassa hakemusjulkaisussa DE-43 17 303 on kuvattu katto- ja sei- , . näpintojen oikaisumenetelmä ja siinä käytettävä kiinnike. Julkaisussa on esitetty se- :: kä kiinteälaippainen kiinnike, jota kierretään laippaan tarttuvalla vääntimellä halut- » » ‘ 30 tuun syvyyteen, että kaksiosainen kiinnike, jossa ensin ruuvataan varsi alustaan ja : ‘ * : varteen ruuvataan erillinen laippaosa. Katteen alusrakenteen kiinnitysruuvit kiinnite- ; · · : tään laippaan. Esitetyt keksinnön toteutusmuodot eivät ole kuitenkaan kaikissa suh teissa ihanteelliset. Esimerkiksi varren päässä oleva sisäkierre ja erityisesti sisäkier-: ‘ teen keskellä oleva vääntiö kuusiokoloavainta varten ovat erityisen vaikeita valmis- • '· 35 taa. Lisäksi kiinnikettä ei voi esikoota vaan se kootaan aina vasta asennettaessa. Eri tyinen epäkohta liittyy kiinnikkeen jäykkyyteen. Varren ulkoneman jäädessä suurek- 3 115659 si, mikä on tilanne esimerkiksi pahoin painunutta kattoa oikaistessa, kiinnityksen jäykkyys ja kestävyys sivuttaisvoimia vastaan huononee. Varsinkin jyrkissä katoissa ja seinissä kiinnike saattaa tällöin taipua liikaa, mikä voi johtaa katteen vaurioitumiseen ja vuotamiseen.

5 Keksinnön tavoitteena on saada aikaan kiinnikekokoonpano, joka on nopea ja helppo asentaa eri rakennemateriaaleja oleviin alustoihin, kuten kattoihin, seiniin tai lattioihin ja jolla saadaan erinomaisella tarkkuudella oikaistua suuriakin alustan poikkeamia tasomaisuudesta. Keksinnön toisena tavoitteena on tällainen kiinnikekokoonpano, jolla voidaan oikaista vaakasuoria, pystysuoria ja kaltevia alustoja. Kek-10 sinnön kolmantena tavoitteena on tällainen kiinnikekokoonpano, jonka lujuus ja jäykkyys voidaan saada suuriakin voimia kestäväksi. Kiinnikekokoonpanon tulee lisäksi olla valmistettavissa alhaisin kustannuksin.

Edellä esitetyt ongelmat saadaan ratkaistua ja edellä määritellyt tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella kiinnikekokoonpanolla, jolle on tunnusomaista se, että 15 kiinnikekokoonpanon: mainitussa levylaipassa on sen kanssa kiinteä, sisäkierteellä varustettu kierreholkki, joka sisäkierre ja varren ulkokierre ovat vastinkierteitä sopien ruuvattaviksi toisiinsa, ja varren ulkopäässä on lisäksi vääntiö, jossa on ulkopuoliset vääntiöpinnat ja jonka pituus on pienempi kuin kierreholkin sisäsyvyys, varren kiertämiseksi seinän, lattian tai katon rakenteisiin; ja että kiinnikekokoonpano lisäk-20 si käsittää joukon itseporautuvia ruuveja, jotka on ruuvattu mainitun levylaipan ja :, v sen ulkopintaa vasten asetettujen katteen tai sen liitäntäosien läpi.

,···. Keksinnön mukaisella kiinnikekokoonpanolla on etuna mm. se, että sen varsi voi- ,! daan porakoneella kiertää paikoilleen esikoottuna niin, että levylaippa on kierretty “ t* varren mitalle ja tukipalat tai tukipala ovat varren ympärillä, minkä jälkeen tukipalat 25 kiristetään lukitusmutterilla alustaa vasten ja levylaippa kierretään ylös haluttuun '...· asennuskorkeuteen. Toisaalta kaikki kiinnikekokoonpanon osat voidaan haluttaessa asentaa yksitellen jo paikoilleen ruuvattuun varsiosaan. Tukipaloilla saavutetaan kiinnikekokoonpanolle riittävä jäykkyys esim. jyrkissä katoissa ja seinäasennuksis-: “ : sa. Varsiosa saadaan sopivia lisätarvikkeita käyttäen kierrettyä paikoilleen jokaises- . 30 sa kiinnityskohdassa sellaiseen vaihtelevaan syvyyteen, että varren ulkonema on jo- ' ; ka kohdassa oikaistavaa alustaa oikean suuruinen. Lisäksi tällaisen kiinnikekokoon- M M t panon osat voidaan laskennallisesti mitoittaa.

» * . *. Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaa- ‘ ' maila.

4 115659

Fig. 1 kuvaa keksinnön mukaisen kiinnikekokoonpanon ensimmäistä toteutusmuotoa alustan, kuten katon tai lattian, pintaa vastaan kohtisuorassa leikkauksessa.

Fig. 2 kuvaa keksinnön mukaisen kiinnikekokoonpanon toista toteutusmuotoa alustan, kuten seinän tai lattian, pintaa vastaan kohtisuorassa leikkauksessa. Katkovii-5 voilla on kaaviomaisesti kuvattu levylaipan asema varren asennuksen aikana.

Fig. 3 esittää keksinnön mukaisen kiinnikekokoonpanoon kuuluvaa levylaippaa ulkoapäin nähtynä kuvioiden 1 ja 2 suunnasta I.

Fig. 4 esittää keksinnön mukaisen kiinnikekokoonpanoon kuuluvaa vartta ja sen vääntiötä ulkoapäin nähtynä kuvioiden 1 ja 2 suunnasta II.

10 Fig. 5A - 5E esittävät keksinnön mukaisen kiinnikekokoonpanoon kuuluvien tuki-palojen erilaisia toteutusmuotoja aksonometrisesti nähtynä.

Fig. 6A - 6C esittävät asennusj äij estystä keksinnön mukaisten kiinnikekokoon-panojen kiinnittämiseksi toisiaan vastaan kohtisuoriin riveihin ja jonoihin, katon, lattian tai seinän ulkopuolelta sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa nähtynä.

15 Fig. 7 kuvaa osaa oikaistusta katosta, lattiasta tai seinästä, sen pintaa vastaan kohtisuorassa leikkauksessa pitkin kuvion 6C tasoa III-III.

, , Kuvioista on nähtävissä kiinnikekokoonpano 50 ensikertaisen, joskin yleensä uuden • ’;' katteen 10 kiinnittämiseksi tasomaisesta oleellisesti poikkeavaan kattoon, lattiaan tai ‘ ·' · * seinään, joista käytetään yleisesti viitenumeroa 9. Katto, lattia tai seinä, johon uutta • · t :; 20 katetta tyypillisesti kiinnitetään, on yleensä painunut eli muuttanut syystä tai toisesta •,,, · muotoaan verrattuna alkuperäiseen, mutta tämä vesikaton, lattian tai seinän poikkea- ma tasomaisuudesta voi tietenkin olla rakenteessa jo alunperinkin. Poikkeaman syy ei ole oleellinen keksinnön mukaisen kiinnikekokoonpanon käytön kannalta, kunhan alustalla, johon varsi ruuvataan, on riittävä lujuus. Kiinnikekokoonpano käsittää en- 25 sinnäkin seinän, lattian tai katon 9 rakenteisiin ruuvattavan ja ulkokierteellä 13 va- ’·" rustetun varren 2 sekä toiseksi tämän varren ulkopäässä E3 vaihtelevan eli kussakin • » '! ’ valmiiksi asennetussa kiinnikekokoonpanossa yksilöllisen etäisyyden päähän Hl ka- .1 · ton, lattian tai seinän ulkopinnasta P1 jäävän levylaipan 1. Tämä levylaippa tukee tai :"i kannattaa sen päälle sijoitettavaa katetta ja levylaipan läpimitta Dl on oleellisesti 30 suurempi kuin varren läpimitta D2, jolloin varsinkin uuden katteen kannatusrimojen tai kannatuspalkkien 17 paikallaan pysyminen ennen niiden kiinnitystä on varmem-: paa. Levylaipan läpimitta D2 on tyypillisesti välillä 5 cm - 15 cm, eli huomattavasti suurempi kuin mikään normaali ruuvinkanta tai mutteri, jolloin levylaippa tukee 5 115659 kunnolla myös puuosia ja/tai erilaisia rakennuslevyjä. Kuvioissa 1 ja 2 on kuvattu ehjillä viivoilla levylaipan 1 asento valmiiksi asennetussa kohdassa, jossa levylaipan ulkopinta P2 on varren ulkopään E3 pinnan 28 tasossa tai pinnan 28 ulkopuolella varresta 2 päin tarkasteltuna. Keksinnön mukaan kiinnikekokoonpanon mainitussa 5 levylaipassa 1 on sen kanssa kiinteä, sisäkierteellä 12 varustettu kierreholkki 7, joka sisäkierre ja varren ulkokierre 13 ovat vastinkierteitä sopien ruuvattaviksi toisiinsa. Lisäksi varren 2 ulkopäässä E3 on vääntiö 8, jossa on ulkopuoliset vääntiöpinnat 18 ja jonka pituus H8 on pienempi kuin kierreholkin sisäsyvyys H7. Tämän ulkopuolisen vääntiön avulla varsi 2 kierretään seinän, lattian tai katon rakenteisiin 14, 15 esi-10 merkiksi käyttäen sopivaa tunnettua tai uutta työkalua, jossa on vääntiön ulkopuolisiin vääntiöpintoihin 18 sopivat sisäpuoliset työkalupinnat.

Mainitussa levylaipassa 1 voi olla reiät 16 linjalankojen kiinnitysruuveille, joskin myöhemmin selostettavaa laserohjausta käytettäessä nämä reiät 16 ovat tarpeettomia. Levylaipassa 1 on ulospäin osoittava, oleellisesti tasaisen verhopinnan muodos-15 tama ulkopinta P2, mutta muutoin levylaippa 1 voi sisältää esimerkiksi kehäsuuntai-sen tai muunlaisen urituksen ja/tai reunataitokset 29 sen jäykkyyden lisäämiseksi. Levylaipassa on kiinni, esim. hitsattuna sopivalla menetelmällä, kierreholkki 7, jonka kohdalla levylaipassa 1 on pohja-aukko 19, josta varsi mahtuu menemään läpi. Tällä rakenteella levylaippa kierreholkkeineen on esiasennettavissa varren 2 pituu-20 delle, kuten katkoviivoilla on kuviossa 2 näytetty, jolloin varsi on ruuvattavissa . kiinni seinän, katon tai lattian 9 rakenteisiin levylaippa kiinnitettynä. Kun varsi 2 on ruuvattu sen yksilölliselle syvyydelle niin, että sillä on yksilöllinen ulkonema, joka t vastaa levylaipan 1 yksilöllistä etäisyyttä Hl, kierretään levylaippa kohtaan, jossa ;,,. · sen ulkopinta P2 on tällä kulloisellakin etäisyydellä lattian, seinän tai katon ulkopin- :,., · 25 nasta Pl. Levylaipan materiaalipaksuus on tyypillisesti välillä 0,7 mm -1,5 mm.

_-..t Keksinnön mukaan kiinnikekokoonpano 50 edelleen käsittää vähintään yhden tuki- palan 3a tai useampia tukipaloja 3a + 3b + jne., jossa/joissa on ensimmäisessä päässään El varren ulkokierteen halkaisijaa suurempi reikä 23, joka ulottuu tukipalan • ·;: ensimmäisestä pinnasta 22a sen vastakkaiseen toiseen pintaan 22b. Tämä yksi tuki- '... ‘ 30 pala tai nämä useammat tukipala 3a, 3b jne. sijaitsevat kukin reiästään varren 2 ym- ;·,· pärillä, ts. tukipalat on työnnetty varteen 2. Valmiissa asennuksessa tukipala(t) on .. : kiinnitetty varteen kierretyllä mutterilla 24 puristumaan katon, lattian tai seinän ul kopintaa Pl vasten. Lisäksi valmiissa asennuksessa pystysuoraan tai kaltevaan seinään tai kattoon 9 tukipala(t) on sijoitettu siten, että niiden toinen pää E2 osoittaa : 35 varresta 2 alaspäin painovoiman suuntaan, toisin sanoen katossa räystästä kohti. Täl löin uuden katteen kautta tulevat kuormittavat voimat kohdistuvat puristuksena tu- 6 115659 kipaloihin. Tukipala tai tukipalat samoin kuin niiden kiinnitysmutteri 24 voivat olla esiasennettuina varren 2 päälle, kuten edellä levylaipan osalta on selostettu. Koska eri kohdissa lattiaa, seinää tai kattoa kuitenkin voidaan tarvita eri määrä tukipaloja -silloin kun levylaipan etäisyys Hl on suurempi, on syytä käyttää useampia tukipalo-5 ja ja etäisyyden Hl ollessa pienempi pienempää määrä tukipaloja tai ei lainkaan tukipaloja - voi kuitenkin olla käytännöllistä, ettei tukipaloja esiasenneta varsiin, mutta kuitenkin esiasennetaan levylaippa 1 ja mutteri 24 toisiinsa kiristettyinä, jolloin ne pysyvät ennalta määrätyssä kohdassa varren pituutta H3a+H3b tai H3c varren paikalleen ruuvauksen aikana eikä varren pyöriminen aiheuta niiden sijoituskohdan 10 muuttumista. Tukipalat voidaan valmistaa jostain kovasta puulajista, mutta edullisemmin jostain sopivasta muovista tai metallista, kuten katkomalla sopivan poikki-leikkausmuodon omaavaa profiilia.

Tukipalojen 3a, 3b jne. toisessa päässä E2 on edullisesti mainitussa ensimmäisessä pinnassa 22a naaraspuolinen tartuntamuoto 30 ja mainitussa toisessa pinnassa 22b 15 koiraspuolinen tartuntamuoto 31, jotka ovat toisiinsa lukittuneita, kun yksi vähintään kahdesta tukipalasta on asetettuna toisen tukipalan päälle siten, että ensimmäisen tukipalan 3 a tai 3b ensimmäinen pinta 22a on toisen tukipalan 3b tai vastaavasti 3c toista pintaa 22b vasten tai käänteisesti ja molempien tukipalojen reiät 23 ovat linjassa keskenään. Nämä tartuntamuodot 30 ja 31 ovat tarpeen silloin kun tukipalat 20 ovat oleellisesti epäsymmetrisiä reikänsä 23 suhteen, kuten on kuvioiden 5A-5D . . esimerkeissä, jolloin pinoon sijoitetut tukipalat 3a + 3b + 3c + jne. eivät pääse luis- ' ; kahtamaan sivusuunnassa pois toistensa kohdalta, koska tartuntamuodot 30, 31 lu- ’;;; ‘ kitsevat ne toisiinsa. Jos taas tukipalat ovat symmetrisiä, kuten kuviossa 5E, eivät ' · ·. * tartuntamuodot ole yhtä tärkeitä. Tukipalan naaraspuolinen tartuntamuoto 30 on yksi *... * 25 tai useampi loveus, kuten kuvioissa 5 A ja 5B, kouru, kuten kuviossa 5C, tai reikä, ‘: “ · kuten kuviossa 5D, ja koiraspuolinen tartuntamuoto 31 on vastaavasti yksi tai use- : ’ ‘: ampi olake, kuten kuvioissa 5A ja 5B, harjanne, kuten kuviossa 5C, tai tappi, kuten kuviossa 5D. Naaraspuolisen ja koiraspuolisen tartuntamuodon 30, 31 poikkileikka-;. ukset mainittujen ensimmäisten ja toisten pintojen 22a, 22b suunnassa ovat varren 2 , *. 30 suunnassa sisäkkäin sopivia, jolloin ne estävät tukipalojen liikkeen toistensa suhteen muissa suunnissa, kun ne on pujotettu varteen.

: Yhden tukipalan 3a tai useamman tukipalan 3a + 3b + 3c +... muodostaman pinon ·, korkeus H2 katon, lattian tai seinän ulkopinnasta P1 on pienempi kuin levylaipan ·' etäisyys Hl katon, lattian tai seinän ulkopinnasta. Kuitenkin on edullista sijoittaa ': 35 varteen 2 niin monta tukipalaa kuin levylaipan 1 ja katon, lattian tai seinän ulkopin nan P1 väliin mahtuu, ottaen tietenkin huomioon mutterin 24 ja kierreholkin 7 vie- 7 115659 mä osuus etäisyydestä Hl. Tukipalat 3a, 3b, 3c jne. ovat keskenään samanlaisia ja niiden paksuus H4 varren 2 suunnassa on edullisesti välillä 10 mm - 25 mm. Tätä ohuempia tukipaloja voidaan joutua sijoittamaan paikoilleen joskus kovin useita, tavanomaisia ruuvien aluslevyjä ei siis voi käyttää, ja tätä paksummat tukipalat taas 5 voivat jättää varrelle 2 liian suuren osuuden, eli ei-tuetun osuuden suuruudeltaan H1-H2, johon taivuttavat voimat pääsevät vaikuttamaan. Tukipalojen pituus L mitattuna reiän 23 keskeltä niiden toiseen päähän E2 on vähintään 35 mm ja edullisesti vähintään 50 mm.

Varren 2 mainittu ulkokierre 13 voi koostua pelkästään suorasta ulkokierteestä 13b 10 katon, lattian tai seinän reikään ennalta asetetun tartuntaosaan 21, joka voi olla kuviossa näkyvä "proppu" tai kiila-ankkuri tai vastaava ruuvaamista varten, kuten kuviossa 2 on näytetty. Tartuntaosat voivat olla mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa tunnettua tai uutta tyyppiä, joten niitä tai niiden käyttöä ei tässä selosteta. Tällaisen ulkokierteen ja varren pituutta on merkitty viitenumerolla H3c. Vaihtoehtoisesti var-15 ren mainittu ulkokierre 13 voi koostua suoran ulkokierteen 13a, jonka pituus on H3a, lisäksi vääntiöön 8 nähden vastakkaisessa varren sisäpäässä E4 puukierre-osuudesta 13b, jonka pituus on H3b, kattoon, lattiaan tai seinään ruuvaamista varten, kuten kuviossa 1 on näytetty. Tällöin varren kokonaispituus on H3a+H3b. Varsia 2 on pituudeltaan H3a+H3b ja H3c erimittaisia, joista voidaan kulloinkin valita sopi-20 van pituinen seinän, lattian tai katon ulkopinnan P1 ja uutta katetta varten muodostettavien ulkopintojen P2 tason kulloisenkin etäisyyden Hl mukaan. Toisin sanoen kun varrella 2 tasataan alustan epätasaisuudet ja varren pituus valitaan painumien mukaan, on edullista esivalmistaa varsia tietyin pituuksin H3a+H3b, H3c, kuten esimerkiksi 100 mm, 140 mm ja 190 mm. Tällaiset varret 2 ovat toisaalta ruuvatta- : 25 vissa esimerkiksi alkuperäisen vesikatteen 35 ja aluslaudoituksen 36 läpi puisiin kat- : ; totuoleihin 15 ja toisaalta tartuntaosan 21 välityksellä betoniseen tai tiiliseen raken- : ’ : teeseen 14. Varsien läpimitta D2 mitoitetaan käyttökohteiden asettamien lujuusvaa- timusten mukaisesti ja yleensä välillä 8 mm - 12 mm varustettuna vastaavalla ulko-kierteellä 13. Paksumpia ja ohuempiakin varsia voidaan joskus käyttää. Varsien 2 ' i !> 30 ruuvaaminen tehdään kuvioissa ei näkyvällä käsikäyttöisellä tai moottorikäyttöisellä vääntimellä, jotka ovat sinänsä tunnettuja.

; Kiinnikekokoonpano 50 käsittää lisäksi joukon itseporautuvia ruuveja 25, jotka on ruuvattu mainitun levylaipan 1 ja sen ulkopintaa P2 vasten asetetun katteen 10, kuten kuviossa 2, tai katteen alla sijaitsevien liitäntäosien 17 läpi, kuten kuviossa 1.

35 Liitäntäosat 17 voivat olla rimoja, lautoja tai palkkeja ja niiden materiaali voi olla puuta tai metallia tai jossain tapauksessa muovia tai näiden yhdistelmiä. Ruuvit 25 8 115659 valitaan katteen 10 tai sen liitäntäosien 17 asettamien vaatimusten mukaisesti. Tällä tavoin saadaan kate tai uusi kate 10 oikeassa muodossa, eli yleensä tasona, kiinnitettyä tästä poikkeavan muodon omaavaan alustaan 9, kuten kattoon, lattiaan tai seinään, kuten on ymmärrettävissä kuviosta 7.

5 Seuraavaksi selostetaan keksinnön mukaisen kiinnikekokoonpanon 50 asennusta, käyttäen esimerkkinä kattoa 9 ja sen vettä pitävän katteen 37 uusimista. On ymmärrettävä, että menettely on periaatteessa sama alustan ollessa seinä tai lattia. Asennus aloitetaan etsimällä lappeen korkein kohta, jonka mukaan asennus aloitetaan. Kuvioissa 6A-6C katkoviivalla kuvataan kohdistuslinjaa 51 ja ympyröillä kiinnikeko-10 koonpanoja 50. Ennen kiinnikekokoonpanojen kiinnitystä tulee kattotuolien paikat olla merkitty. Merkitään harjalle 60a ja räystäälle 60b kattotuolien yläpaarteiden keskikohdat K, minkä jälkeen merkitään niiden väli esim. värilangalla. Kiinnitys aloitetaan lappeen nurkista. Jokaiseen nurkkaan asennetaan ensin yksi kiinnike kuvion 6A osoittamalla tavalla, minkä jälkeen vedetään linjat 51 lappeen pituussuun-15 taisesti. Tässä vaiheessa tulee varmistaa, että haijalla 60a sekä räystäällä 60b kulkevat linjat ovat keskenään yhdensuuntaiset. Linjat 51 voidaan aikaansaada joko linja-langalla, joka kiinnitetään levylaipan toiseen reikään 16 ruuvilla, tai jäljempänä selostettavalla tavalla lasersädettä hyväksi käyttäen. Kuvion 6B osoittamalla tavalla linjoja 51 apuna käyttäen asennetaan kiinnikekokoonpanoja 50 riviin, sekä lappeen 20 yläreunaan 60a että alareunaan 60b jokaisen kattotuolin kohdalle K. Kiinnikekokoonpanojen 50 ulkonema säädetään jäljempänä tarkemmin selostettavalla tavalla sellaiseksi, että levylaipan ulkopinta P2 on kiinni linjassa 51 ja kunkin levylaipan ulkopinta P2 yksilöllisellä etäisyydellä Hl alkuperäisen katon 9 ulkopinnasta Pl.

,,: Tämän jälkeen edetään kattotuoli kerrallaan siten, että asennetaan kiinnikekokoon- i : 25 panoja 50 jokaista kattotuolia pitkin kuvion 6C osoittamalla tavalla. Kuviossa on •. · S viiden ensimmäisen kattotuolin päälle jo asennettu kiinnikekokoonpanot, kattotuolit ; kuusi ja seitsemän ovat työn alla ja loput odottavat vuoroaan. Kun kaikki kiinnike- kokoonpanot on asennettu kiinnitetään levylaippoihin 1 esimerkiksi rimat 17 pora-ruuveilla 25, edullisesti 2 kpl / levylaippa. Rimojen asennuksen jälkeen asennetaan ! 30 vesikate 37 mahdollisine alusrakenteineen kyseisen vesikatteen edellyttämällä taval la.

» • Varsien 2 minimiupotussyvyys H5 on yleensä 40 mm. Yhdellä kiinnikkeellä saa ker- » ralla ottaa vastaan 290 N:n voiman eli noin 30 kg:n massan. Kiinnikekokoonpanojen ,: 50 määrä m2:ä kohti määräytyy katon kaltevuuden mukaan. Katon kaltevuus vaikut- 35 taa kiinnikekokoonpanojen lukumäärään pinta-alayksikköä kohti seuraavalla tavalla, jolloin lukumääriä laskettaessa on lumikuorman arvona käytetty 1,8 kN/m2, varren 9 115659 läpimittana D2 on 10 mm eikä tukipaloja ole käytetty: Katon kaltevuus —» kiinnike-kokoonpanomäärä/m2 => 1:2 -> 4 kpl/m2, 1:3 —» 3 kpl/ m2, 1:4 —> 2 kpl/ m2 jne. Tukipalojen 3a, 3b, 3c jne. käyttö muuttaa mitoitustilannetta siten, että joko kiinni-kekokoonpanomäärä/m2 pienenee tai varren 2 läpimitta D2 pienenee.

5 Laseroikaisun perusperiaate on, ettei katon oikaisuun tarvita mittavälineinä muuta kuin riittävän tehokkaalla laservalolla varustettu tasolaserlähetin sekä lasersäteen vastaanotin tai ilmaisin, joka kiinnitetään ruuvivääntimenä käytettävään akkukäyt-töiseen porakoneeseen. Lasersäde kohdistetaan uuden katteen halutun tason suuntaiseksi esimerkiksi vertaamalla alkuperäisen alustan ja ruuvivääntimessä olevan vas-10 taanottimen tai ilmaisimen avulla, jonka asemaa säätämällä valitaan haluttu taso. Kun lasersäde on kohdallaan katon lapetasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa, ns. Y-suunnassa eli pystysuunnassa, saadaan kiinnikekokoonpanon varsi 2 oikeaan tasoon, eli varren ulkonema sellaiseksi, että levylaippa 1 asettuu oikealle yksilölliselle etäisyydelle Hl, tarkasti yhdellä työvaiheella seuraavasti. Kun vartta ruuvataan alus-15 taan, kuten kattoon, lattiaan tai seinään 9 ja lasersäde on näkyvissä ruuvivääntimen kohdalla, pysäytetään tai annetaan ohjauslaitteen pysäyttää ruuvivääntimen toiminta, kun lasersäde on ruuvivääntimeen asennetun apulaitteen merkin tai anturin kohdalla. Kun tämä merkki tai anturi on sijoitettu ruuvivääntimen tai sen apulaitteen oikeaan kohtaan ottaen huomioon laserlähettimen korkeus katon, lattian tai seinän ulkopin-20 nasta Pl, asettuu varsi 2 automaattisesti sellaiseen kohtaan, että sen ulkonema saa aikaan levylaipan ulkopinnan P2 asettumisen automaattisesti oikeaan kohtaan. On ymmärrettävä, että lasersäde linjoina 51 ja osoittaen katon, lattian tai seinän ulkopinnan Pl tason halutun kohdan ja asennon, erittäin tarkasti määrittelee uuden katteen sijoituskohdan ja sen käyttö varsien ulkopäiden E3 asemoimiseksi antaa myös ' ’ 25 niille ja siten levylaipoille erinomaisen tasomaisuuden. Kun laser asennetaan katon kulman mukaan ja ruuvivääntimessä on ilmaisin tai vastaanotin, niin varsinkin jyr-1 : kiliä ja vaikeilla katoilla asennusjäijestys voi olla mikä tahansa, jolloin voidaan työ turvallisuutta parantaa. Toki esimerkiksi kattotuolien paikat on merkittävä. Laserilla voidaan uusittavista katoista oikaista halutun kokoisia alueita, esim. huonojen sää-30 olosuhteiden vallitessa vältytään väliaikaiselta peittämiseltä, joka on erittäin aikaa vievää ja kallista. Isokin katto voidaan oikaista sopivissa lohkoissa tarpeen mukaan ja oikaisutaso pysyy aina muuttumattomana. Laserilla oikaiseminen helpottaa työtä, kun ei tarvita linjalankoja eikä linjalautoja.

Claims (9)

1. Kiinnikekokoonpano katteen (10) kiinnittämiseksi tasomaisesta oleellisesti poikkeavaan kattoon, lattiaan tai seinään (9), joka kiinnikekokoonpano käsittää: 5. seinän, lattian tai katon (9) rakenteisiin ruuvattavan ja ulkokierteellä (13) varuste tun varren (2); sekä - mainitun varren ulkopäässä vaihtelevan etäisyyden (Hl) päähän katon, lattian tai seinän ulkopinnasta (Pl) jäävän levylaipan (1), jolla on ulkopinta (P2) sen päälle sijoitettavan mainitun katteen tukemista varten ja jonka läpimitta (Dl) on oleellisesti 10 suurempi kuin varren läpimitta (D2), tunnettu siitä, että - kiinnikekokoonpanon - mainitussa levylaipassa (1) on sen kanssa kiinteä, sisäkierteellä (12) varustettu kierreholkki (7), joka sisäkierre ja varren ulkokierre (13) ovat vastinkierteitä sopien ruuvattavaksi toisiinsa, ja 15. varren (2) ulkopäässä (E3) on lisäksi vääntiö (8), jossa on ulkopuoliset vään- tiöpinnat (18) ja jonka pituus (H8) on pienempi kuin kierreholkin sisäsyvyys (H7), varren kiertämiseksi seinän, lattian tai katon rakenteisiin (14, 15); ja että - kiinnikekokoonpano lisäksi käsittää joukon itseporautuvia ruuveja (25), jotka on ruuvattu mainitun levylaipan (1) ja sen ulkopintaa (P2) vasten asetettujen katteen 20 (10) tai sen liitäntäosien (17) läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnikekokoonpano, tunnettu siitä, että mai-nitussa levylaipassa (1) on reiät (16) linjalankojen kiinnitysruuveille; että levylaipassa (1) on ulospäin osoittava, oleellisesti tasaisen verhopinnan muodostama ulkopinta 25 (P2); ja että kierreholkissa (7) on pohja-aukko (19) varren läpimenoa varten.

’ 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnikekokoonpano, tunnettu siitä, että se : edelleen käsittää vähintään yhden tukipalan (3a), jossa on ensimmäisessä päässään (El) varren ulkokierteen halkaisijaa suurempi reikä (23), joka ulottuu tukipalan en-30 simmäisestä pinnasta (22a) sen vastakkaiseen toiseen pintaan (22b); ja että yksi tai . useampi tukipala (3a, 3b jne.) sijaitsee kukin reiästään varren (2) ympärillä ja var teen kierretyllä mutterilla (24) katon, lattian tai seinän ulkopintaa (Pl) vasten puristettuna.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kiinnikekokoonpano, tunnettu siitä, että tu- : kipalojen (3 a, 3b jne.) toisessa päässä (E2) on mainitussa ensimmäisessä pinnassa (22a) naaraspuolinen tartuntamuoto (30) ja mainitussa toisessa pinnassa (22b) koi-raspuolinen tartuntamuoto (31), jotka ovat toisiinsa lukittuneita, kun yksi vähintään 1 1 5659 π kahdesta tukipalasta on asetettuna toisen tukipalan päälle siten, että ensimmäisen tu-kipalan (3a tai 3b) ensimmäinen pinta (22a) on toisen tukipalan (3b tai vast. 3c) toista pintaa (22b) vasten tai käänteisesti ja molempien tukipalojen reiät (23) ovat linjassa keskenään. 5

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kiinnikekokoonpano, tunnettu siitä, että tukipalan naaraspuolinen tartuntamuoto (30) on yksi tai useampi loveus, kouru tai reikä ja koiraspuolinen tartuntamuoto (31) on vastaavasti yksi tai useampi olake, harjanne tai tappi, jolloin naaraspuolisen ja koiraspuolisen tartuntamuodon poikkileik- 10 kaukset mainittujen ensimmäisten ja toisten pintojen (22a, 22b) suunnassa ovat sisäkkäin sopivia.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 3-5 mukainen kiinnikekokoonpano, tunnettu siitä, että yhden tukipalan (3a) tai useamman tukipalan (3a + 3b + 3c +...) muodosta- 15 man pinon korkeus (H2) katon, lattian tai seinän ulkopinnasta (Pl) on pienempi kuin levylaipan etäisyys (Hl) katon, lattian tai seinän ulkopinnasta.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kiinnikekokoonpano, tunnettu siitä, että varren mainittu ulkokierre (13) käsittää: 20. pelkästään suoraa ulkokierrettä (13a) katon, lattian tai seinän reikään ennalta asetettuun tartuntaosaan (21) ruuvaamista varten; tai 1. . - suoran ulkokierteen (13a) lisäksi vääntiöön nähden vastakkaisessa varren sisäpääs- , ·, sä (E4) puukierreosuuden (13b) kattoon, lattiaan tai seinään ruuvaamista varten. ; 25

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kiinnikekokoonpano, tunnettu siitä, että varsia (2) on pituudeltaan (H3a+H3b; H3c) erimittaisia, valittavaksi seinän, lattian tai katon ulkopinnan (Pl) ja uutta katetta varten muodostettavien ulko-: : pintojen (P2) tason kulloisenkin etäisyyden (H 1) mukaan.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kiinnikekokoonpano, tunnettu siitä, että vähintään varsi (2), levylaippa (1) ja mutteri (24) muodostavat esiasennetun kokonaisuuden. 115659