FI115333B - Resonaattorirakenteen sisäjohtimen kiinnitysjärjestely ja menetelmä resonaattorirakenteen sisäjohtimen kiinnittämiseen - Google Patents

Description

115333

Resonaattorirakenteen sisäjohtimen kiinnitysjärjestely ja menetelmä resonaattorirakenteen sisäjohtimen kiinnittämiseen

Keksinnön kohteena on resonaattorirakenteen sisäjohtimen kiinnitys-5 järjestely, joka käsittää kiinnityspintarakenteen, joka käsittää aukkoreunan ja aukkoreunan rajaaman aukon, joka lävistää kiinnityspintarakenteen, kiinnitys-pintarakenteen lävistävän aukon kohdalla resonaattorirakenteen sisäjohtimen, joka käsittää ainakin kiinnityspintarakenteen puoleisessa alueessaan sisätilan, jota rajaa sisäjohtimen käsittämä seinämäalue joka ulottuu kiinnityspintaraken-10 teen seinämän lävistävään aukkoon.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä resonaattorirakenteen sisäjohtimen kiinnittämiseen.

Suurtaajuusalueen, erityisesti radiotaajuusalueen, resonaattoriraken-teita käytetään esimerkiksi matkapuhelinverkkojen tukiasemissa. Eräs mahdol-15 linen käyttötapa suodattimille on käyttää niitä esimerkiksi tukiasemien lähe-tinyksiköiden tai vastaanotinyksiköiden vahvistimissa sovituspiireinä ja suoda-tuspiireinä.

Resonaattorirakenteet ovat sellaisia, joissa resonaattorin sisäjohdin on kiinni kiinnityspinnassa, joka käytännössä useimmin on resonaattoriraken-20 teen ulkojohtimena toimivan kotelorakenteen pääty kuten pohja tai kansi. Sisäjohdin on siis oikosuljettu kiinnityspintaan eli käytännössä ulkojohtimeen. Sisä-johtimen oikosuljettua päätä, jossa siis sisäjohdin on oikosuljettu ulkojohti-:Y: meen, nimitetään myös induktiiviseksi pääksi, koska signaalin kytkeytyminen • tapahtuu induktiivisesti. Sisäjohtimen toisessa päässä sisäjohdin on galvaani- . ·. : 25 sesti erillään ulkojohtimesta, joten se pää on sisäjohtimen ns. vapaa pää. Sisä- johtimen vapaata päätä nimitetään myös sisäjohtimen kapasitiiviseksi pääksi, • i * koska signaalin kytkeytyminen tapahtuu kapasitiivisesti. Ulkojohdin ja sen ’ muodostaman osaston sisäpuolella oleva sisäjohdin yhdessä muodostavat re- sonanssipiirin. Käytännössä resonaattorirakenteet usein ovat monipiirisiä, eli •; : 30 resonaattorirakenteessa on useita sisäjohtimen ja ulkojohtimen muodostamia ’ ,: pareja eli siten että kunkin ulkojohtimen muodostamassa osastossa on oma si- : '; säjohdin. Monipiirisen resonaattorirakenteen resonanssipiirit yhdessä muodos- , tavat resonaattorirakenteelle halutunlaisen taajuusvasteen.

Eräässä aiemmin tunnetussa ratkaisussa sisäjohdin on kiinnitetty 35 ruuvilla tai pultilla kiinnityspintaan. Jotta sisäjohtimen ja kiinnityspinnan välinen » > 2 115333 liitos olisi riittävän tiivis keskinäismodulaatio-ongelmien välttämiseksi niin ko. tunnetussa ratkaisussa joudutaan käyttämään juotosta sisäjohtimen juuressa sisäjohtimen ja kiinnityspinnan saumakohdassa. Juotoksen aikaansaamiseksi joudutaan lämmittämään koko rakenne uunissa korkeaan lämpötilaan esimer-5 kiksi 210 Celsius-asteeseen, joten on selvää, että ko. ratkaisu on hankala ja kallis.

Toinen aiemmin tunnettu ratkaisu on niittaustyökalua käyttävä. Ko. mittauksessa työkalulla isketään kiinnityspintaan sisäjohtimen alapään viereen kiinnityspinnassa olevan aukon ympäristöön jotta kiinnityspinnan materiaali au-10 kon vieressä puristaisi sisäjohdinta. Ko. ratkaisuun liittyvät ongelmat ovat vastaavia kuin edellä esitettiin.

Lisäksi tunnetaan toinen niittaustyyppinen ratkaisu, jossa levitystyö-kalulla isketään kiinnityspinnan aukkoon asetetun sisäjohtimen sisätilaan, jolloin reikään asetettu sisäjohtimen seinämä laajenee sivulle. Ko. niittaustyyppi-15 sellä tavalla ei kuitenkaan liitoksesta tule pysyvästi tiivistä, koska siinä ei levi-tystyökalun iskun jälkeen jää sisäjohtimen seinämälle puristusta, joka estäisi sisäjohtimen sisätilaa ympäröivän seinämän säteittäisen paluuliikkeen. Tämän vuoksi ko. ratkaisu jää puutteelliseksi keskinäismodulaation estämisen ja rakenteen tukevuuden osalta, joten joudutaan siis käyttämään juotosta.

20 Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin järjestely resonaatto- rirakenteen sisäjohtimen kiinnittämiseen, joka edullisella, nopealla ja helpolla :*tavalla aikaansaa keskinäismodulaation suhteen tiiviin liitoksen ja tekee raken-teestä erittäin tukevan käyttäen siis kuitenkin helposti mittatarkaksi ja pinnal-: taan hyvin sileäksi saatavaa erillistä sisäjohdinta, joka siis kiinnitetään toiseen : 25 erilliseen kappaleeseen eli kiinnityspintarakenteeseen. Sisäjohtimen mittatark- kuushan esimerkiksi pinnansileyden ja poikkileikkauksen muodon osalta kuten • · · :.. tiedetään omaa suuren vaikutuksen resonaattorirakenteen ominaisuuksiin.

v * Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella kiinnitysjärjestelyl- lä, jolle on tunnusomaista, että kiinnitysjärjestely käsittää kiinnityspintaraken-30 teen lävistävässä aukossa olevaan sisäjohtimen sisätilaan paikoilleen tuodun .: paikoilleen kiinnittyneen säteittäissuunnassa joustavan laajentimen jolla sisä- johtimessa olevaa sisätilaa ympäröivä sisäjohtimen seinämä on säteittäissuun-·. nassa puristettu kiinnityspintarakenteen lävistävän aukon aukkoreunaa vasten ainakin osalla sitä lävistysaluetta missä sisäjohtimen sisätilaa ympäröivä seinä-.’· 35 mä on kiinnityspintarakenteen läpäisevän aukon aukkoreunan kanssa koh- >» 3 115333 dakkain.

Vastaava tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä sisäjohtimen liittämiseksi, jolle on tunnusomaista, että sisäjohdin kiinnitetään kiinnityspintarakenteessa olevan aukon kohdalle tuomalla kiinnityspintaraken-5 teen aukon alueelle asetettuun sisäjohtimen sisätilaan säteittäissuunnassa joustava laajennin, jolla sisäjohtimessa olevaa sisätilaa ympäröivää sisäjohtimen seinämää säteittäissuunnassa puristetaan kiinnityspintarakenteen lävistävän aukon aukkoreunaa vasten ainakin osalla sitä lävistysaluetta missä sisäjohtimen sisätilaa ympäröivä seinämä on kiinnityspintarakenteen lävistävän au-10 kon aukkoreunan kanssa kohdakkain.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan useita etuja. Keksinnön ansiosta ei tarvita juotosta tai muuta ylimääräistä keskinäismodulaatiotii-vistystä sisäjohtimen alapään ja kiinnityspinnan eli esimerkiksi resonaattorira-kenteen kotelorakenteen päädyn välillä. Pääty on esimerkiksi kotelon pohja tai 15 kansi. Keksinnön mukaisella ratkaisulla keskeismodulaatio-ongelmat jäävät pienemmiksi. Keksinnön edulliset toteutusmuodot ja muut yksityiskohtaisemmat toteutusmuodot korostavat keksinnön etuja. Keksintö on myös valmistus-teknisesti nopea ja helposti automatisoitavissa.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirus-20 tuksiin, joissa kuvio 1 esittää kiinnitysjärjestelyä ensimmäisessä vaiheessa osien : “': ollessa vielä irrallaan, • * · :y; kuvio 2 esittää kiinnitysjärjestelyä sisäjohtimen ollessa jo asetettu : .·. kiinnityspintarakenteen aukkoon, · 25 kuvio 3 esittää kiinnitysjärjestelyä laajentimen ollessa jo tuotu sisä- * * · . / johtimen sisätilaan, kuvio 4A esittää kuvion 3 mukaista tilannetta lisättynä deformaatio-aluetta osoittavalla ympyrällä, kuvio 4B esittää kuviossa osasuurennosta kuviosta 4A, 30 kuvio 5 esittää versiota, jossa kiinnityspintarakenteen aukko on kar- tiomainen, kuvio 6 esittää versiota, jossa kiinnityspintarakenteen aukko on lieriö- » mäinen, kuvio 7 esittää sisäjohtimen alapäässä kiinni olevaa siitä irrotettavaa :.: 35 laajenninta, <· » 4 115333 kuvio 8 esittää resonaattorirakennetta sivulta tarkasteltuna periaate-kaavionomaisesti, kuvio 9 esittää resonaattorirakennetta päältä kansipäädyn alta kohti pohjapäätyä tarkasteltuna periaatekaavionomaisesti.

5 Kuvioihin, erityisesti kuvioihin 8-9 viitaten todetaan, että kyseessä on suodatin 1, joka käsittää kotelorakenteen 2, joka käsittää seinämärakenteen 3 ja päädyt 4 ja 5, joista pääty 4 on pohja 4 ja pääty 5 on kansi. Seinämärakenne 3 ja päädyt 4-5 muodostavat kotelorakenteeseen 2 ainakin yhden osaston, nyt esimerkiksi neljä osastoa 11-14. Lisäksi suodatin 1 käsittää ainakin yh-10 den resonaattorin eli sisäjohtimen, eli nyt neljä sisäjohdinta 21-24, jotka ovat kotelorakenteen 2 osastoissa 11-14. Kotelorakenteen 2 pohjalla 4 tarkoitetaan kotelorakenteen 2 sitä puolta mihin mistä resonaattorit on kiinnitetty ja samalla siis myös oikosuljettu. Pääty 4 on kiinnityspintarakenne sisäjohtimille. Pääty 4 on kiinnityspintarakenne. Viitenumerot 3a, 3b ja 3d esittävät kotelon seinämä-15 rakenteen eri seinämiä.

Keksintö liittyy sisäjohtimien 21-24 kiinnittämiseen kiinnityspintara-kenteeseen 4. Jatkossa keksintöä kuvataan viitaten kuvioihin 1-7 erityisesti käsitellen esimerkkinä sisäjohdinta 21.

Kuvioissa esimerkiksi sisäjohdin 21 sitä ympäröivä ulkojohdin eli 20 osaston 21 seinämät yhdessä ovat resonaattorirakenne, ja useat vastaavat re-sonaattorirakenteet yhdessä ovat resonaattorirakennekokonaisuus 1 kuvioiden : t’ ’: 8-9 mukaisesti. Resonaattorirakennekokonaisuus edullisesti on suodatin.

:Y: Sisäjohtimen, esim. 21, kiinnitysjärjestely käsittää kiinnityspintara- • ;·. kenteen 4, joka käsittää aukkoreunan ja aukkoreunan 51 rajaaman aukon 52, .·, : 25 joka lävistää kiinnityspintarakenteen 4. Lisäksi kiinnitysjärjestely käsittää kiin- .·;·.* nitettävän esineen eli siis sisäjohtimen 21, joka on kiinnityspintarakenteen 4 lä- >t vistävän aukon 52 kohdalla ulottuen aukkoon 52. Sisäjohdin 21 puolestaan kä- ‘ ’ sittää ainakin kiinnityspintarakenteen puoleisessa alueessaan sisätilan 210, jo ta rajaa sisäjohtimen 21 käsittämä seinämä 211, joka ulottuu kiinnityspinta- • · :’ 30 rakenteen 4 lävistävään aukkoon 52. Sisätilaa 210 ei sisäjohtimessa 21 välttä- : mättä tarvitse olla muualla kuin sillä alueella miltä osin sisäjohdin on kiinnitys- ; pintarakenteen aukossa 52. Kiinnitysjärjestely käsittää kiinnityspintarakenteen . 4 lävistävässä aukossa 52 olevaan sisäjohtimen 21 sisätilaan 210 paikoilleen tuodun paikoilleen kiinnittyneen laajentimen 100 jolla sisäjohtimessa 21 olevaa : / 35 sisätilaa 210 ympäröivä sisäjohtimen 21 seinämä 211 on säteittäissuunnassa s ·

' ‘ I

• 5 115333 puristettu kiinnityspintarakenteen 4 lävistävän aukon 52 aukkoreunaa 51 vasten ainakin osalla sitä aukon 52 pituussuuntaista lävistysaluetta missä sisäjoh-timen 21 sisätilaa 210 ympäröivä seinämä 211 on kiinnityspintarakenteen 4 läpäisevän aukon 52 aukkoreunan 51 kanssa kohdakkain.

5 Edullisessa toteutusmuodossa on järjestely sellainen, että puristus on toteutettu siten, että on ainakin yksi korkean puristuksen kohta ja muualla on matalampi puristus tai ei lainkaan kontaktia sisäjohtimen seinämän. Kohdalla tarkoitetaan kehämäistä aluetta. Näin ollen saadaan paikallinen pienen puristuspinta-alan voima eikä sellaista, jossa puristusta olisi tasavahvasti kiin-10 nityspintarakenteen 4 aukon 52 lävistysmatkalla, koska tällöin ei saataisi aikaan riittävän voimakasta puristusta. Mainitussa edullisessa toteutusmuodossa järjestely on siis sellainen, että sisäjohtimen 21 sisätilaa 210 ympäröivä sisäjohtimen 21 seinämä 211 on puristettu kiinnityspintarakenteen 4 lävistävän aukon aukkoreunaa 51 vasten vain osalla sitä aukon lävistysaluetta missä siis säjohtimen 21 sisätilaa 210 ympäröivä seinämä 211 on kiinnityspintarakenteen lävistävän aukon aukkoreunan kanssa kohdakkain. Koska resonanssipiirin 21, 11 osastokammio on siellä missä sisäjohdinkin 21, niin edullisessa toteutus-muodossa on järjestely sellainen, että sisätilaa 210 ympäröivä sisäjohtimen 21 seinämä 211 on laajentimella 100 puristettu kiinnityspintarakenteen 4 lävistä-20 vän aukon 52 aukkoreunaa 51 vasten sisäjohtimen 21 puoleisella reunalla kiin-nityspintaa 4. Edellämainitun kohdan 301 lisäksi voidaan edullisessa toteutus-muodossa tiivistää myös toinen puoli, joten tällöin toinen kohta 302, jossa sisä-johtimen 21 sisätilaa 210 ympäröivä sisäjohtimen 21 seinämä on laajentimella j .·. 100 puristettu kiinnityspintarakenteen seinämän lävistävän aukon aukkoreu- ’·' j 25 naa vasten on vastakkaisella reunalla kiinnityspintarakennetta kuin missä sisä- • * · >. / johdin on. Em. kaksipuoleinen puristustiivistys parantaa tiiveyttä vieläkin enem- män. Puristuskohdat 301, 302, joita siis edellä esitettiin kaksi, ovat siis kehä- • I · ' ' * maisia kohtia laajentimelta 100 sisäjohtimen 21 seinämään 211 ja sisäjohti men 21 seinämältä 211 kiinnityspintarakenteen 4 aukon 52 aukkoreunaan 51 Γ 30 ja aukkoreunaa ympäröivään alueeseen kiinnityspintarakenteessa. Ennen laa- jentimen paikoilleen tuontia olevassa tilanteessa kuten kuviossa 2 järjestelyssä on aukkoreunan ja sisäjohtimen seinämän välillä on yksi tai useampi kohta ^ 401, 402 jossa aukkoreunan ja sisäjohtimen seinämän välinen etäisyys on lyhempi kuin muualla missä etäisyys siis on suurempi. Em. kehämäiset puris-35 tuskohdat 301, 302 siis syntyvät näiden juuri mainittujen kohtien 401, 402 * t 6 115333 mukaisille korkeuksille jossa siis em. etäisyys on lyhin. Voi olla että ko. kohdissa etäisyyttä on vain sen verran, että sisäjohtimen seinämä 211 saadaan mahtumaan kiinnityspinnan aukkoon, eli etäisyys voi olla vain minimaalisen välyksen verran, esimerkiksi 10 mikrometriä, kun taas esimerkiksi aukon lävistys-5 suunnan keskialueella voi olla vaikkapa millimetrinkin etäisyys, koska sen alueen ei ole välttämättä tarkoitustaan puristua kiinni. Niinpä yksi tai useampi kohta 450, jossa kiinnityspinnan käsittämän aukkoreunan 51 ja sisäjohtimen 21 seinämän 211 välinen etäisyys on suurempi kuin muualla, on sellainen, että aukkoreuna 51 ja sisäjohtimen 21 seinämä 211 jäävät laajentimen paikoilleen 10 pakottamisen jälkeenkin erilleen toisistaan kuten kuviossa 3, 4A, 4B tai ainakin alemman puristusvoimakkuuden omaavaksi kuin ne kohdat 401, 402 joissa aukkoreunan ja sisäjohtimen seinämän välinen etäisyys on lyhempi jo ennen laajentimen paikoilleen tuontia.

Viitaten erityisesti kuvioihin 4A ja 4B, todetaan, että laajentimen 100 15 halkaisija, sisäjohtimen 21 sisätilan 210 halkaisija, sisäjohtimen 21 sisätilaa 210 ympäröivän seinämän 211 ulkohalkaisija ja kiinnityspintarakenteen 4 lävistävän aukon 52 halkaisija on valittu siten, että paikoilleen tuotu laajennin 100 aikaansaa sisäjohtimen 21 sisätilaa 210 ympäröivää seinämää 211 kiinnitys-pintarakenteen 4 aukon 52 reunaa 51 vasten puristamalla kiinnityspintaraken-20 teen 4 aukon reunaa ympäröivään alueeseen deformaation 400.

Koska puristus kohdistuu laajentimelta ensin sisäjohtimen 21 seinä- :'mään 211, niin edullisessa toteutusmuodossa laajentimen 100 halkaisija, sisä- » i · :V; johtimen 21 sisätilan 210 halkaisija, sisäjohtimen 21 sisätilaa ympäröivän sei- I · : nämän 211 ulkohalkaisija ja kiinnityspintarakenteen 4 läpäisevän aukon 52 .·’ · 25 halkaisija on valittu siten, että paikoilleen tuotu laajennin 100 aikaansaa sisä-

* I I

! / johtimen 21 sisätilaa 210 ympäröivää seinämää 211 kiinnityspintarakenteen ; . aukon reunaa vasten puristamalla sisäjohtimen sisätilaa ympäröivään sisäjoh- • » · v ‘ timen seinämään deformaation 500.

Deformaatioiden osalta, erityisesti kiinnityspintarakenteeseen 4 syn- . : ’ 30 tyvän deformaation 400 osalta todetaan, että deformaation 4 ei välttämättä tar vitse olla havaittavissa oleva kohouma 400.

Puristuksen ja deformaation edellytys on jännitys. Järjestely onkin ·. edullisesti sellainen, että laajentimen 100 halkaisija ja sisäjohtimen 21 sisätilan 210 halkaisija on valittu siten, että paikoilleen tuotu laajennin aikaansaa laajen- • 35 timen 100 ja sisäjohtimen sisätilan seinämän välille jännityksen. Vastaavasti » » 7 115333 on järjestely edullisesti sellainen, että sisäjohtimen 21 sisätilaa 210 ympäröivän seinämän 211 ulkohalkaisija ja kiinnityspintarakenteen 4 lävistävän aukon 52 halkaisija on valittu siten, että paikoilleen tuotu laajennin 100 aikaansaa sisäjohtimen 21 sisätilaa 210 ympäröivän seinämän 211 ulkopinnan ja kiinnityspin-5 tarakenteen 4 lävistävän aukon välille jännityksen.

Edullisesti laajennin on sellainen, että se käsittää kaventavan viisteen 600. Viiste helpottaa asennusta ja parantaa puristusta. Laajentimen pinnassa on siis edullisesti kartiomainen pinta. Kartiomaisuus on edullisesti kaksiosainen, eli laajentimen 100 ulkopinta käsittää ohjausviisteen 700, joka ainakin 10 kärjestään on kapeampi kuin sisäjohtimen sisätilan halkaisija, ohjausviisteen kaltevuus on valittu väliltä 5-45 astetta. Kaventavan viisteen kaltevuus on valittu edullisesti väliltä 0,5-5 astetta.

Laajennin 100 on säteittäissuunnassa joustava, jotta se paikoilleen tuotuna ollessaan aikaansaa jännityksen, ja jotta laajennin ei paikalleen tuon-15 nin aikana riko ympäristöään. Edullisesti laajentimessa on pituussuuntainen läpi ulottuva reikä 800 tehden laajentimesta holkkimaisen, jolloin se on joustava. Laajentimen seinämävahvuus tulee olla pieni suhteessa laajentimen ulko-halkaisijaan, esimerkiksi 5-10 % laajentimen ulkohalkaisijasta. Laajennin 100 käsittää ulkopinnan, jonka välityksellä laajennin 100 puristaa sisäjohtimen sisä-20 tilan rajaavaa sisäjohtimen seinämää vasten kiinnityspintarakenteen aukon 52 reunaa 51.

Seuraavaksi tarkastellaan keksintöä resonaattorirakenteen sisäjohti-:Y; men, kuten 21, kiinnitysmenetelmänä. Menetelmässä resonaattorirakenteen | .·. sisäjohdin 21 siis kiinnitetään kiinnityspintarakenteeseen 4.

: 25 Sisäjohdin 21 kiinnitetään kiinnityspintarakenteessa 4 olevan 52 au- kon kohdalle tuomalla kiinnityspintarakenteen 4 aukon alueelle asetettuun si-säjohtimen 21 sisätilaan 210 laajennin 4, jolla sisäjohtimessa 21 olevaa sisäti- » * · ' laa 210 ympäröivää sisäjohtimen 21 seinämää 211 säteittäissuunnassa puris tetaan kiinnityspintarakenteen 4 lävistävän aukon 52 aukkoreunaa 51 vasten . 30 ainakin osalla sitä lävistysaluetta missä sisäjohtimen 21 sisätilaa 210 ympäröi- : : vä seinämä 211 on kiinnityspintarakenteen 4 lävistävän aukon 52 aukkoreu- , nan 51 kanssa kohdakkain.

> ·

Edullisesti menetelmässä laajentimella synnytetään deformaatio sisäjohtimen seinämään 211. Vastaavasti edullisesti laajentimella 100 synnyte- : 35 tään deformaatio sisäjohtimen seinämän välityksellä kiinnityspintarakenteen » * · 8 115333 aukkoa ympäröivään alueeseen. Laajentimella synnytetään jännitys laajenti-men ja sisäjohtimen seinämän välille, ja laajentimella synnytetään jännitys si-säjohtimen seinämän ja kiinnityspintarakenteessa olevan aukon aukkoreunan välille. Edullisesti kyseessä on sellainen asennustapa ja osien mitoitus siten, 5 että menetelmässä laajennin 100 nimenomaan pakotetaan paikoilleen kiinni-tyspintarakenteen 4 aukon 52 alueella olevaan sisäjohtimen sisätilaan 211. Kyseinen tapa on hakijan mielestä hyvä, koska se ei vaadi jälkitoimenpiteitä. Vaihtoehtona on se, että laajennin 100 jotenkin vain tuodaan sisäjohtimen 21 sisätilaan ja sitten laajennin saatetaan puristukseen sisäjohtimen sisätilaa ym-10 päröivän seinämän kanssa käyttäen esimerkiksi lämpökäsittelyllä tai muulla tavalla.

Kuvioiden esimerkit edullisen version, jossa laajennin 100 tuodaan sisäjohtimen sisätilaan vastakkaiselta suunnalta kuin miltä suunnalta sisäjoh-din 21 tuodaan kiinnityspintarakenteen 4 aukon 52 kohdalle. Kyseinen tapa on 15 hakijan mielestä hyvä, mutta joissakin toisissa toteutusmuodoissa ja sovelluksissa voidaan laajennin tuoda sisäjohtimenkin suunnalta eli eräässä esimerkissä laajennin tuotaisiin sisäjohtimen vapaasta avoimesta päästä sisäjohtimen sisässä sisätilaa pitkin kohti kiinnityspintaa 4.

Jos kyseessä on laajentimen pakottamalla tuominen sisäjohtimen si-20 sätilaan, niin edullisesti laajentimen 100 halkaisija on 3-15 % suurempi kuin si-säjohtimessa olevan sisätilan halkaisija. Eräässä esimerkissä laajentimen hal-kaisija on 0,3 mm suurempi kuin sisäjohtimessa olevan sisätilan halkaisija.

II »

Eräässä esimerkissä esim. 10 mm paksussa sisäjohtimessa on 8 mm leveä si- : .*. sätila, joten laajentimen 100 halkaisija voisi olla esimerkiksi 1 mm suurempi s. ': 25 kuin sisätilan halkaisija.

• * ·

Sisäjohdin asetetaan pohjalevyssä olevaan reikään ja hoikkia ale-taan puristamaan onton sisäjohtimen sisään levyn alapuolelta. Holkki puristuu * * · ‘ säteissuunnassa hieman kokoon ja sisäjohdinputki joustaa säteissuunnassa.

Lopputilanteessa holkki painettuna esim. sisäjohtimen pään/levyn pinnan ta-. Γ 30 salle jää liitoskohdan ylärajapintaan säteittäissuuntainen puristusvoima levyssä ,: olevaan reiän reunaa vasten saaden aikaan juuren tiivistymisen.

Sisäjohtimella tarkoitetaan resonanssipiirin varsinaisen sisäjohtimen, » kuten 21-24, lisäksi sellaista sisäjohdinta 25 kuvioissa 8-9 joka on varsinaisen :' sisäjohtimen läheisyydessä ollen galvaanisessa yhteydessä signaalituloon, ku- 35 ten esimerkiksi RX- tai TX-liittimeen, tai galvaanisessa yhteydessä signaa- 9 115333 lilähtöön kuten antenniliittimeen. Kyseisenlaisella tapitusresonaattoriksi nimitetyllä sisäjohtimella joko tuodaan signaali resonaattorirakenteen esimerkiksi ensimmäiselle resonanssipiirille tai suodatettu signaali viedään resonaattorirakenteen esimerkiksi viimeiseltä resonanssipiiriltä eteenpäin.

5 Edullisesti kyseessä on nimenomaan pakotus, eli laajentimen ulko- halkaisija on suurempi kuin sisäjohtimen sisätilan halkaisija. Vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla toteutusmuoto, jossa ennen lopullista työvaihetta laajentimen ulkohalkaisija on suurempi kuin sisäjohtimen sisätilan halkaisija. Laajennin on aluksi väljä joten se voidaan tuoda johtimen sisätilaan ilman vastustusta, mutta 10 sitten laajennin itse laajennetaan esimerkiksi lämpökäsittelyllä tai jollakin muulla tavalla.

Laajennin voi olla yksiosainen tai useampiosainen. Mikäli laajennin olisi kaksiosainen, niin voi olla, että laajentimen osat ovat kokonaan tai osittain sisäkkäin. Laajentimen toista osaa voidaan käyttää ensimmäisen ulomman 15 osan säteittäiseen laajentamiseen, jotta puolestaan ulompi laajentimen osa olisi kykenevä laajentamaan sen ympärillä olevaa sisäjohtimen seinämää kohti kiinnityspinnan aukkoa. Keksinnön mukaista resonaattorirakennetta, edullisesti suodatinta, voidaan käyttää esimerkiksi radiolähettimissä, vastaanottimissa tai radiolähetinvastaanottimissa kuten solukkoradioverkon tukiasemissa. Tällöin 20 on selvää, että suodatin käsittää myös liitynnän antennilta, ja RX-liitynnän, josta saadaan signaali tukiaseman vastaanottimelle, ja TX-liitynnän, johon syötetään signaali esimerkiksi tukiaseman lähettimeltä. Nyt esillä olevaa kek-sintöä voidaan soveltaa muussakin radiolähetinvastaanottimessa tai muussa • > · : , ·. radiotaajuuslaitteessa kuin solukkoradioverkon tukiasemassa.

,·, j 25 Kuvio 6 esittää versiota, jossa kiinnityspintarakenteen aukko sisäjoh- • I » / timelle on lieriömäinen, eli siis aukon halkaisija on sama koko aukon alueella.

; Kyseinen versio soveltuu erityisesti jos kiinnityspintarakenne on ohut, esim.

*·'* alle 2 mm.

Viitaten kuvioihin 1-3 ja 7, kuvio 7 esittää sisäjohtimen 21 päässä :* 30 kiinni olevaa siitä irrotettavaa laajenninta 100. Sisäjohdin ja laajennin 100 olisi / aluksi siis samaa kappaletta esimerkiksi samaa työstökappaletta. Kuvion 7 . - . mukaista rakennetta käytetään siten, että sisäjohdin 21 siinä kiinni olevan laa- * » jentimen 100 kera asetetaan kiinnityspinnan 4 aukon 52 kohdalle siten, että laajentimen 100 välittömässä läheisyydessä oleva sisäjohtimen sisätila 210 ai-35 nakin on aukon 52 sisässä. Seuraavaksi suoritetaan työvaihe kuten laajenti- » 10 115333 men ja sisäjohtimen yhteisessä pituussuunnassa tapahtuva isku, jolla laajen-nin 100 aluksi irtoaa erilliseksi kappaleeksi sisäjohtimesta 21, mutta koska is-kuliike edelleen jatkuu, niin laajennin 100 jatkaa matkaansa sisäjohtimen 21 sisätilaan 210 aiheuttaen siis puristuksen sisäjohtimen 21 seinämään 211 ja 5 siitä edelleen kiinnityspintarakenteen aukon 52 aukkoreunaan 51.

Sisäjohdin 21 on edullisessa toteutusmuodossa hehkutettua metallia, edullisesti terästä. Kiinnityspintarakenne 4 on edullisesti alumiinia, ja laajennin 100 on edullisesti messinkiä.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 10 mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan monin tavoin muunnella patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• · • · i * » » t · • t * i · * · * · • · • f · • · * #

I « I

* » * » t

Claims (29)

1. Resonaattorirakenteen sisäjohtimen kiinnitysjärjestely, joka käsittää 5. kiinnityspintarakenteen (4), joka käsittää aukkoreunan (51) ja aukkoreunan (51) rajaaman aukon (52), joka lävistää kiinnityspintarakenteen (4), - kiinnityspintarakenteen (4) lävistävän aukon (52) kohdalla resonaattorirakenteen sisäjohtimen (21), joka käsittää ainakin kiinnityspintara-io kenteen (4) puoleisessa alueessaan sisätilan (210), jota rajaa sisäjohtimen (21) käsittämä seinämä (211) joka ulottuu kiinnityspintarakenteen (4) lävistävään aukkoon (52), tunnettu siitä, että kiinnitysjärjestely käsittää kiinnityspintarakenteen (4) lävistävässä aukossa (52) olevaan sisäjohtimen (21) sisätilaan (210) 15 paikoilleen tuodun paikoilleen kiinnittyneen säteittäissuunnassa joustavan laa-jentimen (100) jolla sisäjohtimessa (21) olevaa sisätilaa (210) ympäröivä sisäjohtimen (21) seinämä (211) on säteittäissuunnassa puristettu kiinnitys-pintarakenteen (4) lävistävän aukon (52) aukkoreunaa (51) vasten ainakin osalla sitä lävistysaluetta missä sisäjohtimen (21) sisätilaa (210) ympäröivä 20 seinämä (211) on kiinnityspintarakenteen (4) läpäisevän aukon (52) aukkoreunan (51) kanssa kohdakkain.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että laajentimen (100) halkaisija, sisäjohtimen (21) sisätilan (210) hal- .·. kaisija, sisäjohtimen (21) sisätilaa (210) ympäröivän seinämän (211) ulkohal- '·' J 25 kaisija ja kiinnityspintarakenteen (4) läpäisevän aukon (52) halkaisija on valittu siten, että paikoilleen tuotu laajennin (100) aikaansaa sisäjohtimen (21) sisäti-’;*/ laa (210) ympäröivää seinämää (211) kiinnityspintarakenteen (4) aukon (52) ‘ reunaa vasten puristamalla kiinnityspintarakenteen (4) aukon (52) reunaa ym päröivään alueeseen deformaation. , l‘ 3 0

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että laajentimen (100) halkaisija, sisäjohtimen (21) sisätilan (210) halkaisija, sisäjohtimen (21) sisätilaa (210) ympäröivän seinämän (211) ulkohal-kaisija ja kiinnityspintarakenteen (4) läpäisevän aukon (52) halkaisija on valittu siten, että paikoilleen tuotu laajennin (100) aikaansaa sisäjohtimen (21) sisäti-: 35 laa (210) ympäröivää seinämää (211) kiinnityspintarakenteen (4) aukon (52) 12 115333 reunaa vasten puristamalla sisäjohtimen (21) sisätilaa (210) ympäröivään si-säjohtimen (21) seinämään (211) deformaation.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että laajentimen (100) halkaisija ja sisäjohtimen (21) sisätilan (210) hal- 5 kaisija on valittu siten, että paikoilleen tuotu laajennin (100) aikaansaa laajentimen (100) ja sisäjohtimen (21) sisätilan (210) seinämän (211) välille jännityksen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että sisäjohtimen (21) sisätilaa (210) ympäröivän seinämän (211) ulko- 10 halkaisija ja kiinnityspintarakenteen (4) läpäisevän aukon (52) halkaisija on valittu siten, että paikoilleen tuotu laajennin (100) aikaansaa sisäjohtimen (21) sisätilaa (210) ympäröivän seinämän (211) ulkopinnan ja kiinnityspintarakenteen (4) läpäisevän aukon (52) välille jännityksen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu 15 siitä, että sisätilaa (210) ympäröivä sisäjohtimen (21) seinämä (211) on puristettu kiinnityspintarakenteen (4) seinämän lävistävän aukon (52) aukkoreunaa (51) vasten vain osalla sitä lävistysaluetta missä sisäjohtimen (21) sisätilaa (210) ympäröivä seinämä (211) on kiinnityspintarakenteen (4) lävistävän aukon (52) aukkoreunan (51) kanssa kohdakkain.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että kohta jossa sisätilaa (210) ympäröivä sisäjohtimen (21) seinämä (211) on puristettu kiinnityspintarakenteen (4) seinämän lävistävän aukon (52) :Y: aukkoreunaa (51) vasten on sisäjohtimen (21) puoleisella reunalla kiinnitys- ; pintaa. r » · .· : 25

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu ,· .) siitä, että toinen kohta jossa sisätilaa (210) ympäröivä sisäjohtimen (21) sei- ! . nämä (211) on puristettu kiinnityspintarakenteen (4) seinämän lävistävän au- • · ' ’ kon (52) aukkoreunaa (51) vasten on vastakkaisella reunalla kiinnityspintara- kennetta (4) kuin missä sisäjohdin (21) on.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnet- t u siitä, että ennen laajentimen (100) paikoilleen tuontia olevassa tilanteessa järjestelyssä on aukkoreunan (51) ja sisäjohtimen (21) seinämän (211) välillä yksi tai useampi kohta jossa aukkoreunan (51) ja sisäjohtimen (21) seinämän (211) välinen etäisyys on lyhempi kuin muualla missä etäisyys siis on suu- 35 rempi. 13 115333

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä yksi tai useampi kohta, jossa aukkoreunan (51) ja sisäjohtimen (21) seinämän (211) välinen etäisyys on suurempi kuin muualla, on sellainen, että aukkoreuna (51) ja sisäjohtimen (21) seinämä (211) jäävät laajentimen (100) 5 paikoilleen pakottamisen jälkeenkin erilleen toisistaan tai ainakin alemman pu-ristusvoimakkuuden omaavaksi kuin ne kohdat joissa aukkoreunan (51) ja sisäjohtimen (21) seinämän (211) välinen etäisyys on lyhempi jo ennen laajentimen (100) paikoilleen tuontia.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu 10 siitä, että laajennin (100) käsittää ulkopinnan, jonka välityksellä laajennin (100) puristaa sisäjohtimen (21) sisätilan (210) rajaavaa sisäjohtimen (21) seinämää (211) vasten kiinnityspintarakenteen (4) aukon (52) reunaa.

11 115333

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että laajentimen (100) halkaisija on 3-15 % suurempi kuin sisäjohtimessa 15 (21) olevan sisätilan (210) halkaisija.

13. Patenttivaatimuksen 1 tai 12 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että laajentimen (100) halkaisija on vähintään 0,3 mm suurempi kuin sisäjohtimessa (21) olevan sisätilan (210) halkaisija.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu 20 siitä, että laajentimen (100) kärjen asettamiseksi helpommin sisäjohtimen (21) sisätilaan (210) laajentimen (100) ulkopinta käsittää ohjausviisteen, joka aina- kin kärjestään on kapeampi kuin sisäjohtimen (21) sisätilan (210) halkaisija. :V:

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu # * | .·. siitä, että laajentimen (100) ulkopinta käsittää kaventavan viisteen. .· : 25

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu * »· ,' ·[ siitä, että kaventavan viisteen kaltevuus suhteessa laajentimen (100) pituus- • · suuntaan on pienempi kuin ohjausviisteen kaltevuus.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että kaventavan viisteen kaltevuus on valittu väliltä 0,5-5 astetta. • 30

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että ohjausviisteen kaltevuus on valittu väliltä 5-45 astetta.

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu ··. siitä, että laajentimessa (100) on pituussuuntainen läpi ulottuva reikä tehden laajentimesta (100) holkkimaisen. • · ' a » » · > t 14 115333

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että laajennin (100) on tuotu paikkaansa kiinnityspintarakenteen (4) vastakkaiselta puolelta kuin se puoli missä laajentimella (100) kiinnitettävä sisä-johdin (21) on.

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely, tunnettu siitä, että laajennin (100) on säteittäissuunnassa joustava.

22. Menetelmä resonaattorirakenteen sisäjohtimen (21) kiinnittämiseksi kiinnityspintarakenteeseen (4), t u n n e 11 u siitä, että sisäjohdin (21) kiinnitetään kiinnityspintarakenteessa (4) olevan aukon (52) kohdalle tuomalla 10 kiinnityspintarakenteen (4) aukon (52) alueelle asetettuun sisäjohtimen (21) sisätilaan (210) säteittäissuunnassa joustava laajennin (100), jolla sisäjohtimes-sa (21) olevaa sisätilaa (210) ympäröivää sisäjohtimen (21) seinämää (211) säteittäissuunnassa puristetaan kiinnityspintarakenteen (4) lävistävän aukon (52) aukkoreunaa (51) vasten ainakin osalla sitä lävistysaluetta missä sisäjoh- 15 timen (21) sisätilaa (210) ympäröivä seinämä (211) on kiinnityspintarakenteen (4) lävistävän aukon (52) aukkoreunan (51) kanssa kohdakkain.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laajentimella (100) synnytetään deformaatio sisäjohtimen (21) seinämään (211).

24. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laajentimella (100) synnytetään deformaatio sisäjohtimen (21) seinämän (211) välityksellä kiinnityspintarakenteen (4) aukkoa (52) ympäröivään aluee-seen.

: \ 25. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : 25 että laajentimella (100) synnytetään jännitys laajentimen (100) ja sisäjohtimen (21) seinämän (211) välille.

! , 26. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laajentimella (100) synnytetään jännitys sisäjohtimen (21) seinämän (211) ja kiinnityspintarakenteessa (4) olevan aukon (52) aukkoreunan (51) välille. . 30

27. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laajennin (100) pakotetaan paikoilleen kiinnityspintarakenteen (4) aukon , ·. (52) alueella olevaan sisäjohtimen (21) sisätilaan (210).

, · ·. 28. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laajennin (100) tuodaan sisäjohtimen (21) sisätilaan (210) ja laajennin . · 35 (100) saatetaan puristukseen sisäjohtimen (21) sisätilaa (210) ympäröivän sei- » > 15 115333 nämän (211) kanssa.

29. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laajennin (100) tuodaan sisäjohtimen (21) sisätilaan (210) vastakkaiselta suunnalta kuin miltä suunnalta sisäjohdin (21) tuodaan kiinnityspintarakenteen 5 (4) aukon (52) kohdalle. * · ♦ « · • * » * * » * · * · » -i * 16 115333