FI114252B - Menetelmä resonaattorin sisäjohtimen valmistamiseksi ja resonaattorin sisäjohdin - Google Patents

Description

, 114252

Menetelmä resonaattorin sisäjohtimen valmistamiseksi ja resonaattorin sisäjohdin

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä resonaattorin sisäjohtimen val-5 mistamiseksi.

Keksinnön tausta

Suurtaajuusalueen, erityisesti radiotaajuusalueen, resonaattoriraken-teita käytetään esimerkiksi matkapuhelinverkkojen tukiasemissa. Eräs mahdollinen käyttötapa suodattimille on käyttää niitä esimerkiksi tukiasemien lähetinyksi-10 köissä ja vastaanotinyksiköissä sovituspiireinä ja suodatuspiireinä.

Resonaattorirakenteet ovat sellaisia, joissa resonaattorin sisäjohdin on kiinni kiinnityspinnassa, joka käytännössä useimmin on resonaattorirakenteen ul-kojohtimena toimivan kotelorakenteen pääty kuten pohja tai kansi. Sisäjohdin on siis oikosuljettu kiinnityspintaan eli käytännössä ulkojohtimeen. Sisäjohtimen oi-15 kosuljettua päätä, jossa siis sisäjohdin on oikosuljettu ulkojohtimeen, nimitetään myös induktiiviseksi pääksi, koska signaalin kytkeytyminen oikosuljetussa päässä tapahtuu pääasiassa induktiivisesti.

Sisäjohtimen toisessa päässä sisäjohdin on galvaanisesti erillään ulko- johtimesta, joten se pää on sisäjohtimen ns. vapaa pää. Sisäjohtimen vapaata ,,,,; 20 päätä nimitetään myös sisäjohtimen kapasitiiviseksi pääksi, koska signaalin kyt- ► · . . keytyminen tapahtuu pääasiassa kapasitiivisesti. Ulkojohdin ja sen muodostaman / ; ’ osaston sisäpuolella oleva sisäjohdin yhdessä muodostavat resonanssipiirin. Käy- * ' · ’ j tännössä resonaattorirakenteet usein ovat monipiirisiä, eli resonaattorirakentees- i sa on useita sisäjohtimen ja ulkojohtimen muodostamia pareja siten, että kunkin v ·' 25 ulkojohtimen muodostamassa osastossa on oma sisäjohdin. Monipiirisen reso- :T: naattorirakenteen resonanssipiirit yhdessä muodostavat resonaattorirakenteelle halutunlaisen taajuusvasteen.

. . Normaalisti koaksiaaliresonaattorissa resonaattorin sisäjohdin on suo- . * * . ra lanka tai tappi, joka on kiinni vain resonaattorin pohjassa. Tällainen resonaatto- *·’ 30 ri on pitkä ja vie siis paljon tilaa. Mainitunlaisen resonaattoritapin valmistaminen : on suhteellisen helppoa. Ongelmaksi muodostuukin resonaattorin kytkeytymisen

• · I

säätäminen, koska resonaattoritappiin on hankala kiinnittää sellaista säätöelintä, jonka avulla resonaattorin olisi helppo kytkeytyä esimerkiksi vierekkäiseen reso- • · » > ‘. naattoriin. Lisäksi lankamaisen sisäjohtimen avulla saavutettava kapasitiivinen 35 kytkentä on huono.

114252 2

Resonaattorin vaatiman tilan pienentämiseksi on sisäjohtimena käytetty esimerkiksi helix-kelaa, jossa sama toiminnallinen pituus on saatu lyhyempään tilaan, koska helix-resonaattorissa resonaattori on muodostettu kelaksi. Helix-kelan valmistaminen on kuitenkin vaikeaa. Lisähaittana on, että helix-5 kelaan on erittäin vaikeaa kiinnittää kytkentälankaa tai muuta vastaavaa uloketta, jota tarvitaan, kun halutaan säätää kahden resonanssipiirin välistä kytkentää. Helix-resonaattorien lisäongelma on, että niiden tuenta ja lämpötilakompensointi on hankala suorittaa. Sisäjohtimella, joka on toteutettu helix-kelalla, ei voida saada aikaan kovin hyvää kapasitiivista kytkentää.

10 Eräs tunnettu ratkaisu resonanssipiirin resonanssitaajuuden säätämi seksi on sellainen, jossa taajuudensäätöelimenä on suodattimen kannessa oleva säätöpultti, jonka etäisyyttä kannen alla olevassa osastossa olevan resonaattorin vapaasta päästä säädetään pulttia kiertämällä. Kyseinen ratkaisu ei ole paras mahdollinen, sillä se vaatii ylimääräisiä rakenteita, jotka ovat kotelon 15 ulkopinnalla. Lisäksi ongelmallista on se, että säätöpultti vaatii paksun tai ainakin jostakin kohtaa paksumman kannen suodattimelle, jotta kierteiden teko kanteen taajuudensäätöpulttia varten olisi mahdollista, tai vaihtoehtoisesti kanteen kiinnitettävän mutterityyppisen osan jossa kierteet on. Kannen paksuutta erityisesti vaatii myös se, että kannen on oltava jäykkä ettei kannessa olevan taa-20 juudensäätöelimen etäisyys resonaattorista säädön jälkeen enää muuttuisi ja aiheuttaisi kapasitanssin ja sitä kautta resonanssitaajuuden muuttumista ei-toi-*: · · i votulla tavalla.

* ·

Keksinnön lyhyt selostus ; Keksinnön tavoitteena on siten toteuttaa menetelmä resonaattorin I ; * ‘; / 25 sisäjohtimen valmistamiseksi ja sisäjohdin siten, että yllä mainitut ongelmat : saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä me- V : netelmällä, jolle on tunnusomaista, että valmistetaan ainakin osa sisäjohdinta syvävetomenetelmällä yhtenäisestä materiaaliaihiosta, joka on sähköä johta-:· vaa, jossa syvävetomenetelmässä isketään tai painetaan materiaaliaihiota is- 30 kulaitteen kärjellä, joka kärki vetää jokaisen iskun tai painamisen aikana yhä , enemmän aihiomateriaalia iskun suuntaan.

:: Keksinnön kohteena on myös resonaattorin sisäjohdin, joka käsittää * · · ’ ensimmäisen pään ja toisen pään, joka on vapaa.

:V: Keksinnön mukaiselle sisäjohtimelle on tunnusomaista, että ainakin 35 osa sisäjohdinta on syvävedetty yhtenäisestä materiaaliaihiosta, joka on sähköä johtavaa.

3 114252

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että valmistetaan sisäjohdin syvävetome- netelmällä.

5 Keksinnön mukaisen menetelmällä ja sisäjohtimella saavutetaan useita etuja. Syvävetomenetelmä mahdollistaa sisäjohtimen ja sen vapaassa päässä olevan kauluksen valmistamisen käytännössä samanaikaisesti. Lisäksi mahdollinen uloke tai paikka ulokkeelle voidaan valmistaa sisäjohtimen valmistamisen yhteydessä. Vetomenetelmä on nopea ja taloudellisesti edullinen 10 tapa valmistaa sisäjohtimia. Vetomenetelmällä saadaan valmistettua sisäjoh-timille kauluksia ja ulokkeita, jotka kaikki ovat samaa yhtenäistä materiaalikap-paletta. Näin ollen sisäjohdin on mekaanisesti kestävä.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen 15 yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää resonaattoria, joka käsittää keksinnön mukaisen sisäjohtimen, kuvio 2 esittää sisäjohtimen ensimmäisen edullisen toteutusvaihtoehdon, 20 kuvio 3 esittää resonaattorirakennetta, kuviot 4a - 4d esittävät sisäjohtimen valmistamisessa käytettävää : Y: syvävetomenetelmää, : kuvio 5 esittää sisäjohtimen toisen edullisen toteutusvaihtoehdon.

* · · ·

Keksinnön yksityiskohtainen selostus *;* * 25 Kuvio 1 esittää resonaattoria 1, joka käsittää johtavaa materiaalia : olevan kotelorakenteen, joka käsittää seinämät 2a, 2b, 2d, jotka muodostavat osaston 15. Lisäksi resonaattori käsittää kotelorakenteessa ainakin yhden johta-a i* vaa materiaalia olevan resonaattorin sisäjohtimen 18, joka on sijoitettuna osas- toon 15. Resonaattori muodostaa resonanssipiirin. Sisäjohdin 18 käsittää ääri- • ·» 30 päinä kannan 18a ja toisen pään 18b, joka edullisimmin on vapaa pää 18b eli * · · :;;t: siis oikosulkematon pää. Sisäjohdin 18 on aikakin osaksi valmistettu syvävetä- • » *···* mällä. Resonaattorirakennetta käytetään edullisimmin esimerkiksi resonaattori- suodattimissa.

....: Resonaattorin sisäjohtimen 18 kanta 18a tarkoittaa resonaattorin 35 sitä aluetta, josta se on kiinni osastonsa 15 pohjassa eli kotelorakenteen pöh- 4 114252 jassa 2b, joka edustaa maapotentiaalia kuten muukin kotelorakenne 2a, 2b, 2d. Resonaattorin 18 toinen pää kuten vapaa pää 18b puolestaan suuntautuu kohti kotelorakennetta 2a. Tarkemmin sanottuna vapaa pää suuntautuu edullisimmin kohti kotelorakenteen kantta 2a eli osaston kantta 2a, joka käsittää ainakin yh-5 den aukon 2g. Aukon kautta koteloon voidaan työntää työkalu, jonka avulla resonaattoria voidaan säätää.

Resonaattorin sisäjohtimen 18 vapaa pää 18b on pienen välimatkan päässä kannesta 2a. Välimatka on edullisimmin suuruusluokkaa 2-10 mm. Vapaa pää 18b voidaan tarvittaessa tukea jollakin välineellä kotelon kanteen 2a 10 kunhan mainittu väline ei ole sähköä johtava.

Kuviosta 1 nähdään, että resonaattorin sisäjohdin 18 käsittää vapaassa päässä 18b välineen 32, jonka pinta suuntautuu kohti kotelorakennetta 2a. Kuviosta 2 käy tarkemmin ilmi välineen 32 muoto.

Väline 32 on kannesta 2a päin katsottuna edullisesti esimerkiksi ym-15 pyrän muotoinen. Väline 32 sijaitsee edullisesti lähempänä vapaata päätä kuin oikosuljettua kantaa 18a, joka on kytkettynä pohjaan 2b, joka on maapotentiaa-lissa. Kuviosta 2 nähdään lisäksi, että väline 32 käsittää aukon 206, joka kulkee ainakin osaksi syvävetämällä valmistetun sisäjohtimen 18 läpi sisäjohtimen vapaasta päästä 18b aina päähän 18a saakka.

20 Väline 32 kasvattaa resonaattorin sisäjohtimen pinta-alaa. Välineen 32 pinta suuntautuu kohti kotelorakennetta 2a. Poikkipinta-alan kasvaminen ; kasvattaa resonaattorin sisäjohtimen toisen pään 18b puoleisen alueen ja kote- lorakenteen 2a välistä kapasitanssia. Kapasitanssin kasvu puolestaan vaikuttaa : tunnetun kaavan mukaisesti alentavasti resonanssitaajuuteen, jolloin saadaan 25 kompensoitua resonaattorin sisäjohtimen lyhenemisestä muutoin aiheutuva re-sonanssitaajuuden kasvaminen. Välineen 32 pinta-ala, joka suuntautuu kohti kotelorakennetta 2a, on edullisesti suurempi kuin resonaattorin sisäjohtimen 18 poikkipinta-ala. Lisäksi on huomattava, että väline 32 ja resonaattorin sisäjohdin , 18 ovat samaa materiaalikappaletta. Käytännössä väline 32 on valmistettu re- * « % • ; · 30 sonaattorin sisäjohtimen 18 valmistamisen yhteydessä.

Lisäksi resonaattori 1 käsittää johtavaa materiaalia olevan taajuuden- * säätöelimen 42 resonanssipiirin resonanssitaajuuden säätämiseksi. Taajuuden- .··*. säätöelin 42 on samaa yhtenäistä kokonaisuutta oleva osa resonaattorin sisä- johtimen ja välineen 32 kanssa. Taajuudensäätöelin 42 on välineestä 32 ulko-’ · * *' 35 neva uloke 42, jonka etäisyyttä kotelorakenteeseen 2a nähden säätämällä reso- nanssipiirin resonanssitaajuus on säädettävissä. Taajuudensäätöelin 42 voi olla kapea materiaaliliuska, joka on valmistettu samasta materiaalikappaleesta kuin β 114252 resonaattorin 1 sisäjohdin 18. Käytännössä taajuudensäätöelin 42 on valmistettu resonaattorin sisäjohtimen 18 valmistamisen yhteydessä. Taajuudensäätöelin 42 on sähköä johtavaa materiaalia.

Kuvio 3 esittää resonaattorirakennetta, joka käsittää kolme resonaat-5 toria, jotka on kytketty toisiinsa. Resonaattorirakenne voi toimia esimerkiksi suodattimena. Resonaattorirakenne käsittää johtavaa materiaalia olevan ko-telorakenteen 2a-2d, joka käsittää osastot 14, 15 ja 16. Jokainen resonaattori käsittää oman syvävetämällä valmistetun sisäjohtimensa 18.

Kuviosta 3 nähdään, että resonaattorirakenne käsittää osaston 14 ja 10 15 välisessä seinämässä 2d kytkentäaukon 150, jonka kautta osastoissa 14 ja 15 olevat resonaattorit voivat kytkeytyä toisiinsa. Resonaattorirakenne käsittää lisäksi osaston 15 ja 16 välisessä seinämässä 2d kytkentäaukon 150, jonka kautta osastoissa 15 ja 16 olevat resonaattorit voivat kytkeytyä toisiinsa.

Kuviosta 3 nähdään, että jokainen sisäjohdin 18 käsittää oman väli-15 neensä 32, joka kasvattaa resonaattorin sisäjohtimen poikkipinta-alaa. Lisäksi jokainen sisäjohdin 18 käsittää oman välineensä 42. Väline 32 on muodoltaan levymäinen tai tasomainen. Välineen 32 voidaan ajatella muodostavan kondensaattorin ensimmäisen elektrodin. Kondensaattorin toisen elektrodin muodostaa kotelon kansi 2a. Väline 32 on metallia tai sellaista seosta, joka on johtaa säh-20 köä. Väline 32 on tyypillisesti enintään muutaman millimetrin paksuinen. Välineen 32 pinta on edullisesti 90 asteen kulmassa sisäjohtimen pituusakselin suh-;·: teen.

Kuten edellä todettiin, voidaan resonaattorin sisäjohtimessa olevan : .·. taajuudensäätöelimen 42 avulla säätää resonanssipiirin resonanssitaajuutta.

, j 25 Taajuudensäätöelin 42 on samaa yhtenäistä kokonaisuutta oleva osa kuin reso- 1 * $ naattorin sisäjohtimeen kiinnitetty välinekin 32. Resonanssipiirin resonanssitaa-'; ’, ’ juutta voidaan säätää, kun välineestä 32 ulkonevan taajuudensäätöelimen 42 eli ‘ ‘ ‘ ulokkeen etäisyyttä kotelorakenteeseen nähden muutetaan.

Keksinnön mukaista sisäjohdinta voidaan käyttää esimerkiksi reso- , , 30 naattorisuodattimissa, joita käytetään esimerkiksi radiolähettimissä, vastaanot- ;timissa tai radiolähetinvastaanottimissa kuten solukkoradioverkon tukiasemissa.

; *.t Tällöin on selvää, että resonaattorisuodatin käsittää myös liitynnän antennilta, ja *;.*.* RX-liitynnän, josta saadaan signaali tukiaseman vastaanottimelle, ja TX-liityn- * « ’·;·* nän, johon syötetään signaali esimerkiksi tukiaseman lähettimeltä. Nyt esillä ole- : V: 35 vaa keksintöä voidaan soveltaa muussakin radiolähetinvastaanottimessa tai lait- • » •: · · · teessä kuin solukkoradioverkon tukiasemassa.

6 114252

Kuvioissa 4a-4d esitetään periaate sisäjohtimen valmistamismene-telmästä. Kuviossa 4a esitetään iskulaite 100, joka tekee edestakaista liikettä nuolen 110 mukaisesti. Laitteen 100 alapuolelle on järjestetty materiaalikappa-le eli aihio 200, jota laite 100 työstää, kun laitteen kärki 101 osuu materiaali-5 kappaleeseen. Työstämisen seurauksena aihiomateriaaliin muodostuu kolo tai reikä. Materiaalikappale voidaan tuoda laitteelle esimerkiksi kuljettimella. Aihion koko voi olla esimerkiksi 10 cm kanttiinsa. Aihion paksuus on tyypillisesti esimerkiksi alle millimetrin.

Kuviosta 4b nähdään, että laitteen 100 kärki 101 on osuessaan ma-10 teriaalikappaleeseen tehnyt aluksi pienen kolon 201 kappaleen yläpinnalle 202. Kun kärki iskeytyy useamman kerran materiaalikappaleeseen, kärki tunkeutuu yhä syvemmälle materiaalikappaleen sisälle. Kun kärki 101 osuu koloon, kärki 101 vetää ja venyttää kolon reunoilla olevaan materiaalia syntyvän kolon suunnassa, jolloin materiaalipaksuus paksuus muuttuu veto- ja venytys-15 kohdassa.

Kuviosta 4c nähdään, että kärki 101 on iskeytynyt kappaleeseen 200 jo niin monta kertaa, että iskujen vetovoiman seurauksena kappaleen alapinnalle 203 on syntynyt lyhyt materiaaliuloke 204. Kärki vetää jokaisen iskun tai painamisen aikana yhä enemmän aihiomateriaalia iskun suuntaan, joka 20 osoitetaan nuolella 120.

Kuviosta 4d nähdään, että materiaaliuloke 204 on saavuttanut halu- :"i tun pituuden, jolloin kärjen 101 alle siirretään seuraava aihio. Kolo 201 muo- dostaa käytännössä aukon 206, jonka toinen pää on ulokkeen 209 päässä 205. Uloke 209 muodostaa sisäjohtimen. Sisäjohdinta ei välttämättä tarvitse tl» · : 25 valmistaa kokonaan syvävetämällä. Kuitenkin sisäjohdin edullisesti kokonaan valmistetaan syvävetämällä. Kuviosta 4d lisäksi nähdään, että aukon 206 ym-

* * I

pärillä on katkoviiva 208, jota pitkin materiaalikappale esimerkiksi leikataan irti aihiosta. Aukon 206 ympärillä oleva materiaaliosa 207 muodostaa resonaattorissa olevan välineen 32 eli kauluksen.

..il* 30 Kolon tai reiän ympärille siis tarvittaessa jätetään aihiomateriaalia jonkin verran. Joka puolelle koloa tai reikää jätetään suunnilleen yhtä paljon : I*. aihiomateriaalia. Kaulus voidaan leikata esimerkiksi ympyrän muotoiseksi.

* * · ' i i ] Kaulus muodostaa välineen 32, joka kasvattaa kapasitanssia. Kaulusta voi daan leikata esimerkiksi siten, että kaulukseen jää vain kapea liuska, jota käy- t 1 v.: 35 tetään taajuuden säätämisessä.

‘"'i Kuvio 5 esittää syvävetomenetelmällä valmistettua sisäjohdinta 18, joka on muodoltaan putkimainen tai holkkimainen. Kuviossa esitetyn sisäjoh- 7 114252 timen vapaa pää 18b on aikakin osaksi avoin, jolloin siihen voidaan tarvittaessa kiinnittää esimerkiksi säätöelin, jolla voidaan säätää esimerkiksi taajuutta. Sisäjohtimen halkaisijan ei välttämättä tarvitse olla sama eri osissa johdinta.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 5 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

1 · » · Γ « ·

* I

* » » · • » # • · » · » > < » * » * * « • · · * · t ♦ · » • »

Claims (22)

114252

1. Menetelmä resonaattorin sisäjohtimen (18) valmistamiseksi, tunnettu siitä, että valmistetaan ainakin osa sisäjohdinta (18) syvävetomenetelmällä 5 yhtenäisestä materiaaliaihiosta, joka on sähköä johtavaa, jossa syvävetome-netelmässä isketään tai painetaan materiaaliaihiota iskulaitteen kärjellä, joka kärki vetää jokaisen iskun tai painamisen aikana yhä enemmän aihiomateriaa-lia iskun suuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että isketään kärjellä kolon tai reiän muodostamiseksi aihiomateriaaliin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jätetään kolon tai reiän ympärille aihiomateriaalia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syvävetämisen jälkeen leikataan sisäjohdin irti aihiosta siten, että kolon tai 15 reiän ympärille jää aihiomateriaalia.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan syvävedon aikana sisäjohtimen oletettuun vapaaseen päähän kaulus, joka on samaa materiaalia kuin sisäjohdin.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että syvävetämisen jälkeen leikataan sisäjohdin irti aihiosta siten, että joka •: · puolelle koloa tai reikää jää suunnilleen yhtä paljon aihiomateriaalia. :Y:

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • » : . että valmistetaan syvävedon aikana sisäjohtimen siihen päähän, josta valmis- | tetaan sisäjohtimen vapaa pää, oleellisesti tasomainen kaulus. • * I

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan syvävedon aikana sisäjohtimen siihen päähän, josta valmis- v ‘ tetaan sisäjohtimen vapaa pää, oleellisesti tasomainen kaulus, joka syvävedon jälkeen leikataan ympyrän muotoon.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että valmistetaan syvävedon aikana sisäjohtimen siihen päähän, josta valmis- : /. tetaan sisäjohtimen vapaa pää, oleellisesti tasomainen kaulus, jota käytetään [ · · · ’ kapasitanssin kasvattamiseksi. • ·

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan syvävedon aikana sisäjohtimen siihen päähän, josta valmis- "***· 35 tetaan sisäjohtimen vapaa pää, oleellisesti tasomainen kaulus, johon leikataan uloke, jonka avulla resonaattorin taajuutta säädetään. 114252

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leikataan uloke syvävedon jälkeen sisäjohtimen siihen päähän, josta valmistetaan sisäjohtimen vapaa pää, ja säädetään ulokkeen avulla resonaattorin taajuutta.

12. Resonaattorin sisäjohdin (18), joka käsittää ensimmäisen pään (18a) ja toisen pään (18b), joka on vapaa, tunnettu siitä, että ainakin osa sisäjohdinta (18) on syvävedetty yhtenäisestä materiaa-liaihiosta, joka on sähköä johtavaa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu sii-10 tä, että sisäjohdin (18) on sähköä johtavaa ja se käsittää vapaassa päässä sisäjohtimen kanssa samaa materiaalikappaletta olevan, oleellisesti tasomaisen välineen (32), joka on syvävedetty.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu siitä, että sisäjohdin käsittää vapaassa päässä välineen (32) kapasitanssin kas- 15 vattamiseksi, joka väline (32) on samaa materiaalia kuin sisäjohdin.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu siitä, että sisäjohdin käsittää vapaassa päässä välineen (32) kapasitanssin kasvattamiseksi, joka väline (32) on syvävedetty samalla kertaa kuin sisäjohdin.

16. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu sii-20 tä, että sisäjohdin (18) käsittää vapaassa päässä taajuudensäätöelimen (42), joka on samaa materiaalikappaletta kuin sisäjohdin.

17. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu sii- tä, että sisäjohdin (18) käsittää vapaassa päässä taajuudensäätöelimen (42), : .'. joka on syvävedetty sisäjohtimen syvävedon yhteydessä. : 25

18. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu sii- tä, että sisäjohdin (18) käsittää johtimen pituussuunnassa johtimen läpi mene-vän aukon (206).

'** 19. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu sii tä, että sisäjohdin käsittää vapaassa päässä tasomaisen välineen (32) ja si-30 säjohtimen pituussuunnassa johtimen läpi menevän aukon (206), joka sijaitsee :: sisäjohtimen vapaassa päässä välineen (32) pinnan keskikohdalla.

: 20. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu sii- ’···[ tä, että sisäjohdin käsittää ympärillään kotelorakenteen, ja sisäjohdin käsittää » · vapaassa päässä tasomaisen välineen (32), jonka pinta on suunnattu kotelo-35 rakennetta kohti, ja jonka pinnan pinta-ala on suurempi kuin sisäjohtimen poikkipinnan pinta-ala. 114252

21. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu siitä, että sisäjohdin (18) on suurtaajuusresonaattorisuodattimen sisäjohdin.

22. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sisäjohdin, tunnettu siitä, että sisäjohdin (18) on tukiaseman lähetinvastaanottimessa olevassa reso- 5 naattorisuodattimessa. • *» · I · · > I t · * * I * · · • · * * * • · • · · • · · • t · I I · · • · • » » · · • · * • · • · 114252