FI115331B - Ylipäästösuodatin - Google Patents

Description

115331

Ylipäästösuodatin

Keksintö koskee johtavaan koteloon mekaanisten rakenne-elementtien avulla muodostettua suodatinta, joka sopii signaalin käsittelyyn erityisesti mikroaaltotaajuuksilla.

5 Nykyisissä ja tulevissa matkaviestinverkoissa ei laitteiden suodattimien kohdalla riitä, että niiden taajuusvaste on spesifikaatioiden mukainen. Pienet häviöt on vähintään toivottava ominaisuus useimmissa suodattimissa. Häviöiden pienuus merkitsee pientä vaimennusta päästökaistalla ja sovituksen helpottumista. Suodattuneita vaaditaan usein myös hyvää läpilyöntikestävyyttä ja tehonkestoa. 10 Esimerkiksi WCDMA (wideband code division multiple access)-laitteissa lähetyssignaalin sähkökentän voimakkuudella on hetkellisiä huippuja, jotka voivat aiheuttaa läpilyöntejä eristeessä. Suodattimen tehonkestolle voi olla suuria vaatimuksia varsinkin tapauksissa, joissa useita lähetyssignaaleja summataan yhteen. Suodattimessa ei saisi esiintyä haitallisessa määrin keskeismodulaatiota, 15 kun siinä kulkee eri taajuisia signaaleja. Lisäksi sarjavalmisteisten suodattimien kohdalla on oleellisen tärkeää, miten pieniksi vaatimukset täyttävän suodattimen tuotantokustannukset pystytään saamaan.

Erilaisia suodatinrakenteita tunnetaan tavaton määrä. Tässä selostuksessa esitettävää ... rakennetta muistuttavat jonkin verran suodattimet, jotka koostuvat metallikoteloon *···' 20 mekaanisten rakenne-elementtien avulla muodostetuista resonaattoreista.

M· • · · ‘ Resonaattorit on tavallisesti järjestetty riviin niin, että ne muodostavat ulospäin yhtenäisen johtavan kotelon. Yleisin resonaattorityyppi on koaksiaalinen neljännesaaltoresonaattori. Resonaattorien välinen kytkentä järjestetään joko kapasitiivisesti tai induktiivisesti lisäosien avulla. Yksityiskohdissaan 25 kytkentämekanismi voi vaihdella paljon. Kuvassa 1 on esimerkki tällaisesta tekniikan tason mukaisesta suodattimesta osittain avattuna ja purettuna. Siinä on .···. rivissä koaksiaaliresonaattoreita kuten 110, 120 ja 130. Kukin resonaattori käsittää .··’. sisäjohtimen, kuten 131, joka on alapäästään galvaanisessa yhteydessä rakenteen *·* pohjalevyyn 101. Sisäjohtimet voivat olla yläpäästään laajennettuja kapasitanssin v : 30 lisäämiseksi rakenteen avoimessa päässä, jolloin resonaattoreista saadaan pystysuunnassa lyhyempiä. Kukin resonaattori käsittää lisäksi ulkojohtimen, joka : muodostuu resonaattorien väliseinistä, kuten 103, koko suodatinkotelon sivu- ja ’·* · päätyseinien osista 102. Rakenteen päällä on johtava kansi niin, että suodatinkotelo • · · on suljettu. Kannessa on esimerkinomaisesti resonaattorin 130 kohdalla ruuvi 138 35 kyseisen resonaattorin resonanssitaajuuden virittämiseksi. Kuvassa 1 on esitetty resonaattorien väleillä yksi kapasitiivinen ja yksi induktiivinen esimerkkikytkentä.

2 115331

Kapasitiivinen kytkentä on resonaattorien 110 ja 120 välillä, niiden avoimessa päässä, jossa sähkökenttä on suhteellisen voimakas. Kapasitiivista kytkentää varten on resonaattorien 110 ja 120 välisessä seinässä 103 aukko 107. Tätä aukkoa kohti suuntautuvat mainittujen resonaattorien sisäjohtimiin kiinnitetyt johtavat siivekkeet 5 114, 124 lisäävät kytkentäkapasitanssia resonaattorien välillä. Myös suodattimen syöttö liittimen IN kautta tapahtuu kapasitiivisesti. Induktiivinen kytkentä on resonaattorien 120 ja 130 välillä, lähellä niiden oikosuljettua päätä, jossa magneettikenttä on suhteellisen voimakas. Induktiivista kytkentää varten on johtavasta levystä muotoiltu kappale 125, joka ulottuu mainittujen resonaattorien 10 sisäjohtimien lähelle, ja on maatettu sopivissa kohdin. Kappale 125 aiheuttaa keskinäisinduktanssin resonaattorien välille. Kuvatun rakenteen ja vastaavien rakenteiden haittana on suodattimen virityksen hankaluus ja tästä johtuvat kustannukset. Myös itse valmistus ennen viritystä aiheuttaa suhteellisen suuret kustannukset. Lisäksi vaarana on haitallisten keskeismodulaatiotulosten 15 syntyminen, varsinkin jos rakenteissa käytetään lämpötilakompensoinnin vuoksi useampaa kuin yhtä metallia.

Keksinnön tarkoituksena on vähentää mainittuja, tekniikan tasoon liittyviä haittoja. Keksinnön mukaiselle rakenteelle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksissa 1. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty 20 muissa patenttivaatimuksissa.

···, Keksinnön perusajatus on seuraava: Metallikotelossa on sarjassa toisistaan • · erotettuja jäykkiä johdekappaleita. Peräkkäisten kappaleiden välille järjestetään • · sopiva kapasitanssi, jota voidaan tarvittaessa säätää tietyissä rajoissa. Ainakin osaan ’;·*.* johdekappaleista liittyy, tai niihin kuuluu vastakkaisesta päästä oikosuljettu, alle • t t " 25 puolen aallonpituuden mittainen johde. Tämä muodostaa signaalimaahan kytketyn kotelon kanssa siirtolinjan, joka on käyttötaajuuksilla johdekappaleesta katsottuna • · · induktiivinen. Tällöin suodattuneen muodostuu signaalin siirtotie, jossa on pitkittäissuunnassa kapasitanssia ja poikittaissuunnassa induktanssia aina kahden : ] ”: kapasitiivisen osan välissä. Rakenne on ylipäästävä.

• * · 30 Keksinnön etuna on, että sen mukainen suodatinrakenne on yksinkertainen : verrattuna tekniikan tason mukaisiin rakenteisiin. Tämä merkitsee säästöä valmistuskustannuksissa. Lisäksi keksinnön etuna on, että sen mukainen rakenne on : I·. vankka tekniikan tasoon verrattuna. Tämä merkitsee suhteellisen suurta tehon • * · . kestoa ja luotettavuutta. Edelleen keksinnön etuna on, että sen mukaisessa ’ * 35 rakenteessa on tekniikan tasoon verrattuna vähemmän sellaisia rajapintoja, jotka voivat aiheuttaa haitallista keskeismodulaatiota.

3 115331

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää esimerkkiä tekniikan tason mukaisesta suodatinrakenteesta, kuvat 2a,b esittävät esimerkkiä keksinnön mukaisesta suodatinrakenteesta, 5 kuva 3 esittää toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta suodatinrakenteesta, kuva 4 esittää kolmatta esimerkkiä keksinnön mukaisesta suodatinrakenteesta, kuva 5 esittää keksinnön mukaisen rakenteen sijaiskytkentää ja kuva 6 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisen suodattimen amplitudivasteesta.

Kuva 1 selostettiin jo tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

10 Kuvassa 2a on esimerkki keksinnön mukaisesta rakenteesta. Kuvassa näkyy aukileikattuna ja kansi poistettuna johtava kotelo, jonka pohja 201 ja kehikko 202 ovat yhtenäistä kappaletta. Signaali tuodaan sisään kotelon kuvassa kauempana olevasta päädystä ja otetaan ulos vastakkaisesta, kuvassa lähempänä olevasta päädystä. Kotelossa on. pituussuunnassa peräkkäin suodattimen tulopäästä lähtien 15 tulojohde 2IN, kolme keskenään samanlaista suodatusyksikköä 210, 220 ja 230, sekä lähtöjohde 20UT. Ensimmäiseen suodatusyksikköön 210 kuuluu vaakatasossa suorakulmainen vaakaosa 213, tämän pituussuunnassa vastakkaisissa päädyissä pystytasossa poikittaissuuntaiset pysty osat 211, 212, sekä vaakaosan 213 toisen ···* pituussuuntaisen sivun keskeltä lähtevä vaakatasossa poikittaissuuntainen : 20 pitkulainen johdeuloke 214. Tällainen kappale voidaan muodostaa esimerkiksi • · · leikkaamalla ensin jäykästä metallilevystä sopivan muotoinen tasomainen kappale ja taivuttamalla sitten pysty osia vastaavat levyn ulokkeet suoraan kulmaan.

Ensimmäinen suodatusyksikkö on tuettu kotelon pohjasta koholle eristekappaleilla, ·*'*· kuten 250.

• ·

IM

25 "Pituussuunta" tarkoittaa tässä selostuksessa ja patenttivaatimuksissa • · suodatinkotelon pohjan keskiviivan suuntaa suodattimen tulopäästä lähtöpäähän • · » päin. Vastaavasti "poikittaissuunta" tarkoittaa pituussuunnalle kohtisuoraa vaakatasoista suuntaa. Edelleen "vaakataso" tarkoittaa tässä selostuksessa ja .···. patenttivaatimuksissa suodatinkotelon pohjan suuntaista tasoa, "pystysuunta" 30 suodatinkotelon pohjaan nähden kohtisuoraa suuntaa ja "pystytaso" suodatinkotelon : pohjaan nähden kohtisuoraa tasoa.

• · • · · • · · • · 4 115331

Mainittu johdeuloke 214 muodostaa signaalimaana toimivan kotelon kanssa siirtojohdon. Nimitetään tällaisten siirtojohtojen johdeulokeosaa siirtojohtimeksi. Siirtojohto on ulommasta päästä oikosuljettu kotelon pohjaan 201 ulottuvalla johdekappaleella 205. Siirtojohdon pituus on valittu siten, että suodattimen 5 käyttötaajuuksilla ja estokaistan taajuuksilla aallonpituuden puolikas on suurempi kuin siirtojohdon pituus. Oikosuljettu siirtojohto on tällöin induktiivinen alkupäästä mitattuna. Myös vaakaosa 213 muodostaa periaatteessa lyhyen siirtojohdon kotelon pohjan kanssa. Vaakaosan etäisyys kotelon pohjasta valitaan niin, että kyseisen "johdon" impedanssi on esimerkiksi 50Ω.

10 Toisessa suodatusyksikössä 220 on vastaavasti vaakaosa 223, ensimmäinen pystyosa 221, toinen pystyosa 223 sekä poikittainen, ulommasta päästään maahan kytketty siirtojohdin 224. Toisen suodatusyksikön ensimmäinen pystyosa 221 ja ensimmäisen suodatusyksikön toinen pystyosa 212 ovat kohdakkain ja suhteellisen lähellä toisiaan. Ne muodostavat tällöin ilmaeristeisen kondensaattorin, jolla on 15 tietty kapasitanssi Cl2. Samanlainen kapasitiivinen kytkentä on toisen ja kolmannen suodatusyksikön välillä. Edelleen samanlainen kapasitiivinen kytkentä on kolmannen suodatusyksikön ja mainitun Iähtöjohteen 20UT välillä sekä suodattimen tulopäässä mainitun tulojohteen 2IN ja ensimmäisen suodatusyksikön välillä. Pystyosassa 221 on pystysuuntaisen uran erottamana suhteellisen kapea osa 20 221a, jota taivuttamalla voidaan hienosäätää kapasitanssia C12. Vastaavalla tavalla voidaan tarvittaessa järjestää myös muiden sarjakapasitanssien hienosäätö.

I f · !” Kuvassa 2b on halkileikkaus kuvan 2a rakenteesta. Siinä näkyvät suodatinkotelon * * pohja 201, kehikko 202 ja kansi 203. Signaalin siirtotiellä on järjestyksessä '···* tulojohde 2IN, kolme suodatusyksikköä 210, 220, 230 sekä lähtöjohde 20UT.

25 Näiden väleillä on järjestyksessä kapasitanssit Cil, C12, C23 ja C3o. Kuvaan on •«· merkitty myös johdin WI, joka yhdistää koaksiaalisen tuloliittimen keskijohtimen ♦ *« :##§ί tulojohteeseen 2IN, sekä johdin WO, joka yhdistää koaksiaalisen tuloliittimen keskijohtimen Iähtöjohteen 20UT koaksiaalisen lähtöliittimen keskijohtimeen. Tulo- ja lähtöliittimen ulkojohtimet ovat galvaanisessa yhteydessä «tt 30 suodatinkoteloon.

• · · :T: Kuvassa 3 on toinen esimerkki keksinnön mukaisesta rakenteesta. Siinä näkyy aukileikattu suodatinkotelo, johon kuuluu pohja 301 ja kehikko 302. Kotelossa on • · · . \ pituussuunnassa peräkkäin suodattimen tulopäästä lähtien tulojohde 3IN, kolme | keskenään samanlaista suodatusyksikköä 310, 320 ja 330 sekä lähtöjohde 30UT.

* · · *· " 35 Ensimmäiseen suodatusyksikköön 310 kuuluu vaakatasossa suorakulmainen vaakaosa 313, tämän pituussuunnassa vastakkaisissa päädyissä pystytasossa 5 115331 poikittaissuuntaiset pysty osat 311, 312 sekä vaakaosan 313 alapinnan keskeltä kotelon pohjaan ulottuva pystysuuntainen, kuvan esimerkissä lieriömäinen siirtojohdin 314. Erona kuvan 2 rakenteeseen on se, että pystyjohdin 314 korvaa sekä vaaka- ja poikittaissuuntaisen siirtojohtimen 214 että oikosulkukappaleen 205.

5 Erillistä oikosulkukappaletta ei siis tarvita. Valmistusteknisesti on edullista muodostaa kaikkien suodatusyksiköiden pystyjohtimet esimerkiksi pursottamalla, niin että ne ovat kotelon pohjan 301 ulokkeita ja samaa kappaletta pohjan ja kehikon kanssa. Näihin ulokkeisiin kiinnitetään sitten suodatusyksiköiden halkileikkaukseltaan leveän U:n muotoiset osat esimerkiksi juottamalla tai 10 ruuviliitoksella. Pystyjohtimet voivat olla niin tukevia, että suodatusyksiköille ei tarvita erillisiä tukiosia.

Kuvassa 4 on kolmas esimerkki keksinnön mukaisesta rakenteesta. Tämä on samanlainen kuin kuvan 2 rakenne lukuunottamatta seuraavia eroja: Toisen suodatusyksikön 420 poikittainen siirtojohdin 424 kääntyy ylöspäin muodostaen 15 oikosulun suodatinkotelon kanteen 403 kotelon pohjan sijasta. Kiinnitys kotelon kanteen on tehty ruuvilla 425. Ylöspäin suuntautuva osa on tässä esimerkissä samaa kappaletta toisen suodatusyksikön 420 kanssa. Kolmannen suodatusyksikön 430 siirtojohdin jatkuu sekin suodatinkotelon kanteen. Sen sijaan ensimmäisen suodatusyksikön siirtojohdin 414 jatkuu suorana kotelon sivuseinään saakka. Kuvan 20 4 rakenteeseen kuuluu lisäksi johtava väliseinä 470. Tämä on kotelon sisätilan korkuinen ja ulottuu poikittaissuunnassa kotelon sivuseinästä lähelle toista suodatusyksikköä, osittain tämän yläpuolellekin. Väliseinän 470 tarkoitus on * · heikentää epätoivottua sähkömagneettista kytkentää suodatusyksikköjen välillä.

• ( I •

Kuvien 2, 3 ja 4 esimerkeissä rakenteiden kondensaattorit ovat ilmaeristeisiä. 25 Eristeenä voidaan luonnollisesti käyttää myös jotain dielektristä ainetta, jolloin halutut kapasitanssiani voidaan toteuttaa pienikokoisemmilla kondensaattoreilla. Eristekappaleet voidaan muodostaa esimerkiksi ruiskupuristamalla sopivan • · · permittisyyden omaavasta muovista. Tällaiset eristekappaleet voidaan muotoilla .···. siten, että erillisiä suodatusyksiköiden dielektrisiä tukikappaleita, kuten kappale 250 !! I 30 kuvassa 2a, ei tarvita.

• · · . ·:·. Kuvassa 5 on yksinkertaistettu sijaiskytkentä, joka vastaa edeltävien kuvien 2, 3 ja 4 .···. rakenteita. Sijaiskytkennässä suodattimen tuloportin IN ja lähtöportin OUT toiset navat on kytketty signaalimaahan. Tuloportin ja lähtöportin ensimmäisten napojen : välissä on sarjaan kytkettynä järjestyksessä kondensaattorit Cil, C12, C23 ja C3o.

• · :Λ: 35 Näistä Cil vastaa tulojohteen, kuten 2IN ja ensimmäisen suodatusyksikön välistä kapasitanssia, C12 ensimmäisen ja toisen suodatusyksikön välistä kapasitanssia, , 115331 C23 toisen ja kolmannen suodatusyksikön välistä kapasitanssia ja C3o kolmannen suodatusyksikön ja lähtöjohteen, kuten 20UT välistä kapasitanssia. Sijaiskytkennässä on lisäksi kolme kelaa, joiden toinen pää on signaalimaassa: Kondensaattorien Cil ja C12 välistä on kytketty signaalimaahan kela LI, 5 kondensaattorien C12 ja C23 välistä kela L2 sekä kondensaattorien C23 ja C3o välistä kela L3. Kela LI vastaa ensimmäiseen suodatusyksikköön liittyvän siirtojohdon muodostamaa induktanssia, kela L2 toiseen suodatusyksikköön liittyvän siirtojohdon muodostamaa induktanssia ja kela L3 kolmanteen suodatusyksikköön liittyvän siirtojohdon muodostamaa induktanssia.

10 Induktanssiarvot riippuvat taajuudesta, koska ne perustuvat oikosuljettuun siirtojohtoon. Kuvan 5 mukainen tikapuu-rakenne, jossa on sarjakapasitanssia ja rinnakkaisinduktanssia, on tunnetusti luonteeltaan ylipäästävä.

Kuvassa 6 on esimerkki keksinnön mukaisen suodattimen amplitudivasteesta. Pystyakselilla on parametri S21, joka kuvaa signaalin vaimenemista suodattimessa.

15 Vaaka-akselilla on muuttujana taajuus. Kuvaajasta 61 nähdään, että vaimennus taajuusalueella 1,7-2,0 GHz on hyvin pieni. Taajuudesta 1,6 GHz alaspäin mentäessä vaimennus kasvaa jyrkästi. Esimerkiksi taajuudella 900 MHz vaimennus on jo noin 65 dB. Taajuuden 2GHz yläpuolella vaimennus kasvaa jonkin verran; esimerkiksi taajuudella 2,5 GHz se on noin 4 dB. Tällaisen vasteen omaava 20 suodatin käy antennisuodattimen sellaiseksi osaksi, joka päästää läpi esimerkiksi GSM1800-järjestelmän signaalit, mutta estää GSM900-järjestelmän signaalit kaksikaista-antennia käytettäessä.

Kuvan 6 tulos pätee rakenteelle, jossa on edellä olevien esimerkkien mukaisesti ; · · 1 kolme suodatusyksikköä. Vaimennuskuvaajan 61 jyrkkään reunaan päästökaistan • · '· " 25 alapuolella päästään, kun rakenne mitoitetaan toimimaan Tsebyshev-:: approksimaation mukaisesti kyseisellä taajuusalueella.

Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisia ratkaisuja. Keksintö ei rajoitu juuri : ” ’: niihin. Suodatusyksiköt muodostavat kappaleeet voidaan muotoilla monella tavalla:

Ne voivat esimerkiksi olla suorakulmaisia särmiöitä, joista siirtojohdin lähtee, tai 30 niissä voi olla kaarevia reunoja. Niiden lukumäärä on luonnollisesti valittavissa. Keksintö ei myöskään rajoita rakenteen valmistustapaa. Keksinnöllistä ajatusta ‘ ' voidaan soveltaa eri tavoin itsenäisen patenttivaatimuksen asettamissa rajoissa.

· ♦ * ♦ ♦

Claims (13)

1. Ylipäästösuodatin, joka käsittää suljetussa johtavassa kotelossa, johon kuuluu pohja, sivu- ja päätyseinät ja kansi, pituussuunnassa peräkkäin ainakin ensimmäisen ja toisen suodatusyksikön, tunnettu siitä, että 5 - mainitut suodatusyksiköt ovat jäykkiä johdekappaleita, - ensimmäisen (210) ja toisen (220) suodatusyksikön välillä on kapasitiivinen kytkentä ja - kuhunkin suodatusyksikköön kuuluu toisesta päästään mainittuun koteloon galvaanisesti kytketty siirtojohdin (214, 224) induktanssin muodostamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että - kukin suodatusyksikkö käsittää olennaisesti vaakatasossa olevan vaakaosan (213, 223; 313; 423), pituussuunnassa vaakaosan ensimmäisessä päädyssä olennaisesti pystytasossa olevan poikittaissuuntaisen ensimmäisen pystyosan (211, 221; 311; 421) ja pituussuunnassa vaakaosan toisessa päädyssä olennaisesti pystytasossa 15 olevan poikittaissuuntaisen toisen pystyosan (212, 222; 312; 422), ja - ensimmäisen suodatusyksikön toinen pystyosa ja toisen suodatusyksikön ensimmäinen pystyosa ovat vastakkain toisistaan eristettyinä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että ainakin yhden suodatusyksikön siirtojohdin (214; 414, 424) on olennaisesti . * ’ . 20 poikittaissuuntainen.

• * • » ‘ ' 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että ainakin : yhden suodatusyksikön siirtojohdin (314) on olennaisesti pystysuuntainen.

.···, 5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että .···, mainitun siirtojohtimen ulommassa päässä on johdekappale (205) siirtojohtimen 25 kytkemiseksi galvaanisesti suodatinkotelon pohjaan.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainitun siirtojohtimen ulommassa päässä on johdekappale siirtojohtimen ’: t kytkemiseksi galvaanisesti suodatinkotelon kanteen (403). • · · I • I ·

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että 30 mainittu siirtojohdin (414) jatkuu olennaisen suorana suodatinkotelon sivuseinään * . · · ·, asti siirtojohtimen kytkemiseksi galvaanisesti suodatinkoteloon. 8 115331

7 115331

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainittu siirtojohdin (314) on samaa yhtenäistä kappaletta suodatinkotelon pohjan (301) kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että se 5 käsittää myös suodattimen tulojohtimeen galvaanisesti kytketyn johdekappaleen (2IN), jolla on kapasitiivinen kytkentä ensimmäiseen suodatusyksikköön (210), sekä suodattimen lähtöjohtimeen galvaanisesti kytketyn johdekappaleen (20UT), jolla on kapasitiivinen kytkentä signaalin pituussuunnassa viimeiseen suodatusyksikköön (230).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainittujen siirtojohtimien pituus on pienempi kuin aallonpituuden puolikas suodattimen rajataajuudella.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi ainakin yhden suodatusyksiköistä eristetyn johtavan väliseinän (470) 15 sähkömagneettisen kytkennän rajoittamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että suodatusyksiköiden välinen eristeaine on olennaisesti ilmaa.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ylipäästösuodatin, tunnettu siitä, että :suodatusyksiköiden välinen eristeaine on olennaisesti muovia. • I · . · · , 20 Patentkrav « » »