FI98417C - Siirtojohtoresonaattorisuodatin - Google Patents

Description

1 98417

Siirtojohtoresonaattorisuodatin - Överföringsledningsresonatorfilter

Esillä oleva keksintö koskee radiotaajuuksille tarkoitettua suodatinrakennetta, jossa 5 siirtojohtoresonaattorisuodattimen resonaattorien väliset sähkömagneettiset kytkennät on toteutettu aukko- ja linkkikytkentöjen yhdistelmällä.

Sähköteknisten suodattimien perusosina käytetään yleisesti erilaisia keloja ja kondensaattoreita. Taajuuden kasvaessa satojen megahertsien suuruusluokkaan häviöt, 10 erityisesti kondensaattoreiden rakenteesta johtuvat sivuilmiöt, alkavat kasvaa. Häviöt johtuvat pääasiassa kondensaattoreiden sarjainduktanssista ja kelan kierrosten välisestä kapasitanssista ympäristöön nähden. Kelojen ja kondensaattoreiden rakenteilla voidaan tiettyyn rajaan asti vähentää ongelmia, mutta taajuuden kasvaessa sekä kelojen että kondensaattoreiden häviöt kasvavat lopulta niin suuriksi, että erilai-15 set siirtojohto- ja onteloresonaattorit ovat häviöiden kannalta ainoa vaihtoehto.

Koaksiaalisen resonaattorin käyttö on yleistä sovelluksissa, joissa tarvitaan pieniä häviöitä ja suurta tehonkestoa ja selektiivisyyttä ja joissa resonaattorille sallitaan suhteellisen suuri koko. Häviöt ovat sitä pienemmät ja tehonkesto sitä parempi mitä 20 suuremmaksi resonaattori tehdään. Korkeammilla taajuuksilla aina n. 10-15 GHz ' -' 'asti käytetään yleisesti myös erilaisia liuskajohtoresonaattoreita. Taajuusalueella :100 MHz - 2 GHz, jolla tavallisia keloja ja kondensaattoreita ei enää hajasuureiden ja suurten häviöiden takia voida käyttää ja joilla erilaiset esim. neljännesaallon ko-. aksiaaliset ja liuskajohtoresonaattorit ovat kooltaan vielä liian suuria, käytetään 25· /yleisesti heliksiresonaattoreita.

• I « • · · • · · • · #

Heliksiresonaattorin keskijohdin on lieriökelan muotoon kierretty metallijohdin eli - keliksi, joka on sovitettu metalliseen tai metallilla päällystettyyn koteloon eli uiko-* · · '.johtuneen. Yhdessä nämä muodostavat siirtojohtoresonaattorirakenteen. Yleensä 30 * heliksiresonaattori toimii neljännesaaltoresonaattorina, jolloin keskijohtimen toinen '/pää on avoin ja toinen on maatettu koteloon.

• ·

Helikaalisella rakenteella saavutetaan erittäin hyvä tilavuus/häviösuhde. Taajuusalu-. eella 100 - 1000 MHz heliksiresonaattori, jonka Q-arvo on alueella 400 - 1000, on 35 1 kooltaan n. 1/3 ominaisuuksiltaan vastaavaan koaksiaaliresonaattoriin verrattuna.

Heliksiresonaattorin suojakotelo on heliksin akselia vastaan kohtisuoralta poikkileikkaukseltaan yleensä ympyrä, neliö tai suorakaide ja se on keskijohtimen tavoin 2 98417 valmistettu mahdollisimman hyvin johtavasta materiaalista häviöiden minimoimiseksi. Heliksikelan halkaisijan suhde ulkovaipan sisähalkaisijaan ja kelan nousu määräävät pääosin heliksiresonaattorin ominaisimpedanssin ja sen välityksellä reso-nanssitaajuuden.

5 Käytännön sovelluksissa heliksiresonaattori on tuettava mekaanisen rakenteen vahvistamiseksi ja resonaattorin fyysisestä värähtelystä aiheutuvan "soimisen" ehkäisemiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tukirakenteen materiaalin valintaan. Materiaalin on oltava mahdollisimman pienihäviöistä, mekaanisesti kestävää ja 10 lämpölaajenemisominaisuuksiltaan mahdollisimman stabiilia. Tukimateriaali vaikuttaa heliksiresonaattorin hyvyysluvun lisäksi sen ominaisimpedanssiin.

Heliksisuodatin rakentuu sarjasta sähkömagneettisesti yhteenkytkettyjä heliksireso-naattoreita. Kytkennät resonaattoreiden välillä on perinteisesti tehty kapeakaistai-15 sissa sovelluksissa heliksionteloiden seinämissä olevien kytkentäaukkojen avulla ja laajakaistaisissa sovelluksissa käyttämällä diskreettejä keloja ja kondensaattoreita tai linkkivälittimiä. Kytkennät suodattimen tuloon ja lähtöön saadaan aikaan erilaisten kytkentälenkkien (loop coupling), -koettimien (probe coupling) tai -tappien (tap coupling) välityksellä. Näistä eniten käytetään tapituskytkentää sen mekaanisen 20 kestävyyden ja dc:n maattamisominaisuuden takia.

... Kuvassa 1 on tyypillinen tekniikan tason mukainen heliksikaistanpäästösuodatin, : jossa kytkennät resonaattoreiden välillä on toteutettu kapasitiivisella ja induktiivisella aukolla. Heliksiresonaattorit voidaan tunnetusti kytkeä toisiinsa kytkentäaukoilla 25 joko kapasitiivisesti heliksin yläosan sähkökentän välityksellä tai induktiivisesti .‘I'alimpien kierrosten välisen magneettikentän avulla. Kytkennän voimakkuuteen vaikutetaan muuttamalla kytkentäaukon kokoaja mahdollisesti asemaa onteloston väli- . seinässä. Toinen, esimerkiksi patentista US 4 374 370 tunnettu kytkentämenetelmä • « · .on käyttää resonaattoreiden välillä U:n muotoisia linkkivälittimiä kuvan 2 mukai- 30 · sesti. Aukkokytkennän tapaan linkki voidaan sijoittaa heliksikelan avoimeen päähän • · ;/(jinkki 17), jossa sähkökenttä on maksimissaan, tai oikosuljettuun päähän (linkki : IS), jossa vastaavasti magneettikenttä saa maksimiarvonsa. Edelleen linkkikytkennät voivat sijaita sekä avoimessa että oikosuljetussa päässä, jolloin heliksiresonaattorei-den kapasitiivisen ja induktiivisen kytkennän suhdetta ja suuruutta voidaan säätää.

35

Pienikokoisissa suodattimissa, joissa kuormittamaton Q-arvo on vain joitakin satoja, käytetään yleensä kapasitiivista kytkentää. Alhaisen hyvyysluvun vuoksi ainoastaan ylimpien kierrosten sähkökenttien välinen kytkentä on riittävän voimakas siirtämään 3 98417 tarpeeksi energiaa resonaattorista toiseen. Korkean Q-arvon suodattimissa myös magneettikenttien välinen induktiivinen kytkeytyminen pystyy siirtämään riittävästi energiaa. Kytkentöjen erilaisen sähkömagneettisen luonteen vuoksi niillä toteutettujen suodattimien taajuusvasteet poikkeavat toisistaan. Symmetriseen suodattuneen 5 verrattuna kapasitiivisen kytkennän on havaittu antavan huomattavasti suuremman vaimennuksen päästökaistan alapuolisilla taajuuksilla ja induktiivisen vastaavasti yläpuolisella taajuusalueella. Kytkentöjen erilaisuudesta seuraa heliksiresonaatto-reille tyypillinen epäsymmetrinen taajuusvaste, "vinous" (engl. skewing).

10 Pelkästään aukkokytkentöihin perustuvalla heliksipäästösuodattimella ei välttämättä saada tarpeeksi vaimennusta päästökaistan ylä-ja alapuolisille taajuuksille. Lisä-vaimennusta saadaan aikaan lisäämällä suodattimen siirtofunktioon nollakohtia, joita toteutetaan kytkemällä heliksit toisiinsa aukkokytkennän lisäksi liuskakytken-nällä. Erilaisia liuskakytkentöjä käyttämällä saadaan nollakohtia päästökaistan ylä-15 tai alapuolelle. Nollakohtien paikkaa voidaan säätää muuttamalla liuskakytkennän voimakkuutta.

Heliksien väliseen sähkömagneettisten kenttien kytkentään vaikuttavat mm. helik-sien välinen etäisyys, heliksien asema kytkentäaukkoon tai -linkkiin nähden, helik-20 sin avoimen pään ja jalan asema kytkentäaukon tai -linkin suhteen, heliksin keski-halkaisijan vaihtelut ja heliksin poikkileikkauksen epäsymmetrisyys.

; Hyvien suurtaajuusominaisuuksien ja etenkin pienen koon ansiosta heliksiresonaat-: ’. torisuodattimia käytetään suurtaajuisissa radiolaitteissa, etenkin kannettavissa ja 25· :' autoradiolaitteissa. Radiolaitteiden koon pienenemisen myötä on myös suodattimien :*:*koko merkittävästi pienentynyt, mikä vaatii entistä suurempaa tarkkuutta suurtaa-juusosien valmistuksessa ja näitten kokoonpanossa. Liikkuvan tietoliikenteen räjähdysmäinen kasvu on siirtänyt puhelin- ja suodatintuotannon erikoistuotemääristä • « '...massatuotantoon, mikä puolestaan on asettanut tuotteille yhä kiristyviä valmistetta- 30 · vuus-jatoleranssivaatimuksia.

« · « • · · : On selvää, että eri suodatintyypeissä ja samankin suodattimen eri resonaattoreiden välillä kytkentäaukot voivat olla erisuuruisia. Aukko täytyy valmistaa erittäin tar-' ..kasti; käytännössä toleranssi leveydelle ja korkeudelle on luokkaa ± 0,01 mm. Täten 35 ‘ · jokaiselle suodatinversiolle ja suodattimen väliseinälle on tarvittu omat valmistusvaiheensa ja työkalunsa, mikä on lisännyt valmistuskustannuksia. Toinen rakenteen epäkohta on suuri tarkkuusvaatimus heliksin asemoinnille suhteessa kytkentäaukkoon. Tarkkuusluokka on sama kuin itse kytkentäaukolle.

98417

Kuvassa 2 esitetyn linkkikytkennän etuna on, että sitä käyttämällä voidaan suodat-timissa käyttää samanlaista ontelostoa, mikä laskee valmistuskustannuksia ontelos-ton osalta. Toisaalta rakenteessa tarvittavat suodatin-ja kytkentäkohtaiset linkit tuki-5 rakenteineen ovat aukkotekniikkaan verrattuna ylimääräisiä komponentteja, mikä lisää valmistuskustannuksia. Edelleen kytkentälinkeille asetettavat valmi stustolerans-si-ja asennustarkkuusvaatimukset ovat samaa luokkaa kuin kytkentäaukoilla. US-patentissa US 4 374 370 kuvattu linkkikytkentä ei siis tarjoa aukkokytkentään nähden olennaista valmistusteknistä etua ja sen tarjoama sähkötekninen etukin rajoittuu 10 laajakaistaisten suodattimien toteuttamiseen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan erityisesti heliksiresonaattorisuo-dattimiin sopiva resonaattoreiden kytkentärakenne, joka osin poistaa ja osin vähentää edellä mainittuja aukko- ja linkkikytkentärakenteisiin liittyviä haittapuolia ja toi-15 saalta yhdistää kytkinaukko- ja linkkitekniikoiden edut tarjoten suodatinsuunnitte luun uusia vapausasteita. Tavoite saavutetaan rakenteella, jossa resonaattorit kytketään toisiinsa sekä aukkokytkennän että linkkikytkennän välityksellä ja jossa kytken-tälinkin se osa, jossa varsinainen kytkeytyminen resonaattoriin tapahtuu, on muotoiltu kytkentäaukon sijaintiin nähden siten, että resonaattorielimen liikkumisesta 20 johtuvat muutokset linkki-ja aukkokytkennän voimakkuudessa ovat yhtä suuret ja vastakkaismerkkiset.

Keksinnölle on tunnusomaista se, että linkkielin (45; 51) käsittää kunkin siirtojohto-lesonaattorin kohdalla kytkeytymi s osuuden, johon resonaattori kytkeytyy sähkö-25 magneettisesti, ja mainitun kytkeytymisosuuden etäisyys resonaattorielimestä on lä-:*:’hellä kytkentäaukkoa (43; 50) suurempi kuin kaukana kytkentäaukosta.

t Keksintöä kuvataan nyt tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa « »· • · 30 *' kuva 1 esittää tunnettua heliksiresonaattorisuodatinta, jossa resonaattorit on kyt- *>>; ’ ketty toisiinsa aukkokytkennöin, • · • « · kuva 2 esittää tunnettua heliksiresonaattorisuodatinta, jossa resonaattorit on kyt-'..; ketty toisiinsa linkkikytkennöin, 35 kuva 3 esittää patentista US 5 047 739 tunnettua siirtojohtoresonaattorisuoda-tinta, jossa resonaattorit on kytketty toisiinsa aukkokytkennöin, 5 98417 kuva 4 esittää kuvan 3 rakennetta suunnasta A-A nähtynä, kuva 5a esittää keksinnön mukaista resonaattorisuodatinrakennetta, jossa resonaattorit on kytketty toisiinsa sekä aukko- että linkkikytkennöillä ja link-5 kielin on muotoiltu siten, että resonaattorielimen liikkumisen aiheuttamat muutokset linkki-ja aukkokytkennän voimakkuudessa ovat yhtä suuret ja vastakkaismerkkiset, ja kuva 5b esittää keksinnön erästä toista edullista suoritusmuotoa.

10

Aluksi kuvataan tarkemmin tunnettuja suodatinratkaisuja viittaamalla kuviin 1-4.

Kuvan 1 mukaisessa tunnetussa suurtaajuussuodattimessa metallinen tai metallilla päällystetty ontelosto 1 on jaettu kolmeksi onteloksi kahdella väliseinällä 2 ja 3. Ιοί 5 katseen onteloon on sijoitettu heliksikela 4, 5, 6, joka on liitetty ns. matalaimpe- danssisesta päästään onteloston 1 pohjaan suoran osuuden kautta, joka muodostaa heliksin jalan 7, 8 ja 9. Kytkennät heliksiresonaattoreiden välille on tehty heliksion-teloiden väliseinissä 2 ja 3 olevien kytkentäaukkojen 10 ja 11 avulla. Kytkentäaukon 10 kautta resonaattorit 4 ja 5 kytkeytyvät toisiinsa kapasitiivisesti sähkökentän väli-20 tyksellä. Kytkentäaukon 11 kautta resonaattorit 5 ja 6 kytkeytyvät toisiinsa induk-tiivisesti magneettikentän välityksellä. Kytkennät suodattimen tuloon ja lähtöön on toteutettu heliksikeloihin 4 ja 6 juotettujen johtimien 12 ja 13 avulla. Tätä järjestelyä kutsutaan tapaukseksi (tap coupling). Ylä- eli korkeaimpedanssisesta päästä heliksi-kelat 4, 5 ja 6 ovat avoimet ja muodostavat kapasitiivisen kytkennän resonaattorion-25 teloston päähän. Heliksikelat on tuettu vähähäviöisestä ja lämpötilastabiilista eris-j’i'temateriaalista valmistetulla tukirakenteella 14, 15 ja 16, joka puolestaan on tuettu resonaattoriontelostoon 1. Liitettäessä resonaattorit sähköiseen kytkentään ontelosto * ·1 maadoitetaan.

• · · *·> ♦ v · · « ♦ * 30 *. Kuvan 2 mukaisessa tunnetussa järjestelyssä resonaattorien väliset kytkennät on • · äukkokytkentöjen asemesta toteutettu U:n muotoisilla johtavilla kytkentälinkkiele-j menteillä 17 ja 18. Rakenteessa kytkentälinkit on esimerkinomaisesti tuettu heliksi-resonaattorien tukirakenteeseen 19, 20 ja 21.

35 1 Kuvassa 3 esitetty patentin FI 78198 (US 5 047 739) mukainen resonaattorirakenne käsittää kolme heliksiresonaattoria 22, 23 ja 24. Kukin resonaattori on sovitettu eristeainelevyyn 25 muodostetun ulokkeen 26, 27 ja 28 ympärille. Eristelevyn 25 alaosaan on muodostettu liuskajohdoista 29 ja 30 sähköinen piiri, johon resonaat 6 98417 torit on kytketty galvaanisesti esimerkiksi juottamalla pisteistä, joita on merkitty viitenumerolla 31, 32 ja 33. Kukin resonaattori 22, 23 ja 24 on lisäksi kiinnitetty mekaanisesti ulokkeeseen 26, 27 ja 28 juottamalla se kiinni ulokkeessa olevaan me-talloituun liuskaan 34, 35 ja 36.

5

Kuvassa 4 on esitetty kuvan 3 poikkileikkaus suunnasta A-A nähtynä. Heliksireso-naattori 23 on tuettu eristelevyyn muodostetun ulokkeen 27 ympärille. Heliksireso-naattori kytkeytyy viereisessä ontelossa olevaan resonaattoriin kytkentäaukon 39 välityksellä.

10

Seuraavassa selostetaan keksintöä viittaamalla kuviin 5a ja 5b.

Kuvassa 5a on esitetty keksinnön mukainen heliksiresonaattorisuodatin. Eristelevyyn on lisätty kytkentälinkkeinä toimivat liuskarakenteet, jolloin heliksisuodatinra-15 kenteesta muodostuu hyvin kompakti. Kytkennät resonaattorien 40, 41 ja 42 välille on toteutettu kytkentäaukkojen 43 ja 44 lisäksi kytkentälinkeillä 45 ja 46, jotka on järjestetty heliksin akseliin nähden vinosti, jotta saavutetaan keksinnön mukainen kompensointi linkkikytkennässä ja aukkokytkennässä tapahtuvien muutosten välillä. Jäljempänä selostetaan muotoilua tarkemmin. Halutun suuruinen kytkentä muodos-20 tuu aukon ja liuskan yhteisvaikutuksesta. Heliksiresonaattorin ylimpiin kierroksiin ‘ - 'varastoitunut sähkökenttä siirretään viereiseen resonaattoriin kapasitiivisen kytkentäaukon välityksellä. Lisäksi heliksin yläosan sähkökentän ja heliksiresonaattorin alimpien kierrosten välisen magneettikentän energia siirtyy kytkentälinkin välityksellä viereiseen resonaattoriin. Kytkentälinkin sitä osuutta, joka on heliksin sisällä ja 25 jonka kautta sähkömagneettinen kytkeytyminen varsinaisesti tapahtuu, nimitetään .‘j* Joinkin resonaattorin kohdalla kytkeytymisosuudeksi. Kytkentä heliksin ja sen sisällä olevan kytkeytymisosuuden välillä on yleisesti sitä voimakkaampi, mitä lähem-. pänä heliksikierrettä kytkeytymisosuus on.

φ 30 · Keksinnön oivallus linkki-ja aukkokytkennässä heliksin liikkumisen vuoksi ta-• · ilahtuvien muutosten kompensoinnista on toteutettu muotoilemalla kytkentälinkki : ja -aukko kuvan 5a mukaisella tavalla: jos heliksi siirtyy tukirakenteessa ylöspäin, aukkokytkentä pyrkii kasvamaan, koska enemmän heliksin yläosan kierroksia osuu , .kytkentäaukon kohdalle. Tämä kompensoidaan linkkikytkennällä, joka pyrkii piene-35 · nemään, koska kytkeytymisosuus on sijoitettu eristelevylle vinosti heliksin akseliin nähden. Heliksin yläosassa kytkeytymisosuus on lähinnä heliksin akselia ja näin ollen kauimpana heliksikierteestä. Heliksin siirtyessä ylöspäin etäisyys kytkeyty-misosuuteen kasvaa ja sähkökentän kytkeytyminen siihen pienenee.

98417

Kuvassa 5b on esitetty keksinnön mukaisen heliksiresonaattorisuodattimen toinen edullinen suoritusmuoto. Resonaattorien 47 ja 48 välinen kytkentä on toteutettu ka-pasitiivisella aukolla 50 ja kytkentäliuskalla 51. Resonaattorien 48 ja 49 välinen 5 kytkentä on toteutettu kapasitiivisella aukolla 52. Kytkentäliuska 51 on muotoiltu siten, että kytkennän suuruus pysyy vakiona riipumatta heliksin asemoinnista liuskaan ja aukkoon nähden, koska heliksien alaosassa, jossa aukkokytkentä on heikoimmillaan, liuskahaarojen yhteenlaskettu etäisyys heliksikierteestä on pienimmillään, mikä vastaa voimakkainta linkkikytkentää.

10

Erityisen edullinen sovelluskohde keksinnön mukaiselle heliksiresonaattorisuodatti-melle on kuvissa 3, 4, 5a ja 5b esitetty patentin FI 78198 (US 5 047 739) mukainen perusrakenne, jossa heliksiresonaattorit on integroitu liuskajohtorakenteeseen siten, että eristelevy, jonka pinnalle liuskajohtorakenne on muodostettu, toimii samalla 15 heliksiresonaattorin mekaanisena tukena. Järjestelyä nimitetään kamparakenteiseksi heliksisuodattimeksi. Keksinnön mukaiset kytkentälinkit voidaan helposti muodostaa rakenteeseen kuuluvalle eristelevylle lähes ilman lisäkustannuksia. Kytkentälinkit eivät ole erilliskomponentteja kuvan 2 mukaisten metallisten U-johtimien tapaan vaan ne on integroitu eristelevylle. Ne ovat helposti muunneltavissa eri suu-20 niisille ja -tyyppisille kytkennöille eri suodatin versioihin. Perinteisiin, joko sähköni magneettikenttien välityksellä kytkeytyviin resonaattoreihin verrattuna rakenne tarjoaa suodatinsuunnitteluun uusia mahdollisuuksia ja vapausasteita, koska nyt he-liksiresonaattoreiden kapasitiivisen ja induktiivisen kytkennän suhdetta ja suuruutta voidaan vapaasti säätää. Lisäksi kytkentä on mahdollista tehdä lisäkomponenteilla 25 tai liuskarakenteilla selektiiviseksi antamaan lisävaimennusta suodattimeen halu-,'j'iuille taajuuksille.

• Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisen piirustuksen mukaiseen raken-« · · ^‘..teeseen, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella 30 v monin tavoin oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puit- t · ' ,1 (pissa. Esimerkiksi heliksiresonaattoreiden lukumäärä voi muuttua ja eri osien mitalia Jtus ja muotoilu voivat vaihdella monin tavoin.

'.. Edelleen esillä oleva keksintö ei rajoitu mihinkään tiettyyn suodatintekniikkaan tai 35 ‘Sovellukseen, vaan sitä voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa, eri suodatinteknii-koilla, kuten heliksi-, koaksiaali-ja dielektrisissä suodattimissa, ja eri taajuuksilla, edullisesti radiotajuuksilla, kuten UHF ja VHF.

8 98417

Esillä olevan keksinnön mukaisella kytkentäjärjestelyllä saadaan aikaan resonaatto-risuodatinrakenne, joka mahdollistaa erikokoisten kytkentäaukkojen korvaamisen standardiaukoilla ja tekee resonaattoreiden välisen kytkennän epäherkäksi resonaat-torirakenteen valmistustoleransseille, erityisesti resonaattorin asetustarkkuudelle 5 suhteessa kytkentäelementteihin, mikä on merkittävä parannus nykyiseen tekniikan tasoon.

Keksinnön mukaisessa rakenteessa päästään hyvään toistuvuuteen ja mekaaniseen yksinkertaisuuteen, mikä tekee suodattimista massatuotantokelpoisia, parantaa tuo-10 tannon saantoa ja alentaa valmistuskustannuksia. Piiritekniset ratkaisut, joiden hyväksikäyttö on aiemmin toistuvuusongelmiensa vuoksi ollut vaikeaa, tulevat mahdollisiksi ja parantavat siten tuotteiden suorituskykyä.

<·« « · · J 0 1 • » m 0 t · • · • · 1 · • i »

Claims (4)

98417

1. Radiotaajuussuodatin, joka käsittää - sähköä johtavaa materiaalia olevan onteloston (1), - ontelostoon sijoitetun ensimmäisen (40) ja toisen (41) siirtojohtoresonaattorin, 5. väliseinän (53), joka on valmistettu sähköä johtavasta materiaalista ja joka sijaitsee mainittujen ensimmäisen ja toisen siirtojohtoresonaattorin välissä ja jossa on kytkentäaukko (43) ensimmäisen ja toisen siirtojohtoresonaattorin kytkemiseksi toisiinsa sähkömagneettisen kentän välityksellä, ja - sähköä johtavaa materiaalia olevan linkkielimen (45; 51), joka ulottuu mainitun 10 väliseinän ensimmäiseltä puolelta toiselle puolelle, tunnettu siitä, että linkkielin (45; 51) käsittää kunkin siirtojohtoresonaattorin kohdalla kytkeytymisosuuden, johon resonaattori kytkeytyy sähkömagneettisesti, ja mainitun kytkeytymisosuuden etäisyys resonaattorielimestä on lähellä kytkentäauk-koa (43; 50) suurempi kuin kaukana kytkentäaukosta. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiotaajuussuodatin, tunnettu siitä, että se käsittää eristelevyn, joka toimii resonaattoreiden tukirakenteena ja jonka pinnalle on muodostettu kytkentäkuvioita johtavasta materiaalista, jotka kytkentäkuviot käsittävät mainitun linkkielimen. 20

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiotaajuussuodatin, tunnettu siitä, että mainittu linkkielin on erillinen johdin.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen radiotaajuussuodatin, tunnettu siitä, 25 että resonaattorit ovat heliksiresonaattoreita. • M • · · ♦ · · • » · • · · >· · • f » » 0. m · i l « I l · 98417