FI115330B - Näppäimistö ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

115330 Näppäimistö ja menetelmä sen valmistamiseksi

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on näppäimistö, jossa on ainakin yksi näppäimen muodostava läppä ja kontaktikohta, jolloin läppä painautuu kontaktikohtaa 5 vasten päältä painettaessa ja kohoaa takaisin painamisen jälkeen.

Edelleen keksinnön kohteena on menetelmä näppäimistön muodostamiseksi.

US-patentissa 4480937 on esitetty näppäimistö, jossa on metallilevy, johon on muodostettu lehtijousia. Lehtijousen pää on joustava ja sitä paine-10 taan alaspäin näppäinvarrella, jonka päässä on tyypillisesti näppäinhattu. Näp-päinvartta alaspäin painettaessa lehtijousen sivulle muodostetut kosketinulok-keet koskettavat kosketuspintaa ja painamisen jälkeen lehtijousi nostaa näp-päinvarren yläasentoon. Tällainen näppäimistörakenne on monimutkainen ja ti-laavievä sekä varsin hankala valmistaa.

15 US-patentissa 4160886 on esitetty näppäimistö, joka on muodos tettu muovikalvoon siten, että muovikalvossa on ylöspäin näppäinulkonemia ja alaspäin kohouma kosketuspintaa kohti. Näppäimet on osittain leikattu irti muovikalvosta siten, että ne ovat kiinni muovikalvossa ainoastaan yhdeltä reunaltaan. Kunkin näppäimen alapuolelle on sovitettu erillinen kupujousi, jolloin 20 näppäintä painettaessa kupujousi lommahtaa alaspäin koskettaen kosketus-j V pintaa ja painamisen jälkeen kupujousi palauttaa näppäimen yläasentoon.

:T: Muovikalvon päälle on sovitettu maski, jossa on reiät näppäimiä varten. Näp- :Y: päimistön rakenne on monimutkainen sisältäen useita kerroksia. Niinpä näp- päimistö on varsin hankala valmistaa. Edelleen näppäingrafiikkaa varten näp- * * · : ·. ·. 25 päimen yläpinnassa oleva käytettävissä oleva tila on suhteellisen pieni.

: Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen ja : aikaisempaan nähden parannettu näppäimistö ja menetelmä sen valmistami- seksi.

,; 30 Keksinnön mukaiselle näppäimistölle on tunnusomaista se, että läp- pä on yhdestä reunastaan kiinni näppäimistön runkolevyssä, jolloin kyseinen reuna muodostaa näppäimen saranan, että läpän yhteydessä on ainakin yksi i lommahtava elin ja että läppä on muodostettu jäykäksi, jolloin läppä napsahtaa i koskettamaan kontaktikohtaa sen jälkeen kun läppää painetaan niin suurella 35 voimalla, että lommahduselimen taivutuskynnys ylittyy.

115330 2

Edelleen on keksinnön mukaiselle menetelmälle tunnusomaista se, että muodostetaan näppäimistön runkolevy, leikataan näppäimistön runkole-vyyn läppä siten, että läppä on yhdestä reunastaan kiinni näppäimistön runko-levyssä, taivutetaan läppää ylöspäin näppäimistön runkolevyn pinnasta ja 5 muodostetaan läpän yhteyteen lommahduselin.

Keksinnön olennainen ajatus on, että näppäimessä on läppä, joka on yhdestä reunastaan kiinni näppäimistön runkolevyssä, jolloin kyseinen reuna muodostaa saranan, jonka ympäri läppä kääntyy. Edelleen läppä on muodostettu rakenteeltaan jouseksi eli läppää voidaan painaa alaspäin tai nostaa 10 ylöspäin ja painamisen tai nostamisen jälkeen läppä palautuu normaaliin asemaansa. Läpän yhteydessä on lommahduselin, jolloin, kun läppää painaa, niin lommahduselin lommahtaa napsahtaen ylittäessään taivutuskynnyksen. Näppäin on muodostettu siten, että läppä ottaa kiinni kontaktikohtaan, kun lom-mahduselintä on painettu niin paljon, että lommahduselin lommahtaa yli taivu-15 tuskynnyksen. Edelleen läppä on muodostettu jäykäksi, jolloin näppäimen yhteydessä ei erikseen tarvita erillistä näppäinhattua.

Keksinnön etuna on, että näppäimistörakenne on yksinkertainen, jolloin se on varmatoiminen ja helppo ja yksinkertainen rakentaa. Edelleen näppäimistöstä tulee käyttäjälle selkeä taktiiliefekti. Näppäimistörakenne on 20 ohut ja yksinkertainen, koska erillisiä jäykkiä näppäinhattuja ei tarvita. Edelleen näppäimessä olevan saranan ansiosta näppäimen liikerata on hyvin tarkka.

: V Näppäimen muodostava läppä voidaan muodostaa kooltaan varsin suureksi, v ·' jolloin siinä on paljon tilaa näppäingrafiikkaa varten. Näppäintä voidaan sen :Y: vapaasta päästä nostaa ylöspäin, mutta näppäin pysyy kuitenkin paikallaan ja : ‘ ‘ ’; 25 rakenteensa ansiosta nostettu näppäin palautuu takaisin alkuperäiselle kohdal- leen. Kaiken kaikkiaan näppäimistön näppäimet ovat tukevia ja pysyvät var-!· *. masti halutulla kohdalla, jolloin näppäimistön ulkonäkö ja ergonomia säilyy hy vänä.

Kuvioiden lyhyt selostus .: 30 Keksintöä selitetään tarkemmin oheisessa piirustuksessa, jossa kuvio 1 esittää kaavamaisesti näppäimistön osaa ylhäältäpäin katsottuna, kuvio 2 esittää kaavamaisesti näppäimiä perspektiivikuvantona ja : osittain aukileikattuna, ; 35 kuvio 3 esittää kaavamaisesti näppäimen erästä toista sovellutus- muotoa sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna, 115330 3 kuvio 4 esittää kaavamaisesti kuvion 3 mukaista näppäintä ylhäältäpäin katsottuna, kuvio 5 esittää kaavamaisesti näppäimen erästä kolmatta sovellu-tusmuotoa sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna ja 5 kuvio 6 esittää kaavamaisesti kuvion 5 mukaista näppäintä ylhäältä päin katsottuna.

Kuvioissa keksintö on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 10 Kuviossa 1 on esitetty näppäimistön runkolevy 1, jossa on näppäi miä 2. Näppäimien rakennetta selvittää myös kuvio 2. Selvyyden vuoksi on kuviossa 2 oikeanpuolinen näppäin 2 esitetty katkaistuna ja leikattuna.

Näppäimeen 2 kuuluu läppä 3. Läpän 3 yläpintaan on muodostettu näppäingrafiikka 4 eli numero, kirjain ja/tai jokin muu merkki tai tunnus, jonka 15 sisäänsyöttö näppäintä painamalla halutaan saada aikaan.

Näppäimistö muodostetaan muodostamalla ensin koko näppäimistön kokoinen tai ainakin useamman näppäimen 2 kokoinen levy. Kyseinen levy voi olla esimerkiksi teräslevy. Teräslevy voi olla esimerkiksi jousiterästä. Teräs-levyn paksuus voi olla esimerkiksi 0,05 - 0,30 mm. Teräslevy voi paksuudel-20 taan olla esimerkiksi 0,15 mm. Levy voi teräksen sijaan olla jotain muutakin riittävän elastista ja kestävää materiaalia kuten kumia tai jotain muuta sopivaa : materiaalia. Levyyn leikataan läppä 3 ja muotoillaan kunkin läpän 3 juureen .· ·. matala ja laakea syvennys 5. Edelleen läppään 3, esimerkiksi sen reunoihin, .· ·. voidaan muodostaa kohoumat 6. Edelleen läppä 3 taivutetaan ylöspäin levyn :v# 25 pinnasta. Läppä 3 on siis muodostettu siten, että se on kolmelta sivultaan lei- • · kattu irti levystä ja yhdeltä sivulta se on kiinni levyssä. Läppää 3 painettaessa se kääntyy saranana toimivan yhden sivunsa ympäri. Näppäin 2 voidaan muodostaa yhdellä työvaiheella stanssaamalla näppäin 2 levystä. Tällöin siis sa-: manaikaisesti puristintyökalulla leikataan läppä 3 kolmelta sivulta irti levystä, .: 30 muotoillaan näppäimeen syvennys 5 ja kohoumat 6 ja taivutetaan näppäin 2 .: läpän 3 vapaa pää ylöspäin olevaan asemaan.

Muodostettu näppäimistö sovitetaan laitteen rungon 7 päälle. Näppäimistö voi olla erillinen näppäimistö, joka johdolla tai langattomalla yhteydellä ί yhdistetään laitteeseen, kuten tietokoneeseen. Tällöin laitteen runko 7, johon ·,'·· 35 näppäimistön runkolevy 1 sovitetaan, on tukirunko. Toisaalta näppäimistö voi daan sovittaa suoraan laitteen, kuten matkapuhelimen tai muun matkaviesti- 115330 4 men, kannettavan tietokoneen, taskulaskimen tai muun vastaavan laitteen, rungon 7 yhteyteen.

Syvennys 5 muodostaa läpän 3 yhteyteen lommahduselimen. Kun näppäintä painetaan taipuu se juurestaan lommahtamalla. Kun siis läppä 3 ylit-5 tää taivutuskynnyksen, lommahtaa se alaspäin, jolloin käyttäjälle tulee selkeä taktiiliefekti. Samalla kuuluu napsahtava ääni. Näppäin on muodostettu siten, että läppä 3 koskettaa laitteen rungon 7 päälle muodostettuun kontaktikohtaan 8 silloin kun läppä 3 taipuu taivutuskynnyksen yli. Koska näppäimen 2 rakenne on jäykkä, nousee läppä 3 ylös kuviossa 2 esitettyyn asemaan sen jälkeen kun 10 näppäimeen kohdistuva, sitä alaspäin painava voima poistuu. Kontaktikohta 8 voi olla esimerkiksi kontaktipinta, kontaktialue, kontaktipiste tai kontaktinasta.

Läpän 3 näppäimistön runkolevyssä 1 kiinni oleva sivu muodostaa saranan, jonka ympäri läppä 3 pääsee kääntymään. Tällöin läpän 3 liike on rajattu ja hallittu. Läppää 3 voidaan sen vapaasta päästä nostaa ylöspäin, mutta 15 näppäimen 2 rakenteen vuoksi läppä 3 napsahtaa myös alaspäin oikealle kohdalleen. Näin ollen läpästä 3 muodostuneet näppäimet pysyvät halutussa korkeusasemassa, jolloin näppäimistö on esteettisesti ja ergonomisesti onnistunut.

Läpän 3 tyvessä oleva syvennys 5 aiheuttaa siis sen, että läppä 3 20 lommahtaa alaspäin painettaessa. Syvennys 5 on muotoiltu soikeaksi, mutta haluttaessa voi syvennyksen 5 muoto olla jokin muukin. Syvennys 5 on suu-: ruudeltaan lähes läpän 3 levyinen. Syvennyksen 5 olennaisena piirteenä on, :* : että se on sovitettu saranakohtaan, jolloin saranakohdassa läpän 3 reunat :] ovat korkeammalla kuin sen keskikohta.

:* 25 Kohoumat 6 ovat muotovahvikkeita, jotka jäykistävät läppää. Kuvi- :· ·. ossa esitetyt pitkänomaiset kohoumat 6 vahvistavat etenkin läpän 3 sivureuno- !· ·, ja, mutta haluttaessa voidaan kohoumat 6 sovittaa myös johonkin muuhun • · kohtaan läppää 3 ja/tai muotoilla jonkin muunkin muotoiseksi. Läpät 3 ovat niin , , jäykkiä, ettei näppäimistössä välttämättä tarvita erillistä jäykkää näppäinhattua.

: 30 Esteettisistä syistä ja laitteen pöly- tai muun vastaavan suojauksen vuoksi voi- daan näppäimet kuitenkin haluttaessa varustaa myös näppäinhatuilla. Läpät 3 • voidaan muodostaa riittävän jäykiksi kohoumien 6 lisäksi tai niiden sijaan esi merkiksi lisäämällä läppään 3 esimerkiksi vahvikelevy tai muodostamalla läppä 3 niin paksusta ja jäykästä materiaalista, että läppä 3 ei olennaisesti taivu. Lä-; 35 pän 3 täytyy olla jäykkä, jotta läppä 3 aikaansaa kontaktin vasta lommahtami- : sen jälkeen eli kontakti ja lommahtaminen liittyvät toiminnallisesti yhteen. Mikä- 115330 5 li läppä ei olisi riittävän jäykkä, saattaisi se taipua koskettamaan kontaktipintaan ennen lommahtamistaan, jolloin näppäimen toiminta jäisi epävarmaksi. Edelleen mikäli läppä 3 ei olisi jäykkä, tarvittaisiin sen päälle jäykkä näppäinhattu, mikä lisäisi näppäimistön korkeutta ja tekisi näppäimistöstä monimutkai-5 semman.

Näppäimistön runkolevy 1 voi toimia maatasona. Kun läppä 3 painetaan alas, syntyy galvaaninen kosketus kontaktikohtaan 8, jolloin kyseisestä kosketuksesta johdetaan käytettävälle laitteelle tieto siitä, että kyseistä näppäintä on painettu. Kontaktikohdat 8 on sovitettu laitteen rungon 7 päälle muo-10 dostamaan kontaktimatriisi siten, että jokaisen näppäimen kohdalla on kontak-tikohta 8. Näppäimen painamisen havainnointia ja kyseisen tiedon käsittelyä ja siirtoa eteenpäin ei tässä selityksessä ole käsitelty tarkemmin, koska kyseiset seikat ovat alan ammattimiehille selkeitä.

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty ratkaisu, missä näppäimessä 2 on kaksi 15 lommahduselintä. Ensimmäinen lommahduselin on syvennys 5 kuten kuviossa 2 esitetyssä suoritusmuodossa. Toisen lommahduselimen muodostaa toinen syvennys 9, joka on muodostettu läppään 3 lähelle sen etureunaa. Ensimmäinen ja toinen lommahduselin on muodostettu siten, että läppää 3 alaspäin painettaessa ensimmäisenä lommahtaa ensimmäinen lommahduselin, jonka siis 20 muodostaa ensimmäinen syvennys 5. Tällöin läppä 3 koskettaa ensimmäiseen kontaktikohtaan 8a. Kun näppäintä edelleen alaspäin, lommahtaa toinen lom-: mahduselin eli toinen syvennys 9, jolloin läppä 3 kärjestään koskettaa toista :V: kontaktikohtaa 8b. Tällöin siis yhdellä näppäimellä voidaan saada aikaan kaksi :V: erilaista toimintoa riippuen siitä kuinka kovalla voimakkuudella näppäintä pai- 25 netaan alaspäin. Ensimmäinen kontaktikohta 8a ja toinen kontaktikohta 8b voidaan sovittaa myös korkeussuunnassa eri korkeuksille kuten kuviossa 3 on !··, esitetty. Tällöin saadaan rakenteessa huomioitua se, että läppä 3 koskettaa kumpaakin kontaktikohtaa 8a, 8b ainoastaan halutussa tilanteessa. Luonnollisesti läpän 3 rakenne, eli esimerkiksi syvennyksen 9 mittasuhteet vaikuttavat / 30 siihen, mille korkeuksille kontaktikohdat 8a ja 8b sovitetaan. Ensimmäisen • ·* lommahduselimen lommahtamisen jälkeen toisen syvennyksen 9 pohja tukeu- • tuu vasten ensimmäistä kontaktikohtaa 8a. Tällöin ensimmäinen kontaktikohta ·. 8a toimii tukipisteenä, jonka avulla toinen lommahduselin saadaan toimimaan luotettavasti ja tarkasti.

» ; 35 Näppäin voidaan muodostaa myös siten, että siinä ei ole ollenkaan i syvennystä 5, jolloin siinä on ainoastaan syvennyksen 9 muodostama lom- 115330 6 mahduselin. Tällöin läpän 3 juuri toimii tavanomaisena saranana eli ilman lom-mahdustoimintoa. Lommahdus tapahtuu ainoastaan syvennyksen 9 osalta, jolloin vasta syvennyksen 9 lommahtaminen aikaansaa kontaktin läpän kärjen ja sen alapuolella olevan kontaktikohdan välillä. Tällöin siis läpän 3 juuriosan 5 muodostava sarana on esijännitetty siten, että läppä 3 on koholla. Myös tällöin voi syvennyksen 9 alapuolella olla koholla oleva tukipiste, jota vasten näppäin ensin painetaan ja näppäintä lisää painettaessa tapahtuu lommahdus ja sen jälkeen kontakti kontaktikohtaan. Läppä voidaan esijännittää myös siten, että se on kuormittamattomana eli lepotilassa tukipistettä, esimerkiksi nastaa, vas-10 ten. Tällöin siis läpän liike rajoittuu ainoastaan lommahduselimen yhteydessä tapahtuvaan liikkeeseen.

Kuvioissa 3 ja 4 esitetyssä näppäimessä on läpän 3 reunat 10 taivutettu alaspäin. Taivutetut reunat 10 lisäävät läpän 3 jäykkyyttä toimien siis jäy-kiste-eliminä vastaavalla tavalla kuin kohoumat 6 kuvioiden 1 ja 2 esittämässä 15 tapauksessa.

Näppäimistä 2 voidaan muodostaa myös niin sanottu nelisuuntaoh-jain. Tällöin näppäimistä 2 tehdään sellainen rakenne, jossa on muodostettu läppä 3 neljään eri suuntaan. Mikäli näppäimeen 2 on muodostettu tällöin kaksi lommahduselintä, saadaan nelisuuntaohjaimen kuhunkin suuntaan muodostet-20 tua näppäin, jolla on kaksi eri toimintaa. Tällöin siis näppäimen painaminen siten, että ensimmäinen lommahduselin lommahtaa, saa aikaan toiminnon, esi-• , · merkiksi liikkeen tiettyyn suuntaan. Kun näppäintä painetaan kovemmalla voi- : : maila, jolloin myös toinen lommahduselin lommahtaa, voidaan esimerkiksi ai- : * '; kaansaada toinen toiminto, jolloin esimerkiksi ohjataan liike painettuun suun- ;· : 25 taan nopeammalla nopeudella.

: v. Mikäli näppäimien välimatka on pieni, on ongelmana se, että näp- *·>>, päintä painettaessa saatetaan vahingossa painaa myös viereistä näppäintä.

Erityisesti niinsanottujen porrastettujen näppäimistöjen yhteydessä eli näppäimistöissä, missä näppäimet ovat peräkkäisissä riveissä siten, että pohjalevy ) » ; : 30 viettää ylöspäin, on vaarana, että näppäintä painettaessa saatetaan vahingos- ’ : sa painaa myös seuraavan ylemmän tai alemman rivin näppäintä alas. Tämä • ongelma pystytään ratkaisemaan kuvioissa 5 ja 6 esitetyllä ratkaisulla.

'. Kuvioiden 5 ja 6 mukaisessa ratkaisussa läpän 3 juuressa on taite 11, joka toimii saranana. Syvennys 9 on sovitettu alkamaan matkan päästä : 35 taitteesta 11. Näppäimessä 2 on nokka 12, joka on muodostettu saranakoh- i taan nähden vastakkaiselle puolelle kuin läppä 3. Nokka 12 on muodostettu 115330 7 näppäimeen 2 siten, että kun läppä 3 painetaan alas, nousee nokka 12 saranan vastakkaisella puolella ylös. Nokka 12 sovitetaan ulottumaan seuraavassa rivissä olevan näppäimen 2 läpän 3 alapuolelle.

Kuviossa 5 on oikeanpuolimmaisen näppäimen 2 läppä 3 painettu 5 alas, jolloin kyseisen näppäimen nokka 12 on noussut ylös. Nokka estää painamasta kuviossa 5 vasemmanpuolimmaisen näppäimen läppää 3 alaspäin. Edelleen alaspainettu läppä 3 painaa alaspäin sen alapuolelle jäävää seuraavassa rivissä olevan näppäimen 2 nokkaa 12. Näin ollen siis seuraavan rivin näppäimen läppää ei pysty painamaan alaspäin. Edelleen nokka 12 estää lä-10 pän 3 vapaan pään nostamista ylöspäin.

Läpän 3 ja nokan 12 välisen kulman täytyy siis olla jäykkä eli läpän 3 ja nokan 12 välinen kulma pysyy käytön aikana olennaisesti samansuuruisena. Edelleen nokan 12 tulee olla jäykkä, jolloin se pystyy pitämään viereisen rivin läpän ylhäällä. Kuviossa 5 ja 6 on nokka 12 muodostettu jäykäksi taivut-15 tamalla sen reunat ylöspäin. Haluttaessa voidaan läppää 3 alaspäin painettaessa ylöspäin nouseva nokka muodostaa myös näppäimen 2 päälle sijoitettavalla levyllä tai vastaavalla rakenteella, jossa on läpän 3 pintaa seuraava osa, jäykkä nokka 12 ja yllämainittujen osien välissä kulman muodostava jäykkänä pysyvä osa. Tällainen rakenne pystytään sovittamaan myös esimerkiksi näp-20 päimeen, missä lommahtava elin on näppäimen saranan kohdalla. Edelleen rakenne, jossa on läppää painettaessa ylös nouseva nokka, voidaan muodos-· ,: taa näppäimeen, jossa on sarana läpän juuressa, mutta ei välttämättä ollen- : V: kaan lommahtavaa elintä.

:Y: Piirustus ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollista- t > . " · ; 25 maan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaa- : v, timusten puitteissa. Niinpä läppiin 3 voidaan leikata aukkoja, joiden kautta näp- ‘•.>t päingrafiikka voidaan näppäimistön runkolevyn 1 alapuolelta valaista. Edelleen myös muita näppäimistön valaistusratkaisuja voidaan soveltaa keksinnönmu-kaisen näppäimistön yhteydessä. Näppäingrafiikka 4 voidaan muodostaa läp- » > 30 pään 3 joko maalaamalla tai tarran avulla tai jollain muulla sopivalla tavalla.

.: Edelleen näppäimien päälle voidaan sovittaa esimerkiksi läpinäkyvä muovikal- • vo. Edelleen näppäimien päälle sovitetussa muovikalvossa voi olla esitettynä . näppäingrafiikka, jolloin muovikalvon ei tarvitse olla läpinäkyvä.

Syvennysten 5 ja 9 lisäksi voidaan lommahduselin muodostaa jol-: 35 lain muulla sopivalla tavalla. Esimerkiksi syvennyksen 5 sijaan voidaan läpän 3 i juuressa käyttää lommahduselimenä rakennetta, jossa lommahduselimen 8 115330 muodostaa ylöspäin muotoiltu harjanne. Syvennys 5 on kuitenkin näppäimistön rakenteen kannalta helppo muodostaa ja samalla saadaan muotoiltua näppäin halutuksi. Edelleen syvennyksen 5 muodostava lommahduselin toimii lom-mahduksen kannalta tarkasti ja varmatoimisesti. Läppään 3 lähelle sen etu-5 reunaa muodostetun syvennyksen 9 sijaan voidaan lommahduselimenä käyttää vastaavaan kohtaan muodostettua ylöspäin olevaa kupua. Lommahduksen aikaansaamiseksi täytyy tällainen kupu pystyä litistämään sormella, joten kupu täytyy muodostaa riittävän suureksi. Läpät voivat olla ylöspäin taivutettuja kuten kuvioissa 2 ja 3 on esitetty. Läpät 3 voidaan kuitenkin muodostaa sellaisik-10 si, että ne ovat runkolevyn 1 suuntaisia. Tällöin runkolevy 1 sovitetaan matkan päähän rungosta 7, jolloin läppää 3 painetaan runkolevyn 1 tasosta alaspäin ja painamisen jälkeen läppä palaa takaisin runkolevyn 1 tason korkeuteen. Näppäimistön runkolevyn 1 ei välttämättä tarvitse olla yhtenäinen vaan näppäimet 2 voivat olla erillisiä ja sovitettu vierekkäin. Keksinnön näppäimistö on helppo 15 sovittaa laitteen kuoreen, koska näppäimen mekaniikka jo itsessään takaa näppäimien pysymisen oikeassa tasossa silloin kun niitä ei paineta. Laitteeseen ei siis tarvita näppäimistön päälle kuorta varmistamaan näppäimien pysymistä oikeassa tasossa.

* · » • 1 * · • · 1

Claims (20)

115330

1. Näppäimistö, jossa on ainakin yksi näppäimen (2) muodostava läppä (3) ja kontaktikohta (8, 8a, 8b), jolloin läppä (3) painautuu kontaktikohtaa (8, 8a, 8b) vasten päältä painettaessa ja kohoaa takaisin painamisen jälkeen, 5 tunnettu siitä, että läppä (3) on yhdestä reunastaan kiinni näppäimistön runkolevyssä (1), jolloin kyseinen reuna muodostaa näppäimen (2) saranan, että läpän (3) yhteydessä on ainakin yksi lommahtava elin ja että läppä (3) on muodostettu jäykäksi, jolloin läppä (3) napsahtaa koskettamaan kontaktikohtaa (8, 8a, 8b) sen jälkeen kun läppää (3) painetaan niin suurella voimalla, että 10 lommahduselimen taivutuskynnys ylittyy.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että näppäimistön runkolevyssä (1) on kiinni useita näppäimen (2) muodostavia läppiä (3).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen näppäimistö, tunnettu 15 siitä, että näppäimistön kaikki näppäimet (2) ovat kiinni yhdessä näppäimistön runkolevyssä (1).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että lommahduselimen muodostaa läpän (3) näppäimistön runkolevyssä (1) kiinni olevaan reunaan muodostettu syvennys (5).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että lommahduselimen muodostaa lähelle läpän (3) etureu- • > ' naa muodostettu syvennys (9). v

·' 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen näppäimistö, • · v.: tunnettu siitä, että läpän (3) yhteydessä on ainakin kaksi lommahduselintä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että ensimmäisen lommahduselimen muodostaa läpän (3) näppäimistön run- • » . · · *. kolevyssä kiinni olevaan reunaan muodostettu ensimmäinen syvennys (5) ja toisen lommahduselimen muodostaa lähelle läpän (3) etureunaa muodostettu toinen syvennys (9).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että läppään (3) on muodostettu ainakin yksi jäykiste-elin.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että näppäimessä (2) on saranasta läppään (3) nähden vastakkaiseen suuntaan nokka (12), joka nousee ylös näppäintä (3) alaspäin pai-35 nettaessa. 115330

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että nokka (12) on muodostettu läpän (3) kanssa samaa rakennetta olevaksi kyseisen rakenteen muodostavaa levyä muotoilemalla.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen näppäimistö, 5 tunnettu siitä, että näppäimistö on tietokoneen näppäimistö.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen näppäimistö, tunnettu siitä, että näppäimistö on matkaviestimen näppäimistö.

13. Menetelmä näppäimistön muodostamiseksi, tunnettu siitä, että muodostetaan näppäimistön runkolevy (1), leikataan näppäimistön runko- 10 levyyn (1) läppä (3) siten, että läppä (3) on yhdestä reunastaan kiinni näppäimistön runkolevyssä (1), taivutetaan läppää (3) ylöspäin näppäimistön run-kolevyn (1) pinnasta ja muodostetaan läpän (3) yhteyteen lommahduselin.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että läpän (3) leikkaaminen, taivuttaminen ja lommahduselimen muodosta- 15 minen toteutetaan olennaisesti samanaikaisesti.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lommahduselin muodostetaan muodostamalla läpän (3) näppäimistön runkolevyssä (1) kiinniolevaan reunaan syvennys (5).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu sii- 20 tä, että läpän (3) leikkaaminen, taivuttaminen ja syvennyksen (5) muodostaminen siihen toteutetaan olennaisesti samanaikaisesti.

: 17. Jonkin patenttivaatimuksen 13 - 16 mukainen menetelmä, :’i : tunnettu siitä, että läppään (3) muodostetaan ainakin yksi jäykistävä ko- :Y: houma (6).

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tu n n ett u sii- tä, että läpän (3) leikkaaminen, taivuttaminen, lommahduselimen muodostami-!···. nen siihen ja kohouman (6) muodostaminen siihen toteutetaan olennaisesti samanaikaisesti.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 13 - 18 mukainen menetelmä, : 30 tunnettu siitä, että muodostetaan näppäimistön runkolevy (1) siten, että siihen saadaan muodostettua useita näppäimiä, j

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu sii- ·. tä, että muodostetaan näppäimistön runkolevy (1) siten, että se on kooltaan riittävä käsittämään kaikki näppäimistön näppäimet. 115330