FI114844B - Laitteita ja matkaviestimiä pakettidatatietoliikenteen toteuttamiseksi digitaalisissa TDMA-matkaviestinjärjestelmissä - Google Patents

Description

114844

Laitteita ja matkaviestimiä pakettidatatietoliikenteen toteuttamiseksi digitaalisissa TDMA-matkaviestinjärjes-telmissä 5 Keksinnön ala

Keksintö liittyy digitaalisiin TDMA (Time Division Multiple Access) -matkaviestinjärjestelmiin. Erityisesti tämä keksintö on suunnattu sellaisten laitteiden ja matkaviestimien toteuttamiseksi, joiden avulla voidaan to-10 teuttaa pakettidatatietoliikennepalveluita nykyisissä TDMA-matkaviestinjärjestelmissä sen mukaan, mitä on esitelty patenttivaatimusten 1 ja 30 johdanto-osissa.

Keksinnön tausta

Liikkuvadatatietoliikenne on tulossa nopeasti yh-15 deksi matkaviestintietoliikenteen nopeimmin kasvavaksi segmentiksi. Riippumattomat markkina-tutkimukset ennustavat Euroopassa olevan vuona 2000 useita miljoonia käyttäjiä. Voimakas tekijä tämän kasvun takana on voimakkaasti • · j'j j kasvavat kannettavien tietokoneiden (laptop-, palmtop- ja 20 muistikirja-mikrotietokoneet) markkinat ja sen aiheuttama j\t tarve saada aikaan joustava langaton datatietoliikenne.

Tätä markkinatekijää painottaa edelleen nousevat uudet * · • · ; ,·, tietoliikennepohjäiset laitteet, joihin yleensä viitataan • · "henkilökohtaisina digitaalisina sihteereinä" PDA tai 25 henkilökohtaisina kommunikaattoreina PC. Niiden kohdeso-vellukset sisältävät seuraavaa: ···· - Nykyään pääasiassa kiinteissä tietoliikenneverkoissa käytettävät useat normaalit liiketoimintasovellukset, kuten sähköposti ja pääsy isäntäkoneeseen/tietokan-.*·, 30 taan.

* - Erityiset liikkuvan dataliikenteen sovellukset, jotka käsittävät ajoneuvojen laivueiden (ryhmien) ohjauksen ·,,,· ja tiekuljetusinformatiikan sovelluksia.

Kiinteät langattomat sovellukset sisältäen esimerkiksi 35 kaukovalvonta ja ohjaussovellukset ja luottokorttien 114844 2 oikeellisuudentarkistussovellukset sekä vastaavat ra-haliikennesovellukset.

Mahdolliset uudet sovellukset, jotka ovat syntyneet kahden nämä sovellukset mahdollistavan teknologian yh-5 distymisestä, nimittäin uusia henkilökohtaisia tieto- kone/tietoliikennelaitteita ja tehokasta sekä laajalla alueella käytettävissä olevaa liikkuvaa tietoliikennettä koskevien teknologioiden yhtymisestä.

Näiden eri sovelluksien tukemiseksi kustannuste-10 hokkaalla tavalla datamatkaviestinverkon tulisi:

Tarjota jaettuihin pakettidataradiokanaviin, jotka on optimoitu pakettidata käyttöä varten (käyttäen hyväksi useimpien dataliikennesovelluksien purskeluonnetta) taajuustehokkuuden (spectrum efficiency) ja kustannus-15 tehokkuuden saavuttamiseksi.

Tarjota käyttäjille teollisuusstandardin mukaisia palveluita sisältäen normaalin yhteydettömät verkko (da-tagrammi) -palvelut ja, riippuen markkinoiden vaati-·,; · muksista, normaalin yhteyssuuntautuneen verkon (virtu- : ·.. 20 aalipuhelu) palvelut, eli tarjoamalla läpinäkyvä X.25- kytkentäisyys.

IV. - Tarjota suorituskykyä (pakettien siirtoviiveissä mita- : .·. ten) , joka vastaa sitä, mitä nykyiset kiinteät verkot t I t ”J.* tarjoavat, olemassa olevien standardisovelluksien käy- • · · 25 tön mahdollistamiseksi ilman muutoksia.

Tarjota yleislähetys- (broadcast) ja ryhmälähetys-•••I (multicast) palveluita, jotka tukevat erityisiä liik- kuvan tietoliikenteen sovelluksia.

;’5‘; Pakettidatapalveluiden tuottaminen matkaviestin- .·*·. 30 järjestelmä jalustalla tarjoaa potentiaalisia etuja laa- * jalle levinneen käytettävissäolon, yhdistettyjen puhe/da- tapalveluiden ja suhteellisen matalien solukkoverkkoon tehtävien lisäinvestointien takia. Erityisen kiinnostavia ovat nykyiset TDMA-matkaviestinjärjestelmät, koska niiden 35 taajuustehokkuus on hyvä, ja niillä on maailmanlaajuinen 114844 3 penetraatio. Seuraavassa esitetään esimerkkejä potentiaalisista TDMA-jalustoista: GSM (Global System for Mobile Communication) GSM-järjestelmänarkkitehtuurin tyyppiset järjestelmät, 5 jotka toimivat toisilla taajuusalueilla, esimerkiksi 1 800 ja 1 900 MHz:n alueilla. Tähän kuuluu PCN (Personal Communications Network = henkilökohtainen tietoliikenneverkko) Euroopassa ja PCS (Personal Communications Services = henkilökohtainen tietoliikennepal- 10 velu) USA:ssa.

Pohjois-Amerikan D-AMPS (Digital Advanced Mobile Phone Service) -järjestelmä.

Japanilainen PDC (Personal Digital Cellular) -järjestelmä .

15 Kuitenkin ne datapalvelut, joita matkaviestinjär jestelmät yleensä tarjoavat tai joita ne tulevat tarjoamaan, ovat yleensä piirikytkentäisiä, jolloin ne käyttävät tiettyä radiokanavaa kutakin aktiivista matkaviestin- • tj · tilaajaa varten. Tämän lähestymistavan poikkeukset on ku- 20 vattu seuraavissa dokumenteissa: ·*·,, a) US-A-4 887 265 ja "Proc. 38th IEEE Vehicular j'.'. Tecnology Conference, June 88, Philadelphia (US), sivut • * : .·, 414 - 418: 'Packet Switching in Digital Cellular Systems' • » · "j.j (Pakettikytkentä digitaalisissa matkaviestinverkoissa)".

• · · 25 Nämä dokumentit kuvaavat matkaviestinjärjestelmän, joka tarjoaa jaettuja pakettidataradiokanavia, joista ku- * * · ···! kin pysyy kuljettamaan useita datapuheluita. Pakettidata- palvelua pyytävälle matkaviestimelle annetaan erityinen pakettidatakanava, joka käyttää olennaisesti tavanomaista ,·**. 30 matkaviestisignalointia. Järjestelmässä voi olla paketti- • t pääsypisteitä (Packet Access Points = PAP), joista jär- jestelmä liittyy pakettidataverkkoihin. Siinä tapauksessa kukin pakettidataradiokanava on liitetty yhteen erityiseen PAP:iin ja siten se voi multipleksata tuohon PAP:iin 35 liittyviä datapuheluita. Konseptissa käytetään järjestel- 114844 4 män aloittamaa yhteysvastuunvaihtoa (handoff), joka on suurelta osin samanlainen samassa järjestelmässä puheluita varten käytettävän yhteysvastuunvaihdon kanssa. Uudentyyppinen yhteysvastuunvaihto on lisätty tilanteisiin, 5 joissa pakettidatakanavan kapasiteetti ei muuten riittäisi .

b) US-A-4 916 691.

Tämä dokumentti kuvaa (yhdessä suoritusmuodoistaan) uuden pakettimatkaviestinjärjstelmäarkkitehtuurin 10 ja uuden menetelmän (puhe- ja/tai data-) pakettien reitittämiseksi matkaviestimelle. Tukiasemat, julkiset keskukset yhdysjohtoliitäntäpiirien kautta ja matkavies-tinohjausyksikkö on liitetty yhteen suuralueverkon (WAN) avulla. Reititysproseduuri perustuu matkaviestimen aloit-15 tamaan yhteysvastuunvaihtoon ja sen tukiaseman tunnuksen, jonka kautta paketti kulkee, lisäämiseen otsikkokenttään kaikkiin paketteihin, joita lähetetään matkaviestimestä (puhelun aikana). Mikäli matkaviestimestä lähetettävien ·, · peräkkäisten käyttä j äinf ormaatiopakettien väleissä on j 20 "tyhjää" lähetysaikaa käytettävissä, voi matkaviestin lä- hettää tuona aikana lisäohjauspaketteja, joiden ainoana 1'.'. tarkoituksena on solunsijainti-informaation välittäminen.

* * ^ • · : Matkaviestinohjausyksikköä käytetään pääosin puhelunmuo- » » » dostuksessa, jolloin se ilmoittaa matkaviestimelle ohja- • · · 25 usnumeron ja yhdysjohtoliitännälle puhelunohjausnumeron , ja aloittavan tukiaseman tunnuksen. Puhelun aikana paket- t · · ·;;· teja reititetään suoraan yhdys johtoliitäntäyksikön ja i · sillä hetkellä palvelevan tukiaseman välillä.

c) Cellular Digital Packet Data (CDPD = "digitaa- 30 linen pakettidata") - jär jestelmäspesif ikaatio, versio • 1.0, heinäkuu 1993.

CDPD on uusi konsepti pakettidatapalveluiden tuot-'...· tamiseksi käyttäen olemassa olevia radiokanavia nykyisis sä Advanced Mobile Phone Service, AMPS-järjestelmissä 35 (eli pohjoisamerikkalaisessa analogisessa matkaviestin- 114844 5 järjestelmässä = North American Analog Cellular System). CDPD on monipuolinen, avoin järjestelmäspesifikaatio, jota joukko (pohjois-)amerikkalaisia matkaviestinoperaat-toreita tukee. Järjestelmän kattamat asiat sisältävät ul-5 koisia rajapintoja, ilmarajapintoja, palveluita, verkkoarkkitehtuurin, verkonhallinnan ja käytönohjauksen sekä kunnossapidon. Määritelty CDPD-järjestelmä perustuu suurelta osin riippumattomaan infrastruktuuriin. Yhteiset nimittäjät AMPS-järjestelmän kanssa rajoittuvat saman-10 tyyppisten radiotaajuuskanavien ja samojen tukiasemapaik-kojen (itse tukiasema, jota CDPD käyttää on uusi ja CDPD-spesifinen) ja signalointirajapinnan käyttöön kanavienva-rausten koordinoinnissa näiden kahden järjestelmän välillä. Paketin reitittäminen matkaviestimelle perustuu sii-15 hen, että ensiksi reititetään paketti kotiverkkosolmuun (home Mobile Data Intermediate System, MD-IS), joka on varustettu kotirekisterillä (HLR), perustuen matkaviestimen osoitteeseen, sitten, mikäli välttämätöntä, paketin : : reitittämiseen palvelevaan vierailija MD-IS-solmuun pe- ·’· . 20 rustuen HLR-informaatioon, ja lopuksi paketin lähetykseen t palvelevasta MS-IS-solmusta silloisen tukiaseman kautta :v. perustuen siihen, että matkaviestin raportoi solusijain- j ·t tinsa sitä palvelevaan MD-IS-solmuun.

”Y d) ETSI (European Telecommunications Standards In- * 25 stitute) T Doc SMG 4 58/93, tammikuu, 1993: "Packet Radio in GSM" (pakettiradio GSM-järjestelmässä) ja "GSM in a ·.; future competitive environment" seminaariin, Helsinki, *...· lokakuu. 13, 1993: "A General Packet Radio Service Pro- posed for GSM" (Yleinen pakettidataradiopalvelu, joka on 30 ehdotettu GSM-järjestelmää varten).

* t ·’ Nämä dokumentit hahmottelevat erään mahdollisen * · pakettipääsyprotokollan (packet access protocol) puhetta ja dataa varten GSM-järjestelmässä.

e) ETSI T Doc SMG 1 238/93, Sep. 28, 1993: "Packet 35 Data over GSM Network".

114844 6 Tämä dokumentti kuvaa konseptin pakettidatapalve-luiden tarjoamiseksi GSM-pohjaisesti ensin käyttäen tavanomaista (regular) GSM-merkinantoa ja autentikaatiota virtuaalisen kanavan muodostamiseksi pakettimatkaviesti-5 men ja "agentin" välillä, joka agentti käsittelee pääsyä pakettidatapalveluihin. Kun käytetään tavanomaista signalointia, joka on modifioitu nopeaa kanavan yhteydenmuodostusta (setup) ja purkua varten, niin käytetään tavanomaisia kanavia pakettisiirtoa varten.

10 Yllä olevista dokumenteista d) ja e) liittyvät suoraan TDMA-solukkojärjestelmään. Dokumentit d) , vaikka ne hahmottelevatkin erään mahdollisen optimoidun jaetun datakanavan rakenteen (organisaation), eivät käsittele pakettidatakanavien integrointia kokojärjestelmäratkai-15 suun.

Dokumentissa e) kuvattu konsepti, vaikka se perustuu olemassa olevan GSM-liikennekanavan nopeakytkentäisen version käyttöön, niin siinä silti on haittoja, jotka · liittyvät taajuustehokkuuteen ja pakettien siirtoviivei- • '·· 20 siin (erityisesti lyhytsanomien viiveisiin) verrattuna konseptiin, joka perustuu optimoituihin jaettuihin paket-tidatakanaviin.

: Dokumenteissa a) kuvattu järjestelmä on datapuhe- lusuuntautunut ja se perustuu järjestelmän käynnistämään * * * 25 yhteysvastuunvaihtoon, joka toimii samalla tavoin kuin . tavanomaisten puhepuheluiden yhteysvastuunvaihto. Näiden ·;;; periaatteiden soveltaminen yleiskäyttöisen pakettidata- *···' palvelun tuottamiseksi TDMA-solukkojärjestelmässä merkit- sisi taajuustehottomuutta ja toiminnallisia heikkouksia 30 suorituksessa. Esimerkiksi järjestelmän käynnistämä yh- ' , teysvastuunvaihto GSM-järjestelmässä perustuu 1/26 lii- kennekanavakapasiteetista allokointiin puhelun aikana ’··* sellaiselle signaloinnille, joka liittyy signaalin laadun valvontaan ja ohjaukseen (yksittäiselle matkaviestimelle) 35 tilanteessa, jossa valmistaudutaan mahdolliseen yhteys- 114844 7 vastuunvaihtoon.

Dokumenteissa b) ja c) kuvatut järjestelmät eivät liity suoraan tiettyihin ongelmiin pakettidatapalveluiden tuottamisessa TDMA-solukkojärjestelmissä.

5 Lyhyesti, on tarve saada aikaan järjestelmäkonsep- ti yleiskäyttöisten pakettidatapalveluiden tuottamiseksi TDMA-solukkojärjestelmissä, jolloin tämä konsepti perustuu jaettuihin pakettidatakanaviin, jotka on optimoitu pakettidataliikennettä varten.

10 Keksinnön kuvaus Tämän keksinnön päätarkoituksena on tuottaa jär-jestelmäkonsepteja, joiden avulla voidaan toteuttaa yleiskäyttöisiä pakettidatatietoliikennepalveluita nykyisissä digitaalisissa TDMA-solukkojärjestelmissä, perustu-15 en siihen, että toteutetaan taajuustehokkaita jaettuja pakettidatakanavia, jotka on optimoitu pakettidataa varten ja jotka täyttävät solukkojärjestelmille asetettavat vaatimukset. Järjestelmät, joihin keksintöä aiotaan so- ;,· ; veltaa, ovat GSM-järjestelmät, GSM-järjestelmään perustu- • · : 20 vat järjestelmät, mutta jotka toimivat toisilla taajuus- alueilla (esimerkiksi 1 800 ja 1 900 MHz:n alueella), Οι'·'; AMPS- ja PDC-järjestelmät.

: Erityisesti keksinnön tavoitteena on tuottaa inte- i » i ,groitu järjestelmäkonsepti, joka tuottaa uusia pakettida-25 tapalveluita voimakkaasti integroidulla tavalla, käyttäen hyväksi nykyistä TDMA-solukkoinfrastruktuuria siihen as-*;;· ti, kun tuo infrastruktuuri soveltuu ja on konsistentti pakettidatan toiminnallisten ja suorituskykyvaatimusten : täyttämiseen.

‘ 3 0 Keksinnön toisena tavoitteena on tuottaa matka- viestinpäätelaite käytettäväksi pakettidatatietoliiken-teessä jaetuilla TDMA-solukkopakettidätakanavilla, jonka » ¥ integroitu järjestelmäkonsepti sallii.

Keksinnön lisätavoitteena on tuottaa "erotettu" 35 järjestelmäkonsepti, joka tuottaa uudet pakettidatapalve- 114844 8 lut mahdollisimman vähällä vaikutuksella nykyisiin TDMA-solukkoinfrastruktuureihin, käyttäen pääasiassa hyväksi matkaviestinjärjestelmän tukiasemaosaa, jolloin jäljelle jäävä verkko-osa perustuu erilliseen matkaviestinpaketti-5 datainfrastruktuuriin. Koska tukiasemaosa (mukaan lukien tukiasemapaikat) muodostaa matkaviestinjärjestelmän suurimman investoinnin, niin se etu, että pystytään taloudellisesti hyödyntämään solukkoinfrastruktuuria, pätee myös tähän järjestelmäkonseptiin. Jäljelle jäävä erilli-10 nen infrastruktuuri voi perustua saatavissa olevaan mat-kaviestinpakettidataverkkoteknologiaan.

Edelleen keksinnön lisätavoitteena on tuottaa matkaviestin pakettidatatietoliikennettä varten, joka liikenne tapahtuu jaettuja TDMA-solukkopakettidatakanavia 15 pitkin, jotka erotettu järjestelmäkonsepti sallii.

Nämä tavoitteet saavutetaan laitteilla ja matkaviestimillä, jotka on määritelty patenttivaatimusten 1 ja 30 tunnusmerkkiosissa ja niihin vaatimuksiin liittyvissä ’ ·* ·’ alivaatimuksissa.

• * · · j\t 20 Piirustusten lyhyt kuvaus

Kuvio 1 esittää GSM-järjestelmään sovelletun inte- j\\ groidun järjestelmäkonseptin suoritusmuodon (suoritusmuo- : ,·, to I) esittämällä lohkokaavion GSM-järjestelmästä, joka * > « on laajennettu pakettidata (PD) -toiminnoilla, jolloin ’ 25 pää-PD-toiminnot on esitetty tummennetuilla viivoilla.

Kuvio 2 esittää verkkojen välisen yhteyskäytännön * * · ··>'· (protokollan) ja yhteistoimintaesimerkin (Internet-proto-

t I I

kolia IP) suoritusmuodolle I.

;‘j'. Kuvio 3 esittää verkkojen välisen yhteyskäytännön .···. 30 (protokollan) ja yhteistoimintaesimerkin (X.25) suoritus- * · • muodolle I.

* ‘ Kuvio 4 esittää uuden PD-tilan (PD-moodin), joka on otettu käyttöön suoritusmuodossa I, suhteessa tavanomaiseen GSM-tyhjäkäyntitilaan (PD-moodiin) ja tilaan, 35 jossa yhteys (puhelu) on kytketty.

114844 9

Kuvio 5 esittää vuokaavion, joka esittää PD-tilan (PD-moodin) muodostusta, jonka matkaviestin (MS) on käynnistänyt .

Kuvio 6 esittää esimerkin 51-kehyksisestä isäntä-5 pakettidatakanavan (MPDCH) downlink-monikehyksesta (multiframe) yhdessä kuviossa 7 esitetyn multiframe-syklin kanssa, joka on toteutettu koordinoimaan MPDCH:n kuuntelua kuuntelemalla normaaleja GSM-yleislähetyskanavia (soveltuu molempiin suoritusmuotoihin, sekä I:een että 10 II reen, joka on selostettu alla).

Kuvio 7 esittää esimerkin multiframe-syklistä, jonka 8 MPDCH-dovmlink-multframea (jotka on esitetty kuviossa 6) muodostavat, ja esimerkin sopivien aikojen jakamisesta tavanomaisten GSM-yleislähetyskanavien kuunte-15 lemiseksi.

Kuvio 8 esittää tapahtumakaavion, joka havainnollistaa pyynnöstä tapahtuvaa pakettidatakanavan (PDCH) allokointia, jonka käynnistää matkaviestin (MS) (soveltuu :,· ; suoritusmuotoon I) .

• ·.. 20 Kuvio 9 esittää vuokaavion, joka havainnollistaa PDCH: ien dynaamista allokointiprosessia, joka perustuu • V. läpimenomittauksiin (soveltuu sekä suoritusmuotoon I että • · : suoritusmuotoon II) .

* » t ♦ · · *

Kuvio 10 esittää tapahtumakaavion, joka esittää 25 esimerkin matkaviestimestä peräisin olevan paketin siir-, toa suoritusmuodon I mukaan.

V « · *;;j Kuvio 11 esittää tapahtumakaavion, joka havainnoi- listaa esimerkkiä matkaviestimeen menevän paketin siir-rosta (käyttäen välillä olevaa kanavanvarausta) suoritus-30 muodossa I.

* t • t Kuvio 12 esittää tapahtumakaavion, joka havainnol listaa esimerkkiä matkaviestimeen menevän paketin siir- ’··.* rosta (käyttäen hakua [paging]) suoritusmuodossa I.

Kuvio 13 esittää esimerkkejä matkaviestimestä läh-35 tevästä ja matkaviestimeen päättyvästä pakettien siirros- 114844 10 ta MPDCH:lla siten havainnollistaen Uplink-tilalippujen (USF = Uplink State Flag) käytön periaatetta ja sentyyppistä haku (paging) -tapaa, joka varaa pääsyaikavälin, johon matkaviestin voi vastata (koskee sekä suoritusmuo-5 toa I että II).

Kuvio 14 esittää esimerkkiä reitityksestä yhteis-työskentelyfunktiosta (IWF = Interworking Function) siihen matkaviestinkeskukseen (MSC), joka juuri silloin palvelee matkaviestintä MS suoritusmuodossa I, kun valittu 10 osoitteistuskaava on sellainen, että matkaviestimen MS

IP-osoite identifioi matkaviestimen MS kuulumaan tiettyyn matkaviestinverkkoon PLMN (tai matkaviestinkeskuksien MSC joukkoon).

Kuvio 15 esittää esimerkkiä reitityksestä yhteis-15 työskentelyfunktiosta (IWF = Interworking Function) siihen matkaviestinkeskukseen (MSC), joka juuri silloin palvelee matkaviestintä MS suoritusmuodossa I, kun valittu osoitteistuskaava on sellainen, että matkaviestimen MS

,* * IP-osoite identifioi matkaviestimen MS kuulumaan tiettyyn 20 matkaviestinkeskukseen MSC.

Kuvio 16 esittää suoritusmuotoa erotetusta järjes-j\\ telmäkonseptista, joka on sovellettu GSM-järjestelmään • ,·, (suoritusmuoto II), esittämällä lohkokaavion GSM-järjes- telmästä, jossa on tukiasemajärjestelmä BSS laajennettuna 25 PD-toiminnoilla, jossa lohkokaaviossa tärkeimmät PD-toi-minnot on kuvattu lohkoina, jolla on tummennetut viivat. Keksinnön suositeltavien suoritusmuotojen kuvaus > i s

Kuvataan kaksi erilaista keksinnön suoritusmuotoa, jotka molemmat on sovellettu digitaaliseen TDMA-solukko-30 järjestelmään, jonka arkkitehtuuri on GSM-tyyppinen.

» » * _ Vaikka tämäntyyppinen järjestelmä voi toimia myös toisel-

MIU

‘ ‘ la taajuusalueella (esimerkiksi 1 800 tai 1 900 MHz:n * » » alueella) kuin sillä, joka on määritelty GSM:ssä, siihen viitataan seuraavassa GSM-järjestelmänä. Toinen suoritus-35 muodoista (suoritusmuoto I) on suunnattu uusien paket- 114844 11 tidatapalveluiden tuottamiseen voimakkaasti integroidulla tavalla käyttäen hyväksi olemassa olevaa infrastruktuuria niin paljon kuin mahdollista riippuen toiminnallisista ja suorituskykyvaatimuksista. Sen sijaan toinen suoritusmuo-5 to (suoritusmuoto II) käyttää pääasiassa GSM-järjestelmän tukiasemaosaa minimoidakseen vaikutuksen nykyiseen järjestelmään, jolloin jäljelle jäävät verkko-osat ovat riippuvaisia erillisestä matkaviestinpakettidatainfra-struktuurista.

10 Kuvaus kohdistuu käyttöön otettuihin uusiin paket- tidatatoimintoihin. Ericssonin implementoiman GSM-järjestelmän kuvaus on löydettävissä julkaisussa "Ericsson Review No. 3, 1991" ja "CME 20 Training Document", jota

Ericsson merkitsee tunnuksella EN/LZT 120 226 R3A.

15 I. Suoritusmuoto 1 I.A Tiivistelmä

Kuvio 1 esittää GSM-järjestelmää laajennettuna pakettidata (PD) -toiminnoilla, jolloin pää-PD-toimintaloh-: kot on esitetty tummennetuilla ääriviivoilla. Joukko tu- >\# 20 kiasemia BTS, joista kukin tarjoaa radiotietoliikennepal- ", veluita useille yhdessä solussa oleville matkaviestimille (MS) , muodostavat yhdessä GSM-PLMN-verkon palvelualueen ! ^ täyden peiton. Kuviossa on kaaviomaisesti esitetty vain yksi BTS ja yksi MS. MS koostuu matkaviestinpäätteestä MT ’·’ ’ 25 ja päätelaiteosasta TE. Tukiasemaohjain BSC ohjaa joukkoa tukiasemia BTS, ja nämä yhdessä muodostavat tukiasemajär-jestelmän (BSS) . Yhtä tai useampaa tukiasemajärjestelmää BSS palvelee matkaviestinkeskus MSC, johon liittyy vie-railijarekisteri VLR. MSC ohjaa puheluita toisiin ja toi-,···. 30 sista verkoista, kuten PSTN (yleinen kytkentäinen puhe linverkko) , ISDN, tai muihin PLMN-verkkoihin. Sellainen MSC, joka on varustettu reitittämään verkkoon (ulkopuo-:,i(! lelta) sisääntulevia puheluita, on nimeltään yhdys-MSC, GMSC. Yksi tai useampi MSC:n palvelualue muodostavat yh- 35 dessä PLMN-palvelualueen. Edelleen MSC/VLR:it on kytketty 114844 12 CCITT:n yhteiskanavamerkinannon (CCS) numero 7 avulla kotirekisteriin HLR, joka on tietokanta, joka sisältää kaikkia tilaajia koskevaa dataa, mukaan lukien tilaajien sijaintitietoja, jotka identifioivat sen MSC/VLR:in, jo-5 hon kyseinen tilaaja on (tai viimeksi oli) rekisteröityneenä. HLR:iin on kytketty autentikaatiokeskus (AUC = Authentication Centre), joka antaa HLR:ille autentikaa-tioparametreja. Tilaajalaitteiden identifioinnin sallimiseksi käytetään tilaajalaiterekisteriä (EIR = Equipment 10 Identity Register), joka on kytketty MSC:eihin. Lopuksi järjestelmässä voi olla käytönohjaus- ja kunnossapito-keskus (OMC), joka antaa yleistä verkon(hallinta)apua.

Tukiasemaan BTS lisätty pakettidatatoiminnallisuus sisältää kyvyn tarjota yhden tai useampia jaettuja paket- 15 tidatakanavia (joihin tässä viitataan PDCH:ina), riippuen tarpeesta. Solussa, jossa vain satunnaisesti vierailee pakettidata(liikenteen) käyttäjä, voidaan PDCH allokoida väliaikaisesti, silloin kun käyttäjä sitä pyytää. Toi- : saalta solussa, jossa on jatkuva pakettidatasiirron tar- * » · · 20 ve, yksi tai useampi PDCH voi olla allokoitu joko puoli- j'. vakituisesti tai se voidaan allokoida dynaamisesti, riip- ;v. puen kulloisestakin kuormitustilanteesta. Tukiasemaohjain • · ! BSC ohjaa PDCH: iden allokointia. PDCH.-n tuen suuruus so- t I · ‘ϋ.' lulle (jatkuva, käyttäjän pyynnöstä, ei tukea ollenkaan) • * » » · > * 25 voidaan konfiguroida. Informaatio, joka määrittelee tuen tason, ja kaikki PDCH:t, jotka on allokoitu pakettisiir- * ♦ » ron aloittamiseksi, lähetetään tavanomaisella GSM-yhteis-·,,,· lähetyksen ohjauskanavalla (BCCH = Broadcast Control

Channel) . PDCH on uudentyyppinen looginen kanava fyysi-,···, 30 sellä TDMA- kanavalla (aikaväli) , joka on optimoitu usei-

I I

siin pakettidataa käyttäviin matkaviestimiin (MS) (jotka ’ *· tukevat vain pakettidataa tai pakettidataa yhdessä tavan- omaisten puhe/piirikytkentäisten datapalvelujen kanssa eri toimintamoodeissa) jaettua pakettisiirtoa varten.

35 PDCH:ia käytetään datasiirtoon ja siihen liittyvään ohja- 114844 13 usmerkinantoon. Käytetään varaus-aloha-tyyppistä protokollaa. Uplink- ja Downlink-linkkejä käytetään riippumattomina kanavaresursseina. Tietyssä TDMA-kehyksessä PDCH uplink voi siirtää dataa yhdestä matkaviestimestä MS ja 5 downlink dataa toisesta. PDCH:in, jotka on allokoitu solussa, pakettidataradiolinkkiprotokollaa käsittelee tukiaseman BTS PD siirto-ohjain. Tukiasemassa BTS, jossa on ainakin yksi PDCH allokoituna, PD-siirto-ohjaimella on normaalisti yksilöllinen, fyysinen kontakti pakettisiir-10 toa varten matkaviestinkeskukseen MSC ja siitä pois käyttäen tavallisia solmujenvälisiä yhdysjohtoja.

MSC/VLR:ssä on PD-reititin pakettien reitittämiseksi MSC palvelualueelle ja siltä pois. Edelleen järjestelmässä on pakettidata (PD) -ohjain signalointivaihdon 15 käsittelemiseksi yhdessä piirikytkentäisen MSC:n kanssa ja ohjaus, monitorointi ja pakettidata MS:ien parametrien talletusfunktioiden toteuttamista varten. PD-ohjain käsittää prosessorin, muistin, merkinantorajapintafunktioi- • j · ta, ja ohjelmistoa. (Huomaa: vaikka PD-reitittimen ja PD- : ·.. 20 ohjaimen on kuvattu olevan toteutettuna MSC/VLR: issä, olisi myös syytä ymmärtää, että ne voidaan kokonaan tai osittain toteuttaa fyysisesti MSC-.een liitettyjen ulkois-: .·. ten laitteiden muodossa.) "j/ MSC:it (PD-reitittimet) on kytketty yhteen runko- 25 verkon (backbone network) kanssa, johon on lisäksi kytketty yksi tai useampia yhdysliikennefunktioita (IWF).

IWF:t tuottavat yhdysliikennetoiminteita ulkoisten verk- • · kojen, kuten Internetin, kanssa (eli IP-verkon kanssa) ja/tai PSPDN (Packet Switched Public Data Network = pa-30 kettikytkentäinen julkinen dataverkko eli X.25-verkko)

• ( siten yhdistäen kiinteitä asemia (FS) MS:ien kanssa. IWF

voi suorittaa protokollamuunnoksen ja osoitemuunnoksen *...· siten kuin halutaan. Se voi myös reitittää pakettidata- liikennettä yhteistoiminnassa olevien PLMN-verkkojen vä-35 Iillä. Eri matkaviestinkeskuksien palvelualueilla samassa 114844 14 PLMN:ssä olevien MS:ien välinen pakettidataliikenne reititetään normaalisti vastaavien MSC:iden välillä runkoverkon lävitse reititystarkoitusta varten. HLRreiltä voidaan HLR-kyselypalvelimen avulla kysellä runkoverkossa 5 olevista olioista. HLR-kyselypalvelin tuottaa välttämättömiä toimintoja pakettidataverkosta suoritettavien kyselyiden mahdollistamiseksi. HLR, AUC, EIR ja OMC on myös laajennettu tukemaan uudentyyppisiä tilauksia, palveluita ja laitteita.

10 Peruspakettidataverkkopalvelu, jonka järjestelmä tarjoaa, on standardi yhteydetön verkko(datagrammi)palvelu, joka perustuu standardimuotoiseen yhteydettömään IP-protokollaan. IP tarkoittaa tässä Internet-protokollaa (eli de facto standardi-IP-protokollaa, jota käytetään 15 TCP/IP-protokollasarjassa) tai IS0:n (ISO = International Standards Organisation) verkkojenvälistä protokollaa (ISO 8473) . (Mahdollisesti tuetaan kumpaakin näistä protokollista.) Lisäarvopalvelulta, mukaan lukien ryhmälähetys : (multicast-), yleislähetys (broadcast-) ja sähköpostipal- 20 velut, voidaan toteuttaa runkoverkkoon liitetyn verkkoso-j*. velluspalvelimien (NAS = Network Application Server) avulla, jota osoitetaan käyttäen IP-protokollan päällä ] olevia korkeampia protokollakerroksia. Siten pakettidata-

• t I

tietoliikenteen kannalta PLMN on itse asiassa IP-verkko.

’’ ’ 25 Kuvio 2 havainnollistaa protokolla-arkkitehtuuria. Kuvio esittää esimerkin matkaviestimen MS ja kiinteän aseman » · * FS, eli ulkoiseen IP-verkkoon liitetyn isäntätietokoneen, välisestä tietoliikenteestä. Siten IWF:llä ja MSCrllä on molemmilla IP (kerros 3) -reitittimien rooli ja MS ja FS 3 0 voivat kommunikoida suoraan päästä päähän käyttäen TCP '(* (Transmission Control Protocol) -siirto (kerros 4) proto- • ’ kollaa. Matkaviestimen MS MT- ja TE-osat on tässä esimer-

* » I

kissä integroitu yhdeksi yksiköksi. MSC:n ja MS:n välillä BTS toimii linkkikerroksena (kerros 2) , joka releoi ra-35 diolinkkiprotokollan (merkitty RL2:11a kuviossa) ja link- 114844 15 kiprotokollan (merkitty L2:lla), jota käytetään yhdysjoh-toyhteydellä, välillä. BTS:n käsittelemä radioprotokolla on ARQ (Automatic Repeat reQuest) -tyyppinen protokolla, joka perustuu kunkin kehyksen jakamiseen saman suuruisik-5 si lohkoiksi ja virheellisten lohkojen uudelleenlähetykseen. Vastakkaisesti normaalille GSM-järjestelmälle sala-us/salauksen purku suoritetaan MT:n ja MSC:n välillä. MS identifioidaan kerroksella 3 IP-osoitteen avulla ja kerroksella 2 standardin GSM-identiteetin avulla eli IMSIm 10 avulla (IMSI = International Mobile Subscriber Identity) tai normaalisti TMSIrn avulla (TMSI = Temporary Mobile Subscriber Identity).

Myös standardimuotoisia yhteyssuuntautuneita (X.25) palveluita voidaan tuottaa käyttämällä yhteyssuun-15 tautunutta siirtoprotokollaa PLMN-verkossa, IP-protokol-lan päällä. Kuviossa 3 on esitetty esimerkki läpinäkyvästä X.25 tietoliikenteestä MS:n ja FS:n, joka on liitetty ulkoiseen X.25-verkkoon, välillä. Tässä esimerkissä X.25 •J j DCE-DTE -rajapinta on muodostettu MT:n ja TE:n välille.

20 IWF ja MT molemmat suorittavat protokollamuunnoksen ja mapittavat jokaisen X. 25-virtuaalisen piirin siirtoyh-teydelle näiden kahden olion välille käyttäen PLMN-verkon ; ,·, sisäistä (intra-PLMN) siirtoprotokollaa (joka on merkitty L4:lla). Myös IWF ja MT kääntävät X.121- ja IP-osoittei-25 den välillä. L4-protokollaa voidaan käyttää hyväksi tuottamaan optionaalisen datanpakkauksen (compression). Kun *<; MS:n ja IWF:n välille on muodostettu siirtoyhteys, niin tätä siirtoyhteyttä pidetään sitten yllä X.25-virtuaali-sen puhelun ajan, vaikka MS siirtyy toisen MSCrn palvelu-30 alueelle. Paketeille, jotka tulevat matkaviestimestä, • saadaan tämä aikaan osana yhteydenmuodostusproseduuria,

* ' joka informoi MT:tä IWF:n IP-osoitteesta. Sitten MT

osoittaa kaikki tähän yhteyteen liittyvät paketit tähän IWF:ään. Vuorostaan MSC reitittää paketteja perustuen 35 niiden IP-osoitteisiin. Matkaviestimelle menevässä suun- 114844 16 nassa IWF päivitetään uudella reititysinformaatiolla, silloin kun MS siirtyy uuteen MSC:hen, kuten yllä on selostettu. Kuten kuviossa on esitetty, TE ja FS voivat kommunikoida päästä päähän siirtoprotokollan (kuten ISO:n 5 1 luokan siirtoprotokollan) välityksellä.

Ne pakettidatapalvelut, jotka tilaaja on itselleen tilannut, ovat käytettävissä MS:lie sellaisen proseduurin jälkeen, joka siirtää MS:n GSM:n tyhjäkäyntitilasta uuteen PD-tilaan. Tämän proseduurin voi käynnistää joko MS, 10 joka pyytää pakettidatapalvelua, tai MSC, joka juuri silloin palvelee MS:ia, vastaanottaessaan MS:lie osoitetun paketin. Proseduuri perustuu standardi-GSM-signalointiin ja käyttää standardi-GSM-autentikaatiota. PD-moodin (yhteyden) muodostusproseduuri sisältää myös pakettisalauk-15 sen/ salauksen purun parametrien alustuksen MS:iin ja sen senhetkiseen MSC/VLR:iin. Suoritetun proseduurin jälkeen MS rekisteröidään olevaksi PD-tilassa MS:n senhetkiseen MSC/ VLR:iin. Tämän jälkeen järjestelmä antaa pääsyn jo-·,· kaisen solun PDCH:iin. Se antaa myös muut järjestelmäme- : *.. 20 kanismit nopeaa pakettikytkentää varten, mukaan lukien: ·*·.. - PD-tilan muodostuksessa annetun autentikaation ylläpi- • ".*· täminen siten, että vältetään aikaakuluttava autenti- • ♦ : .·. kaatioproseduuri normaalin pakettisiirron yhteydessä.

* · · - Matkaviestimeen menevälle liikenteelle olevat mekanis- » » · » » · 25 mit reittien muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi runko verkon olioista MS:n senhetkiseen MSC:iin rajoittaen • * · ••G HLR-kyselyiden tarpeen ensimmäiseen reitinmuodostuk-

I I

’...* seen.

PD-moodissa (tilassa) MS suorittaa solunvalinnan .··*. 30 ja sijainninpäivityksen perustuen GSM-tyhjäkäyntimoodin ( proseduureihin. Kun matkaviestin liikkuu soluista toiseen (roaming) ja suorittaa sijainnin päivityksen, identifioi matkaviestin BCCH:n lähettämästä informaatiosta PDCH:n, jota voidaan käyttää pakettisiirron aloittamisessa kysei-35 sessä solussa. Riippuen solun sijainti-informaation tuo- 114844 17 reudesta ja MS:n muista toiminnallisista parametreista (esimerkiksi liikkuvasta tai paikallaan olevasta toimintatilasta) pakettisiirto voidaan aloittaa joko käyttäen tai käyttämättä tilaajanhakua (paging).

5 Kun MS siirtyy uuteen MSC/VLR:iin kuuluvalle si jaintialueelle (LA), PD-tilan rekisteröityminen ja kaikki muu MS:a silloin palvelevaan MSC/VLR:iin talletettu informaatio siirretään vanhasta uuteen MSC/VLR:iin. MS: n senhetkiseen MSC:iin muodostettujen reittien kaikkien 10 kumppaniolioiden sijaintitiedot päivitetään myös uuden MSC:n reititysinformaatiolla.

I.B Pakettidatatila (PD-tila [moodi]) ja liikkuvuuden hallinta

Kuviossa 4 on esitetty PD-tila suhteessa normaa-15 liin GSM-tyhjäkäyntitilaan ja yhteys muodostettu -tilaan.

Tässä ja muissa kuvioissa termiä "tila" (state) käytetään sanan "moodi" synonyyminä. Kun pakettidatamatkaviestintä MS käynnistetään (virrat päälle), käytetään standardi-·,· · GSM-käynnistys- (virrat päälle) ja rekisteröitymisprose- 20 duureja. Rekisteröitymisen jälkeen matkaviestin MS liite-j\t tään verkkoon tyhjäkäyntitilassa ja se suorittaa tyhjä- käyntitilan solunvalintaa ja sijainninpäivitystä. Jotta : ,·. matkaviestin pysyisi liittyneenä järjestelmään, täytyy . matkaviestimen myös säännöllisesti käynnistää periodinen 25 rekisteröitymisprosessi.

Matkaviestin MS tyhjäkäyntitilassa voi siirtyä PD-

I I I

··-· tilaan [transitio (1) kuviossa 4] normaalin GSM:n merkin- ‘...· antoon ja autentikointiin perustuvan proseduurin avulla.

Proseduurin voi käynnistää joko MS tai se MSC, joka sillä 30 hetkellä palvelee MS: ia ja joka MSC vastaanottaa MS: lie • _ osoitetun paketin. Kuvion 5 tapahtumakaavio havainnollis taa proseduuria jälkimmäisessä tapauksessa. Proseduurin käynnistys, kuten järjestelmäparametri sen määrittelee, voidaan sallia vain soluissa, joissa PDCH on allokoitu 35 tai on allokoitavissa käyttäjän pyynnöstä. Kuviossa oleva 114844 18 merkinantokaavio (1) - (13) perustuu standardi-GSM-mer- kinanto- ja autentikaatioproseduureihin, joita käytetään normaalien GSM-puhe/piirikytkentäisten datapuheluiden muodostamiseen (set up) . Uudentyyppistä palvelupyyntöä 5 [signaali (3)] käytetään pyytämään PD-tilan muodostusta. Optionaalista signalointisekvenssiä (8) - (13) käytetään allokoimaan MS:lie TMSI (Temporary Mobile Subscriber Identity) ja/tai aloittamaan paketin salaus- ja salauk-senpurkuparametrien alustus MS:iin ja sen senhetkiseen 10 MSC:iin. Signalointisekvenssin (1) - (13) onnistuneen lo petuksen jälkeen MS on rekisteröitynyt sen hetkiseen MSC/VLR:iin PD-tilassa ja (optionaalisesti) salauspara-metrit on talletettu sinne [lohko (14)]. Sekvenssi (15) -(17) , joka perustuu myös normaaliin GSM-merkinantoon, 15 vahvistaa PD-tilan rekisteröitymisen ja suorittaa MS:n

siirtämisen PD-tilaan. Jos kyseessä olevalle solulle ei vielä ole allokoitu PDCH:a, niin BSC:n (kuvio 1) PDCH-allokoinninohjain yrittää allokoida PDCH:n pyynnöstä : [lohkot (18) - (20)]. Mikäli kanava on käytettävissä, BSC

20 lähettää komennon BTS:lle aktivoidakseen PDCH:n ja yleis- j\ lähettääkseen BCCH:lla kanavanmäärittelyinformaation :v. [lohko (21)]. Optionaalinen kanavanmäärittelysignaali (ei ; esitetty kuviossa) voidaan lähettää myös suoraan MS:lie, jotta aikaansaadaan nopeampi ilmoitus siitä, että PDCH on ’ 25 allokoitu. Päätöksentekolohkossa (22) MS päättelee, tu leeko PDCH allokoida. Siinä tapauksessa MS voi aloittaa ···: pakettilähetyksen määritellyllä PDCH:11a. Mikäli PDCH:ta ei ole allokoitu, MS voi jatkaa ennalta määrätyn prose-duurin mukaan, kuten esimerkiksi periodisesti, käynnistä-, ···, 30 mällä PDCH:n pyynnöstä tapahtuvan allokaatioproseduurin (kuvattu alla olevassa osassa I.C). Sen jälkeen ' * MSC/VLR:lle ilmoitetaan (23):11a merkityn signaalin avul- la siitä, että PD-tilan muodostunut proseduuri on loppunut. Signaali (23) siirtää informaatiota MS:n solu-35 sijainnista ja optionaalisesti siitä, onko PDCH allokoitu 114844 19 kyseisessä solussa. Tämä informaatio talletetaan yhdistettynä PD-tilan rekisteröimiseen (lohko 24) . Kuten myös lohko (24) esittää, mikäli PD-tilaa monitoroi ajastin ja/ tai ajastin, joka mittaa epäaktiivisuutta, niin nämä 5 ajastimet, jotka on sijoitettu PD-ohjaimeen (kuvio 1) , alustetaan.

PD-tilan muodostusproseduuri, yllä kuvattuna, perustuu pääasiassa normaaliin GSM-merkinantoon, jota piirikytkentäinen MSC (kuvio 1) ohjaa, vaikkakin vaaditaan joitakin 10 sopeuttamisia, esimerkiksi uudentyyppisen palvelupyynnön ja uusien salausparametrien käsittelemiseksi. Kun MS on siirretty PD-tilaan, MS:iin liittyvät parametrit siirretään myös PD-ohjaimen tietokantaosaan. Tätä tietokantaa voidaan pitää VLR:in laajennuksena pakettidata- MS: ia 15 varten. Esimerkki VLR:n ja tämän PD-ohjaimen välisestä toiminnallisesta jaosta on seuraava (vaihtoehtoisia toteutuksia ei suljeta pois): VLR (kuten myös HLR) on laajennettu pakettidatati-: lausparametreilla, kuten IP-osoitteella, ryhmälähetys 20 (multicast) -osoitteella ja aikakatkaisu (time-out) • -parametreillä. Tyhjäkäyntitilassa olevaa MS: ia varten tämä informaatio on aina saatavilla senhetkisessä # 1 VLR:issä säännöllisten si j ainninpäivitysproseduurien (jotka on sovitettu käsittelemään lisänä olevat tila- i » t ' 25 usparametrit) avulla. VLR:iä on myös laajennettu in formaatiolla siitä, onko MS PD-tilassa vai ei.

> * * _ PD-ohjaimen tietokanta tarjoaa: a) Muistin tallentamaan kaikkiin PD-tilassa oleviin MS: iin liittyvät toiminnalliset parametrit, mukaan 30 lukien salausparametrit, ajoittimet, solusijain- * * * nin, lista kaikilla muodostetuilla yhteyksillä ' ‘ olevista kumppaniolioista ja MS:n senhetkinen ali- tila (esimerkiksi liikkuva/liikkumaton-tila, nor-maali/nukkuva-hakutila; katso alla).

35 b) Nopean pakettidatan reitityksen helpottamiseksi ja 114844 20 VLR:n kyselykuormituksen rajoittamiseksi, PD-tietokanta tarjoaa myös kutakin MS:ia PD-tilassa koskevan relevantin informaation [mukaan lukien tila-usparametrien ja sijaintialueen tunnuksen (LAI)] 5 kaksoiskappaleen talletuksen.

c) Piirikytkentäisen MSC-.n kanssa tapahtuvan merkin-antoinformaation vaihdon helpottamiseksi ominaisuuden, jonka avulla kaikelle pakettidatalle, joka koskee MSC/VLR:iin rekisteröitynyttä MS:ia, muun- 10 netaan MS:n IP-osoite IMSI:ksi.

d) PD-reitittimen (kuvio 1) tukifunktiona tarjotaan taulukko, jossa on reititysinformaatio kaikkiin MS:ihin, joihin muodostetaan reitti MSCristä. Käyttäen MS:n IP-osoitetta syötteenä taulukko an- 15 taa reititysinformaation MS:ia juuri silloin pal velevalle MSC:lle.

PD-tilassa olevan MS:n sijainninpäivitys perustuu tyhjäkäyntitilan sijainninpäivitysproseduureihin. Kun PD-tilassa oleva MS siirtyy uuteen MSC/VLR:iin kuuluvalle » * * ♦ j\, 20 sijaintialueelle (LA), uusi VLR vastaanottaa automaatti- :·. sesti (HLR:iltä) tilaajaan liittyvät tilausparametrit osana normaalia tyhjäkäyntitilan sijainninpäivitystä. Si-jainninpäivitysproseduuri on laajennettu siten, että uut-ta MSC/VLR:iä informoidaan siitä, että MS on PD-tilassa, ’ 25 ja sille annetaan informaatiota edellisen MSC/VLR:in run koverkko-osoitteesta. Uuden MSC/VLR-.n PD-ohjaimen käyn-nistämänä MS:n toiminnalliset parametrit siirretään (run-koverkkoa pitkin) silloin edellisessä MSC/VLR:issä ole-vasta PD-ohjaimesta ja noiden kahden PD-ohjaimen tieto- * * * ... 30 kannat päivitetään. Uuden MSC/VLR:in PD-ohjain tuottaa myös päivitettyä informaatiota MS:n senhetkiseen MSC:iin "·’ muodostettujen kaikkiin kumppaniolioihin.

: PD-tilanmuodostusproseduuri voidaan aloittaa myös silloin, kun MS:ia juuri silloin tyhjäkäyntitilassa pal- 3 5 velevassa MSC-.ssä oleva PD-reititin vastaanottaa MS:lie 114844 21 osoitetun paketin. Silloin PD-reititin signaloi PD-ohjai-melle identifioiden määränpään IP-osoitteen. PD-ohjain havaitsee, että MS ei ole PD-tilassa ja että, IP-osoitteen IMSI:ksi kääntämisen jälkeen, pyytää piirikytken-5 täistä MSC:tä aloittamaan PD-tilan muodostusproseduurin. Koska MS on tyhjäkäyntitilassa, pyyntö hyväksytään, ja piirikytkentäinen MSC aloittaa proseduurin käyttäen normaalia GSM-hakua (paging), mutta käyttäen erityistä PD-indikaattoria. Silloin proseduuri on hyvin samanlainen 10 kuin yllä esitetyssä matkaviestimestä lähtöisin olevan sanoman tapauksessa.

Palataan takaisin kuvioon 4. PD-tilassa olevan MS:n normaali tilanne on se, että se sijaitsee solussa, jossa on ainakin yksi PDDCH allokoituna. Ensimmäistä 15 PDCH: ia, joka on allokoituna solussa, jota PDCH-.ta pitkin pakettisiirto aloitetaan, kutsutaan tässä isäntä-PDCH:ksi (Master PDCH). Tässä normaalissa tilanteessa MS suorittaa proseduureja, joihin tässä viitataan PDCH-proseduureina ·,· · (kuvion 4 pienempi, ylempi ympyrä) . Käyttäen PDCH-prose- 20 duureja MS: j\. a) Suorittaa solunvalinnan perustuen tyhjäkäyntiproseduu- reihin: * · : ,·, - Mittaa signaalinvoimakkuuden silloisessa ja vie- » * > rekkäisissä soluissa (kun ei tee mitään muuta, * » · * · » 25 esimerkiksi toisiaan seuraavien TDMA-kehyksien PDCH-lohkojen välissä), ja pitää yllä päivitettyä **·: listaa kuudesta vahvimmasta BCCH-kantoaallosta.

- Mittauksien yhteydessä BCCH-kantoaaltojen identi-fioimiseksi ja tukiaseman tunnuksen (BS Identifi-30 cation Code) (ja TDMA-kehysnumeron) lukemiseksi t t

• _ kuuntelee senhetkisen solun tahdistuskanavaa (SCH

= Synchronization Channel) ja vierekkäisten solu-jen taajuuskorjauskanavaa (FCCH = Frequency Correction Channel) ja SCH:ta.

35 - Järjestelmä- ja soluspesifisten parametrien luke- 114844 22 miseksi kuuntelee senhetkisen solun BCCH:ta ja laajennettua BBCHrta (mikäli sellainen on) ja vierekkäisten solujen BCCH:ta.

Siten olemassa olevaa normaalin GSM-yleislähe-5 tysohjauskanavien runkoa käytetään suorittamaan solun- valintaa. Matkaviestimessä solunvalintakriteerit voivat olla jossain määrin modifioituja verrattuna tyhjäkäyntitilaan, mikäli käyttäjä (esimerkiksi näppäimis-tökomennolla) valitsee, että MS:ia käytetään "liikku-10 mattomassa" tilassa. Liikkumattomassa tilassa MS pitää senhetkisen solun niin pitkään kuin signaalin laatu on tietyn kynnysarvon yläpuolella. Tämän tarkoituksena on pienentää radioympäristön muutoksista, joita esimerkiksi liikkuvat esineet aiheuttavat, aiheutuvien so-15 lunvaihtojen todennäköisyyttä. Mikäli signaalin laatu putoaa kynnysarvon alapuolelle, MS palaa automaattisesti normaaliin (liikkuvaan tilaan) (mobile mode). MS informoi sitä sillä hetkellä palvelevan MSC/ VLR:in ·,; · PD-ohjainta toimintatilastaan lähettämällä indikaation : \. 20 liikkuvasta/ liikkumattomasta tilastaan ainakin aina silloin, kun se vaihtaa tilasta toiseen. Liikkumatto-jv. massa tilassa tapahtuvaa datasiirtoa varten voidaan : ,·. tilaajanhaku rajoittaa vain yhteen soluun tai data ->/ voidaan lähettää suoraan [välittömänä datana (imme- * * » 25 diate data) / välittömänä kanavan varauksena (immedia te channel resevation), jota data seuraa] ilman edel-tävää tilaajanhakua (paging).

Suoritusmuodon vaihtoehtoisessa toteutuksessa mo-difioituja solunvalintakriteerejä voidaan käyttää myös .*·. 30 liikkuvassa tilassa olevaa MS: ia varten. Mikäli MS:n - t solusijainnista kertova informaatio (joka on talletet tuna PD-ohjaimeen) on riittävän vähän aikaa sitten päivitettyä, voidaan pakettisiirto MS:lle aloittaa samaan tapaan kuin "liikkumattomalle" MS:lie.

35 b) Kuuntelee MPDCH:a ja suorittaa pakettisiirtoa halutul- 114844 23 la tavalla. MPDCH-kanavalla MS kuuntelee havaitakseen: Tilaajanhakua (paging) varten "normaalissa" tilaa-janhakutilassa (sellaisen ajanjakson aikana, jolloin pakettien siirtoaktiviteetti on suhteellisen 5 korkea) tai "PD-uni"-hakutilassa.

MS informoi senhetkisen MSC/VLR:n PD-ohjainta eksplisiittisesti tai implisiittisesti omasta hakutilastaan lähettämällä indikaattorin, joka ilmaisee, onko MS normaalissa vai PD-uni-hakutilassa, ainakin aina 10 silloin kun MS vaihtaa hakutilaansa.

"Välitöntä dataa" (tai "välitöntä kanavanvarausta, jota seuraa data") varten, joka toimii ilman edeltävää hakua, normaalissa tilassa.

PDCH yleislähetyssanomia (eli kaikille solussa 15 oleville MS:lie lähetettävien kuittaamattomien sa nomien lähetystä) varten, joko normaalissa tai PD-unitilassa.

Ryhmälähetys (multicast) -sanomien (eli MS:n ryh-·,; · mälle osoitettujen kuittaamattomien sanomien lähe- 20 tys) lähetystä varten, joko normaalissa tai PD- unitilassa.

f.’. c) Optionaalisesti (vaihtoehtoisesti) kuuntelee GSM-solun : .·. (yleis) lähettämiä lyhytsanomia (SM).

» t »

Yllä esitettyjen proseduurien koordinaatio voidaan * # * 25 aikaansaada käyttämällä MPDCH-kanavan downlink-suunnalle multikehys (multiframe) -kaaviota, joka on samantapainen ja tahdistettu normaaleilla GSM-downlink-ohjauskanavilla käytettävän 51-kehyksisen multikehyskaavion kanssa. Ver-: rattuna tyhjäkäyntitilaan, kun MS voi kuunnella yleislä- . 30 hetyskanavia kaikkina muina aikoina kuin sille allokoidun • t (unitilan) hakulohkon aikana, MS:lta vaaditaan suurempaa koordinaatiota PD-tilassa, ja erityisesti kun MS on nor-maalissa hakutilassa. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa se aika, jonka MS on käytettävissä downlink-sanomien vas-35 taanottoa varten, on maksimoitava samalla sallien riittä- 114844 24 västi aikaa yleislähetysten kuuntelutehtäviä varten. Kuvioissa 6 ja 7 esitetään tätä tarkoitusta varten esimerkinomainen multikehysten koordinaatiokaavio. Kuvio 6 esittää esimerkin 51-kehyksisestä MPDCH-multikehyksestä 5 tahdistettuna vastaavan GSM-yleislähetyskanavan kans sa (BCD = Broadcast Channel) tai yhteisen ohjauskanavan (CCCH = Common Control Channel) ja erillisen (irrallisen) (stand alone) varattujen ohjauskanavien (SDCCH = Dedicated Control Channel) multikehysten kanssa. Kuten kuviossa 10 7 on esitetty, 8 MPDCH multikehystä muodostavat multike- hyssyklin (tahdistettuna vastaavan BCH/CCCH- ja SDCCH-multikehyssyklien kanssa). Lisäksi kuvio 7 esittää esimerkin sopivien aikojen järjestämisestä normaaleilta GSM-yleislähetyskanavilta tapahtuvaa informaation kuuntelua 15 ja lukua varten.

MPDCH-multikehys (kuvio 6) koostuu: - hakulohkoista (vastaavat GSM:n vastaavia lohkoja) merkittynä P0-P7:ään, kukin 4 TDMA-lohkoa pitkinä.

·,; · PD-unitilassa MS kuuntelee yhtä hakulohkoista : '.. 20 (riippuen omasta IMSIrstään) syklin multikehysalijoukos- ta, siten kuin järjestelmäparametrit määräävät (antaen jV. unitilan jakson kestää arviolta 0,25 - 2 s) . Multikehyk- : ,·. set 5 ja 7 jokaisessa N:nnessä syklissä suljetaan pois, • $ · ]·!·’ koska ne (kuten kuviossa 7 on esitetty) on allokoitu vie- » ( · 25 reisten tukiasemien BCCH-kanavien kuuntelua varten.

Normaalitilassa MS voidaan hakea kaikissa hakuloh- » koissa ja kaikkina aikoina, joita ei ole allokoitu muuta käyttöä varten (katso alla). Sama koskee "välitöntä da-taa" / "välitöntä kanavanvarausta".

. "·. 3 0 - Lohkosta, joka on merkitty PDB:ksi, jota käytetään • t PDCH-yleislähetyksessä (kuviossa 7 esitetyin poikkeuk sin) .

PDCH-yleislähetys voidaan, käyttäen unitilapara-metreja, rajoittaa multikehysten määriteltyyn alijouk-35 koon. Unitilaparametri voi olla erilainen verrattuna sii- 114844 25 hen, jota käytetään tilaajanhaussa.

PDCH-yleislähetystä käytetään tuottamaan järjestelmälle informaatiota silloin, kun senhetkisen BCCH:n jokin relevantti tieto on muuttunut. Silloin MS:ien tuli-5 si lukea BCCH-kanavaa ja "laajennettua BCCH"-kanavaa (jos sellainen on käytössä) aloittaen seuraavasta multikehyk-sestä ja jatkaen, kunnes kaikkien 8 multikehyksen relevantti informaatiosisältä on luettu (katso kuvio 7). PDCH-yleislähetystä voidaan käyttää myös erilaisten käyt-10 täjäinformaatiopalveluiden toteuttamista varten.

- Kehyksistä, jotka on merkitty F0 - F14, jotka voidaan ryhmitellä eri tavoin eri tarkoituksia varten (katso kuvio 7) .

Edelleen lohkoa F3 - F6 voidaan (mikäli sitä ei 15 ole allokoitu muita tarkoituksia varten; katso kuvio 7) käyttää ryhmälähetyksiä (multicast) varten. (Myös muita ryhmälähetysallokaatiovaihtoehtoja on olemassa.) BCH/CCCH-multikehys on sisällytetty kuvioon 6 ; osoittamaan FCCH:n (jota on merkitty F:llä), SCH:n (mer- ^ 20 kitty S:llä) ja BCCH:n (merkitty B:llä) allokointia, jota käytetään solunvalintaprosessissa. "Laajennettu BCCH" . (mikäli se on käytössä) on allokoitu ensimmäisenä vasem- ! ! maila olevassa "C"-lohkossa multikehyksissä 4-7 (katso * » · kuvio 7) . SDCCH-multikehyksen esittämisellä kuviossa 6 on *·* 25 tarkoituksena indikoida solun yleislähetyslyhyt sanomien SM-allokaatiota. Niille allokoidaan alikanava hyödyntäen "D2:llä" merkittyä lohkoa multikehyksissä 0-3 (kuten ’"/· kuviossa 7 on esitetty) . Eräs mahdollinen tapa jaksottaa näiden yleislähetyskanavien kuuntelu on esitetty kuvion 7 30 diagrammissa. Lohkon/kehyksen tarkempi allokaatio kussa-kin multikehyksessä on määritelty oikeanpuoleisessa sa-rakkeessa.

Kuten kuviossa 7 on indikoitu, viereisten tukiasemien FCCH- ja SCH-kanavien kuuntelemista varten annetaan 35 mahdollisuus kaksi kertaa syklissä (arviolta kerran se- 114844 26 kunnissa). Koska viereisten solujen multikehykset voivat olla tahdistamattomia verrattuna senhetkiseen soluun, pitää käyttää 12 peräkkäistä kehystä.

Matkaviestimen, jonka tarvitsee lukea informaatio-5 ta viereisen solun BCCH-kanavalta, tulisi lukea ainakin yksi multikehyssyklin multikehyksien 2, 3, 6 tai 7 loh koista. Tämä aikaansaadaan kuviossa 7 esitetyn lukemis-kaavion avulla, joka taas ottaa huomioon sen, että senhetkisen ja viereisten solujen multikehykset saattavat 10 olla tahdistamattomia. Viereisten solujen BCCH-kanavien lukua varten varattu aika otetaan kerran Nmnessä syklissä, missä N on järjestelmäparametri.

Joissakin tilanteissa PD-tilassa väliaikaisesti olevan MS:n tulee olla "pois PDCH" -tilassa ja käyttää 15 normaaleja GSM-kanavia ja suorittaa proseduureja, joita tässä nimitetään "GSM-proseduureiksi". MS voidaan siten tavoittaa ja sillä on pääsy samaan signalointiin kuin tyhjäkäyntitilassa. Se suorittaa myös solunvalintaa täs-:.· ; mälleen samalla tavoin, kuin tyhjäkäyntitilassa. Sellai- j 20 siä tilanteita, joissa MS siirtyy näihin "GSM-proseduu- reihin" [siirtymä merkitty (3) :11a kuviossa 4], ovat: • V. a) Kun MS siirtyy uudelle sijaintialueelle (LA) . Se suo- : .·. rittaa silloin sijainninpäivityksen perustuen tyhjä- * » » käyntitilan proseduureihin. Sijainninpäivityksen tul- • * * 25 tua suoritettua MS palaa "PDCH-proseduureihin" [tran- sitio (4) kuviossa] .

*··· b) Säännöllisin välein (intervallein) , kun MS suorittaa * · periodisen rekisteröitymisen, kuten tyhjäkäyntitilas-sa. Tämän tultua suoritettua MS palaa "PDCH-proseduu-30 reihin" [transitio (4) kuviossa] .

* · • t c) Kun MS (PDCH:11a) vastaanottaa sen senhetkiseltä MSC:Itä pyynnön suorittaa autentikaation tai (tilaa-*...· ja) laitteen tunnuksen tarkistuksen. Tällöin haluttu proseduuri suoritetaan olennaisesti normaalin GSM-jär-35 jestelmän tapaan. Suoritetun ja onnistuneen proseduu- 114844 27 rin jälkeen MS palaa "PDCH-proseduureihin" [transitio (4)]. Mikäli autentikaatio tai laitetunnuksen tarkistus ei onnistu, proseduuri päättyy siihen, että MS vastaanottaa "PD-tilan lopetuskomennon", palauttaen 5 MS:n tyhjäkäyntitilaan [transitio (5)].

d) Kun MS siirtyy soluun, johon ei ole allokoitu PDCH:ta, mutta johon PDCH voidaan allokoida käyttäjän komennolla. Tällaisessa solussa MS voidaan hakea normaalia GSM-hakukanavaa käyttäen.

10 Riippuen järjestelmän konfiguraatiosta (operaatto rin valitsemasta) MS:n voidaan vaatia raportoivan omasta senhetkisestä MSC/VLR:stä, kun se siirtyy sellaisesta solusta, jolle PDCH on allokoitu, sellaiseen soluun, johon sitä ei ole allokoitu ja päinvastoin.

15 Tämä informaatio talletetaan PD-ohjaimeen (kuvio 1) , joka siten monitoroi MS:n käyttämiä proseduureja. Tässä tapauksessa tilaajanhaku (paging) suoritetaan joko MPDCH-kanavalla tai normaalilla GSM-hakukanavalla (Pa-·.: · ging Channel) . Järjestelmässä, jossa PD-ohjaimella ei • '.· 20 ole tätä informaatiota, tilaajanhaku joudutaan suorit- tamaan rinnakkain sekä MPDCH- että normaalilla GSM-tilaajanhakukanavalla, mikäli tilaajanhakualue käsit-: tää kummankinlaisia soluja.

PDCH voidaan allokoida silloin, kun syntyy to- * » · 25 dellinen tarve suorittaa pakettisiirtoa siten kuin al- , la on osassa I.C kuvattu. MS siirtyy "PDCH-proseduu- * t · •;;j reihin" [transitio (4)], silloin kun PDCH on allokoi- * i ’*··* tu, tai silloin kun MS siirtyy soluun, jossa PDCH on allokoitu.

30 e) Silloin kun MS siirtyy soluun, joka ei tue PDCH-kana-

t I I

’ , vaa. Tämä tapaus on samanlainen kuin yllä esitetty ta- • » » » » paus d) sillä erotuksella, että tässä PDCH:ta ei voida '··’ allokoida. Edelleen pakettidatatoiminteen mukainen ti laajanhaku (käyttäen normaalia GSM-tilaanjanhakukana-35 vaa) voidaan tai sitten sitä ei suoriteta tämäntyyppi- 114844 28 sessä solussa, riippuen järjestelmän konfiguraatiosta.

Yhdistettyä MS:ia varten, tukien sekä pakettidata-ja normaaleja GSM-palveluita (mutta ei samanaikaisesti), joukko sekoitetun liikenteen tilanteita ovat mahdollisia.

5 PD-tilassa oleva MS voi suorittaa tai vastaanottaa normaaleja GSM (puhe/piirikytkentäisiä data/pisteestä pisteeseen lyhytsanoma) -puheluita, jolloin PD-tilaa pidetään yllä "odottamassa" (= pending) puhelun aikana ja se palautetaan "aktiiviksi", kun puhelu lopetetaan. Puhelun 10 suorittamiseksi MS, mikäli se käytti "PDCH-proseduureja", siirtyy ensin "GSM-proseduureihin" [transitio (3) kuviossa 4] . Kun "GSM-proseduureja" käytetään, MS aloittaa puhelun normaalin GSM-järjestelmän tavoin ja kun puhelu on muodostettu, siirtyy yhteys-kytketty-tilaan [transitio 15 (6)]. Piiirikytkentäisen tilan MSC:n kautta (kuvio 1) PD- tilaa merkitään "odottamassa" (pending) olevaksi VLRiissä ja PD-ohjaimen tietokantaosassa. Kun puhelu on suoritettu, MS palaa "aktiiviin" PD-tilaan [transitio (7) kuvios- sa 4] ja se merkitään sen mukaisesti VLR: iin ja PD- f‘._t 20 ohjaimeen.

Mikäli piirikytkentäinen MSC vastaanottaa normaa-Iin GSM-puhelun, joka on tarkoitettu PD-tilassa olevalle • · | ! MS:lie, niin piirikytkentäinen MSC, sen jälkeen kun se on havainnut VLR:istä, että kyseinen MS on PD-tilassa, pyy-** * 25 tää PD-ohjainta käynnistämään MS:n (tilaajan) haun (pa ging) . Mikäli PD-ohjaimella on informaatio MS:n käyttä-mistä proseduureista, käynnistetään tilaajanhaku käyttäen 111 joko MPDCH: ta, jota varten on olemassa erikoisen tyyppi-siä hakuja GSM-puheluiden muodostamiseksi, tai käyttäen

* * I

30 tavanomaista GSM-tilaajanhakukanavaa (paging channel) (piirikytkentäisen MSC:n lävitse. Mikäli tämä informaatio ·”· ei ole PD-ohjaimen saatavissa, saattaa tilaajanhaku kä- ·*,,,! sittää molemmantyyppisiä proseduureja eri soluissa. Mikä li MS vastaa tilaajanhakuunsa ilmoittamalla hyväksyvänsä 35 aloitettavan yhteydenmuodostuksen, muodostetaan puhelu 114844 29 (set up) sen jälkeen kun MS on muuttanut GSM-proseduureja halutulla tavalla, ja PD-tilaa pidetään voimassa olevana taustalla (pending), PD-odotustilassa, koko puhelun ajan samalla tavalla kuin yllä on matkaviestimen aloittaman 5 puhelun tapauksessa selostettu.

Mikäli PD-reititin (kuvio 1) vastaanottaa paketin, joka on osoitettu MS:lie GSM-puhelunmuodostustilassa (call-connected mode), niin PD-ohjain, havaitessaan, että MS ei ole PD-tilassa, pyytää piirikytkentäiseltä MSC:ltä 10 käynnistämään PD-tilan puhelunmuodostusproseduurin kuten yllä on kuvattu. Kuitenkin, koska MS on puhelunmuodostus-tilassa (call-connected mode), kyseinen pyyntö torjutaan.

Tämä johtaa siihen, että PD-reititin lähettää uplink-suunnassa (vastavirtaan) virheraportin, joka kertoo, että 15 kyseinen MS on tavoittamattomissa. Samanlaisessa tilanteessa, silloin kun MS on edellisen sijasta PD-odotustilassa (pending), on lopputulos miltei sama. Ero on vain siinä, että piirikytkentäisen MSC.-n ei tarvitse osallis-: tua, koska MS:n tilainformaatio on käytettävissä PD-oh- 20 jaimessa. Sellaista MS: ia varten, jolla on (lyhyt) sanoma-palvelu (mail service) , sanoman lähettäminen kyseiselle matkaviestimelle viivästetään tällaisissa ja vastaavissa ; tilanteissa, kunnes MS on jälleen tavoitettavissa.

Kuten yllä on esitetty, MS:n PD-tilaa voidaan mo-25 nitoroida ajastimella ja/tai epäaktiivisuusajastimella (inactivity timer), joita MS:eja tuona hetkenä palveleva ; MSC käyttää. Kun PD-tila on saatu aikaan, kukin käytettä- “,,,· vä ajastin alustetaan laskemaan ennalta määrätyn ajanjak- son eli aikakatkaisuajan (timeout period) verran. Epäak-,30 tiivisuusajastin nollataan ja alustetaan uudelleen kaik kia paketteja varten, jotka on vastaanotettu MS:sta tai ' ' lähetetty MS:lie. Aikakatkaisujaksot voivat olla tilaaja- parametreja. PD-tilan lopettaminen ja paluu tyhjäkäyntitilaan [kuvion 4 transitio (2)] voidaan aloittaa siten, 35 että MS lähettää lopetuspyynnön (termination request), 114844 30 tai siten, että PD-ohjain antaa lopetuskäskyn, silloin kun aikakatkaisuaika on kulunut.

Mikäli jaksottaista rekisteröitymistä ei vastaanoteta, kuten PD-tilassa olevalta MS:lta vaaditaan, niin 5 PD-tila lopetetaan, ensin muuttamalla MS:n tila tyhjäkäyntitilaksi [transitio (2)] ja sitten merkitsemällä VLRriin MS irrotetuksi (detached) tavallisten tyhjäkäyntitilan proseduurien mukaisesti. MS, joka haluaa aloittaa eksplisiittisen "irrotus" (detach) -proseduurin, käynnis-10 tää ensin siirtymisen tyhjäkäyntitilaan [tyhjäkäyntitila (2)] ja lähettää sitten "IMSI detach" -sanoman (IMSI-ir-rotettu), kuten tyhjäkäyntitilassakin.

Kun PD-tila on lopetettu, kaikkien muodostettujen reittien kumppaniolioita informoidaan ja reitit katkais-15 taan/lopetetaan.

Edellisen lisäksi joitakin matkaviestimelle päättyvään pakettisiirtoon liittyviä liikkuvuudenhallinta-aspekteja on kuvattu lisäksi osassa I.D.

: ·'. I.C. Pakettidatakanavien (PDCH) aikaansaaminen * > · * * » » 20 PDCH-kanavien aikaansaamiseen osallistuvat toimin- nalliset päälohkot ovat (katso kuvio 1) : - BTS:n lähetinvastaanottimet, joiden kapasiteettia on * * ! ! lisätty siten, että ne: • » · - muuttavat dynaamisesti kaikkien fyysisten kanavien 25 (aikaväli) konfiguraatiota normaalilta GSM-liiken- nekanavalta TCH PDCH-kanavaksi ja takaisin TCH-kanavaksi, vasteellisesti PDCH-allokointi/PDCH-va-:,ti: pautuskomennolle, jonka PD-siirto-ohjain lähettää.

, - kun käytetään taajuushyppelyä, sovittavat PDCH:t ·>. 3 0 siten, että ne sopivat yhteen käytettävän hyppysek- ! i venssin kanssa.

• - BTS:n, joka perustuu prosessoriin ja käsittää sekä oh- : I jelmistoja että laitteistoja, PD-siirto-ohjaimen, joka ohjaa PDCH-kanavien allokaatiota/vapautusta BSC:n 35 PDCH-allokointiohjaimen käskystä.

114844 31 ohjaa pakettisiirtoa ja käsittelee allokoitujen/al-lokoidun PDCH:(i)lle radiolinkkiprotokollaa monike-hyskoordinaatiokaavion (esitetty I.B-osassa) mukaisesti .

5 - Osana dynaamista kanavanallokointiprosessia monito roi liikenteen aiheuttamaa kuormitusta PDCH:lla ja generoi tarvittaessa PDCH-allokointi/PDCH-vapautus-pyyntöjä BSC:n PDCH-allokointiohjaimelle.

BSC:n, joka perustuu prosessoreihin ja käsittää sekä 10 ohjelmistoja ja laitteistoja, PDCH-allokointiohjain.

Yhdessä piirikytkentäisen BSC:n, joka on yleisesti vastuussa radiokanavaresursseista, kanssa se koordinoi PDCH-kanavien allokointia siten, että fyysisten kanavien (aikavälit) muodostamasta yhteisestä joukosta al-15 lokoidaan tarvittaessa vaihteleva kooste liikennekana- via TCH. Tässä toiminnassa PDCH-ailokaatio-ohjain:

Kerää PDCH-allokaatio/PDCH-vapautus-pyyntöjä ja välittää nämä pyynnöt piirikytkentäiselle BSC:lle.

• - Vastaanottaa PDCH-alokaatiota/PDCH-vapautusta kos- j\ 20 kevia komentoja piirikytkentäiseltä BTSiltä ja vä- ;·, littää nämä komennot BTS:n PD-siirto-ohjaimelle.

- Tuottaa informaation, joka määrittelee solukohtai- ! 1 sesti annetun PDCH-tuen tason ja allokoidun (mikä- * · · li sellainen on) MPDCHrn ja joka yleislähetetään 25 BCCH:lla vastaavan BTS:n toimesta.

Edellisen lisäksi BTS:n rajapintafunktiot ja jot-kin yhteiset ohjausfunktiot on sovitettu tukemaan uusia *ti_: PD-funktioita (kuvio 1) .

Solussa oleva ensimmäinen PDCH ("isäntä-PDCH" 30 MPDCH) , joka pystyy kuljettamaan välttämättömän ohjaus-signaloinnin pakettisiirron aloittamista varten sekä pa-' ’ kettidatan ja jonka BCCH:lla oleva soluspesifinen infor- maatio määrittelee, voidaan allokoida joko järjestelmä-konfiguraation avulla tai käyttäjän pyynnöstä. "PDCH 35 pyynnöstä" -palvelun tuki voi kiinnostaa erityisesti ma- 114844 32 talakapasiteettisia (esimerkiksi 1-kantoaaltoisia) soluja, joissa pakettidatakäyttäjät vierailevat vain toisinaan .

"PDCH pyynnöstä solussa" MPDCH voidaan allokoida, kun 5 todellinen pakettisiirtotarve syntyy, eli: a) Kun PD-tila on aikaansaatu tiettyä MS:ia varten (joka sijaitsee tuossa solussa) MPDCH on allokoitu (mikäli kanava on käytössä), kuten osassa I.B kuvatussa PD-ti-lan muodostusproseduurin kuvauksen viimeisessä osassa 10 on kuvattu. PDCH-allokaation aloittaa piirikytken täiseltä BSC:ltä PDCH-allokaatio-ohjaimelle tuleva komento .

b) Kun PD-tilassa (ja solussa) olevalla MS :11a on lähetettävää dataa, se suorittaa "PDCH-allokaatiopyynnön" 15 käyttäen kuviossa 8 esitettyjä "GSM-proseduureja".

Merkinantosekvenssi (1) - (4) perustuu standardi-GSM- signalointiin yhdessä uudentyyppisen palvelupyynnön [(signaali (3)] kanssa. Piirikytkentäinen BSC vastaan-[ ottaa palvelupyynnön, joka BSC, mikäli kanava on käy- 20 tettävissä, generoi PDCH-ai lokaat iokomennon PDCH-allo- _ kaatio-ohj aimelle. Tällöin MPDCH allokoidaan [lohko (6)] ja kanavan määrittelevä informaatio yleislähete-; t<t tään BCCH:lla [lohko (7)] . Optionaalinen kanavanmää- rittelevä signaali (jota ei ole esitetty kuviossa) ‘ 25 voidaan lähettää myös suoraan MS:lie, jotta aikaan saadaan nopeampi vaste. Päätöslohkossa (8) MS päätte-lee, onko PDHC allokoitu. Siinä tapauksessa se jatkaa aloittamalla pakett isiirron määritellyllä MPDCH :11a. Mikäli PDCH:ta ei ole allokoitu, MS voi jatkaa ennalta ,···, 3 0 määritellyn proseduurin mukaisesti, kuten esimerkiksi periodisesti toistamalla PDCH-allokaatiopyyntöä.

c) Kun matkaviestintä tarkasteluhetkellä palveleva MSC/VLR vastaanottaa PD-tilassa MS:lle (joka sijaitsee solussa) tarkoitetun paketin, allokoidaan MPDCH (mikä- 35 li kanava on käytettävissä), mikäli suoritettava ti- 114844 33 laajanhaku (paging), jossa käytetään GSM-tilaajanhaku-kanavaa, johtaa myönteiseen hakutulokseen. Kun alussa suoritettu tilaajanhaku lisätään menetelmään, proseduuri on hyvin samanlainen kuin se, joka on yllä se-5 lostettu matkaviestimestä lähtevän paketin tapaukses sa .

d) Tilanteessa, jossa PD-tilassa oleva ja sellaisessa solussa, joka on viereinen sille solulle, jossa PDCH on allokoitu, matkaviestimellä on tietoliikenneistunto 10 (session) juuri menossa tai jos tuolla matkaviestimel lä on juuri dataa valmiina lähetettäväksi välittömästi ennen matkaviestimen siirtymistä "PDCH-pyynnöstä soluun", voi matkaviestin käynnistää PDCH-allokaatio-pyynnön tuolle uudelle solulle käyttäen kyseistä mat- 15 kaviestintä sillä hetkellä palvelevan solun MPDCH- kanavaa. Pyyntö siirretään MSC/VLR:in PD-ohjaimeen, josta se johdetaan BSC:in PDCH-allokaatio-ohjaimeen ja josta piirikytkentäiseen BSC:iin. Mikäli pyyntöön vas-*: tataan myöntävästi, MS: n ei tarvitse vaihtaa "GSM- 20 proseduureihin" .

j*. Kun ensimmäinen PDCH (MPDCH) on allokoitu, voidaan ;v, lisäksi allokoida lisää " renki-PDCH-kanavia" (SPDCH) • · ; »t riippuen liikenteen aiheuttamasta kuormituksesta: ’ f i - Joko puolivakituisesti (esimerkiksi siten, että PDCH- * * # ’ 25 kanavia ja GSM-liikennekanavia TCH on käytössä eri määrät päivän eri aikoina.

- Tai dynaamisesti kulloisenkin kuormitustilanteen perus ; : * teella.

Mikäli solulle on allokoitu useita PDCH-kanavia, 30 PDCH:ia voidaan käyttää "trunking"-kanavien joukkona, 1 jotka käyttävät dynaamista varausprotokollaa. MPDCH:a käytetään sitten (verkkoon) pääsyohjauksen merkinantoon :!v (mukaan lukien kanavapyyntö, kanavanvaraus ja tilaajanha ku) ja sen mukaan, miten kapasiteettia riittää, dataa, 35 kun taas SPDCH:itä käytetään varatun datan siirtoon.

114844 34

Edelleen tilanteessa, jolloin MPDCH muodostaa pullonkaulan, on mahdollista allokoida yksi tai useampia li-sä-MPDCH-kanavia, jolloin (m:n) MPDCH:in joukkoa voidaan käyttää yhdessä (s) SPDCH:ien joukon kanssa. Tällöin ku-5 kin MS on annettu tietylle MPDCH:lie, jonka määrää algoritmi MS:n identiteetin (IMSI) ja BCCH:lla ja/tai yhdellä tai useammalla MPDCH:11a yleislähetetyn ohjausinformaation perusteella.

Prosessi, jonka avulla allokoidaan/vapautetaan 10 PDCH:eita dynaamisesti solussa, perustuu läpimenomittauk-siin ja mittaustuloksen vertaamiseen ennalta määrättyihin rajoihin siten kuin kuviossa 9 on esitetty. Vuokaavion ylempi, katkoviivoilla piirretty osa esittää joko pyynnöstä tapahtuvaa tai järjestelmäkonfiguraation tuloksena 15 tapahtuvaa ensimmäisen MPDCH:n allokointia. Lohkossa (1) käynnistetään allokoitujen MPDCH:ien (m) ja SPDCH:ien (s) laskenta.

Lohkossa (2) mitataan keskimääräinen läpimeno | MPDCH:ien läpi (BTS:ssä) ennalta määrätyn ajanjakson ai- j·. 20 kana, määrätään, saavutetaanko ylempi raja-arvo (joka on :·, mitattu ylemmän raja-arvoa jän jakson aikana) tai saavute- > taanko matalampi raja-arvo (joka on mitattu alemman raja- ’ arvoa j an j akson aikana) .

’ - Mikäli ei, monitorointiprosessi jatkuu.

'·’ ‘ 25 - Mikäli ylempi raja-arvo saavutetaan, ja mikäli, kuten tässä esimerkissä, SPDCH:ia ei allokoida (s=0), BTS lähettää SPDCH-ai lokaat iopyynnön BSC:lle [lohko (17)].

: : BSC määrää, mikäli kanava on käytettävissä [lohko (18)].

30 - Mikäli kyllä: käynnistettynä BSC:stä SPDCH allokoi daan BTS:ssä [lohkot (19) ja (20)]. BTS:ssä oleva pakettidataprotokolla säädetään uudelleen uuteen ; ; PDCH-konfiguraatioon [lohko (14)]. Tällöin prosessi jatkuu läpimenomittauksilla MPDCH:issa [lohko (2)] 35 ja vastaavalla tavalla SPDCH:issa [lohko (15)].

114844 35

Mikäli ei: suoritetaan tarkastus, indikoiko tor juttujen kanavanallokaatiopyyntöjen taajuus jatkuvaa ylikuormitustilaa [lohko (23)]. Siinä tapauksessa käynnistetään ennalta määrätty proseduuri on-5 gelman raportoimiseksi/ratkaisemiseksi [lohko (25)]. Muutoin liikenteen kuorma rajoitetaan väliaikaisesti (BTS:ssä) uudelleen säätämällä vuonoh-jausparametrit [lohko (24)]. Tämän jälkeen sykli toistetaan alkaen lohkosta (2).

10 - Mikäli saavutetaan alempi raja-arvo [lohkossa (3)], BTS lähettää MPDCH-vapautuspyynnön BSC:lle. Sen jälkeen kun MS:lie on ilmoitettu yleislähetetyn informaation [lohko (10)] avulla, MPDCH vapautetaan [lohkot (11) ja (12)]. Mikäli, kuten esimerkissä, havaitaan 15 [lohkossa (13)], että kyseessä oli ainoa MPDCH, pro sessi jatkaa vaiheessa (A) kaikkien pyyntöjen ja komentojen monitorointia uutta MPDCH:n allokaatiota varten .

Mikäli taas toisessa tapauksessa [lohkossa (13)] 20 määrätään, että ainakin yksi MPDCH on vielä allokoitu- na, prosessi pakettidataprotokollan toiminnan uudel-1. . leensäätämisen jälkeen lohkossa (14) jatkaa kohtaan ; // (c).

’ Vaikka edellä on kuvattu tiettyä esimerkkiä, vuo- '·’ 25 kaaviosta tulisi ymmärtää, että PDCH-kanavan/kanavien dy naaminen allokointi/vapautusprosessi koskee kaikkia an-nettuja MPDCH-.iden ja SPDCH:iden konfiguraatioita.

I.D Pakettisiirto MSC:n palvelualueella _>5·, MSC/VLR:issa (kuvio 1) olevan PD-reitittimen ja 30 MSC: n palvelualueella olevien MS: ien välisen pakettisiir-ron määrää suurelta osin radiolinkkikerroksen (kerros 2) palvelu, jonka PDCH:it tarjoavat. PD-reitittimen 2-ker-: roksen olio ja vastaavasti MS:ien MT-osat hyväksyvät 3- kerrokselta vaihtelevan pituisia paketteja tiettyyn mak-35 simikokoon asti (kuten esimerkiksi 600:aan oktettiin as- 114844 36 ti, riippuen PDCH-protokollasta). Normaalisti salauksen jälkeen kukin paketti muodostaa 2-kerroksen kehyksen in-formaatiokentän. Radiotiellä (BTS:n ja MT:n välillä) kukin kehys jaetaan kiinteän mittaisiin lohkoihin (joiden 5 pituus on suunnilleen 25 informaatio-oktettia, jotka vastaavat neljää TDMA-pursketta). BTS tai MT suorittaa kullekin lohkolle kanavakoodauksen, purskeen formatoinnin, ja lomituksen (lohkoittain). Sen jälkeen valintaisen toiston tyyppinen ARQ-protokolla tarjoaa BTS:n ja MT:n 10 välillä virheellisten lohkojen uudelleenlähetyksen.

TDMA-rakenne ja tarve sallia samanlainen ajoituksen virheellisyysaste ensimmäisessä MS:n verkkoon pääsyssä kuin on normaalissa GSM-järjestelmässäkin on johtanut "reservation-Aloha" (varaus-aloha) -tyyppiseen protokol-15 laan. Pakettisiirron aloittamiseksi matkaviestimeltä tulevassa suunnassa, havainnollistettuna kuvion 10 kaaviolla, MS lähettää satunnaispääsypyynnön [signaali (1) kuviossa] MPDCH-kanavan uplink-suunnalla (käyttäen samantyyp-: pistä pääsypursketta kuin normaalissa GSM:ssakin), kun m » ;·. 20 sen sallitaan niin tekevän siten kuin MPDCH-kanavan down- link-suunnan " uplink-ti lal iput" (USF = Uplink State Flag) I. , sallivat. Pääsypurske sisältää satunnaisluvun, joka ήπιοί dostaa MS:n alkuidentifikaation, ja siinä voi olla myös * * * : palveluluokkainformaatiota.

v * 25 Normaalisti BTS vastaa tähän kanavanvarauskomen- nolla [signaali (2)] MPDCH-kanavan dovmlinkillä varaten kanavakapasiteettia uplink-datasiirtoa varten, ja down-link-kuittauksella (ACK). (Mikäli BTS ei vastaa, MS suo-rittaa uuden yrityksen satunnaisen odotusajan jälkeen.) 30 Kanavanvarauskomento sisältää saman satunnaisnumeron kuin t · on vastaanotettu pääsypurskeessa sekä ajoituksensiirto i (timing alignment)/tehonohjaus-komentoja. Ajoituksensiir- to (timing alignment)/tehonohjaus-funktiot suoritetaan BTS:ssä, ei vain mittausosassa (kuten normaalissa GSM-35 järjestelmässä) vaan myös suoritukseen liittyvien syiden 1 1 4844 37 tähden, prosessointi- ja komentojengenerointiosissa (jotka sijaitsevat PD-siirto-ohjaimessa).

MS:sta tulevaa datakehystä [signaali (3) kuviossa] seuraa positiivinen kuittaus [signaali (4)] BTS:ltä (kos-5 ka tässä esimerkissä ei oleteta käytettävän mitään uudelleenlähetyksiä) ja kehys releoidaan MSC/VLR:n PD-reitit-timeen. Täällä määrätään MS:n solusijainti assosioimalla kehys (joka sisältää MS:n identiteetin TMSI samassa kehyksen otsikossa) yhteen (kunkin solun yksilöllisen) fyy-10 sisen yhteyden kanssa, jolla kehys vastaanotetaan. Vaihtoehtoisessa toteutuksessa MS:ien solusijainti voidaan identifioida toteuttamalla BTS:n PD-siirto-ohjaimeeen li-säfunktio, jonka avulla kehyksen otsikkokenttään sisällytetään solun tunnus, samalla tavoin kuin on kuvattu jul-15 kaisussa US-A-4 916, 691. Solun sijainti-identiteetti ja siihen liittyvä aika, jolloin kehys vastaanotettiin, talletetaan linkitettyinä MS: n identiteettiin PD-ohjaimen tietokantaan yhdessä MS-parametrien kanssa (kuten liikku-: van/kiinteän indikaattorin, palveluluokan) , jotka voidaan ’ 20 siirtää samassa kehyksen otsikossa BTS:stä. Sen jälkeen, normaalisti salauksen purun jälkeen, paketti on saatavis-[ sa PD-reitittimen 3-kerroksen oliossa sen reitittämiseksi : ·’ määränpäähänsä (kuvion 10 esimerkissä IWF:n kautta).

M Kun paketti, joka on osoitettu MS: lie, saapuu sen v · 25 MSC/VLR:n PD-reitittimeen, johon MS on rekisteröitynyt, ja kun tuon PD-ohjaimen (kuvio 1) tietokannasta havai-*;· taan, että MS on PD-tilassa, niin paketti hajotetaan en- sin kappaleiksi vaaditulla tavalla, jotta se täyttää PDCH-kanavan maksimipakettikoon vaatimukset. Sen jälkeen ’ 30 se tapa, jolla pakettisiirto MS: lie käynnistetään, riip- ’ = = ’* puu PD-ohjaimen tietokantaan talletetuista MS:n toimin- ;· ; nallisista parametreista, joita ovat: . - Solusijainti ja informaation tuoreus.

- Toimintatila; joko liikkuva tai kiinteä.

35 - Normaali tai PD-nukkuva tilaajanhakutila.

- "PDCH"- tai "GSM-proseduurit", joita käytetään (riippu- 114844 38 en järjestelmän konfiguraatiosta, kuten osassa I.B on kuvattu) .

Tämän informaation perusteella PD-ohjain käyttää ohjelmistoalgoritmia pakettidatasiirron aloitusmenetelmän 5 valintaan, joita menetelmiä ovat: a) Siirretään datakehys suoraan tiettyyn BTS:iin (ilman edeltävää tilaajanhakua).

Tätä menetelmää käytetään, mikäli MS on liikkumattomassa tilassa. Sitä voidaan käyttää myös silloin, 10 mikäli MS on liikkuvassa tilassa, tosin sillä edelly tyksellä, että tuolloin liikkuvassa tilassa olevalle MS:lie käytetään kiinteässä tilassa (kuvattu osassa I.B) käytettävää modifioitua solunvalintakriteeriä ja edellyttäen, että solusijainti-informaatio on riittä-15 vän hiljattain päivitettyä.

BTS-.iin tapahtuvan siirron kehyksen otsikko sisältää TMSI:n, indikaation siitä, että MS on tilaajanha-kutilassa, IMSI:n (mikäli MS on PD-nukkumistilassa) ja • mahdollisen palveluluokkainformaation. Mikäli MS on 20 PD-nukkumistilassa, niin BTS aloittaa datasiirron ;·. PDCH-kanavaa/kanavia pitkin käyttäen tilaajanhakua λ . (yksittäisessä solussa). Muutoin datasiirto aloitetaan ! | "välittömällä kanavanvarauksella" tai dataa lähetetään • '· suoraan "välittömänä datana" MPDCH-kanavalla.

25 Kuviossa 11 esitetään esimerkki "välittömän kana vanvarauksen" siirtosekvenssistä. MPDCH-kanavan down-link-suunnalla tuleva kanavanvaraussignaali [signaali : J (5)] informoi MS:ia siitä kanavasta, jolla datakehys [signaali (6)] vastaanotetaan. Mikäli datasiirto ta-!,, 30 pahtuu MPDCH-kanavalla, kanavanvarausta ei tarvita.

Datakehys sisältää sellaisen pääsyaikavälin varauksen *C‘: MPDCH-kanavan uplink-suunalta, jolla MS voi vastata.

: Vastauspurskeessa [signaali (7)] yksi bitti on allo koitu datakehyksen kuittausta varten. Mikäli, kuten 35 esimerkissä, kuittaus on positiivinen, sekvenssi suo- 114844 39 ritetaan loppuun. Jos taas kyseessä on kielteinen kuittaus, BTS lähettää kanavanvarauksen MSrlta tulevaa spesifioidumpaa kielteistä kuittausta varten (joka määrittelee uudelleenlähetettävät lohkot) ja BTS:Itä 5 tapahtuvaa uudelleenlähetystä varten. Tämä kanavanva raus sisältää myös TA/PC-komentoja. Sitten uudelleenlähetys sisältää kanavanvarauksen, jotta MS voi kuitata ja mahdollisia muita uudelleenlähetyksiä varten, b) Tilaajanhaku useiden solujen (soluryhmän) alueella 10 Jotta optimoidaan taajuusalueen käyttöä (radio- spektriä) , tilaajanhaku rajoitetaan mahdollisimman pieneen ryhmään soluja perustuen käytettävissä olevaan solusijainti-informaatioon. Tilaajanhaku aloitetaan "korkean tason komennolla" (joka sisältää informaatio-15 ta IMSI:stä, TMSI:stä, sijaintialueesta (LA), so lusi j ainnista ja tämän tiedon tuoreudesta ja tilaajan-hakutilasta), joka tulee PD-ohjaimesta PD-merkinanto-ohjaimelle (kuvio 1) niihin BSC:in, joita asia koskee, jj | (Vaihtoehtoisia tapoja jakaa tilaajanhakufunktiot 20 MSC:n ja BSC:n kesken ei suljeta pois.) Kuten osassa I.B on kuvattu, riippuen järjestelmäkonfiguraatiosta, tilaajanhaku voi sisältää tilaajanhakua sekä MPDCH-ka- • · ; t«t navalla että tavallisella GSM-tilaajanhakukanavalla, ja siten se saattaa koskea myös BSC:n (BSC:iden) "pii-’ 25 rikytkentäistä" osaa.

Tilanteessa, jolloin todennäköinen solusijainti "J voidaan rajoittaa vain pieneen joukkoon soluja, voi- daan käyttää erityisen tyyppistä tilaajanhaku (paging) -sanomaa, jonka avulla yhdistetään tilaajanhaku ja , ···, 30 pääsyaikavälin varaus MS:lie vastausta varten. Kuvion ·' 12 sekvenssidiagrammissa on esitetty esimerkki, jossa käytetään tämäntyyppistä tilaajanhakua. Kuviossa esi-tetyllä signaalilla, joka on merkitty (5) :11a, MSC:n käynnistämä tilaajanhakukomento saavuttaa BTS:n. Sil-35 loin BTS:n PD-siirto-ohjain generoi tilaajanhakusano- 114844 40 man [signaali (7)] MPDCH-kanavan downlink-suunnalle, joka sanoma sisältää pääsyaikavälin varauksen MPDCH-kanavan uplink-suunnalta, jotta MS voi lähettää vasta-uspurskeen [signaalin (8)]. Tilaajanhakuvaste [signaa-5 lit (9) ja (12)], joka on siirretty takaisin MSC:iin, sisältää informaatiota MS:n solusijainnista. Tämä informaatio (yhdessä tilaajanhakuvasteen vastaanottosi-kaan liittyvän ajan kanssa) talletetaan PD-ohjaimen tietokantaan. Tilaajanhakuvaste johtaa myös kanavan-10 varaukseen [signaali (10)] MPDCH-kanavan dovmlinkillä datasiirtoa varten. Kanavanvaraus sisältää myös TA/PC-komentoja. Kun dataa vastaanotetaan MSCrltä [signaali (13)], se siirretään varatulla PDCH-kanavan dovmlinkillä [signaali (16)]. Kanavanvaraus MS:Itä tulevaa 15 kuittausta [signaali (17)] varten ja mahdollista uu delleenlähetystä varten voidaan joko yhdistää datake-hyksen kanssa [signaali (16)] tai sisällyttää alussa olevaan kanavanvaraukseen [signaali (10)].

| Kun tämäntyyppistä tilaajanhakua käytetään siirtä- 20 mään normaalia GSM-puhelua, yksi bitti vastauspurs- J·, keessa allokoidaan indikoimaan puhelun "hyväksyntää"

• < I

!. . tai "hylkäystä", jonka jälkeen sekvenssi loppuu.

• ; Tämäntyyppisen tilaajanhaun, joka sisältää pääsy- : aikavälin varauksen tilaajanhakuvastepurskeelle, etuna * 25 on se, että vaste voidaan identifioida yksilöllisesti huolimatta siitä, että se sisältää vain 8 bittiä in-formaatiota. Tällä tavoin sekvenssiä voidaan lyhentää olennaisesti verrattuna normaaliin GSM-tilaajanhakuun, mikä on tärkeää, kun otetaan huomioon pakettitien 3 0 siirtoviiveet. Kuitenkin tämäntyyppinen tilaajanhaku t i ’·;** on tehokasta taajuusalueen käytöltään vain mikäli sitä käytetään vain pienessä solujen ryhmässä.

Toisaalta sijainnin päivityksessä/solusijainnin raportoinnissa käytettävien ja toisaalta tilaajanhaussa 35 käytettävien radiokanavaresurssien kokonaiskäytön mini- 114844 41 moimiseksi on taajuustehokkuuden takia välttämätöntä, että MS:ia varten käytetään PD-tilassa jotain lisämekanis-mia. Tämä voi käsittää normaalia GSM-konseptia pienempien sijaintialueiden käyttöä ja/tai tiettyjen olosuhteiden 5 vallitessa MS:ien suorittamaa solusijaintiraportointia.

Mitä tulee ajoituksensiirtoon(timing alignment)/ tehonohjaukseen, tarve suorittaa tietyn ajanjakson aikana uudistus asettaa pakettien maksimikoolle rajoituksia. Esimerkiksi kuvion 12 kanavanvaraukseen [signaaliin (10)] 10 sisällytettyjen TA/PC-komentojen tulisi datakehyksen mak- simipakettikoossa [signaalin (16)] sallia riittävä ajoi-tuksensiirto(timing alignment)/tehonohjaus ainakin, kunnes kuittaus [signaali (17)] vastaanotetaan MS:lta. Noin 600 oktetin maksimipakettikoko antaa varmasti riittävät 15 suojamarginaalit. Kuten vaadittu, lisä-TA/PC-komennot (kuten myös kanavanvarauskomennot) voidaan sisällyttää sekvenssin jälkimmäiseen osaan yhdistettynä kielteiseen kuittaukseen/ kuittauksiin tai uudelleenlähetykseen/lähe-: tyksiin.

• I · · ·*. _ 20 Kuvion 13 esimerkit havainnollistavat mainittujen ;·, uplink-tilalippujen (USF) ja MS:n vastauksessa käytettä- vän pääsyaikavälin varauksessa käytettävän tilaajanhaun j ! periaatteita. MPDCH-kanavan uplink- ja downlink-suuntaa « · > kuvaavat välien sarjat edustavat peräkkäisten TDMA-kehys-'** ‘ 25 ten aikavälejä. Kuvio esittää kaksi yksinkertaista siir- toesimerkkiä, yhden matkaviestimestä lähtevän (jolla on indeksi 1) ja yhden matkaviestimeen päättyvän (jolla on indeksi 2). Kaikki ohjaussanomat (paitsi pääsypurskeet) , käsittävät yhden lohkon (eli 4 pursketta) . MPDCH-kanavan ... 30 uplinkin USF merkitsee MPDCH-uplinkin vastaavan pääsyai- t t kavälin joko "vapaaksi" (satunnaispääsyä varten) tai "va-• ratuksi". Tässä esimerkissä USF:t on koodattu yksilölli- / : sesti kutakin MPDCH-downlinkpursketta varten (allokoimal la joukko redundantteja bittejä, joista yksi bitti kantaa 35 informaatiota tätä varten). TDMA-kehyksen USF ohjaa pää- 114844 42 syä TDMA-kehyksessä n+m. Tässä esimerkissä m=l.

Matkaviestimestä tuleva datasiirto käynnistyy matkaviestimen MS 1 lähettämästä satunnaispääsypurskeesta, joka on pääsyaikavälissä, jonka USF on merkinnyt "vapaak-5 si". BTS vastaa tähän kanavanvarauskomennolla downlinkil-lä ja vaihtaa USF:n "varatuksi" seuraavan uplink-data-siirron ajaksi. Tämän jälkeen dovralink-kuittaus päättää siirtosekvenssin.

Matkaviestimeen päättyvän tiedonsiirron käynnistää 10 matkaviestimelle MS 2 tuleva tilaajanhakusanoma (paging message), jonka avulla MS:lie annetaan varattu aikaväli vastauspursketta varten. Tilaajanhakuvastetta seuraa ka-navanvarauskomento ja sitä seuraava downlink-datasiirto.

Sen jälkeen kun MS on lähettänyt kuittauksen varatussa 15 uplink-lohkossa, päättyy sekvenssin suoritus.

Tilaajanhakusanoma voi käsittää useamman kuin yhden MS:n hakemisen ja se käsittää myös yksilöllisten vas-tausaikavälien varaamisen, joissa MS:t voivat vastata ha-: kuun. Varaukset voivat olla eksplisiittisiä (osoittimien

• I I I

·' , 20 muodossa) tai implisiittisiä, missä tapauksessa seuraavat varatut aikavälit on allokoitu MS: lie siinä järjestykses-;*, . sä kuin ne esiintyvät hakusanomassa.

j t Esitettyä pääsyaikavälien varausperiaatetta voi- daan käyttää myös yllä esitetyssä "välittömän kanavanva-’ * 25 rauksen" esimerkissä.

USF:t voidaan vaihtoehtoisesti sisällyttää lohko-kanavakoodaukseen ja limitykseen, ja siten ne voidaan an-taa käyttöön lohkoittain. Kun lohko on vastaanotettu, MS ;·. tietää silloin USF:t (jotka voivat vielä liittyä yksilöi- ·._ 30 lisiin pääsyaikaväleihin) neljää seuraavaa pääsyaikaväliä varten.

I.E Pakettien reititys MSC:n palvelualueille ja palvelualueilta

Runkoverkossa (kuvio 1) olevien olioiden lähettämien 35 pakettien reititys PD-tilassa olevalle MS:lie perustuu, 114844 43 kuten jo on mainittu, reittien muodostamiseen ja niiden ylläpitämiseen MS:ia tarkasteluhetkellä jo palvelevaan MSC:iin seuraavin tavoin: Käynnistävistä olioista kysellään (interrogate) alus-5 tavasti HLR:sta käyttäen HLR-kyselypalvelinta.

MS: n senhetkisen MSC/VLR:n PD-ohjaimen tietokantaan talletetaan lista kaikkien muodostettujen yhteyksien kumppaniolioista, jotka liittyvät MS:n PD-tilan rekisteröitymiseen.

10 - Kun MS siirtyy sellaiselle sijaintialueelle (LA), joka kuuluu uuteen MSC/VLR:iin, siirretään kumppaniolioiden lista (ja lista muista parametreista, jotka liittyvät kyseiseen MS:iin) vanhasta uuteen MSC/VLR:iin, ja päivitetään kumppanioliot uuden MSC:n reititysinformaa-15 tiolla.

Jotta voidaan tarjota välttämätön reititysinfor- maatio, HLR:iä on laajennettu tarjoamaan ensimmäisessä kyselyssä, kun yhteys muodostetaan, kyseessä olevaa MS:ia : silloin palvelevan MSC:n IP-osoitteen. HLR:iä informoi- j\t 20 daan tästä IP-osoitteesta proseduurin, jota käytetään

,*·. silloin kun MS rekisteröityy MSC/VLR:iin, pakettidata MS

* % * laajennuksen avulla. Rekisteröitymisen aikana MSC/VLR:stä < » ! ! HLR:iin lähetetty informaatio laajennetaan sitten kä- < » · sittämään MSC:n IP-osoitteen.

'·' 25 Edelleen kutakin reittiä (yhteysväliä) voi monito roida epäaktiivisuusajastin (inactivity timer), jota kä-sittelee MS: ia juuri silloin palvelevan MSC/VLR:in PD-oh-jäin. Kun reitti on aikaansaatu, epäaktiivisuusaj astin alustetaan laskemaan ennalta määrätty ajanjakso eli aika- > * » 30 katkaisuaika (timeout period). Epäaktiivisuusaj astin nol-lataan ja uudelleenkäynnistetään kaikkia MS:lie osoitet-tuja tuolta reitiltä vastaanotettuja paketteja varten.

"i Ajastin nollataan ja uudelleenkäynnistetään myös kaikkia MS:lta tuolle reitille tulevia paketteja varten, kun 3 5 reitti on kaksisuuntainen reitti MS:n senhetkisen MSC:n 114844 44 ja toisen MS-.n senhetkisen MSC:n välillä, jotka liittyvät näiden kahden MS:n vastaaviin PD-tilan rekisteröitymisiin. Aikakatkaisuaika voi olla tilaajaparametri. Kun ai-kakatkaisu tapahtuu, kumppanioliota informoidaan ja reit-5 ti päätetään.

Menetelmä, jota käytetään pakettien reitittämiseen matkaviestimelle päättyvässä suunnassa MS:ia sillä hetkellä palvelevalle MSC:lle, riippuu pakettidata-PLMN:lie valitusta IP-osoitteistuskaavasta. Mikäli osoitteistus-10 kaava on sellainen, että MS:n IP-osoitteen verkon identifioiva osa identifioi MS-.n kuulumaan tiettyyn PLMN-verkkoon tai PLMN-verkon aliolioon, joka käsittää joukon MSC:ia, niin kuviossa 14 esitettyä reititysmenetelmää voidaan käyttää. Seuraavassa viitataan kuviossa esitet-15 tyihin sekventiaalisiin vaiheisiin: 1) IWF 1 vastaanottaa MS l:lle osoitetun paketin.

2) Kuten vaadittukin, IWF 1 suorittaa protokollakonversi-on ja osoitteenmuunnoksen (ulkoisesta verkosta PLMN- : : .* verkon sisäiseen IP-verkkoon) . Osoitteenmuunnostieto- m > 20 kanta voi olla käytettävissä paikallisesti IWF:ssä tai • kaukopääsyn avulla jostain muualta. Mikäli reitti on muodostettu MS:ia varten, osoitteenmuunnos suoritetaan ; paikallisesti.

*!!.’ IWF 1 määrää sisäisestä tietokannastaan, joka tal- ’ 25 lettaa reititysinformaatiota jokaista MS:ia varten, jolle on muodostettu reitti, onko reitti muodostettu ··· MS l:n nykyiseen MSC:iin. Mikäli reitti on muodostet- ’...· tu, sekvenssi jatkaa kohdasta 7) . Muutoin se jatkaa kohdasta 3) .

30 3) - 4) IWF 1 suorittaa kyselyn HLR:iin HLR-kyselypal- I | • velimen kautta.

' * 5) - 6) HLR:in vastaus sisältää MS l:n nykyisen MSC:n IP- osoitteen (MSC 2) .

7) Paketti kapseloidaan siten, että sen määränpääosoit-35 teeksi tulee MSC 2:n IP-osoite ja lähdeosoitteeksi tu- 1 1 4844 45 lee IWF l:n IP-osoite. Kapseloitu paketti reititetään MSC 2 reen.

8) Paketin kapselointi puretaan ja osoiteinformaatio analysoidaan MSC/VLR 2 reen PD-reitittimessä ja vastaavas-5 ti PD-ohjaimessa (kuvio 1) . PD-ohjain määrää, onko MS

1 PD-tilassa.

Mikäli ei, PD-tilanmuodostusproseduuri käynnistetään (kuvattu osassa I.B).

Mikäli kyllä, PD-ohjain määrää, muodostetaanko 10 reitti IWF lrstä (IWF 1 on identifioitu kapse loidussa paketissa olevan lähdeosoitteen avulla) MS lrtä varten (eli mikäli IWF 1 on MS lreen liittyvien kumppaniolioiden listalla).

Mikäli kyllär Mikäli reittiä monitoroi epäaktii-15 visuusajastin, ajastin nollataan ja uudelleenalus- tetaan. Tämän jälkeen sekvenssin suoritus etenee paketin siirtoon MSrlie (kuten osassa I.D on kuvattu) .

·, * Mikäli eir IWF lm IP-osoite talletetaan (linki- : ·.. 20 tettyinä MS lm identiteettiin) indikoiden sitä, että reitti on muodostettu. Mikäli reittiä monito- j'.’: roi epäaktiivisuusajastin, ajastin alustetaan. Sen .* jälkeen sekvenssi jatkaa vaiheesta 9) .

* ! * ’’·.* 9) MSC 2 ilmaisee IWF lrlle, että tuo reitinosa on muo- 25 dostettu.

10) IWF 1 kuittaa.

11) IWF 1 tallettaa (linkitettynä MS lm identiteettiin) ' MSC 2 m (MS lm silloisen MSCrn) IP-osoitteen.

Kun MSC/VLR (MSC/VLR 1) m PD-reititin vastaanottaa ,*··. 30 paketin, joka sen sijaan on lähtöisin MSrsta (MS 1), joka • sijaitsee MSCm palvelualueella, ensin analysoidaan mää ränpään IP-osoitteen verkon identifioiva osa. Mikäli mää-·,,,· ränpääosoite ei ole PLMN-verkkoon kuuluvien MS reille an nettujen osoitteiden joukossa, paketti reititetään nor-35 maalin IP-reitityksen sääntöjen mukaan. Toisaalta, jos 114844 46 määränpääosoite on mainittujen annettujen osoitteiden joukossa ja siten kuuluu MS:lle (MS 2), suoritetaan kysely PD-ohjaimen laajennettuun VLR-tietokantaan. Yllä esitetyn osoitteistuskaavion avulla voi reititysmenetelmä 5 sitten käsittää seuraavat vaiheet: 1) PD-ohjain (MSC/VLR l:ssä) määrää, muodostetaanko reitti MS 2:n senhetkiseen MSC:iin, joka liittyy MS l:n PD-tilarekisteröitymiseen (ja MS 2:n identiteettiin).

Mikäli kyllä: Jos reittiä valvoo epäaktiivisuus- 10 ajastin, ajastin nollataan ja uudelleenalustetaan.

Paketti joko siirretään sen jälkeen MS 2:een, mikäli MS 2 on rekisteröitynyt samaan MSC:iin (MSC 1), tai reititetään MSC 2:n senhetkiseen MSC:iin käyttäen yllä selostettua kapselointitekniikkaa.

15 - Mikäli ei: Sekvenssi jatkuu vaiheesta 2).

2) PD-ohjain tarkistaa, onko MS 2:n senhetkiseen MSC:iin muodostettu reitti linkitettynä mihin tahansa muista MS:eista, jotka ovat rekisteröityneet MSC/VLR l:een.

: - Mikäli kyllä: Paketti joko siirretään MS 2:een, mi-

• · I I

:·, 20 käli MS 2 on rekisteröitynyt samaan MSC: iin (MSC

1), tai reititetään MS 2:n senhetkiseen MSC:iin ,\ , käyttäen yllä selostettua kapselointitekniikkaa.

j Sen jälkeen MS 2:n senhetkinen MSC aloittaa (kaksi-

• · I

'·'· · suuntaisen) reitin muodostuksen näiden kahden MS:n ’ 25 MSC: iden välillä, jotka on linkitetty niiden vas taaviin PD-tilan rekisteröitymisiin. Mikäli reittiä t/:* monitoroi epäaktiivisuusajastin (ajastimet) (yksi tai kummassakin reitinpäässä), ajastimet aluste-taan.

• * # * * * 30 - Mikäli ei: Sekvenssi jatkuu kohdasta 3).

3) PD-ohjain määrää, onko MS 2 rekisteröitynyt MSC/VLR

·;··: l:een.

- Mikäli kyllä: kuten vaadittu, käynnistetään prose- » t * duuri PD-tilan aikaansaamiseksi MS 2:lie. Jos, ja 35 kun PD-tila on aikaansaatu, muodostetaan (kaksi suuntainen) reitti linkiksi näiden kahden MS:n vas- 114844 47 taavien PD-tilan rekisteröintien välille. Tällä tavoin reitti näiden kahden MS:n vastaavien senhetkisten MSC:n välillä voidaan ylläpitää, mikäli jokin näistä MS:ista siirtyy toiseen MSC/VLR:iin.

5 (Epäaktiivisuusajastin(met) alustetaan, kuten koh dassa 2) yllä.

Mikäli ei: sekvenssi jatkuu kohdasta 4).

4) PD-ohjain käynnistää proseduurin, mukaan lukien HLR-kyselyn, reitin muodostamiseksi MS 2:n senhetkiseen 10 MSC:iin, samalla tavoin kuin yllä olevassa esimerkissä on suoritettu reitinmuodostus IWF:sta. Mikäli tämä onnistuu, proseduuri loppuu siihen, että on muodostettu (kaksisuuntainen) reitti näiden kahden MS:n vastaavien senhetkisten MSC:den välille, jotka MSC:t on linkitet-15 ty niiden vastaaviin PD-tilan rekisteröitymisiin.

Toisessa mahdollisessa osoitteistustavassa MS:n IP-osoitteen verkon identifioiva osa identifioi MS:n kuuluvaksi tiettyyn MSC/VLR:iin. Tässä tapauksessa pakettien j reitittäminen matkaviestimelle menevään suuntaan voi pe- ;·. 20 rustua kuviossa 15 havainnollistettuun menetelmään. Ku- • » · viossa esitetyt sekventiaaliset vaiheet ovat seuraavat: i. , 1) IWF 1 vastaanottaa MS l:lle osoitetun paketin.

* ; 2) Kuten haluttua, IWF 1 suorittaa protokollamuunnoksen • * » : ja osoitemuunnoksen samalla tavoin kuin yllä on esi- ' 25 tetty kuvion 14 esimerkissä ("aktiiviselle" MS:lie, osoitteenmuunnos suoritetaan paikallisesti).

3) Paketti reititetään perustuen sen määränpääosoittee-seen (kuten normaali IP-pakettikin). Tässä esimerkissä . MS 1:llä oletetaan olevan IP-osoite, joka kuuluu MSC

30 l:lle annettujen osoitteiden joukkoon. Siten paketti * * reititetään tähän ennalta määrättyyn MSC: iin.

Mikäli ulkoinen verkko on IP-verkko, erityisiä IWF:iä ei tarvita tämän osoitteistustavan toteuttamisessa. Tällöin runkoverkko voi olla osa "ulkoista" verkkoa, 35 ja paketteja voidaan reitittää suoraan vastaavaan 114844 48 MSC:hin, perustuen raääränpääosoitteeseen.

4) MSC l:n PD-ohjain määrää, muodostetaanko reitti MS l:n senhetkiseen MSC:iin (vaikka sillä hetkellä senhetkisen MSC:n tulisi olla sama kuin "ennalta määrätty MSC

5 1"). Mikäli reitti muodostetaan, sekvenssi jatkuu koh dasta 9. Muutoin sekvenssi jatkuu kohdasta 5).

5) - 13) Tässä esimerkissä (koska MS 1 on juuri rekiste röitynyt MSC/VLR 2:een) PD-ohjain havaitsee, että MS 1 ei ole rekisteröitynyt MSC/VLR l:een.

10 Siksi se käynnistää proseduurin reitin muodosta miseksi MS l:n senhetkiseen MSC:iin (MSC 2) samalla tavoin kuin on kuvattu esimerkiksi kuvion 14 esimerkissä. Proseduuri käsittää HLR-kyselyn [vaiheet 5) - 8) kuviossa] ja kapseloidun pake- 15 tin reitityksen MSC 2-.een (vaihe 9) .

Kun, tämän toisen osoitteistuskaavan mukaisesti, MSC/VLR (MSC/VLR l:n) PD-reititin vastaanottaa paketin, joka sen sijaan on lähtöisin MS:lta (MS 1), joka sijait-; see MSC:n palvelualueella, ja määränpää-IP-osoitteen ha- 20 vaitaan olevan mihin tahansa PLMN-verkon MSC/VLR :eihin kuuluville MS: lie annettu osoite, niin reititysmenetelmä ;v, käsittää seuraavat vaiheet: : 1) PD-reititin määrää, kuuluuko määränpääosoite (matka- '/ viestimen MS 2 IP-osoite) MSC/VLR l:een.

25 - Mikäli kyllä: Reititys suoritetaan silloin samalla tavoin kuin kuvion 15 esimerkissä on kuvattu (kuten ·· vaadittu, sisältäen reitin muodostuksen MS 2:n sen- hetkiseen MSC:iin).

= - Mikäli ei: Sekvenssin suoritus jatkuu vaiheesta 2).

30 2) PD-ohjain tarkistaa, onko MS 2 tällöin rekisteröitynyt MSC/VLR 1:een.

Mikäli kyllä: PD-tilan muodostuksen jälkeen, kuten .,· vaadittuakin, paketti siirretään MS 2:een.

Mikäli ei: Sekvenssin suoritus jatkuu vaiheessa 3).

35 3) Paketti reititetään perustuen sen määränpääosoittee- 114844 49 seen, ennalta määrättyyn MSC:iin, johon MS 2 kuuluu osoitteistuksen kannalta. Sen jälkeen reititys suoritetaan samalla tavoin kuin on esitetty kuvion 15 esimerkissä .

5 Siten, toisen osoitteistuskaavan mukaisesti, kaik ki MS:lie tarkoitetut paketit, jotka ovat tulossa MS:n senhetkisen MSC:n palvelualueen ulkopuolella olevista olioista, reititetään MS:n ennalta määrätyn MSC:n kautta. Siksi voi olla edullista (vaihtoehtoisesti, optionaali-10 sesti) käynnistää reitinmuodostus "ennalta määrätystä MSC:stä" MS:n senhetkiseen MSC:iin myös silloin, kun PD-reititin (MS:n senhetkisessä MSC:ssa) vastaanottaa paketin MS:lta. Sitten, mikäli havaitaan, että pakettia ei ole osoitettu MSC:n palvelualueella olevalle MS:lie, ja 15 että mainittua reittiä ei vielä ole muodostettu, PD- ohjain voi aloittaa reitin muodostuksen seuraavasti: Määräämällä MS:n "ennalta määrätyn MSC:n" IP-osoitteen perustuen IP-lähdeosoitteen verkon identifioivaan : osaan (joka on lähtöisin MS:stä) ja talletettuun rei- 20 titysinformaatioon.

t - Käynnistämällä signalointi "ennalta määrättyyn MSC:iin" reitin muodostamiseksi.

; ^ Tällä tavoin voidaan välttää HLR-kysely, joka teh- täisiin mitä tahansa muuta seuraavaa vastepakettia varten ' 25 (esimerkiksi kysely/vastaustyyppisissä sovelluksissa).

Toisessa tapauksessa, jossa voi olla edullista käynnistää reitinmuodostus MS:n senhetkiseen MSC:iin pe-’,,,· rustuen myös MSC:n vastaanottamaan MS: sta tulevaan paket- tiin, on kyse PLMN-verkosta, joka tuottaa yhteys-suuntau-,··*, 30 tuneita verkkopalveluita (X.25) MS: ien ja ulkoisen X.25- ·’ verkon välillä, ja joka käyttää yllä esitettyä ensimmäi- ' * sen tyyppistä osoitteistuskaaviota. Tässä tapauksessa, kun PD-reititin, MS:n sen hetkisessä MSC:ssä, jolta MS vastaanottaa paketin, jossa on "siirtoyhteyspyyntö" (joka 35 on identifioitu esimerkiksi "palveluluokkatunnuksella" 114844 50 kehyksen otsikossa), se X.25 IWF määrätään, johon paketti tulee reitittää perustuen talletettuun reititysinformaa-tioon. Mikäli tämä IWF ei jo ole listalla, jossa on kump-panioliot, joista reittejä muodostetaan, paketti "kapse-5 loidaan" (siten, että määränpääosoitteena on IWF:n IP- osoite ja lähdeosoitteena on MSC:n IP-osoite) ja reititetään IWF:ään. Tämä käynnistää reitin muodostuksen IWF:sta MS:n senhetkiseen MSC:iin. Siten IWF:stä tulevaa vastaus-pakettia koskeva HLR-kysely voidaan välttää. (Mikäli 10 reitti on jo muodostettu, paketti voidaan reitittää MSC:sta IWF:ään ilman kapselointia vain lisäämällä IWF:n IP-osoite määränpääosoitteeksi.) I.F Matkaviestin (MS)

Edellisissä luvuissa on suurelta osin, suoraan ja 15 epäsuorasti, käsitelty pakettidata-MS:n PD-toimintoja. Siksi tämän luvun on ajateltu toimivan pääasiassa täydennyksenä ja lyhennelmänä.

Pakettidata-MS ("vain PD" tai yhdistäen PD:n nor-: maalien GSM-toimintojen kanssa) käsittää: 20 - Liikkuvan (verkko) pääteosan (Mobile Termination) (MT) , • *<it joka perustuu nykyiseen GSM-MT-teknologiaan, mutta jo- ;v, ka on sovitettu tuottamaan tarvittavat PD-toiminnalli- ; ( suudet.

* t i ’ ' - Päätelaitteen (Terminal Equipment) (TE), esimerkiksi 25 kannettavan (laptop/palmtop) henkilökohtaisen tietoko neen tai henkilökohtaisen digitaalisen avustajan (Per-· sonal Digital Assistant) (PDA) / henkilökohtaisen kom- \,,, · munikaattorin (Personal Communicator) .

. j‘, - Tilaajan tunnistusyksikön (SIM-kortin) , joka on samaa ,3 0 tyyppiä kuin normaalissa GSM-järjestelmässäkin (mutta ί f > lisättynä lisäparametreillä).

Käytettävissä tulee olemaan joukko MT-versioita, jotka tarjoavat erilaisia standardirajapintoja TE:n suuntaan, riippuen markkinoiden asettamista vaatimuksista.

35 Esimerkit käsittävät seuraavat: 114844 51 MT, jossa on asynkroninen sarjaliitäntä ja PAD (Packet Assembly/Disasembly) -tuki (esimerkiksi AT-komentojoukon PAD, X,28/X.29/X.3 PAD).

"Integroitu MT", jossa on teollisuusstandardin mukai-5 set sovellusohjelmarajapinnat (API:t).

MT, jossa on synkroninen sarjaliitäntä (esimerkiksi IP, X.25) MT koostuu kahdesta tärkeimmästä toiminnallisesta lohkosta: 10 - Päätelaite sovittimesta, tyypillisesti mikroproses sori- ja ohjelmistopohjaisesta, joka muodostaa yllä esimerkissä esitetyn TE-rajapinnan.

Lähetinvastaanottimesta, joka käsittelee radiorajapintaa. Suurin osa edellä selostetuista MS:iin liittyvis-15 tä PD-toiminnoista suoritetaan juuri lähetinvastaanot- timessa, joka on suurelta osin toteutettu mikrotieto-koneohjelmiston avulla.

Tärkeimmät PD-toiminnot, jotka lähetinvastaanotin • t : : : suorittaa, voidaan tiivistää seuraavasti: • * · · 20 - Identifioi BCCH-informaatiosta solun tarjoaman PDCH- |*·(ΐ tuen tason ja allokoidun MPDCH:n (mikäli sellainen on) pakettisiirron käynnistämiseksi.

: - Käsittelee PD-moodia suhteessa normaaliin GSM-tyhjä- \ * käyntitilaan ja (mikäli soveltuvaa) puhelu muodostettu ‘ 25 -tilan.

Käsittelee PDCH-protokollaa.

t ♦ · ·*: - Kuten vaadittu, pyytää tarvittaessa MPDCH:n allokoin- tia käyttäen normaaleja GSM-ohjauskanavia kyseessä .'J·. olevassa solussa, tai PDCH-kanavaa, joka juuri silloin .···, 30 palvelee vierekkäistä solua, ennen siirtymistä kysees- sä olevaan soluun.

• - Käsittelee liikkuvan/kiinteän tilan toimintaa ja lä- hettää tilaindikaattorin ainakin aina silloin, kun MS vaihtaa toimintatilaansa.

35 - Käsittelee normaalia/PD-nukkuvaa hakutilaa, ja ekspli- 1 1 4844 52 siittisesti tai implisiittisesti lähettää tilaindi-kaattorin ainakin aina silloin, kun MS vaihtaa toimintatilaansa .

Suorittaa soluvalintaa PD-tilassa perustuen GSM-tyhjä-5 käyntitilaproseduureihin, mutta käyttäen solunvalinta- kriteereitä, liikkumattomassa tilassa ja (riippuen valitusta toteutusvaihtoehdosta) mahdollisesti myös liikkuvassa tilassa modifioituna siten, että juuri valittu solu pidetään niin kauan kuin signaalin laatu 10 vain on ennalta määrätyn kynnysarvon yläpuolella.

Suorittaa sijainninpäivitystä PD-tilassa perustuen normaaleihin GSM-proseduureihin.

Käsittelee moni-TDMA-kehyksen kaaviota toisaalta MPDCH-kanavan kuuntelun koordinoimiseksi ja toisaalta 15 solun valinnan suorittamiseksi ja solun lähettämien yleislähetyslyhytsanomien kuuntelemiseksi.

Yhdistetyn MS:n tapauksessa myös normaalien GSM-palve-luiden tukeminen: j - Vastaa MPDCH-kanavalla esiintyviin normaaleihin 20 GSM-puheluihin liittyviin tilaajanhakuihin.

- Antaa tukea normaalien GSM-puheluiden muodostami « > t !. . seksi ja vastaanottamiseksi silloin, kun MS on ; ; PD-tilassa, pitäen tällöin PD-tilaa valmiustilassa ·;' · (pending) .

V · 25 II. Suoritusmuoto 2

Kuviossa 16 on esitetty tämän suoritusmuodon kaa-viomainen esitys, jossa on GSM-järjestelmän (kuvio 1) : : tärkeimmät PD-funktiolohkot esitettynä tummennetuilla ää- • riviivoilla. Kuten kuviossa on esitetty, vain GSM-infra- 30 struktuurin BSS-osaa hyödynnetään pakettidatasiirrossa.

*;*’ BTS:n PD-funktiot ovat miltei samat kuin suoritusmuodossa 'ί‘: 1, samoin kuin BSC:n PDCH-allokaatiofunktiot. Kuten ku- viossa on esitetty, BTS:n pakettidatasiirtoyhteys on liitetty erilliseen matkaviestinpakettidatainfrastruktuuriin 35 (MPDI = Mobile Packet Data Infrastrukture) (sen sijaan, 114844 53 että se olisi suoritusmuodon 1 tapaan liitetty MSC/VLR:n PD-reitittimeen). MPDI tarjoaa välttämättömän pakettirei-tityksen, liikkuvuudenhallinnan, autentikaation ja verkonhallinnan funktiot. Yhdessä MPDI ja BSS-.n pakettidata-5 (siirrossa)käytettävät osat muodostavat liikkuvan paket-tidätäjärjestelmän. Mitä tulee GSM-järjestelmään, järjestelmää voidaan pitää erillisenä järjestelmänä, ja GSM-operaattori voi päättää vuokraavansa radiokanavakapasi-teettia erilliselle pakettidataoperaattorille. Siten MS, 10 joka tarvitsee sekä pakettidata- että normaaleja GSM-palveluita, saattaa tarvita tilaussopimuksen kumpaankin järjestelmään. Järjestelmän tarjoamat pakettidatapalvelut voivat (riippuen MPDI:n toiminnallisuudesta) olla samoja kuin suoritusmuodon 1 yhteydessä on selostettu.

15 Tässä esimerkissä ainoat MS reille käytettävissä olevat radiokanavat ovat PDCH- ja normaaleja GSM-yleislä-hetyskanavia. Siten rekisteröinti, sijainninpäivitys (tai solusijainninraportointi), autentikaatio ja vastaava sig-:.· - nalointi suoritetaan PDCH-kanavien kautta. Edelleen en- : 20 simmäisen MPDCH:n allokointi tilaajan pyynnöstä, käyttäen suoritusmuodon 1 yhteydessä selostettua tavanomaista GSM-signalointia, ei täten ole mahdollista. Tällä poikkeuk-: .·. sella funktiot PDCH-kanavien tarjoamiseksi ovat samat kuin ne, jotka on kuvattu suoritusmuodossa 1. Solun en-25 simmäinen MPDCH on normaalisti allokoitu järjestelmä-konfiguraation toimesta, vaikka menetelmä (esitetty suoritusmuotoa 1 varten), jossa käytetään viereisen solun PDCH-kanavaa MPDCH-kanavan allokoinnin pyytämiseksi, "PDCH-kanava pyynnöstä solussa", ennen siirtymistä tuohon .·*·. 30 soluun, on teoreettisesti soveltuva. Tuossa tapauksessa allokointipyyntö siirretään järjestelmäolioon MPDIrssa. Tämän jälkeen järjestelmäolio lähettää ailokaatiopyynnön kyseessä olevan "PDCH-kanava pyynnöstä solun" BTSrlle, joka vuorostaan siirtää tämän pyynnön BSCrn PDCH-allo-35 kaatio-ohjaimeen.

114844 54

Tavanomaisia GSM-yleislähetysohjauskanavia käytetään samaan tapaan kuin suoritusmuodossa 1, eli seuraa-viin tarkoituksiin: Määrittelemään solussa allokoidun PDCH:n tukitaso ja 5 MPDCH (BCCHrsta tulevan informaation avulla).

- Suorittamaan solunvalintaa, kuten suoritusmuodossa 1, käyttäen kahta vaihtoehtoista kriteeriä solunvalin-taan.

Yleislähetyslyhytsanomien kuunteleminen on (aina-10 kin teknisesti) myös mahdollista samaan tapaan kuin suoritusmuodossa 1.

Pakettisiirto PDCH-kanavia pitkin voidaan suorittaa suoritusmuodossa 1 selostettujen periaatteiden mukaan käsittäen monikehyskaavion käytön yleislähetyskanavien 15 kuuntelun koordinoimiseksi, vaikka ne onkin sovitettu tämän erillisen järjestelmäkonseptin erityisiin vaatimuksiin. PD-siirto-ohjain ja BTS:n liittyvät rajapintafunk-tiot on myös sovitettu MPDI:n yhteydenmuodostusvaati-: .·. muksiin, esimerkiksi sallimaan yhteydenmuodostuksen rei- ;·] 20 titysverkon lävitse.

!. MS:n funktiot ovat pohjimmiltaan samat kuin suori- , tusmuodossa 1, paitsi tavanomaiseen GSM-signalointiin ; ·' liittyvät funktiot ja PD-tilaan liittyvät funktiot, joita '' · ei voida soveltaa suoritusmuodossa 2.

v · 25 III. Sovellettavuus muihin TDMA-matkaviestinjär- jestelmiin ·;· Vaikka edellä on selostettu tämän keksinnön eri- tyisiä suoritusmuotoja, jotka on sovellettu GSM-tyyppi-seen matkaviestinjärjestelmään, on silti ymmärrettävä, 30 että tätä keksintöä voidaan soveltaa myös muihin TDMA-matkaviestinjärjestelmiin, mukaan lukien D-AMPS- ja PDC-järjestelmät. Vaikka näissä järjestelmissä BSC:iä ei ole toteutettu erillisenä toiminnallisena oliona, vastaavat tukiasemaohjainfunktiot ja liittyvät uudet PD-funktiot on 35 jaettu MSC:n ja tukiasemien kesken.

55 114844

Piirustusten teksti Piirustus 1/16 Kuvio 1

_ = PAKETTIDATA (PD) JA SIIHEN LIITTYVÄ MERKINANTO

5 .... = PIIRIKYTKENTÄINEN PUHE/ERILLINEN DATA JA NÄIHIN

LIITTYVÄ MERKINANTO ---- = MERKINANTO

Piirustus 2/16 Kuvio 2

10 VERKKOJEN VÄLINEN PROTOKOLLA JA YHDY S TOIMINTAESIMERKKI (ip) ESIMERKIKSI IP-REITITIN, LAN JA TCP/IP ISÄNTÄÄSIAKKAAN TILOISSA

Piirustus 3/16 Kuvio 3 15 VERKKOJEN VÄLINEN PROTOKOLLA JA YHDYSTOIMINTAESIMERKKI (X.25)

Piirustus 5/16 Kuvio 5 ·.: | TAPAHTUMAKAAVIO: MATKAVIESTIMESTÄ LÄHTÖISIN OLEVA PD-

2 0 TILAN MUODOSTUS

HUOMAA: KUITTAUS (23) SISÄLTÄÄ INFORMAATIOTA MS:n SOLUSI-JAINNISTA JA (VALINNAISESTI) SOLUN PDCH-ALLOKAATIOSTA • .·. (KYLLÄ/EI) ‘ 25 Piirustus 6/16 Kuvio 6

DOWNLINK-MULTIKEHYKSET

Piirustus 7/16 Kuvio 7

MULTI KEHYS SYKLI

.**·, 30 (1) MUUTOIN, PAITSI KUN KUUNNELLAAN SENHETKISTÄ BCCH/-

LAAJENNETTUA BCCH-KANAVAA

»

(2) PDCH-YLEISLÄHETYKSESTÄ KERTOVAN LIPPUINDIKAATION

JÄLKEEN

> > i 56 114B44

Piirustus 8/16 Kuvio 8

TAPAHTUMAKAAVIO: MATKAVIESTIMESTÄ LÄHTÖISIN OLEVAN PDCH-KANAVAN ALLOKOINTI

5 Piirustus 9/16 Kuvio 9

VUOKAAVIO: PDCH-KANAVIEN DYNAAMINEN ALLOKOINTI

Piirustus 10/16 Kuvio 10 TAPAHTUMAKAAVIO: MATKAVIESTIMESTÄ LÄHTEVÄN PAKETTISIIRRON 10 ESIMERKKIHAVAINNOT (OLETUKSET):

- MS ON PD-TILASSA

- PDCH(T) ON ALLOKOITU BTS:SSA

- EI UUDELLEENLÄHETYKSIÄ 15 Piirustus 11/16 Kuvio 11 TAPAHTUMAKAAVIO: MATKAVIESTIMEEN PÄÄTTYVÄ PAKETTISIIRTO- ESIMERKKI ("VÄLITÖN KANAVANVARAUS") HAVAINNOT (OLETUKSET): i - ms on pd-tilassa

20 - PDCH(T) ON ALLOKOITU BTS:SSA

j\t> - REITTI IWF:STA SENHETKISEEN MSC:IIN ON MUODOSTETTU

··.·. - MS :N SOLUSIJAINTI ON TUNNETTU (ESIMERKIKSI MS VOI OLLA

j t't LIIKKUMATTOMASSA TILASSA) - EI UUDELLEENLÄHETYKSIÄ 25

Piirustus 12/16 Kuvio 12 ..u’ TAPAHTUMAKAAVIO: MATKAVIESTIMEEN PÄÄTTYVÄ PAKETTISIIRTO- i i t ESIMERKKI (TILAAJAN HAKU) HAVAINNOT (OLETUKSET) :

,*·>. 30 - MS ON PD-TILASSA

- PDCH(T) ON ALLOKOITU BTS:SSA

- REITTI IWF:STA SENHETKISEEN MSC:IIN ON MUODOSTETTU

- TILAAJANHAKU (PAGING) LUKUMÄÄRÄLLISESTI PIENEN JOUKON SOLUJA ALUEELTA KÄYTTÄEN TILAAJANHAKUSANOMAA, JOKA VA-

35 RAA MS:n VASTATUSTA VARTEN PÄÄSYAIKAVÄLIN

- EI UUDELLEENLÄHETYKSIÄ 114844 57

Piirustus 13/16 Kuvio 13

MPDCH - PAKETTISIIRTOESIMERKKEJÄ Rm = SATUNNAISPÄÄSYPURSKE Rd acc = VARATTU PÄÄSYPURSKE 5 Index 1 = MS 1 Index 2 = MS 2 F = VAPAA R = VARATTU

1 = MATKAVIESTIMESTÄ LÄHTÖISIN OLEVA PAKETTISIIRTO 10 2 = MATKAVIESTIMEEN PÄÄTTYVÄ PAKETTISIIRTO

Piirustus 14/16 Kuvio 14

REITITYSESIMERKKI - ENSIMMÄINEN OSOITTEUTUSKAAVIO

15 Piirustus 15/16 Kuvio 15

REITITYSESIMERKKI - TOINEN OSOITTEUTUSKAAVIO

Piirustus 16/16 Kuvio 16

; _ = PAKETTIDATA (PD) JA SIIHEN LIITTYVÄ MERKINANTO

J*‘ ' 20 . . . . = PIIRIKYTKENTÄINEN PUHE/ERILLINEN DATA JA NÄIHIN

!. LIITTYVÄ MERKINANTO

I. ” ---- = MERKINANTO

Claims (43)

114844 58

1. Laite pakettidatatietoliikenteen tarjoamiseksi matkaviestimille ja matkaviestimiltä (MS) digitaalisessa 5 TDMA-matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää joukon tukiasemia (BTS, BSC), jotka tarjoavat tavanomaiset matkaviestinjärjestelmän ohjauskanavat, yhden tai useamman matkaviestinkeskuksen (MSC), joista kukin liittyy vierailijarekisteriin (VLR) ja joista 10 kukin on kytketty joukkoon alisteisia mainittuja tuki asemia (BTS, BSC), ja kotirekisterivälineen (HLR), ensimmäiset kanavantarjoamisvälineet yhden tai useamman jaetun pakettidatakanavan tarjoamiseksi paketti-15 siirtoa varten mainituille matkaviestimille ja maini tuilta matkaviestimiltä (MS) solukohtaisesti ainakin joissakin mainituista tukiasemista (BTS, BSC), ja ensimmäiset pakettidatasiirron ohjausvälineet mainitun · pakettisiirron ohjaamiseksi, 0. ensimmäiset kanavanmäärittelyvälineet pakettidatasiir- ·*·,. ron käynnistyksessä käytettävän pakettidatakanavan so- lukohtaiseksi määrittelemiseksi, : .·, - ensimmäiset pakettidatatilan muodostusvälineet paket- ’’!/ tidatatilan muodostamiseksi mihin tahansa mainituista 25 matkaviestimistä (MS), jotta mahdollistetaan se, että mainittu matkaviestin (MS) lähettää ja vastaanottaa paketteja mainittuja pakettidatakanavia pitkin, - ensimmäiset pakettisiirtovälineet pakettien siirtämi- : j': seksi mainittujen matkaviestimien (MS) ja minkä tähän- 30 sa mainitun tukiaseman (BTS; BSC) välillä, toiset pakettisiirtovälineet pakettien siirtämiseksi mainittujen tukiasemien (BTS, BSC) ja niitä vastaavien, ylempien matkaviestinkeskusten (MSC) välillä, pakettien reititysvälineet pakettien reitittämiseksi 35 minkä tahansa mainitun matkaviestinkeskuksen (MSC) 114844 59 palvelualueelle ja palvelualueelta, ensimmäiset välineet sijainninpäivityksen suorittamiseksi mille tahansa mainitulle matkaviestimelle (MS), joka on pakettidatatilassa, 5. ensimmäiset pakettidatatilan ylläpitovälineet mainitun pakettidatatilan ylläpitämiseksi kaikille vaeltaville matkaviestimille (MS) ja ensimmäiset pakettidatatilan lopetusvälineet mainitun muodostetun pakettidatatilan lopettamiseksi missä ta-10 hansa mainituissa matkaviestimissä (MS), tunnet- t u siitä, että se käsittää ensimmäiset välineet so-lunvalinnan suorittamiseksi mille tahansa mainitulle matkaviestimelle (MS), joka on pakettidatatilassa, jolloin soluvalintaa ohjaa mainittu matkaviestin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että mainitut kanavanmäärittelyvälineet käsittävät ensimmäiset informaation syöttövälineet paket-tidatasiirron aloituksessa käytettävän pakettidatakanavan ·,; · määrittelevän informaation syöttämiseksi tavanomaiselle j 20 matkaviestinjärjestelmän yleislähetysohjauskanavalle, mil's. käli tuollainen pakettidatakanava on tarjolla kyseisessä solussa.

: 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, (.|-t tunnettu siitä, että mainitut kanavanmäärittely- 25 välineet käsittävät toiset informaationsyöttövälineet informaation syöttämiseksi tavanomaiselle matkaviestinjärjestelmän yleislähetysohjauskanavalle, joka informaatio ilmaisee, että mainitut kanavantarj oamisvälineet voivat ;'i'; tarjota käyttäjän pyynnöstä pakettidatasiirron aloituk- 30 sessa käytettävän pakettidatakanavan.

• 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, f > I I I tunnettu siitä, että mainitut välineet solunva-linnan suorittamiseksi on sovitettu suorittamaan solunva-linta perustuen tavanomaisiin matkaviestinjärjestelmän 35 tyhjäkäyntitilan proseduureihin. 114844 60

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut välineet solunvalinnan suorittamiseksi käsittävät välineet tuolla hetkellä valitun solun varaamiseksi niin kauaksi aikaa kuin signaalin 5 laatu on ennalta määrätyn kynnysarvon yläpuolella.

6. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset välineet sijainninpäivityksen suorittamiseksi on sovitettu suorittamaan sijainninpäivitys perustuen ta- 10 vanomaisiin matkaviestinjärjestelmän tyhjäkäyntitilan proseduureihin.

7. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset pakettidatatilan muodostusvälineet käsittävät: 15. välineet mainitun pakettidatatilan muodostuksen käyn nistämiseksi matkaviestintä (MS) varten alkuperäisestä matkaviestintilasta, joko siten, että matkaviestin (MS) generoi pakettidatapalvelupyynnön, joka perustuu j tavanomaiseen matkaviestinjärjestelmän ohjauskanava- 20 merkinantoon, tai siten, että se matkaviestinkeskus * » t (MSC) , joka tuolla hetkellä palvelee mainittua matka- * * * !., viestintä (MS), vastaanottaa paketin, joka on osoitet- * I ; ; tu matkaviestimelle (MS), mitä seuraa tavanomaiseen * t t ·;; * matkaviestinjärjestelmän ohjauskanavamerkinantoon pe- r » '<* ’ 25 rustuva tilaajanhaku, välineet tavanomaisen matkaviestinjärjestelmän auten-tikaatioproseduurin suorittamiseksi seuraavana vaihee-: : na, f * 1 - välineet pakettidatasalauksessa ja salauksenpurussa * i * I,, 3 0 käytettävien parametrien alustamiseksi matkaviestimeen ;· (MS) ja sitä sillä hetkellä palvelevaan matkaviestin- ) ‘i*’: keskukseen (MSC), ja :”’ί - välineet matkaviestimen (MS) rekisteröimiseksi senhet kiseen matkaviestinkeskuksensa (MSC) vierailijarekis-35 teriin (VLR) siten, että matkaviestin merkitään ole- 114844 61 vaksi pakettidatatilassa.

8. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset kanavantarjoamisvälineet käsittävät: 5. välineet pakettidatakanavien ja tavanomaisten matka- viestinliikennekanavien allokoimiseksi haluttaessa vaihtelevassa suhteessa yhteisestä fyysisten kanavien [aikavälien] joukosta, välineet ensimmäisen solusta allokoidun pakettidataka-10 navan allokoimiseksi kanavaksi, jolla suoritetaan pa- kettidatasiirron käynnistäminen, joka kanava pystyy kuljettamaan pääsyohjausinformaatiota sekä pakettidataa, ja välineet kaikkien muiden lisäksi allokoitujen paketti-15 datakanavien allokoimiseksi varattuun pakettidatasiir- toon käytettäviksi kanaviksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset kanavantar- t I ::: joamisvälineet on sovitettu allokoimaan solun mainittu 20 ensimmäinen pakettidatakanava käyttäjän pyynnöstä, ja et-tä laite käsittää * ► * - välineet pakettidatakanavan allokoimiseksi onnistuneen : pakettidatatilan muodostuksen tuloksena, ja - välineet pakettidatakanavan allokoimiseksi, jonka al-25 lokoinnin käynnistää pakettidatatilassa oleva matkaviestin, joka generoi pakettidatakanavan allokointipyynnön : tai joka allokointi käynnistyy vasteellisesti pakettida- tatilassa olevan matkaviestimen onnistuneelle haulle (pa-. ging) , jolloin kumpikin näistä tapauksista perustuu ta- 30 vanomaiseen matkaviestinjärjestelmän ohjauskanavamerkin-antoon.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset kanavantarjoamisvälineet on sovitettu allokoimaan solun mai- 35 nittu ensimmäinen pakettidatakanava käyttäjän pyynnöstä, 114844 62 ja että laite käsittää välineet pakettidatakanavan al-lokoimiseksi pakettidatatilassa olevan matkaviestimen käynnistämänä, joka matkaviestin generoi pakettidatakanavan allokointipyynnön kyseessä olevalle solulle ennen 5 mainittuun soluun siirtymistä, käyttäen kyseessä olevan solun viereisen solun pakettidatakanavaa.

11. Patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tun nettu siitä, että mainitut ensimmäiset kana-vantarjoamisvälineet käsittävät 10. välineet kaikkien allokoitujen pakettidatakanavien liikennekuorman mittaamiseksi, ja välineet mainittujen kanavien vaihtelevalukumääräisen joukon dynaamiseksi allokoimiseksi varattua paketti-siirtoa varten perustuen liikenteenkuormitusmittauk-15 siin ja mainittujen fyysisten kanavien käytettävissä- oloon.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset kanavantar- j joamisvälineet edelleen käsittävät 20. välineet mainittujen pakettidatakanavien vaihtelevalu- kumääräisen joukon dynaamiseksi allokoimiseksi paket-tidatasiirron käynnistämiseksi siten, että näiden ka-: navien erästä joukkoa voidaan käyttää yhdessä yhteisen t';-’ pakettidatakanavajoukon kanssa varattua pakettisiirtoa 25 varten, ja välineet minkä tahansa matkaviestimen (MS) ohjaamisek-si tietylle mainituista pakettidatakanavista paketti-datasiirron aloittamiseksi, mikäli useampi kuin yksi tuollainen kanava on allokoitu, perustuen matkaviesti-3 0 men identiteettiin ja yleislähetettyyn ohjausinformaa- _ tioon.

13. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-12 ‘...· mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut pakettisiirtovälineet pakettidatasiirron käynnistämiseksi 35 pakettidatatilassa olevaan matkaviestimeen (MS) käsittä- 114844 63 vät tilaajanhakuvälineet ja seurantavälineet matkaviestimen (MS) solusijainnin seuraamiseksi perustuen kaikkiin aikaisempiin pakettisiirtoihin, ja että mainitut paket-tisiirtovälineet on sovitettu mahdollistamaan mainitun 5 seurantavälineen ohjaaman tilaajanhaun käytön käynnistä mään pakettisiirto matkaviestimeen (MS).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut valvontavälineet käsittävät: 10. välineet pakettia lähettävän matkaviestimen solu- sijainnin identifioimiseksi assosioimalla pakettiin kullekin solulle yksilöllisen yhteyden tunnuksen, jolla yhteydellä paketti on vastaanotettu, kun paketti on vastaanotettu matkaviestintä tarkasteluhetkellä palve-15 levään matkaviestinkeskukseen (MSC), välineet tilaajanhakusanomaan vastaavan matkaviestimen solusijainnin identifioimiseksi, ja välineet ainakin viimeisimmän identifioidun solu-||| sijainnin ja tuohon identifiointiin liittyvän ajankoh- 20 dan tallettamiseksi matkaviestintä (MS) varten yhdis- |‘. ^ tettynä matkaviestimen pakettitilan rekisteröitymi- seen.

• ! 15. Patenttivaatimuksen 1-12 mukainen laite, * i « ' ti* '!!,* tunnettu siitä, että mainitut pakettisiirtoväli- t t I 25 neet pakettisiirron käynnistämiseksi matkaviestimeen (MS) edelleen käsittävät välineet liikkumattomassa tilassa toimimaan kykenevän matkaviestimen (MS) lähettämän ti-laindikaattorin valvomiseksi, joka indikaattori ilmaisee, onko matkaviestin liikkuvassa vai liikkumattomassa tilas-,···, 3 0 sa, ja tämän valvonnan tuloksen ilmaisemiseksi matkavies- t * tintä sillä hetkellä palvelevalle matkaviestinkeskukselle ' (MS) ainakin aina silloin, kun matkaviestin siirtyy liik- = ,,,· kuvasta tilasta liikkumattomaan tilaan tai päinvastoin. 114844 64

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut pakettisiirtovälineet on sovitettu ilman edeltävää tilaajanhakua tai suorittamalla tilaajanhaku vain yhdessä yksittäisessä solussa käyn- 5 nistämään pakettisiirto matkaviestimelle (MS), joka on liikkumattomassa tilassa ja suorittaa patenttivaatimuksen 5 mukaista solunvalintaa.

17. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 13 - 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut 10 pakettisiirtovälineet on sovitettu ilman edeltävää tilaa-janhakua tai suorittamalla tilaajanhaku vain yhdessä yksittäisessä solussa käynnistämään pakettisiirto myös matkaviestimelle (MS) , joka on liikkuvassa tilassa ja joka suorittaa patenttivaatimuksen 5 mukaista solunvalintaa, 15 sillä ehdolla että mainitusta valvontavälineestä saatu solusijainti-informaatio täyttää ennalta määrätyn tark-kuusvaatimuksen.

18. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 13 - 17 ·,; mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut | 2 0 pakettisiirtovälineet pakettisiirron käynnistämiseksi pa- kettidatatilassa oleville matkaviestimille (MS) käsittä-jV. vät tilaajanhakuvälineet, jotka on sovitettu sisällyttä- ; mään tilaajanhakutyyppi, yhdistäen tilaajanhakupyynnöt i * » yhteen yksittäisten pääsyaikavälien, joita matkaviestimet * * * 25 (MS) käyttävät vastaamiseen, varausten kanssa.

19. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-18 * » ·”· mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut pakettisiirtovälineet käsittävät tilaaj anhakuvälineet, jotka on sovitettu siirtämään pakettidatakanavalla tavan- 30 omaiseen matkaviestinpuheluun liittyvä tilaajanhaku (sa- • f noma) pakettidatatilassa olevalle matkaviestimelle (MS).

20. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 4-19 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset pakettisiirtovälineet ja mainitut välineet 35 solunvalinnan suorittamiseksi matkaviestimille (MS) ta- 114844 65 pahtuvien pakettisiirtojen käynnistyksen koordinoimiseksi suorittamalla solunvalintaa mainituissa matkaviestimissä (MS), käsittävät välineet tilaajanhaku- ja muiden sanomien ajoittamiseksi käynnistäen pakettisiirron matkaviesti-5 mille (MS), moni-TDMA-kehysrakenteen mukaisesti, tahdistettuna tavanomaisessa matkaviestinjärjestelmän kutsu-kanavamerkinannossa käytettävien monikehysrakenteiden kanssa sallien matkaviestinten (MS) suorittaa ennalta määrättyinä aikoina solunvalintaa ja vastaanottaa tavan-10 omaisia matkaviestinjärjestelmän yleislähetyssanomia.

21. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-20 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset pakettidatatilan ylläpitovälineet käsittävät välineet pakettidatatilassa olevan matkaviestimen (MS) 15 sallimiseksi muodostaa ja vastaanottaa tavanomaisia mat-kaviestinpuheluita, välineet pakettidatatilan ylläpitämiseksi voimassaolevana puhelun aikana ja välineet matkaviestimen palauttamiseksi aktiiviseen pakettidatatilaan, : kun puhelu on lopetettu.

22. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-21 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ;v. pakettien reititysvälineet käsittävät: ; - yhden tai useamman yhdysliikennetoiminnevälineen (IWF) * * * '!!.* yhdysliikenteen välittämiseksi ulkoisen verkon/verkko- ' 25 jen kanssa, yhdistämisvälineet mainittujen yhdysliikennetoiminne- i * · ···: välineiden (IWF) ja matkaviestinkeskuksen (MSC) yhdis- tämiseksi, ja - välineet matkaviestimelle (MS) osoitettujen pakettien ,·*·, 30 reitittämiseksi miltä tahansa mainitulta yhdysliiken- ’·’ netoiminnevälineeltä (IWF) mainittua matkaviestintä ‘ * tällä hetkellä palvelevalle matkaviestinkeskukselle *,,,*· (MSC) mukaan lukien reitinmuodostus mainitulle matka viestinkeskukselle (MSC), 35. välineet alustavan kyselyn suorittamiseksi kotirekis- 114844 66 teriin (HLR) mainitun matkaviestinkeskuksen identiteetin selvittämiseksi, mainituissa yhdysliikennetoiminnevälineissä välineet mainitun matkaviestinkeskuksen (MSC) identiteetin tal-5 lettamiseksi linkitettynä mainitun matkaviestimen identiteettiin, ja - mainitussa matkaviestinkeskuksessa (MSC) välineet pa-kettidatatilan muodostamisen käynnistämiseksi halutulla tavalla mainitulle matkaviestimelle, ja välineet 10 mainitun yhdysliikennetoiminnevälineen (IWF) identi teetin määrittämiseksi ja tallettamiseksi linkitettynä mainitun matkaviestimen pakettidatarekisteröitymiseen.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 1-22 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut pakettien reiti-15 tysvälineet käsittävät: - yhdistämisvälineet matkaviestinkeskusten (MSC) yhdistämiseksi, ja - välineet ensimmäisestä matkaviestimestä (MSI) tulevien ·,; * ja toiselle matkaviestimelle (MS2) osoitettujen pakettien : ’ . 20 reitittämiseksi, käsittäen: - ensimmäistä matkaviestintä palvelevassa matkavies-tinkeskuksessa välineet sen selvittämiseksi tallennetusta : .·. reititysinformaatiosta onko toista matkaviestintä par- haillaan palvelevaan matkaviestinkeskukseen muodostettu * » * 25 reitti, linkitettynä ensimmäisen matkaviestimen paketti-datatilan rekisteröintiin, välineet pakettien reitittämi-··** seksi toista matkaviestintä kyseisellä hetkellä palvele- valle matkaviestinkeskukselle kun reitti on muodostettu, ja välineet kotirekisterivälineen alustavaksi kyselemi-30 seksi toista matkaviestintä parhaillaan palvelevan matka- t viestinkeskuksen identiteetin selvittämiseksi kun reittiä M * M ei ole muodostettu, ja toista matkaviestintä palvelevan matkaviestinkeskuksen identiteetin tallentamiseksi toisen matkaviestimen identiteetin kanssa reititystietona, lin-35 kitettynä ensimmäisen matkaviestimen pakettidatatilan re- 114844 67 kisteröintiin, ja - mainittua toista matkaviestintä (MS2) palvelevassa matkaviestinkeskuksessa, välineet pakettidätätilan muodostamisen käynnistämiseksi mainitulle toiselle matka-5 viestimelle (MS2), kun pakettidatatilaa ei vielä ole muodostettu, ja välineet ensimmäisen matkaviestimen (MSI) ja sitä kyseisellä hetkellä palvelevan matkaviestinkeskuksen identiteetin päättelemiseksi ja tallentamiseksi, linkitettynä mainitun toisen matkaviestimen (MS2) pakettidata-10 tilan rekisteröintiin.

24. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-21 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut pakettien reititysvälineet käsittävät: yhdistämisvälineet matkaviestinkeskusten (MSC) yhdis-15 tämiseksi ja matkaviestinkeskusten (MSC) yhdistämisek si ulkoiseen verkkoon/verkkoihin suoraan tai erillisen yhdysliikennetoiminnevälineen (IWF) kautta, välineet matkaviestimelle (MS) osoitettujen pakettien • t| reitittämiseksi ulkoiselta/ulkoisilta verkoilta tai 20 muilta matkaviestimiltä ennalta määrätylle matkavies- tinkeskukselle (MSC) , johon matkaviestin kuuluu osoit-teistuksen kannalta, ja • » : - välineet matkaviestimelle (MS) osoitettujen pakettien * t « reitittämiseksi mainitulta ennalta määrätyltä matka-‘ 25 viestinkeskukselta matkaviestintä tällä hetkellä pal velevalle (samalle tai eri) matkaviestinkeskukselle, ·*>· sisältäen: « * · I t - osoitetulla matkaviestinkeskuksella, välineet sen < * * * * päättelemiseksi tallennetun reititysinformaation perus- 30 teella onko matkaviestintä kyseisellä hetkellä palvele- ’ » • vaan matkaviestinkeskukseen muodostettu yhteys, linkitet- ’ ‘ tynä matkaviestimen identiteettiin, välineet pakettien reitittämiseksi kyseisellä hetkellä palvelevalle matkaviestinkeskukselle kun reitti on muodostettu, ja välineet 35 kotirekisterin alustavaksi kyselemiseksi kun reittiä ei 114844 68 ole muodostettu, kyseisellä hetkellä palvelevan matka-viestinkeskuksen identiteetin selvittämiseksi, ja kyseisellä hetkellä palvelevan matkaviestinkeskuksen identiteetin tallentamiseksi reititystietona, linkitettynä mat-5 kaviestimen identiteettiin, ja - mainitussa kyseisellä hetkellä palvelevassa matka-viestinkeskuksessa, välineet pakettidätätilan muodostamisen käynnistämiseksi halutulla tavalla mainitulle matkaviestimelle kun pakettidatatilaa ei vielä ole muodostet-10 tu, ja välineet mainitun ennalta määrätyn matkaviestin-keskuksen identiteetin selvittämiseksi ja tallentamiseksi, linkitettynä mainitun matkaviestimen pakettidatatilan rekisteröinnille.

25. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-24 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset pakettidatatilan ylläpitovälineet matkaviestimen pakettidatatilan ylläpitämistä varten, kun matkaviestin siirtyy sijaintialueelle, joka kuuluu uuteen mat-; kaviestinkeskukseen (MSC) , käsittävät välineet pakettida- 20 tarekisteröitymisen ja siihen liittyvän informaation, jo-i’.' ka on talletettuna matkaviestintä tällä hetkellä palvele- :v. vaan matkaviestinkeskukseen (MSC) [johon liittyy vierai- ] ’.t lijarekisteri (VLR) ] , siirtämiseksi vanhasta uuteen mat- kaviestinkeskukseen. » * · ' 25

26. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 22 - 25 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut pakettien reititysvälineet sellaisten reittien ylläpi-tämiseksi, jotka on muodostettu matkaviestintä tällä het-kellä palveleviin matkaviestinkeskuksiin (MSC) , kun mat-,«··, 3 0 kaviestin siirtyy uuteen matkaviestinkeskukseen kuuluval- ')* le sijaintialueelle, käsittää välineet kumppaniolioiden ' * - yhdysliikennetoiminnevälineiden (IWF) ja/tai matkavies- tinkeskusten (MSC) - päivittämiseksi uusilla reiteillä, jotka on muodostettu matkaviestimen vaihtaessa sitä tällä 35 hetkellä palvelevaa matkaviestinkeskusta. 114844 69

27. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 22 - 26 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut pakettien reititysvälineet käsittävät: matkaviestintä tällä hetkellä palvelevassa matkavies-5 tinkeskuksessa (MSC) välineet kaikilla tuohon matka- viestinkeskukseen muodostetuilla reiteillä olevan liikenteen aktiviteetin monitoroimiseksi linkitettynä mainitun matkaviestimen tunnukseen, ja välineet mainitun reitin lakkauttamiseksi, silloin kun liikenteen 10 aktiviteetti putoaa ennalta määrätyn tason alapuolel le, ja kumppanioliossa - yhdysliikennetoiminnevälineissä tai matkaviestinkeskuksessa - jos sellainen on mainitulla reitillä, välineet mainittuun olioon talletetun 15 liittyvän reititysinformaation poistamiseksi, kun mai nitun reitin lopetus käynnistetään.

28. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-27 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut r ensimmäiset pakett idätät ilan lopetusvälineet käsittävät 20 välineet matkaviestimen liikenneaktiviteetin monitoroimi-J·. t seksi ja välineet pakettidatatilan ja siihen liittyvien muodostettujen reittien lopettamiseksi, kun aktiviteetti ► * ,> t’t putoaa ennalta määrätyn tason alapuolelle.

'!!.* 29. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1-28 > · * 25 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset pakettidatatilan lopetusvälineet käsittävät välineet matkaviestimelle tapahtuneen pakettidatatilan ·,,,· muodostuksesta kuluneen ajan monitoroimiseksi ja välineet pakettidatatilan ja siihen liittyvien muodostettujen .*··, 30 reittien lopettamiseksi, kun kulunut aika ylittää ennalta ·* määrätyn ajanjakson.

* * 30. Matkaviestin pakettidatatietoliikennettä var- » I t ten käytettäväksi digitaalisilla jaetuilla TDMA-matka-viestinpakettidatakanavilla, jotka jokin patenttivaati-35 musten 1-29 mukainen laite mahdollistaa, joka matka- 114844 70 viestin käsittää ensimmäiset kanavien identifiointivälineet pakettida-tasiirron käynnistämisessä käytettävien pakettidata-kanavien identifioimiseksi solu solulta, 5. toiset pakettidatatilan muodostusvälineet pakettidata- tilan muodostamiseksi matkaviestimelle (MS), jotta annetaan matkaviestimelle mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa paketteja mainituilla pakettidatakanavilla, ensimmäiset välineet pakettien lähettämiseksi ja vas-10 taanottamiseksi mainituilla pakettidatakanavilla toiset välineet sijainninpäivityksen suorittamiseksi pakettidätatilassa, toiset pakettidatatilan ylläpitovälineet mainitun pakettidatatilan ylläpitämiseksi mainitussa matkaviesti-15 messä (MS), ja toiset pakettidatatilan lopetusvälineet mainitun muodostetun pakettidatatilan lopettamiseksi mainitussa matkaviestimessä (MS), tunnettu siitä, että ·’ ! : se käsittää toiset välineet soluvalinnan suorittami- • · · · 20 seksi pakettidatatilassa, jolloin soluvalintaa ohjaa matkaviestin.

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen matkaviestin, : tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset kana- I I I vanidentifiointivälineet on sovitettu lukemaan ta- » * · i · | 25 vanomaiselta matkaviestinjärjestelmän yleislähetysohjaus-kanavalta informaatiota, joka on toimitettu määrittele-mään pakettidatasiirron käynnistyksessä käytettävä paket-'...· tidatakanava, mikäli kyseessä olevassa solussa on paket- tidatakanava. « * · * .···. 30

32. Patenttivaatimuksen 30 tai 31 mukainen matka- • t viestin, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäi set kanavanidentifiointivälineet on sovitettu lukemaan tavanomaiselta matkaviestinjärjestelmän yleislähetysoh-jauskanavalta informaatiota, joka on toimitettu määritte-35 lemään, että käyttäjän pyynnöstä voidaan tarjota käytet- 114844 71 täväksi pakettidatakanava pakettidatasiirron käynnistämiseksi .

33. Jonkin patenttivaatimuksen 30 - 32 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että mainitut toi- 5 set välineet solunvalinnan suorittamiseksi on sovittu suorittamaan solunvalintaa perustuen tavanomaisiin matkaviestinjärjestelmän tyhjäkäyntitilan proseduureihin.

34. Patenttivaatimuksen 30 tai 31 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että mainitut toiset 10 välineet solunvalinnan suorittamiseksi käsittävät välineet juuri valitun solun varaamiseksi niin kauan kuin signaalin laatu on ennalta määrätyn kynnysarvon yläpuolella.

35. Jonkin patenttivaatimuksen 30 - 34 mukainen 15 matkaviestin, tunnettu siitä, että mainitut toi set välineet sijainninpäivityksen suorittamiseksi on sovitettu suorittamaan sijainninpäivitys perustuen tavanomaisiin matkaviestinjärjestelmän tyhjäkäyntitilan prose- : duureihin. » « « ·

36. Jonkin patenttivaatimuksen 30 - 35 mukainen j‘.t> matkaviestin, tunnettu siitä, että mainitut toi- set pakettidatatilan muodostusvälineen käsittävät: ; - välineet matkaviestimen (MS) mainitun pakettidatatilan !!.' muodostuksen käynnistämiseksi alussa vallinneesta mat- • i « * t · ' 25 kaviestinjärjestelmän tyhjäkäyntitilasta joko matka viestimen (MS) toimesta, joka generoi pakettidatapal-*· velupyynnön, joka perustuu tavanomaiseen matkaviestin- ’...· järjestelmän ohjauskanavamerkinantoon, tai matkaviesti \ timen vastaanottaessa hakuviestin perustuen tavanomai- ,··>, 30 seen matkaviestijärjestelmän ohjauskanavasignaloin- tiin, joka indikoi, että matkaviestimelle (MS) osoi-‘ 1 tettu paketti on vastaanotettu siinä matkaviestinkes- kuksessa (MSC) , joka tällä hetkellä palvelee matkaviestintä (MS) , 35. välineet tavanomaisen matkaviestinjärjestelmän auten- 114844 72 tikaatiproseduurin suorittamiseksi seuraavana vaiheena, välineet parametrien alustamiseksi pakettien koodaus-ta/dekoodausta varten matkaviestimessä (MS), ja 5 - välineet pakettidatatilan muodostuksesta indikoivan informaation tallettamiseksi matkaviestimeen.

37. Jonkin patenttivaatimuksen 30 - 36 mukainen matkaviestin, edelleen tunnettu siitä, että se käsittää välineet pakettidatakanavan allokaa- 10 tiopyynnön generoimiseksi, silloin kun matkaviestin on pakettidatatilassa ja sijaitsee solussa, joka tarjoaa pakettidatakanavan käyttäjän pyynnöstä, generoiden pakettidatakanavan ailokaatiopyynnön perustuen tavanomaiseen matkaviestinjärjestelmän ohjauskanavamer-15 kinantoon.

38. Jonkin patenttivaatimuksen 30 - 37 mukainen matkaviestin, edelleen tunnettu siitä, että se käsittää välineet pakettidatakanavan ailokaatiopyynnön : generoimiseksi viereiselle solulle, joka tarjoaa paketti- * · * · •\# 20 datakanavan käyttäjän pyynnöstä, silloin kun matkaviestin Γ. on pakettidatatilassa ja sijaitsee solussa, johon paket- :v. tidatakanava/kanavia on allokoitu, ennen kuin mat- * · j t',' kaviestin siirtyy mainittuun viereiseen soluun, käyttäen • * · matkaviestintä tällä hetkellä palvelevan solun pakettida-’ 25 takanavaa.

39. Jonkin patenttivaatimuksen 30 - 38 mukainen matkaviestin, edelleen tunnettu siitä, että mai- » I | nittu ensimmäinen väline pakettien lähettämiseksi ja vas- > .f*. taanottamiseksi käsittää välineet sellaisen indikaatto- I I < ,···, 30 rin, joka ilmaisee matkaviestimen tämänhetkisen liikku- van/liikkumattoman tilan lähettämisen matkaviestintä täl-* ‘ lä hetkellä palvelevalle matkaviestinkeskukselle (MSC), ainakin aina silloin, kun matkaviestin siirtyy liikkuvasta tilasta liikkumattomaan tilaan ja päinvastoin. 114844 73

40. Jonkin patenttivaatimuksen 30 - 39 mukainen matkaviestin, edelleen tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen väline pakettien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi käsittää välineet sellaisiin tilaajanha- 5 kusanomiin vastaamiseksi, joihin sanomiin on yhdistetty tilaajanhakupyyntö ja yksittäisen pääsyaikavälin varaaminen, jonka aikana matkaviestin (MS) voi vastata tilaajan-hakuun.

41. Jonkin patenttivaatimuksen 30 - 40 mukainen 10 matkaviestin, edelleen tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen väline pakettien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi käsittää välineet pakettidatakanavalla lähetettäviin tilaajanhakusanomiin vastaamiseksi, jotka hakusanomat liittyvät tavanomaisiin matkaviestinpuhelui- 15 hin.

42. Jonkin patenttivaatimuksen 33 - 41 mukainen matkaviestin, edelleen tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen väline pakettien lähettämiseksi ja vas- ‘ ·' .* taanottamiseksi ja mainitut toiset välineet solunvalinnan !*·,. 20 suorittamiseksi, sen pakettidatakanavan kuuntelun koordi- noimiseksi, jolla kanavalla pakettisiirto matkaviestimel- • le (MS) aloitetaan suorittamalla solunvalinta, käsittää # · * · ; välineet tilaajanhaku- ja muiden sanomien kuuntelun • t » ajoittamiseksi käynnistäen pakettisiirrot matkaviestimel- • · · ‘ 25 le (MS), moni-TDMA-kehysrakenteen mukaisesti tahdistettu na vastaavien tavanomaisessa matkaviestinjärjestelmän oh- » t I ••J jauskanavamerkinannossa käytettyjen monikehysrakenteiden * I « ·...* kanssa sallien matkaviestimelle ennalta määrättyjä aiko- ja, jolloin matkaviestin suorittaa solunvalintaa ja vas- .···, 3 0 taanottaa tavanomaisia matkaviestinjärjestelmän yleisiä- I k • _ hetyssanomia.

’ ‘ 43. Jonkin patenttivaatimuksen 30 - 40 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että mainittu toinen pakettidatatilan ylläpitoväline käsittää välineet 35 matkaviestimen sallimiseksi muodostaa ja vastaanottaa ta- 114844 74 vanomaisia raatkaviestinpuheluita, kun tuo matkaviestin on pakettidatatilassa, välineet pakettidatatilan ylläpitämiseksi voimassa olevana puhelun aikana, ja välineet matkaviestimen palauttamiseksi aktiiviseen pakettidatatilaan, 5 kun puhelu on päättynyt. » > » « 1 t ( i » t » · * · • · • · 1 t I I • ♦ t · · * · · · t · * · ♦ * # · * 1 » « 1 t f s I 1 75 114844