FI102234B - Digitaalinen matkaviestinjärjestelmä ja menetelmiä päättyvän puhelun k äsittelemiseksi - Google Patents

Description

1 102234

Digitaalinen matkaviestinjärjestelmä ja menetelmiä päättyvän puhelun käsittelemiseksi

Keksintö liittyy matkaviestinjärjestelmiin, joi-5 hin on liitetty pakettiradioverkko.

Matkaviestinjärjestelmät on kehitetty, koska on ollut tarve vapauttaa ihmiset siirtymään pois kiinteiden puhelinpäätteiden luota ilman, että se vaikeuttaa heidän tavoitettavuuttaan. Samalla kun erilaisten datansiirto-10 palveluiden käyttö toimistoissa on lisääntynyt, erilaiset datapalvelut ovat tulleet myös matkaviestinjärjestelmiin. Kannettavat tietokoneet mahdollistavat tehokkaan tietojen käsittelyn kaikkialla missä käyttäjä liikkuu. Matkaviestinverkot puolestaan tarjoavat käyttäjälle 15 liikkuvaa datansiirtoa varten tehokkaan liittymäverkon, joka antaa pääsyn varsinaisiin dataverkkoihin. Tätä varten suunnitellaan erilaisia uusia datapalvelumuotoja nykyisiin ja tuleviin matkaviestinverkkoihin. Erityisen hyvin liikkuvaa datansiirtoa tukevat digitaaliset matka-20 viestinjärjestelmät, kuten yleiseurooppalainen matka viestinjärjestelmä GSM (Global System for Mobile Com-; munication).

Yleinen pakettiradiopalvelu GPRS (General Packet . Radio Service) on uusi palvelu GSM-järjestelmään ja se 25 on eräs GSM vaiheen 2+ standardointityön aiheita ETSIssä (European Telecommunication Standard Institute). GPRS- toimintaympäristö koostuu yhdestä tai useammasta ali- • « · *·* * verkkopalvelualueesta, jotka kytketään toisiinsa GPRS- :Y: runkoverkolla (Backbone Network). Aliverkko käsittää :***; 30 joukon pakettidatapalvelusolmu ja SN, joita kutsutaan * * * tässä yhteydessä palveleviksi GPRS-tukisolmuiksi SGSN, : ’* joista kukin on kytketty GSM-matkaviestinverkkoon (tyy pillisesti tukiasemajärjestelmiin) siten, että se kykenee tarjoamaan pakettidatapalvelun liikkuville datapää-35 telaitteistoille useiden tukiasemien, ts. solujen kaut- 2 102234 ta. Välissä oleva matkaviestinverkko tarjoaa pakettikyt-ketyn tiedonsiirron tukisolmun ja liikkuvien datapääte-laitteistojen välillä. Eri aliverkot puolestaan on kytketty ulkoiseen dataverkkoon, esim. yleiseen kytkettyyn 5 dataverkkoon PSPDN, erityisten GPRS-yhdyskanavatukisol-mujen GGSN kautta. Täten GPRS-palvelun avulla aikaansaadaan pakettidatasiirto liikkuvien datapäätelaitteistojen ja ulkoisten dataverkkojen välille GSM-verkon toimiessa liittymäverkkona. Eräs GPRS-palveluverkon piirre on, 10 että se toimii lähes GSM-verkosta riippumattomasti rinnan GSM-verkon "tavanomaisten" palveluiden kanssa.

Tällaisessa GPRS GSM verkossa voi olla matkaviestimiä MS (luokkien B ja C matkaviestimet), jotka voivat toimia sekä normaalisti GSM-verkossa että GPRS-verkossa. 15 Tässä hakemuksessa tilaa, jossa matkaviestin toimii GPRS-verkossa (siirtää dataa pakettikytketyllä yhteydellä, ns. Active-tila GPRS-termein), kutsutaan GPRS-tilak-si, ja tilaa, jossa matkaviestin toimii GSM-verkossa, kutsutaan GSM-tilaksi (siirtää dataa tai puhetta piiri-20 kytketyllä yhteydellä, ns. Idle-tila GPRS-termein). MS

siirtyy GSM-tilasta (Idle) GPRS-tilaan (Active) käynnistämällä GPRS Logon -proseduurin ja pois GPRS-tilasta (Active) GSM-tilaan (Idle) käynnistämällä GPRS Logoff -; proseduurin. Kun MS on GPRS-tilassa (Active), se voi 25 joko aktiivisesti lähettää ja vastaanottaa viestejä tai ,·,·. olla "jouten". Koska MS on GPRS-tilassa on enimmän aikaa • t · joutilaana, se voi kuunnella normaaleja GSM-kutsukanavia \ ja reagoida esim. matkaviestimelle päättyviin (MT) pii- • < V. rikytkettyihin puheluihin. Pakettidatan siirron aikana 30 GSM-kanavien kuuntelu ei välttämättä ole mahdollista.

• · ·

Siten MS tää ei välttämättä tavoiteta. Koska datansiirto- • · · • · aktiviteettia ei GPRS-tilassa tarkasti tunneta, ei myöskään tarkasti tiedetä kuuleeko MS GSM-kutsuja vai ei. Jos MS ei saa hakusanomaa, GSM-verkko saattaa päätellä 35 vikatilanteen voimassaolon, koska GSM-verkon tilaajatie- 3 102234 tojen mukaan MS tulisi olla tavoitettavissa. Tilanne korjaantuu vasta kun MS palaa GSM-tilaan (Idle). Tämä "epämääräinen" tavoitettavuus on ongelma sekä matkaviestintilaajan että myös GSM-verkon ja kutsuvan tilaajan 5 kannalta. Samanlainen ongelma voi syntyä myös muissa pakettiradioverkoissa, jotka on rakennettu tavanomaisen matkaviestinverkon päälle.

Esillä olevan keksinnön eräs päämäärä on tämän ongelman poistaminen.

10 Keksinnön kohteena on digitaalinen matkaviestin- järjestelmä, joka käsittää matkaviestinverkon, joka sisältää matkaviestin-keskuksen, tukiasemajärjestelmiä, tilaajatietokannan, jossa ylläpidetään matkaviestinverkon tilaajien tilaaja-15 tietoja ja sijaintitietoja, pakettiradioverkon, joka sisältää pakettiradiotu-kisolmuja, joista kukin on kytketty matkaviestinverkkoon sekä yhteen tai useampaan muuhun pakettiradiotukisol-muun, ja ainakin yhden yhdyskäytävätukisolmun, joka tar-20 joaa liittymäpisteen ulkopuoliseen dataverkkoon tai toi seen pakettiradiojärjestelmään, ensimmäiset ohjauskanavat, jotka on varattu matkaviestinverkon käyttöön tukiasemajärjestelmissä, toiset ohjauskanavat, jotka on varattu pakettira-25 dioverkon käyttöön tukiasemajärjestelmissä, matkaviestinpäätelaitteiston, jolla on ensimmäi- • · · nen toimintatila, jossa se monitoroi mainittuja ensim- • · · *. mäisiä ohjauskanavia, ja toinen toimintatila, jossa se • · :.v monitoroi mainittuja toisia ohjauskanavia. Keksinnön 30 mukaisesti matkaviestinverkon tilaa jatietokannassa on tieto, että matkaviestinpäätelaitteisto ei ole tavoitet- • · ' tavissa ensimmäisten ohjauskanavien kautta, kun matka viestinpäätelaitteisto on mainitussa toisessa toimintatilassa.

35 Keksinnön kohteena on myös menetelmiä matkavies- 4 102234 timelle päätyvän puhelun käsittelemiseksi digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää matkaviestinverkon; pakettiradioverkon, joka sisältää pakettira-diotukisolmuja, joista kukin on kytketty matkaviestin-5 verkkoon, joka muodostaa pakettiradioverkon radiorajapinnan; ensimmäiset ohjauskanavat, jotka on varattu matkaviestinverkon käyttöön radiorajapinnassa; toiset ohjauskanavat, jotka on varattu pakettiradioverkon käyttöön radiorajapinnassa; sekä matkaviestinpäätelaitteis- 10 ton, jolla on ensimmäinen toimintatila, jossa se monitoroi mainittuja ensimmäisiä ohjauskanavia, ja toinen toimintatila, jossa se monitoroi mainittuja toisia ohjaus-kanavia.

Ensimmäisessä menetelmässä: 15 päivitetään matkaviestinverkon tilaajatietokan- taan tieto, että matkaviestinpäätelaitteisto ei ole tavoitettavissa ensimmäisten ohjauskanavien kautta, kun matkaviestinpäätelaitteisto siirtyy toiseen toimintatilaan, 20 päivitetään matkaviestinverkon tilaajatietokan- taan tieto, että matkaviestinpäätelaitteisto on tavoitettavissa ensimmäisten ohjauskanavien kautta, kun matkaviestinpäätelaitteisto palaa ensimmäiseen toimintatilaan, 25 vastaanotetaan matkaviestinverkkoon matkaviestin- päätelaitteistolle päättyvä puhelu, • · · tehdään kysely mainittuun tilaajatietokantaan, • « * keskeytetään puhelunmuodostus tai tehdään kutsun- • · v.1 siirto, jos mainitussa tilaajatietokannassa on tieto, • « · ϊ...: 30 että matkaviestinpäätelaitteisto ei ole tavoitettavissa ensimmäisten ohjauskanavien kautta.

• ·

Toisessa menetelmässä: 4 · päivitetään matkaviestinverkon tilaajatietokantaan tieto, että matkaviestinpäätelaitteisto on paketti- 35 radioverkossa eikä ole tavoitettavissa ensimmäisten oh- 5 102234 jauskanavien kautta, kun matkaviestinpäätelaitteisto siirtyy ensimmäisestä toiseen toimintatilaan, vastaanotetaan matkaviestinverkkoon matkaviestin-päätelaitteistolle päättyvä puhelu, 5 tehdään kysely mainittuun tilaajatietokantaan, välitetään, vasteena tilaajatietokannan tiedolle, että matkaviestinpäätelaitteisto ei ole tavoitettavissa ensimmäisten ohjauskanavien kautta ja on rekisteröitynyt pakettiradioverkkoon, matkaviestinpäätelaitteistolle palo kettiradioverkon kautta ilmoitus, että sille on saapumassa puhelu matkaviestinverkossa, matkaviestinpäätelaitteisto siirtyy monitoroimaan ensimmäisiä ohjauskanavia vasteena ilmoituksen vastaanottamiselle, 15 jatketaan puhelunmuodostusta matkaviestinverkossa ensimmäisien ohjauskanavien kautta.

Kolmannessa menetelmässä ylläpidetään matkaviestinverkon tilaajatietokantaan tieto, että matkaviestinpäätelaitteisto on kykenevä tai oikeutettu toimimaan 20 toisessa toimintatilassa, vastaanotetaan matkaviestinverkkoon matkaviestin-.päätelaitteistolle päättyvä puhelu, : tehdään kysely mainittuun tilaajatietokantaan, : : : välitetään, vasteena mainitulle tietokannan (HLR) 25 tiedolle, matkaviestinpäätelaitteistolle pakettira- dioverkon kautta ilmoitus, että sille on saapumassa pu- • · helu matkaviestinverkossa, • · < matkaviestinpäätelaitteisto siirtyy monitoroimaan v. ensimmäisiä ohjauskanavia vasteena ilmoituksen vastaan- 30 ottamiselle, jatketaan puhelunmuodostusta matkaviestinverkossa • · ensimmäisien ohjauskanavien kautta.

Esillä olevan keksinnön perusajatuksena on tuottaa varsinaiselle matkaviestinverkolle tieto siitä, että 35 matkaviestin ei täysin varmasti tavoitettavissa ta- 6 102234 vanomaisia puheluita varten, kun se on pakettiradioti-lassa. Tämän tiedon avulla matkaviestinverkko kykenee antamaan asianmukaisen vastauksen (esim. matkaviestin varattu tai peittoalueen ulkopuolella) kutsuvalle tilaa-5 jalle ja suorittaa esimerkiksi kutsunsiirto MT-puheluis-sa.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa matkaviestin itse, siirtyessään pakettiradiotilaan, signaloi matkaviestinverkolle siitä, että se ei ole tavoitettavissa 10 perinteisiä matkaviestinpalveluja varten. Matkaviestin verkko tallentaa tämän tavoitettavuustiedon normaaliin tapaan tilaajatietoihin. Poistuessaan pakettiradiotilas-ta matkaviestin signaloi matkaviestinverkolle olevansa jälleen tavoitettavissa. Tämä tapahtuu edullisesti pe-15 rinteisellä signaloinnilla, joka matkaviestinverkossa on käytettävissä tähän tarkoitukseen, kuten IMSI Detach ja IMSI Attach -sanomat GSM-järjestelmässä.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa matkaviestinverkko johtaa matkaviestimen statustiedon siitä, että 20 matkaviestin kirjoittautuu (login) sisään pakettira diotilaan pakettiradiotilaajarekisterissä. Tällöin matkaviestimen ei tarvitse erikseen signaloida tietoa. Li-: säksi tilaajatiedoissa voi olla myös tavoittamattomissa olon syy, ts. pakettiradiotila.

25 Nämä keksinnön suoritusmuodot ratkaisevat matka- .·.·. viestimen tavoitettavuuden "epämääräisyyden" s nyt matka- viestinverkko tietää yksikäsitteisesti, että matkavies- * < < tin ei ole tavoitettavissa normaaleja palveluja varten. Jäljelle jää kuitenkin osa tavoitettavuusongelmasta, « « e 30 jopa aikaisempaa kär jistyneempänä: Jos käyttäjä pitää matkaviestimen pitkän ajan pakettiradiotilassa, hän ei kykene vastaanottamaan MT-puheluita edes silloin kun ei ole lähettänyt yhtäkään datapakettia koko aikana.

Tätä ongelmaa voidaan lieventää keksinnön vielä 35 eräässä suoritusmuodossa. Matkaviestinverkossa on tieto, 7 102234 että matkaviestin on pakettiradiotilassa ja siten normaalien kutsujen tavoittamattomissa. Kun MT-puhelunmuo-dostuksessa tilaajatietokannasta, esim. kotirekisteristä HLR GSM-verkossa, kysytään matkaviestintilaajan sijain-5 tia, tilaajatietokanta havaitsee, että matkaviestin on pakettiradiotilassa. Tällöin tilaajatietokanta käynnistää pakettiradioverkossa ilmoitusproseduurin, jossa palveleva pakettiradiotukisolmu lähettää pakettira-diokanavalla matkaviestimelle sanoman, jossa ilmoitetaan 10 MT-puhelusta matkaviestinverkossa. Tämän ansiosta matkaviestin tietää tulevasta MT-puhelusta ja voi siirtyä kuuntelemaan matkaviestinverkon kutsukanavia. Matkaviestimellä tai käyttäjällä saattaa olla mahdollisuus valita vastaanotetaanko MT-puhelu vai ei.

15 Keksintöä selitetään seuraavassa ensisijaisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheiseen piirrokseen, jossa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista GPRS-verkkoa, kuviot 2, 3 ja 4 ovat signalointikaavioita, jotka 20 havainnollista erilaisia tapoja päivittää matkaviestimen läsnäolo/poissaolotieto HLR:ään sekä käsitellä MT-puhe-•..,' lu.

Esillä oleva keksintö soveltuu käytettäväksi matkaviestimelle päättyvien (MT) puheluiden hallitsemiseen 25 erityyppisissä pakettiradiojärjestelmissä, joissa matka- viestin voi olla sekä matkaviestintilassa että paketti- • · .···, radiotilassa, jossa se ei kuuntele matkaviestinjärjes telmän kutsukanavia tai kuuntelee niitä vain satunnai- • · • « < V. sesti. Erityisen edullisesti keksintö soveltuu käytettä- • · · 30 väksi yleisen pakettiradiopalvelun (GPRS = General Packet Radio Service) toteuttamiseen yleiseurooppalai- • · sessa digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä GSM (Global System for Mobile Communication) tai sitä vastaavissa matkaviestinjärjestelmissä, kuten DCS1800 ja 35 PCN (Personal Communication Network). Seuraavassa kek- β 102234 sinnön ensisijaiset suoritusmuodot tullaan selostamaan GPRS-palvelun ja GSM-järjestelmän yhdessä muodostaman GPRS-pakettiradioverkon avulla keksintöä tällaiseen tiettyyn pakettiradiojärjestelmään kuitenkaan rajoitta-5 matta.

Kuviossa 1 on havainnollistettu GSM-järjestelmään toteutettua GPRS-pakettiradioverkkoa.

GSM-verkon perusrakenne muodostuu kahdesta osasta: tukiasemajärjestelmä BSS ja verkkoalijärjestelmä 10 (NSS). BSS ja matkaviestimet MS kommunikoivat radioyhteyksien kautta. Tukiasemajärjestelmässä BSS kutakin solua palvelee tukiasema BTS. Joukko tukiasemia on kytketty tukiasemaohjaimeen BSC, jonka toimintona on ohjata radiotaajuuksia ja kanavia, joita BTS käyttää. BSCt on 15 kytketty matkaviestinkeskukseen MSC. Tietyt MSCt on kyt ketty muihin tietoliikenneverkkoihin, kuten yleinen puhelinverkko PSTN, ja sisältävät yhdyskäytävätoiminnot näihin verkkoihin lähteviä ja niistä tulevia puheluita varten. Nämä MSCt tunnetaan gateway-MSCeina (GMSC).

20 On olemassa kaksi tietokantojen päätyyppiä, jotka liittyvät puheluiden reititykseen. Kotirekisteri HLR .tallentaa kaikkien verkon tilaajien tilaajadatan kiinteästi tai puolikiinteästi, mukaanlukien informaation niistä palveluista, joihin tilaajalla voi olla pääsy, 25 sekä tilaajan nykyisestä sijainnista. Toinen rekisteri-tyyppi on vierailijarekisteri VLR. VLR liittyy yleensä • · yhteen MSChen, mutta se voi kuitenkin palvella useaa MSCtä. Yleinen käytäntö on, että VLR on integroitu « · · *«'· MSChen. Tämä integroitu verkkoelementti tunnetaan vie- 30 railija-MSCnä (VMSC). Aina kun matkaviestin MS on aktii- j*.'; vinen (rekisteröitynyt ja kykenevä tekemään tai vastaan- • · ottamaan puheluita), suurin osa matkaviestintä MS koskevista matkaviestintilaajatiedoista, joita pidetään HLRssä, kopioidaan sen MSCn VLRään, jonka alueella MS 35 on. GSM-järjestelmän yksityiskohtaisemman kuvauksen 9 102234 osalta viitataan kuitenkin ETSI/GSM-suosituksiin sekä kirjaan "The GSM System for Mobile Communications", M. Mouly ja M. Pautet, Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-07-7.

5 Kuviossa 1 GSM-verkkoon liitetty GPRS-verkko kä sittää kaksi palvelevaa GPRS-tukisolmua (SGSN) ja yhden GPRS-yhdyskäytävätukisolmun (GGSN). Nämä erilaiset tu-kisolmut SGSN ja GGSN on kytketty toisiinsa operaattorin sisäisellä runkoverkolla (Intra-operator Backbone Net-10 work). On ymmärrettävä, että GPRS-verkossa voi olla mikä tahansa määrä tuki- ja yhdyskäytäväsolmuja. Lisäksi siinä voi olla ns. kotitukisolmuja HGSN, vaikka pääsääntöisesti HGSN toiminnot on yhdistetty GGSN:ään.

Kukin tukisolmu SGSN hallitsee pakettidatapalve-15 lua yhden tai useamman solun alueella solukkotyyppisessä pakettiradioverkossa. Tätä varten kukin tukisolmu SGSN on kytketty tiettyyn paikalliseen osaan GSM-matkavies-tinjärjestelmää. Tämä kytkentä tehdään tyypillisesti matkaviestinkeskukseen, mutta joissakin tilanteissa 20 saattaa olla edullista suorittaa kytkentä suoraan tukiasemajärjestelmään BSS, ts. tukiasemaohjaimien BSC tai johonkin tukiasemista BTS. Solussa oleva matkaviestin MS kommunikoi radiorajapinnan yli tukiaseman BTS kanssa ja edelleen matkaviestinverkon läpi sen tukisolmun SGSN 25 kanssa, jonka palvelualueeseen solu kuuluu. Periaattees- ;*·*· sa tukisolmun SGSN ja matkaviestimen MS välissä oleva ♦ · .*:v matkaviestinverkko vain välittää paketteja näiden kahden « välillä. Matkaviestinverkko voi tätä varten tarjota joko « · V · piirikytkentäisen yhteyden tai pakettikytketyn datapa- « « ( \,« 30 kettien välityksen matkaviestimen MS ja palvelevan tu- jV. kisolmun SGSN välillä. Esimerkki piirikytketystä yh- teydestä matkaviestimen MS ja tukisolmun (Agent) välillä on esitetty patenttihakemuksessa FI 934115. Esimerkki pakettikytkentäisestä tiedonsiirrosta matkaviestimen MS 35 ja tukisolmun (Agent) välillä on esitetty patenttihake- 10 102234 muksessa FI 940314. On kuitenkin huomattava, että matkaviestinverkko tarjoaa vain fyysisen yhteyden matkaviestimen MS ja tukisolmun SGSN välille eikä sen tarkalla toiminnalla ja rakenteella ole keksinnön kannalta olen-5 naista merkitystä.

Operaattorin sisäinen runkoverkko 10, joka kytkee operaattorin laitteet SGSN ja GGSN, yhteen, voi olla toteutettu esimerkiksi paikallisverkolla. On huomattavaa, että on myös mahdollista toteuttaa operaattorin 10 GPRS-verkko ilman operaattorin sisäistä runkoverkkoa, esimerkiksi toteuttamalla kaikki piirteet yhdessä tietokoneessa, mutta tämä muutos ei aiheuta mitään muutoksia keksinnön mukaisen puhelunmuodostuksen periaatteisiin.

GPRS-yhdyskäytävätukisolmu GGSN yhdistää operaat-15 torin GPRS-verkon muiden operaattoreiden GPRS-järjestel miin sekä dataverkkoihin, sellaisiin kuten operaattoreiden välinen runkoverkko 12 (Inter-Operator Backbone Network), IP-verkko tai X.25-verkko 11. Yhdyskäytävätu-kisolmun GGSN ja muiden verkkojen välissä voi olla verk-20 kosovitin IWF. Operaattoreiden välinen runkoverkko 12 on verkko, jonka kautta eri operaattoreiden yhdyskäytävätu-kisolmut GGSN voivat kommunikoida toistensa kanssa. Tätä kommunikointia tarvitaan tukemaan GPRS-vaellusta eri GPRS-verkkojen välillä.

·.· ; 25 Yhdyskäytävätukisolmua GGSN käytetään myös tal lentamaan GPRS-matkaviestinten sijainti-informaatio. GGSN myöskin reitittää matkaviestimelle päättyvät (MT) • » datapaketit. GGSN sisältää myös tietokannan, joka mapit-.·, taa yhteen matkaviestimen verkko-osoitteen, esim. IP- 30 verkossa, X.25-verkossa, CLNP-verkossa tai samanaikai- • · '··.* sesti useammassa näistä, ja matkaviestimen tunnuksen GPRS-verkossa. Kun matkaviestin liikkuu yhdestä solusta toiseen yhden tukisolmun SGSN alueen sisällä, sijainninpäivitys täytyy tehdä vain tukisolmussa SGSN eikä si-35 jainnin muuttumisesta ole tarvetta kertoa GGSSN:lle. Kun 11 102234 matkaviestin liikkuu yhden tukisolmun SGSN solusta toisen SGSN soluun saman tai eri peraattorin alueella, suoritetaan päivitys myös (koti-)yhdyskäytävätukisolmuun GGSN uuden vierailijatukisolmun tunnisteen ja matkavies-5 timen tunnisteen tallentamiseksi.

GPRS-rekisteriä GR käytetään tilaajien autenti-kointiin GPRS-istunnon alussa. Se sisältää mapituksen tilaajan pakettidataprotokolla(PDP)-osoitteen (osoitteiden) ja tilaajan IMSI:n (International Mobile Subscriber 10 Identity) välillä. GSM-verkossa tilaaja tunnistetaan IMSI:n avulla. GR voi olla erillinen rekisteri tai se voi olla edullisesti integroitu matkaviestinjärjestelmän kotirekisterin HLR kanssa. Kuviossa HLR/GR on yhdistetty SS7 (Signalling System 7) signalointijärjestelmän kautta 15 mm. MSC:hen ja operaattorin sisäiseen runkoverkkoon.

SS7-signalointijärjestelmän ja operaattorin sisäisen runkoverkon välissä voi olla suora liitäntä tai SS7-yh-dyskäytäväsolmu GATEWAY. Näin HLR/GR voi periaatteessa vaihtaa pakettivälitteisiä sanomia minkä tahansa GPRS-20 solmun kanssa. HLR/GR:n kommunikointitapa ja liitäntä , . GPRS-verkkon kanssa ei kuitenkaan ole keksinnön kannalta ; · oleellinen. Vaihtoehtoisesti voi olla esim. suora lii- '··' täntä johonkin solmuun, tai GR on yksi GPRS-verkon sol- '.:, mu.

: 25 Kun MS siirtyy GPRS-tilaan (jossa voidaan siirtää dataa pakettikytketyllä yhteydellä), se käynnistää GPRS Logon -proseduurin. Proseduurissa MS pyytää pääsyä GPRS- • « ··*„ verkkoon ja lähettää palvelevalle tukisolmulle SGSN tun- nisteensa IMSI. Palveleva SGSN tekee IMSI:n perusteella • t 30 kyselyn HRL:ään. HLR käynnistää GSM:n tyyppisen challen- • · '···’ ge-response autentikoinnin pakettiradioverkossa. Tähän *·*: kuuluu autentikointitripletin generointi ja lähettäminen 4 « ....j GPRS-verkolle. Autentikoinnin jälkeen MS rekisteröityy tietyn dataverkon (kuten 11) ja sen osoitteen käyttäjäk-35 si. Tämä rekisteröinti suoritetaan GR:n kanssa.

12 102234 GPRS GSM verkossa voi olla matkaviestimiä MS (luokan B tai C matkaviestimet), jotka voivat olla joko GPRS-tilassa tai GSM-tilassa (siirtää dataa tai puhetta piirikytketyllä yhteydellä). MS siirtyy GSM-tilasta 5 GPRS-tilaan käynnistämällä GPRS Logon -proseduurin ja GPRS-tilasta GSM-tilaan käynnistämällä GPRS Logoff -proseduurin. Koska MS on GPRS-tilassa on enimmän aikaa joutilaana, se voisi yhä kuunnella normaaleja GSM-kutsuja (esim. matkaviestimelle päättyvän (MT) puhepuhelun muo-10 dostamiseksi), mutta ei voida taata, että MS saa ha-kusanomat. Jos MS ei saa hakusanomaa, GSM-verkko saattaa päätellä vikatilanteen voimassaolon, koska GSM-verkon tilaajatietojen mukaan MS tulisi olla tavoitettavissa. Tilanne korjaantuu vasta kun MS palaa GSM-tilaan.

15 Esillä olevassa keksinnössä tuotetaan GSM-verkon kotirekisteriin HLR tieto siitä, että matkaviestin ei ole tavoitettavissa tavanomaisia puheluita varten, kun siirtyy pakettiradiotilaan. Tämän tiedon avulla matkaviestinverkko kykenee antamaan asianmukaisen vastauksen 20 (esim. matkaviestin varattu tai peittoalueen ulkopuolella) kutsuvalle tilaajalle ja suorittaa esimerkiksi kut-sunsiirto MT-puheluissa tai keskeyttää puhelunmuodostus. Kuvioiden 2 ja 3 signalointikaaviot esittävät esimerkin ' ‘ kahdesta vaihtoehtoisesta tavasta päivittää matkaviesti- v ; 25 men läsnäolo/poissaolotieto HLR:ään sekä käsitellä MT- puhelu.

Kuvion 2 esittämässä suoritusmuodossa MS itse on • « järjestetty, ennen siirtymistä pakettiradiotilaan, sig-naloimaan GSM-verkolle siitä, että se ei ole tavoitetta- • ♦ 30 vissa perinteisiä matkaviestinpalvelulta varten. Tämä • ·

*·”' tapahtuu esimerkiksi GSM-suositusten mukaisella IMSI

Detach -sanomalla, jota normaalistikin käytetään ilmoittamaan MS:n poistuminen verkosta (esim. matkaviestimen sulkemisen seurauksena). Tämä sanoma ei normaalisti si-35 säliä tietoa poissaolon syystä, mutta se voidaan halut- 13 102234 taessa varustaa tällä tiedolla. MS signaloi IMSI Detach -sanoman GSM-kanavalla tukiasemajärjestelmän BSS kautta matkaviestinkeskukselle MSC, joka välittää IMSI Detach -tiedon edelleen HLR:lie. HLR päivittää tilaajatietoi-5 hin, että matkaviestintilaaja (MS) ei ole tavoitettavissa (MS Detached).

Tämän jälkeen MS suorittaa GPRS-kanavalla rekisteröitymisen GPRS-verkkoon GPRS Logon -proseduurilla. Näin MS on siirtynyt GSM-tilasta GPRS-tilaan, jossa se 10 kuuntelee ensisijaisesti tai pelkästään GPRS-kanavia.

MSC:hen saapuu MT-puhelu esimerkiksi yleisestä puhelinverkosta PSTN. MSC tekee normaalin reititystieto-kyselyn HLR:ään (HLR-kysely). HLR havaitsee tilaajatiedoista, että MS ei ole tavoitettavissa, ja signaloi tä-15 män tiedon vastauksena MSC:lie. MSC antaa kutsuvalle tilaajalle sopivan tiedonannon ja päättää puhelunmuodostuksen tai suorittaa esimerkiksi kutsunsiirron. Tieto aktivoidusta kutsunsiirrosta sekä kutsunsiirtonumero saadaan HLR:n vastauksessa.

20 Jossain vaiheessa MS päättää rekisteröinnin GPRS- verkkoon suorittamalla GPRS-kanavalla GPRS Logoff -pro-’ seduurin. Siirtyessään takaisin GSM-tilaan MS jälleen signaloi GSM-verkolle, että se on taas tavoitettavissa. Tämä tapahtuu esimerkiksi GSM-suosituksen mukaisella *.* ' 25 IMSI Attach -sanomalla. MS lähettää IMSI Attach -sanoman

GSM-kanavalla tukiasemajärjestelmän BSS kautta MSC:lie, !,!,! joka välittää IMSI Attach -tiedon edelleen HLR:lie. HLR

:T: päivittää tilaajatietoihin tiedon siitä, että matkavies- tintilaaja (MS) on tavoitettavissa (MS Attached). Tämän • « · M 30 jälkeen saapuvat MT-puhelut käsitellään GSM-järjestelmän *·;·* normaalin puhelunmuodostuksen mukaisesti.

Keksinnön toisen lähestymistavan mukaisesti pois-saolotieto tuotetaan HLR:ään toisella tavalla, joka ei vaadi, että MS erikseen signaloi tiedon GSM-kanavilla. 35 Sen sijaan HLR saa tiedon GPRS-verkon kautta. Tähän on 14 102234 useita vaihtoehtoisia tapoja, joista muutamia esitetään seuraavassa.

1) MS itse signaloi tiedon suoraan HRL:lie datapaketissa (GPRS IMSI Attach, GPRS IMSI Detach).

5 2) MS signaloi tiedon SGSNille (esim. GPRS Logon, GPRS Logoff), joka ilmoittaa sen edelleen HLR:lie.

3) MS signaloi tiedon SGSNille (esim. GPRS Logon,GPRS Logoff), joka ilmoittaa sen edelleen GR:lle ja tämä puolestaan HLR:lle.

10 4) MS signaloi tiedon SGSNille (esim. GPRS Logon, GPRS Logoff), joka ilmoittaa sen edelleen GRille. HLR tekee kyselyn GRiään MT-puhelun tapauksessa GPRS-tilaan kykenevillä tilaajilla.

5) SGSN havaitsee MS: n poistuneen GPRS-tilasta 15 (esim. koska se ei kuittaa lähetettyjä datapaketteja). Tällainen tilanne voi syntyä esim. kun MS:n akku kuluu loppuun ennenkuin se ehtii signaloida poistumisestaan. SGSN signaloi tiedon HLR:lie tai GRille kuten kohdissa 2-4.

20 Vaihtoehtona edellä esitetyille voidaan käyttää mitä tahansa muutakin tapaa, jolla HLR saa GPRS-verkosta tiedon MS:n rekisteröitymisestä sisään tai ulos.

Kuvion 3 signalointikaavio havainnollistaa tarkemmin erästä tapaa aikaansaada MS:n läsnäolo/poissaolo-v 25 tieto HLRiään GPRS Logon ja Logoff -proseduureilla, sekä MT-puhelun käsittelyä. Siirtyessään GSM-tilasta GPRS-ti-:,:,5 laan MS rekisteröityy GPRS-verkkoon GPRS Logon -prose- duurilla. Tähän liittyy myös autentikointiproseduuri, johon myös HLR (ja/tai GR) osallistuu. Tästä autenti- • - 30 kointiproseduurista HLR voi päätellä, että MS on siir- • l ’·;·* tynyt GPRS-tilaan eikä ole enää normaalien GSM-palvelui- ‘ ‘ ’ den tavoitettavissa. Tämän seurauksena HLR päivittää tilaajatietoihin, että matkaviestintilaaja (MS) ei ole tavoitettavissa (MS Detached) sekä mahdollisesti myös 35 syyn (GPRS Logon). Jos tällöin PSTN:stä saapuu MS:lle 15 102234 MT-puhelu, MSC tekee HLR-kyselyn ja saa vastaukseksi "MS ei tavoitettavissa" kuten kuvion 2 tapauksessakin. Jossain vaiheessa MS rekisteröityy pois GPRS-verkosta Logoff -proseduurilla, jossa SGSN:lle ja GGSN:lle signaloi-5 daan, että ne voivat tuhota MS:ään liittyvät tietonsa. Samalla SGSN informoi joko suoraan HRL:ää tai sitten GR:ää, joka puolestaan informoi HLR:ää. HLR päivittää tilaajatietoihin, että matkaviestintilaaja (MS) on jälleen tavoitettavissa (MS Attached).

10 Kuvio 4 on signalointikaavio, joka havainnollis taa keksinnön kolmatta suoritusmuotoa, jossa MS:lie välitetään GPRS-verkon kautta tieto siitä, että sille on tulossa MT-puhelu GSM-verkossa. Kuviossa 4 MS aluksi rekisteröityy GPRS-verkkoon GPRS Logon -proseduurilla, 15 jolloin HLR:ään päivittyy tieto, että MS ei ole tavoitettavissa normaalien GSM-kutsukanavien kautta, koska se on GPRS-tilassa. Tämä proseduuri on samanlainen kuin yllä selitettiin kuvion 3 yhteydessä. Vaihtoehtoisesti voidaan kuitenkin käyttää mitä tahansa tapaa, jolla 20 HLR:ään päivitetään tieto siitä, että MS on GPRS-verkos-sa. MSC vastaanottaa PSTN:stä MT-puhelun kyseiselle MS:lie. MSC tekee normaalin reititystietokyselyn HLR:ään. HLR havaitsee tilaajatiedoista, että MS on rekisteröitynyt GPRS-verkkoon. Tämän tiedon seurauksena '· 25 HLR ilmoittaa MS:lie GPRS-verkon kautta, että MS:lie on tulossa puhelu GSM-kanavien kautta. Tämä ilmoitus voi- • t ί,ν daan välittää usealla eri tavalla, joista muutamia seli- :*’ · tetään alla tarkemmin.

<

.·'·. Keksinnön kolmannen lähestymistavan mukaan HLR

M 30 lähettää MS:lie GPRS-verkon kautta ilmoituksen, että • · **;·’ sille on saapumassa MT-puhelu GSM-kanavilla. Tämä voi- * * ’ daan tehdä, kun HLR:ssä on tai se saa GPRS-verkkoon teh dyllä kyselyllä tiedon, että MS on GPRS-verkossa. HLR voi myös lähettää GPRS-verkon kautta tiedon MT-puhelusta 35 aina, kun MS:llä on oikeus GPRS-palveluihin, riippumatta 16 102234 siitä onko MS GPRS-verkossa vai ei. Tällöin HLR ei tarvitse läsnäolo/poissaolotietoa, vaan se on normaaliin tapaan vain GPRS-verkossa. Mikäli MS ei ole GPRS-verkossa, GPRS-verkko ei voi välittää ilmoitusta eteenpäin 5 vaan se "hukataan". Jos MS on GPRS-verkossa, verkko välittää ilmoituksen perille. Molemmissa tapauksissa GSM-verkko on jatkanut puhelunmuodostusta GSM-kanavilla.

Kuvion 4 suoritusmuodossa oletetaan, että HLR sisältää myös sen tukisolmun osoitteen, joka palvelee 10 MSstä. Tällöin HLR, jolla on yhteys GPRS-tukisolmuihin (esim. SS7-järjestelmän kautta), voi lähettää palvelevalle tukisolmulle datapaketin, joka kertoo tulevasta puhelusta. Vaihtoehtoisesti HLR voi lähettää yhdyskäytä-vätukisolmulle datapaketin, jossa on MS: n dataverkko-15 osoite tai jokin yleisosoite, jonka perusteella GGSN voi reitittää datapaketin palvelevalle tukisolmulle SGSN. Tällöin tämän osoitteen tulee olla tallennettuna HLR:ssä, tai HLR:n tulee voida hakea se GR-kyselyllä. Edelleen yksi vaihtoehto on, että HLR informoi GR:ää 20 tietylle IMSI:lle tulevasta puhelusta, jolloin GR generoi ja lähettää MS:n dataverkko-osoitteella varustetun datapaketin (joka sisältää keksinnön mukaisen ilmoituksen) palvelevalle tukisolmulle SGSN joko suoraan tai yhdyskäytävätukisolmun GGSN kautta.

'· 25 Kun tieto tulevasta GSM-puhelusta on saatu (jol lakin sopivalla tavalla) välitettyä palvelevalle tu- • · :.v kisolmulle SGSN, se lähettää pakettiradiokanavalla mat- v ’ kaviestimelle datapaketin, jossa ilmoitetaan MT-puhelus- X . ta GSM-kanavilla. Tällä tavoin MS tietää tulevasta MT- « ' ♦ J.I 30 puhelusta ja voi siirtyä kuuntelemaan GSM-kutsukanavia. • · *1* Siirtyminen voi olla ehdoton tai matkaviestimelle tai • · · ? * ? käyttäjälle voidaan antaa mahdollisuus valita vastaan- otetaanko MT-puhelu vai ei. MS voi esimerkiksi jäädä GPRS-tilaan, jos sillä on käynnissä aktiivinen datan-35 siirtovaihe, jota ei haluta keskeyttää.

π 102234

Jos MS siirtyy GSM-tilaan, myös tukisolmun SGSN tulee tietää tästä, jotta se osaa keskeyttää lähetyksen GPRS-kanavien kautta. Yksinkertaisimmassa tapauksessa palveleva SGSN automaattisesti keskeyttää informaation 5 lähetyksen GPRS-kanavalla lähetettyään keksinnön mukaisen ilmoituksen tulevasta puhelusta.

Toinen vaihtoehto on, että palveleva SGSN jatkaa lähetystään ja keskeyttää vasta huomattuaan, että MS ei vastaa.

10 Vielä eräs vaihtoehto on, että MS, siirtyessään väliaikaisesti pois GPRS-tilasta, signaloi GPRS-kanavan kautta palvelevalle tukisolmulle SGSN, että sille ei saa lähettää datapaketteja, koska se on varattuna muualla. Palveleva SGSN (tai jokin muu GPRS-verkon yksikkö) voi 15 puskuroida tai heittää menemään tällä välin vastaanotetun datan. Viimeksi mainitussa tapauksessa dataa ei lopullisesti menetetä, koska ylemmän tason päästä päähän -yhteysprotokollat huolehtivat datapakettien uudelleenlähetyksestä, jos MS ei niitä kuittaa.

20 Lähetettyään ilmoituksen GPRS-verkon kautta HLR

lähettää MSCrlle normaalin kyselyvasteen, joka sisältää matkaviestimen vaellusnumeron. Tämän jälkeen puhelun muodostaminen MS:lie, joka on siirtynyt kuuntelemaan GSM-hakukanavia, etenee tavanomaisen GSM-signaloinnin '* 1 25 mukaisesti GSM-kanavilla.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu • « :,V vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksi- :1 * tyiskohdiltaan keksintö voi vaihdella oheisten patentti- ,·] e vaatimusten puitteissa ja hengessä.

• > < · • #· • » • · ·· · · • · ·

Claims (16)

1. Digitaalinen matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää 5 matkaviestinverkon, joka sisältää matkaviestinkes- kuksen (MSC), tukiasemajärjestelmiä (BSC,BTS), tilaajatie-tokannan (HLR), jossa ylläpidetään matkaviestinverkon tilaajien tilaajatietoja ja sijaintitietoja, pakettiradioverkon, joka sisältää pakettiradiotu-10 kisolmuja (SGSN), joista kukin on kytketty matkaviestinverkkoon sekä yhteen tai useampaan muuhun pakettiradiotu-kisolmuun, ja ainakin yhden yhdyskäytävätukisolmun (GGSN), joka tarjoaa liittymäpisteen ulkopuoliseen dataverkkoon tai toiseen pakettiradiojärjestelmään, 15 ensimmäiset ohjauskanavat, jotka on varattu matka viestinverkon käyttöön tukiasemajärjestelmissä, toiset ohjauskanavat, jotka on varattu pakettiradioverkon käyttöön tukiasemajärjestelmissä, matkaviestinpäätelaitteiston (MS), jolla on ensim-20 mäinen toimintatila, jossa se monitoroi mainittuja ensimmäisiä ohjauskanavia, ja toinen toimintatila, jossa se monitoroi mainittuja toisia ohjauskanavia, tunnettu siitä, että : matkaviestinverkon tilaajatietokannassa (HLR) on : . . 25 tieto, että matkaviestinpäätelaitteiston (MS) tavoitetta- • · · ;*·*; vuus ensimmäisten ohjauskanavien kautta on epävarma, kun matkaviestinpäätelaitteisto (MS) on mainitussa toisessa .·,· toimintatilassa. • · » lii

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen matkaviestinjär- * t t 30 jestelmä, tunnettu siitä, että • · matkaviestinpäätelaitteisto (MS) on järjestetty • · · signaloimaan mainituilla ensimmäisillä ohj auskanavilla ;·/, matkaviestinverkolle poissaolo- tai vastaavasti läsnäolo- « · tieto, kun se siirtyy ensimmäisestä toimintatilasta toi-35 seen toimintatilaan tai vastaavasti toisesta toimintati lasta ensimmäiseen toimintatilaan, 102234 19 matkaviestinverkko on järjestetty päivittämään matkaviestinpäätelaitteiston (MS) signaloima poissaolo tai läsnäolotieto tilaajatietokantaan (HLR).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen matkavies-5 tinjärjestelmä, tunnettu siitä, että tilaajatietokanta on järjestetty vastaanottamaan tai kysymään matkaviestinpäätelaitteiston (MS) läsnä-olo/poissaolotieto pakettiradioverkosta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen matkaviestinjär-10 jestelmä, tunnettu siitä, että pakettiradioverkko käsittää ensimmäisen rekiste-röintiproseduurin, jonka matkaviestinpäätelaitteisto (MS) suorittaa ensimmäisten ohjauskanavien kautta siirtyessään toiseen toimintatilaan, ja toisen rekisteröintiproseduu-15 rin, jonka matkaviestinpäätelaitteisto suorittaa toisten ohjauskanavien kautta poistuessaan toisesta toimintatilasta, matkaviestinverkon tilaajatietokanta (HLR), vasteena ensimmäisen rekisteröintiproseduurin suorittamiselle 20 pakettiradioverkossa, päivittää tilaajatietoihin, että iiif; matkaviestinpäätelaitteisto (MS) ei ole tavoitettavissa . . ensimmäisten ohjauskanavien kautta, matkaviestinverkon tilaajatietokanta (HLR) , vas- teenä toisen rekisteröintiproseduurin suorittamiselle pa- ‘•i*' 25 kettiradioverkossa, päivittää tilaajatietoihin, että mat- • · · V * kaviestinpäätelaitteisto MS) on tavoitettavissa ensimmäis ten ohjauskanavien kautta. : : t

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen mat- • · :**: kaviestinjär jestelmä tunnettu siitä, että 30 mainittuun tietoon, että matkaviestinpäätelait- • « · • · · *.· teisto ei ole tavoitettavissa ensimmäisten ohjauskanavien • · kautta, liittyy tieto, että matkaviestinpäätelaitteisto on rekisteröitynyt pakettiradioverkkoon.

·;··· 6. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4 tai 5 mukainen 35 matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinkeskus (MSC), jolle saapuu matkavies- 20 102234 tinpäätelaitteistolle päättyvä puhelu, suorittaa kyselyn tilaajatietokantaan (HLR), matkaviestinkeskus (MSC) on järjestetty keskeyttämään puhelunmuodostus tai suorittamaan kutsunsiirto, kun 5 tilaajatietokannassa (HLR) on tieto, että matkaviestinpää-telaitteisto (MS) ei ole tavoitettavissa ensimmäisten oh-jauskanavien kautta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että 10 matkaviestinkeskus (MSC), jolle saapuu matkavies- tinpäätelaitteistolle päättyvä puhelu, suorittaa kyselyn tilaajatietokantaan (HLR), tilaajatietokanta, vasteena tiedolle, että matka-viestinpäätelaitteisto (MS) ei ole tavoitettavissa ensim-15 mäisten ohjauskanavien kautta ja on rekisteröitynyt paket-tiradioverkkoon, on järjestetty välittämään matkaviestin-päätelaitteistolle (MS) pakettiradioverkon kautta ilmoitus, että sille on saapumassa puhelu matkaviestinverkossa, matkaviestinverkko jatkaa puhelunmuodostusta en-. : 20 simmäisten ohjauskanavien kautta.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen matkaviestinjär- . . jestelmä, tunnettu siitä, että mainittu tieto käsittää tiedon, että matkaviestin- päätelaitteisto on oikeutettu tai kykenevä toimimaan pa- '·· 25 kettiradioverkossa.

• · · *.* * 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen matkaviestinjär jestelmä, tunnettu siitä, että ? matkaviestinkeskus (MSC), jolle saapuu matkaviesti; tinpäätelaitteistolle päättyvä puhelu, suorittaa kyselyn 30 tilaajatietokantaan (HLR), • · · • · · *.* tilaajatietokanta, vasteena tiedolle, että matka- • · **;'* viestinpäätelaitteisto (MS) on oikeutettu tai kykenevä : ' : toimimaan pakettiradioverkossa, on järjestetty välittämään ·;··· matkaviestinpäätelaitteistolle (MS) pakettiradioverkon 35 kautta ilmoitus, että sille on saapumassa puhelu matkaviestinverkossa, 21 102234 matkaviestinverkko jatkaa puhelunmuodostusta ensimmäisten ohjauskanavien kautta.

10. Patenttivaatimuksen 7 tai 9 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että 5 matkaviestinpäätelaitteisto (MS), vasteena maini tun ilmoituksen vastaanottamiselle pakettiradioverkon kautta, siirtyy kuuntelemaan ensimmäisiä ohjauskanavia.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen matkaviestin-järjestelmä tunnettu siitä, että 10 pakettiradioverkko keskeyttää informaation lähet tämisen matkaviestinpäätelaitteistolle (MS) yhdellä seu-raavista tavoista: vasteena mainitun ilmoituksen lähettämiselle matkaviestinpäätelaitteistolle 15. vasteena matkaviestinpäätelaitteiston lähettä mälle lähetyskiellolle, - vasteena sille, että matkaviestinpäätelaitteisto ei kuittaa lähetettyä informaatiota.

12. Menetelmä matkaviestimelle päättyvän puhelun : 20 käsittelemiseksi digitaalisessa matkaviestinjärjestelmäs- , sä, joka käsittää matkaviestinverkon; pakettiradioverkon, ; joka sisältää pakettiradiotukisolmuja, joista kukin on kytketty matkaviestinverkkoon, joka muodostaa pakettira- ") dioverkon radiorajapinnan; ensimmäiset ohjauskanavat, jot- ' 25 ka on varattu matkaviestinverkon käyttöön radiorajapinnas- • · · *·* ‘ sa; toiset ohjauskanavat, jotka on varattu pakettiradio verkon käyttöön radiorajapinnassa; sekä matkaviestinpääte- • I V.· laitteiston, jolla on ensimmäinen toimintatila, jossa se :V. monitoroi mainittuja ensimmäisiä ohjauskanavia, ja toinen >/.i 30 toimintatila, jossa se monitoroi mainittuja toisia ohjaus- • · · kanavia, tunnettu siitä, että • · • · ”* päivitetään matkaviestinverkon tilaajatietokantaan | tieto, että matkaviestinpäätelaitteiston tavoitettavuus ·;··; ensimmäisten ohjauskanavien kautta on epävarma, kun matka- 35 viestinpäätelaitteisto siirtyy ensimmäisestä toiseen toimintatilaan, 102234 22 päivitetään matkaviestinverkon tilaajatietokantaan tieto, että matkaviestinpäätelaitteisto on tavoitettavissa ensimmäisten ohjauskanavien kautta, kun matkaviestinpäätelaitteisto palaa toisesta ensimmäiseen toimintatilaan, 5 vastaanotetaan matkaviestinverkkoon matkaviestin- päätelaitteistolle päättyvä puhelu, tehdään kysely mainittuun tilaajatietokantaan, keskeytetään puhelunmuodostus tai tehdään kutsun-siirto, jos tilaajatietokannassa on mainittu tieto.

13. Menetelmä matkaviestimelle päättyvän puhelun käsittelemiseksi digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää matkaviestinverkon; pakettiradio-verkon, joka sisältää pakettiradiotukisolmuja, joista kukin on kytketty matkaviestinverkkoon, joka muodostaa pa-15 kettiradioverkon radiorajapinnan; ensimmäiset ohjauskana-vat, jotka on varattu matkaviestinverkon käyttöön radiorajapinnassa; toiset ohjauskanavat, jotka on varattu paket-tiradioverkon käyttöön radiorajapinnassa; sekä matkavies-tinpäätelaitteiston, jolla on ensimmäinen toimintatila, 20 jossa se monitoroi mainittuja ensimmäisiä ohjauskanavia, . ja toinen toimintatila, jossa se monitoroi mainittuja toi- ,·, ; siä ohjauskanavia, tunnettu siitä, että päivitetään matkaviestinverkon tilaajatietokantaan tieto että matkaviestinpäätelaitteisto on pakettira-25 dioverkossa ja että sen tavoitettavuus ensimmäisten ohja- • · · *·* * uskanavien kautta on epävarma, kun matkaviestinpäätelait teisto siirtyy ensimmäisestä toiseen toimintatilaan, • « V.: vastaanotetaan matkaviestinverkkoon matkaviestin- « · · . päätelaitteistolle päättyvä puhelu, 30 tehdään kysely mainittuun tilaajatietokantaan, • · · välitetään, vasteena mainitulle tilaajatietokan- • · *!* nan (HLR) tiedolle, matkaviestinpäätelaitteistolle paket- tiradioverkon kautta ilmoitus, että sille on saapumassa puhelu matkaviestinverkossa, 35 matkaviestinpäätelaitteisto siirtyy monitoroimaan ensimmäisiä ohjauskanavia vasteena ilmoituksen vastaanot- 23 102234 tamiselle, jatketaan puhelunmuodostusta matkaviestinverkossa ensimmäisien ohjauskanavien kautta.

14. Menetelmä matkaviestimelle päättyvän puhelun 5 käsittelemiseksi digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää matkaviestinverkon; pakettiradioverkon, joka sisältää pakettiradiotukisolmuja, joista kukin on kytketty matkaviestinverkkoon, joka muodostaa pakettiradioverkon radiorajapinnan; ensimmäiset ohjauskanavat, jot-10 ka on varattu matkaviestinverkon käyttöön radiorajapinnassa; toiset ohjauskanavat, jotka on varattu pakettiradioverkon käyttöön radiorajapinnassa; sekä matkaviestinpääte-laitteiston. jolla on ensimmäinen toimintatila, jossa se monitoroi mainittuja ensimmäisiä ohjauskanavia, ja toinen 15 toimintatila, jossa se monitoroi mainittuja toisia ohjaus-kanavia. tunnettu siitä, että päivitetään matkaviestinverkon tilaajatietokantaan tieto että matkaviestinpäätelaitteisto on kykenevä tai oikeutettu toimimaan toisessa toimintatilassa, :"; 20 vastaanotetaan matkaviestinverkkoon matkaviestin- päätelaitteistolle päättyvä puhelu, tehdään kysely mainittuun tilaajatietokantaan, välitetään, vasteena mainitulle tietokannan (HLR) tiedolle, matkaviestinpäätelaitteistolle paketti- ... 25 radioverkon kautta ilmoitus, että sille on saapumassa pu- • « · ’·* * helu matkaviestinverkossa, matkaviestinpäätelaitteisto siirtyy monitoroimaan « 4 ·.*, ensimmäisiä ohjauskanavia vasteena ilmoituksen vastaanot- •« · V " tamiselle, 30 jatketaan puhelunmuodostusta matkaviestinverkossa ensimmäisien ohjauskanavien kautta.

• « *’* 15. Patenttivaatimuksen 13, 14 tai 15 mukainen me- , netelmä. tunnettu siitä, että f signaloidaan matkaviestinpäätelaitteistolta matka-35 viestinverkolle mainituilla ensimmäisillä ohjauskanavilla poissaolo- tai vastaavasti läsnäolotieto, kun matkavies- 24 102234 tinpäätelaitteisto siirtyy ensimmäisestä toimintatilasta toiseen toimintatilaan tai vastaavasti toisesta toimintatilasta ensimmäiseen toimintatilaan, päivitetään poissaolo- tai läsnäolotieto tilaaja-5 tietokantaan.

16. Patenttivaatimuksen 13, 14 tai 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että suoritetaan toisten ohjauskanavien kautta ensimmäinen rekisteröintiproseduuri pakettiradioverkkoon, kun 10 matkaviestinpäätelaitteisto siirtyy toiseen toimintatilaan, suoritetaan toisten ohjauskanavien kautta toinen rekisteröintiproseduuri pakettiradioverkossa, kun matkaviestinpäätelaitteisto poistuu toisesta toimintatilasta, 15 päivitetään poissaolo- tai vastaavasti läsnäolo- tieto matkaviestinverkon tilaajatietokantaan (HLR) vasteena ensimmäisen tai vastaavasti toisen rekisteröintiprose-duurin suorittamiselle pakettiradioverkossa. 20 • · · • · · • · · « • ( * · « · « • ♦ 30 « t 1 • · « « · 35 · · • · • · • · · 102234 25