FI114770B - Matkaviestimen äänidatan kontrollointi solukkojärjestelmässä - Google Patents

Description

114770

Matkaviestimen äänidatan kontrollointi solukkojärjestelmässä - Kontrollering tondata av mobilapparatur in cellulärt telekommunikationssystem

Keksintö koskee matkaviestimen äänidatan kontrollointia matkaviestimen ollessa 5 yhteydessä toiseen tai useampaan matkaviestimeen. Erityisesti keksintö koskee äänidatan esittämisen kontrollointia laitteessa, joka on kuuloetäisyydellä toisesta samassa aktiivisessa yhteydessä olevasta laitteesta.

Tarkastellaan aluksi joitain solukkojärjestelmille tyypillisiä ominaisuuksia. Keskitytään tässä nimenomaan digitaalisiin solukkojärjestelmiin, joita ovat esimerkiksi 10 GSM (Global System for Mobile Communications) ja TETRA (Terrestrial Trunked Radio). Digitalisointi alentaa operaattoreiden ja käyttäjien kuluja ja helpottaa rajapintojen rakentamista muihin digitaalisiin tiedonsiirtojärjestelmiin. Analogiseen jaettuun radiojärjestelmään verrattuna toiminta on monipuolisempaa, sillä digitaaliseen radiojärjestelmään on lisätty ominaisuuksia, joita analogisessa jäijestelmässä ei 15 ole. Lisäksi datan siirto on luotettavampaa ja taajuuskaistaa hyödynnetään tehokkaammin.

Tarkastellaan tässä esimerkkinä digitaalisista solukkojärjestelmistä TETRAa, joka on uusi yleiseurooppalainen standardi jaetuille radioverkoille. TETRA on esimerkki PMR-verkosta (Professional Mobile Radio), jota organisaatiot, kuten poliisi tai *: 20 palokunta, käyttävät saadakseen tietyt ominaisuudet omaan kommunikaatioverk- koonsa. TETRA-standardin mukaisen jäijestelmän tärkeitä ominaisuuksia ovat ·. ensinnäkin viestien salaus, etteivät ulkopuoliset pääse viesteihin käsiksi, toiseksi viestin prioriteetti, joka takaa tärkeimmän viestin kuuluvuuden keskeyttäen muut sekä kolmanneksi ryhmätoiminnot, joiden avulla tietty ryhmä vaivatta ja luotetta-25 vasti kommunikoi keskenään.

ETSI (European Telecommunications Standards Institute) on kehittänyt TETRA-·· standardin yhdessä johtavien tuottajien, systeemioperaattoreiden ja käyttäjien ’ ’; kanssa. TETRA on solukkosysteemi, jossa tietty keskus hallitsee suhteellisen suurta määrää tukiasemia. Tukiasemien ja liikkuvien laitteiden välillä välitetään sekä ;/ 30 varsinaista hyötykuormadataa että ohjausdataa eli signalointia. Käyttäjä ei kuule ··* signalointia, eikä hänen tarvitse välittää siitä. Käyttäjistä tai oikeammin heidän ···; käytössään olevista liikkuvista laitteista voidaan muodostaa ryhmiä, joissa kukin . : tiettyyn ryhmään kuuluva laite kuulee kaikkia ryhmässä olevia laitteita. Se, miten 2 114770 ryhmäliikeimöinnin edellyttämät pomt-to-multipoint-tyyppiset yhteydet verkon puolella muodostetaan, ei ole oleellista esillä olevan keksinnön kannalta.

Tarkastellaan lyhyesti äänidatan käsittelyä liikuteltavassa TETRA-laitteessa. Vastaavanlainen tarkastelu pätee yleisestikin tyypilliselle solukkoverkon matkaviestin-5 laitteelle. Koodekki eli CODEC (Coder Decoder) koodaa (tai enkoodaa) lähetettävän äänidatan ja purkaa eli dekoodaa vastaanotetun koodatun äänidatan koodauksen. Koodaus koostuu tavalliseen tapaan lähdekoodauksesta (puhe-enkoodauksesta) ja kanavakoodauksesta ja dekoodaus siis vastaavasti kanavadekoodauksesta ja lähdedekoodauksesta (puhedekoodauksesta). TETRArssa lähdekoodauksena käyte-10 tään parametristä koodausta, jossa äänen aaltomuotoa ei koodata suoraan, vaan siitä lasketaan tietyt parametrit, joiden perusteella vastaanottava laite syntetisoi ja tuottaa kopion alkuperäisestä äänestä. Puhedekoodausta voidaan siis TETRAissa nimittää myös puheen syntetisoinniksi.

TETRA on aikajakoinen monipääsyverkko (TDMA, Time Division Multiple 15 Access), jossa kullakin lähetystaajuudella on neljä riippumatonta lähetyskanavaa ja lähetystaajuuksien välinen ero on 25 kHz. TDMA-lähetyskehyksen pituus on noin 56.67 ms ja se koostuu neljästä tasapituisesta aikavälistä. Lähettävä laite lähettää yksittäisessä aikavälissä digitaalisen purskeen, joka kuvaa 60 ms:n pituista puhe-jaksoa. Peräkkäiset TDMA-kehykset muodostavat 1,02 sekunnin välein toistuvan 20 superkehysrakenteen, jossa 17:ää TDMA-kehystä seuraa 18:ntena kehyksenä signa-.: lointikehys.

Datanopeus voi TETRAissa vaihdella välillä 2.4 kBit/s - 28.8 kBit/s. Alin nopeus .: on käytössä, kun käytetään datansiirtoon yhtä aikajaksoa ja vaaditaan hyvin luotet- tavaa toimintaa. Korkein nopeus saavutetaan, kun suojausprotokollaa ei käytetä *: 25 ollenkaan ja kun datansiirtoon voidaan käyttää kaikkia neljää TDMA-kehyksen : aikaväliä.

. Eräs solukkojärjestelmien ominaisuus on edellä mainittu mahdollisuus ryhmäyh- < · · teyksiin. Ryhmäyhteydessä olevien laitteiden käyttäjät voivat olla useammankin ryhmän jäseniä. Jos ryhmiä on useampia, puheryhmillä on eri prioriteetit. Tämä • 30 takaa sen, että käyttäjä kuulee aina prioriteetiltaan korkeimman eli tärkeimmäksi luokitellun sanoman. Kun prioriteetiltaan korkeampi viesti vastaanotetaan, laite • , hiljentää alemman prioriteetin sanomat ja toistaa prioriteetiltaan ylimmän. Puhe- | ' ryhmän toiminnallinen alue voi olla koko verkko tai osa sitä käyttäjän tarpeesta • ·: riippuen. Puheryhmän viestit eivät kuulu määrätyn alueen ulkopuolelle.

114770 3

Ryhmäyhteyksissä on havaittu ongelmia silloin, kun kaksi samaan tyhmään kuuluvaa viestintälaitetta on lähellä toisiaan ja ensimmäinen niistä lähettää puhetta tai muuta äänidataa ryhmälle. Vastaava ongelma esiintyy myös kahden laitteen välisessä yhteydessä, jos laitteet vaikkapa vain hetkellisesti ovat riittävän lähellä toisiaan. S Tarkastellaan esimerkkinä tilannetta, jossa käyttäjällä on kaksi laitetta: yksi autoon kiinnitetty viestintälaite ja lisäksi liikuteltava viestintälaite, jota voi pitää jatkuvasti mukanaan. Oletetaan, että molemmat viestintälaitteet ovat ryhmämoodissa ja ne on yhdistetty samaan käyttäjäryhmään. Nyt käyttäjä haluaa lähettää muille ryhmänsä jäsenille viestin. Kun käyttäjä puhuu autoon kiinnitetyn viestintälaitteensa kautta 10 ryhmälle, lähetetty ääniviesti vastaanotetaan lähes samanaikaisesti myös tämän käyttäjän liikuteltavassa viestintälaitteessa. Liikuteltava viestintälaite vastaanottaa lähetetyn ääniviestin sen ajan kuluttua, jonka ääniviestin kulku verkossa kestää. Sitten liikuteltava viestintälaite toistaa äänen, jolloin autoon kiinnitetty viestintälaite nappaa ääniviestin uudelleen ja välittää sen takaisin verkkoon. Näin syntyy tilanne, 15 jossa ääni niin sanotusti kiertää.

Pelkkä perinteinen kaiunpoisto ei vaikuta tähän ongelmaan, koska siinä tarkoituksena on estää omalta kaiuttimelta toistetun viestin kulku oman mikrofonin kautta uudelleen verkkoon. Akustinen kaiunpoisto toimii siten, että kun laitteen mikrofoni nappaa kaiuttimensa juuri toistaman äänen, se osataan vaimentaa, eikä sitä siis 20 käytännössä lähetetä uudelleen verkkoon. Nyt kyseessä olevassa audiokierto-ongel-massa uudelleen kiertoon lähtevä ääni tuleekin toisen laitteen kaiuttimelta, eikä siitä ': perinteisen kaiunpoiston keinoin saada tietoa toisessa, nyt äänen kiertämään lähet- ; tävässälaitteessa.

Keksinnön tavoitteena on parantaa puheensiirto-ominaisuuksia solukkojärjestelmis-] 25 sä siten, että erityisesti edellä kuvattua kierto-ongelmaa saataisiin vähennettyä.

Tavoite toteutetaan siten, että solukkojäijestelmän viestintälaite tarkkailee paikallisesti havaitsemiaan ääniä ja vertaa niitä vastaanottamaansa äänidataan sekä tarvit-taessa vaimentaa sellaisen äänen, joka on samanlainen kuin paikallisesti havaittu •. # ääni.

: 30 Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisten patenttivaatimusten , · * ·. tunnusmerkkiosissa.

: ·: Keksinnön mukaisesti, kun tietty viestintälaite on aktiivisessa yhteydessä toiseen '·.· viestintälaitteeseen tai kuuluu ryhmään viestintälaitteita, se tarkkailee vastaanotta- miaan signaaleja. Viestintälaitteen muistiin on talletettu tietoa signaaleista, joita se 114770 4 on jumi saanut oman mikrofoninsa kautta. Keksinnön mukaisesti tätä tietoa verrataan vastaanotettuun signaaliin Jos havaitaan, että nämä kaksi signaalia korreloivat keskenään, vastaanotettu signaali vaimennetaan. Tämä estää datan kierron takaisin verkkoon.

S Keksintö ei sinänsä rajoita sitä, missä kohdassa äänisignaalien käsittelyketjua vertaaminen tehdään. On kuitenkin havaittu edulliseksi tallentaa mikrofonin kautta napattu ääni joko lähdekoodaamattomassa (puhe-enkoodaamattomassa) tai lähde-koodatussa (puhe-enkoodatussa) muodossa, mutta kuitenkin ennen kanavakoodausta. Tällöin sitä voidaan verrata verkosta vastaanotettuun signaaliin, josta kanava-10 koodaus on poistettu ja lähdekoodaus joko on tai ei ole poistettu riippuen siitä, missä äänisignaalien käsittelyketjun kohdassa vertaamista tehdään. Vertaaminen puhe- ja kanavakoodausten välissä on käytännöllistä ja edullista, koska voidaan käsitellään niitä diskreettejä bittijaksoja, jotka kuvaavat 60 ms:n pituisia puhejak-soja. Toisaalta vertaamalla lähde-enkoodaamattomia signaaleja voidaan välttää 15 tiettyjä synkronointiongelmia.

Tallennettua signaalia voidaan käyttää vertailukohtana myös sellaiselle signaalille, jonka sama laite hetkeä myöhemmin vastaanottaa niinikään oman mikrofoninsa kautta eikä verkosta. Jos tällainen vertailu osoittaa signaalit samoiksi, laitteen mikrofoniin on osunut jonkin lähellä olevan ja samaan ryhmään kuuluvan laitteen 20 toistama kopio siitä, mitä lähettävän laitteen käyttäjä on juuri aikaisemmin sanonut.

.: Keksinnön mukaisesti tällainen myöhemmin vastaanotettu kopio voidaan vaimentaa niin, että laite ei lähetä sitä verkkoon.

Tarkastellaan keksinnön mukaista ratkaisua tarkemmin oheisten kuvien avulla, joissa ·. 25 kuva 1 esittää tilannetta, joka aiheuttaa ongelmia nykytekniikalla, kuva 2a esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetin-” vastaanottimen toimintaa, kuva 2b esittää keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetin-: : vastaanottimen toimintaa, 30 kuva 2c esittää keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetin-vastaanottimen toimintaa,

1 I

I ·

• · I

» · 114770 5 kuva 2d esittää keksinnön neljännen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetin-vastaanottimen toimintaa, kuva 2e esittää keksinnön viidennen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetin· vastaanottimen toimintaa, 5 kuva 2f esittää keksinnön kuudennen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetin· vastaanottimen toimintaa, kuva 3a esittää vuokaavion muodossa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetysvastaanottimen toimintaa, kuva 3b esittää vuokaavion muodossa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon 10 mukaisen lähetinvastaanottimen toimintaa, kuva 4a esittää vuokaavion muodossa keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetinvastaanottimen toimintaa, kuva 4b esittää vuokaavion muodossa keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetinvastaanottimen toimintaa, 15 kuva 5a esittää vuokaavion muodossa keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetinvastaanottimen toimintaa, kuva 5b esittää vuokaavion muodossa keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetinvastaanottimen toimintaa, *, ,: kuva 6a esittää vuokaavion muodossa keksinnön neljännen edullisen suoritus- •: ·: 20 muodon mukaisen lähetinvastaanottimen toimintaa, ja • < f kuva 6b esittää vuokaavion muodossa keksinnön neljännen edullisen suoritusmuodon mukaisen lähetinvastaanottimen toimintaa. 1 ·· Kuvassa 1 on kaksi viestintälaitetta: ensimmäinen viestintälaite 102 ja toinen • ·. viestintälaite 104. Ensimmäinen viestintälaite 102 voi olla esimerkiksi autoon 25 kiinnitetty lähetinvastaanotin ja toinen viestintälaite 104 voi olla lähetinvastaanotin, » ♦ : : jota käyttäjä voi kuljettaa mukanaan autosta poistuessaan. Viestintälaitteet voivat olla myös esimerkiksi samassa autossa tai muuten lähekkäin sijaitsevien eri : · · · käyttäjien viestintälaitteet, jotka kuuluvat samaan ryhmään tai jotka ovat yhteydessä : keskenään. Keksinnön kannalta on oleellista, että nämä kaksi toisiinsa yhteydessä 30 olevaa laitetta ovat ainakin hetkellisesti kuuloetäisyydellä toisistaan. Tässä tarkas- 114770 6 telussa viestintälaitteet eroavat selvyyden vuoksi toisistaan siten, että ensimmäinen viestintälaite 102 vain lähettää ja toinen viestintälaite 104 vain vastaanottaa viestejä. Käytännössä laitteet ovat samankaltaisia lähetinvastaanottimia, mutta vastaanottajan ja lähettäjän toiminnot tulevat selkeämmin esille, kun ne kuvataan eri laitteissa.

5 Kuvassa 1 käyttäjä lähettää ääniviestin 101 ensimmäisen viestintälaitteensa 102 välityksellä samaan ryhmään kuuluville laitteille. Ensimmäinen viestintälaite 102 on ryhmämoodissa, eli se kuulee kaikki sen ryhmän viestit, johon se on yhdistetty. Samalla käyttäjällä on myös toinen viestintälaite 104, joka kuuluu samaan ryhmään kuin ensimmäinen viestintälaite 102. Tässä esimerkissä käyttäjä välittää viestin 10 ryhmän jäsenille ensimmäisen viestintälaitteensa 102 avulla siten, että hän avaa yhteyden ja puhuu ensimmäisen viestintälaitteensa 102 mikrofoniin. Käyttäjän puhe, äänidata 101 lähetetään ensimmäisen viestintälaitteen 102 kautta edelleen verkkoon 103.

Verkko 103 välittää äänidatan edelleen kaikille tähän ryhmään kuuluville laitteille.

15 Verkon 103 ja ryhmän välinen yhteys on tässä esimerkissä laitteiden ollessa ryhmä-moodissa niin sanottu monipisteyhteys (point-to-multipoint) eli verkko 103 lähettää viestin usealle laitteelle samanaikaisesti. Verkon viiveestä riippuu, kuinka kauan . kestää, ennen kuin ryhmään kuuluvat laitteet vastaanottavat viestin. Lisäksi viesti voidaan vastaanottaa ryhmän eri laitteilla eri aikaan, koska matka verkossa pitenee 20 ja vie siis enemmän aikaa, jos laitteet ovat esimerkiksi eri tukiasemien tai jopa eri t; keskusten alaisina. Joka tapauksessa ryhmälle lähetetty viesti vastaanotetaan myös . viestin lähettäneen käyttäjän toisessa viestintälaitteessa 104. Ensimmäinen viestintä- ; 1 laite 102 on siis tässä esimerkissä lähettävä viestintälaite ja toinen viestintälaite 104 ·’ on vastaanottava viestintälaite. Toinen viestintälaite 104 toistaa vastaanottamansa 25 viestin kaiuttimellaan 105. Kun lähettävä viestintälaite 102 ja vastaanottava viestin·; tälaite 104 ovat lähekkäin, lähettävä viestintälaite 102 nappaa itse lähettämänsä, .· vastaanottavan viestintälaitteen 104 toistaman viestin 105 ja lähettää sen uudelleen verkkoon. Näin ääni kiertää verkossa ja aiheuttaa häiriötä.

Kierto-ongelma esiintyy samanlaisena aina, kun kaksi toisiinsa yhteydessä olevaa ;·1 30 viestintälaitetta on niin lähekkäin, että toisen kaiuttimesta kuuluva ääni kuuluu f: toisen mikrofoniin. Tällainen tilanne on hyvin tavallinen esimerkiksi palomiesten : tai poliisien kulkiessa jossain rakennuksessa. Tällöin monta samaan ryhmään ‘ . kuuluvaa laitetta liikkuu suhteellisen pienellä alueella, joten hetkellisesti useampi- , , kin laite voi olla kuuloetäisyyden päässä toisistaan.

< · ♦ 114770 7

Viestin toisto sen lähettäjän toisessa viestintälaitteessa 104, tai ylipäätään toisessa viestintälaitteessa, joka on äänen kantomatkan päässä ensimmäisestä viestintälaitteesta 102, on turhaa. Jos viesti jätetään toistamatta ryhmän sellaisessa viestintälaitteessa, joka on jo lähetysvaiheessa viestin kuullut, ei viesti myöskään lähde enää 5 verkkoon kiertämään. Edullisimmin tämä toteutetaan vertaamalla viestintälaitteessa 104 sen oman mikrofonin nappaamaa ja vastaanotettua äänisignaalia toisiinsa. Mikäli nämä korreloivat keskenään, vastaanotettua äänisignaalia vaimennetaan huomattavasti ennen sen lähetystä eteenpäin. Käyttäjälle äänisignaali jätetään toistamatta. Tämä toteutetaan vaimentamalla äänisignaalia riittävästi, koska äänisignaalin 10 poisto kokonaan aiheuttaisi käyttäjälle havaittavan vasteen laitteen toiminnassa. Toisaalta lähettävä laite 102 voisi verrata mikrofoninsa nappaamaa viestiä siihen, jonka se juuri lähetti. Mikäli nämä korreloivat, viesti lähetettäisiin eteenpäin vaimennettuna lähes olemattomaksi.

Kuvassa 2a on esitetty yksityiskohtaisemmin erään edullisen suoritusmuodon 15 mukainen viestintälaite 104, joka ei itse lähetä, vaan vain vastaanottaa viestin. Käytännössä lähettävä laite tietysti myös vastaanottaa ja vastaanottava laite lähettää. Koska nyt käsitellään vain tietyn, mahdollisesti ongelmia tuottavan signaalin kulkua lähetin/vastaanotinlaitteissa, on yksinkertaisempaa tarkastella näitä toimintokohtai-sesti. Siksi tässä selvyyden vuoksi käsitellään erikseen tapaus, jossa laite lähettää 20 viestin ja tapaus, jossa laite vastaanottaa viestin.

. Audiokierto siis muodostuu ongelmaksi silloin, kun kaksi viestintälaitetta ovat lähellä toisiaan, jolloin lähettävä viestintälaite nappaa viestin uudelleen kiertoon ; * vastaanottavan viestintälaitteen ulostulosta. Koska viestintälaitteet ovat lähekkäin, ·' on selvää, että siinä vaiheessa, kun käyttäjä lähettää sanomaa ensimmäisen 25 viestintälaitteen välityksellä eli puhuu lähettävän viestintälaitteen mikrofoniin, ‘: myös toinen, vastaanottava viestintälaite kuulee sen eli havaitsee äänidatan.

• Lähetettävä viesti eli tässä esimerkissä puhe ohjautuu ensin laitteen mikrofonille 201. Kutsutaan käsiteltävää viestiä äänidataksi ja käsitellään sitä viestintälaitteessa signaalitasolla (äänisignaalina. Mikrofonilta signaali ohjataan A/D-muuntimelle 30 202, jossa vastaanotettu analoginen signaali muunnetaan digitaaliseksi. Puhe- I ;enkooderi 203 tekee lähdekoodauksen, joka esimerkiksi TETRAssa on siis paramet-: ': rinen puhe-enkoodaus.

': ‘ · Jotta kiertoa voitaisiin estää, mikrofonin kautta napattu signaali talletetaan viestintä- ; ’. i laitteissa tunnistimen 204 väliaikaiseen muistiin sen jälkeen, kun se on puhe-enkoo- 35 dattu kohdassa 203. Välitalletus kannattaa tehdä tässä vaiheessa siksi, että puhe- 8 114770 enkoodauksen luonteen mukaisesti signaali on suhteellisen hyvin pakattu eikä vie turhaa tilaa. Puhe-enkooderin ja kanavaenkooderin välillä voidaan sinänsä käyttää väliaikaista talletusta muistiin myös muussa tarkoituksessa normaalin lähetystoiminnan aikana. Keksinnön tämän suoritusmuodon kannalta oleellista on kuitenkin S tällaisen tallennuksen tekeminen silloin, kun laite ei itse toimi lähettävänä laitteena, vaan ainoastaan nappaa mikrofoninsa kautta ääntä, joka on peräisin sen lähiympäristöstä.

Seuraa vaksi sama signaali saapuu vastaanottavaan viestintälaitteeseen antennin 208 ja duplekserin 207 kautta käsiteltäväksi. Kun vastaanotettu signaali on demoduloitu 10 ja muunnettu kantataajuudelle 209 ja kanavadekooderi 210 on purkanut kanavakoodauksen, voidaan signaalia verrata tunnistimen 204 muistissa olevaan signaaliin. Tässä vaiheessa on otettava huomioon se aika, jonka signaalin kulku verkossa kestää. Tämä verkon viive on tyypillisesti joitain satoja millisekunteja. Käytännössä tämä edellyttää, että tunnistimen 204 muistiyksikkö on riittävän suuri, jotta se 15 edelleen sisältää tiedot mikrofonin kautta napatusta signaalista silloin, kun vastaava signaali saapuu verkon kautta. Mikäli verkossa aiheutuva viive on edes suunnilleen tiedossa, muistiyksikön luku voidaan aloittaa tietyltä alueelta, joka edeltää nykyistä kirjoitusaluetta verkon arvioidun viiveen verran. Tälle muistin alueelle on talletettu aiemmin lähetetty signaali. Jos verkon viivettä ei tunneta tai voida luotettavasti 20 ennustaa, vastaanotettua signaalia voidaan verrata vaikka kaikkeen muistissa olevaan dataan. Jos muistissa olevaa signaalia ja antennilta vastaanotettua signaalia ·: verratessa havaitaan, että ne korreloivat keskenään, tunnistin 204 lähettää vaimenti- melle 214 käskyn vaimentaa tätä signaalia ennen kuin signaali toistetaan kaiutti-·. mella 213. Vaimennus voidaan tehdä esimerkiksi puhedekoodauksen 211 jälkeen ,: 25 digitaalisella vaimentimella tai, kuten kuvassa on esitetty, analogisella vaimentimel- . la A/D-muunnoksen 212 jälkeen. Näin lähettäjä tai hänen lähellään sijaitseva muu samaan aktiiviseen yhteyteen kuuluva käyttäjä ei turhaan kuule jo lähetysvaiheessa kuulemaansa sanomaa, eikä myöskään audiokiertoa esiinny.

114770 9

Seuraavaksi jokin kuuloetäisyydellä oleva viestintälaite, joka on yhteydessä kuvassa 2b kuvattuun viestintälaitteeseen, vastaanottaa lähetetyn viestin ja toistaa sen kaiuttimellaan. Koska nämä kaksi laitetta ovat kuuloetäisyydellä, kuvassa 2b esitetty laite nappaa tuon äänen uudelleen mikrofonilleen 201. Viestintälaite 2b 5 muuntaa viestin digitaaliseksi 202 ja lähdekoodaa 203 sen. Tämän jälkeen keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti puhekehyksiä verrataan tunnistimen 204 muistissa oleviin puhekehyksiin. Kun nyt havaitaan, että nämä korreloivat, tunnistin 204 ohjaa vaimenninta 215 siten, että se vaimentaa nämä kehykset ennen niiden lähetystä antennilta 208. Näin jo kerran lähetetty viesti ei käytännössä aiheu-10 ta kierto-ongelmaa, koska se lähetetään verkkoon huomattavasti vaimennettuna. Keksintö ei aseta erityisiä edellytyksiä sille, missä lähetyshaaran kohdassa vaimentaminen toteutetaan.

Kuvassa 2c on esitetty kolmannen edullisen suoritusmuodon mukainen ratkaisu, jossa laite toimii sekä lähettävänä että vastaanottavana viestintälaitteena. Kuten IS edellä on esitetty, mikrofonin 201 kautta vastaanotetut signaalit muunnetaan digitaalisiksi 202 ja puhekoodataan 203. Tämän jälkeen kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaisesti puhekoodatusta signaalista talletetaan tiettyjä puhekehyksiä tunnistimen 204 muistiyksikköön. Näitä puhekehyksiä myös verrataan muistissa jo oleviin puhekehyksiin ja jos havaitaan, että ne korreloivat, tunnistin 204 antaa 20 vaimentimelle 215 käskyn vaimentaa nämä tulevat puhekehykset. Vaimennin 215 vaimentaa havaitut, jo kertaalleen lähetetyt signaalit ennen kanavaenkooderia 205.

: Tämän jälkeen tehdään kanavakoodaus 205, modulointi ja ylöskonversio 206. Sitten : '; signaali kulkee duplekserin 207 ja antennin 208 kautta ulos. Mikrofonin kautta vas- . 1. taanotettu signaali voi siis olla signaali, joka halutaan lähettää viestintälaitteen väli- , 25 tyksellä radioaaltoina verkkoon ja edelleen vastaanottajalle tai vastaanottajille, tai . signaali, joka on jo kerran lähetetty tällä laitteella, ja vastaanotetaan nyt uudelleen mikrofonin kautta. Tämä jälkimmäinen tapahtuu siis, kun toinen viestin vastaan- t · ottava laite toistaa viestin kaiuttimellaan kuuloetäisyydellä lähettävästä laitteesta.

· Kuvan 2c vastaanottopuolella antennilta 208 vastaanotettu signaali ohjataan duplek- . ‘. 30 setille 207, jonka jälkeen signaali demoduloidaan, alaskonvertoidaan 209 ja kanava- dekoodataan 210. Tämän jälkeen signaali on puhekoodatussa muodossa, jolloin tietyt kehykset jälleen ohjataan tunnistimeen 204 vertailtaviksi ja tallennettaviksi.

:...: Jos puhekehykset korreloivat jo muistissa olevien kanssa, tunnistin ohjaa vaimen- >;·· ninta 214 siten, että se vaimentaa nämä signaalit. Tässä esimerkissä vaimennin on . \ >: 35 sijoitettu puhedekooderin 211 ja D/A-muuntimen 212 jälkeen. Vaimennin voisi yhtä hyvin sijaita puhedekooderin 211 ja D/A-muuntimen 212 välissäkin sillä erolla, että 114770 10 silloin sen pitäisi olla digitaalivaimennin kuvassa esitetyn analogiavaimentimen sijasta. Keksinnön kannalta on oleellista vain, että signaali vaimennetaan ennen kuin se ilmaistaan kaiuttimella 213 tai lähetetään antennilta 208.

Kuvassa 2d esitetyn neljännen edullisen suoritusmuodon mukainen äänilaitteisto 5 toimii olennaisesti samalla lailla kuin kuvan 2a laite. Kuvan 2d laite siis ei lähetä, vaan vain vastaanottaa dataa. Erona kuvaan 2a nähden on vain se, että nyt tarkasteltavat näytteet otetaan digitaalimuotoisesta äänestä. Näin tehdään myös kuvissa 2e ja 2f. Suoritusmuodot, joissa näytteet talletetaan digitaalimuotoisesta äänestä, on käytännössä helpompi toteuttaa. Myös perinteinen kaiunpoisto on viestintälaitteissa 10 toteutettu tässä signaalinkäsittelyn vaiheessa. Keksinnön mukaisesti nämä kaksi, perinteinen kaiunpoisto ja audiokierron poisto, voivat toimia laitteissa rinnakkain. Digitaalimuotoista äänidataa näytteistävissä suoritusmuodoissa ei esiinny synkro-nointiongelmaa, joka on ongelmana kuvissa 2a, 2b ja 2c esitetyissä, puhekoodatussa muodossa näytteistävissä suoritusmuodoissa. Siksi suoritusmuodot 2d, 2e, 2f sovel-15 tuvat helpommin eri laitteisiin ja järjestelmiin. Tosin, jos synkronointiongelma ratkaistaan, kuvien 2a, 2b, 2c suoritusmuotojen mukainen menetelmä tallentaa puhekoodattua dataa, on optimaalinen, koska muistitilaa kulutetaan minimaalisesti, kun puhe on optimaalisesti pakatussa muodossa. Lisäksi kuvien 2a, 2b ja 2c suoritusmuodoissa verrataan lähdekoodattua dataa. Tässä on muistettava se, että 20 kaikkia puheparametreja ei suojata. Jos jokin suojaamaton parametri katoaa tai muuttuu verkossa, siitä ei välitetä. Tällainen korjattu signaali ei kuitenkaan korreloi .: alkuperäisen kanssa. Tällaisia vertailuvirheitä ei satu, jos tutkitaan vain suojattuja parametreja, jotka kanavaenkooderi 205 suojaaja kanavadekooderi 210 tunnistaa.

« ; Jos kanavakoodauksen purku vastaanottavassa päässä jostain syystä epäonnistuu, ’ 25 hoidetaan tilanne kaikissa suoritusmuodoissa siten, että kanavadekooderi 210 ' ilmoittaa tunnistimelle 204, 204’, että kehyksessä tai sen käsittelyssä on jokin virhe.

: Tällaista virheellistä kehystä ei sitten yritetäkään verrata tunnistimella 204, 204’.

Kuvassa 2d, kun mikrofoni 201 vastaanottaa äänen, se muunnetaan digitaaliseksi 202. Tämän jälkeen puhesignaali alipäästösuodatetaan ja desimoidaan 202’. Ali-30 päästösuodatin toimii laskostumisenestosuodattimena, jolloin tietty näyte on yksiselitteisesti rekonstruoitavissa. Desimoinnin avulla puhesignaalit pakataan pie-,; j nempään kokoon, mutta tätä ei tehdä lohkoittain, joten synkronointiongelmaa ei : ’ [: esiinny. Kulloinkin käytettävä desimointisuhde valitaan sovelluksen mukaan. Ylei-, “ _; sestihän näytteiden laaduksi riittää esimerkiksi toistettavan puheen laatua huomatta- . . 35 vasti huonompi. Digitaalinen, desimoitu näyte talletetaan tunnistimen 204’ muistiin.

* * 114770 11

Kuvassa 2d verkosta antenniin 208 tuleva signaali ohjataan duplekserin 207 kautta demoduloitavaksi, alaskonvertoitavaksi 209 ja kanavadekoodattavaksi 210. Puhede-koodauksen 211 jälkeen suoritetaan vastaava alipäästösuodatus ja desimointi 21Γ kuin tehtiin vastaanottopuolella kohdassa 202’. Sitten näytteitä verrataan tunnisti-5 men 204’ muistissa oleviin näytteisiin. Näin löydetään tietyllä todennäköisyydellä korreloivat signaalijaksot. Vaimenninta 214 ohjataan siten, että kerran kuullun äänen toisto kaiuttimella 213 on käytännössä lähes huomaamaton.

Kuvassa 2e esitetty viides edullinen suoritusmuoto vastaa kuvassa 2b esitettyä suoritusmuotoa; vain tunnistin on eri paikassa. Näissä kuvissa on esitetty lähettävä 10 laite. Lähetettävä signaali siis tulee mikrofonin 201 kautta A/D-muuntimelle 202, jonka jälkeen viidennen edullisen suoritusmuodon mukaisesti signaali alipäästösuo: datetaan ja desimoidaan 202’ ja talletetaan näyte tunnistimen 204’ muistiin. Tämän jälkeen lähetettävä signaali puhekoodataan 203, kanavakoodataan 205, moduloidaan ja ylöskonvertoidaan 206 ja lähetetään duplekserin 207 kautta antennille 208, josta 15 viesti välittyy verkkoon.

Kuvassa 2e esitetty laite kuulee lähettämänsä viestin, kun viereinen laite toistaa sen ja kuvan 2e laitteen mikrofoni 201 nappaa sen. Signaali muunnetaan digitaaliseksi . 202, jonka jälkeen mikrofonin kautta vastaanotettu signaali desimoidaan ja alipääs-tösuodatetaan 202’. Tunnistin 204’ tarkastelee, korreloivatko tuotetut näytteet muis-20 tissa olevien kanssa. Kun korrelaatio havaitaan, tunnistin 204’ ohjaa vaimentunen 215 vaimentamaan signaalin ennen sen lähetystä antennilta 208. Tässä suoritus-‘ muodossa vaimennus 215 tehdään joko ennen kanavaenkoodausta 205 tai ennen puhe-enkoodausta203.

Kuvassa 2f on esitetty keksinnön kuudennen edullisen suoritusmuodon mukainen 25 laite, joka toimii sekä lähettävänä että vastaanottavana laitteena. Lähetettäessä puhedata ohjautuu mikrofonilta 201 A/D-muuntimelle 202, jonka jälkeen signaali näytteistetään 202’ vastaavasti kuin on esitetty kuvan 2d viidettä edullista suoritusmuotoa tai kuvan 2e kuudetta edullista suoritusmuotoa kuvattaessa. Näytteitä : verrataan tunnistimen 204’ muistissa jo oleviin näytteisiin. Jos näytteet korreloivat, 30 ohjataan vaimenninta 215, jos näytteet eivät korreloi, ne talletetaan tunnistimen : .·. 204’ väliaikaiseen muistiin. Signaali puhekoodataan 203, kanavakoodataan 205, moduloidaan ja ylöskonvertoidaan 206, ja lähetetään duplekserin 207 ja antennin '' ‘ 208 kautta verkkoon. Tarvittaessa näytteet vaimennetaan 215 ennen puhekoodausta : ; 203 tai ennen kanavakoodausta 205.

114770 12

Alassummassa eli vastaanottosuunnassa antenni 208 vastaanottaa radioaaltoja! Antennilta 208 vastaanotettu signaali välitetään duplekserille 207, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen yhteyden ylläpidon laitteessa. Vaiheessa 209 vastaanotettu signaali demoduloidaan ja konvertoidaan vastaanottavalle laitteelle käsiteltävään muotoon 5 eli kantataajuudelle. Kanavadekooderi 210 purkaa kanavakoodauksen siten, että se rekonstruoi antennin 208 kautta vastaanotetun signaalin demodulaattorin 209 ulostulosta. Kanavadekooderi 210 voi havaita ja jopa koijata demodulaattorin 209 ulostulossa esiintyviä virheitä. Puhedekooderi 211 purkaa signaalin puhekoodauk-sen. Nyt signaalille tehdään jälleen käänteiset toimenpiteet 211’ kuin kohdassa 202’ 10 ja tunnistimella 204’ verrataan uusia näytteitä tallennettuihin. Jos näytteet korreloivat, annetaan vaimennuskäsky vaimentimelle 214. Uudenlaiset näytteet talletetaan tunnistimen 204’ muistiin. Tämän jälkeen kohdassa 212 binäärinen signaali moduloidaan analogiseksi, vaimennetaan tarvittaessa 214 ja lähetetään ulos kaiuttimelta 213.

15 Tarkastellaan seuraavaksi vuokaavioiden avulla edullisten suoritusmuotojen lähetys- ja vastaanottohaarojen toimintaa, kun keksintöä käytetään audiokierron estämiseksi viestintälaitteessa. Tarkastellaan erityisesti kuvissa 2 esiintyvän tunnistimen 204, 204’ toimintaa.

Kuvassa 3 a on esitetty lähetyshaaran toiminta. Keksinnön mukainen laite on tässä 20 esitetty käytettäväksi viestintälaitteessa, joka ei lähetä. Kuten aiemminkin on mainittu, riittää, että kaksi laitetta ovat yhteydessä keskenään, eli käytännössä lähetettävien ja vastaanotettujen datojen talletusta ja vertailua tehdään aina, kun laite on aktiivisena. Nyt kuvan 3a lähetyshaarassa vaiheessa 301 mikrofoni nappaa äänidataa. Keksinnön esityksen mukaisesti tämä napattu äänidata on nyt se, jonka i 25 jonkin viereisen laitteen käyttäjä haluaa lähettää oman laitteensa välityksellä. Vai- : heessa 302 napattu äänijakso, joka edullisimmin on samanlainen 60 ms:n äänijakso, : joita muutenkin käytetään puhe-enkoodauksessa, muunnetaan digitaaliseksi ja lähdekoodataan (puhe-enkoodataan). Vaiheessa 303 äänijakso talletetaan väliaikai- . ,.: seen muistiin. Vaiheessa 304 väliaikaisen muistin kirjoitusosoitinta siirretään osoit- * . 30 tamaan paikkaa, josta seuraavan äänijakson kirjoittaminen voi alkaa, jotta seuraava ; ’ talletettava puhe-enkoodattu 60 ms:n äänijakso ei tallentuisi edellisen päälle.

,···. Vastaanottohaarassa, joka on esitetty kuvassa 3b, verkosta vastaanotetut signaalit välitetään normaaliin tapaan antennin ja duplekserin kautta 311. Vaihe 312 kattaa ’ ’ kaikki demodulaatio- ja alaskonversiovaiheet, jotka kuuluvat normaaliin vastaan- '· 35 ottamiseen. Vaiheessa 313 laite purkaa vastaanotetusta kehyksestä, joka edullisesti edustaan 60 ms:n äänijaksoa, kanavakoodauksen, mutta ei vielä puhekoodausta.

114770 13

Vaiheessa 314 näin saatua signaalijaksoa verrataan tiettyyn toiseen signaalijaksoon, joka luetaan muistista, johon lähetyshaaran vaihe 303 on kyseisen toisen signaali-jakson tallentanut. Mikäli verkossa aiheutuva viive on tiedossa, vaiheen 314 edellyttämä lukeminen muistista voidaan aloittaa kohdasta, joka edustaa tunnetun 5 viiveen verran nykyhetkeä aikaisempaa ajankohtaa. Jos taas viive ei ole tiedossa, vaiheen 314 mukainen lukeminen aloitetaan esimerkiksi vain siitä kohdasta, johon muistin lukuosoitin sillä hetkellä sattuu osoittamaan. Yleensä tilanne on se, että laitteet liikkuvat, eikä verkon viiveitä täysin voida ennakoida. Viiveet vaihtelevat suuresti, koska laitteet voivat olla eri tukiasemien tai matkapuhelinkeskusten 10 alaisina. On mahdollista tutkia koko muisti, jotta varmuudella löydetään mahdolliset vastaavuudet.

Kuvissa 2 esiintyvässä tunnistimessa 204, 204’ sijaitseva väliaikainen muisti on edullisimmin ns. rengasmuisti, mikä viittaa paremminkin menetelmään muistin käytön hallitsemiseksi kuin mihinkään tiettyyn fyysiseen rakenteeseen. Rengas-15 muistissa on tietty määrä muistipaikkoja, joita täytetään jostain mielivaltaisesti valitusta alkupisteestä alkaen. Kun rengasmuisti on kirjoitettu täyteen, kirjoittaminen alkaa uudelleen alusta eli uusimmat tiedot kirjautuvat aina vanhimpien muistissa olleiden päälle. Tiedot ovat siis muistissa sen ajan, jonka muistin kiijoitte-minen kertaalleen täyteen kestää. Muistiyksikön koko määrittää sen, kuinka kauan 20 tietyt tiedot muistissa säilyvät.

Vaiheessa 315 verrataan, korreloiko verkosta vastaanotettu signaalijakso jollakin tarkkuudella aiemmin paikallisesti tallennetun signaalijakson kanssa. Korreloinnin ·' tutkimiseen on olemassa monia algoritmeja, joita käytetään esimerkiksi perintei- sessä kaiunpoistossa. Signaaleja siis verrataan jollain tarkkuudella, esimerkiksi 25 pienimmän neliösumman virheellä. Vaihtoehtoisesti voidaan tutkia aaltomuodon ·: luonnetta tai analysoida joitain tiettyjä parametreja. Jos vertailtavat signaalit ;korreloivat, siirrytään vaiheeseen 316, jossa ohjataan vaimennin vaimentamaan kyseinen signaalijakso ennen sen toistamista kaiuttimella. Tämän jälkeen siirretään . muistin lukuosoitinta osoittamaan paikkaa, josta seuraa van äänijakson lukeminen .··. 30 voi alkaa, vaiheen 317 mukaisesti ja vaimennettavan signaalin toistamisen jälkeen siirrytään vaiheeseen 311 vastaanottamaan seuraavaa kehystä. Jos signaalijaksojen .: : ei vaiheessa 315 havaittu korreloivan, tämä johtuu joko siitä, ettei muistista luettu oikeaa jaksoa tai siitä, ettei verkosta vastaanotettu signaalijakso edustanut mitään sellaista äänijaksoa, jonka laite olisi napannut myös paikallisesti mikrofoniinsa.

. ·: 35 Sen selvittämiseksi, kumpi jälkimmäisistä vaihtoehdoista on kyseessä, etsitääq vaiheiden 321, 322 ja 315 muodostamassa silmukassa muistista muita mahdollisia 114770 14 vastaavia jaksoja. Jos tilassa 321 havaitaan, että koko muisti on etsitty läpi, eikä vastaavuutta ole löytynyt, verkosta vastaanotettua signaalijaksoa vastaava äänijakso puhedekoodataan ja toistetaan vaiheessa 323 normaalisti, minkä jälkeen toiminta palautuu alkuun.

5 Kuvassa 4a kuvataan vuokaaviona lähettävän laitteen lähetyspuolen toimintaa. Nyt mikrofonille saapuva äänijakso 401 on äänijakso, jonka käyttäjä haluaa välittää verkon kautta toiselle laitteelle tai laitteille. Äänijakso muunnetaan digitaaliseksi ja lähdekoodataan 402, minkä jälkeen lähdekoodattu, tiivis äänijakso tallennetaan tunnistimen muistiin 403, Tämän jälkeen muistin lukuosoitinta siirretään osoitta-10 maan muistipaikkaa, josta seuraa van äänijakson lukeminen voi alkaa 404 ja jatketaan kohdasta 401. Äänijakson signaalinkäsittely etenee tämän jälkeen normaalini tapaan (ei esitetty kuvassa), kuten edellä on useammankin kerran jo esitetty ja signaali lähetetään verkkoon.

Kuvan 4b mukaista käsittelyä tekevä signaalinkäsittelyhaara on tämän suoritusmuo-15 don mukaisesti itse asiassa sama kuin lähetyshaarakin. Tämä vastaa siis tilannetta, jossa viesti on lähetetty ja sama viesti napataan mikrofoniin 411, kun viereinen, kuuloetäisyydellä oleva laite toistaa sen. Napattu, mikrofonilla vastaanotettu ääni-. jakso muunnetaan digitaaliseksi 412 ja puhe-enkoodataan 413. Tämän jälkeen sitä verrataan kohdassa 403 tallennettuun puhekehykseen 414. Jos nämä korreloivat 20 415, vaimennetaan tätä signaalia 416 ja siirretään muistin lukuosoitinta osoittamaan paikkaa, josta seuraavan äänijakson lukeminen voi alkaa 417 ja lähetetään äänijakso antennilta radioaaltoina 423. Tämä tarkoittaa sitä, että signaalille tehdään tavanomainen kanavakoodaus, modulointi ja ylöskonversio, minkä jälkeen se voidaan . .: duplekserin ja antennin kautta lähettää normaaliin tapaan. Nyt kohdassa 416 annettu ' 25 vaimennuskäsky koskee signaaleja, jotka korreloivat muistissa jo olevien kanssa, eli i jo kertaalleen lähetetyt signaalit lähetetään kyllä sinänsä normaalisti, mutta keksin- "; non mukaisesti vaimennettuina. Tämän jälkeen siirrytään vastaanottamaan seuraa- vaa äänijaksoa 411. Jos signaalit eivät korreloi keskenään 415, käydään jälleen koko , muisti läpi silmukassa 421, 422, 415. Kun koko muisti on käyty läpi, lähetetään . 30 äänisignaali normaalisti 423 siten, että signaali käy läpi kaikki tavanomaiset : ‘ lähetyspuolen signaalinkäsittelyvaiheet.

.*·. Kuvissa 3a, 3b, 4a ja 4b esitetyn suoritusmuodon etuina voidaan pitää seuraavia • ‘ seikkoja: Koska mikrofonin kautta vastaanotettuja signaaleja joka tapauksessa : : tallennetaan välimuistiin, voidaan muistitilaa tarpeen mukaan kasvattamalla käyttää 35 hyväksi tätä olemassa olevaa tietoa. Lisäksi on edullista tutkia vastaanotettua signaalia ennen dekoodausta, koska tallennettu signaali on vielä tiiviissä, pakatussa 1 1 4770 15 muodossa, eikä näin ollen vie tilaa. Suoritusmuodon huonona puolena on se, että verrattavien kehysten tulisi olla tarkasti synkronissa, jotta ne korreloisivat vertailtaessa. Tämä vaikeuttaa paitsi toteutusta, myös yhteensopivuutta laitteiden ja valmistajien kesken.

5 Enemmän muistitilaa vievä, mutta käytännössä helpommin toteutettavissa oleva suoritusmuoto on esitetty kuvissa 5a, 5b, 6a ja 6b. Nyt vastaanotettu signaali talletetaan vertailua varten signaalin ollessa digitaalisessa muodossa. Signaali voidaan alipäästösuodattaa ja desimoida jollain sopivalla tavalla ennen kuin se tallennetaan vertailua varten. Perinteinen kaiunpoisto tehdään myös tässä vaiheessa signaalin-10 käsittelyä, joten desimointisuhteita on tutkittu ja näytteille löytyy valmiita korre-lointialgoritmeja. Tarkastellaan näitä suoritusmuotoja kuvien 5 ja 6 avulla.

Kuvassa 5a on esitetty ei-lähettävä laite, jonka mikrofoni siis nappaa kuulemansa, toisen laitteen lähettämän viestin 501. Napattu viesti, äänijakso muunnetaan digitaaliseksi, alipäästösuodatetaan ja desimoidaan 502. Sitten ääninäyte tallennetaan 15 vertailunäytteeksi 503. Tämän jälkeen siirretään muistin kiijoitusosoitin osoittamaan paikkaa, josta seuraavan äänijakson kiijoittaminen voi alkaa. Nyt laite on valmis nappaamaan uuden äänijakson 501.

Kuvassa 5b sama laite vastaanottaa antennillaan 511 äsken mikrofonillaan nappaamansa viestin. Vastaanotettu äänijakso ohjataan duplekserilta demoduloitavaksi ja 20 alaskonvertoitavaksi 512. Tämän jälkeen käsiteltävästä äänijaksosta puretaan kana-vakoodaus ja puhekoodaus 513. Vielä äänijaksolle on tehtävä vastaava alipäästö-. ·. suodatus ja desimointi kuin kuvassa 5a on esitetty. Sitten näytettä verrataan aiem min muistiin tallennettuun 514. Kuten aiemmissakin suoritusmuodoissa, korreloivat 515 signaalit vaimennetaan 516 ennen niiden toistoa 523 kaiuttimelta. Koko muisti * 25 käydään näin läpi silmukassa 521, 522, 515.

: Kuvassa 6a on esitetty lähettävän laitteen toimintaa. Lähetys tapahtuu mikrofonin kautta 601, joka saa nyt lähetettäväksi halutun äänijakson. Tämän jälkeen äänijakso . muunnetaan digitaaliseksi, suodatetaan, desimoidaan 602 ja tallennetaan 603 kek sinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti tunnistimen muistiin. Tämän jälkeen :* 30 äänijakso käy läpi tavanomaiset signaalinkäsittelyvaiheet ja se lähetetään lopulta ; : : antennin kautta radioaaltoina verkkoon. Kuvassa 6a tätä ei ole kuvattu, koska kek- sinnön tämän suoritusmuodon kannalta oleellinen vaihe on nimenomaan äänijakson ..!.: näytteistäminen ja tallentaminen muistiin vertailua varten nyt esitetyssä muodossa.

114770 16

Kuvassa 6b esitetyn laitteen mikrofoni vastaanottaa äänijakson 611, joka on sama, jonka laite juuri kohdassa 6a lähetti. Vastaanotettu äänijakso muunnetaan jälleen digitaaliseksi 612, suodatetaan ja desimoidaan 613, jonka jälkeen sitä voidaan verrata äsken kohdassa 603 tallennettuun 614. Jälleen tarkastellaan sinänsä tunne-5 tulla tavalla korreloivatko muistissa olevat näytteet 615, 621, 622 vastaanotetun kanssa. Jos korreloivat, äänijakso lähetetään vaimennettuna 616 antennilta verkkoon 623 ja muistin lukuosoitinta siirretään osoittamaan paikkaa, josta seuraavan äänijakson lukeminen voi alkaa 617. Muutoin, jos vastaanotettu signaali ei korreloi muistissa olevien kanssa, signaali toistetaan kaiuttimella normaalisti 623.

10 Audiokierron estämiseksi riittää luonnollisesti se, että viestintälaite vaimentaa vastaanottamansa signaalin akustisen toistamisen. Keksintö ei estä sitä, että verkosta vastaanotettu signaali ilmaistaan käyttäjälle jollakin muulla tavalla. Käyttö-luotettavuuden parantamiseksi voi olla jopa edullista käyttää akustisen ilmaisun sijasta esimerkiksi visuaalista ilmaisua siten, että aina estäessään tai valmentaessaan 15 jonkin verkosta vastaanotetun äänijakson toistamisen, laite sytyttää jonkin merkkivalon tai näyttää näytössä jonkin merkkikuvion ja/tai merkkitekstm. Näin käyttäjän ei tarvitse epäillä laitteensa oikeanlaista toimintaa ryhmämoodissa, vaan hän havaitsee, että laite on tarkoituksellisesti estänyt tietyn äänijakson toistamisen· « · • ·

Claims (20)

114770 17

1. Menetelmä äänidatan esittämisen kontrolloimiseksi tiedonsiirtoverkon viestintälaitteessa (102, 104), tunnettu siitä, että - vastaanotetaan tietty ensimmäinen signaalijakso (301, 401, 501, 601) vies- 5 tintälaitteen (102, 104) mikrofonilla (201), - ensimmäinen signaalijakso tallennetaan (303, 403, 503, 603) tunnistinyksi-kön (204, 204’) väliaikaiseen muistiin, - vastaanotetaan viestintälaitteen (102, 104) mikrofonilla (201) muun kuin viestintälaitteen itsensä lähettämä tietty toinen signaalijakso (411,611), 10. verrataan (414, 614) tallennettua ensimmäistä signaalijaksoa ja vastaanotet tua toista signaalijaksoa keskenään ja - jos verratut signaalijaksot korreloivat (415, 615), vastaanotettu toinen signaalijakso vaimennetaan (416, 616) ennen sen lähettämistä antennilta (208, 423, 623).

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att kommunikations-5 anordningen (102, 104) lagrar den mottagna första signalperioden i en temporär minnesenhet (403) i dess identifieringsenhet (204) efter en talenkodning (203) före en kanalenkodning (205).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viestintälaite (102, 104) tallentaa vastaanotetun ensimmäisen signaalijakson sen tunnistinyksikön (204) väliaikaiseen muistiyksikköön (403) puhe-enkoodauksen (203) jälkeen ennen ; kanavaenkoodausta (205). j . 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikrofonilla : 20 vastaanotettua (411) toista signaalijaksoa verrataan (414) puhe-enkoodauksen (203, it . 413) jälkeen ennen kanavaenkoodausta (205) tunnistinyksikön (204) väliaikaiseen , muistiyksikköön tallennettuun (403) ensimmäiseen signaalijaksoon, ja mikäli verra- '* tut signaalijaksot korreloivat (415), vastaanotetun toisen signaalijakson esitys este tään vaimentamalla (215, 416) signaalijaksoa ennen sen lähettämistä antennilta i : 25 (208,423). , ’ , 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viestintälaite ’ ; (102, 104) tallentaa vastaanotetun ensimmäisen signaalijakson sen tunnistinyksikön ’ ' (204’) väliaikaiseen muistiyksikköön (603) A/D-muunnoksen (202, 502, 602) jäl- • : ’: keen ennen puhe-enkoodausta (203). ’ ·’ 30 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikrofonilta vastaanotettua toista signaalijaksoa verrataan (614) A/D-muunnoksen (202, 612) 114770 18 jälkeen ennen puhe-enkoodausta (203, 613) tunnistinyksikön (204’) väliaikaiseen muistiyksikköön tallennettuun (603) ensimmäiseen signaalijaksoon, ja mikäli verratut signaalijaksot korreloivat (615), vastaanotetun toisen signaalijakson esitys estetään vaimentamalla (214, 616) signaalijaksoa ennen sen lähettämistä antennilta 5 (208,623).

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att den andra signalperioden som mottagits (411) medelst mikrofon jämföres (414) efter talenkodningen (203, 10 413) före kanalenkodningen (205) med den i identifieringsenhetens (204) temporära minnesenhet lagrade (403) första signalperioden, och om de jämförda signalperioderna korrelerar (415) förhindras presentationen av den mottagna andra signalperioden genom att dämpa (215, 416) signalperioden före den sänds frän antennen (208,423). 15

4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att kommunikationsanord- ningen (102, 104) lagrar den mottagna första signalperioden i en temporär minnes-enhet (603) i dess identifieringsenhet (204’) efter en A/D-omvandling (202, 502, 602) före talenkodningen (203).

5. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att den frän mikrofonen mot-20 tagna andra signalperioden jämföres (614) efter A/D-omvandlingen (202, 612) före ,·' talenkodningen (203, 613) med en första signalperiod som lagrats (603) i identifie- : ringsenhetens (204’) temporära minnesenhet, och om de jämförda signalperioderna j korrelerar (615) förhindras presentationen av den mottagna andra signalperioden : genom att dämpa (214, 616) signalperioden före den sänds frän antennen (208, 25 623). » »

6. Förfarande för att kontrollera presentationen av ljuddata i en kommunikations-anordning (102, 104) i ett kommunikationsnät, kännetecknat av att - en viss första signalperiod (301, 401, 501, 601) mottages med kommunika- : · ’ tionsanordningens (102, 104) mikrofon (201), • 30. den första signalperioden lagras (303, 403, 503, 603) i ett temporärt minne \ i en identifieringsenhet (204, 204’), »* · 114770 23 - frän kommunikationsanordningens (102, 104) nät mottages en viss andra signalperiod (311, 511), - den lagrade första signalperioden och den mottagna andra signalperioden jämföres (314, 514) sinsemellan och 5. om de jämförda signalperioderna korrelerar (315, 515), dämpas (316, 516) den mottagna andra signalperioden före den äterges med en högtalare (213, 323, 523).

6. Menetelmä äänidatan esittämisen kontrolloimiseksi tiedonsiirtoverkon viestintälaitteessa (102, 104), tunnettu siitä, että - vastaanotetaan tietty ensimmäinen signaalijakso (301, 401, 501, 601) viestintälaitteen (102, 104) mikrofonilla (201), 10. ensimmäinen signaalijakso tallennetaan (303, 403, 503, 603) tunnistinyksi kön (204, 204’) väliaikaiseen muistiin, - vastaanotetaan viestintälaitteen (102, 104) verkosta tietty toinen signaali-jakso (311, 511), - verrataan (314,514) tallennettua ensimmäistä signaalijaksoa ja vastaanotet- 15 tua toista signaalijaksoa keskenään ja - jos verratut signaalijaksot korreloivat (315, 515), vastaanotettu toinen signaalijakso vaimennetaan (316, 516) ennen sen toistamista kaiuttimella (213, 323,523).

7. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att kommunikationsanord-ningen (102, 104) lagrar den mottagna första signalperioden i en temporär minnes- 10 enhet (303) i dess identifieringsenhet (204) efter en talenkodning (203) före en ka-nalenkodning (205).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viestintälaite 7 20 (102, 104) tallentaa vastaanotetun ensimmäisen signaalijakson sen tunnistinyksikön ·:· i (204) väliaikaiseen muistiyksikköön (303) puhe-enkoodauksen (203) jälkeen ennen •: · 1 kanavaenkoodausta (205). ’·* * 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkosta vas taanotettua (311) toista signaalijaksoa verrataan (314) kanavadekoodauksen (210, : : 25 313) jälkeen ennen puhedekoodausta (211) tunnistinyksikön (204) väliaikaiseen •,,.: muistiyksikköön tallennettuun (303) ensimmäiseen signaalijaksoon, ja mikäli verra- : tut signaalijaksot korreloivat (315), vastaanotetun toisen signaalijakson esitys este- tään vaimentamalla (214, 316) signaalijaksoa ennen sen toistamista kaiuttimella (213,323). .“·. 30 9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viestintälaite (102, 104) tallentaa vastaanotetun ensimmäisen signaalijakson sen tunnistinyksikön 114770 19 (204’) väliaikaiseen muistiyksikköön (503) A/D-muunnoksen (202, 502, 602) jälkeen ennen puhe-enkoodausta (203).

8. Förfarande enligt patentkrav 7, kännetecknat av att den andra signalperioden som mottagits (311) frän nätet jämföres (314) efter kanaldekodningen (210, 313) före taldekodningen (211) med den i identifieringsenhetens (204) temporära min- 15 nesenhet lagrade (303) första signalperioden, och om de jämförda signalperioderna korrelerar (315) förhindras presentationen av den mottagna andra signalperioden genom att dämpa (214, 316) signalperioden före den äterges med högtalaren (213, 323).

• 9. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att kommunikationsanord- 20 ningen (102, 104) lagrar den mottagna första signalperioden i en temporär minnes- enhet (503) i dess identifieringsenhet (204’) efter en A/D-omvandling (202, 502, : 602) före talenkodningen (203). • 10. Förfarande enligt patentkrav 9, kännetecknat av att den frän nätet mottagna ’ ·* andra signalperioden (511) jämföres (514) efter taldekodningen (211, 512) före

25 D/A-omvandlingen (212) med en första signalperiod som lagrats (503) i identi- · fieringsenhetens (204’) temporära minnesenhet, och om de jämförda signalperioderna korrelerar (515) förhindras presentationen av den mottagna andra signal perioden genom att dämpa (214, 516) signalperioden före den äterges med högtala-ren(213,323).

10 A/D-muunnoksen (202, 612) jälkeen ennen puhe-enkoodausta (203), ja välineet vastaanotetun toisen signaalijakson vaimentamiseksi (215, 616) ennen signaalijakson lähettämistä antennilta (208, 623).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkosta vastaanotettua (511) toista signaalijaksoa verrataan (514) puhedekoodauksen (211, 5 512) jälkeen ennen D/A-muunnosta (212) tunnistinyksikön (204’) väliaikaiseen muistiyksikköön tallennettuun (503) ensimmäiseen signaalijaksoon, ja mikäli verratut signaalijaksot korreloivat (515), vastaanotetun toisen signaalijakson esitys estetään vaimentamalla (214, 516) signaalijaksoa ennen sen toistamista kaiuttimella (213,523).

11. Apparatur för att kontrollera presentationen av ljuddata i en kommunikations- anordning (102, 104) i ett kommunikationsnät, kännetecknad av att kommunika- ti» tionsanordningen (102, 104) omfattar 114770 24 - en mikrofon (201) för mottagning av en viss första signalperiod lokalt och för mottagning av en andra signalperiod som sänts av nägon annan än kommunikationsanordningen själv, - en förbindelse frän mikrofonen (201) tili en identifieringsenhet (204, 204’) 5 för att leda en viss första signalperiod frän mikrofonen (201) tili identifie- ringsenheten (204, 204’), - en temporär minnesenhet i identifieringsenheten (204, 204’) för att lagra den lokalt mottagna vissa första signalperioden, - organ för att jämföra (414, 614) den lagrade första signalperioden och den 10 mottagna andra signalperioden, och - organ för att dämpa (214, 215, 416, 616) den mottagna andra signalperioden före den sänds frän antennen (208, 423, 623) om de jämförda signalpe-riodema korrelerar.

11. Laitteisto äänidatan esittämisen kontrolloimiseksi tiedonsiirtoverkon viestintä laitteessa (102, 104), tunnettu siitä, että viestintälaite (102, 104) sisältää - mikrofonin (201) tietyn ensimmäisen signaalijakson vastaanottamiseksi paikallisesti, ja muun kuin viestintälaitteen itsensä lähettämän toisen signaalijakson vastaanottamiseksi, 15. yhteyden mikrofonista (201) tunnistinyksikköön (204, 204’) tietyn ensim mäisen signaalijakson johtamiseksi mikrofonista (201) tunnistinyksikköön (204, 204’), - tunnistinyksikön (204, 204’) väliaikaisen muistiyksikön paikallisesti vastaan- ·; · otetun tietyn ensimmäisen signaalijakson tallentamiseksi, 20. välineet tallennetun ensimmäisen signaalijakson ja vastaanotetun toisen sig- • > ' * ‘ naalijakson vertaamiseksi (414, 614) ja • * ·;· : - välineet vastaanotetun toisen signaalijakson vaimentamiseksi (214, 215, 416, .· · . 616) ennen sen lähettämistä antennilta (208, 423, 623), jos verrattavat signaali- jaksot korreloivat. ; · 25 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että viestintälait teen (102, 104) tunnistinyksikkö (204) sisältää muistiyksikön mikrofonilla (201, : 401, 601) paikallisesti vastaanotetun ensimmäisen signaalijakson tallentamiseksi ! (403) puhe-enkoodauksen (203) jälkeen ennen kanavaenkoodausta (205).

12. Apparatur enligt patentkrav 11, kännetecknad av att kommunikationsanord-15 ningens (102, 104) identifieringsenhet (204) omfattar en minnesenhet för att lagra (403) den lokalt medelst mikrofonen (201, 401, 601) mottagna första signalperioden efter en talenkodning (203) före en kanalenkodning (205). . 13. Apparatur enligt patentkrav 12, kännetecknad av att kommunikationsanord ningen (102, 104) omfattar organ för att jämföra (414) den andra signalperioden ' 20 som mottagits (411) frän mikrofonen med den i identifieringsenhetens (204) min nesenhet lagrade första signalperioden (403) efter talenkodningen (203, 413) före : kanalenkodningen (205), och organ för att dämpa (215, 416) den mottagna andra 1 ’·' signalperioden före signalperioden sänds frän antennen (208, 423).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että viestintälaite » ·. 30 (102, 104) sisältää välineet mikrofonilta vastaanotetun (411) toisen signaalijakson vertaamiseksi (414) tunnistinyksikön (204) muistiyksikköön tallennettuun ensimmäiseen signaalijaksoon (403) puhe-enkoodauksen (203, 413) jälkeen ennen kana- 1U770 20 vaenkoodausta (205), ja välineet vastaanotetun toisen signaalijakson vaimentamiseksi (215, 416) ennen signaalijakson lähettämistä antennilta (208,423).

14. Apparatur enligt patentkrav 11, kännetecknad av att kommunikationsanord-25 ningens (102, 104) identifieringsenhet (204’) omfattar en minnesenhet för att lagra *; ; den lokalt medelst mikrofon mottagna (601) första signalperioden efter en A/D- * * omvandling (202, 502, 602) före talenkodningen (203). * · i .'t 15. Apparatur enligt patentkrav 14, kännetecknad av att kommunikationsanord- » * ',' ningen (102, 104) omfattar organ för att jämföra (614) den frän mikrofonen mottag- t » \: 30 na (611) andra signalperioden med en första signalperiod som lagrats i minnesenhe- ’ · ‘ ‘: ten efter A/D-omvandlingen (202, 612) före talenkodningen (203), och organ för att 25 1U770 dämpa (215, 616) den mottagna andra signalperioden före signalperioden sänds frän antennen (208, 623).

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että viestintälaitteen (102, 104) tunnistinyksikkö (204’) sisältää muistiyksikön mikrofonilla paikalli- 5 sesti vastaanotetun (601) ensimmäisen signaalijakson tallentamiseksi A/D-muunnoksen (202, 502, 602) jälkeen ennen puhe-enkoodausta (203).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että viestintälaite (102, 104) sisältää välineet mikrofonilta vastaanotetun (611) toisen signaalijakson vertaamiseksi (614) muistiyksikköön tallennettuun ensimmäiseen signaalijaksoon

16. Apparatur för att kontrollera presentationen av ljuddata i en kommunikations-anordning (102, 104) i ett kommunikationsnät, kännetecknad av att kommunika- 5 tionsanordningen (102, 104) omfattar - en mikrofon (201) för mottagning av en viss första signalperiod lokalt, - en förbindelse frän mikrofonen (201) tili en identifieringsenhet (204, 204’) för att leda en viss första signalperiod frän mikrofonen (201) tili identifie-ringsenheten (204, 204’), 10. en temporär minnesenhet i identifieringsenheten (204, 204’) för att lagra den lokalt mottagna vissa första signalperioden, - organ för mottagning av en andra signalperiod frän nätet (311,511), - organ för att jämföra (314, 514) den lagrade första signalperioden och den frän nätet mottagna andra signalperioden, och 15. organ för att dämpa (214, 215, 316, 516) den mottagna andra signalperio den före den äterges med en högtalare (213, 323, 523) om de jämförda sig-nalperioderna korrelerar. > t

16. Laitteisto äänidatan esittämisen kontrolloimiseksi tiedonsiirtoverkon viestintälaitteessa (102, 104), tunnettu siitä, että viestintälaite (102, 104) sisältää 15. mikrofonin (201) tietyn ensimmäisen signaalijakson vastaanottamiseksi pai kallisesti, - yhteyden mikrofonista (201) tunnistinyksikköön (204, 204’) tietyn ensimmäisen signaalijakson johtamiseksi mikrofonista (201) tunnistinyksikköön ·, : (204,204’), 20. tunnistinyksikön (204, 204’) väliaikaisen muistiyksikön paikallisesti vastaan- • · ‘ j otetun tietyn ensimmäisen signaalijakson tallentamiseksi, •; · - välineet toisen signaalijakson vastaanottamiseksi verkosta (311,511), - välineet tallennetun ensimmäisen signaalijakson ja verkosta vastaanotetun toisen signaalijakson vertaamiseksi (314, 514) ja 25. välineet vastaanotetun toisen signaalijakson vaimentamiseksi (214, 215, 316, 516. ennen sen toistamista kaiuttimella (213, 323, 523), jos verrattavat signaa- ; lijaksot korreloivat. »

17. Apparatur enligt patentkrav 16, kännetecknad av att kommunikationsanord-ningens (102, 104) identifieringsenhet (204) omfattar en minnesenhet med en mik- » \ 20 rofon (201, 301, 501) för att lagra (303) den lokalt mottagna första signalperioden ] efter en talenkodning före en kanalenkodning (205).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että viestintälaitteen (102, 104) tunnistinyksikkö (204) sisältää muistiyksikön mikrofonilla (201, 30 301, 501) paikallisesti vastaanotetun ensimmäisen signaalijakson tallentamiseksi (303) puhe-enkoodauksen (203) jälkeen ennen kanavaenkoodausta (205). 21 114770

18. Apparatur enligt patentkrav 17, kännetecknad av att kommunikationsanord- ningen (102, 104) omfattar organ för att jämföra (314) den andra signalperioden som mottagits (311) frän nätet med den i identifieringsenhetens (204) minnesenhet . 25 lagrade (303) första signalperioden efter kanaldekodningen (210, 313) före talde- kodningen (211), och organ för att dämpa (214, 316) den mottagna andra signal-: perioden före signalperioden äterges med en högtalare (213, 323). »

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että viestintälaite (102, 104) sisältää välineet verkosta vastaanotetun (311) toisen signaalijakson vertaamiseksi (314) tunnistinyksikön (204) muistiyksikköön tallennettuun (303) ensimmäiseen signaalijaksoon kanavadekoodauksen (210, 313) jälkeen ennen puhe- 5 dekoodausta (211), ja välineet vastaanotetun toisen signaalijakson vaimentamiseksi (214, 316) ennen signaalijakson toistamista kaiuttimella (213, 323).

19. Apparatur enligt patentkrav 16, kännetecknad av att kommunikationsanord- * \ ningens (102, 104) identifieringsenhet (204’) omfattar en minnesenhet för att lagra > « · ’ 30 den lokalt medelst mikrofon mottagna (501) första signalperioden efter en A/D- omvandling (202, 502) före talenkodningen (203). 114770 26

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että viestintälaitteen (102, 104) tunnistinyksikkö (204’) sisältää muistiyksikön mikrofonilla paikallisesti vastaanotetun (501) ensimmäisen signaalijakson tallentamiseksi A/D- 10 muunnoksen (202, 502) jälkeen ennen puhe-enkoodausta (203).

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että viestintälaite (102, 104) sisältää välineet verkosta vastaanotetun (511) toisen signaalijakson vertaamiseksi (514) muistiyksikköön tallennettuun ensimmäiseen signaalijaksoon pu-hedekoodauksen (211, 512) jälkeen ennen D/A-muunnosta (212), ja välineet vas- 15 taanotetun toisen signaalijakson vaimentamiseksi (214, 516) ennen signaalijakson toistamista kaiuttimella (213, 523). • · 1. Förfarande för att kontrollera presentationen av ljuddata i en kommunikations- 20 anordning (102, 104) i ett kommunikationsnät, kännetecknat av att ‘ - en viss första signalperiod (301, 401, 501, 601) mottages med kommunika- • : tionsanordningens (102, 104) mikrofon (201), li i · * * . - den första signalperioden lagras (303, 403, 503, 603) i ett temporärt minne i en identifieringsenhet (204, 204’), 25. med kommunikationsanordningens (102, 104) mikrofon (201) mottages en viss andra signalperiod (411,611) som sänts av nägon annan än kommuni-. kationsanordningen själv, - den lagrade första signalperioden och den mottagna andra signalperioden jämföres (414, 614) sinsemellan och Ml» 22 11 4770 - om de jämförda signalperioderna korrelerar (415, 615), dämpas (416, 616) den mottagna andra signalperioden före den sänds frän antennen (208, 423, 623).

20. Apparatur enligt patentkrav 19, kännetecknad av att kommunikationsanord-ningen (102, 104) omfattar organ för att jämföra (514) den frän nätet mottagna (511) andra signalperioden med en första signalperiod som lagrats i minnesenheten efter taldekodningen (211, 512) fore D/A-omvandlingen (212) och organ för att 5 dämpa (214, 516) den mottagna andra signalperioden fore signalperioden äterges med en högtalare (213, 523). · · t ' »